Laitetaanpas tällainen "kilpaileva" topic pystyyn tuon quattro topicin rinnalle. Tänne toivoisin yleistä keskustelua, kokemuksia, ja vertailua erilaisista nelivedoista. Eli tässä topicissa ei ole väliä, minkä takaluukkulätkän kanssa auto on tullut tehtaalta, tai onko sitä ollut ollenkaan.
Itse olen vielä toistaiseksi ainakin enemmän torsenin kannalla, jollaisella itsekin ajelen. Toki täytyy sanoa, että uusimpien haldex-ratkaisujen käytännön kokemukset ovat rajoittuneet vähäisiin koeajoihin. Torsen vs haldex tuntuu olevan loputon kinan aihe konserniautoilijoiden välillä.
Tämä ei varsinaisesti liity nelivetotekniikkaan, mutta itseäni rotii suunnattomasti se, että ainakin uusissä Volkkareissa ei saa ajonvakautusta täysin poiskytkettyä, ainakaan kaikissa. Tämän huomaan lähinnä nelikoilla "leikkiessä". Etuvedoilla joita konsernissa muut kuin nelivedot tuppaavat olemaan, eivät oikein innosta kylkimyyryn harrastamiseen. :)
Kuten kirjoitin quattrotopiciin, niin hieman pelkään, että innostuvatko ihmiset tällaiseen topiciin kirjoittelemaan näiden topicien osittaisesta päällekkäisyydestä johtuen, mutta kokeillaan. :)
Eli lyhyesti, jos ei ole muuta asiaa, kuin kertoa quattron ylivoimaisuudesta, kirjoittakaa se tuonne Audi-osastolle. Jos taas haluatte keskustella/pohtia muuten nelivetoihin liittyviä asioita, kirjoittakaa ne tänne.
E: Kyllä täällä quattroaankin saa kehua, kunhan kertoo millä tekniikalla se on toteutettu, ja mitä siinä on hyvää. Siis ne pelkät "quattro on paras!" viestit ilman muuta sisältöä tuonne toiseen topiciin. :)
Yritänpäs avata saunan päälle tätä keskustelua hieman paremmin. Minulle nelivedossa olennaisinta on yleinen ajon vakaus ympäri vuoden. Konkreettisimmin tuon asian huomaa talvella liikkeelle lähdettäessä. Nelikolla ajaessa ei tarvitse jännittää/miettiä kuinka pääsen liikkeelle, jos olen pysähtynyt liikennevaloihin ylämäessä, tai odotan liittymistä kiihdytyskaistattomassa rampissa. Toinen asia on auraamattomille alueille pysäköiminen.
Tuo on asia johon nelikolla niin tottuu, että säännöllisen epäsäännöllisesti "järkyttyy" vajaavetoisella samoissa tilanteissa. Asialla on toki kääntöpuolensa. Tuo liikkeellelähdön eleetön helppous/yleinen ajon vakaus voi johtaa pahimmillaan fysiikan lakien unohtamiseen. Vaikka auto kiihtyy kuin kesällä, niin pysähtyminen ei enää tapahdukaan samalla kaavalla. Tuon perusasian kun pitää mielessä, niin pärjää jo loistavasti.
Itse pidän pelkästään toiseen suuntaan pakollista liukastelua positiivisena asiana. Sen toiseen suuntaan liukastelun voi pitää halutessaan optiona. :)
Itse pysyttelen 99.9% tiellä, ja mielellään vielä auratulla sellaisella, joten minulle rekisterikilpeä myöten hangessa kahlaaminen henkilöautolla ei tuo suurta tyydytystä. Lähimmäksi tuota pääsen ylämäkipysäköinneissä ja pysähtymisissä, jos lumitöitä ei kyseisellä tie/katuosuudella ole vielä tehty. Ja tästäkään en itseasiassa saa mitään "tyydytystä", vaan kyseessä on aivan normaali tilanne. Asia muistuu mieleen yleensä jollain toisenlaisella kulkineella, ongelmien ilmetessä.
Koin myös tuon järkyttymisen; kun koeajoin ensimmäistä kertaa TSI Jettaa - oli ensimmäinen vajaavetokokemus vitoskoppasesta heh...
Tuolloin olin ajellut vuoden tällä nykyisellä.
Minulla tuo hieno ja ah niin turvallinen+kaikenratkaiseva ominaisuus pilasi fiiliksen VW Tiguanista lähes täysin... :-X Vaikka miten paineli nappia, niin tuo autoteollisuuden lahja holhousyhteiskunnalle alkoi tökkimään ja ohjailemaan autoa heti hauskuuden kynnyksellä. :-[ Minä en voi ymmärtää logiikkaa, jossa ajonvakautuksen täydellinen poiskytkentä ei ole mahdollista.
Minulle se nyt olisi aivan sama, vaikka joutuisin ESP:n pois kytkeäkseni joka kerta allekirjoittamaan sähköisesti jonkun vastuuvapautuksen, joka autosta lähetettäisiin automaattisesti liikenneministeriöön, ennenkuin nostaisin kaksinkertaisen suojakannen ja painaisin pahaenteisen punaista nappia. Kunhan se vaan olisi niin halutessaan jotenkin mahdollista. >:(
Tuo Tiguan ja sen Haldex vaikutti muuten normiajeluun ihan hyvältä ja toimivalta paketilta.
Tuon esp:n poiskytkemättömyyden takia en siis saanut kunnollista perstuntumaa tuohon uuden sukupolven haldexiin. :-[ Mukava olisi ollut testailla kuinka se käyttäytyy "ääri"olosuhteissa omaan torseniin verrattuna.
Oon tässä kärkkyny koska sopivia haldex4 autoja saapuu romikselle - jos sen perämokkulan sais vaihdettua omaani :D
e: 750, maksas haldex saksassa :D
e2: näköjään siitä mokkulasta lähtee 2 öljyputkea johonkin suuntaan, paineakulle tms...
Itse olen välillä miettinyt, että olisikohan torsen myös taka-akselille asennettuna fun-factor X10 vai hengenvaarallista... ;D Mielenkiintoinen olis kokeilla.
Harmittaa, että Skoda Superbissa on moottori poikittain, vaikka se on iso auto. Superb farmarina ja nelikkona saattaa olla vaihtoehtona myöhemmin käyttöautoksi. Jos siinä olisikin ollut nykytyylin Torsen, houkutus sopivan moottorin kera olisi ollut vielä suurempi. :P
Täällä on reilu kuukausi ajoa takana nelikolla, eikä kyllä enää ole paluuta vajaavetoiseen ;D
Työn puolesta pitää ajella pitkin metsäteitä, tosin talvisaikaan vähemmän, mutta joka tapauksessa tarvetta nelivedolle on.
Lisäksi kun autossa on korotettu alusta ja pohjapanssari, niin ei tarvitse ihan joka hipaisusta säikähtää 8)
nimim. viime kesänä yhden öljypohjan kera alatukivarren rikkonut
Hyvä aihe. Itseäni kiinnostaisi Torsenin ja xDriven erot käytännössä. Löytyykö ketään joka olisi molempia sopivissa olosuhteissa ajanut?
Edit: tuollainen suomalaiseen makuun hiukan mainokselta kuulostava juttu löytyi xDrivestä: http://www.canadiandriver.com/2006/04/06/winter-driving-test-bmw-xdrive.htm (http://www.canadiandriver.com/2006/04/06/winter-driving-test-bmw-xdrive.htm)
Olikos se niin; jos bemarista ottaa nelivedon sulakkeen pois - niin muuttuu vajaavetoiseks?
Sama oman golffin kanssa.
Lainaus käyttäjältä: jurpo - 14.01.10 - klo:23:17
Hyvä aihe. Itseäni kiinnostaisi Torsenin ja xDriven erot käytännössä. Löytyykö ketään joka olisi molempia sopivissa olosuhteissa ajanut?
Sopivista olosuhteista en tiedä, mutta sen mitä olen itse uudella 40:60 torsenilla ja xdrivella normaaliajoa ja "pientä pyörittelyä" ajanut, niin en pysty xdrivea haukkumaan. Syväluotaavampi konepeltiä myöten lumipenkassa kahlaus on jäänyt vielä tekemättä... ;) Olen pysytellyt siis tiealueilla.
Itselläni seuraava autonvaihto täytyy todennäköisesti miettiä torsenin ja juurikin xdriven väliltä, joten käytännön kokemuksia ja vertailua kaivataan täälläkin. Toki joitakin haldex-vaihtoehtojakin on olemassa. Se täytyy sanoa, kuten aiemmin kirjoitinkin, että autot joissa ajonvakautusta ei saa haluttaessa täysin poiskytkettyä, ovat niissä "kisoissa" aika heikoilla. :-\ Konsernin ulkopuolisista haldex-laitteista en ole tällä hetkellä kovin kiinnostunut.
Meikäläisen nelivetokokemus rajoittuu itse omistamiini Haldex -pohjaisiin T5 Transporteriin (174 hv lyhyt) ja Passatiin 3.2 V6 -koneella, sekä nykyiseen A4:ään.
Kyllä nuo Haldex -autotkin olivat kivoja. Talvella niiden kanssa sai samanoloiset fiilarit kuin quattro -nelivedon kanssa tieliikenteessä. Pahempiin paikkoihin en niitä vienyt. Kesäkelin ajossa quattron 60:40 tehon jako taas tekee ajettavuudesta mutkissa ja rampeissa aika hienoa - takavetotunnelma. Siinä on toistaiseksi se suurin ero, jonka olen havainut Haldexin ja quattron välillä.
Todella hienosti, kovaa, ja kylki edellä vei JJ Lehto meitä Audin talviajokoulussa S3 Haldex -autolla. Ei hävennyt quattroa hänen käsissään. Mutta kun itse pääsin testaamaan A3 Haldex vastaan A4 quattro, niin oli se A4 jotenkin vakaampi - perstuntumalta olisin valinnut quattron näistä kahdesta tuon ajokoulun jälkeen.
Markku, tästä asiasta olen hieman avautunutkin tuolla legendaarisessa quattrotopicissa. Samanlainen quattro se S3 Audikin on kuin A4. ;D Sehän on pelkkä myyntinimi. Mutta ei siitä sen enempää. Varmasti suurin osa näiden topicien lukijoista osaa yhdistää kokemuksesi uuden sukupolven 40:60 torseniin.
Saako tuollaisessa 3c korin V6 Passatissa ajonvakautuksen kokonaan pois pelistä? Kuinka iso ero tuon Passatin ja nykyisen A4:n ajokäytöksessä on vetotavan osalta? Ihan mielenkiinnosta kyselen siis mieleen jääneitä suurimpia eroja käytännön ajossa ja ajotilanteissa.
Lainaus käyttäjältä: Micco - 15.01.10 - klo:20:09
Sopivista olosuhteista en tiedä, mutta sen mitä olen itse uudella 40:60 torsenilla ja xdrivella normaaliajoa ja "pientä pyörittelyä" ajanut, niin en pysty xdrivea haukkumaan. Syväluotaavampi konepeltiä myöten lumipenkassa kahlaus on jäänyt vielä tekemättä... ;) Olen pysytellyt siis tiealueilla.
Huomasitko jotain havaittavaa eroa uuden Torsenin ja xDriven välillä, esim. käytöksen loogisuudessa? Näitä elektronisia värkkejähän on usein moitittu siitä, että voivat vaihdella vetosuhdetta hiukan yllättäen, ainakin jos sladittelemaan innostuu.
Lainaus käyttäjältä: Micco - 15.01.10 - klo:20:09
Itselläni seuraava autonvaihto täytyy todennäköisesti miettiä torsenin ja juurikin xdriven väliltä
Se täytyy sanoa, kuten aiemmin kirjoitinkin, että autot joissa ajonvakautusta ei saa haluttaessa täysin poiskytkettyä, ovat niissä "kisoissa" aika heikoilla.
Onpas tutun kuuloisia ajatuksia... :)
Tosiaan paperilla kyllä aika tasaväkiseltä vaikuttaa, joten valinta (kunhan ajankohtaistuu) syntynee muiden syiden kuin nelivetotekniikan ylivertaisuuden vuoksi.
Joitain pieniä eroja taitaa kuitenkin olla:
- xDrive lukittuu tarvittaessa täysin, mutta eipä taida enää B8:n uuden EDL:n myötä olla ongelma Audissakaan
- xDrive toimii yhdessä ESP:n kanssa, joten ESP:n jarruttelun sijasta saattaa joissain tilanteissa riittää pelkkä vetosuhteen muutos
- Torsenia ei taida saada rikki millään, xDrive lienee suurempi riski vanhassa autossa. En kyllä muista kuulleeni xDriven hajoamisista.
Onkohan ESP:n toiminnassa eroja? Bemarissa luistonesto sammutettaessa jää EDL käyttöön, ja samalla ESP:n parametreja muutetaan enemmän luistoa sallivaan suuntaan. ESP-off -moodissa EDL jää myös käyttöön (tämä parannus tullut jossain vaiheessa vuoden 2008 aikana). Mitenhän B8:ssa, pysyykö EDL aina aktiivisena ja onko tuollaista "sporttimoodia", vai poistuuko vain luistonesto?
ESP-off -moodissa EDL jää myös käyttöön (tämä parannus tullut jossain vaiheessa vuoden 2008 aikana).
Ei jää ainakaan 2009 mallissa, valitettavasti.
Nyt tajusin typeryyteni, voi xDrivessa jäädäkin, vajaavedossa ei jää, valitettavasti kuitenkin.
xDrivessakin tuo on kuitenkin samaan tapaan kolmivaiheinen, asento perusnormi (kaikki holhoukset päällä), asento DTC (holhoukset päällä, mutta pikkusladittelua sallitaan) ja antioksidantin logon mukainen kuva asennossa kolme kaikki holhoukset poissa.
Ajelin jokunen viikko takaperin X1 xDrivella kaikissa moodeissa mutta EDL:n tilanteesta asennossa kolme ei jäänyt kyllä kuvaa. "Maasto" -ominaisuuksia ajatellen xDrivessa se voisi kyllä jäädäkin päälle.
Lainaus käyttäjältä: makkis - 16.01.10 - klo:00:47
Ei jää ainakaan 2009 mallissa, valitettavasti.
Ilmeisesti tässä on mallikohtaisia eroja:
Lainaus käyttäjältä: http://www.e90post.com/forums/showpost.php?p=6459669&postcount=12
A function of the DSC system that does remain active even when everything is OFF is the e-Diff. 1 series cars and those 3ers produced after March 2008 include this, it is still unclear if other models are also including this feature. Only available on rear wheel drive cars the e-Diff essentially mimics the concept of a limited slip differential (LSD). It accomplishes this by applying braking to the spinning wheel and thus transferring more power to the wheel with better traction. It will allow you to leave strips if you are so inclined. This feature is also active in DTC mode.
Tuon mukaan siis olisikin vain takavetoisissa 1- ja 3-sarjoissa. Jos näin on niin onpa typerää...
Samassa threadissa tällainen taulukko: http://www.e90post.com/forums/showpost.php?p=6460078&postcount=15 (http://www.e90post.com/forums/showpost.php?p=6460078&postcount=15)
Lainaus käyttäjältä: Markku J - 15.01.10 - klo:20:26Mutta kun itse pääsin testaamaan A3 Haldex vastaan A4 quattro, niin oli se A4 jotenkin vakaampi - perstuntumalta olisin valinnut quattron näistä kahdesta tuon ajokoulun jälkeen.
Ongelmallista näissä eri systeemien vertailuissa on se, että ne (tekniikat) on istutettu eri autoihin. Ts. jo pelkkä akselivälin kasvatus vaikuttaa, samoin alustan viritykset yms. Osaltaan tästä "eri auto" -syystä en tiedä, mitä ajatella tuosta 40/60 -hehkutuksestakaan - vertailussa on taas aivan eri (sukupolven) perusautot.
Eikös voida kuitenkin sopia, että xDrive on kehittyneempi kuin nämä kvaatrot, koska pystynee jakamaan voimaa 0/100 -suhteessa? :-*
Lainaus käyttäjältä: lq - 16.01.10 - klo:10:11
Eikös voida kuitenkin sopia, että xDrive on kehittyneempi kuin nämä kvaatrot, koska pystynee jakamaan voimaa 0/100 -suhteessa? :-*
Sovitaan vaan ;D
Antinontoxikilla onkin sopivasti aiheeseen liittyvä auto. Onkos tuntumaa tuosta EDL:n toiminnasta xDrivessä silloin kun ESP on pois päältä, eli jarrutteleeko ESP luistavia pyöriä myös silloin?
Ei kyllä edelleenkään aukea mikä ajatus tuossa EDL:n disabloinnissa olisi. Miksi nelivetoisesta autosta pitäisi tehdä kaksivetoinen jos ESP:n ottaa pois päältä (kaksivetoinen = toinen etupyöristä ja toinen takapyöristä ei pidä --> jumissa). No, voihan jossain jääradalla ehkä haluta säästellä jarruja. Optimi olisi oikeastaan vielä yksi moodi lisää, eli painamalla esp-nappia vaikka 5 s niin saisi edl:nkin pois, ja normi 3 s painalluksella se jäisi päälle.
Lainaus käyttäjältä: jurpo - 16.01.10 - klo:00:39
Huomasitko jotain havaittavaa eroa uuden Torsenin ja xDriven välillä, esim. käytöksen loogisuudessa? Näitä elektronisia värkkejähän on usein moitittu siitä, että voivat vaihdella vetosuhdetta hiukan yllättäen, ainakin jos sladittelemaan innostuu.
Siinäpä se on, kun en huomannut xDrivessa mitään "ihmeellistä". Ajamissani uusissa autoissa se on toiminut kuin ajatus. :P Ensimmäisistä xDriveista ei ole omaa kokemusta. Torsen on tuttua ja turvallista sankav*tun aikaista tekniikkaa, jota on kehitelty eteenpäin. Itselläni ainoat takaraivossa käyvät ajatukset liittyvät juuri näihin uusiin "sähkösysteemeihin", koska en ole uutta autoa 99% todennäköisyydellä ostamassa. Toistaiseksi en ole xDriveista ongelmia kuullut. Joka tapauksessa seurailen tilannetta vielä useamman vuoden, vielä en ole autoa vaihtamassa.
Ainakin näissä vähän vanhemmissa torseneissa voimansiirto on pomminkestävää tekniikkaa. Uusissa luulisi manuaaleissa tilanteen olevan sama. Nämä DSG:t tai Audimiesten mieliksi S-tronicit hieman epäilyttävät vielä pidemmän päälle, mutta kehitystä on reilusti tapahtunut. Viime vuosikymmenen alkupään VAG automaattien jälkeen näitä uudempia saattaisi harkita jopa ostavansa.
Takavuosina en oikein pitänyt muita vaihtoehtoja kuin torsenia/ haldexia pienin varauksin vaihtoehtona. Mutta nyt tilanne on muuttunut juurikin xDriven osalta. Kuten tuonne
quattro ketjuun joskus aiemmin kirjoitin, niin suhteessa kaikkeen ennakkohypetykseen tuo uusi 40:60 perusvoimanjako oli minulle pieni pettymys verrattuna omaan perustorseniin. Todellakin loistava ja kelpo systeemi, mutta hypetyksen takia odotukseni olivat ilmeisesti liian korkealla. Eli se ei ollutkaan niin yliohjaava vanhempaan nähden, kuin odotin.
Lainaus käyttäjältä: jurpo - 16.01.10 - klo:12:12
Antinontoxikilla onkin sopivasti aiheeseen liittyvä auto. Onkos tuntumaa tuosta EDL:n toiminnasta xDrivessä silloin kun ESP on pois päältä, eli jarrutteleeko ESP luistavia pyöriä myös silloin?
Sen mitä olen ajellut ilman DSC:tä niin en tuntenut minkäänlaista jarruttelua, kyllä se sen verran hyvin karkaa lapasesta jos on karatakseen. Sitten jos ajaa DSC puoliksi pois niin jarruttelu tuntuu selkeästi. Ja jos nyt vertaan nykyistä E90 xDrivea edelliseen E92 takavetoon, niin nuo ominaisuudet toimivat aivan identtisesti.
Mutta rehellisesti täytyy myöntää ettei omat silmälasit ole niin paksut, että sen tarkemmin tuosta tietäisin, joten voihan siellä taustalla joku vielä jarrutella, mutten sitä kyllä persdynossa ainakaan ole huomannut :)
Mitä sitten tulee muuten ajettavuuteen niin sen vähän mitä olen muita nelivetoja kokeillut niin xDrive on mielestäni selkeästi takavetomaisin. Johtuu se sitten vetojaosta, painojaosta tai jostain muusta.
Lainaus käyttäjältä: Antinontoxic - 16.01.10 - klo:12:33
Sen mitä olen ajellut ilman DSC:tä niin en tuntenut minkäänlaista jarruttelua, kyllä se sen verran hyvin karkaa lapasesta jos on karatakseen. Sitten jos ajaa DSC puoliksi pois niin jarruttelu tuntuu selkeästi.
Joo, ilman DSC:tä (tai ESP:tä) ajettaessa pitääkin karata lapasesta :). EDL:n tehtävä on vain taata auton etenemiskyky, eli huolehtia että kaikki neljä pyörää vetävät kahden sijasta, oli suunta kohti penkkaa tai ei...
Micco,
tuosta S3 / A4 -asiasta kommentoit, että ovat samanlaisia quattroja. Ei kai sentään ? JJ Lehto tosiaan ajelutti talviajokoulussa S3 -autollaan meitä ja kertoi, että noissa näytösajoissa hänellä on ollut ongelmia kiehuvien Haldexin öljyjen kanssa.
Lainaus käyttäjältä: Antinontoxic - 16.01.10 - klo:12:33
Mitä sitten tulee muuten ajettavuuteen niin sen vähän mitä olen muita nelivetoja kokeillut niin xDrive on mielestäni selkeästi takavetomaisin. Johtuu se sitten vetojaosta, painojaosta tai jostain muusta.
Vähän tällainen vaikutelma jäi minullekin, verraten 40:60 torsenia ja xDrivea. Voisiko xDrive ohjata sähköisesti taka-akselille ajotilanteissa "hieman ekstraa" tuon vaikutelman voimistamiseksi?
Lainaus käyttäjältä: Markku J - 16.01.10 - klo:12:55
Micco,
tuosta S3 / A4 -asiasta kommentoit, että ovat samanlaisia quattroja. Ei kai sentään ? JJ Lehto tosiaan ajelutti talviajokoulussa S3 -autollaan meitä ja kertoi, että noissa näytösajoissa hänellä on ollut ongelmia kiehuvien Haldexin öljyjen kanssa.
Tätä juuri tarkoitin. S3 ja A4 ovat molemmat ihan samanlaisia
quattroja, koska
quattro on vain Audin myyntinimi nelivedolle. Sillä
quattrolla ei etenkään nykyisin ole enää mitään tekemistä tekniikan kanssa, koska samalla nimellä myydään eri tekniikoilla varustettuja autoja.
Ja tämä on juuri se asia, miksi olen hieman pilke silmäkulmassa kritisoinut tuota toista topicia, niitä juttuja lukiessani. :)
Lainaus käyttäjältä: jurpo - 16.01.10 - klo:12:52
Joo, ilman DSC:tä (tai ESP:tä) ajettaessa pitääkin karata lapasesta :). EDL:n tehtävä on vain taata auton etenemiskyky, eli huolehtia että kaikki neljä pyörää vetävät kahden sijasta, oli suunta kohti penkkaa tai ei...
Pitää käydä testaamassa ;)
Lainaus käyttäjältä: Micco - 16.01.10 - klo:12:56
Vähän tällainen vaikutelma jäi minullekin, verraten 40:60 torsenia ja xDrivea. Voisiko xDrive ohjata sähköisesti taka-akselille ajotilanteissa "hieman ekstraa" tuon vaikutelman voimistamiseksi?
Tiedä ekstrasta, mutta tilanteesta riippuen jako voi olla jopa 0:100.
Lainaus käyttäjältä: Micco - 15.01.10 - klo:22:03
Markku, tästä asiasta olen hieman avautunutkin tuolla legendaarisessa quattrotopicissa. Samanlainen quattro se S3 Audikin on kuin A4. ;D Sehän on pelkkä myyntinimi. Mutta ei siitä sen enempää. Varmasti suurin osa näiden topicien lukijoista osaa yhdistää kokemuksesi uuden sukupolven 40:60 torseniin.
Saako tuollaisessa 3c korin V6 Passatissa ajonvakautuksen kokonaan pois pelistä? Kuinka iso ero tuon Passatin ja nykyisen A4:n ajokäytöksessä on vetotavan osalta? Ihan mielenkiinnosta kyselen siis mieleen jääneitä suurimpia eroja käytännön ajossa ja ajotilanteissa.
Aivan juuri näin.A3 on quattro vaikka vetotapa on haldexi ja toisaalta 3B passat on syncro vaikka vetotapa on Quattrosta tuttu torsen.
Haldexin Gen1 autoissa esp:hän ei ole täysin kytkettävissä pois. Esp hyppää aina päälle vaikka napista olisikin painettuna pois, jos abs yksikkö joutuu töihin estämään renkaiden lukkiintumisen. Sama taitaa olla uudemmissä mk5/6 golffissa.
Ja noista alkupään peleistähän tulee paljon parempi kun vaihtaa sen alkuperäisen ecun pois ja laittaa haldexin oman performance purkin tilalle. sitten vielä tilaa peloquinsin lukon taakse niin rupeaa olemaan oikea neliveto kyseessä.
Lainaus käyttäjältä: yber alles? - 16.01.10 - klo:13:40
Aivan juuri näin.A3 on quattro vaikka vetotapa on haldexi ja toisaalta 3B passat on syncro vaikka vetotapa on Quattrosta tuttu torsen.
Jos tätä haluaa jatkaa, niin 3bg Passatin 4motion on sama asia kuin 3b:n syncro, tai A4:n/A6:n quattro. Audi A3:n quattro on sama asia kuin Golfin 4motion, Octavian 4x4, tai Leonin 4 samoissa ikäluokissa. Näin niinkuin pääpiirteittäin. Mutta siitähän nyt ei ole kahta sanaa, etteikö
quattro olisi paras... ;D
Lainaus käyttäjältä: Jonde - 16.01.10 - klo:13:45
Haldexin Gen1 autoissa esp:hän ei ole täysin kytkettävissä pois. Esp hyppää aina päälle vaikka napista olisikin painettuna pois, jos abs yksikkö joutuu töihin estämään renkaiden lukkiintumisen. Sama taitaa olla uudemmissä mk5/6 golffissa.
Ja noista alkupään peleistähän tulee paljon parempi kun vaihtaa sen alkuperäisen ecun pois ja laittaa haldexin oman performance purkin tilalle. sitten vielä tilaa peloquinsin lukon taakse niin rupeaa olemaan oikea neliveto kyseessä.
Ainakin omasta mokkelosta sen saa täysin pois ja voi huoletta pyöräytellä donitseja ;)
Pistetään tähän vielä tämä hieman hämäävä video:
Tos on ice3 (http://www.youtube.com/watch?v=0kJvKnA_qXg#ws)
ECUn saa tähänkin päivitettyä, mutta oon miettiny sen öljypumpun kestoa - kun se joutuu oleen päällä sit kokoajan ;)
Lainaus käyttäjältä: Antinontoxic - 16.01.10 - klo:12:59
Pitää käydä testaamassa ;)
Oikeasti tuota voi olla todella hankala huomata normaaliajossa. Jos haluat todella testata niin "helpointa" on ajaa auto jumiin epätasaiselle alustalle (niin että renkaiden välillä on varmasti pitoeroja, optimitapauksessa ristiriipuntaan) ja pyytää kaveria pistämään vähän kaasua ja katsoa lyökö tyhjää kahdella vai neljällä renkaalla.
Jos vain kahdella niin sitten voi vielä hyvällä tuurilla päästä poiskin kun laittaa ESP:n takaisin päälle (kun EDL alkaa toimia). Jos neljällä (eli EDL oli käytössä) niin sitten onkin edessä kaivuu- tai vinssaushommia :)
Disclaimer: En suosittele kokeilemaan, ainakaan ellei ole takeita että auton saa jotenkin irti...
LainaaPistetään tähän vielä tämä hieman hämäävä video:
OT: Näköjään sitä lunta oli viime keväänäkin ihan riittävästi, vaikka olisin muistellut ettei lunta juurikaan ollut?
Lainaus käyttäjältä: makkis - 16.01.10 - klo:00:47
ESP-off -moodissa EDL jää myös käyttöön (tämä parannus tullut jossain vaiheessa vuoden 2008 aikana).
Ei jää ainakaan 2009 mallissa, valitettavasti.
Hmm, mielenkiintoista. Ainakin 3-sarjassa "DSC additional functions" on vain 6-sylinterisisssä: http://www.bmw.com/com/en/newvehicles/3series/touring/2008/_shared/pdf/3series_touring_datasheet.pdf?download=true (http://www.bmw.com/com/en/newvehicles/3series/touring/2008/_shared/pdf/3series_touring_datasheet.pdf?download=true)
On tämä kyllä ärsyttävää kun tekniikkafriikeille ei löydy valmistajalta kunnon infoa :). Kaiken saa kaivaa intternetin syövereistä (tuossakaan ei siis kerrota mitä nuo lisäfunktiot ovat).
Tämän mukaan EDL:n pitäisi toimia myös DSC-off moodissa: http://www.bmw.com/com/en/insights/technology/technology_guide/articles/automatic_differential_brake.html. (http://www.bmw.com/com/en/insights/technology/technology_guide/articles/automatic_differential_brake.html.) Sitten kun vielä tietäisi mistä malleista ja vuosimalleista tuo löytyy, ja toimiiko se samalla tavalla kaikissa niissä, ja toimiiko samoin xDriven kanssa niin voisi jo olla melkein tyytyväinen...
Tänään näkyy taas tuossa lähellä muistutus vanhasta nelivetoisten sanonnasta: "Neliveto jää kiinni paikkaan, johon vajaavetoisella ei pääse..." ;D
Hyrylässä ns Myllynnotkon jälkeen pohjoiseen mentäessä eli Shellin ja Koskenmäen ympyrän välissä on joku "parkkeerannut" 90-luvun lopun Passatin (nopeasti katsottuna v6 syncro tms lukis takana...) aika syvälle ojaan. Auto on vetänyt noin 15m lähes tiensuuntaisesti ennen pysähtymistään... Lunta noin 30-40cm... Mitään pyörähtämisen tms jälkiä ei näkynyt... Pitäis melkein mennä ottaa kuva, mutta ei oo ehtinyt..
No kerrankos sitä nukahtaa rattiin...
Lainaus käyttäjältä: Tos® - 16.01.10 - klo:22:27
No kerrankos sitä nukahtaa rattiin...
No joo, edellisestä ympyrästä on siis matkaa joku 4-500m.. Voihan olla, että on väistänyt esim jotain vastaantulijaa ja pehmee penger on imaissut tai ko notkossa aika monella vaikuttaa olevan kiire eli ohittanut ja menettänyt hallinnan. Tai sit se pahin mahdollinen eli pe-la yönä kun on ajanut niin... Joka tapauksessa huolella se on sinne kuitenkin vetänyt ja melkein väittäisin jonkin aikaa pystyneen etenemäänkin pari auton mittaa umpihangessa...
Moi kaikille!
Olen seurannut ultimatevw:tä tähän asti, mutta nyt uskaltauduin kirjautumaan tänne vagarenan puolelle sisälle ja kertomaan omia mielipiteitä.
Itse ajan vajaavetoisella autolla ja kokemusta on uudestakin a4 ja a6 torsenista parilta tuhannelta kilometriltä.
Pisimmät nelikkoajokokemukset ovat kuitenkin isän V70 nelikolla. En mitenkään vähättele quattron ylivoimaa,
mutta käytännön ajossa itse en näe juurikaan eroa. ,,ärimmilleen vietynä erot huomaa,
mutta normaalissa tieliikenteessä en näe torsenilla ja uusimmalla haldeksilla juurikaan eroa.
Jääradalla eron kyllä huomaa, mutta en näe sitä ostoperusteen arvoiseksi. Miten teillä muilla on kokemukset jakaantunut?
Lainaus käyttäjältä: samulis - 16.01.10 - klo:22:42
Tai sit se pahin mahdollinen eli pe-la yönä kun on ajanut niin...
No niin, taas. Mikä VxxxU saa lähteen rattiin... 20-25v pojat taas kyseessä... >:(
Lainaus käyttäjältä: Antinontoxic - 16.01.10 - klo:12:59
Pitää käydä testaamassa ;)
Tiedä ekstrasta, mutta tilanteesta riippuen jako voi olla jopa 0:100.
Tähän eiliseen keskusteluun liittyen 40:60 torsenin ja xDriven takapainotteisuudesta ja niiden tuntumaerosta. Tuuliviiri linkitti quattro keskusteluun tämän Audin propagandalehtisen (http://www.audi.fi/VV-Auto/Audikampanja.nsf/AudiNews_1_2009.pdf). Tuolla on ihan hyvää ja yleispätevää tietoa konsernin nelivetotekniikoista, joka kannattaa lukaista läpi.
Tuolla sanotaan, että tuo 40:60 torsen voi jakaa voimaa välillä 15:85-65:35. Kun xDrive voi tarpeen vaatiessa jakaa 0:100-100:0. Mutta miten herkästi xDrive sen tekee? Luulisi, ettei normaali ajotilanteissa mennä vielä kovin lähelle noita rajoja. Tai tarkoitan siis sitä, että laittaako xDrive sitä "ekstraa" taakse torsenia enemmän pidon muuttuessa, tuon hieman takavetoisemman fiiliksen luomiseksi? Vai mikähän tässä voisi olla takana.
Pitäisi varmaan päästä tekemään tarkempaa vertailua useammilla 40:60 torseneilla ja xDriveilla, että saisi tarkemman perstuntuman yksilö/automallieroista ja rengastuksista tuossa käytöksessä.
Lainaus käyttäjältä: Micco - 17.01.10 - klo:19:50
Tuolla sanotaan, että tuo 40:60 torsen voi jakaa voimaa välillä 15:85-65:35. Kun xDrive voi tarpeen vaatiessa jakaa 0:100-100:0.
Vastaan hiukan aiheen ohi, mutta nyt taitaa mennä vääntömomentit ja voimat ristiin. xDrive jakaa vääntöä 0:100 - 50:50, ja tämä lienee vertailukelpoinen luku tuohon Torsenin lukuun. Eli kun xDrivessä on 0:100 niin etuakseli on kokokaan irti ja kun 50:50 niin diffrentiaali on lukossa. 100:0 ei onnistu, koska taka-akseli on aina täysin kytkettynä.
Lainaus käyttäjältä: jurpo - 17.01.10 - klo:21:25
Vastaan hiukan aiheen ohi, mutta nyt taitaa mennä vääntömomentit ja voimat ristiin. xDrive jakaa vääntöä 0:100 - 50:50, ja tämä lienee vertailukelpoinen luku tuohon Torsenin lukuun. Eli kun xDrivessä on 0:100 niin etuakseli on kokokaan irti ja kun 50:50 niin diffrentiaali on lukossa. 100:0 ei onnistu, koska taka-akseli on aina täysin kytkettynä.
Penarin propaganda kertoo näin:
LainaaIn an extreme case, BMW xDrive is even able to fully disconnect the front and rear axle from one another or, conversely, connect them rigidly to one another as one combined drive system. So proceeding from the standard 40 : 60 power distribution front-to-rear, the spread of engine power may be varied infinitely all the way from 100 : 0 or 0 : 100.
Pääseehän vanhasta torsenistakin kaikki voimat karkaamaan yhden ilmassa olevan pyörän kautta 100:0 ::)
Tuo on kyllä totta. ;D
Lainaus käyttäjältä: Micco - 17.01.10 - klo:21:27
Penarin propaganda kertoo näin:
So proceeding from the standard 40 : 60 power distribution front-to-rear, the spread of engine power may be varied infinitely all the way from 100 : 0 or 0 : 100.
Juuri tuota tarkoitin, Bemari puhuu voimasta (power distribution) ja Audi vääntömomentista (torque distribution). Suomessa usein puhutaan voimanjaosta, tarkoitetaan kumpaa tahansa. Ehkä selkeimmät termit olisivat kyky välittää voimaa ja vääntömomentin jakautuminen. Jos nyt en pahemmin sekoile, niin itse asiassa taitaa olla niin että nelivetotekniikka voi kontrolloida vain vääntömomentin jakautumista, voiman välittyminen sitten riippuu siitä mikä rengas sattuu pitämään. Edit: sekoilin sitten siis kuitenkin, eli kuten Tupo alla totetaa niin lukoilla voidaan vaikuttaa myös voiman jakautumiseen.
Ai niissä ilmoituksissa on vielä tuollainenkin ero. :o No sittenhän nämä onkin oikein helppoja ja yksinkertaisia selvitellä... ;D Pitänee yrittää huomenna katsoa, saanko noista mitään selkoa. Nyt menee väsyksissä aivot solmuun, kun yrittää ajatella. ::)
Lainaus käyttäjältä: jurpo - 17.01.10 - klo:21:49
Juuri tuota tarkoitin, Bemari puhuu voimasta (power distribution) ja Audi vääntömomentista (torque distribution). Suomessa usein puhutaan voimanjaosta, tarkoitetaan kumpaa tahansa. Ehkä selkeimmät termit olisivat kyky välittää voimaa ja vääntömomentin jakoautuminen. Jos nyt en pahemmin sekoile, niin itse asiassa taitaa olla niin että nelivetotekniikka voi kontrolloida vain vääntömomentin jakautumista, voiman välittyminen sitten riippuu siitä mikä rengas sattuu pitämään.
Ööh.. Fysiikan perustunneista/kursseista on jo vähän aikaa enkä niitä sen enempää tarvinnut itseäni sivistää, joten johtuu ehkä siitä kun kysyn: Mikä ero on vääntömomentilla ja voimalla? Mä kun luulin, että vääntömomentti on vain vivun päässä olevan voima -> auton kyseessä siis rengas...? ??? ::)
Jurpo ja Tos ovat oikeilla jäljillä, mutta taytyy taas pitää (neliveto)fysiikan (kertaus)luento:
Tasauspyörästö (ilman lukkoja) välittää molemmille aina puolille saman momentin (=voiman) riippumatta pyörimisnopeudesta.
Oletetaan, että nelivetoisessa autossa ei ole mitään "lukkoja", tms. Yksi pyörä on liukkaalla (esim. jäällä) ja muut pitävällä alustalla, eikä auto liiku = yksi pyörä "sutii" paikallaan. (Autossa on neljä samankokoista pyörää.)
Em. tilanteessa kaikille pyörille välittyy sama momentti = sama vetovoima. (Voima [engl. force] on momentti [engl. torque] jaettuna pyörän säteellä.) => Pitävällä oleville pyörille välittyy vain sama voima kuin liukkaalla alustalla olevalle.
Em. tilanteessa kaikki teho [engl. power] välittyy "tyhjää sutivan" pyörän kautta, koska teho on momentti kertaa kulmanopeus (=pyörimisnopeus). (Tämä teho muuttuu kitkan vaikutuksesta lämmöksi.)
"Lukoilla" (esim. Torsen) saadaan pitävällä alustalla olevalle pyörälle välitettyä enemmän voimaa (=momenttia) pakottamalla kaikki pyörät pyörimään (samaa nopeutta). Pitävällä alustalla olevat pyörät saadaan välittämään voimaa = tehoa (koska pyörät pyörivät). => Auto lähtee liikkeelle.
On hyvä muistaa myös, että "voiman ja vastavoiman lain" mukaan "ilmassa pyörivän" pyörän kautta voima ei karkaa mihinkään. Tuossa tilanteessa ei synny mitään voimaa, koska pyörä ei saa ilmasta "pitoa" eli juuri sitä tarvittavaa vastavoimaa.
Olen yrittänyt huonolla menestyksellä sisäistää tätä fysiikan luentoa. Eli autovalmistajat siis ilmoittelevat teidän mukaanne nelivedoissaan joko voimansiirtokykyä tai väännönsiirtokykyä, oman mielensä mukaan? Ja kun Audi ilmoittaa uuden torsenin voimajaoksi 15:85-65:35, se tarkoittaa tällä nimensä (väännönhaistelija ;)) mukaisesti vääntömomentin siirtokykyä pyörän kautta tiehen?
Ja kun BMW juhlallisesti ilmoittaa uuden xDriven voimanjaoksi 0:100-100:0, sillä tarkoitetaan voimansiirtokykyä, joka ei vielä itsessään liikuta autoa yhtään mihinkään, vaan siihen tarvitaan tätä vääntömomentin siirtokykyä, joka jurpon tietolähteen mukaan on siis 0:100-50:50 taka-akselin pysyessä aina kytkettynä?
Mitähän tuolla "In an extreme case, BMW xDrive is even able to fully disconnect the front and rear axle from one another or, conversely, connect them rigidly to one another as one combined drive system." tarkoitetaan. Jos voimanvälityksen suhteen akselit voidaan täysin erottaa toisistaan, muttei vääntömomentin siirron suhteen ???
Olen kyllä täysin pihalla, kuin lumiukko. ::)
En tiedä minkä siirtymisestä tässä sitten on kyse, mutta videon mukaan xDrive voi tarpeen vaatiessa olla vaikka kokonaan etuvetoinen.
"in an extreme case feeding up to 100 per cent of the engine’s power to the front".
Selostettu lontooksi, tekstitetty japaniksi, joten kyllä siitä selvää saa :)
BMW xDrive 智慧型可變四輪傳動系統 (http://www.youtube.com/watch?v=eT8nNFQ34WQ#)
Tällaiseen tyhmään tuollainen propagandavideo menee kuin väärä raha. Vaikka kertojana onkin BMW:n vastine Tuuliviirille... ;D
Onko BMW:n markkinointi siis täyttä huijausta? Vai onko tässä jonkun liitutaulullisen kaavoja jälkeen tulemana, että xDrive voi olla täysin etuvetoinen, mutta välittää tiehen vain 50% moottoritehosta, toisessa ääripäässä sen potkiessa 100% moottoritehosta takaa? (Laitetaan nyt tähän että moottoriteho - voimansiirtohäviöt, ettei tule sanomista. :))
Ihme että tuonne oli laitettu loppuun se sama huiputus jossa Audin EDS oli poissa pelistä.
Ja videolla vastaava kuin 80 luvun golffin esitteessä:
http://www.ultimatevw.com/arkisto_filet//Esitteet/Volkswagen/Volkswagen-Golf-Syncro-1986-FIN.pdf (http://www.ultimatevw.com/arkisto_filet//Esitteet/Volkswagen/Volkswagen-Golf-Syncro-1986-FIN.pdf)
Sivut 5 ja 6 heh
Onneksi 80-luvulla ei ollut Voimaa eikä Wääntöä hukattavaksi sutiviin pyöriin (http://www.youtube.com/watch?v=sppx8PFti1c&feature=related#) ;D
Nuo ilmoitetut voimanjakosuhteet on vähän hämäriä. Aina ei voi varmuudella tietää, missä tilanteessa jakosuhde on määritelty.
Ajatellaan ensin perinteistä maasturin "yhtäpuuta-nelivetoa" = etu- ja taka-akselin välissä ei ole tasauspyörästöä, vaan neliveto kytkettynä akselit pyörivät täsmälleen samalla nopeudella. Tästä väitetään usein, että kyseessä on 50-50 jako. Se voi sitä ollakin, jos kaikki pyörät ovat samanlaisella alustalla (yhtä pitävällä tai luistavalla) ja ajetaan suoraan. Tällöin kaikki pyörät vetävät samalla voimalla ja toteutuu tuo 50-50 jako. Jos tällaisen auton toinen akseli (tai yksi pyörä) nostetaan ilmaan, maassa oleva akseli välittää 100% voimasta. Jako voi siis tosiasiassa olla 0-100 ... 100-0.
Haldex toimii liukkaalla kuten em. "jäykkä" neliveto. Kumpi tahansa akseli voi välittää kaiken voiman, jos toinen on "ilmassa". Pitävällä tai "hiukan liukkaalla" kytkin on kuitenkin vain "löysällä" ja suurin osa voimasta välittyy etuakselin kautta niin kauan kuin edessä riittää pitoa. Jos etupyörät alkavat luistaa, kytkin ottaa tiukemmin kiinni ja voimaa välittyy enemmän taakse.
BMW:n lamellikytkin toimii käsittääkseni periaatteessa samoin kuin Haldex. (En ole ajanut.) Sen pitäisi em. ääritapauksissa välittää 100% voimasta eteen, ihan kuten Haldex siirtää tarvittaessa kaiken voiman taakse.
Torsen voi välittää pitävällä olevalle akselille enemmän voimaa. Se kuitenkin tarkoittaa myös sitä, että toisen akselin ollessa ilmassa ei pitävällä olevalle akselillekaan välity mitään voimaa, koska nolla kertaa jotakin on aina nolla. Torsenissa pitää siksi jarruttaa "ilmassa olevia" pyöriä, jolloin pitävällä oleville pyörille saadaan esim. kolme kertaa jarruvoimaa vastaava vetovoima. Nykyiset luistonestosysteemit hoitavat tämän automaattisesti, mutta yksinään pelkkä Torsen ei siihen pysty.
Sekä Audin että BMW:n ilmoittamat jakosuhteet ovat siis täysin mahdollisia.
Näitä miettiessä pitää aina muistaa, että "tyhjää" (ilmassa) pyörivä pyörä ei välitä voimaa, vaikka olisikin kytketty voimansiirtoon. ;-)
Ja kerran vielä "kertauksen vuoksi": vääntö pyörittää pyörää tai akselia, pyörä muuttaa väännön lineaariseksi (veto)voimaksi. Mäessä auton paikaallaan pitämiseenkin tarvitaan voimaa, mutta sen liikuttamiseen myös tehoa. (Teho = voima kertaa nopeus - tai vääntö kertaa kulmanopeus.)
Ei tämä tosiaan mitään rakettitiedettä tai mystiikkaa ole - kun osaisi vain selittää periaatteessa yksinkertaisen asian... :-\
Katsoin vasta nyt tuon BMW:n videon. Se havainnollistaa hyvin sitä, että voimanjako vaihtelee tilanteen mukaan kaikissa "automaattisesti kytkeytyvissä" (ja myös käsin kytkettävissä) nelivedoissa.
Videolta (lopussa) näkee myös, miten Torsen ei välitä voimaa eteen, jos takapää on rullilla. Tilanteesta olisi selvinnyt kevyellä jarrutuksella. Torsen olisi "tuntenut" jarrun aiheuttaman momentin takana ja välittänyt suunnilleen kolminkertaisen ("lukitusarvon" mukaisen) vetovoiman eteen.
Lainaus käyttäjältä: Micco - 18.01.10 - klo:17:50
Olen yrittänyt huonolla menestyksellä sisäistää tätä fysiikan luentoa. Eli autovalmistajat siis ilmoittelevat teidän mukaanne nelivedoissaan joko voimansiirtokykyä tai väännönsiirtokykyä, oman mielensä mukaan? Ja kun Audi ilmoittaa uuden torsenin voimajaoksi 15:85-65:35, se tarkoittaa tällä nimensä (väännönhaistelija ;)) mukaisesti vääntömomentin siirtokykyä pyörän kautta tiehen?
Jotakuinkin näin olen asian ymmärtänyt.
Lainaus käyttäjältä: Micco
Ja kun BMW juhlallisesti ilmoittaa uuden xDriven voimanjaoksi 0:100-100:0, sillä tarkoitetaan voimansiirtokykyä, joka ei vielä itsessään liikuta autoa yhtään mihinkään, vaan siihen tarvitaan tätä vääntömomentin siirtokykyä, joka jurpon tietolähteen mukaan on siis 0:100-50:50 taka-akselin pysyessä aina kytkettynä?
Mitähän tuolla "In an extreme case, BMW xDrive is even able to fully disconnect the front and rear axle from one another or, conversely, connect them rigidly to one another as one combined drive system." tarkoitetaan. Jos voimanvälityksen suhteen akselit voidaan täysin erottaa toisistaan, muttei vääntömomentin siirron suhteen ???
Otetaanpa esimerkkejä xDrivestä:
vääntömomentin jako 0:100, eli etuveto kytketty irti: nostat etupyörät ilmaan. 100% voimasta menee taakse. Auto liikkuu.
vääntömomentin jako 50:50: nostat
etupyörät ilmaan. 100% eteenpäin autoa liikuttavasta voimasta menee
taakse, koska xDrive lukittuu. Auto liikkuu.
vääntömomentin jako 50:50: nostat
takapyörät ilmaan. 100% eteenpäin autoa liikuttavasta voimasta menee
eteen, koska xDrive lukittuu. Auto liikkuu.
esimerkki avoimesta tasauspyörästöstä:
vääntömomentin jako 50:50: nostat
etupyörät ilmaan. 100% voimasta menee
eteen, auto ei liiku.
vääntömomentin jako 50:50: nostat
takapyörät ilmaan. 100% voimasta menee
taakse, auto ei liiku.
Eli kyky välittää 100% voimasta eteen tai taakse ei auta. Se 100 % pitää nimenomaan välittää sinne, missä se vie autoa eteenpäin (vrt. Tosin Torsen-kommentti).
Mutta tosiaan xDrive on perusrakenteeltaan takaveto johon on kytketty etuakseli mukaan. Takavetoa ei tuosta saa irti mitenkään. Eli tilanne jossa nostat auton kokonaan ilmaan ja vain etupyörät vetävät ei ole mahdollinen (100:0 momentinjako). Tämä ei vaikuta etenemiskykyyn, mutta vaikuttaa siihen että yliohjautuvuutta ei voi korjata ohjaamalla 100% momentista eteen (mutta 100% voimasta voi välittyä eteen jos eturenkailla on pitoa ja takarenkailla ei).
Edit: Lisäyksenä vielä, eli tilanteessa jossa auto yliohjautuu mutta sekä edessä että takana on saman verran pitoa ei eteen saada ohjattua kuin 50 % voimasta). Jos haluttaisiin 0:100-100:0 momentinjakoon pystyvä tekniikka niin xDriveen pitäisi lisätä toinen lamellikytkin jolla takavedon saisi irti (nythän kytkin kytkee siis etuakselia voimansiirtoon kiinni, ts. myös taka-akseliin).
Hmmm. Tämä on minulle jo vähän selkeämpää. :P Eli vaikka etu- ja taka-akseli saadaan täysin irroitettua toisistaan, niin taakse menee silti aina "vääntöä". Taka-akseli ei "irtoa" täysin voimansiirrosta missään tilanteessa.
Itse taidan kyllä keskittyä jatkossakin noiden laitosten testailuun vain käytännössä... ;D
Jurpo, tässä asiassa on loppujen lopuksi sama, puhutaanko momentista vai voimasta. Jos pyörä pyörii ilmassa, se ei välitä voimaa, momenttia eikä tehoa. Ei ole mitään väliä, onko pyörä kytkjettynä voimansiirtoon tai pyöriikö se, jos se pyörii ilmassa.
Vain pyörä, jolla on "pitoa", pystyy välittämään voimaa (momenttia / tehoa).
VAIN "lukoton" tasauspyörästö pystyy jakamaan momentin (ja siten pyöriltä saatavan vetovoiman) tasan 50:50 (tai erityistapauksissa muu rakenteen määräämä suhde). Tästä syystä, jos taka-akseli on "ilmassa" (=rullilla), myös eteen välittyy tasan sama momentti, eli ei mitään.
Kaikissa kytkimeen (Haldex, xDrive) tai "lukollisissa" (esim. Torsen) perustuvissa hetkellinen vomanjako oikeasti määräytyy sen mukaan, millä pyörällä on pitoa. Veto tietenkin katkeaa, jos kytkin avataan. Jos kytkin on "kiinni" vetosuhde määräytyy lopulta pidon mukaan.
LainaaJos haluttaisiin 0:100-100:0 momentinjakoon pystyvä tekniikka niin xDriveen pitäisi lisätä toinen lamellikytkin jolla takavedon saisi irti
Ei tarvita. Nosta vain BMW:n takapyörät ilmaan, niin ihan varmasti kaikki voima välittyy etupyörien kautta. Takapyörät pyörivät kyllä mukana, mutta eivät ilmassa välitä voimaa mihinkään. ;)
Jos takapyörät ovat maassa (vaikka liukkaallakin), ne tietysti välittävät voimaa (edes vähän) Tässä tilanteessa tarvittaisiin toinen kytkin, että saavutettaisiin 100% eteen jako.
LainaaItse taidan kyllä keskittyä jatkossakin noiden laitosten testailuun vain käytännössä
Oikein! Kaikissa nelivetorakenteissa elektroniikka näyttelee nykyään niin isoa osaa, että pelkän mekaniikan / teorian perusteella ei voi ratkaista niiden paremmuutta. Paras neliveto on se, joka sopii "omaan makuun". Se selviää vain kokeilemalla.
Lainaus käyttäjältä: Tupo - 18.01.10 - klo:22:15
Lainaus käyttäjältä: jurpoJos haluttaisiin 0:100-100:0 momentinjakoon pystyvä tekniikka niin xDriveen pitäisi lisätä toinen lamellikytkin jolla takavedon saisi irti
Ei tarvita. Nosta vain BMW:n takapyörät ilmaan, niin ihan varmasti kaikki voima välittyy etupyörien kautta. Takapyörät pyörivät kyllä mukana, mutta eivät ilmassa välitä voimaa mihinkään. ;)
Jos takapyörät ovat maassa (vaikka liukkaallakin), ne tietysti välittävät voimaa (edes vähän) Tässä tilanteessa tarvittaisiin toinen kytkin, että saavutettaisiin 100% eteen jako.
Vääntömomentistahan tuossa juuri olikin kyse. Kyllä niihin momenttia välittyy kun kerran ilmassa pyörivät.
Lainaa
Jos pyörä pyörii ilmassa, se ei välitä voimaa, momenttia eikä tehoa. Ei ole mitään väliä, onko pyörä kytkjettynä voimansiirtoon tai pyöriikö se, jos se pyörii ilmassa.
Juu, käytin tarkoituksella eri kohdissa termejä "100% eteenpäin autoa liikuttavasta voimasta" ja pelkkää "100% voimasta". Kyllähän se voima siihen renkaan pyörittämiseenkin menee. Mutta kieltämättä ehkä yksinkertaisempaa tarkastella asiaa renkaiden välittämän voiman kuin renkaisiin välittyvän voiman kannalta...
Tähän sopinee lause: "Ei myö tiietä, myö vaan ajetaan mopolla." ;D
Kyllähän tässä aika paljon tuli asiaa esille, kun pohti ääneen että mistähän tuo Pemun "vastaavaa" torsenia takapainoisempi fiilis johtui. :) Ja mitä tästä itse asiasta opimme. Emme mitään. :D Nelivetotekniikasta/sen ohjauksesta se lienee kiinni. Mutta se ei pelkkiä fysiikan lakeja ja ilmiöitä pyörittelemällä selviä. :)
Nelivetoja sivuten, milloinhan Bemari saa sporttidiffiksen esim. 3-sarjaan saataville (Bemarin termein Dynamic Performance Control). Nykyisin on ilmeisesti vain X6M:ssä. Audillahan saa nykyisin esim. A4:n 6-sylinterisiin malleihin.
Edit: korjasin X6M --> X6, mutta hämää lainauksissa joten vaihdoin takaisin..
DPC: http://www.bmw.com/com/en/newvehicles/x6/x6/2007/allfacts/engine/dynamic_performance_control.html (http://www.bmw.com/com/en/newvehicles/x6/x6/2007/allfacts/engine/dynamic_performance_control.html)
Lainaus käyttäjältä: jurpo - 18.01.10 - klo:23:24
Nelivetoja sivuten, milloinhan Bemari saa sporttidiffiksen esim. 3-sarjaan saataville (Bemarin termein Dynamic Performance Control eli DPC). Nykyisin on ilmeisesti vain X6M:ssä. Audillahan saa nykyisin esim. A4:n 6-sylinterisiin malleihin.
Niin siis vajaavetoon vai miksi muuten sivuten nelivetoja? :)
Nelivedoista jos puhuit niin on saatavilla jo ainakin X5/X6. Voisin kuvitella, että tulevissa 7srj/5 GT/5srj on myös. Kolmosen facelift oli ja meni joten voisin lotota, että F30 tulee näkemään sitten tämän. Ei tainnut E92 faceliftissä olla myöskään mainintaa.
Tuo Audin sport differential pitäisi päästä kyllä kokeilemaan. Oletko jurpo moisella ajanut? Onko kuinka iso ero käytöksessä normaalilla perällä varustettuun torseniin nähden?
Lainaus käyttäjältä: Micco - 18.01.10 - klo:23:34
Tuo Audin sport differential pitäisi päästä kyllä kokeilemaan. Oletko jurpo moisella ajanut? Onko kuinka iso ero käytöksessä normaalilla perällä varustettuun torseniin nähden?
En mä aja, mä vaan teoretisoin... :) On joku ihme kynnys mennä koeajamaan autoja "huvikseen" jos en ole ostamassa, niin ei ole tullut ajettua. Pitäisi kyllä käydä ajamassa. Saakos noita miten koeajoon jos paljastaa että on ajelemassa ihan huvin vuoksi? quattro-toureilla ja vastaavilla nyt ainakin onnistuisi, mutta eipä ole tullut käytyä.
Mutta jos yhtään uskotaan Localin hehkutusta tuolla Ultimatessa niin todella päheä värkkihän tuon pitäisi olla. Skeptikko sanoisi että tekee Audista melkein Bemarin :)
Tarviikos sitä niin mainostaa että ei ole tosi ostoksilla. :D Itse olen jokusen kerran käynyt koeajamassa autoja. Olen vielä nuori jannu mutta kiltisti ovat antaneet koeajoon ja varmasti arvanneet että ei tämä oikeasti osta uutta autoa. ;D Koeajoillahan ne autokaupat tavallaan "elää", sieltä "huvi koeajoistahan" ne poltteet lähtee auton ostoon ja siksi niillä on niitä koeajo autoja ulkonakin napottaa että niillä saa käydä ajamassa. ;)
Lainaus käyttäjältä: Antinontoxic - 18.01.10 - klo:23:26
Niin siis vajaavetoon vai miksi muuten sivuten nelivetoja? :)
Nelivedoista jos puhuit niin on saatavilla jo ainakin X5/X6. Voisin kuvitella, että tulevissa 7srj/5 GT/5srj on myös. Kolmosen facelift oli ja meni joten voisin lotota, että F30 tulee näkemään sitten tämän. Ei tainnut E92 faceliftissä olla myöskään mainintaa.
Nelivetoa meinasin siis. Mulle on vaan syntynyt mielikuva että Bemarilla on ollut tapana pantata tekniikkaa, joten se voi valua noista huippumalleista alaspäin joko ripeästi tai vähemmän ripeästi... Mutta taidan kyllä kääntyä samalle kannalle, eli eiköhän se tässä tapauksessa suht ripeästi tule, kiitos Audin asettaman paineen...
Takavetoisissa näkisin riskinä että istuttavat sen pelkästään M-sarjan autoihin aluksi tai vähän pidemmäksikin ajaksi...
Lainaus käyttäjältä: jurpo - 19.01.10 - klo:00:11
Nelivetoa meinasin siis. Mulle on vaan syntynyt mielikuva että Bemarilla on ollut tapana pantata tekniikkaa, joten se voi valua noista huippumalleista alaspäin joko ripeästi tai vähemmän ripeästi... Mutta taidan kyllä kääntyä samalle kannalle, eli eiköhän se tässä tapauksessa suht ripeästi tule, kiitos Audin asettaman paineen...
Takavetoisissa näkisin riskinä että istuttavat sen pelkästään M-sarjan autoihin aluksi tai vähän pidemmäksikin ajaksi...
Osittainhan tuo panttaaminen johtuu jo ihan syklistä, jossa mallit uudistuvat. Ja onhan se luonnollista, että uusin tekniikka tuodaan ensin saataville kalliimpiin malleihin.
7srj - F01 - 2009
5srj - F10 - 2010
3srj - F30 - 2013
1srj - F20 - 2012
Mutta toisaalta onhan joukossa poikkeuksiakin kuten xDrive, joka on ollut jo saatavilla moniin muihin mallisarjoihin, mutta 7srj saa sen vasta syksyllä 2010.
11. talvi nelivetoisella käynnissä. Tai no, kaikki muutkin vuodenajat myös. ;)
Kokemukseni rajoittuu tosin ainoastaan Subaruihin poislukien jokunen koeajo esim. A4 ja A6 Quattrolla. Kolme ensimmäistä Legacya olivat "kaksivetoisia",ts. taka-akselilta puuttui lukko, mutta seuraavat Foresterit ja edelleen pihassa oleva Legacy olivatkin "kolmivetoisia", noissa kun on taka-akselissa lukko.
Skoda on ollut vasta vajaan kuukauden, mutta on yllättänyt positiivisesti kuitenkin. Subarun oikean nelivedon jälkeen siirtyminen pirkka-volkkarin "leikkinelivetoon" vähän arvelutti, mutta kyllä tuo takapää tuntuu tulevan mukaan riittävän pienellä (lue huomaamattomalla) viiveellä. Tosin tehon puute estää kyllä sutimisen muutenkin. :( Mutta siis toistaiseksi ihan positiivinen kokemus. Möyrintää en ole vielä pääsyt kokeilemaan.
Yhdellä Legacylla tuli kerran todistettua, että nelivedolla jää kiinni paikkoihin, johon vajaavetoinen ei edes pääse. Jäi nimittäin metsätiellä kääntöpaikalla pohjastaan kiinni nuoskalumeen. Lähti kyllä lopulta omin voimin, mutta auto tuli vaihdettua sittemmin Foresteriin, niin ei heti ole pohjastaan kiinni.
Kyllä minulla on taas kypsynyt ajatus että tuleva automme on nelivetoinen, sitten joskus kun tämä vaihtuu. Hyvinhän tämä etuvetokin toimii talvella, kun on elektroninen lukko akselilla(ilmeisesti jarrujen avulla säädellään voimaa pyörien välillä) Mutta kyllä sitä taas kaipaisi nelikkoa alle.
Tämän hetken mietteissä olisi Audi, BMW, MB ja ehkä Subarukin.
Automaatti on myös oltava, joten oikeasti valinnanvaraa ei ihan mahdottomasti ole...
No tämä nyt ei ole yhtään ajankohtaista, mutta tuleepa kuitenkin surffailtua nettiautossa tutkimassa eri malleja.
Mikä ihme minua taas vaivaa ;)
Todistin tämmöisen Cayennen talvitoimintaa.. Nousu lumivallin/kinoksen yli ja sieltä takaisin...
Tähän liitin vain erään juutuupin videon ko. mallisesta autosta.. Toimiii!
Porsche Cayenne GTS Snow Performance & the PSM (http://www.youtube.com/watch?v=ld8RFjeyMyI#ws)
Porsche Cayenne S Growling in the Snow (http://www.youtube.com/watch?v=rvL_VmN8_a0#)
Laitetaan vielä tännekkin haldex2 itseopiskelumateriaalia (http://tos.pp.fi/koukku/ssp333_4%20Motion%20with%20Haldex%20coupling%20Model%20year%202004.pdf)
Porsche Convertible slides off the road (http://www.youtube.com/watch?v=OFAVQr4yF9U#)
^^Eikös tuossa Possussa ole visko? ::)
Samaa ongelmaa näyttäisi olevan tälläkin... Atasco en la nieve Subaru Outback Serlopo (http://www.youtube.com/watch?v=K4ZdLrcsr70&feature=related#ws)
Palataanpas topicin alussa mainitsemaani aiheeseen. Viime aikoina on parissa paikassa ollut pientä keskustelua vag:n torseneihin ja haldexeihin taka-akselille jälkiasennettavista torsen-yksiköistä. Käytännön kokemuksia ei tunnu monella vielä olevan. Itseäni tuo on kiinnostanut mahdollisuutena jo jonkin aikaa. Kellään täälläkään tuskin moista asennettuna vielä löytyy?
Kun täällä muutamilla tuntuu olevan tuo teoria hallussa, niin keksittekö mitään negatiivista moisen asentamisesta? Ainoa mielessä käynyt asia on ollut vanhempiin lukkoperällisiin takavetoihin liittyvä. Kuulemma lukkoperä on talvella maantienopeudessa ohittaessa yllättänyt "äkkinäisiä" kuljettajia heittämällä perän irti. Mutta en oikein usko nelivedossa moisen olevan ongelma. Lisäksi uudehkoissa autoissa löytyy ajonvakautusjärjestelmät korjaamaan asiaa entisestään. Jos 2-vedosta tehdään lisätorsenilla 3-veto, niin oma ajatus on, että pienissä nopeuksissa saataisiin yliohjaavuutta lisää kaasulla, muttei vastaavasti ongelmia "normaali" ajossa. Pikemminkin päin vastoin. Pelkästään entistä parempaa etenemiskykyä.
Toisaalla lueskelin, että erääseen ratavehkeeseen on tulossa ensi kesäksi 3 torsenia. Eli sen normaalin keskiyksikön lisäksi taka- ja etuakseleille omansa. :) Se on tuntunut herättävän keskustelua ajokäytöksestä. Lähinnä siitä, että onko lopputulos arvaamaton käytökseltään, vai ei.
LainaaJos 2-vedosta tehdään lisätorsenilla 3-veto
Nythän ei siis puhuta "ristiriipunnasta" tai muusta maastoajon erikoistilanteesta? Jos siis auton pyörät ovat maassa, ei quattro tai 4Motion muutu 2- tai 3-vetoiseksi, vaikka joku pyörä vähän ruopisikin tyhjää. Kaikilla pyörillä ne vetää. ;)
Lainaakeksittekö mitään negatiivista moisen asentamisesta?
Vaikea keksiä! Torsen ei kuitenkaan ole täysin jäykkä "100%" lukko, joten etenkään nelikon taka-akselille asennettuna ei pitäisi tulla yllätyksiä. Kaikissa uudehkoissa VAG-nelikoissa taitaa olla EDS (jarruja käyttävä "lukkotoiminto) vakiona, mutta se reagoi hitaammin kuin "oikea" lukko (esim. torsen). Urheilullisuutta haettaessa taka-akselin (lisä)torsen lienee toimivimpia vaihtoehtoja. Etenemiskyvyn kannalta lisä-torsenista tuskin on paljon apua. EDS ehtii kyllä hätiin, jos kahlataan lumessa, hiekassa, tms.
"Ratavehkeessä" (asfaltti- vai sora-rata?) on ilmeisesti "ruutia" jo sen verran, että se ruopii haluttaessa kaikilla pyörillä. Veikkaanpa, että kolme torsenia ei tee käytöksestä yhtään arvaamattomampaa. Pikemminkin voi käydä päinvastoin.
Lainaus käyttäjältä: Tupo - 04.02.10 - klo:17:57
Nythän ei siis puhuta "ristiriipunnasta" tai muusta maastoajon erikoistilanteesta? Jos siis auton pyörät ovat maassa, ei quattro tai 4Motion muutu 2- tai 3-vetoiseksi, vaikka joku pyörä vähän ruopisikin tyhjää. Kaikilla pyörillä ne vetää. ;)
Viikonloppuna työnsin keula penkan päälle jääradalta luisunutta torsen-kampetta (audimiesten mieliksi quattroa ;)), joka suti nurkittain. :) Lähinnä mietin lisätorsenin apua moisissa pikku "havereissa".
Lainaa"Ratavehkeessä" (asfaltti- vai sora-rata?) on ilmeisesti "ruutia" jo sen verran, että se ruopii haluttaessa kaikilla pyörillä. Veikkaanpa, että kolme torsenia ei tee käytöksestä yhtään arvaamattomampaa. Pikemminkin voi käydä päinvastoin.
Kyseessä taitaa olla harrasteauto, jolla käydään ajelemassa asfalttiradalla. Omistaja ilmeisesti kyllästynyt siihen, että sisäkurvin etupyörä sutii mutkissa. :) Itseasiassa viikonloppuna juttelin erään automiehen kanssa, jolla oli ollut viime kesänä radalla käydessään samaa ongelmaa torsenissaan. Mutta ne vehkeet on jo vähän eri teholukemissa juu. ;D
^Lisä-torsenin avulla quattro olisi varmaakin sutinut kolmella, mutta vetovoimaa se ei olisi juurikaan lisännyt. Tuollaisessa tilanteessa (jäällä) kun "sutiva" ja "pitävä" pyörä kuitenkin vetävät jokseenkin samalla voimalla.
Rata-ajossa lukosta on tietenkin hyötyä kaarteissa, koska ulkokaarteen puolelle saadaan menemään enemmän voimaa. (Ilman lukkoa sisäkaarteen puolen "keveneminen" ja siitä seuraava luisto rajoittaa myös ulkokaarteen puolen vetovoimaa ja sitä kautta auton kiihtyvyyttä. Torsen ei kuitenkaan tarpeettomasti "kangista" autoa, kuten "jäykkä" (100%) lukko tekee.
Vielä älykkäämpi systeemi on Audin sport differential. Sehän pystyy (planeettapyörästöjen ja kytkimien avulla) aktiivisesti siirtämään enemmän voimaa ulkokaarteen puolelle ilman / ennen toisen pyörän luistamista. Kaikki perinteiset lukot (torsen, visko, Haldex, jne.) toimivat "passiivisesti" vasta sitten, kun toinen puoli alkaa luistaa.
LainaaEtenemiskyvyn kannalta lisä-torsenista tuskin on paljon apua. EDS ehtii kyllä hätiin, jos kahlataan lumessa, hiekassa, tms.
Tuohon esittäisin eriävän mielipiteen, koska poikittaisen lukon hyöty tulee nimenomaan esiin tuollaisessa kahlauksessa. Siinä missä EDS jarruttaa sitä jo sutivaa pyörää mekaaninen lukko pistää kaikki pyörät samaan aikaan liikkeelle ja ero on huomattava.
Lainaus käyttäjältä: Tupo - 04.02.10 - klo:18:55
^Lisä-torsenin avulla quattro olisi varmaakin sutinut kolmella, mutta vetovoimaa se ei olisi juurikaan lisännyt. Tuollaisessa tilanteessa (jäällä) kun "sutiva" ja "pitävä" pyörä kuitenkin vetävät jokseenkin samalla voimalla.
Juuh, todennäköisesti juuri näin, mutta kevyempi olisi varmasti ollut edes työntää. ;D Helposti toki irtosi nytkin, mutta vielä kevyemmällä tuuppauksella olisi varmaan lähtenyt 3:lla pyörällä autettuna. :)
Tuo Sport differential pitäisi kyllä ehdottomasti päästä kokeilemaan, mielellään vähän pidemmällä ja perusteellisemmalla ajolenkillä. Jääradalla käynti tuollaisella olisi jo varmaan liiankin havainnollistavaa. :P
LainaaTuohon esittäisin eriävän mielipiteen, koska poikittaisen lukon hyöty tulee nimenomaan esiin tuollaisessa kahlauksessa. Siinä missä EDS jarruttaa sitä jo sutivaa pyörää mekaaninen lukko pistää kaikki pyörät samaan aikaan liikkeelle ja ero on huomattava.
Tällä kannalla olen itsekin, vertaus "se pyörä joka ei vedä, jarruttaa" taitaa olla tässä hyvinkin osuva. :)
LainaaSiinä missä EDS jarruttaa sitä jo sutivaa pyörää mekaaninen lukko pistää kaikki pyörät samaan aikaan liikkeelle ja ero on huomattava.
Tuota noin... Se mekaaninen lukkokin kun nimenomaan estää toisen pyörän "karkaamisen", eli pakottaa pitävällä pinnalla olevan pyörän "mukaan" (=pyörimään). Vetokyvyn kannalta on täysin samantekevää, tuleeko tasauspyörästön tuntema "vastamomentti" jarrulta vai kytketäänkö toinen vetoakseli mekaanisesti yhteen tasauspyörästön kotelon kanssa. EDS ei siis jarruta pyörää pysähdyksiin asti, vaan hidastaa sutivaa pyörää sopivasti niin, että tasauspyörästö välittää toiselle puolelle vastaavan momentin. Lopputulos on periaatteessa aivan sama kuin torsenia käytettäessä.
Edit: No joo, EDS hukkaa vähän moottoritehoa lämmöksi, mutta lopputulos (=vetopidon lisäys) ei poikkea torsenista. Jos toinen pyörä on kokonaan "ilmassa", EDS toimii jopa (pelkkää) torsenia paremmin. Paras yhdistelmä olisi varmaan EDS + torsen taka-akselilla. "Momentinsiirto" saataisiin aikaan hyvin kevyellä jarrutuksella, koska torsen siirtää voimaa "lukitussuhteen" mukaisesti enemmän pitävälle puolelle. :)
Lainaakevyemmällä tuuppauksella olisi varmaan lähtenyt 3:lla pyörällä autettuna
Tämä pitää kyllä paikkansa siinä tapauksessa, jos takapyörillä oli erilainen pito esim. siksi, että auto oli osittain "ristiriipunnassa" (kallellaan). Siinä tapauksessa torsen olisi siirtänyt enemmän voimaa paremmin pitävälle pyörälle. Ilman lukkoa molemmat takapyörät vetivät samalla voimalla, jonka suuruuden määräsi "heikompi" pyörä.
Ei tämä mitään mystiikkaa tai "rakettitiedettä" ole - ihan vaan perusmekaniikkaa... ;)
Hetki sitten keha III yritti A3 Quatrro pysya liikkeellelahdossa mukana. Ei pysynyt. Miten noihin on kehdattu nimeta nelivedoksi Q?
Lainaus käyttäjältä: Skulaa - 05.02.10 - klo:12:47
Hetki sitten keha III yritti A3 Quatrro pysya liikkeellelahdossa mukana. Ei pysynyt. Miten noihin on kehdattu nimeta nelivedoksi Q?
Jos se on ollut Quatrro niin se on ollut halpakopio kuten sinun nickisikin on lukihäiräinen versio Skulasta.
Lainaus käyttäjältä: Skulaa - 05.02.10 - klo:12:47
Hetki sitten keha III yritti A3 Quatrro pysya liikkeellelahdossa mukana. Ei pysynyt. Miten noihin on kehdattu nimeta nelivedoksi Q?
Oletko varma että se yritti?
EDIT : Oletko muuten viimeaikoina edes ajanut Kehä III:lla? Tuli vain mieleen että Suomessa lienee käsittääkseni näppäimistöissä yleensä ääkköset....
Kyllä tänä talvena olisi oikesti nelivedosta, oli se sitten toteutettu miten vaan, ollut todella paljon elämää helpottavaa vaikutusta. Ihan samoin kuin jostain yli 18cm maavarasta.
Pelkästään kotiin pääseminen ilman maakosketuksia on mahdoton tehtävä. Omaan pihaan peruuttaminen ei onnistu ilman vauhdinottoa. Onneksi peruutuskamera helpottaa tätä vauhdikkaasti tapahtuvaa peruutusta. Varsinkin kun kaikki tutkat ovat jään peitossa ja auto piippaa kun piika rengin alla konsanaan.
Alkaa nämä seuraavan auton speksitkin löytyä ihan kuin itsestään. En usko että kesä karistaa näitä muistoja ihan heti..
LainaaPelkästään kotiin pääseminen ilman maakosketuksia on mahdoton tehtävä. Omaan pihaan peruuttaminen ei onnistu ilman vauhdinottoa.
Pitäisköhän skulan tehdä lumitöitä ? Se keppi siellä seinän vieressä, jossa on ihmeellinen levennys päässä, on lapio. Ota siihen levennykseen hieman lunta ja heilauta sitä voimakkaasti eteenpäin, niin levennykseen laitettu lumi liukuu pois ja levennys tyhjenee. Tätä yksinkertaista operaatiota toistamalla saan maanpinnan jälleen näkyviin.
Voit löytää seinustalta kenties muitakin ihmeellisiä esineitä, joita voi käyttää samaan tarkoitukseen.
;D
LainaaAlkaa nämä seuraavan auton speksitkin löytyä ihan kuin itsestään. En usko että kesä karistaa näitä muistoja ihan heti..
Mutta pari eurotalvea kylläkin. Tälläinen talvihan on erittäin harvinainen.
Kyllä tässä joka päivä on saanut tehdä lumitöitä viimeisen parin kuukauden aikana.
Se on vaan sellainen juttu että niitä lumitöitä pitäis tehdä myös päiväsaikaan, se on se kriittisin aika, kun esim eilen päivällä kujaamme pitkin oli jurissut roska-auto, teki sellaista mössöä tuosta kujasta ettei mitään tolkkua. Kun olin irtolunta eilenkin tuosta sitten pari tuntia lapioinut, jäljellä oli kauheat urat, 10-15cm syvät, jotka se kuorkki teki.
Viikonloppuna meni kolme tuntia talon katolla tiputellen lumia alas, sen jälkeen pari tuntia kun siirtelin tiputetut lumet pois.
Olishan se helppoa jossain kerrostalon syövereissä asustaa, tai rivitalon uumenissa, ei tarttis huolehtia moisista.
Karmea totuus on 99,99%:sti kuitenkin se että seuraavakin talvi mennään nilkuttamalla eteenpäin talvella.. Eli suunniteltu autonvaihto tapahtuu seuraavaksi vasta 2011 vuoden puolella, siten että kesäksi 2011 alle saadaan tuliterä kulkine :-\
hitusen lähtee keskustelu taas lumilapiosta....
LainaaOlishan se helppoa jossain kerrostalon syövereissä asustaa, tai rivitalon uumenissa, ei tarttis huolehtia moisista.
Tietäisitpä kuinka nykyiset huoltoyhtiöt hoitaa velvoitteitaan. Nykypäivän huoltomies ei paljoa persuustaan nosta penkistä, saati sitten hyppäis ulos trattorin/pikuppin lämpimästä kabiinista. Kerrankin piti ihan houkutella yhtä äijää astumaan alas trattorista. "Hei, katsoppa, talomme ovet eivät enään aukea, pitäiskö tehdä jotain?" ,,ijä meinas vaan tehdä perinteisen läpiajon trattorillansa. Ilmeestä näki että ei oikein tykännyt siitä että piti oikein lapioon tarttua. Jotkun huoiltomieht kyllä hoitavat tehtäväänsä kunnialla ja tehokkaasti, mutta porukassa on hieman kirjoa.
Perinteinen ongelma on se, että parkkipaikka ajetaan jättitrattorilla, joka jättää vyötärönkorkuisen lumivallin auton persuksen eteen...siitä mennään läi ainoastaan timattiporalla tai räjähteillä. Siinä ei paljoa neliveto auta.
Mennäänpä takaisin nelivetokeskusteluun. Nykyautoa ostaessani kävin ihmettelemässä Suzukin SX4:stakin, jonka kyllä totesin tavaratiloiltaan niin vaatimattomaksi etten sen tarkemmin asiaan enää perehtynyt.
Mutta minkälainen on SX4 nelivetomielessä, eli tekniikka ja toimivuus? Ilmeisesti kärrystä on tulossa joku uusi versio ihan näillä näppylöillä, ainakin nettisivut (http://www.suzuki.fi/mallisto.asp?l=fi&malli=sx4) kovin huutavat asian puolesta. Hintoja kun tuijottaa, niin Suzukin pikkuautojen nelivedot lienevät kai edullisimpia Suomen markkinoilla saatavilla olevista nelivedoista. Jos vaikka joskus kakkosautoksi... ;)
Suzukin nelivedosta ei kyllä mitään tietoa tai kokemusta (paitsi aiemmin perheen harrasteautona olleesta Suzuki SJ410:stä, sillä pääsee kyllä nelivedolla vaikeissakin paikoissa ;D) mutta itselläkin nousee kyllä into nelivedosta ja korkeasta maavarasta huippuunsa kun eilenkin yritti päästä auraamattomalla kujalla kotipihalle parkkiin. Ja kerrostalossa asutaan jossa pihan/parkkipaikan lumityöt on yleensä tehty ihan ok mutta kaupungin ylläpitämä kuja jota pitkin parkkipaikalle ajetaan taas ei eli monena päivänä on saanut paksussa pehmeässä lumessa, pienessä mäessä arpoa että pääseekö pihaan vai ei. Ja sitä parinsadan metrin kujaa en kyllä lähde itse lapioimaan eli sais se tilattu Yeti nyt jo tulla, helpottuis kotiin/kotoa pääsy edes vähän. >:(
Uudella CR-V:llä kokeiltu pysähtyä kaupan mäkeen. Paljon selkeämpi viive takapään kytkeytymisessä kuin golffissa ::)
Jossain välissä pitää testata huonommalla tiellä...
Tuohon 40:60 Torsenin ja Pemun xDriven ajotuntumaeroon on tainnut löytyä selitys. Total BMW magazinessa on kerrottu, että xDrivella varustetuissa henkilömalleissa perusvoimajako on 30:70, ja X-sarjalaissa 40:60.
Sinänsä mielenkiintoista, ettei tuo ole sattunut silmään tähän mennessä missään muualla.
Quattro-julistuksessa tuosta taitaakin olla jo mainintaa.
Lainaus käyttäjältä: Tos® - 12.02.10 - klo:09:26
Uudella CR-V:llä kokeiltu pysähtyä kaupan mäkeen. Paljon selkeämpi viive takapään kytkeytymisessä kuin golffissa ::)
Jossain välissä pitää testata huonommalla tiellä...
Tuli yks päivä katottuakin liikennevaloissa kun joku uus CR-V lähetti vierestä valoista ja kyllä oli viivettä.
Eilen tuli koeajettua:
-MB C 250 CDI AMG 4-Matic farkku
-MB E 350 CDI AMG 4-Matic farkku
-Audi S4 S-Tronic q
-Audi A5 Sportback 3.0TDI S-Tronic q
Olipas upeita nelikkoja. Vielä koeajosää sattui nätisti kohdilleen!
Vetotavasta täytyy sanoa, että hyvin samoilta tuntuu 4 vedot näiden mallien kesken.
Joka tapauksessa neliveto taas sai vakuuttumaan ylivertaisuudestaan, vähintäänkin ajofiilisten suhteen.
Se täytyy kyllä sanoa, että jos mahiksia on, käykää ajamassa tuota S nelkkua. sen verran vakuuttavaa ohituskiihtyvyyttä tuo auto tarjoaa, ja äänimaailmakin on periaatteessa riittävähkö. 150 km/h on aika nopeasti taulussa. En toki kokeillut mutta kuitenkin... ;)
Nämä koeajetut olivat siis nyt kaikki hinnaltaan noin 80-110 tonnin autoja, mutta perusautoina valinta olisi vaikeaa.
Hyvin laadukkaita ja mukavia ajella kaikki.
Noista AMG paketillisista Mersuista tykkään kyllä hullun lailla. Se ulkonäkö on minun mieleen. Toki myönnän että Audistakin saa nätin auton esim. S-Line osilla, ja S4 on jo valmiiksi upea! Näiden autojen suhteen valinta olisi vaikea. Näin mm. sen takia, että yksikään neliveto ei ollut toistaan parempi. Valinta menisi muiden asioiden pohjalta.
Ottaisi noista minkä tahansa, olisi alla poikkeavan upea auto!
Pari viikkoa sitten tuli pieni kipinä olisiko kuitenkin pitänyt hankkia isommalla maavaralla oleva neliveto. Onneksi tuo on jo mennyt ohi, mutta eipä olisi uskonut mihin paikkoihin Defenderin uskaltaa vetäistä. Tuli siis vetäistyä parin tunnin sessio täällä - http://www.lrex.fi (http://www.lrex.fi). Oikein hauska tilaisuus ja ensimmäistä kertaa apparin puolelta tulee vaan, että paina pohjaan vaan, anna mennä - kyllä se nousee ;)
Defender oli muuten uskomattoman kankea peli noin muuten pyörittelyn suhteen. Kääntösäde ties mitä ja vaikka pelillä ikää pari v, tylyn karu design vuodelta kivi. Härski vääntö/laatikon suhde, ykkösellä tyhjäkäynnillä sai seistä jarrulla niin eipä sitten hyydy millään.
Lainaus käyttäjältä: Tos® - 26.01.10 - klo:09:31
Laitetaan vielä tännekkin haldex2 itseopiskelumateriaalia (http://tos.pp.fi/koukku/ssp333_4%20Motion%20with%20Haldex%20coupling%20Model%20year%202004.pdf)
Nelos haldeksin vastaava näkyy olevan SSP 414. Googgelista löytyy vain sisällysluettelo ja ebaylinkin takaa sen vois ostaa 9 punnalla.
Tai sitten erwinistä 4, tunti, ilman tulostusoikeutta.
Tuollainen löytyi interwebistä: http://www.awd.ee/article.html?inc=sko (http://www.awd.ee/article.html?inc=sko)
Tuolta sivustolta löytynee VAG-konsernin muidenkin autojen nelivetosysteemistä tarinaa...
Yhdistin viestisi aikaisempaan keskusteluun aiheesta -Karvis-
Edellisessä kyseessä 10v vanha Haldex I.
Uudessa kiesissä kun taitaa olla 3:n sukupolven Haldex-kytkin niin siitä tuli mieleen kysymys että eroaako 3:s ja 4:s sukupolvi Haldexissa miten toisistaan? 4 sukupolvi lienee hieman nopeampi toiminnaltaa kuin 3:n?
Oisko kellään mitään linkkiä interwebbiin, mistä vois käydä tutkailemassa asiaa?
Edit: siis mitään muuta kuin tuo mun aikaisempi?
Haldexin kolmatta polvea ei periaatteessa edes ole.
OcuII/Golf5 on haldex2 ja faceliftissä/golf6 IV.
Haldex3:sta taidettiin käyttää vain jossain Land Roverin mallissa.
En muista varmaksi, mutta tuo erosi jollain paremmalla takalukolla tms haldex2:sta.
Lainaus käyttäjältä: sollila - 17.06.10 - klo:08:29
Uudessa kiesissä kun taitaa olla 3:n sukupolven Haldex-kytkin niin siitä tuli mieleen kysymys että eroaako 3:s ja 4:s sukupolvi Haldexissa miten toisistaan? 4 sukupolvi lienee hieman nopeampi toiminnaltaa kuin 3:n?
Oisko kellään mitään linkkiä interwebbiin, mistä vois käydä tutkailemassa asiaa?
Edit: siis mitään muuta kuin tuo mun aikaisempi?
Tuolta edellisestä linkistä (sivun alaosa) näytti löytyvän Haldex I-IV sepostukset, tosin vähän köykäisellä sisällöllä. Tässä vielä sama suoraan http://www.awd.ee/haldex.html (http://www.awd.ee/haldex.html)
Lainaus käyttäjältä: Tos® - 17.06.10 - klo:09:16
Haldex3:sta taidettiin käyttää vain jossain Land Roverin mallissa.
En muista varmaksi, mutta tuo erosi jollain paremmalla takalukolla tms haldex2:sta.
Haldex 3 käytettiin Land Rover Freelander 2.
http://en.wikipedia.org/wiki/Haldex_Traction#Third_generation_-_2006 (http://en.wikipedia.org/wiki/Haldex_Traction#Third_generation_-_2006)
Kyllä tuo Haldex2 on toiminu ihan hyvin tuosa entisessä autossa. Eihän se mikään maastoauto ole, ne on sitten erikseen.
Talvea odotellessa aika kuluu mukavasti, niin sitten pääsee testaileen Ocua liukkaalla... :D Sitten näkee että onko mitään eroa nykyisessä verrattuna entiseen.
Olikos vitoskoppasia variantteja 4motionina ???
Neloskopassa kuitenkin oli Haldex I, joten siihen verrattuna valtaisa ero.
Lainaus käyttäjältä: Tos® - 17.06.10 - klo:09:51
Neloskopassa kuitenkin oli Haldex I, joten siihen verrattuna valtaisa ero.
Mielestäni tuossa omassa, entisessä autossa 4-koppaisessa Golf Variantissa olis ollu Haldex2:n, mutta voi olla että olen vääräsä. Auto on -02 vuosimallia.
HaldexII tuli vasta A3:n ja vitoskoppasien myötä.
Ja jos tuo ocu on uusinta mallia niin ero on huomattava ;D
Etenkin kun takapää on kytkettynä jo liikkeelle lähdettäes.
Lainaus käyttäjältä: Tos® - 17.06.10 - klo:12:27
Ja jos tuo ocu on uusinta mallia niin ero on huomattava ;D
Vanhahan paska mun Ocu on, kun se on -06. Tai siis oikeasti -07 mallia... :)
Eli Ocussa lienee Haldex 2:n?
Juu. Uusin haldex tuli ocun faceliftin mukana.
Mutta kyllä täl kakkosellaki pärjää.
Tuolla mun juutupe kanavalla (http://www.youtube.com/user/studiotos#p/u/3/bfLiwt2J6pg) on muutama omatekonen haldex "testi".
edit
Ja tuosta itseopiskelu materiaalia laitoksen (http://www.youtube.com/user/studiotos#p/u/3/bfLiwt2J6pg) toiminnasta
Lainaus käyttäjältä: Tos® - 17.06.10 - klo:13:18
Juu. Uusin haldex tuli ocun faceliftin mukana.
Mutta kyllä täl kakkosellaki pärjää.
Tuolla mun juutupe kanavalla (http://www.youtube.com/user/studiotos#p/u/3/bfLiwt2J6pg) on muutama omatekonen haldex "testi".
Tarttee katsastaa mitä sieltä löytyy...
Mitä ilmeisemmin CC:n korvaava seuraava auto ei nyt sitten ehkä olekaan Touareg, ellei sitten jotain ihmeellistä tapahdu, ja tuollainen oikea maasturi saa jotain hyväksyntää lähiaikona "lähipiirissä", niin silt en aio sortua tämmöiseen "perushenkilöautoon" korotetulla maavaralla.. Tämän auton näkeminen herätti minut taas todellisuuteen.. ::)
Toisinvääntäen, jos kyseessä on henkilömallin auto, sen pitää olla "erikseen" sitä varten tehty malli, jonka ulkoinen habitus on myös muokattu vastaavaan olotilaan!
[ylläpito on poistanut liitteen]
Lainaus käyttäjältä: Skula - 19.07.10 - klo:06:57
Toisinvääntäen, jos kyseessä on henkilömallin auto, sen pitää olla "erikseen" sitä varten tehty malli, jonka ulkoinen habitus on myös muokattu vastaavaan olotilaan!
Olen pitkälti samaa mieltä tuosta.
Touareg ei tosiaan varmaankaan saa kaikilta hyväksyntää tai ihailua. Tosin tällä hetkellä ei sentään taida olla ilkivaltaa menossa isoja (city)maastureita kohtaan, ainakaan ei ole uutisoitu.
Varmaan "järkevin" ja tarkoituksenmukaisin neliveto, tomaatti, korotettu alusta -jatkumo CC:lle on Audi Allroad, tai mites Subaru Outback ? Tämän tyypin autojen uskoisin olevan ainakin helppoja jälleenmyydä.
Volkswagenin piiristä löytyy myös Tiguan, on neliveto vaikeisiin olosuhteisiin, automaatti ja korotettu alusta, mutta ei juuri erotu parkkipaikalla versojen ym. itäautojen seasta.
Varsinainen neliveto tämä maailman paras torsen. Kun 1 vetoakseli menee kaput, niin auto on aivan työnneltävää tavaraa. ::) Vasemman takavetarin sisemmastä vetonivelestä katosivat boorit. Autoa ajoradalta pois työntäessäni tuli mieleen, että Tuuliviirin legendaarista quattroa ei varmastikaan olisi tarvinnut alkaa käsipelillä lykkimään... ;D ;)
Onko kenenkään silmiin sattunut kansantajuista, kuvitettua teknistä kuvausta Torsenista ? Olisi kiva ymmärtää, miten sen kanssa esim. tehdas voi suunnitteluvaiheessa määrittää voimanjakosuhteen (nykyisin 40:60). Ja mihin perustuu tuo Miccon kuvaama tilanne. Torsen -murikka näyttää Audin halkileikkauskuvissa niin kovin vaatimattomalta verrattuna vaikka huipputekniseltä tuntuvaan Haldex 4:ään, jossa on jos jonkinlaista sähköistä ja hydraulista toiminnetta. Erittäin hienosti Torsen toimi kahdessa Audissani.
Juutupessahan noita on
Torsen Movie (http://www.youtube.com/watch?v=osKLMzYxyyw#)
Lego Technic Quattro Torsen Diff (http://www.youtube.com/watch?v=Y-fwcTMqVRw#)
::)
Kiitokset, TOS. Tuollainen Lego -setti meiltä taitaa kotoakin löytyä, luulisin.
Lähinnä jäin miettimään, miten Torseniin voidaan suunnitella erilainen perusvoimanjako, kuten 40:60.
Haldex ja xDrive taitavat olla toistensa peilikuvat, eikö vaan ? Haldex kykenee siirtämään voimaa 50:50 jaolla, kun etuveto on kiinteä. Vastaavasti xDrive pääsee samaan, mutta siinä takaveto on kiinteä. Erona sitten se, että Haldex voi olla täysin etuvetoinen ja xDrive täysin takavetoinen, kun sähköisesti ohjattu kytkin on niissä eri akseleilla. Menikö oikein ?
^Taitaa se kutakuinkin noin mennä, mekanismit/kytkimet on vissiin kuitenkin erilaiset.
Ei ole koskaan tullu selattua bemarin itseopiskelu materiaalia.
Ainakin mokkelossa välittyy taakse aina hurjat 10%...
Torsenin voimanjaosta, luulisin että siellä on hitusen erikokoset rattaat jossain välissä.
Joku fanaattisempi vois kertoa tästä ;)
Onhan siitä väännetty tuolla quattro topikissa loputtomiin, en viitti selata.
Kaveri on ostamassa 2006-2008 mallista 4Motion Golfia 2.0TDI koneella. Ollaan käyty yhdessä katsomassa paria yksilöä. Todella siistejä autoja ovat olleet. Mutta mitään mainintaa nelivedon öljyistä tms ei ole misään huoltokirjoissa mainittu.
Noissa on mittareissa 50-100tkm. Keskusteltiin siitä miten tuon nelivedon huolto pitäisi suorittaa, tai miten se olisi pitänyt tuohon mennessä huoltaa? Tuskin nyt tuo nelivetotekniikka kuitenkaan on huoltovapaa.
(kirjoitan siis nelivedon tekniikasta, haldex2(?), mitä se vaatii huollolta)
Haldexin huolto täytyisi tehdä 60 tkm.n välein. Ei ole isotöinen.
http://www.slamit.net/product/6645/haldex-gen-2--huoltosarja-quattro--4motion (http://www.slamit.net/product/6645/haldex-gen-2--huoltosarja-quattro--4motion)
Lainaus käyttäjältä: Aslaasj - 15.09.10 - klo:12:15
Haldexin huolto täytyisi tehdä 60 tkm.n välein. Ei ole isotöinen.
Mites, kun ei tuohon 120tkm huollossa tehty kuin öljynvaihto? (muuta ei tosin huolto-ohjelmassa mainitakaan)
Hyvin tää Skoodan haldeksi kuitenkin toimii, kun vertaa esim Kiian/Hyndain systeemeihin, mitä sitten ovatkaan.
Isoruokainen Mitsu Outlander piti vaihtaa diisselikäyttöiseen. Noi edellämainitut oli Mitsuun verrattuna ihan p***seestä liukkaalla pinnalla. Ensin rytkäisee luistonesto, sitten kytkeytyy takaveto... Skoda lähes yhtä huomaamaton kuin Mitsu.
Jos oikeen muistan, ainakaan golffin huoltokirjassa ei ole merkintää haldexin huollolle.
Kuiteista selvinnee tarkemmin jos ne on tallessa.
Tai voi soittaa huoltopaikkaan.
Lainaus käyttäjältä: Markku J - 05.08.10 - klo:19:31
mihin perustuu tuo Miccon kuvaama tilanne.
Vähän myöhässä tulee vastaus, mutta torsen toimii oikeastaan niinkuin kertolasku. Vähemmän pidon akselilta kerrotaan vääntö pitävämmälle puolelle. Kerroin on esim. torsen 1:ssä välillä 2.7 - 4.1. Miccon tapaus liittyy tähän siten, että kun toinen vetoakseli menee ja akselin pito on 0, väännön tulona toisellekkin akselille on 0 * n = 0. Siis ei yhtään mitään. Voisin kuvitella että vetonivelen meno sekotti myös EDL:n toiminnan, joten sekään ei osannut auttaa tilanteessa.
40:60 voimanjakosuhde taas sisältää planeettapyörästön, joka vaihtaa välityksen toiselle puolelle.
Itse menin viime talven ekaa kertaa kitkoilla 8)
Suosittelen lämmöllä
Pari "talvea" tätä ennen nastoilla, joista videoita löytyy juutupestakin
Lainaus käyttäjältä: *haisuli* - 07.10.10 - klo:11:48
Erona on se, että haldex jumittaa muutaman sekunnin ennen kuin lähtee valoista. Eli muutaman sekunnin viive, joka häiritsee itseäni.
Mikä siinä haldexissa voi 'jumittaa' muutaman sekunnin? Auto takuukorjaukseen jos tuollainen vika on.
aa
aa
Asia voitaneen kiteyttää siten että oli nelivetojärjestelmä mikä tahansa niin lähes joka tapauksessa se on aina parempi talvikelillä kuin etu- tai takavetoinen?
aa
Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 07.10.10 - klo:12:30
Tällä foorumilla asian voi varmaan kiteyttää näin, mutta täällä (http://www.bmwforum.fi) saat varmasti eriävän mielipiteen ;D
Onhan BMW:n nelivetoautoja, itse kun en ole ajanut sellaisella talvella niin en voi koomentoida että miten se BMW:n nelivetojärjestelmä toimii talvella.
Toki tuolta naapurifoorumilta löytyy eriäviä mielipiteitä vetosysteemien paremmuudesta. Jos en ajaisi nelivetoisella autolla niin itsekki ajelisin ennemmin taka- kuin etuvetoisella.
Lainaus käyttäjältä: *haisuli* - 07.10.10 - klo:12:51
Tässä tämä ohjainlaite jos jotakuta kiinnostaa. Samalta sivulta näkee eri haldex versiot/autot.
http://goapr.com.au/products/haldex.html (http://goapr.com.au/products/haldex.html)
Varsinkin talvella tuo olis varmaankin hyödyllinen lisävaruste.
Tämä menee hieman OT:ksi: Mitenkähän haldex-kytkin kestää jos vedosta menee kokoajan esim 50% taakse? Öljytilavuus kun on kytkimessä muistaakseni litran luokkaa, oiskohan jonkinlainen öljyn lauhdutin paikallaan?
Lainaus käyttäjältä: sollila - 07.10.10 - klo:12:57
Varsinkin talvella tuo olis varmaankin hyödyllinen lisävaruste.
Tämä menee hieman OT:ksi: Mitenkähän haldex-kytkin kestää jos vedosta menee kokoajan esim 50% taakse? Öljytilavuus kun on kytkimessä muistaakseni litran luokkaa, oiskohan jonkinlainen öljyn lauhdutin paikallaan?
haldexeja ja vastaavia toteutuksia ollut autoissa jo pitkään, kaippa ne on siten suunniteltu että kestää ja alkuvuosien lastentaudit korjattu.
Tuossa Haldexista lisää.. http://www.haldex.com/en-GB/Europe/Applications-Products/Product-categories/AWD/Development/ (http://www.haldex.com/en-GB/Europe/Applications-Products/Product-categories/AWD/Development/)
Useamman quattron jälkeen nyt alla ensimmäinen gen 4 haldex auto.. Kunhan luikkaat alkaa, niin raportoin poikkeamista.
Nelivedoista puheen ollen tätä kuvaa on käytetty aika monta kertaa aikaisemminkin MTV3:n sivuilla ja on taas etusivulla ;D
(http://img.mtv3.fi/mn_kuvat/mtv3/etusivu/2010/10/1011897.jpg)
Niin mikä viive ::)
Tos on ice3 (http://www.youtube.com/watch?v=0kJvKnA_qXg#ws)
Tiedetään, toisella puolen ei ollu kameraa ja sillä puolen pyörät on voinu lyödä suttua ;)
aa
aa
Viime talvena testasimme oikeaa torsen quattroa ja haldexia.
Paikoiltaan lähdössä kaikki oli kuskista kiinni ei siinä eroja saanut tekniikan takia.
Vasta kun alkoi leikkimään ja ajamaan pitkää isoa sivuluisua tuli eroa esiin torsenin eduksi, tätä tilannetta ei vaan 90% kuskeistä ikinä saa eteensä.
Haldexin toinen haitta on lämpö, öljyt tarpeeksi lämpimäksi perästä niin auto on etuvetoinen sillä sekunnilla, täysin mekaanisella torsenilla tätä ei käy. Vaan tämäkin tilanne edellytti puolen tunnin leikkimistä isolla kentällä sivuluisua ajaen, eli kadulla tuskin kukaan moiseen ongelmaan törmää.
Ja jos haldexista tahtoo parhaan mitä voi saada, niin netistä löytyy noin tusinan verran viri ecuja siihen joiden avulla voimanjakoa voidaan säädellä, sitten peloquinsin valikoimasta vielä lukot eteen ja taakse niiin johan rupeaa joka kulmassa tapahtumaan.
Itse olen kans joutunu jäähdytteleen aikani että pääsi taas etenemään ;)
Auttaiskos tuohon öljyjen lämpenemiseen lauhdutin?
Jos muistan oikein, Haldex IV:ssä on joku parempi ratkaisu tähän...
Pitääkin ens talvena muistaa ottaa logia esp:ltä ja haldeksilta; ajonopeus, luisto? ja öljynlämpö...
Lainaus käyttäjältä: Tos® - 07.10.10 - klo:22:09
Jos muistan oikein, Haldex IV:ssä on joku parempi ratkaisu tähän...
Pitääkin ens talvena muistaa ottaa logia esp:ltä ja haldeksilta; ajonopeus, luisto? ja öljynlämpö...
Millainen ratkaisu Haldex 2:ssa?
Jäähdytysrivat perän pohjassa (http://tos.pp.fi/images/image/golf/alusta/DSC00950.JPG) ::)
Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 07.10.10 - klo:16:51
Tuli Haldexista mieleen yksi perustavaa laatua oleva (tyhmä?) kysymys. Onko Haldexiin perustuvassa nelivedossa keskitasauspyörästöä? Eli kun Haldex pistetään täysin lukkoon ja momentista siirretään puolet taakse, onko etu- ja taka-akselin välinen voimansiirto yhtä puuta?
Haldexissa on etu-ja takapään välillä monilevykytkin.. Esim. pitkittäiskoneisissa quattro Audeissa taas mekaaninen torsen tasauspyörästö. Yritin googlailla mutta ei ainakaan ihan helposti löytynyt vastausta siihen, lukittuuko Haldexin etu- ja taka-akselien välinen monilevykytkin koskaan
täysin? Mutta ei torsenkaan tai mikään tasauspyörästö mene lukkoon ilman tasauspyörästön lukkoa ja tästä syystä quattrollakin voi käydä näin..
Embarrasing moment for the new Q5 (http://www.youtube.com/watch?v=mkQ5yBnS4SU#)
.. vaikka vain yksi pyörä on ilmassa.
Haldex on elektroniikan takia tässä kyseisessä testissä etevämpi.
^Mainoskikka jossa ESP:n tms sulake otettu pois.
Tuosta jauhettu quattrotopikissa joskus videon esittelyn aikoihin ;)
Lainaus käyttäjältä: Tos® - 07.10.10 - klo:22:30
^Mainoskikka jossa ESP:n tms sulake otettu pois.
Tuosta jauhettu quattrotopikissa joskus videon esittelyn aikoihin ;)
Youtubesta löytyy vastaavanlainen video, jossa verrataan BMW:n Xdriveä ja Audin Quattroa.
Lainaus käyttäjältä: sollila - 08.10.10 - klo:07:41
Youtubesta löytyy vastaavanlainen video, jossa verrataan BMW:n Xdriveä ja Audin Quattroa.
Niin on... bemari muuttuu myös takaisin vajakiksi kun xdriven sulake otetaan pois ::)
Eihän sekään systeemi täysin mekaaninen ole kuten torsen?
Lainaus käyttäjältä: Tos® - 08.10.10 - klo:08:35
Niin on... bemari muuttuu myös takaisin vajakiksi kun xdriven sulake otetaan pois ::)
Eihän sekään systeemi täysin mekaaninen ole kuten torsen?
Niin.. esp päällä audin tuosta pitäisi päästä, mutta tuo kuitenkin osoittaa tasauspyörästön toiminnan ja tavallaan myös sen heikkouden ilman lukkoja (tai elektroniikkaa). Joissain tilanteissa mekaniikka vain tarvitsee elektroniikkaa tuekseen (tuo testitilanne ei tietenkään käytännön ajossa tule vastaan).
Käytännössä todella liukkaalla pinnalla quattron vetokyky on paljon parempi esp POIS kytkettynä, kun mikään ei jarruttele renkaiden pyörimistä.
Audi quattroon on myös elektromenkaaninen ns. sports differential saatavana taka-akselille (taisi olla vain RS malleissa?), joka matkii lukkoperää.
Bemarin xDrive on vastaava toteutus kuin haldex ja näissähän erona quattroon vain se, että akselien välinen torsen korvattu visko / sähkölukolla.. ja koska akselien differentiaalit ovat samanlaiset kuin quattrossa => sama vetokyky ongelma jos 1 rengas ilmassa JA esp poiskytketty.
Näin tuo minun mielestä menee.. viisammat oikaiskoot.
aa
Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 08.10.10 - klo:10:53
Niin tai onhan sen tavoitteena hiukan kehittyneempi voimanjako kuin lukkoperässä. Sports differential (ja Haldexin eLSD) pyrkii työntämään voimaa enemmän ulkorenkaalle. Lukkoperässähän tämä ei ole mahdollista. Tai sitten olen taas väärässä, mutta joku viisaampi saa korjata.
Si, si.. tarkoitin 'matkii lukkoperää' ilmaisulla, että taka-akseli ei siinä enää ole avoin tasauspyörästö kuten perus quattrossa ja haldexissa (jota pitää paikata ESP:llä, joka taas vie voimaa pois). Tuossa sports differentiaalissa on siis lisänä monilevykytkimet molemmin puolin tasauspyörästöä.
Bemarilla on xDriven kylkeen kanssa sports differential tyyppinen ratkaisu taka-akselille.. muistaakseni ainakin X6:ssa on sellainen?
Puhelinlaatua
4motion EDS/EDL testing (http://www.youtube.com/watch?v=bfLiwt2J6pg#)
Audi A4 B7 EDS/EDL test (http://www.youtube.com/watch?v=5r0ESU2g4u8#)
LainaaTuossa sports differentiaalissa on siis lisänä monilevykytkimet molemmin puolin tasauspyörästöä.
Siinä on
planeettavaihteet molemmin puolin tasauspyörästöä ja niitä "ohjaamassa" monilevykytkimet. Systeemi on paljon "älykkäämpi" kuin lukkoperä, koska se pystyy pyörittämään ulkokaarteen puoleista pyörää nopeammin = oikeasti (aktiivisesti) ohjaamaan enemmän voimaa sille puolelle.
Lainaus käyttäjältä: Tupo - 08.10.10 - klo:13:32
Siinä on planeettavaihteet molemmin puolin tasauspyörästöä ja niitä "ohjaamassa" monilevykytkimet. Systeemi on paljon "älykkäämpi" kuin lukkoperä, koska se pystyy pyörittämään ulkokaarteen puoleista pyörää nopeammin = oikeasti (aktiivisesti) ohjaamaan enemmän voimaa sille puolelle.
Jees parempi on kuin lukkoperä ja parempi kuin avoin differentiaali, joka quattrossa ja haldexissa.. menee komiasti autolehden renkaanriiputus testit läpi.
Lainaamenee komiasti autolehden renkaanriiputus testit läpi
Sport differential on kuitenkin tarkoitettu ihan muuhun kuin "off road käyttöön" ja "renkaanriiputukseen". 8)
Lainaus käyttäjältä: Tupo - 08.10.10 - klo:14:21
Sport differential on kuitenkin tarkoitettu ihan muuhun kuin "off road käyttöön" ja "renkaanriiputukseen". 8)
Audissa sport diferential on RS malleissa ja siis 'sporttikäytössä'.. Bemarissa vastaava X6:ssa, siis 'en oikein tiedä missä' käytössä :) .. noh, saa tuon muihinkin bemuihin.
Audi RS:ään näköjään tullut akselien väliseen differentiaaliinkin 'self-locking crown-gear center differential'.. ei pääse pito sieltäkään karkailemaan.
Ei se mitään Skula. Sie sentään uskallat rohkeasti kertoa että huppista keikkaa nyt kävi näin. ;)
Kylläpäs saiki hihitellä pitkästä aikaa tänään ;D
Haldexin kans pitää muistaa se et jos höllää kaasun, se vaikuttaa hetkellisesti kuin käsijarrun nopea kiskaisu... ::)
enkös vihjannut a3 keskustelus... hmmm
Siis veto jää hetkeks päälle ja kun kierrokset laskee... takapyörät jarruttaa > luistaa :D
Tuota kun oppii hyödyntään sopivasti heh
Tietysti periteisellä kytkimen painamisella voi pelastua viel
Kannattaa testiä jossain turvallises paikkaa mutkittelua puolelta toiselle.
Ei tuo "käsijarru" efekti ole mikään suuri, mutta...
Kyl torseeni on vaan torsen ;D
Ajelin tänään kokoajan esp päällä; se sallii yllättävän paljon, kun painaa kaasua vain ::)
Haldexi peliinhan ostetaan ihan ensiksi uusi ecu että se saadaan ajettavaksi, ja toki vielä sellainen malli missä säädin tulee sisälle.
Kokeilkaa nyt ihmeessä Haldex -miehet Torsenia tai Bemarin xDrivea, että koette aidon nelivedon. Eihän tuo vanhemman sukupolven Haldex, joka VAG -autoissa on, auta kuin liikennevalolähdöissä arkiajossa (kärjistetty kommentti). Kaikki kolme vetotapaa on itsellä ollut ( 1x Haldex, 2 x Torsen ja 1 x xDrive)
Lainaus käyttäjältä: Jonde - 10.11.10 - klo:21:43
Haldexi peliinhan ostetaan ihan ensiksi uusi ecu että se saadaan ajettavaksi, ja toki vielä sellainen malli missä säädin tulee sisälle.
On tuokin ollu harkinnas, mut tonnin saa siihenki syytää. Lisäks jos miettii; että se pumppu jauhaa siel sit jatkuvasti (ellei säädintä ole), se kuluu loppuun hyvinki nopiaan.
Toisaalta jos hankkis DCC nappulan ja kötöstäis haldex säätimen 3asentoisen nappulan siihen.
Sport, comfort ja normal.
Lainaus käyttäjältä: Markku J - 10.11.10 - klo:21:59
Kokeilkaa nyt ihmeessä Haldex -miehet Torsenia tai Bemarin xDrivea, että koette aidon nelivedon. Eihän tuo vanhemman sukupolven Haldex, joka VAG -autoissa on, auta kuin liikennevalolähdöissä arkiajossa (kärjistetty kommentti). Kaikki kolme vetotapaa on itsellä ollut ( 1x Haldex, 2 x Torsen ja 1 x xDrive)
Torseeni löytyy ainakin meiltä jo ennalta, jo ennen haldex mokkeloa... ja bemaria
ei tule ;) xdrivesta tekee aidon se, että sulake pois ja hups ::) (myös kärjistetty kommentti)
No, ei se Haldex kuitenkaan mitenkään kehno ole jos laskee, että toisen ääripään vaihtoehto on etuveto.
Mutta kuten q-threadissa ehdinkin jo kommentoida, parin Torsen-2 pelin (-05 ja -06) ja edellisen talven Haldex-2:n jälkeen jo yhden ainoan talvi-illan pohjalta Torsen-3 on aivan loistava! Missään nimessä edellisissä vikaa ole, mutta jos edellisenä talvena fiilis-kerroin 8- niin nyt 9+. Ikinä Sports Differentialia ajanut, mutta pääsisiköhän sillä vielä paljonkin korkeammalle kertoimessa ;)
Sopivasti joka toinen neliveto on ollut automaatti ja nyt manuaali. Mutuna tuo manu tuntuu itselleni turvallisemmalle kun laatikko ei hämmenä itsekseen niin pahasti, veto säilyy näillä käsillä paremmin ja myös vauhti ei pääse yllättämään varkain.
Nimim. q-oppirahat maksettu jo 01/2006 ;)
Ehdottomasti T3 ;D Wanhaa meil T2 + H2
Niin ja kuka tuota nelivetoa normiliikenteessä kaipaakaan? Kulutusta ja kankeutta lisäämään. Kuski joka osaa ajaa, ajaa vajaavetoisellakin näissä oloissa. Sitten alan ymmärtää, jos huonommille teille mennään, mutta ei taida olla palstan nelarihemmojen harrastus?
Kapalle: Kyllä minä luen normiliikenteeseen käynnin myös kesämökillä. Siellä vaan sattuu olemaan vähän mäkistä maastoa ja aina ei niin aurattu tiekään että sieltä ei 2-vedolla aina pääsisi pois. Ei edes kuski joka osaa ajaa...
LainaaSitten alan ymmärtää, jos huonommille teille mennään, mutta ei taida olla palstan nelarihemmojen harrastus?
Huonoilla teillä ajelu ei ole harrastuksena, mutta muut harrastukset vievät usein huonoille teille. (Ihan konkreettisesti.) ;)
Lainaus käyttäjältä: Kapa - 11.11.10 - klo:01:05
Niin ja kuka tuota nelivetoa normiliikenteessä kaipaakaan? Kulutusta ja kankeutta lisäämään. Kuski joka osaa ajaa, ajaa vajaavetoisellakin näissä oloissa. Sitten alan ymmärtää, jos huonommille teille mennään, mutta ei taida olla palstan nelarihemmojen harrastus?
Ei tarvita kuin sopivan muotoinen piha (jyrkkä mäki) ja muutama kerta per talvi kun siitä ei meinaa vajaavedoilla päästä ylös :D
Tämän lisäksi muulloinkin se on ihan mukava lisä talviajossa, kun liikkeelle täytyy päästä aina.
Eikä sitä ilmastointiakaan tarvita, saahan sen ikkunankin veivattua auki. Tehoakin on aina liikaa, kyllä sillä litraisella Micrallakin pääsee ihan hyvin. Talvirenkaatkin on ihan turhat, kyllä osaava kuski kesärenkaillakin pärjää ;)
Mihkä niitä valoja tarvii yms :D
Peruutustutkakin maksaa ittensä takas kerrasta jos välttää kolhun.
Sitä tosin en ole viel jälkiasentanu.
,,äh, ei tuo eteneminen ole pointti ja jos olisi, silloin alla olisi Defender. Mutta muuten se fiilis ja ennenkaikkea ajettavuus niin kesällä kuin talvella.
Ihan en ymmärtänyt tuota kankeus-juttua, kyllä tuo T-3 tuntuu taipuvan kesäkelilläkin nätimmin kuin vastaava etuveto? Vai olisiko tuo kankeus-kommentti kenties Gran Turismo 2:n eri vetotapoisista autoista esim kotoisin, siinä muistelisin Galantin VR-vehkeen olleen varsin jäykkä ;)
Ei siitä takavedosta ole mihinkään ::)
Tasoituksena tuo AWD oli vielä jyrkempi nyppylä...
(http://tos.pp.fi/images/view/2010/DSC02479.jpg)
...ei edes tasaisella:
(http://tos.pp.fi/images/view/2010/DSC02476.jpg)
Tuos voi vapauttaa vedon toisesta tai molemmista päistä siirron ajaksi heh heh...
LainaaTuos voi vapauttaa vedon toisesta tai molemmista päistä siirron ajaksi heh heh...
Entäs tämän kuljettajasta? :)
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 08.10.10 - klo:10:14
Audi quattroon on myös elektromenkaaninen ns. sports differential saatavana taka-akselille (taisi olla vain RS malleissa?)
Saa sen A4 ja A5:seen kuutoskoneellisiin malleihin.
Kyllä niitä tilanteita tulee eteen, jolloin voi vaan ;D
Lainaus käyttäjältä: skula - 19.11.10 - klo:15:29
Tottakai tulee.. Punnitsenkin vain sitä että toi neliveto + automaatti ei vaan ole ihan helppo yhtälö, jos rahaa on rajallinen määrä käytettävissä..
Toisaalta voisinhan vain sanoa että... Pyh.. Tottakai neliveto pitää olla ::)
Mutta tosiaan ajelin vajakilla jossa oli DSG loota tossa myös eilen... Enkä mä nyt oikein tiedä kuin sen että toi manuaalinen 4wd on kyllä minulle epämukavempi vaihtoehto..
Prioriteettilistallani, joka siis on mukavuuspainotteinen, niin automaattiloota menee vetotavan edelle..
Minulla on samanlainen prioriteettijärjestys. Itse ajelen nyt tuolla Subarulla, joka on kompromissi hinnaltaan ja joiltan ominaisuuksiltaan, mutta saa sen automaatin ja nelivedon samaan pakettiin. Vaikka ajo tuolla on mukavaa, niin silti luovun mieluummin nelivedosta kuin automaattivaihteistosta.
Saahan quattron automaattinakin - se just on minun suosikkiyhdistelmä xDrive A:n rinnalla. S tronic quattro ja 3.0 TDI voisi olla se ykkönen.
Keliä et voi vaihtaa. Auton voit.
http://autoilijan.blogspot.com/2010/11/ajamisen-teravinta-karkea.html (http://autoilijan.blogspot.com/2010/11/ajamisen-teravinta-karkea.html)
Lainaus käyttäjältä: Tos® - 21.11.10 - klo:20:37
Keliä et voi vaihtaa. Auton voit.
http://autoilijan.blogspot.com/2010/11/ajamisen-teravinta-karkea.html (http://autoilijan.blogspot.com/2010/11/ajamisen-teravinta-karkea.html)
Ei ole todellakaan eka auto joka tuossa on ajanut ulos. ;) Tuo ramppi tuhoaa kesällä takavetoja ja talvella nelivetoja.
Lainaus käyttäjältä: skula - 24.11.10 - klo:08:22
Tännään oli kyllä nelikoille oma kelinsä..
Itsekin piti elvistellä liikenteessä..
Pitkä jono(5autoa) edessä kääntymässä vasemmalle, eivät pääse kun pääväylällä hirviä liikenne.. Itse menossa samasta paikasta oikealle..
Hetken empimisen jälkeen katselin tiukkaa rakoa johon en mahdu autollain.. Sen sijaan 15cm korkea pyörätien reunus, lisättynä 20cm lumikinoksella.. Jep.. Hanttarin puolen pyörät kinokseen vaan ja osittain fillariväylälle ja lumi pöllysi.. Ja ripeä risteyksestä poistuminen takapää vipottaen.. Törkeetä!
Hehee 8) Pahennuksen herättäminen kanssa-autoilijoissa on näinä päivinä niin helppoa, ja niin palkitsevaa ettei mitään määrää! Pienikin paikka, niin aina talla pohjaan ja perää sivulle. Veikkaan että näilläkin nurkilla meikäläisen valkoinen Tigu on aika leimattu peli :)
Tänä aamuna Jeep Patriot-kuskia kaiveli työmatkaliikenteessä niin paljon etuvetopoloiseni meno lumituiskukelissä, että rattiraivo näytti kaverilla nousevan pirtaan. Jeeppi veti tietenkin nelivetoisena livakoita lähtöjä muutamissa valoissa, mutta uskallus loppui sitten liikkeellä ollessa taittaa mutkiin jne ja muutamat kaistavalinnat hänellä meni pieleen, ja siten poloisella sitten mentiin ohi ilman suurempia ylinopeuksia. No auta armias sentään, sitten kun olin jo saanut etumatkaa Hakamäentiellä Ilmalaan päin ja ryhmittynyt Pasilaan päin vievälle kaistalle, niin tämä patriotkuski ampaisi tuhatta ja sataa vasemmanpuoleisinta kaistaa kaikista ohi jatkaen matkaa Käpylään päin. Arvio vauhdistaan oli semmoiset 120-130 kieppeillä,ja 60:n alueella. :D
Ajelin joutessani hetken piuha kiinni autossa...
Paikallaan, vaihde vapaalla haldexin öljynpaine on 3bar. Vaihde silmään ja ykkönen, kytkytin pohjas paine kohoaa yli 4:n.
Tasasella liikkues mennään 6-8bar... ja lutku pohjas käy liki 30bar.
Sit körötin tuota latoa ympäri, siin on pieni mäki - johon myös poolo jumittui ;)
(Scirokolle mahdoton (http://www.vagarena.fi/index.php?action=dlattach;topic%3D486.0;attach%3D5810;image)) mäki jyrkkenee hieman lopussa.
Ojasta on "yläntäny" vettä ja jäädyttäny mäen.
En osannu yhdistää logiin kierroslukua ja vauhtia.
Mutta ykkösellä ja noin 1000rpm.
Pitääkin kuvata video, johon sitten lisätään tuo painemittarin näyttämä sivuun.
Olipas yllätys, mikä kuva tuon linkin takaa löytyi :D
Hah-hah, ihan tuli tuosta Sciroccon työntökuvasta mieleen Virtain juhannusjuhlat, kun kyllästyttiin maksamaan paikallisille isännille siitä, että ne veti henkilöauton ja matkailuvaunun pois märästä pellosta ja hankittiin vetoautoksi neliveto.
Mitenkähän korkealle olisi neliveto noussut tuossa:
http://www.riemurasia.net/jylppy/media.php?id=76700&c=11 (http://www.riemurasia.net/jylppy/media.php?id=76700&c=11)
Ainakaan kaksiveto ei tuolla sateen liukastamalla jääpinnalla tunnu etenevän. Ei tosin kuskikaan ihan taitavin ratin veivaaja taida olla, mutta tuskin paljoa paremmin vajakit tuosta nousisi ilman talvipyöriä.
Näyttää aivan scirocco mäeltä... tosin paljo jyrkempi.
Lainaus käyttäjältä: mabe - 03.12.10 - klo:15:04Mitenkähän korkealle olisi neliveto noussut tuossa:
http://www.riemurasia.net/jylppy/media.php?id=76700&c=11 (http://www.riemurasia.net/jylppy/media.php?id=76700&c=11)
Jaa, varmaan seinälle/ovelle asti mutta eriasia taas olisiko sekin lähteny valuun alas kun veto on pois ja kässäri päällä. ::)
Viime kuun Teknikens Världissä oli muuten nelivetosporttien talvivertailu. Hintaluokka oli avoin, joten toisiaan vastaan kisasivat Audi TT RS, Mitsubishi Lancer SB Ralliart, Opel Insignia ST OPC, Porsche 911 4S ja Volkswagen Golf R. Loppupisteet olivat:
Audi: 68/100
Volkswagen: 66/100
Porsche: 65/100
Mitsubishi: 64/100
Opel: 63/100
Kiihtyvyysmittauksia (sekuntia, 0-50/0-70/0-100/0-130/0-160/0-200 km/h)
Porsche: 1,8/2,6/4,3/6,4/9,2/14,4
Audi: 1,6/- /4,6/7,4/10,9/17,3
Volkswagen: 2,0/3,1/5,4/8,6/12,9/23,5
Opel: 2,3/4,1/6,5/10,3/15,5/26,9
Mitsubishi: 2,2/3,4/6,1/10,0/16,1/33,7
(sekuntia, 0-201/0-402 m/loppunopeus km/h)
Porsche: 8,1/12,4/186
Audi: 8,4/13,0/177
Volkswagen: 8,9/13,7/164
Mitsubishi: 9,3/14,4/153
Opel: 9,7/14,7/155
Tuolla "kelejä pitelee" topikissa on jonkin verran ollut keskustelua keski-euroopan sää oloista ja siitä kuinka siellä ei osata varatua sään vaihteluihin. Tuli mieleen onko kenelläkään mitään tietoa kuinka paljon keski-euroopassa myydään nelivetoautoja? Koska kuitenkin pääsääntöisesti siellä on "kesäiset" kelit ympäri vuoden joten nelivedolle ei siinä suhteessa ole tarvetta. Joten myydäänkö täällä skandinaviassa enemmän nelivetoja kuin keski-euroopassa?
Kymmenen uutisten loppukevennys la 11.12.2010. Pysäköintiä Helsingissä, Passat TDI syncro.
http://www.katsomo.fi/?progId=55750&itemId=30594 (http://www.katsomo.fi/?progId=55750&itemId=30594)
Oliskohan pitänyt laittaa quattro-ketjuun, kun Torsen on kyseessä..
No quattrohan ois tuosta lähteny ilman mitään ongelmia. Siitä ei ole epäilystäkään. Ainakaan jos kysyy tuolla q-keskustelussa. Vika on selvästi siinä, että tuo auto ei ollut quattro... Torsen ei riitä kinoksesta selviämiseen, koska autosta puuttuu badget, sisiliskot ja oikeanlainen ambienssi. Siitä täytyy kyllä Audille hattua nostaa, että ovat onnistuneet tekemään brandin, joka kumoaa fysiikan laitkin. ;D
Sehän on käynyt aikaa sitten selväksi, että teknisellä toteutuksella ei tietyissä piireissä ole mitään väliä, kunhan on quattro. ;)
Tiedä sitten onko tuon ikäsessä passatissa EDL kuin etupyörillä.. ja torsen päästää voimat karkuun
Onko edes etupyörissä - jos on niin huomattavasti hitaampi, kuin esim golffissa nykyään ;)
Minähän vuonna muuten mahtoi tulla "sähköiset avustimet" konsernin vehkeisiin? Juurikin Golf IV, Passat, A3, A4 ja A6 mietin. ASR/ESP ja EDL tulivat samalla molemmat, vai onko jossain vehkeessä ollut EDL ilman suurempien nopeuksien luistonestoa tai ajonvakautusta? Kyseiseen tapaukseen liittyen mietin, että olivatko alkupään 3b passatit ja A4:t ilman minkäänlaisia sähköisiä avustimia, vai oliko niissä tuo EDL jo heti alusta alkaen?
Torsen kyllä vaatii vähintään nuo sähköiset "lukot" toimiakseen hankalissa tilanteissa. Jääradalla tyrkittiin A4;sta miehissä takaisin radalle, kun keula oli noussut vähän penkalle, ja renkaat sutivat vain ristiin tyhjää. Tuohon liittyen, Subarun ratkaisuun ei ole tullut tarkemmin perehdyttyä, mutta ristikkäin jäi isännän -05 Foresterikin sutimaan, kun toinen takarengas jäi pieneen monttuun lumisella pihamaalla, ja halkokärri oli perässä. Siinä ei taida olla mitään sähköistä lukkoakaan.
Tuossa uutisten loppukevennyksessä olisi tarvinnut lukkoja ja/tai enemmän maavaraa tuon kinoksen takaa pääsemiseen. Tai sitten vielä hetki lisää lapiohommia. :)
Vajaavetoisissa vaggineissa on ollu EDL tehokkaampien koneiden yhteydes.
Kuten Golf 3 vr6.
Jokaiseen se tais tulla joskus 2k luvun taitteessa. Ainakaan edellisessä Golf iv -98 66kw TDI sitä ei viel ollut, mutta 81kw tais olla.
Lainaus käyttäjältä: K70 - 12.12.10 - klo:12:02
Kymmenen uutisten loppukevennys la 11.12.2010. Pysäköintiä Helsingissä, Passat TDI syncro.
http://www.katsomo.fi/?progId=55750&itemId=30594 (http://www.katsomo.fi/?progId=55750&itemId=30594)
Oliskohan pitänyt laittaa quattro-ketjuun, kun Torsen on kyseessä..
No ei tuossa kyllä ollut oikein yritystäkään, jos kinosta päin ajamista ei sellaiseksi tulkita ::), mutta tokihan tuo tamppaantuneesta kadusta irroitettu auraustuote aika hyvin menon hyydyttää ja on itse asiassa parin päivän päästä lähes tekemätön paikka ilman pistolapiota.
Oli muuten mökkitielläkin sen verran lunta, että joutui T-Regillä peruuttelemaan pariinkin otteeseen. Noloa + hävettää vieläkin, kun oli kuitenkin ihan puuteria ja kysymys siten lähinnä puhtaasta uskon puutteesta, vaikka lunta maavaraa selvästi enemmän olikin. :-[
Se kyllä hieman ihmetytti, että meno stumppasi alennusvaihteisto ja keskilukko päällä (=olin siis valmistautunut "taistoon" tai jopa odottanut sitä ;)) sekä esp päällä että pois -asennossa ja toisaalta D-asennolla ilman espiä taas meni saman mäen lopulta heittämällä ??? Olisin kuvitellut, jotta juurikin toisin olisi käynyt, enkä tajua, miksi meno juuri ratkaisevassa kohdassa hyytyi :-\. Todennäköisin vaihtoehto tietysti, että vika oli (taas) kaasupolkimen ja selkänojan välissä ;D
Keskilukkoahan ei siis saa lukittua vm. moodissa, mutta ehkäpä tuosta tai lyhyistä välityksistä ei ole ihmeemmin hyötyä puuterilumessa, ja keskilukko toki toimii automaattisestikin. Rehellinen vauhti siis ehkä toimii paremmin ja vertailu ehkä turhaa sikälikin, kun omia uriahan tuossa tietysti tahkottiin eli meno kerta kerran jälkeen toki muutenkin helpompaa.
No niin tai näin, tulihan tuossa sitten vauhtiin päästyä hieman "aurailtua" reittejä myös saunalle sekä leikkimökille ja sekin sujui kuin tanssi, kuten myös pienet donitsit ;D On muuten hieman pelottava norsu sladissa vietäväksi, vaikka siihenkin rohkeasti poljettaessa taipuukin. ::)
Mihin sitä nelivetoa tarvitaan? ;D
Race-Land.cz LADA - VAZ samara offroad (http://www.youtube.com/watch?v=JsZELdNdGGw#)
Harmi kun puhelin jäi autoon ::) olis saanu hyvää videota.
Ei uudella hiluxillakaan tee mitään ;) Oli ajanu vähän ohi risteyksestä kärryn kans - ojaan, jossa loivat reunat.
Pysähdyin ja tarjosin golffin vetovoimaa avuksi.
Ei kelvannut heh.
Kuski irrotti kärryn ja yritti lutku pohjas kaasuttaa luiskaa ylös.
Melkein pääsi tielle, mutta ristiriipuntaan mokoma toipotta jäi....
Useita ees-taas yrityksiä ja boh, toipotan kone sammui.
Kuulemma oli karvalakki jossa ei ollu lukkoja, seli seli ::)
Sanoi sitten että jatka matkaa ja lupas soitaa kotoa traktorin avuks heh heh
Pakkastakin oli vain -20, joten istuin mukavasti ja ajoin kotia..
Nyt on tullut jonkin aikaa testailtua tuota Subarun CVT:n ja nelivedon yhdistelmää. Minulle ei itse asiassa oikein ole selvää miten se teknisesti tarkalleen toimii, mutta hyvin se joka tapauksessa pelaa. Normaalilla kaasunkäytöllä luistoa ei tietenkään esiinny, ja runsaammalla kaasulla se antaa kyllä luistonestosta huolimatta tehoa tiehen niin että perä vipajaa ja menohaluja löytyy. Ei siis missään tapauksessa hyydytä menoa.
Laitteessa on kyllä kova into perän heittoon ja yliohjautuvuuteen, mistä on testeissäkin ollut puhetta. Sen kanssa oppii normioloissa elämään, ja sillähän saa vaikka risteyksessä auton käännettyä melkein pelkällä kaasulla. Toisaalta loivemmassa kaarteessa kaasun käyttö heittää perää sivulle niin, että espi puuttuu rusahduksella peliin. Tuota pitää vielä harjoitella, eli ratin suunnan ja kaasun suhdetta.
Kivaa on joka tapauksessa ollut!
Ihan samat fiilikset mun Audilla ajaessa :D
Joka saksaa taitaa niin haldex4 ssp (http://tos.pp.fi/koukku/SSP%20414%20Die%20Allradkupplung%20Generation%20IV%20im%20Tiguan%20Modelljahr%202008.pdf)
Lontooks en ole vielä löytäny..
Ei ole nelivetokaan aina se pelastus ;) ;D
(http://lolsnaps.com/upload_images/real/802.jpg)
Ikuisuusaihe Haldex tekniikan neliveto hyvä, huono? Riippu minusta täysin autosta mihin se on istutettu ja miten se on saatu toimimaan...
Mielestäni yleisestiottaen omalla kokemuksellani Haldex on paska ja siksi kutsunkin sitä etuvedoksi jos minulta kysytään(siksi en aiheesta keskustelekkaan). MUTTA... :0
Itse annan -09 Volvon xc70 AWD:lle pisteet yllättävästä takavetoisuudesta! 8)
Yllätykseksi itselleni Haldex toimii paljon paremmin minusta kyseisessä Volvon mallissa kuin esim. monissa Huyndaissa, Honda cr-v, Audin TT:ssä ja A3:ssa ym joita olen ohjaillut.
Jos on mahdollista mennä koeajamaan rauhallisen herrasmiehen Volvo Xc70 mallia niin suosittelen. Vaikka ulkonäkö ei omaan silmään mikään hienoin mahdollinen ole vakiona niin todella hyvä auto mielestäni ja antaa hiljaisen, tasaisen kyydin sellaista etsivälle!
Vammais/perhekyydissävarusteet esp, acs, asc ja ABCDEFG muut pois päältä ja huomaa kun auto vetää sieltä mistä pitää enimmäkseen! Monen auton pilaa nykyään edellämainitut "en osaa pitää autoa tiellä", "talvi yllätti autoilijat", "en uskalla ajaa töihin tällä säällä" varusteet ja siksi monet autot saavat huonoa palautetta! Hurraa 2011 ja autoja ei kohta lähivuosina tarvitse itse edes ajaa ja kaikki ovat loistokuskeja.
http://tekniikanmaailma.fi/keskustelu/t1797 (http://tekniikanmaailma.fi/keskustelu/t1797)
Alkoi itseä naurattamaan tuo arvostelu/kommentti kyseisestä Volvosta kun kuullostaa siltä, että 40v etuvedolla ajanut Seppo Talotaikuri hyppää ensimmäistä kertaa auton rattiin ja penkki on liukas kun on paskat housussa sano Seppo Sladi... :D
Perus Haldex tsydeemi esim 90 edestä ja ehkä takaa joskus jotakin on yleensä tosissaan hyvä varmasti niille jotka kiertävät parkkipaikalla peläten Bemarit, dx corollat ja muut Skylinet kaukaa ettei joudu niiden rattiin kun eivät niillä usko osaavansa ajaa. Kyllä mä sanon, että jokainen joka sanoo takavetoisuuden olevan huono niin ei osaa ajaa ja ei tiedä ajamisesta sen enempää.
Hyvää uuttavuotta kaikille!
Lainaus käyttäjältä: LOWE LOW - 31.12.10 - klo:11:43
Mielestäni yleisestiottaen omalla kokemuksellani Haldex on paska ja siksi kutsunkin sitä etuvedoksi jos minulta kysytään(siksi en aiheesta keskustelekkaan). MUTTA... :0
Itse annan Volvon xc70 AWD:lle pisteet yllättävästä takavetoisuudesta!
Ihan täysi OT.
Volvo on paska ellei se vedä takaa.. Oi niitä aikoja..
Lainaus käyttäjältä: LOWE LOW - 31.12.10 - klo:11:43
Mielestäni yleisestiottaen omalla kokemuksellani Haldex on paska ja siksi kutsunkin sitä etuvedoksi jos minulta kysytään(siksi en aiheesta keskustelekkaan). MUTTA... :0
Itse annan Volvon xc70 AWD:lle pisteet yllättävästä takavetoisuudesta! 8)
Haldexista puhuttaessa pitäisi aina kertoa mihin sukupolveen on viittaamassa. Esimerkiksi tuossa volsussa on ollut käytössä kaikki muut sukupolvet paitsi neljäs. Vanhimmassa mallissa oli jopa visko, joka ei oikein toiminut yhteen ärhäkän luistoneston kanssa ja meni siten hylkyyn varsin nopeasti.
Tässä klassinen esimerkki siitä surullisen kuuluisasta viskosta. Videossa olevassa Volvossa EI ole siis Haldexia.
http://www.youtube.com/watch?v=XyLgYskj-oc
Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 31.12.10 - klo:12:28
Vanhimmassa mallissa oli jopa visko, joka ei oikein toiminut yhteen ärhäkän luistoneston kanssa ja meni siten hylkyyn varsin nopeasti.
Johan ollut varsinainen tuotekehityksen helmi.
aa
Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 31.12.10 - klo:12:28
Haldexista puhuttaessa pitäisi aina kertoa mihin sukupolveen on viittaamassa. Esimerkiksi tuossa volsussa on ollut käytössä kaikki muut sukupolvet paitsi neljäs. Vanhimmassa mallissa oli jopa visko, joka ei oikein toiminut yhteen ärhäkän luistoneston kanssa ja meni siten hylkyyn varsin nopeasti.
Tässä klassinen esimerkki siitä surullisen kuuluisasta viskosta. Videossa olevassa Volvossa EI ole siis Haldexia.
Totta no siitä viskosta puhumattakaan :D
Kyse siis oli uudemman sukupolven Valmetista.
Skulalle vielä, että yhdyn mielipiteeseen "oi niitä aikoja" !
aa
Lainaa
Ikuisuusaihe Haldex tekniikan neliveto hyvä, huono? Riippu minusta täysin autosta mihin se on istutettu ja miten se on saatu toimimaan...
Mielestäni yleisestiottaen omalla kokemuksellani Haldex on paska ja siksi kutsunkin sitä etuvedoksi jos minulta kysytään(siksi en aiheesta keskustelekkaan). MUTTA... :0
Itse annan -09 Volvon xc70 AWD:lle pisteet yllättävästä takavetoisuudesta! 8)
Yllätykseksi itselleni Haldex toimii paljon paremmin minusta kyseisessä Volvon mallissa kuin esim. monissa Huyndaissa, Honda cr-v, Audin TT:ssä ja A3:ssa ym joita olen ohjaillut.
Jos on mahdollista mennä koeajamaan rauhallisen herrasmiehen Volvo Xc70 mallia niin suosittelen. Vaikka ulkonäkö ei omaan silmään mikään hienoin mahdollinen ole vakiona niin todella hyvä auto mielestäni ja antaa hiljaisen, tasaisen kyydin sellaista etsivälle!
Vammais/perhekyydissävarusteet esp, acs, asc ja ABCDEFG muut pois päältä ja huomaa kun auto vetää sieltä mistä pitää enimmäkseen! Monen auton pilaa nykyään edellämainitut "en osaa pitää autoa tiellä", "talvi yllätti autoilijat", "en uskalla ajaa töihin tällä säällä" varusteet ja siksi monet autot saavat huonoa palautetta! Hurraa 2011 ja autoja ei kohta lähivuosina tarvitse itse edes ajaa ja kaikki ovat loistokuskeja.
http://tekniikanmaailma.fi/keskustelu/t1797 (http://tekniikanmaailma.fi/keskustelu/t1797)
Alkoi itseä naurattamaan tuo arvostelu/kommentti kyseisestä Volvosta kun kuullostaa siltä, että 40v etuvedolla ajanut Seppo Talotaikuri hyppää ensimmäistä kertaa auton rattiin ja penkki on liukas kun on paskat housussa sano Seppo Sladi... :D
Perus Haldex tsydeemi esim 90 edestä ja ehkä takaa joskus jotakin on yleensä tosissaan hyvä varmasti niille jotka kiertävät parkkipaikalla peläten Bemarit, dx corollat ja muut Skylinet kaukaa ettei joudu niiden rattiin kun eivät niillä usko osaavansa ajaa. Kyllä mä sanon, että jokainen joka sanoo takavetoisuuden olevan huono niin ei osaa ajaa ja ei tiedä ajamisesta sen enempää.
Hyvää uuttavuotta kaikille!
Kuten myös!
Edelleen; HUIhaissa ja hondassa ei ole haldexia, vaan joku sen tapainen...
http://www.haldex.com/en/GLOBAL/Applications--Products/Product-categories/AWD/AWD-Club/Car-models/ (http://www.haldex.com/en/GLOBAL/Applications--Products/Product-categories/AWD/AWD-Club/Car-models/)
CRV on muuten noin liikenteessä ylivoimaisesti hitain neliveto.
Johtunee varmaan siitä, että niitä ajaa lähes aina joku 60+ setä, joka ei vaan uskalla painaa kaasua. ;D
Milläs tekniikalla Lancer Ralliartin neliveto on toteutettu? Onko se Torsen tyylinen jatkuva neliveto?
Tuli viimeyönä vedettyä yksi rajojaan hakenut nuori ojasta tuolla Skeidalla.
Oli vedettävä sen verran tiukassa, että piti oikein tosissaan vetää. Nätisti löi kaikki neljä pyörää samanaikaisesti tyhjää liukkaalla tiellä, mutta olihan vedontunnekin kyllä ihan todellinen. Kyllä Haldex4 ainakin noissa hommissa pelittää.
Normaalissa risteysajossa alkanut tuntua jopa liaankin yliohjaavalle: tarjoaa perää rinnalle terhakkaasti, kun apexin jälkeen alkaa kiihdyttää. Harmi, että EPC tappaa iloa tehokkaasti! Ja tuo typerä polttoaineensyötönkatkaisu jarrutuksen yhteydessä tappaa sitten loput leikkihalut ;)
Heh, mitä enemmän Subbella ajaa sitä enempi naurattaa. ESPi antaa ajaa aika luovasti, eikä jarrun käyttö katkaise vetoa. Saa tehtyä mukavia temppuja!
Ei se nelivetokaan kaikesta pelasta.
Tuli tänään nähtyä Subaru Forester, joka sai tyytyä traktorin vetoapuun pois lumihangesta. Ihmettelen, miksi sellaiseen paikkaan on edes ajettu... :-\
Joskus tullu täällä kehuttua, et en ikinä tarvii nelivetoa.. No tänään tuolla kelissä ja vanhoilla nastarenkailla tuli tunne. Et ehkä se munkin mielikuva muuttuu.. Ois tänään tarvinnu oikeesti eka kerran, esp:n, nelikon, ja luistonestot yms.. Mut hyvin vectra toi perille... Onneks, ei tää kuski sillon ihan toope voi olla.. Mut nyt alan oikeesti ymmärtää, sanan talvi ja neliveto ;D anteeks jos oon avautunu et sillä mitään teen.. Perun tästä eteen päin puheeni.... ;D
(http://www.hpamotorsport.com/images/drive/haldexoverlay.jpg)
Kuvassa r32 dynossa...
Pääsisköhä kuinka paremmin kun tuollasen kytkettävän mokkulan laittais heh...
Hienompi se tonni seinällä olis ::)
http://www.hpamotorsport.com/haldex.htm (http://www.hpamotorsport.com/haldex.htm)
Neloshaldex perä olis ebayssä joku 700... mut sopivuudesta ei tietoa
Jos olis tiquan, niin tuon ohjausboksin kyl ostaisin. ;D
Mulla on mk1 nelikko leonissa gen1 purkki ja se on ainakin joka euron arvoinen. Voin kuvitella että, tuon uudemman purkin ominaisuudet antaa vielä paremman vastineen rahalle.
Itse meinannut tuota purkkia myös Audiin.. :)
aa
Tuossahan on se valintakytkin... voi ajella normaalilla ohjelmalla ja sitten kun tarvitaan lisää vetoa taakse....
Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 19.01.11 - klo:11:49
Mitähän voimansiirto tykkään näistä bokseista pitkässä juoksussa? Käsittääkseni Haldexissa ei ole keskitasauspyörästöä, joten joku paikka luistaa aina kääntyessä, kun vetoa siirretään enemmän taka-akselille. Itse en tiedä missä komponentissa tämä luisto tapahtuu, mutta jossain sen on pakko tapahtua.
Jos taka-akseli on jatkuvasti normaalia aktiivisemmin mukana ja luisto tapahtuu esim. Haldex-kytkimessä, niin muodostuuko lämpökuorma nopeasti liian kovaksi ja kytkin vapautuu? Mitä monilevykytkin tuumaa jatkuvasta kovasta lämpökuormasta?
Tuota samaa pohdin eilen, kestävätkö paikat?
Tuli tänään sitten kokeiltua nelivetoa oikein ajoradalla (http://www.premierpark.fi/ (http://www.premierpark.fi/)). Täytyy myöntää, että on se mukava talviauto ja jos nyt olisin autoa ostamassa, niin voisin hyvin päätyä nelikkoon. Aiempaa nelivetokokemusta minulla ei ollut satunnaista maantieajoa lukuunottamatta.
Pienenä OT'na voisi myös mainita, että mikään ei ole niin huono talviauto kuin takavetoinen auto, vaikka nokalla olisi millaista tähteä. Kyllähän takavetosellakin pääsee, mutta ... Oma etuvetoinen oli paljon parempi samalla radalla. Käykäähän vertaamassa asiaa radalla.
Lainaus käyttäjältä: Tommi13 - 12.02.11 - klo:17:24
Tuli tänään sitten kokeiltua nelivetoa oikein ajoradalla (http://www.premierpark.fi/ (http://www.premierpark.fi/)). Täytyy myöntää, että on se mukava talviauto ja jos nyt olisin autoa ostamassa, niin voisin hyvin päätyä nelikkoon. Aiempaa nelivetokokemusta minulla ei ollut satunnaista maantieajoa lukuunottamatta.
Pienenä OT'na voisi myös mainita, että mikään ei ole niin huono talviauto kuin takavetoinen auto, vaikka nokalla olisi millaista tähteä. Kyllähän takavetosellakin pääsee, mutta ... Oma etuvetoinen oli paljon parempi samalla radalla. Käykäähän vertaamassa asiaa radalla.
Pikkuisen aina pistää huvittamaan tuo asiantuntemuksen ja kokemuksen syvä rintaääni ;D
Lainaus käyttäjältä: TTL - 12.02.11 - klo:18:26
Pikkuisen aina pistää huvittamaan tuo asiantuntemuksen ja kokemuksen syvä rintaääni ;D
Jep, ymmärrän pointtisi, mutta en vaan pitänyt niistä takavetosista. Uskon vastaukseni olevan saman oli kyseessä mikä merkki tahansa. Normaaliajossa niilläkin varmaan pärjää, mutta ...
Lainaus käyttäjältä: Tommi13 - 12.02.11 - klo:17:24
Pienenä OT'na voisi myös mainita, että mikään ei ole niin huono talviauto kuin takavetoinen auto,
Hohhoijjaa.
Lainaus käyttäjältä: skula - 12.02.11 - klo:18:58
Hohhoijjaa.
Pahoitteluni jos sinua noin väsyttää, mutta kyllä minäkin ajaisin talvella mieluummin etuvikaisella kuin takatuupparilla. Nelikko tietty paras kesät talvet.
Turha kai näistä on kauheasti vääntää. Yksi osaa ajaa talvella etuvedolla, muttei takavetoisella, joku toinen taas toisinpäin. Jotkut pärjäävät taas molemmilla... :) Mutta näin ajatuksena, jos ei osaa ajaa jollain vetotavalla, en tiedä kannattaako niitä kaikkia haukkua p*skoiksi. ;)
Eihän kaikki tykkää nelivedostakaan/pitävät niitä vaarallisina, koska kaasua painaessa vauhti kasvaa talvellakin... ;D
Tämä on tietysti sellainen ikuisuusaihe, josta voisi vääntää vaikka maailman loppuun saakka kättä. Itselläni on noita kaikkia kolmea ollut, ja oma prioriteetti on: 1. neliveto, 2. takaveto. 3.etuveto.
Nämä nykyiset takavedot (BMW:stä eniten kokemusta 3 auton verran ja Mersuista 2 auton verran) ovat todella nautinnollisia talviautoja normaaliajossa, siis tavallisilla teillä. Tämä minun nykyinen 523 iA (F10) kääntyy niin mahtavan tarkasti ja puskematta, että sillä tulee ajoon varmempi tuntu, kuin etuvedoilla. Ja liikkeelle sillä pääsee valoista etuvetojakin nopeammin hyvän (50/50)painonjakautuman ansiosta.
Talviautojen kingejä toki ovat Audin quattrot ja Bemun xDrivet sitten. Molemmista niistäkin on kokemusta. Pari Audia ja yksi Bemu.
Takavetoisista ja talviajelusta puhuttaessa, ei mersua ja bemaria (mielestäni) voi verrata keskenään. Uusi e-mersu on huonoin koskaan ajamani talviauto, jää todella helposti kiinni. Mersukuski tietty osaa välttää tiettyjä paikkoja, mutta esim. bemarilla niihin voi huoletta ajella. Ja kyllä on kokemusta kyseisestä mallista (noin 100 000 talvikilometriä) sen verran, että uskallan mielipiteeni sanoa.
Muuten kyllä ottaisin mieluummin takavetoisen kuin etuvetoisen talviautoksi. Ja se nelikko on tietysti jo aivan eri planeetalta.
Kyllä minulla järjestys on sama kuin Markku J:llä. Takaveto on kyllä ainakin minun mielestäni talvella selkeästi huonoin vaihtoehto. Esimerkkinä voisi todeta, että viimeksi eilen näin Mersun, joka ei meinannut päästä liikenne valoista liikkeelle vaikka valoissa oli vain mieni nousu. etuvetoisella Audilla samassa kodin ei ole ollut koskaan ongelmia. Nämä valot siis kotimatkalla ja saman olen nähnyt takavetoisten kohdalla merkistä riippumatta eli ei ne BMW:t ole sen parempia olleet. Keväällä, kesällä ja syksyllä takavetoinen viekin sitten voiton 6-0.
Lainaus käyttäjältä: pähkinä - 14.02.11 - klo:12:08
Takavetoisista ja talviajelusta puhuttaessa, ei mersua ja bemaria (mielestäni) voi verrata keskenään. Uusi e-mersu on huonoin koskaan ajamani talviauto, jää todella helposti kiinni. Mersukuski tietty osaa välttää tiettyjä paikkoja, mutta esim. bemarilla niihin voi huoletta ajella. Ja kyllä on kokemusta kyseisestä mallista (noin 100 000 talvikilometriä) sen verran, että uskallan mielipiteeni sanoa.
Muuten kyllä ottaisin mieluummin takavetoisen kuin etuvetoisen talviautoksi. Ja se nelikko on tietysti jo aivan eri planeetalta.
Juttuhan on nyt näin, että
vain kuskissa vika jos "uudella eellä" tai millään muullakaan autolla jää johonkin kiinni eikä siitä kannata edes keskustella. Toinen juttu kokonaan on tuo "talviauton" määritelmä... Tässä on nyt selkeästi nähtävissä se ketun ja pihlajanmarjojen ongelma. Jos se takavetoisen talviauton ongelma niin kovasti kiusaa, niin homma on helevetin helposti ratkaistavissa hankkimalla nelivetoinen talviauto. Ja kesäauto vaikka takavetoisena, katollisena sadekeleille ja avo/kangaskattoisena aurinkoisille keleille ;D Kukaan katu-uskottava autonkuljettaja ei turvaudu etuvetoiseen ;)
Lainaus käyttäjältä: TTL - 14.02.11 - klo:15:55
Juttuhan on nyt näin, että vain kuskissa vika jos "uudella eellä" tai millään muullakaan autolla jää johonkin kiinni eikä siitä kannata edes keskustella. Toinen juttu kokonaan on tuo "talviauton" määritelmä... Tässä on nyt selkeästi nähtävissä se ketun ja pihlajanmarjojen ongelma. Jos se takavetoisen talviauton ongelma niin kovasti kiusaa, niin homma on helevetin helposti ratkaistavissa hankkimalla nelivetoinen talviauto. Ja kesäauto vaikka takavetoisena, katollisena sadekeleille ja avo/kangaskattoisena aurinkoisille keleille ;D Kukaan katu-uskottava autonkuljettaja ei turvaudu etuvetoiseen ;)
Niin, sehän on pelkästään kuskista kiinni jos jää talvella kiinni johonkin. Ja sehän on myös pelkästään kuskista kiinni, jos joutuu onnettomuuteen. Kunnon kuskit selviää mistä vaan, kunhan on takavetoinen. Mutta sehän on takavetoinen vain peruutettaessa, ja oikeastaanhan se onkin silloin etuvetoinen ;-) Eli takavetoisia autoja ei ole olemassakaan. Takavetoinen ei siis mitenkään voi olla paras kesäauto, saati sitten talviauto.
Ketä kiinnostaa, mitä kukin on mieltä mikä pää vetää tai kaikkiko tai ei ollenkaan? So what! Hankkikaa jannut elämä, jos ette osaa autolla ajaa!
Lainaus käyttäjältä: Kapa - 14.02.11 - klo:22:04
Ketä kiinnostaa, mitä kukin on mieltä mikä pää vetää tai kaikkiko tai ei ollenkaan? So what! Hankkikaa jannut elämä, jos ette osaa autolla ajaa!
Onkohan nyt rekisteröidytty ihan oikealle palstalle, jos ei kerran tällaiset keskustelut kiinnosta...
Lue aikaisemmat keskustelut Male ja jos oikein luet niin ymmärrät! Ja jos olet autoilla ajanut ylipäänsä, niin kyllä tuo vetotavoista jahnaaminen kuuluu hiekkalaatikkoikäisille; ei aikuisille miehille tai naisille!
On niitä autoja ajettu ja omistettu ihan kaiken vetoisia ja niiden eroista on mielestäni varsin mukava jutella. Itse en ainakaan toivo koskaan kasvavani niin "aikuiseksi" ettenkö voisi keskustella ihan vaikka niistä mainitsemistasi hiekkalaattikkoleikeistä. Varsin ankeaksi käy elämä jos iän perusteella pitää pudottaa mielenkiinnon kohteita pois ;) Toki täälläkin havaittava fanaattisuus jonkin vetotavan puolesta on välillä huvittavaa.
Lainaus käyttäjältä: Kapa - 14.02.11 - klo:22:04
Hankkikaa jannut elämä, jos ette osaa autolla ajaa!
Ja näin aikuinen kommentoi asiaa...
Noh, uskoisin että täällä ollaan ihan mediaanin keskellä kuskina ja joskus rajojakin etsitty nürin lenkkejä myöten. Keskiverto pitäisi kuitenkin riittää normaalissa liikenteessä ympäri vuoden? (olikohan se niin, että 70-80% miehistä pitää itseään keskivertoa parempana kuskina ;) )
Siltikin kehtaan väittää, että kyllä aika pirun helposti näyttää jäävän tasaisella parkkipaikallakin kiinni takaveto ja aivan hyvin itse olisin voinut olla samassa tilanteessa. Lainaten vielä itseäni viikon takaa q-ketjusta,
--
Tulikin ylimääräistä työntöjumppaa päiväkodin pihalla ja itsellä käväissyt mielessäkään jännitellä koko päivänä, kun aika täydellisesti tuohon q:n vetoon on tottunut
Kahteen otteeseen tasaiselle, todella kevyeen sohjoon jämähti tuoreahko takaveto. Kuulemma karmiva yhdistelmä näillä keleillä, painava kutoskone keulalla, automaatti ja vain takana vetävät 245-kitkarenkaat.
--
Lainaus käyttäjältä: SciroSJK - 19.01.11 - klo:13:53
Käsittääkseni Haldexissa ei ole keskitasauspyörästöä, joten joku paikka luistaa aina kääntyessä, kun vetoa siirretään enemmän taka-akselille. Itse en tiedä missä komponentissa tämä luisto tapahtuu, mutta jossain sen on pakko tapahtua.
Jos taka-akseli on jatkuvasti normaalia aktiivisemmin mukana ja luisto tapahtuu esim. Haldex-kytkimessä, niin muodostuuko lämpökuorma nopeasti liian kovaksi ja kytkin vapautuu? Mitä monilevykytkin tuumaa jatkuvasta kovasta lämpökuormasta?
Haldexissa ei ole keskitasauspyörästöä, vaan takapyörät kytketään levypakalla mukaan tarvittaessa. Uusimmassa Haldex4 versiossa elektroniikka päättää erilaisten anturitietojen perusteella kuinka paljon taka-akselille momenttia laitetaan. Normaalisti ajettaessa (ei revitellä kaasu pohjassa) taakse menee vain pieni osa momentista, luokkaa 10%, joka ei kuumenna kytkintä eikä myöskään haittaa käännettäessä. Kun kytkin on täysin kiinni, luistoa kytkimessä ei tapahdu eikä lämpöä kehity. Luisto tapahtuu silloin renkaiden ja maan välissä. xDrive on periaateessa samanlainen, vaan toisin päin, eli etupyörät kytketään vetämään tarvittaessa. Tästä seuraa, että etupyörät ei voi vetää nopeammin kuin takapyörät, jos neliveto on kytkettynä. Ongelma tästä voi tulla liukkaalta jäältä ylämäkeen kaartaen liikkeelle lähdettäessä, esim tien sivusta kahden auton välistä. Pelkällä takavedolla pito ei riitä ja nelivedolla takapyörät menettää myös pitonsa ja liikkeelle lähdetään pelkällä etuvedolla. Haldex sallii takapyörien pyöriä hitaammin kuin etupyörät, vaikka taakse momenttia meneekin. On vain momentin säädöstä kiinni kummasta päästä autoa pito häviää ensin. Keskitasauspyörästö osaa jakaa voiman eteen ja taakse juuri oikein ilman mitään elektroniikkaa. Haldex4 osaa kytkeä takavedon täysillä mukaan jo ennen liikkeelle lähtöä, mikä on eduksi suoraan ajettaessa. Osaako se huomioida, että pyörät on käännettynä ja taakse ei tarvitsekaan laittaa täyttä momenttia. Sen voisi joku Haldex-mies kertoa.
Lainaus käyttäjältä: ile - 14.02.11 - klo:22:53
Noh, uskoisin että täällä ollaan ihan mediaanin keskellä kuskina ja joskus rajojakin etsitty nürin lenkkejä myöten. Keskiverto pitäisi kuitenkin riittää normaalissa liikenteessä ympäri vuoden? (olikohan se niin, että 70-80% miehistä pitää itseään keskivertoa parempana kuskina ;) )
Siltikin kehtaan väittää, että kyllä aika pirun helposti näyttää jäävän tasaisella parkkipaikallakin kiinni takaveto ja aivan hyvin itse olisin voinut olla samassa tilanteessa. Lainaten vielä itseäni viikon takaa q-ketjusta,
--
Tulikin ylimääräistä työntöjumppaa päiväkodin pihalla ja itsellä käväissyt mielessäkään jännitellä koko päivänä, kun aika täydellisesti tuohon q:n vetoon on tottunut
Kahteen otteeseen tasaiselle, todella kevyeen sohjoon jämähti tuoreahko takaveto. Kuulemma karmiva yhdistelmä näillä keleillä, painava kutoskone keulalla, automaatti ja vain takana vetävät 245-kitkarenkaat.
--
Itsellä nastarenkaat alla 225/45-17 "hyvin kulkee noilla"
Lainaus käyttäjältä: ile - 14.02.11 - klo:22:53
Noh, uskoisin että täällä ollaan ihan mediaanin keskellä kuskina ja joskus rajojakin etsitty nürin lenkkejä myöten. Keskiverto pitäisi kuitenkin riittää normaalissa liikenteessä ympäri vuoden? (olikohan se niin, että 70-80% miehistä pitää itseään keskivertoa parempana kuskina ;) )
Siltikin kehtaan väittää, että kyllä aika pirun helposti näyttää jäävän tasaisella parkkipaikallakin kiinni takaveto ja aivan hyvin itse olisin voinut olla samassa tilanteessa. Lainaten vielä itseäni viikon takaa q-ketjusta,
--
Tulikin ylimääräistä työntöjumppaa päiväkodin pihalla ja itsellä käväissyt mielessäkään jännitellä koko päivänä, kun aika täydellisesti tuohon q:n vetoon on tottunut
Kahteen otteeseen tasaiselle, todella kevyeen sohjoon jämähti tuoreahko takaveto. Kuulemma karmiva yhdistelmä näillä keleillä, painava kutoskone keulalla, automaatti ja vain takana vetävät 245-kitkarenkaat.
--
Uuudenaikainen tai uusi takaveto ei ole sen karmivampi tasaisella tai mäessä kuin etuvetokaan jos puhutaan takavetoautosta jossa on nelisylinterinen kone ja nastarenkaat. Kuusisylinterisissä takavetoautoissa on yksikertaisesti liikaa tehoa ja vääntöä jota ei osata annostella (siis kuskit ei osaa) ja toki sellainen moottorikin painaa keulalla enempi kuin nelisylinterinen. Kuusisylinterinen auto pitää tai kannattaa hankkia nelivetona jotta siitä saa jotain iloa irti tai sitä pystyy hyödyntämään talvellakin. Siinä on yksikertaisesti liikaa tehoa ja vääntöä takavedolle. Usein autoissa joissa on tuollainen moottori on vielä matala maavara ja se on huono yhdistelmä.
Lainaus käyttäjältä: Wilburi - 14.02.11 - klo:12:21
Kyllä minulla järjestys on sama kuin Markku J:llä. Takaveto on kyllä ainakin minun mielestäni talvella selkeästi huonoin vaihtoehto. Esimerkkinä voisi todeta, että viimeksi eilen näin Mersun, joka ei meinannut päästä liikenne valoista liikkeelle vaikka valoissa oli vain mieni nousu. etuvetoisella Audilla samassa kodin ei ole ollut koskaan ongelmia. Nämä valot siis kotimatkalla ja saman olen nähnyt takavetoisten kohdalla merkistä riippumatta eli ei ne BMW:t ole sen parempia olleet. Keväällä, kesällä ja syksyllä takavetoinen viekin sitten voiton 6-0.
Onko otantaa että miten uusia malleja nämä takavetoiset MB:t ja BMW:t ovat olleet jotka olet nähnyt pulassa? Vm. 2005 ja sitä uudempiako?
Kehitys kuitenkin kehittyy kokoajan ja näin myös takavetomallien kohdalla. Neliveto on näihin talvisiin olosuhteisiin silti se paras vaihtoehto.
Lainaus käyttäjältä: TTL - 12.02.11 - klo:18:26
Pikkuisen aina pistää huvittamaan tuo asiantuntemuksen ja kokemuksen syvä rintaääni ;D
Niimpä!
Lainaus käyttäjältä: TBA - 14.02.11 - klo:21:55
Niin, sehän on pelkästään kuskista kiinni jos jää talvella kiinni johonkin. Ja sehän on myös pelkästään kuskista kiinni, jos joutuu onnettomuuteen. Kunnon kuskit selviää mistä vaan, kunhan on takavetoinen. Mutta sehän on takavetoinen vain peruutettaessa, ja oikeastaanhan se onkin silloin etuvetoinen ;-) Eli takavetoisia autoja ei ole olemassakaan. Takavetoinen ei siis mitenkään voi olla paras kesäauto, saati sitten talviauto.
Ihan mielenkiinnosta, sulla lienee etuvetoinen pirssi?
Lainaus käyttäjältä: Mike Holder - 27.02.11 - klo:22:58
Ihan mielenkiinnosta, sulla lienee etuvetoinen pirssi?
On ollut etuvetoisia ja takatyöntöisiä, nyt on nelivetoinen (silloin kun renkailla on pitoa).
Lainaus käyttäjältä: Tollo Peloton - 27.02.11 - klo:22:48
Pikkuisen aina pistää huvittamaan tuo asiantuntemuksen ja kokemuksen syvä rintaääni.
Niimpä!
Vain täydellinen tietämättömyys oikeuttaa täysin varmat mielipiteet ;-)
Lainaus käyttäjältä: TBA - 27.02.11 - klo:23:05
On ollut etuvetoisia ja takatyöntöisiä, nyt on nelivetoinen (silloin kun renkailla on pitoa).
Good for you :) Näillä palstoilla kun ei tiedä onko vastapuolella edes ajokorttia pitää välillä vähän synkata missä mennään.
Lainaus käyttäjältä: TBA - 27.02.11 - klo:22:17
Osaako se huomioida, että pyörät on käännettynä ja taakse ei tarvitsekaan laittaa täyttä momenttia. Sen voisi joku Haldex-mies kertoa.
Muistaakseni ratin asento- ja esp:n kiertokulma*-anturilta menee tieto myös haldexille.
*Vai mikäsenytoliH2 on myös kytkettynä kylmäkäynnistyksen jälkeen, jotta öljy lämpenis nopeammin optimaaliseen arvoon.
Perutetaan sinne nuotiopaikkaan, niin että vasen etupyörä kohoaa...
Sit vain ajoin pois... eds pelitti ;D
http://tos.pp.fi/images/album/golf/4motion/ (http://tos.pp.fi/images/album/golf/4motion/)
Ei näytä yhtään syvältä kuvissa...
Noniin nyt on oltu sitten kiinni jo kahdesti tän kuun aikana...
1. levillä
2. tienposkessa, auraa väistäen
Kuka kehtaa tunnustaa lumikissan vetäneen auton pois pälkähästä?
LainaaSit vain ajoin pois
Sitä vartenhan meillä on nelikot! :D
Lainaus käyttäjältä: Tupo - 19.03.11 - klo:22:16
Sitä vartenhan meillä on nelikot! :D
On on... mutta....
LainaaOn on... mutta....
Mikä
"mutta"?
Mitä "lapinmies" tekee, jos eksyy? Menee kotiin.
Mitä nelikkokuski tekee, jos tie on ajokelvoton? Ajaa kotiin.
Metsäkone möyhensi meidänkin mökkitien tänään pehmeäksi lumipöperöksi sillä aikaa, kun olimme mökillä. So what? Vaihdoin kakkoselle ja ajoin kotiin. ;D
Ilmajouset taitaa olla täällä pohjolassa laittomia, sais lissee maavaraa tarvittaessa ::)
Saapa nähdä, paljonko A7 ilmajousilla nostaa koria. Onko kellään kokemuksia ?
Lainaus käyttäjältä: Tos® - 20.03.11 - klo:08:55
Ilmajouset taitaa olla täällä pohjolassa laittomia, sais lissee maavaraa tarvittaessa ::)
Mikäs nuista laittomat tekisi? Jälkiasennus? Ilmajouset ovat melko yleinen optio hienommissa autoissa.
Jälkiasennus, laillisuudesta ei tietoa...
Tai sit pitää vaihtaa shitroeeniin ;)
Lainaus käyttäjältä: Tos® - 20.03.11 - klo:10:38
Jälkiasennus, laillisuudesta ei tietoa...
Tai sit pitää vaihtaa shitroeeniin ;)
Shitikalla taitaa olla kaasunestejousitus :)
Ilmajouset löytyy aika monesta Teutoonien isommasta automallista.
Siis nämä mexikaaninen harrastamat jälkiasenteiset ilmajousitukset lieneekin laittomia Suomessa..
(http://www.toptenz.net/wp-content/uploads/2010/11/lowrider.jpg)
LainaaSaapa nähdä, paljonko A7 ilmajousilla nostaa koria. Onko kellään kokemuksia ?
Taidat, MarkkuJ, olla se joka jakaa meidän kanssa A7:n käyttökokemuksia sitten kun saat autosi:)
Joissakin A6:ssa on toki ilmajousitus joka todennäköisesti toimii vastaavasti kuin A7:ssa.
Jep. Nuo latinalaisen amerikan "low-life" biilit saisivat härmäläisen katsurin varmasti hyppimään tasajalkaa..
http://www.speedtv.com/programs/livin-the-low-life/ (http://www.speedtv.com/programs/livin-the-low-life/)
LainaaIlmajouset ... Jälkiasennus, laillisuudesta ei tietoa...
OT: Ei edes jälkiasenteiset ilmajouset ole ehdottoman kiellettyjä. Karavaanarithan asentelevat niitä
lisäjousiksi. Saatavana on ihan laillisia & hyväksyttyjä settejä. Itsekin olen appiukon autoon moiset asentanut. Nuo mexikaanispesiaalit ovat sitten toinen juttu...
Eikös nuo "mexikaanispesiaalit" ole hydrauliikalla, eikä ilmalla toimivia? Kyllähän Suomessa on laitettu ihan laillisiakin jälkiasenteisia ilma-alustoja henkilöautoihin. Sarjan pitää olla käsittääkseni mallikohtainen ja TUV hyväksytty. Tai jotain... Luultavasti monimutkaisempaa, mutta kuitenkin mahdollista.
Lainaus käyttäjältä: Micco - 20.03.11 - klo:14:00
Eikös nuo "mexikaanispesiaalit" ole hydrauliikalla, eikä ilmalla toimivia? Kyllähän Suomessa on laitettu ihan laillisiakin jälkiasenteisia ilma-alustoja henkilöautoihin. Sarjan pitää olla käsittääkseni mallikohtainen ja TUV hyväksytty. Tai jotain... Luultavasti monimutkaisempaa, mutta kuitenkin mahdollista.
Hydrauliikkaa on monenlaista. Nuo Jenkki/Mehikaano vekottimet on kyllä jonkinsortin hydraulinostimilla varustettu mutta taitavat kuitenkin toimia paineilmalla.
Hekotellu start!:lle, amarokilla kiinni vähä väliä... niin tuttua ;D
Lainaus käyttäjältä: Tos® - 16.04.11 - klo:09:56
Hekotellu start!:lle, amarokilla kiinni vähä väliä... niin tuttua ;D
Juu, outoa koska ellen nyt väärin muista niin eikös se juontaja aluksi sanonut että sitä tietä sinne kauriiden ruokintapaikalle on koko talvi pickupilla kuljettu? Noh, ei ainakaan Amarokilla. Tosin kuka käski ajaa niiltä urilta sivuun vähän väliä...
Ei parane liikaa luottaa nelivedon(kaan) autuuteen. Olin eilen käymässä mökillä. Vaikka muut tiet olivat keväisessä kunnossa, yleensä käyttämäni yksityistienpätkä, jota ei aurata tavisin, oli vielä ohuen lumikerroksen peitossa. Noh, lähes tuliterät kesärenkaat alla autossa, eikä pidosta tietoakaan lumessa kahlatessa. 50 metriä pääsin eteenpäin ja siihen loppui meno nelivedollakin, oli ajonvakautuksen nappi kummassa asennossa tahansa. Hyvä että pääsin peruuttelemalla pois. Ja sitten mökille toista kautta posket punoittaen.
Mielenkiintoista tuossa oli se, että lumeen juututtuani tulin autosta ulos ja kävelin lyhyen matkaa lumista tietä. Todella vähän lunta, ja osin traktorin, tms. littaamaa. Enpä olisi uskonut että tuollaiseen jää kiinni, mutta niinpä vaan kävi. Pohdituttamaan jäi että olisiko tuosta päässyt talvirenkailla, mutta en ryhtynyt tuota kokeilemaan. ;)
Tässä talvirengaskauden loputtua, leviät kesikset alla oli pitkästä aikaa mahdollista kokeilla tuota quattron toimintaa pitävällä alustalla (ja renkaita pilaamatta), tais isäntä hieman riehaantuakin, kyllä täysillä kiihdytettäessä tulee voima niin maan penteleen nätisti läpi että. 8)
Onko kenelläkään tarkempaa tietoa haldex 4 toiminnasta. Skoda ilmoittaa, että vähintään 3% voimasta välitetään aina taakse. Seat ei kerro tarkaan mitään, mutta sanoo auton olevan pitävällä etuvetoinen. Onko siis haldex 4:ssa mahdollisuutta tehdä "esisäätö" tuon suhteen? Onko säätöä mahdollista muuttaa jälkikäteen?
Eipä taida ainakaan suorilta olla mahdollista säätää. Gen4:ssa tosiaan liikkeellelähdettäessä menee aina vähän voimaa myös takarenkaille, mutta vauhdissa auto on vain etuvetoinen, takaveto kytkeytyy tarvittaessa. Näin muistaisin lueskelleeni.
Haldex IV:ssä liikkeelle lähtiessä menee taakse 50%. Mielestäni jo Haldex II:sakin meni liikkeellä ollessa 10% taakse.
Edit: Skodan sivuilta Haldex IV:stä: "kuivalla kesäkelillä auto on 96 prosenttisesti etuvetoinen"
saksaa osaavalle
http://tos.pp.fi/koukku/SSP%20414%20Die%20Allradkupplung%20Generation%20IV%20im%20Tiguan%20Modelljahr%202008.pdf (http://tos.pp.fi/koukku/SSP%20414%20Die%20Allradkupplung%20Generation%20IV%20im%20Tiguan%20Modelljahr%202008.pdf)
Kakkosessakin pitäis mennä aina 10% taakse ja nelosessa kytkin on lukittu aina liikkeelle lähdössä.
Vauhdissa taasen lukitus % vaihtelee.
Tonnilla saa ostettua haldexiin thyyning boksin, millä voi kytkimen pakottaa lukkoon.
Onko haldexin toiminta aina sama automerkistä ja mallista riippumatta?
Ainakin vaggineissa näin pitäis olla.
Vulvasta, saabista tai ooppelista en tiedä.
Tuossa vielä haldex2
http://tos.pp.fi/koukku/ssp333_4%20Motion%20with%20Haldex%20coupling%20Model%20year%202004.pdf (http://tos.pp.fi/koukku/ssp333_4%20Motion%20with%20Haldex%20coupling%20Model%20year%202004.pdf)
lontooks
nelosesta en ole löytäny kuin tuon saksankielisen ssp:n
Lainaus käyttäjältä: tet - 05.12.12 - klo:12:48
Neliveto. ;D
Ei sitä tämmöinen etuvetokuski osannut aavistaa, kuinka paljon neliveto auton ajokäytökseen liukkaalla vaikuttaa. Hölmönään kuvittelin, että auttaisi lähinnä vain liikkeellelähdöissä lumihangesta. Golf oli mielestäni etuvetoiseksi yllättävän vakaa ja varma kulkija talvikelissä, mutta onhan tuo Scout kuitenkin osastoa "jotain ihan muuta". :)
Lainasin tuolta toisaalta, toivottavasti jäsen
tet ei hermostu. Mutta kun pystyy niin samaistuu ;D
Kyllä se nyt on niin että huonoa nelivetoa en ole koskaan ajanut, ainakaan intin jälkeen, kaikki ne on paremmin liukkaalta pinnalta paikaltaan lähteviä kuin yksikään vajaavetoinen, olkoonkin vajakissa vaikka +500hv ;).. Näillä keleillä ne erot vajakkeihin ovat niin järkyttävän isot..
Kyllä se sellainen juttu on että neliveto pitää pihasta löytyä vastekin. Toteutustapa on mielestäni vapaa..
En kuitenkaan kaipaa nelivetoa kaikkiin talouden autoihin.. Vajakki käy hyvin, sellaiseen satunnaiseen matkantekoon.. Tai "kakkos" autoon muuten vaan.. PS:tänääkin oli oikein leppoista tulla töihin vanhalla herralla, nostalgista..
Tehokin on näiden kanssa melko sii ja saa tai dii ja daa... Ihan sama kunhan nyt edes on ~100heppaa :D, jottei ihan oo tukkona ohituksissa.. Nykyautoissani on itse asiassa aivan liikaa tehoja..(paitsi Mondeossa, siinä on aika sopivasti)
Nelikko on nelikko, vaikka munavoissa pyörittäis, ei siinä oo vajakilla sanan sijaa..
Sorry, mutta en ymmärrä mihin nelikkoa tarvitaan jos on ns. normikäyttäjä. Takavetoisella pikkuautolla kolme talvea räpeltäneenä voin sanoa että etuvetoinen auto on helkkarin hyvä talvikeleillä. Lähtee hyvin liukkaalta ja kun taksi-Eemeli on päässyt sutinaltaan valoista, olen jo kaukana horisontissa 8)
Ei sitä pääasiallisesti tarvitsekaan, mutta kun sellaisella ajaa niin ymmärtää miksi jotkut niitä ostaa. Valaistus on koettu täälläkin kun mutsi nelivetoauton hommasi viime vuonna. En kokenut ns. "pakko saada"-fiilistä, mutta on se käytös samanlaiseen etuvetoiseen verrattuna paljon rauhallisempaa. Pitkälle pääsee etuvetoisellakin, mutta siinä kohtaa kun takarenkaat jarruttavat etuvetoisessa matkantekoa niin neliveto tuuppaa loskat pois edestä ja jatkaa mönkimistä eteenpäin :) Ajokäytös on muutenkin erittäin paljon vakaampaa vaikken sitä itsekään olisi uskonut :)
No niinno, eihän sitä välttämättä tarvikaan, niinkuin ei monia muitakaan varusteita, esim. nyt vaikka metalliväriä tai kiiltolistoja sivuikkunoiden ympärillä ::) Ilmankin kyllä pärjää.
Mutta on se vaan niin paljon hauskempaa ja vakaampaa tuon ajaminen nelikon kanssa talvella kun etuvetoiseen vertaa. On siitä kyllä paljon enemmän iloa kuin kiiltolistoista ;)
Neliveto on vähän samanlainen mukavuusvaruste kuin ilmastointikin. Ilmankin pärjää, mutta ero on todella iso vajaavetoisen ja nelivedon välillä. Itseasiassa melkein kelillä kuin kelillä siitä on hyötyä. Minulla etupyörät sutivat melko helposti, jos hiemankin reippaammin painaa kaasua liikkeelle lähdössä. Nelivetoa kaipaa suurimman osan vuodesta.
Olen vähän eri mieltä tuosta hyödyllisyyden vähäisyydestä. Nelivedolla paikaltaan liikkeelle lähteminen liukkaalla/hangessa/loskassa sujuu moninkertaisesti rivakammin ja varmemmin kuin vajaavetoisella. On paljon turvallisempaa liittymissä liittyä liikenteen sekaan kun liikkeelle lähteminen on varmempaa. Toki etua tulee myös muissa ajotilanteissa vakauden lisääntyessä.
Eli en tarkoita sitä että ilman ei pärjäisi jos kriteerinä tarkoitetaan sitä että pääseekö perille vai jääkö jonnekin jumiin. Vajaavedolla siinä suhteessa toki yleensä pärjää.
Suosittelen kaikille kokemaan nelivedolla ajaminen lumipöpperöisessä kaupungissa ennenkuin lyö mielipidettään kiinni kyseisestä vetotavasta. Yleensä kokemus on aika "herättävä" ja pakollinen turvallisuusvaruste Suomen talvessa nousee silloin helposti ajatuksena mieleen ;)
Lainaus käyttäjältä: heifetz - 05.12.12 - klo:14:17
Sorry, mutta en ymmärrä mihin nelikkoa tarvitaan jos on ns. normikäyttäjä. Takavetoisella pikkuautolla kolme talvea räpeltäneenä voin sanoa että etuvetoinen auto on helkkarin hyvä talvikeleillä. Lähtee hyvin liukkaalta ja kun taksi-Eemeli on päässyt sutinaltaan valoista, olen jo kaukana horisontissa 8)
Ja nelivedolla se sinun etuvetoinen vekotinkin on, ah niin kaukana, takana horisontissa kun valoista rykäisee.....täysin omaa luokkaansa. :D
Hmph, eli jos astun jalallanikaan nelikkoon niin sellainen on pakko saada heti ja talo lähtee myyntiin, eukko ottaa eron ja alkaa 5 vuoden hernari-dieetti koska sellaiseen ei ole varaa? Sitäkö tässä nyt haetaan :D
Lainaus käyttäjältä: heifetz - 05.12.12 - klo:15:26
Hmph, eli jos astun jalallanikaan nelikkoon niin sellainen on pakko saada heti ja talo lähtee myyntiin, eukko ottaa eron ja alkaa 5 vuoden hernari-dieeti koska sellaiseen ei ole varaa? Sitäkö tässä nyt haetaan :D
;D ;D
Se tuossa kyllä on vaarana, eli kannattaa tarkoin harkita, kokeileeko edes nelivetoa ;)
Lainaus käyttäjältä: Wilburi - 05.12.12 - klo:15:04
Minulla etupyörät sutivat melko helposti, jos hiemankin reippaammin painaa kaasua liikkeelle lähdössä. Nelivetoa kaipaa suurimman osan vuodesta.
Mutta peräpää pysyy kurissa?
Neliveto on tarpeellinen varsinkin näin pikkujouluaikaan.
Lainaus käyttäjältä: Wilburi - 05.12.12 - klo:15:04
Minulla etupyörät sutivat melko helposti, jos hiemankin reippaammin painaa kaasua liikkeelle lähdössä. Nelivetoa kaipaa suurimman osan vuodesta.
Juu se on hyvä oppi tuo pikkujouluissakin. Ei kannata painaa liikaaa "kaasua" liikkeellelähdössä, voi muuten sudittaa (kesällä taas keulia...myös etuvedolla). Neliveto taas toimii kelissä kuin kelissä, myös "liukkailla". Voi painaa varovaisesti menemään... Ja vaikka panisikin menemään oikein kunnolla, niin harvemmin niin kovaa että nelivedolla ei kotiin pääsisi. Toisaalta kannattaa varoa, ettei kone ala keittää (varsinkin pikkujouluaikaan) ja nesteet tule yläpäästä pihalle.
Takaisin tuota- öh- autoihin...
Vaimo on nyt ajellut muutaman kuukauden -07 mallin farkku-Focuksella. Vaikka edellinen oli "paljon parjattu" CR-V, vielä siitä se II-malli (-02), jonka etupyörät sutaisi ennen kuin veto siirtyi taakse, on "4-veto" jättänyt silti jälkensä. Talven tultua tänne lokakuulla, ensimmäisten viikkojen aikana lähes joka päivä sai kuulla entisestä autosta ja nelivedosta.
Minulla ei auta kuin levitellä rahan puutteessa käsiä, mutta jonkinlainen neliveto tulee hänellekin heti, kun talous sen sallii. Tuskin koskaan, mutta toivossa on hyvä elää.
Nelivedon kaipuu tulee parhaiten esiin kun ajelee talvisissa olosuhteissa muutaman talven ja siirtyy sen jälkeen takaisin vajaavetoisiin. Täällä tuota talvea riittää useampi kuukausi eikä ne aurat kulje aina aamulla ensimmäisenä.
Luulen että nelivedon tarve tulee jatkossa olemaan suurempi pääkaupunkiseudulla, missä suhteessa ilmasto näyttäis rajuimmin muuttuvan lähemmäksi jääkautta. Meillä kolmoskehän yläpuolella tähän on totuttu, mutta tää mun eka neliveto on kyllä positiivisesti yllättänyt ja opettanut että helpommallakin pääsee eteenpäin. Enää en naura edes möhkälemaastureille, vaikka niiden hinta kuinka huvittaisi. Suomi on Pohjoismaa, se on on pakko sisäistää.
Pääsee sitä bussillakin. Minulla on nyt toinen nelivetopeli, eikä noita vapaaehtoisia tullut lopulta edes kovin vakaasti harkittua. Neliveto on hauska, sillä saa kummasti ajamisen iloa talvikeleillä.
Nelivetoa tarvitsee oikeasti vai korven asukit tai jotkut työnpuolesta. Se että pääset valoista pari sekunttia nopeammin liikkeelle ei tee siittä vielä tarpeellista ainoastaan mukavampaa. PKS seudulla ei missääntapauksessa tulla tarvitsemaan jatkossa nelivetoja, koska kaupungin suolapojat pitää täällä lähes kesärengaskelit paria hassua päivää lukuunottamatta ja lisäksi täällä on julkinen liikenne jos tarvitsee. Yleensä nelivedon valitsevat pösilöt, jotka eivät kestä nähdä kahta lapionheilautusta vaivaa päästäkseen pihasta liikkeelle (toki kuntosalilla jaksetaan käydä) ja pitäähän se ego pullistelu naapureille saada jotenkin toteutettua.
Lainaus käyttäjältä: Golfauto - 05.12.12 - klo:19:18
Yleensä nelivedon valitsevat pösilöt, jotka eivät kestä nähdä kahta lapionheilautusta vaivaa päästäkseen pihasta liikkeelle (toki kuntosalilla jaksetaan käydä) ja pitäähän se ego pullistelu naapureille saada jotenkin toteutettua.
Mahdan minä olla melkoinen emäpösilö, kun meidän nurkilla on lunta maassa 5-15 päivää vuodessa ja silti koen nelikon erittäin hyväksi lisukkeeksi autossamme ;D Lapiotakaan en tarvitse, kun auto asuu yöt parkkihallissa...
Jos budjetit sallivat, niin kyllä se nelikko jatkossakin ruksitaan. Tosin mieli hinkuaa hiukan Premiumien suuntaan ja se taas tarkoittaisi sitä, että budjetti ei luultavasti salli nelikkoa. Tässä tilanteessa nelikosta luopuminen johtuisi vain ja ainoastaan siitä, että ei ole varaa sellaista ruksia.
Lainaus käyttäjältä: Golfauto - 05.12.12 - klo:19:18
Nelivetoa tarvitsee oikeasti vai korven asukit tai jotkut työnpuolesta. Se että pääset valoista pari sekunttia nopeammin liikkeelle ei tee siittä vielä tarpeellista ainoastaan mukavampaa. PKS seudulla ei missääntapauksessa tulla tarvitsemaan jatkossa nelivetoja, koska kaupungin suolapojat pitää täällä lähes kesärengaskelit paria hassua päivää lukuunottamatta ja lisäksi täällä on julkinen liikenne jos tarvitsee. Yleensä nelivedon valitsevat pösilöt, jotka eivät kestä nähdä kahta lapionheilautusta vaivaa päästäkseen pihasta liikkeelle (toki kuntosalilla jaksetaan käydä) ja pitäähän se ego pullistelu naapureille saada jotenkin toteutettua.
Emäpösilö päästää tuollaista julkisuuteen.
Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 05.12.12 - klo:19:29
Tässä tilanteessa nelikosta luopuminen johtuisi vain ja ainoastaan siitä, että ei ole varaa sellaista ruksia.
Kyllä juurikin näin. Itsekin tilaisin kultainen korin ja platina vanteet, mutta näistä luopuminen johtuisi vain ja ainoastaan siitä, että ei ole varaa sellaista ruksia. Mikäli on rahaa nin voihan sitä ruksia vaikka mitä vaikka ei ikinä käyttäisi kyseistä varustetta.
Lainaus käyttäjältä: qwe - 05.12.12 - klo:19:34
Emäpösilö päästää tuollaista julkisuuteen.
Pösilön elämä on ihan jees, joten näillä mennään. Vinkujat vinkukoot.
Lainaus käyttäjältä: Golfauto - 05.12.12 - klo:19:18
Yleensä nelivedon valitsevat pösilöt, jotka eivät kestä nähdä kahta lapionheilautusta vaivaa päästäkseen pihasta liikkeelle (toki kuntosalilla jaksetaan käydä) ja pitäähän se ego pullistelu naapureille saada jotenkin toteutettua.
Kaikille ei ole annettu samalla kauhalla...
Lainaus käyttäjältä: Golfauto - 05.12.12 - klo:19:36
Mikäli on rahaa nin voihan sitä ruksia vaikka mitä vaikka ei ikinä käyttäisi kyseistä varustetta.
Jos minulla ei varaa ruksia vaikka kutoseen nelikkoa, niin ei se tarkoita sitä, että nelikko olisi mielestäni jotenkin huono ja tarpeeton optio. Se on vain tuossa autossa liian kallis minulle.
Lainaus käyttäjältä: Golfauto - 05.12.12 - klo:19:18
Nelivetoa tarvitsee oikeasti vai korven asukit tai jotkut työnpuolesta. Se että pääset valoista pari sekunttia nopeammin liikkeelle ei tee siittä vielä tarpeellista ainoastaan mukavampaa. PKS seudulla ei missääntapauksessa tulla tarvitsemaan jatkossa nelivetoja, koska kaupungin suolapojat pitää täällä lähes kesärengaskelit paria hassua päivää lukuunottamatta ja lisäksi täällä on julkinen liikenne jos tarvitsee. Yleensä nelivedon valitsevat pösilöt, jotka eivät kestä nähdä kahta lapionheilautusta vaivaa päästäkseen pihasta liikkeelle (toki kuntosalilla jaksetaan käydä) ja pitäähän se ego pullistelu naapureille saada jotenkin toteutettua.
Täysin asiaton / asiantuntematon kirjoitus. Liekö kännissä kirjoitettu? Helsingin kantakaupungissa tänään päivän mittaan autoilleena väittäisin, että juurikin tällä hetkellä siellä neliveto on hyödyllisin. Koko maa huomioiden.
Lainaus käyttäjältä: BeeKasi - 05.12.12 - klo:19:51
Täysin asiaton / asiantuntematon kirjoitus. Liekö kännissä kirjoitettu? Helsingin kantakaupungissa tänään päivän mittaan autoilleena väittäisin, että juurikin tällä hetkellä siellä neliveto on hyödyllisin. Koko maa huomioiden.
Meinaat että 90% autoista oli juuttunut keskustan teille? Täysin selvinpäin kännissä voin väittää, että nelikko oli tarpeen vasta noin 100km päässä hesasta, jossa vasta täydet lukot päällä pääsin irti hangesta.
Lainaus käyttäjältä: Golfauto - 05.12.12 - klo:19:57
Meinaat että 90% autoista oli juuttunut keskustan teille? Täysin selvinpäin kännissä voin väittää, että nelikko oli tarpeen vasta noin 100km päässä hesasta, jossa vasta täydet lukot päällä pääsin irti hangesta.
Minä en ala sinun kanssa jankkaamaan. Ymmärrän purkauksesi jos käsityksesi mukaan nelivedon ainoa tehtävä on umpihangesta irtautuminen. Minkäänlainen keskustelu asiasta on siinä kohtaa turhaa. Hyvää Itsenäisyyspäivän aattoa!
Lainaus käyttäjältä: BeeKasi - 05.12.12 - klo:20:00
Minä en ala sinun kanssa jankkaamaan. Ymmärrän purkauksesi jos käsityksesi mukaan nelivedon ainoa tehtävä on umpihangesta irtautuminen. Minkäänlainen keskustelu asiasta on siinä kohtaa turhaa. Hyvää Itsenäisyyspäivän aattoa!
No eipä sillä oikein muuta virkaa ole kuin hangesta pääsy tai jostain mutakuopasta. Muu on mukavuustekijää, kuten todettu.
Lainaus käyttäjältä: Golfauto - 05.12.12 - klo:20:02
No eipä sillä oikein muuta virkaa ole kuin hangesta pääsy tai jostain mutakuopasta. Muu on mukavuustekijää, kuten todettu.
Muutama olut liikaa :)
Eurokossu liikaa? ;D
Meille tuli ensimäinen neliveto n. vuosi sitten ja silloin perusteluksi hankinnalle riitti mainiosti se että semmonen nyt vaan haluttiin. ;D Tällä hetkellä pystyisi jo perustelemaan itselleen nelkun hankinnan muillakin syilla.
...
Niin, ja muillehan sitä hankintaa ei ole tarvetta perustellakkaan. :D
Lainaus käyttäjältä: LKo - 05.12.12 - klo:20:12
Meille tuli ensimäinen neliveto n. vuosi sitten ja silloin perusteluksi hankinnalle riitti mainiosti se että semmonen nyt vaan haluttiin. ;D Tällä hetkellä pystyisi jo perustelemaan itselleen nelkun hankinnan muillakin syilla.
...
Niin, ja muillehan sitä hankintaa ei ole tarvetta perustellakkaan. :D
Vähän autosta riippuu, mutta seuraava käyttöautoni voi hyvinkin olla neliveto myös. Itselläni se johtuu lähinnä mukavuudenhalusta. No tähän menee varmaan vielä jokunen vuosi, joten mieli voi muuttua vielä.
Pösilöä juttuahan mieheltä tulee melkein joka topikissa, mutta tässä kohta olen kyllä samaa mieltä. Mukavuus -ja hauskuustekijä se neliveto pääosin on. Minä asun keskustassa ja auto asuu lämpimässä hallissa, eikä minulla ole mökkiä eikä siten sitä kuuluisaa mökkitietäkään. Minulla ei ole nelivedolle mitään todellista tarvetta. Se nyt vaan on kiva...
Liikennevaloissa jos joutuu vajaavetoisten taakse liukkaalla, niin toivoo : et jospa kaikil neliveto ois, niin sujuis se lähtökin ;D
Kyllä mun mielestä tarve on tässä kehä3 varressa. Ei tarvi miettiä pääseekö auravallista yli tai aamulla töihin jos yöllä tullut lunta.
Muutenkin helpottaa liikkeelle lähtöjä, eikä tarvi ylämäessä sutia jos sattuu valot oleen punasella ja joutuu pysähtymään.
Lisää vettä kiville: asustan myös kivikylässä aikalailla keskustan tuntumassa ja täytyy sanoa, että seuraava auto on varmasti 4veto ja vähintään huonontien alustalla varustettu. Viimeisten kolmen talven perusteella voin sanoa, että jokaisen lumimyräkän jäljiltä vähänkin kapoisemmat kadut (kuten yhden hlöauton mentävä 2suuntainen kotikatuni) ovat helkatinmoisen pöpperön ja urien valtakuntaa. Ja valitettavasti autoa ei aina saa parkkeerattua keula alamäkeen, kuten vanhaan hyvään aikaan Jagget piti parkkeerata... ;)
Ja mitäs ikkunasta näkyykään... Kunnon lumisade... Glk, Evoque, Freelander, Alltrack ja Allroad esitteet pöydälle ja eikun haaveilemaan ja pohtimaan. ;D
Toki nelivedon hyödyt ovat suurimmat, jos joutuu / erehtyy huonosti hoidetulle / auratulle tielle. Näitä löytyy yhtä hyvin Hgin keskustasta kuin syvältä korpien kätköistä. Kesäkelilläkin neliveto auttaa tiukoissa paikoissa, varsinkin kärryn kanssa.
Lainaus käyttäjältä: Quality - 05.12.12 - klo:21:35
Toki nelivedon hyödyt ovat suurimmat, jos joutuu / erehtyy huonosti hoidetulle / auratulle tielle.
Taikka ehdoin tahdoin ajaa sinne, kuten me melko usein. Sattuu nimittäin usein olemaan ne paikat joihin meillä on halu mennä juurikin tuollaisten väylien takana.
Itse olen kokenut nelivedon todella hyväksi ja ajoittain erittäin hyödylliseksi varusteeksi. Aina kun joutuu vetämään jotain, on siitä hyötyä. Ja talvikelistä nyt puhumattakaan. Eihän se sinällään mitenkään ihmeelliseltä tunnu kun sitä kokeilee. Oikein toimiessaan siitä ei tiedä mitään. Ajo ei eroa kesäkelistä lähes ollenkaan tuntumaltaan. Ja kuten edelläkin jo mainittua, jopa ns. auttavat (hitaasti kytkeytyvät) nelivedot vaikuttavat todella paljon vaikeiden kelien yli. Sitähän voi ajatella niinkin että on aina lauma riskejä työntäjiä perässä jotka ryntää apuun jos rengas pyörähtää tyhjää. Itsellä on ollut nyt kolme erityyppistä nelivetoratkaisua ja kaikki niistä on suoriutunut tehtävästään hienosti. Erojen haku onkin lähinnä testaajien ja hifistelijöiden hommaa. Ajossa eroja voi harvemmin havaita. Enkä tarkoita mitään sladissa ajoa vaan asiallista perus käyttöä.
Meille hommattiin parin vuoden ja 60tkm nelivedolla ajon jälkeen etuvetoinen autokuumeen kourissa. Se auto ei vuotta pysynyt. Karulta tuntui talve kun nelivetoon (ja reiluun maavaraan) oli ehtinyt tottua. Seuraavana talvena siis jälleen nelarilla ajettin ja seuraavakin tuli nelivetoinen.
Mun käyttöön tämä korotettu farkku + neliveto konsepti (kuten XC70, Scout,Outback,Allroad,Alltrack jne) on kyllä tänne pohjoiseen ja meikäläisen käyttöön aivan nappi keksintö. Miksei joku citymaasturi myös, sellaista vain ei ole ollut. Tuollainen 20cm maavara, joka vielä vuosikymmeniä taaksepäin oli normi useissa perus henkilöautoissa, helpottaa kummasti mieltä ja menoa kun tiellä on jäätä ja polanteita sekä muita pikku esteitä. Puhumattakaan sorateistä ja kaikenmaailman kuppaisista metsäautoteistä joita tulee tasaisin välein rullattua. Jo tuo maavara on hyvä lisä ja mukavuustekijä, vaikka se hieman ajo-ominaisuuksia muuten heikentääkin. Tähän kun laitetaan kaveriksi neliveto, syntyy siitä aika ideaalinen auto pohjois-suomen teille ja miksei moneen muuhunkin menoon.
Sitten se sladissa ajo ja monenlainen muu kujeilu. Se on ihan oma maailmansa, josta mulla on hyvin vähän sanottavaa. Mutta neliveto kuuluu siihenkin...
Ilmankin pärjää, mutta pois en vaihda jos ei ole pakko. Jos ei osaa arvostaa, niin kannattaa jättää listalta pois. Kannattaa kuitenkin kokeilla, mieli voi muuttua.
Lainaus käyttäjältä: Tos® - 16.01.10 - klo:15:49
Ainakin omasta mokkelosta sen saa täysin pois ja voi huoletta pyöräytellä donitseja ;)
Pistetään tähän vielä tämä hieman hämäävä video:
Tos on ice3 (http://www.youtube.com/watch?v=0kJvKnA_qXg#ws)
ECUn saa tähänkin päivitettyä, mutta oon miettiny sen öljypumpun kestoa - kun se joutuu oleen päällä sit kokoajan ;)
on muuten eri kokoset renkaat tossa videon autossa
Töistä porttikongista lähdettäessä käännytään jyrkkään mukulakiviseen katuun. Tänään kadulla oli rankan lumisateen ja auraamattomuuden jäljiltä noin 10-30 cm löysää lunta. Keli oli kuin kuulalaakereilla. Oli lievästi ilmaistuna etua Tiguanin nelivedosta ja maavarasta. Ehkä siitä etuvedollakin olisi ylös päästy, mutta armottoman vitutuksen kera. Nyt mentiin tasaisesti kiihdyttäen mäen päälle.
Joka väittää, että Helsingissä nelivedosta ei olisi näillä keleillä hyötyä, on yksinkertaisesti väärässä.
Itse en ole päässyt ikinä kunnon nelivetoa tai "nelivetoa" kokeilemaan, joten ei siitä ole kokemuksia. Se nyt on aivan varma, että 4wd ei voi olla kuin pelkkää hyötyä talvikäytössä. Alkanut jo 3.talvi perään, kun ei huoltoyhtiö kunnolla putsaa parkkipaikkoja/ajoväyliä talonyhtiössä. Mukava mennä sellaisessa 20-30cm lumipöperössä parkkipaikalta pois ja vielä pienillä vauhdeilla yrittää päästä ylämäki ylös, ennen kuin pääsee autotielle. Kyllä saa joka prkl aamu kirota vajaavetoisella ajamista :D
Varmasti on nelivedosta hyötyä talvella Helsingissä ja helsingin ulkopuolella. mutta kuten tuossa todettiin että vajaavedollakin olisi pärjännyt niin miksi se harmittaisi? Enemmän v.... harmittaa ne liikennevaloista lähtevät vajaavedot kun ei nelivedosta saa jonossa mitän hyötyä. Itse ajelen pääasiassa etuvedolla eikä vit.... harmita yhtään. Metsässä ei tule ajettua missä todella nelivetoa tarvitsisi.
Onko homma aina niin, että 20% ihmisille joilla jotain ei ole, on pakonomainen tarve todistella että sitä mitä itsellä ei ole, ei tarvita? Muuta syytä en keksi tuolle joka toisessa vastauksessa tulevalle "ei sitä tarvita" -kommentoinnille nelivetokeskustelussa.
Totta kai pärjää suurimmassa osassa tilanteita, tajuaahan sen sokea Reettakin. Mutta Suomen talvessa neliveto on älyttömän hyvä varuste autossa. Iloa ja hyötyä siitä on hyvin monenlaisissa tilanteissa. Itse pidän sitä turvallisuusvarusteena näillä keleillä, kun paikalta pääsee aina hyvin liikkeelle liikenteen sekaan ja vastaavasti tarvittaessa alta pois.
Jos ette ole kokeilleet, niin kokeilkaa. Mutta varoituksen sana, se tosiaan saattaa aiheuttaa riippuvuutta. Itsellä oli tässä nelivedon välissä etuveto Golf Variant ja väärä valinta oli. Luulin 2008 että lumitalvet ovat ohi, mutta kuinka väärässä olinkaan...
Lisäys: Ja tosiaan, tänään etuvedolla ei olisi ollut töiden jälkeen mitään asiaa kotiin asti. Sitä olis jääty 50 metrin päähän ja kävelty kotiin hakemaan lumikolaa reitin tekoon. Nyt pääsi sentään kotiin asti vaihtamaan kolaus kuteet päälle
TAG:n kommentista tulee mieleen reilun 10 vuotta vanhan Mondeon omistavan vanhemman kolleegani kommentti: "Mitä järkeä niitä autoja on myötäänsä vaihdella? Kyllähän sen tyhmäkin tajuaa, ettei ne autojen ominaisuudet muutu radikaalisti 5-7 vuodessa, eikä välttämättä kymmenessäkään!" Ja tuon kommentin se sanoi ihan vakavalla naamalla.
Yeah right! ;D
Vähä sama tuon nelivedon kanssa. Emännys tulossa just Oulusta ja kuulema pirun liukasta. Omaa mieltä rauhoittaa kummasti, kun on sentään perheen nelikolla tien päällä. Eihän se pysähtymistä jouduta tai liukkautta poista, mutta vakauttaa se menoa huomattavasti.
TAGn puheenvuoroon vastaisin, että melko yksimielistähän porukka täällä tuntuu olevan nelivedon puolesta. Ainakaan tällä sivulla yhdessäkään postauksessa ei sen merkitystä mielestäni vähätellä.
Sitä paitsi sellaisina päivinä kuin tänään, kun lunta tulee taivaan täydeltä jokseenkin koko päivän eikä aurauskalustoa näy missään (odottelevat varmaan, milloin lumipyryt ovat ohitse), on taatusti hyötyä nelivedosta. On se vaan niin paljon vakaampaa ja luotettavampaa niin lähteä liikkeelle kuin edetäkin 10-15 cm:n lumisohjossa.
Itse näin muutoin 'sota-aikaiseen' tekniikkaan tyytyväisenä ( yleisesti ottaen, en tarkoita pelkästään autoani ;) ) sanoisin että neliveto on yksi kouriintuntuvimmista lisävarusteista, urheilulliseen ajoon paljaalla asfaltilla se takaveto lienee se 'oikea' mutta muutoin joka sään ja kelin vehkeeksi neliveto on kyllä yliveto. Tykkään.
En tiedä tulkittiinko minun viesti jotenkin nelivetovastaiseksi... Kuulun ehkä siihen alle prosentin vähemmistöön joilla on ollut onni ajella nelivedolla mutta ei näe sitä sen jälkeen pakollisena varusteena. Kuten tuossa totesin, en pääse nelivedolla liikenteen mukana yhtään sen nopeammin kuin etuvedolla. Jonon kärkenä toki voi mennä omaa tahtia mutta en silti koe sitä niin koukuttavana kokemuksena että pitäisin varustetta pakollisena. Tottahan toki ottaisin nykyiseen autoon nelivedon jos se olisi ilmaista, neliveto on hyvä juttu, sitä en kiistä. Autoilua on kuitenkin useampi kymmenen vuotta takana ja 100% tilanteista olisin/olen pärjännyt vajaavedolla.
Hauska "varustehan" se on ;D
Valvontakamerasta napattu otos...joku iloitsi ;D
http://youtu.be/yrmNmsnEm0g (http://youtu.be/yrmNmsnEm0g)
Lainaus käyttäjältä: Rauska - 13.12.12 - klo:22:33
Hauska "varustehan" se on ;D
Valvontakamerasta napattu otos...joku iloitsi ;D
*kade* Oliks sulla ESP päällä ku ei "eturenkaanympäripyörimistä" tapahtunu? */kade* --> :D
Siis tuohan oli säälittävän näköistä. ???
Henkilökohtaisesti en näe mitään syytä olla hankkimatta nelivetoautoa. Varsinkin kun sen saa "normaaleihin" autoihin, ei ole pakko hankkia mitään katumaasturia.
Yleisesti ottaen en ole nelivedossa nähnyt mitään haittaa tai varsinaista huonoa puolta pientä kulutuksen kasvua lukuunottamatta. Tosin senkin kanssa on vähän niin ja näin, kun ei pääse vertailemaan 100% samanlaista autoa nelarilla ja ilman.
Jopa kesällä (A6 4F) nelari tuo vakautta ajamiseen, kun tarjoaa kaasua mutkassa.
Just my 0.02,
Lainaus käyttäjältä: Mrk - 14.12.12 - klo:08:36
Siis tuohan oli säälittävän näköistä. ???
Juurikin näin.
Lainaus käyttäjältä: mremonen - 14.12.12 - klo:09:00
Henkilökohtaisesti en näe mitään syytä olla hankkimatta nelivetoautoa. Varsinkin kun sen saa "normaaleihin" autoihin, ei ole pakko hankkia mitään katumaasturia.
Tosiaan pieni kulutuksen nousu ja jotkut vakuutus yhtiöt rokottavat quattro-malleista ekstraa.. Muuten minäkään en näe mitää syytä olla ilman nelivetoa..
Näin automaattivaihteiden isona ystävänä, suurin ongelma onkin se että nelivetoautomaatteja on tarjolla usein vasta isommilla koneilla.. Mielellään näkisin myös 1.4TSI ja 1.6TDI koneen jatkeena DSG + neliveto mahdollisuuksia, myös mallivalikoiman pienemmässä päässä.. Minä kun en tehoja juurikaan kaipaa..
Mä taas olen mieltänyt asian juuri päin vastoin, eli en ole kokenut välttämättömäksi omistaa/ maksaa nelivedosta, vaikka joihinkin autoihin se ehdottomasti kuuluukin, esim. sittarit, näihin nelikko kuuluu ehdottomasti.
Nelikot tavallisissa henkilöautoissa solahtaa mielestäni sarjaan "ihan kivoja" sekä määrätyissä kohdissa erittäin hyviä työkaluja, on ne sitten parisataa kiloa painavan mönkkärin tai sitten useamman kymmenen tonnia painavan "työkoneen" muodossa ja nimenomaan sellaisina, joissa on kunnon lukot.
Onhan tietty poikkeustapauksia, jolloin on perusteltua olla hieman parempi etenemiskyky normaalissa henkilöautossakin, mutta se on sitten tapauskohtaista...
Vakuutusyhtiöiden näkökulman ymmärrän kohtalaisen hyvin "nykykohellusaikakautena", jolloin osa väestä erittäin helposti ulosmittaa paremman "liikkumiskyvyn tuoman turvallisuuden tunnun", eikä tajua sitä, ettei ne pysähdy yhtään paremmin, kuin vielä vajaamman vetotavan omaavat autot.
Lainaus käyttäjältä: skula - 14.12.12 - klo:09:10
Tosiaan pieni kulutuksen nousu ja jotkut vakuutus yhtiöt rokottavat quattro-malleista ekstraa..
Tuohan on ongelma vain quattroissa, ei muilla merkeillä. Tosin q-miehille nuo korkeammat vakuutusmaksut ovat ihan perusteltuja, kuten joku hyvin totesikin, quattro muuttaa velatkin saataviksi eräillä... ;)
Kylä se niin on, että näillä 25k, budjeteilla ei paljon järkeviä nelikoita ostella. Varsinkaan jos haluaa pysyä kutakuinkin alle 40.000km ja öbaut alta kolmivuotiaissa. :(
Halvin järkevä(?): Nettiautossa on joku Legacy karvan alta kolmen kympin. Melko kallista.
Lainaus käyttäjältä: JarnoF - 14.12.12 - klo:10:03
Kylä se niin on, että näillä 25k, budjeteilla ei paljon järkeviä nelikoita ostella. Varsinkaan jos haluaa pysyä kutakuinkin alle 40.000km ja öbaut alta kolmivuotiaissa. :(
Niin, toisille se järkevä on Dacia toiset haluavat jotain "parempaa". Itse kovin odotellut, että dusseen tulisi tomaattinelari tarjolle (vaimo ei jostain syystä ole yhtä innostunut)... Toivottavasti nyt päivittävät Nivan, kun muutenkin tekevät dacioista ladoja. Nivean maasto-ominaisuudet dusseen olisi ihan hyvä paketti!
Suizan SX4:n unohdin kanssa. Siitäkin valitettavasti meillä saa vain tomaatin tai nelarin, isossa maassa siitäkin oli tarjolla oikein CVT-nelari paketti... 8)
Lainaus käyttäjältä: JarnoF - 14.12.12 - klo:10:03
Halvin järkevä(?): Nettiautossa on joku Legacy karvan alta kolmen kympin. Melko kallista.
Näkyy olevan minun vanha legacyni juuri tuossa hinnassa myynnissä. Totta on, että minäkin kun haluan automaatti + neliveto -yhdistelmän, niin alle 50keur on uusissa autoissa valikoima aika kapea.
ihme vääntöö selvästä asiasta. Jos unohdetaan nelivedon kustannusvaikutukset niin en keksi yhtään syytä pysyä vajakissa, ehkä tietty jos haluamaansa automallia ei saa nelivedolla. Omat autot ovat olleet ja passat on edelleen 2-vetoinen vain ja ainoastaan koska nelikolla ajaminen on hiukan kalliimpaa. Ja siitä pihistelystä kärsin nyt. Tai kärsiminen on liioiteltua, autoilu on vain vähemmän mukavaa.
Jos rengas ei vedä, se jarruttaa. Näin kaupattiin ensimmäisiä fiatin nelivetotraktoreita..
Lainaus käyttäjältä: Mrk - 14.12.12 - klo:08:36
Siis tuohan oli säälittävän näköistä. ???
Koska ei olla suljetulla alueella 8) ;D
Nelikolle itseltä kannatus varsinkin talvikeleihin. Itse tykkään kun tuo nelikko on niin pirun hauska ajettava talvella, varsinkin jos on voimaa koneessa. Itsellä paras/hauskin talviauto on ollut Evo 5 Mitsu, mukavasti sai tiestä irtoamaan kaasun käytöllä nättiin hallittuun luisuun.
Tietysti paikka kannattaa harkita missä moista harrastaa. Kesällä taas tuo nelikko kuume hellittää, en näe sitä niin tarpeellisena. Vakauttaisi neliveto tietysti kesälläkin varmasti kulkua toisaalta.
Itse asun Helsingin kantakaupungissa 001XX alueella ja meillä on niin huonosti auratut kadut tällä hetkellä että olen todella tyytyväinen nykyiseen nelivetoon. Se on totta että kun auton parkista saa irti niin vajaavetoisellakin töihin pääsee, ei sillä kiinni jää mutta mukavuustekijät ovat nelivedolla ylivoimaiset.
Kouriintuntuvin ero on se että kun iltapäivällä töistä tullessa lähtee etsimään sitä taskuparkkipaikkaa ahtailta kaduilta niin nelivedolla se sujahtaa vallin kuin vallin läpi nätisti parkkiin. Eilenkin oma kaara meni nätisti parkkiin kun taas vieressä uudenkarhea E-mersu jäi etupyörät linkussa pohjasta kiinni. Sama juttu aamulla lähtiessä. Tottakai sitä voi alkaa laskea että kuinka monta päivää vuodessa on sellainen keli että pysäköintiin nelivetoa tarvii ja siitä vertaamaan nelivedon lisähintaa lapioinnin tuntihinoitihin. Mutta nytkun on nelivetoon tottunut niin todella vaikea siitä on luopua.
Neliveto = normaaliajokeli
Eikös se näin mene ?
Jatkuvasti toitetaan varsinkin 1.11-xx.04 että on semmoinen ja semmoinen ajo keli,mutta kun kalenteria katsoo niin silloinhan vallitsee TALVI joka pitää sisällään erilaisia ajokelejä.
Siis kun omistat nelivedon niin on aina normaali TALVIajokeli ja se jolla on ongelmia tuona vuoden aikana omistaa vain vääränlaisen ajoneuvon vallitseville keliolosuhteille(joskus myös ajotaidon).
Eikös se näin mene ?
Kyllä se neliveto olisi poikaa: ;D
http://www.iltalehti.fi/iltvautot/20121218016994950_v1.shtml (http://www.iltalehti.fi/iltvautot/20121218016994950_v1.shtml)
Lainaus käyttäjältä: Scout10 - 15.12.12 - klo:01:42
Neliveto = normaaliajokeli
Eikös se näin mene ?
Jatkuvasti toitetaan varsinkin 1.11-xx.04 että on semmoinen ja semmoinen ajo keli,mutta kun kalenteria katsoo niin silloinhan vallitsee TALVI joka pitää sisällään erilaisia ajokelejä.
Siis kun omistat nelivedon niin on aina normaali TALVIajokeli ja se jolla on ongelmia tuona vuoden aikana omistaa vain vääränlaisen ajoneuvon vallitseville keliolosuhteille(joskus myös ajotaidon).
Eikös se näin mene ?
Juurikin näin. On tuolla vaan taas liukastelemassa kummallisen paljon hahmoja, joille neliveto ja automaatti ovat vielä "uusia keksintöjä". Talvi/käyttöauton lähtöspeksitkin hukassa - surullista.
Lainaus käyttäjältä: cipher - 18.12.12 - klo:14:13
Juurikin näin. On tuolla vaan taas liukastelemassa kummallisen paljon hahmoja, joille neliveto ja automaatti ovat vielä "uusia keksintöjä". Talvi/käyttöauton lähtöspeksitkin hukassa - surullista.
No jaa, tuntuu nuo liukastelevan nelivetokuskitkin jotka luulee että
Lainaus käyttäjältä: Scout10 - 15.12.12 - klo:01:42
Neliveto = normaaliajokeli
normaaliajokeli=talvikeli=kesäkeli.
Nimittäin katselin eilen kun nelivetomaasturi oli liukastellut jyrkän mutkan omaavalta motarin rampilta ulos ja jäänyt penkkaan mahastaan kiinni.
Ilmeisesti nelivedon kanssa pitäisi kokeilla aina jarrujen kanssa kuinka liukasta on, vetopito antaa ilmeisesti väärän turvallisuuden tunteen.
Lainaus käyttäjältä: Arcca - 18.12.12 - klo:16:11
No jaa, tuntuu nuo liukastelevan nelivetokuskitkin jotka luulee että
normaaliajokeli=talvikeli=kesäkeli.
Nimittäin katselin eilen kun nelivetomaasturi oli liukastellut jyrkän mutkan omaavalta motarin rampilta ulos ja jäänyt penkkaan mahastaan kiinni.
Ilmeisesti nelivedon kanssa pitäisi kokeilla aina jarrujen kanssa kuinka liukasta on, vetopito antaa ilmeisesti väärän turvallisuuden tunteen.
Niinhän sitä sanotaan että kun neliveto-auto karkaa lapasista,niin eihän sitä oikaise kuin peltiseppä.
Kyllähän totuus on se, että yhtä liukasta se on nelivetokuskillekin!
Jep. Pappatunturilla suunnitellin nuorenapoikana 100km matkaa, niin isäukko totesi jotta on pitkä matka mopolle. Tokaisin takaisin, että eihä se ole sen pitempi, kuin autollekaan.
Lainaus käyttäjältä: Mikko83 - 18.12.12 - klo:17:17
Jep. Pappatunturilla suunnitellin nuorenapoikana 100km matkaa, niin isäukko totesi jotta on pitkä matka mopolle. Tokaisin takaisin, että eihä se ole sen pitempi, kuin autollekaan.
Pakko ot:nä kehua, että tuttuni on ajanut pappatuntunturilla Via Baltican kautta Saksaan ja laivalla siitä kotiin. Joo, en olisi uskonut minäkään ellen olisi nähnyt kuvia ja sen mopon tarroineen ;D
:D
http://www.iltalehti.fi/iltvautot/20121218016994950_v1.shtml (http://www.iltalehti.fi/iltvautot/20121218016994950_v1.shtml)
aika monta kerta tuo linkki on pistetty tänne ;D
Videon Audi ei kaivanne enää vähään aikaan viimasuojaa, sen verran lienee keulaosasto lumessa..
Helsinkiläisenä on itsekin kaivannut nelivetoa viime aikoina. Etenkin kantakaupungin kadunvarsipaikat ovat olleet haastavia toisinaan etuvetoyetille. Nelivedolla olisi nuo haastavat tilanteet hoidettu tyylillä. Toisaalta korkeammalla maavaralla on voinut suht huoletta ajella jäätyneiden vallien ja penkkojen yli.
Mitäs mieltä normaalilla maavaralla ajelevat neliveto-foorumilaiset ovat siitä onko talven myötä tullut kaivattua citymaasturia tai ns. Allroad-malleja? Ajattelin nyt nostaa tällaisenkin näkökulman 4-vetokeskusteluun.
Lainaus käyttäjältä: Bigfoot - 18.12.12 - klo:18:11
....Mitäs mieltä normaalilla maavaralla neliveto-foorumilaiset ovat siitä onko talven myötä tullut kaivattua citymaasturia tai ns. Allroad-malleja? Ajattelin nyt nostaa tällaisenkin näkökulman 4-vetokeskusteluun.
Normaalillla maavaralla? ;)
Mulla S-linealusta eli 30mm "normaalia" matalampi eikä ole toistaiseksi tänä talvella ollut mitään ropleemia missään vielä. Maavara on yliarvostettua...;D
Lainaus käyttäjältä: RoccoScientist - 18.12.12 - klo:17:56
:D
http://www.iltalehti.fi/iltvautot/20121218016994950_v1.shtml (http://www.iltalehti.fi/iltvautot/20121218016994950_v1.shtml)
Tuo onkin aito quattro eikä mikään lapsellinen sähkölaite.
Lainaus käyttäjältä: Pertsa - 18.12.12 - klo:18:17
Normaalillla maavaralla? ;)
Mulla S-linealusta eli 30mm "normaalia" matalampi eikä ole toistaiseksi tänä talvella ollut mitään ropleemia missään vielä. Maavara on yliarvostettua...;D
Niinpä - Hesa-Vantaan mittauspisteessä on lunta reippaat 60 cm ja toisaalta vaikkapa Sotkamossa 12 cm. Tsadissa on viime viikon kokemuksilla vanhan T-Reen maavaralla (olisikohan 24 cm?) juuri ja juuri löytänyt kivasti parkkipaikkoja siinä, missä edellä mainitulla auralla ei olisi päässyt paikkoja rikkomatta edes parkista pois ilman lapiohommia/apuja;D
Kaikki on kuitenkin suhteellista, kun samoja paikkoja on taannoin tullut aurattua lähes vastaavilla keleillä muun muassa 50 mm madalletulla boralla ja silloin olin vahvasti sitä mieltä, että vika on vain asenteessa... ;D
Lainaus käyttäjältä: RoccoScientist - 18.12.12 - klo:17:56
:D
http://www.iltalehti.fi/iltvautot/20121218016994950_v1.shtml (http://www.iltalehti.fi/iltvautot/20121218016994950_v1.shtml)
Itse mietin miksi tästä on tehty edes uutinen? Ei mitään lisäarvoa. Perussettiä
Lainaus käyttäjältä: PTG - 18.12.12 - klo:18:54
Niinpä - Hesa-Vantaan mittauspisteessä on lunta reippaat 60 cm ja toisaalta vaikkapa Sotkamossa 12 cm. Tsadissa on viime viikon kokemuksilla vanhan T-Reen maavaralla (olisikohan 24 cm?) juuri ja juuri löytänyt kivasti parkkipaikkoja siinä, missä edellä mainitulla auralla ei olisi päässyt paikkoja rikkomatta edes parkista pois ilman lapiohommia/apuja;D
Kaikki on kuitenkin suhteellista, kun samoja paikkoja on taannoin tullut aurattua lähes vastaavilla keleillä muun muassa 50 mm madalletulla boralla ja silloin olin vahvasti sitä mieltä, että vika on vain asenteessa... ;D
Mä olen vissiin ajanut väärissä paikoissa, kun täällä PK-seudulla tuon auran kanssa kuitenkin pyörin eikä ole vielä ollut ongelmia maavaran kanssa...vielä :) (no, keskustassa on tullut ajeltua vähemmän, siellä saattaa olla hankalampaa joissain paikoissa).
Allekirjoittaneen 15 mm madallettu vajaavetoinen Golf raapii kyllä joka polanteessa pohjastaan. Ytimeen ei ole ollut tarvetta mennä, lähinnä lähiöitä ja ykköskehää. Kyllä se siis etenee, mutta välillä hirvittää...
Lainaus käyttäjältä: Pertsa - 18.12.12 - klo:19:33
Mä olen vissiin ajanut väärissä paikoissa, kun täällä PK-seudulla tuon auran kanssa kuitenkin pyörin eikä ole vielä ollut ongelmia maavaran kanssa...vielä :) (no, keskustassa on tullut ajeltua vähemmän, siellä saattaa olla hankalampaa joissain paikoissa).
Joo "ytimessä" T-Reelläkin on siis ihan puolivakavissaan joutunut katsomaan, mihin parkkeeraa ja pääseekö sieltä pois (toki siis lähinnä siltä varalta, että joku auramies keksii juuttua tielle ;D). Melko katukohtaista toki, mutta nämä esimerkit kaduilta, joilla sijaitsee mm. keskeisimmät terveyspalvelut, uimahalli ja muun ohella erään kohtalaisen suuren jalkapalloseuran kotikenttä :P
Mutta miten tämä on mahdollista.Audi ei voittanut. (Vanha testi mutta kuitenkin ihmetyttää vieläkin )
http://www.volvocars.com/de/all-cars/volvo-v60/Documents/ams_Sonderdruck_02_2011_Allradtest.pdf (http://www.volvocars.com/de/all-cars/volvo-v60/Documents/ams_Sonderdruck_02_2011_Allradtest.pdf)
Lainaus käyttäjältä: Bigfoot - 18.12.12 - klo:18:11
Mitäs mieltä normaalilla maavaralla ajelevat neliveto-foorumilaiset ovat siitä onko talven myötä tullut kaivattua citymaasturia tai ns. Allroad-malleja? Ajattelin nyt nostaa tällaisenkin näkökulman 4-vetokeskusteluun.
Vakiokorkuisella alustalla mennään: välillä tekisi korkeampaa mieli, mutta kohtuulliset vuotuiset ajokilometrimäärät (omalla rahalla) pitää korkeammat maasturimallit loitolla. Semmoinen RAV4 minulla oli näitä vageja ennen, mutta yli 30tkm/v bensakoneella kävi vähän lompakon päälle.
Optimi olisi Allroad säädettävällä alustan korkeudella (mutta tsekkiläisen hinnalla). ;D
Ytimessä on nyt semmoiset vallit pysäköityjen autojen jäljiltä, että aika (autoaan) säälimätön saa olla, jos niistä yli pungertaa - oli 4-veto tai ei. Parina päivänä olen siellä pyörinyt, eikä oikeasti yhtään enempää tee mieli.
Lainaus käyttäjältä: JarnoF - 18.12.12 - klo:19:42
Allekirjoittaneen 15 mm madallettu vajaavetoinen Golf raapii kyllä joka polanteessa pohjastaan. Ytimeen ei ole ollut tarvetta mennä, lähinnä lähiöitä ja ykköskehää. Kyllä se siis etenee, mutta välillä hirvittää...
Samalla mennään ja ihan persauto talvella. En tiedä onko vakiokorkuinen ja ehkä erilainen rengastus parempi (itsellä 17"). Kyllä tolla on silti perille päästy ja ongelmat lähinnä kodin tuntumassa, kun tännä on vähän mäkeä... ;D
LainaaMitäs mieltä normaalilla maavaralla ajelevat neliveto-foorumilaiset ovat siitä onko talven myötä tullut kaivattua citymaasturia tai ns. Allroad-malleja? Ajattelin nyt nostaa tällaisenkin näkökulman 4-vetokeskusteluun.
Mulla on ollut peräjälkeen molempia, eli ensin oli 190mm, sitten 135mm ja nyt 200mm maavaraisia nelikkoja. Kyllä mun käytöllä maavaralla on paljon merkitystä. Ainakin sen verran, että tuli paukautettua viime talvena tuo matalapohjainen sen verran lujaa kenttään (hieman lunta, metsäautotie ja siinä keskellä kivi) että jakovaihde alkoi vuotamaan öljyä. Ja jäljet sen mukaiset!
Viimeksi tänään piti hakea peräkärry pihan takaa. Ei ole aurattu, eikä kolattu, mitä nyt tytölle liukumäki tehty eteen esteeksi. Ja kärry syksyn jäljiltä hyvin lumessa. Oisko tuossa pihalla parisenkymmentä senttiä lunta ja alla jäinen nurmi sekä perällä multamaata. 4x4 ja CVT momentinmuuntimella auttaa kummasti. Hieman joutui ees-taas vetelemään että mahtui pois. Mielenkiinnolla panin merkille, että naapurin äijä (Opel Astra kuski) tarkkaili hommaa suurella mielenkiinnolla kun itse touhusi samoissa hommissa eilen ja sillä kärry oli kuitenkin "Hollilla" talon nurkalla, mutta lumen alla kuitenkin.
Pihalta sitten painellen suvun metsään kuusten hakuun. Perillä joutuu ajamaan hoitamatonta metsäautotietä ja lopussa melkein kärrypolkua. Kärryn kanssa pitää vekslata, että pääsee haluamaansa paikkaan kun samalla otin yhden motin metrisiä mukaan pakkasessa halottaviksi. Tuollaisella reissulla maavara on kyllä melkoinen mielen rauhoittaja. Edellisellä pirssillä jäi tekemättä, eli pulkalla piti vetää puut sun muut samasta paikasta kun puolivälissä otti kenttään. Toki tuo oli omaa tyhmyyttä, mutta kun aiemmassa autossa oli 5cm enemmän maavaraa niin ei osannut varoa.
Nämä hoitamattomat tai palteille ajetut kadut on sitten se toinen juttu jossa maavara on isommassa roolissa kuin neliveto. Sen voi karkeasti ajatella niin, että jos siinä renkaanjäljet jo menee niin itsellä ei kopsu pohjaan. Ja muutenkin Outbackissa on keulan alaosa muotoiltu siten, ettei se "kolaa" vaan melko korkealla saa olla ennekuin haukkaa lunta.
Edelleen täytyy tähän kyllä kehaista, että on verraton yhdistelmä tuo hyvä CVT ja neliveto. Niin sulavasti lähtee ja ei tule missään tilanteessa ennakoimattomia ylös/alas vaihtoja vaan kaikki tapahtuu juuri sopivan rauhallisesti. Kannattaa käydä kokeilemassa. Mitä surkeampi keli, niin sitä suuremmalla syyllä testaamaan Subaru liikkeisiin! Tulee seuraavaan Foresteriin myös dieseliin tarjolle. Sen lisäksi kaksi parin litran bensakonetta. 150hv vapari ja 240hv turbo.
Lainaus käyttäjältä: Bigfoot - 18.12.12 - klo:18:11
Helsinkiläisenä on itsekin kaivannut nelivetoa viime aikoina. Etenkin kantakaupungin kadunvarsipaikat ovat olleet haastavia toisinaan etuvetoyetille. Nelivedolla olisi nuo haastavat tilanteet hoidettu tyylillä. Toisaalta korkeammalla maavaralla on voinut suht huoletta ajella jäätyneiden vallien ja penkkojen yli.
Mitäs mieltä normaalilla maavaralla ajelevat neliveto-foorumilaiset ovat siitä onko talven myötä tullut kaivattua citymaasturia tai ns. Allroad-malleja? Ajattelin nyt nostaa tällaisenkin näkökulman 4-vetokeskusteluun.
Hyvin on pärjännyt. Muutaman kerran olen nostanut ilmajousituksen ylös sen n. 15mm. Suhteellisen vähänhän tuo nostaa, joten tuskin tuosta merkittävää hyötyä on. Ehkä pientä sääliä autolle parkkiin ajaessa. Nyt ajelen pääosin normaaliasennossa, mutta kesällä taas lasketaan tästä 15mm alas. Tämä on ilmajousituksen hienouksia, ja toimii ainakin minulle hyvin.
Lainaus käyttäjältä: Marapetsu - 18.12.12 - klo:16:51
Niinhän sitä sanotaan että kun neliveto-auto karkaa lapasista,niin eihän sitä oikaise kuin peltiseppä.
"Takavetoisen auton sivuluisu korjataan vastaohjauksella. Nelivetoisen auton sivuluisu korjataan peltikorjaamolla"
Nelivetoisen sivuluisu korjataan kyllä aikuisten oikeasti ihan samalla tavalla ratilla ja kaasulla, jossei nyt satasen vauhdissa tarvitse luistelua harjoitella. ;)
Kyllä se satasen vauhdistakin oikenee ihan samalla tavalla...
Lainaus käyttäjältä: Mrk - 19.12.12 - klo:08:39
Kyllä se satasen vauhdistakin oikenee ihan samalla tavalla...
Voi vaatia nopeampia liikkeitä ja enempi tehoa, en ole ajatellut kokeilla.
LainaaVoi vaatia nopeampia liikkeitä ja enempi tehoa, en ole ajatellut kokeilla.
Harjoittelua, kyllä se siitä lähtee. Eikä sitä tehoa niinkään tarvinne, jos pelkästään oikaisu on tavoitteena.
Kyllä sitä joutuu vakavasti ottamaan 4veto harkintaan, kun seuraavan kerran tulee kotteron vaihto ajankohtaiseksi. Eipä vaan tuo farkku-neliveto-bensa yhdistelmä tarjonta päätä huimaa. Tarjonta tuppaa yleensä olemaan joko hinnat 40-45t, tai sitten on joku hemmetin iso bensakone. Etenkään kun uutta ei ole tarkoitus seuraavaksi ostaa. Tää nyt taitaa muutenkin olla huono vuodenaika nelikkojen etsimiseen. Cittarit voisi olla ihan ok, mutta aina ne tavaratilat on niin onnettoman kokoisia.
Samaa tilanpuutetta havaitsin kun jokatalvinen nelivetokuume taas alkoi. Sitten ihan kuin puskista löysin Altea Freetrackin ja nyt olen sellaisen onnellinen omistaja :) Nelikko, riittävän tilava, koneena 2.0 TFSI. Polttoainelasku entisestä diesel-ceedistä kyllä kasvaa mutta kaikkea ei aina saa. Auto on vm 08, noita on aika vähän käytettynä tarjolla.
Sori kun jankutan aina samaa, mutta Xmasalle - käyhän tutustumassa Subarun mallistoon. Ei tarvi olla yli neljänkympin autoja ja saa kakslitraisena. Cvt laatikolla varustettuna ei ole paha kulutuskaan. Esim Legacy farkku on loistopeli. Ja kunnon nelivedolla. Aina mua ihmetyttää että Sube unohtuu täällä näissä nelaripohdinnoissa. Kuitenkin yleisesti suht hyvänä pidetty auto.
Lainaus käyttäjältä: tuRboman - 19.12.12 - klo:14:14
Aina mua ihmetyttää että Sube unohtuu täällä näissä nelaripohdinnoissa. Kuitenkin yleisesti suht hyvänä pidetty auto.
Subaru on kyllä jotenkin hassusti "unohdettu" merkki. Joskus on kahvipöydässä noussut Subarukin keskusteluihin mukaan, mutta yllättävän moni on kommentoinut siitä jotain tyylliin "en mä ny sellaista raaseria osta" tai "eihän sellaisella kehtaa varttunut ukko ajella". Aika moni tuntuu yhdistävän omissa mielikuvissaan Subarun vain Imprezan tehokkaisiin malleihin.
Itse en ole muutamaan vuoteen Subarussa istunut, mutta silloin kun niitä katselin, niin yleinen muovisuus oli sillä tasolla, että en käynyt edes kunnon koeajolla.
Subarua on ajettu ja koettu, suurimmat ongelmat on samat kun muissakin japskeissa. Istuma asento ollut japanin tapaan tehty pienille ihmisille, sisustan muovisuus ja suunnittelu 70 luvulta edelleen ja ne huoltojen hinnat, ihan perus vermeen isompi huolto 2ke kun pitää venttiilit säätää ja sen takia koko kone irrottaa. Ainoa virkistävä poikkeus oli hatchback mallin impreza mihin hakivatkin mallia euroopasta, se on kooltaan, yleisilmeltään hyvin lähellä mitä euroopassa on totuttu ostamaan, toki tietyt 70luvun suunnittelun kukkaset on siinäkin, mutta silti se paras laite mitä fuji on ikinä tehnyt.
Kun tässä menneenä syksynä oli autonvaihtoprojekti käynnissä, niin Subaru XV CVT oli paperitietojen pohjalta vakavasti ottamani vaihtoehto.
Kun sitten kävin koeajamassa ko. auton niin en ehtinyt montaakaan metriä ajaa kun totesin, että tämä auto ei ole minulle tarkoitettu.
Oli se pintakova jousitus niin täristävä, että puhekin tärisi (ainakin melkein).
Tämmöiseen ominaisuuteen loppui minun kiinnostukseni Subaru XV:hen.
Työkaveri on myymässä muutaman vuoden vanhaa diesel-Outbackia pois. Kuulemma jotkin koneen runkolaakerit saavat käyttöikänsä täyteen 100-200 tkm välissä ja remontoiminen on halpaa kuin saippua autoon, josta takuut ummessa.
Lainaus käyttäjältä: pappa - 19.12.12 - klo:16:42
Kun tässä menneenä syksynä oli autonvaihtoprojekti käynnissä, niin Subaru XV CVT oli paperitietojen pohjalta vakavasti ottamani vaihtoehto.
Kun sitten kävin koeajamassa ko. auton niin en ehtinyt montaakaan metriä ajaa kun totesin, että tämä auto ei ole minulle tarkoitettu.
Oli se pintakova jousitus niin täristävä, että puhekin tärisi (ainakin melkein).
Tämmöiseen ominaisuuteen loppui minun kiinnostukseni Subaru XV:hen.
Tuo XV minuakin alkoi jossain vaiheessa kiinnostamaan hyvinkin paljon, ja tänään sellaisen näin ekaa kertaa liikenteessä. Sitä pintakovaa jousitusta ne taisi jossain koeajossa moittiakkin, mutta enpä ole itse vielä sen enempää ehtinyt autoon tutustua. Voi olla, että on hieman turhan pieni tuo tavaratila nykyiseen verrattuna. Pitää joskus käydä jossain liikkeessä tuota tarkemmin tutkimassa.
Lainaus käyttäjältä: Jonde - 19.12.12 - klo:16:21
Subarua on ajettu ja koettu, suurimmat ongelmat on samat kun muissakin japskeissa. Istuma asento ollut japanin tapaan tehty pienille ihmisille, sisustan muovisuus ja suunnittelu 70 luvulta edelleen ja ne huoltojen hinnat, ihan perus vermeen isompi huolto 2ke kun pitää venttiilit säätää ja sen takia koko kone irrottaa. Ainoa virkistävä poikkeus oli hatchback mallin impreza mihin hakivatkin mallia euroopasta, se on kooltaan, yleisilmeltään hyvin lähellä mitä euroopassa on totuttu ostamaan, toki tietyt 70luvun suunnittelun kukkaset on siinäkin, mutta silti se paras laite mitä fuji on ikinä tehnyt.
Kyllä se pitkälti noin on. Minulla oli kyllä legacyssä sähköpenkki ja ratin täydet säädöt, ajoasennon sai mukavaksi. Muuten oli muovia ja aika hassujakin ratkaisuja, mutta toisaalta kaikki kyllä toimi kuten pitikin. Autoa piti huoltaa 15tkm välein ja se maksoi merkkihuollossa noin 450, per laaki.
Silti, hinnan huomioiden erinomainen peli, tosin oli ennen autoveron muutosta oikeasti halpa, omani maksoi noin 36keur.
Subarukeskustelusta hetkeksi vag-nelikkokokemuksiin ;)
Tuli ulkoilutettua tuota omaa haldex-leikkinelivetoa (Ocu Scout tdi ´08) tänään lempääläisellä metsätiellä.
Menin kyseisen pätkän läpi edellisen kerran viikko sitten. Silloin oli nautinto pöllytellä koskemattomassa hangessa.
Tänään oli 10cm enemmän lunta. Se tuskin olisi etenemiseen vaikuttanut, mutta siellä oli ajettu oikeilla maastureilla.
ESP oli pakko pitää päällä kun veteli aika pahasti urista sivuun. Kädet kävi kabiinissa aikatavalla.
Koska kyse on melkoisen mäkisestä pätkästä, kiinni jäin puoleenväliin isointa mäkeä. Onneksi auto suostui pakittamaan suoraan edeltävään vastamäkeen. Sitten otin ESP:n pois jarruttamasta.
Vaikka perhe oli kyydissä niin EDS:n toiminnan varmistamiseksi piti antaa "runtua" ihan kunnolla. Nousi kuin nousikin.
Oli tällä erää viimeinen kerta ko pätkällä ennen kevättä :D
Eli kyllä nelivedolla pääsee saappaankorkuisessa hangessa ongelmitta, varsinkin jos on koskematon. Siinä vaiheessa kun auto rupeaa kampeamaan koko ajan poikittain on jo hieman haastetta.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 19.12.12 - klo:19:30
Eli kyllä nelivedolla pääsee saappaankorkuisessa hangessa ongelmitta, varsinkin jos on koskematon. Siinä vaiheessa kun auto rupeaa kampeamaan koko ajan poikittain on jo hieman haastetta.
Saman oon huomannu golffilla monta, monta kertaa...
^ Juu. Nelivedolla pääsee paljon pahempaan paikkaan kiinni kuin kaksivedolla
Itsekin viime lauantaina ajoin ns iskemätöntä metsäautotietä. Esp pois päältä, niin Mitsu meni eteenpäin vakuuttavasti, eikä ollut alla kuin nokialaiset kitkat. Sitten oli pätkä, Jossa oli 10 cm sitten mennyt hiace neliveto, jonka raideväli oli selvästi kapeampi. Käsiä tarvittiin silloin Mitsussakin ja lämmin tuli.
Jos tahtoo kunnon testiä täällä etelässä niin, suosittelen laakson ratsastuskentän parkkipaikkaa siinä auroran sairaalan vieressä. Sinne joka autonsa laitaa parkkiin ja tulee kaivamatta pois voi onnitella itseään hyvästä ostoksesta. On meinaa joka talvi ilman talvikunnossapitoa se parkkis.
Ehkä paras neliveto VAG On VW transporter t3 syncro. Sillä kiikkuu vaikka puuhun. Lukot ja ryömintävaihde päälle ja menoksi.
...edellä olleesta Subaru aiheesta vääntöä jatketaan täällä. (http://www.vagarena.fi/index.php?topic=296.msg299560#msg299560)
Itse nelivetoaiheeseen. Mun mielestä täällä ei ole vielä tarpeeksi korostettu sitä seikkaa, että jos jotain autolla aikoo vetää. Ja aikoo vetää muuallakin kuin kesällä kuivalla asfaltilla, on neliveto harkinnan arvoinen juttu. Ei sitä kummaa kuormaa tarvita (ihan jarruton max 750kg) kun etu/takavetoisella (lue: yksivetoisella) jää kiinni suhteellisen tasaiseen nurmeen. Eritoten jos nurmi on märkää. Ei tästä ole montaa vuotta kun erämessuilla parkkialueeksi oli valikoitu nurmikenttä tilaa laajentamaan. Siellä sitä sitten ukot tuuppi toistensa pirssejä jotta pois pääsivät kun sattui satamaan siihen nurmelle ja autot seisahti päivän aikana melko hyvin! :-\
Saatikka, jos harrastelee vetohommia talvella ja varsinkin jos vetää jotain vielä painavampaa kuin tuo 750kg:n pikku kärryä. Jotka vastaan urputtaa, ei ole asiaan vielä perehtyneet kunnolla.
Lainaus käyttäjältä: tuRboman - 19.12.12 - klo:23:12
...edellä olleesta Subaru aiheesta vääntöä jatketaan täällä. (http://www.vagarena.fi/index.php?topic=296.msg299560#msg299560)
Itse nelivetoaiheeseen. Mun mielestä täällä ei ole vielä tarpeeksi korostettu sitä seikkaa, että jos jotain autolla aikoo vetää. Ja aikoo vetää muuallakin kuin kesällä kuivalla asfaltilla, on neliveto harkinnan arvoinen juttu. Ei sitä kummaa kuormaa tarvita (ihan jarruton max 750kg) kun etu/takavetoisella (lue: yksivetoisella) jää kiinni suhteellisen tasaiseen nurmeen. Eritoten jos nurmi on märkää. Ei tästä ole montaa vuotta kun erämessuilla parkkialueeksi oli valikoitu nurmikenttä tilaa laajentamaan. Siellä sitä sitten ukot tuuppi toistensa pirssejä jotta pois pääsivät kun sattui satamaan siihen nurmelle ja autot seisahti päivän aikana melko hyvin! :-\
Saatikka, jos harrastelee vetohommia talvella ja varsinkin jos vetää jotain vielä painavampaa kuin tuo 750kg:n pikku kärryä. Jotka vastaan urputtaa, ei ole asiaan vielä perehtyneet kunnolla.
Keposeen menee etuvetoisella. Lähinnä noi ongelmat tulee vasta silloin jos tarvii ilman vauhtia liikkua ylämäkeen tai on vähän enemmän lunta jossain parkkiksella tms... osa täällä intoili nelarin pakollisuutta jo kesäkeleillä, mutta siittä ei ole kyllä mitään ilo ihan maantiellä. Korkeintaan oman egon nostatus mielessä ja sitäkautta tulevasta hyvästä fiiliksestä. Mut ihan on puskettu nurtsilla ylämäkeen paikoiltaan noin 1500kg pakettia etuvedolla ja kyllä se liikkuu. En tiedä mikä öljytty nurmikenttä esimerkissäsi on ollut. Suurin ongelma liukkaalla on se että se kärry lähtee kun liukumiina mutkissa ja siihen ei vetoauton vetotapa vaikuta yhtään.
1500kg ylämäkeen etuvedolla. Yeah, right. Meneehän se jos tarpeeksi hyvät alkuvauhdit saa. Oulussa oli erämessut ja parkit siellä urheilukenttien tykönä.
Kyllähän se vauhdilla menee mikä vaan, mutta liikkeelle ei lähde märältä nurmikolta iso kärry etuvedolla ja kesärenkain. Jos nyt ei ihan jalkapallokentällä olla kruisailemassa.
Lainaus käyttäjältä: tuRboman - 20.12.12 - klo:00:37
1500kg ylämäkeen etuvedolla. Yeah, right. Meneehän se jos tarpeeksi hyvät alkuvauhdit saa. Oulussa oli erämessut ja parkit siellä urheilukenttien tykönä.
Kyllähän se vauhdilla menee mikä vaan, mutta liikkeelle ei lähde märältä nurmikolta iso kärry etuvedolla ja kesärenkain. Jos nyt ei ihan jalkapallokentällä olla kruisailemassa.
Ihan nurmikolta meinasin ja paikoiltaan. Märkä sit erijuttu.
Usein ei tarvita kuin se yksi pieni erhe, ja silloin neliveto pelastaa.. Viimeksi par päivää sitten oli Lahelantien ja Nahkelantien risteykseen jäänyt jumiin 300C farkku.. Oli tullut Hyrylästä päin ja kääntynyt Lahelantielle.. Oli persus ihan pikkuisen (näin jäljen) osunut penkkaan, ja siinä se reppana suti ihan snadiin ylämäkeen, siis oikeesti mäkeä ei ollut montaa "astetta", eikä auto enää ollut penkassa, vaan täysin irti penkasta, mutta se pieni viistous tiessä.
Itse pälyilin tietystä syistä tuossa sen 10minuuttia jonka se siinä nylkytti edes takas ennen kuin matka jatkui..
Mikä lie ilmastovaikutustako, mutta samaan aikaan Nahkelantiellä, Hyrylään päin, oli Pikkuinen 107(?) Peugeot ajanut lumikinoksen läpi, liekö yrittänyt kääntyä Lahelan suunnasta Autionkujalle, mutta mennyt suoraan lumikinoksen läpi.. Auto oli käynnissä, mutta ketään ei näkynyt missään? Mietin josko kuski olisi saanut sairaskohtauksen, mutta tämä tuli mieleeni vasta liikenne ympyrästä kaikottuani..
Lainaus käyttäjältä: skula - 20.12.12 - klo:09:10
Oli persus ihan pikkuisen (näin jäljen) osunut penkkaan, ja siinä se reppana suti ihan snadiin ylämäkeen, siis oikeesti mäkeä ei ollut montaa "astetta", eikä auto enää ollut penkassa, vaan täysin irti penkasta, mutta se pieni viistous tiessä.
Hyvä ettei ollut montaa astetta, koska yksi aste vastaa jo 1,7% pituuskaltevuutta ja liittymäalueella ei odotustilan (liittyvän suunnan) pituuskaltevuus saisi olla yli 1,5 % ja 2,5 % alkaa olla jo ehdoton maksimi... ;) Anteeksi pikkumaisuuteni ja pätemisen tarpeeni ;D
Tässä huikeassa mäessä http://tinyurl.com/bncvt2n (http://tinyurl.com/bncvt2n) on joka viikko joku takavetomies peruuttelemassa...
Lainaus käyttäjältä: Myhky - 18.12.12 - klo:13:35
Kyllä se neliveto olisi poikaa: ;D
http://www.iltalehti.fi/iltvautot/20121218016994950_v1.shtml (http://www.iltalehti.fi/iltvautot/20121218016994950_v1.shtml)
Samoin kuin tässä:
BMW X5 stuck into snow (http://www.youtube.com/watch?v=N_RVaFXsu9U#)
Kesärenkaat alla? :D
Oikea neliveto VW.
vw T3 syncro busman wonckbonk 2007 (http://www.youtube.com/watch?v=O1AlwRAv1QY#)
Jos tahtoo kunnon testiä täällä etelässä niin, suosittelen laakson ratsastuskentän parkkipaikkaa siinä auroran sairaalan vieressä. Sinne joka autonsa laitaa parkkiin ja tulee kaivamatta pois voi onnitella itseään hyvästä ostoksesta. On meinaa joka talvi ilman talvikunnossapitoa se parkkis.
Jep jep. Olin 2007-2011 duunissa Töölössä ja tilanne Auroran kentällä kuten Töölössä kaiken kaikkiaan on lumisena talvena huono. Toissa talvena sinne jäi jumiin Passat 4motionillakin. Q5 jynkii hyvin kun siellä kävin tässä päivänä eräänä.
Lainaus käyttäjältä: Epes - 20.12.12 - klo:10:00
Samoin kuin tässä:
Eiköhän tuo olis tuosta lähtenyt, kun olis ottanut luistoneston pois. Etu- ja takarenkaat pyörivät ihan eri aikaan. Tyhmyyttä ja ajotaidottomuutta nelivetokaan ei poista. ;D
Lainaus käyttäjältä: Epes - 20.12.12 - klo:10:00
Samoin kuin tässä:
BMW X5 stuck into snow (http://www.youtube.com/watch?v=N_RVaFXsu9U#)
:) Joko on kesänakit tai sitten kameran linssi vääristää mäen jyrkyyttä. Ei ole vanhan X5:n neliveto noin onneton
Lainaus käyttäjältä: Nipademu - 20.12.12 - klo:17:52
Eiköhän tuo olis tuosta lähtenyt, kun olis ottanut luistoneston pois. Etu- ja takarenkaat pyörivät ihan eri aikaan. Tyhmyyttä ja ajotaidottomuutta nelivetokaan ei poista. ;D
Aika kovan näköistä hankea.... taitaa möyriä mahastaan kiinni tuossa? Jumalautolla ei tuossa olisi kyllä ollut hankaluuksia 8)
Niinpä. Maavarakysymyksen esille nostaneena ja tänään hkin keskustassa 2 krt kävelleenä on :pakko sanoa, että parkkipaikkaa hakiessa voi muovihelmoista ja maavarasta olla jopa enemmän hyötyä kuin 4-vedosta. No, tämä on tällainen cityihmisiä koskeva erityisaihe. Kiinnitin huomion asiaan kun katselin erään 5-sarjan xdrive bemun taskuunperutusta. Ei vaan voi rusauttaa parkkiin. No, ehkä tämä myös luonnekysymys, mutta itse voin jetillä rusauttaa..
Lainaus käyttäjältä: Nipademu - 20.12.12 - klo:17:52
Eiköhän tuo olis tuosta lähtenyt, kun olis ottanut luistoneston pois. Etu- ja takarenkaat pyörivät ihan eri aikaan. Tyhmyyttä ja ajotaidottomuutta nelivetokaan ei poista. ;D
Tässä etu- ja takarenkaat pyörivät samaan aikaan ....... ;-)
BMW X6 Takeoff From The Snow (http://www.youtube.com/watch?feature=player_detailpage&v=3Dt8J_lTNjY#)
Voi voi meitä :o
Kyllä voi onnitella itseä quattron hankinnasta, olisi pitänyt edellinenkin varustaa vetävillä takapyörillä. Nyt on kuukauden sairasloman/levon jälkeen viikko talvikelejä takana ja hymy korvissa. Tuolla V Golfilla on aika kökkö ajella lumisella ja mutkaisella kantatiellä ja quattro menee kuin juna. Ei uskoisi jos ei ole verrannut molempia samassa kelissä. Vielä kun olisi moottorissa 50% enemmän kaikkea...
Ei tuohon quattron omistajana voi todeta kuin LOL.
Golf siis etuveto ja sporttialustalla joten kesällä hyvä ajaa, mutta liukkaalla aika levoton. Vaimokekin oli huomannut (ihme kyllä) dramaattisen eron ajaessaan toisella töistä kotiin ja heti perään toisella takaisin.
Tähän pakko kehua omaa entistä suzuki swiftiä. Pikkuauto ja neliveto kaupungissa on aika peli. Tuli vain nyt vaihdettua isompaan etuvetoiseen että saa kärriä ja kelkkaa vedettyä. On kyllä tässä parin viikon lumen ja liukkaan aikana tullu pikkuista rallirusinaa ikävä.
Sent from my iPhone using Tapatalk
Lainaus käyttäjältä: LogI - 20.12.12 - klo:22:03
Golf siis etuveto ja sporttialustalla joten kesällä hyvä ajaa, mutta liukkaalla aika levoton. Vaimokekin oli huomannut (ihme kyllä) dramaattisen eron ajaessaan toisella töistä kotiin ja heti perään toisella takaisin.
Oma myös -15milliä alustalla ja mitä maukkain talvella :o
Olipa tänään kerrankin hyötyä nelivedosta, kun sain auttaa lähimmäisen Transportterin ojasta vetämällä :).
Kaveri oli huomannut liian myöhään risteyksen, josta olisi pitänyt kääntyä, kytkenyt ESP:n pois lennossa ja nykäissyt kässäristä seurauksella, että perä irtosi ja auto liukui poikittain penkalle. Siinä se pönötti perä penkan takana ja alusta tiukasti penkassa, kun saavuimme vaimon kanssa paikalle.
Onneksi löytyi hinausköysi ja pitävä alusta vetoautolle. Portteri heilahti kevyesti ylös kertanykäisyllä.
Ongelmaksi jäi, mistä löytyy T5:n keulalta vetolenkin kiinnityspiste? Sen puuttuessa köysi kiinnitettiin tukivarteen.
Lainaus käyttäjältä: Quality - 22.12.12 - klo:23:49
Kaveri oli huomannut liian myöhään risteyksen, josta olisi pitänyt kääntyä, kytkenyt ESP:n pois lennossa ja nykäissyt kässäristä seurauksella, että perä irtosi ja auto liukui poikittain penkalle. Siinä se pönötti perä penkan takana ja alusta tiukasti penkassa, kun saavuimme vaimon kanssa paikalle.
Sama suomeksi: kaveri ajoi ojaan kun oli kiire. Klassista. Onneksi kuitenkin autoit ääliötä mäessä.
Tuo Suzuki swift on kyllä näppärä peli. Lyhyt, hieman normaalista korotettu alusta ja neliveto helpottaa sopivan parkkipaikan löytämistä kaupungissa. Haldexin ja lyhyen akselivälinsä ansiosta ehkä hieman rauhaton mutkakäyttäytymisessä verrattuna tuohon torsen 80 audiin. Tehoreservin vähäisyyden vuoksi saa provosoida aika paljon ennen kuin swiftin saa kulkemaan kahva edellä.
Neliveto on näin talvella yliveto ja se tuli osoitetuksi eilen jouluaattona, kun satuin liikennevaloissa Lada Nivan rinnalle. Valo, kun vaihtui vihreäksi, niin Lada katosi horisonttiin. :(
^ Aika noloa. :D
Ei siinä ole mitään noloa hävitä noin legendaariselle kulkineelle.
Kyllä minunkin sympatiani olivat eilen sen valkoisen B8 farkun kuskin puolella, tuossa se suti liukasta rinnettä ylöspäin, kyllä, pelkästään etupyörät sutien :P ..... Tänään tuli sentään reilut 50 km itsekin ajettua, kyllä vaan on hyvä tuo vetopito tommosessa pöperölumessa kun on alla torsen + kapiahkot nastarenkaat. 8)
Lainaus käyttäjältä: Quality - 22.12.12 - klo:23:49
Kaveri oli huomannut liian myöhään risteyksen, josta olisi pitänyt kääntyä, kytkenyt ESP:n pois lennossa ja nykäissyt kässäristä seurauksella, että perä irtosi ja auto liukui poikittain penkalle. Siinä se pönötti perä penkan takana ja alusta tiukasti penkassa, kun saavuimme vaimon kanssa paikalle.
Hmmm... Huomasi risteyksen liian myöhään, mutta silti oli aikaa kädellä kopeloida ESP pois päältä ja vielä käkkäriäkin käyttää... ::) Tosin ihan turhaan varmaan sekin ESP poiskytkettiin, koska ei se mikään ihmepelastaja ole, jos perä tarkoituksella tuollatavoin halutaan irti saada.
Ei kyllä swift ole nähnytkään haldexia, siellä on käytetty viskoa ja jotain niiden omaa vermettä.
ESP:stä puheenollen. Nyt joulun ajan on joutunut ajamaan yhdistelmällä 177hp tdi+nelikko+automaatti tungettuna katumaasturin koriin ja ESP:tä ei saa tuossa kunnolla pois päältä. Siis voi p*rse että voi olla hirveä ajettava. Tuo pelsebuubin keksintö vie kyllä kaiken ajamisen nautinnon ja tekee normaalista risteys ja kaarreajosta ärsyttävän tökkivää. Nelikko kuuluu ohjata kaasulla, ei onnistu kun heti alkaa hirveä ruksutus. Vanteetkin on jäätynyttä lunta täynnä kun jarrut lämpeää esp:n ansiosta. Hyi hitto.
Ja en tarkoita etteikö ESP olisi sinänsä hyvä varuste, pidän sen päällä kyllä kun vaikkapa ajan isolla tiellä "matkaa". Mutta on se vaan aivan sieltä ittestään tuossa kylillä ajettaessa.
Lainaus käyttäjältä: Wilburi - 25.12.12 - klo:22:54
Neliveto on näin talvella yliveto ja se tuli osoitetuksi eilen jouluaattona, kun satuin liikennevaloissa Lada Nivan rinnalle. Valo, kun vaihtui vihreäksi, niin Lada katosi horisonttiin. :(
Faijalla on 1.9TDi 4x4 Octavia ja niin vaan jäädään sopivalla liukkaalla RäSällä sille kuin tikku pas*aan vaikka tehoa on lähes 2,5 kertaisesti. Onneksi on tuo Quattrokin millä pistää hanttiin ihan hyvin... :) Olin sitä jo kesällä hukkaamassa mutta nyt on hymy korvissa aina kun pääsee sillä liikenteeseen.
LainaaOnneksi on tuo Quattrokin millä pistää hanttiin ihan hyvin...
Ai niinkuin oikea quattro, vai vain jälkituotantonelikko?
LainaaAi niinkuin oikea quattro, vai vain jälkituotantonelikko?
No kyllä tuo Haldexi minun kokemuksilla ihan pätevä laitos on. Eipä tuo ole minua häirinnyt vaikka ei täysnelikko kokoajan olisikkaan, itseasiassa pidän tuosta ajatuksesta että takapäälle annetaan vetoja vain kun sen on tarve vetää. Eihän tuo maastoauto ole ja sinne sitä ole viemässäkään.
Quattro != quattro
Sain nelivedon sutimaan kaikilla neljällä renkaalla tässä eräänä päivänä. Täten julistan ko. keksinnön susipaskaksi ja täysin turhaksi tekeleeksi koska lisää kulutusta ja sutii ihan siinä missä etuvetoinenkin. ;D
Ei tosiaan jäänyt vieläkään nelivetokuumetta vaikka vähän tuli hauskaa pidettyäkin kun pitkästä aikaa pääsi nelikon rattiin... Ei ole onneksi joutunut niin huonoissa olosuhteissa ajelemaan ettäkö olisi oikeasti tullut työntäviä takapyöriäkin ikävä.
Lainaus käyttäjältä: eGetin - 26.12.12 - klo:00:25
Sain nelivedon sutimaan kaikilla neljällä renkaalla tässä eräänä päivänä.
Siis tuossa vaiheessahan vasta nelikon paras puoli tulee esiin... ::)
Lainaus käyttäjältä: Quality - 22.12.12 - klo:23:49Ongelmaksi jäi, mistä löytyy T5:n keulalta vetolenkin kiinnityspiste? Sen puuttuessa köysi kiinnitettiin tukivarteen.
Eihän tästä enää apua ole, mutta vetolenkin kiinnitys löytyy ainakin Caravelle-keulaisessa mallissa kuvassa vasemman
sumarimaskin takaa:
(http://static.classistatic.de/imagegallery/volkswagen/t5-caravelle/volkswagen-t5-caravelle-vag_t5_05_caravelle_5.jpg)
Eli jollain tuo muoviosa pitää kammeta pois. Googletuksella en löytänyt ainuttakaan kuvaa missä vetolenkki olisi käytössä, mutta siis tuo osa:
(http://i.ebayimg.com/00/s/NDQ1WDU5Mw==/$T2eC16ZHJI!E9qSO9fjOBQeTOcPCSQ~~48_79.JPG)
Kiitokset, VWonderman! Tuo ylempi peitemuovi kyllä irrotettiin molemmin puolin, mutta ei sieltä kierteitä hinaustappia varten löytynyt.
LainaaKiitokset, VWonderman! Tuo ylempi peitemuovi kyllä irrotettiin molemmin puolin, mutta ei sieltä kierteitä hinaustappia varten löytynyt.
Isältä jäi viime syksynä T5 Transporter märkään peltoon kiinni ja tuolle hinauslenkille tuli tarvetta. Hämmästys oli suuri kun alkoi ruuvata lenkkiä kiinni: kierre on vasenkätinen! Mikähän järki tässä on?
Mutta itse aiheeseen... Tuo mainitsemani T5 Transporter sitä nelivetoa tuntuisi tarvitsevan. Vanha T4 kulki vaikka kuinka etuvetoisena myös kevytperävaunu perässä, mutta tämä uudempi menee paljon huonommin. On nähty sekin, että jää 5cm lumessa tasaiselle pihalle kiinni tyhjä autotraileri perässä. Ja ihan kohtuu hyvät talvirenkaat oli silloin alla.
Oma Golf VI Variant taas tuntuu kulkevan ihan riittävän hyvin pelkällä etuvedollakin. Tänäkin talvena on ajettu mm. 30cm paksussa tuulen kasaamassa lumessa ja ihmeesti tuo vaan menee. Ja monella parkkipaikallakin on lunta on ollut niin että kiinni jääminen on etukäteen pelottanut. Myös liukkaasta mäestä pääsee ihmeen hyvin liikkeelle. Kertaakaan ei vaan ole vielä tarvinnut työntäjää tai vetäjää. Suurin ongelma talviajon kannalta tässä autossa on ahtaat ja lunta keräävät pyöränkotelot. Lämmin talli on välttämätön lumen ja jään sulatusta varten.
Nelivedon tarve on omien kokemusteni mukaan kiinni paljon automallin painojakaumasta ja muusta rakenteesta. Toiset mallit vaan kulkee paremmin kuin toiset, vaikkei mitään isompaa teknistä eroa olekaan, kuten tuossa transporterin tapauksessa. Ja renkaista homma on tietysti myös paljon kiinni.
Nelivetoa en ole koskaan omistanut ja harvoin ajanutkin. Autoa vaihtaessa ei ole oikeastaan edes käynyt mielessä hankkia nelivetoa. Suurimpina syinä tietysti kalliimpi hankintahinta, isompi kulutus sekä kalliimmat huollot ja mahdolliset remontit. Enemmän tämän talven kokemusten myötä hyötyä olisi isommasta maavarasta ja isommista pyörän koteloista. Ei se pelkkä neliveto henkilöautosta vielä maasturia tee.
Eilen tuli testattua pitkästä aikaa etuvetoista autoa (Golf 6 1.4 tsi DSG). Ajo oli varsin leppoisaa kun piti mielessä, että nyt ajetaan vajaavetoista autoa. Tilanne muuttui aika merkittävästi kun alkoi ajamaan vähän agressiivisemmin. Tilanteita alkoi syntymään. Kiihdytyksissä ja kaistanvaihdoissa saa olla tarkkana. Kaistanvaihdoissa pitä jopa etsiä kohta missä vaihtaa toiselle kaistalle. Espoossa kapeaksi auratuilla teillä liikkeellelähdössä piti varovainen, että ei osu viereiseen autoon. Yhteenvetona tehoton etuvetoinen toimii ihan ok kun keskittyy vain ja ainoastaan rauhalliseen ajoon.
LainaaSain nelivedon sutimaan kaikilla neljällä renkaalla tässä eräänä päivänä.
Juu sitä sattuu silloin tällöin:)
Ainakin GM tuotteissa hinauslenkin kierre on "vasenkätinen". Liekö se kaikissa näin?
Toissapäivänä, hyvän lumipyräkän jäljiltä kaupungilla, pankin edessä parkissa oli etuvetoinen Citroen Picasso kiinni koomisen näköisesti. Auto oli viistoparkissa ja takaa oli juuri mennyt aura joka jätti jonkinlaisen palteen. Siihen Citikka istui kun yritti peruuttaa yli. Sen verran takarenkaat jäi siihen penkkaan ja ilmeisesti toisen eturenkaan alla ei yhtään pitoa. Näytti todella huvittavalta tilanne, kun autosta noustiin katsomaan mistä on oikein kyse. Itse olin autossa, liikennevaloissa jonkin mmatkan päässä seuraamassa. Aika varmalla huonompikin nelari oia mennyt että heilahtaa.
Lainaus käyttäjältä: eGetin - 26.12.12 - klo:00:25
Quattro != quattro
Tästä ei olekaan tällä foorumilla aiemmin keskusteltu :-* ;)
Eilen illalla myöhään reissusta kotiin palatessani eräässä (liukkaassa) risteyksessä erään vajaavetoaakutvosen kuskin mielenrauha oli koetuksella, siinä vierekkäin punaisista vihreälle vaihtuessa läksimme liikkeelle, itse en edes kiihdyttänyt mutta liukkaudesta ja kakkoseksi 'jäämisen' vaarasta johtuen kutvoskuskin kaasujalka oli herkillä, voi sitä hätääntymisen astetta, kyllä lensi lumi hänen eturenkaistaan 8) , annoin hänen pysyä hieman edelläni jotta ei olis isännän päivä mennyt pilalle.
Eli viime päivät olleet omiaan kuljetella nelivetoista autoa. :)
Lainaus käyttäjältä: Ton-1 - 29.12.12 - klo:11:29
Eilen illalla myöhään reissusta kotiin palatessani eräässä (liukkaassa) risteyksessä erään vajaavetoaakutvosen kuskin mielenrauha oli koetuksella, siinä vierekkäin punaisista vihreälle vaihtuessa läksimme liikkeelle, itse en edes kiihdyttänyt mutta liukkaudesta ja kakkoseksi 'jäämisen' vaarasta johtuen kutvoskuskin kaasujalka oli herkillä, voi sitä hätääntymisen astetta, kyllä lensi lumi hänen eturenkaistaan 8) , annoin hänen pysyä hieman edelläni jotta ei olis isännän päivä mennyt pilalle.
Eli viime päivät olleet omiaan kuljetella nelivetoista autoa. :)
Juu, näitä on täälläkin päin näkynyt :D
Niin! onko sattumaa meikäläisen ajokilometreillä, mutta 2-viikon sisällä nähnyt 4 kpl puskurin rikkoontumisia, joista 3 autoa nelivetoisia Audi A4, A6 ja honda crv, 2-vetoinen oli Corolla. Kun yritetään voittaa lumipenkka!
Eilen onnistuin nelarillä jäämään parkkipaikalle kiinni hetkeksi. ESPin poiskytkentä auttoi, mutta kyllä siinä pari lyöntiä taisi jäädä pumpulta väliin: taaksepäin ei päässyt kun siellä oli toinen auto ja eteenpäin vain jauhoi paikallaan.
Että näköjään tämä onnistuu nelivedollakin.
Lainaus käyttäjältä: s-mod - 29.12.12 - klo:11:57
Niin! onko sattumaa meikäläisen ajokilometreillä, mutta 2-viikon sisällä nähnyt 4 kpl puskurin rikkoontumisia, joista 3 autoa nelivetoisia Audi A4, A6 ja honda crv, 2-vetoinen oli Corolla. Kun yritetään voittaa lumipenkka!
Joku vajaaveto kuski sählännyt taas liikenteessä siinä edessä ja nelivedon on pitänyt väistää penkkaan. Näitä sankareita riittää :)
Onkos porukka kuullut kommentteja tai näkemyksiä haldex 5:stä? Guuglailemella löytyi hieman keskustelua ulkomailta siihen sävyyn, että 5 on huononnus neloseen verrattuna. Vitonen on näemmä rakenteeltaan yksinkertaisempi pienempi ja tuotantokustannuksiltaan edullisempi, mutta eräät väittävät reagointinopeuden hidastuneen selvästi. Tämmöistä puhetta oli ainakin kansainvälisellä volvo-palstalla ja eräällä norjalaisella palstalla. BorgWagnerin sivuilta ei kovin syvällistä tietoa löytynyt, mutta muutokset rakenteessa ovat selvät nelosesta vitoseen.
Asia kiinnostaa kun haldex 5 on harkintalistan A3:ssa. Autovalmistajat taitavat kuitenkin säätää haldexia omiin malleihinsa sopiviksi, joten eivät välttämättä ole identtisiä esim volvossa ja audissa.
Käsittääkseni julkisesti ei ole tarjolla tietoa eroista muuten kuin pääpiirteissään. Itse kaivelin samaan tapaan glella eikä kyllä mitään löydy. Mulla on hyvää materiaalia H-4:stä Saabin korjaamokäsiksessä. Ois varmaan ainoa tapa saada käsiinsä H-5:n omaavan auton vastaavaa materiaalia, että vois eroihin perehtyä. Toisaalta "salailu" on ymmärrettävää jos toiminta jossain määrin on edeltäjää heikompi.
Ja vaikka itsekin llen Haldexia täällä usein kehenut niin tähän topicciin yleisellä tasolla todettakoon, että Haldex on ollut ainoa neliveto meillä tähän saakka joka oli välillä vain etuvetoinen. Ja tämä tapahtui tottakai aina vain silloin kun pikeaa tarvetta ois ollut. Joten joidenkin automiesten jutut siitä että Haldexin ostaja ostaa kaksi kerrallaan - ensimmäisen ja viimeisen omaa jonkinlaista totuudenpohjaa. Lutta korotstetaan vielä että ainakin Haldex neljä oikein toimiessaan on vähintään yhtä pätevä kuin jatkuva 50/50 viskokeskitasauspyörästöllä toteutettu neliveto. Joissain oloissa jopa pätevämpi. Kokemuksella.
Eräs vanhempi naiskollega ajoi 2010-2011 Ford Kuga:lla ( 4-veto), viime vuoden S-Max:illa, nyt näytti pihalla olevan taas Kuga, käväsin hiukan haastattelemassa ja nainen antoi ymmärtää että oli hieman kallis kokeilu tuo palaaminen vajaavetoisten pariin ...... ja siis ihan autonvaihtoon palaneiden rahojen muodossa, on kuulemma vaikea olla ilman tuota 4-vetoa. 8)
Kyllä oli meilläkin kova naputus kun kokeiltiin etuvetoa nelarin perään. Kallis ja lyhyt kokeilu. Ihan sama homma kun automaatista mentiin takas manuaaliin. Heti perään taas automaatti. Ja verottaja kiittää...
Lainaus käyttäjältä: tuRboman - 14.01.13 - klo:11:38
Kyllä oli meilläkin kova naputus kun kokeiltiin etuvetoa nelarin perään. Kallis ja lyhyt kokeilu. Ihan sama homma kun automaatista mentiin takas manuaaliin. Heti perään taas automaatti. Ja verottaja kiittää...
Jaa-a.. Jos volkkarilta saisi nykyään nelivedon, josta saisi ESP:n pois, ottaisin moisen samantein. Muuten pärjään mainiosti vajaasti vetävällä (joskin siinäkin raivostuttaa, kun ei sitä prkleen espiä saa pois).. Nyt on myös tomaatti kokeilussa, mutta palaan kyllä takaisin manuaaliin, heti kun mahdollista. Tosin en tuota niin paljoa vihaa, että sen takia ennen aikojaan vaihtaisin, mutta silti.. Ne on ne makuasiat :)
Brittien mukaan luotettavimmat nelikot--> http://www.automerkit.fi/uutiset/automerkit/artikkelit/taemae-on-luotettavin-neliveto.html?SC=1 (http://www.automerkit.fi/uutiset/automerkit/artikkelit/taemae-on-luotettavin-neliveto.html?SC=1)
samaa linjaa on kyllä muutkin lähtee noudattanut, ainakin hondan osalta.
Tuo Freelander noin korkealla :D Just just
Sama pomppas munkin silmään :D ehkä se on sitten laadukkain lantikka :)
Lainaalaadukkain lantikka
= yksikertaisin (poislukien "se ainoa oikea" = Defender)
Lainaus käyttäjältä: PenaPuistoK - 15.01.13 - klo:23:46
Jaa-a.. Jos volkkarilta saisi nykyään nelivedon, josta saisi ESP:n pois, ottaisin moisen samantein. Muuten pärjään mainiosti vajaasti vetävällä (joskin siinäkin raivostuttaa, kun ei sitä prkleen espiä saa pois).. Nyt on myös tomaatti kokeilussa, mutta palaan kyllä takaisin manuaaliin, heti kun mahdollista. Tosin en tuota niin paljoa vihaa, että sen takia ennen aikojaan vaihtaisin, mutta silti.. Ne on ne makuasiat :)
Mene ostamaan Golf VII 4motion (1.6 tai 2.0TDI), siitä saa ESC:n pois kokonaankin (paitsi jos paniikki iskee, jarrutus tuo ESC:n hetkeksi takaisin ottamaan tilanteen haltuun ja poistuu taas) 8)
http://www.autobild.fi/artikkeli/30213/nain-nelivetoinen-nousee-jyrkkaa-makea-tosi-pahassa-lumessa/ (http://www.autobild.fi/artikkeli/30213/nain-nelivetoinen-nousee-jyrkkaa-makea-tosi-pahassa-lumessa/)
Eilen olisi tarvittu näitä supermaastureita kuten Hondamiehen CR-V:tä tai tikutakua, kun ei meinannut enää lankku nousta mäelle. Joutui jo laittamaan lukotkin kiinni, jotta pääsi "pikkuisen" kinostaneen rinteen ylös (ura kun on pikkuisen kallellaan, niin tahtoo ilman lukkoja kovin tarjota auton perää sivulle). Olisi ollut hieno vetäistä mäki ylös ja ajella uraa pitkin vauhdilla tuollaisella supermaasturilla, nyt joutui vain ryömimään toyolla, että pääsi edes eteenpäin. :-[
AMS on jälleen tehnyt nelivetovertailunsa Lapissa. Tulokset:
1. Porsche Cayenne 92 p
2. VW Golf 88 p
3. Opel Mokka 85 p
4. BMW 335i 81 p
5. Range Rover 71 p
6. MB CLS 66 p
7. VW Multivan 55 p
8. Mazda CX-5 49 p
9. Subaru XV 40 p
10. Lexus RX 31 p
Uudelle Golfille siis mainio tulos. BMW pärjäsi selkeästi paremmin kuin viitossarjalainen viime vuonna. Range Roverille hämmästyttävän heikko tulos ylämäkikiihdytyksessä. Subaru umpisurkea kaikessa, kyseessä oli manuaalivaihteinen dieselversio. Lexus nyt ei mikään oikea neliveto olekaan.
Lainaus käyttäjältä: Natte - 18.01.13 - klo:12:43
http://www.autobild.fi/artikkeli/30213/nain-nelivetoinen-nousee-jyrkkaa-makea-tosi-pahassa-lumessa/ (http://www.autobild.fi/artikkeli/30213/nain-nelivetoinen-nousee-jyrkkaa-makea-tosi-pahassa-lumessa/)
Ketä tässä nyt yritetään huijata. Tuohan vedettiin vinssillä ylös! ::)
Ensin kiinnitti huomiota tuo vaijerin naksuminen, sitten se että auto liikkuu samaa hidasta nopeutta kaasusta riippumatta ja pyörät ei käytännössä pidä mitään. Ja kun katsoo alusta uudestaan niin se vaijerihan näkyy siinä...
Tuol on jotain haldex5 ja golf7
http://www.vwvortex.com/news/volkswagen-news/golf-7-4motion-announced-in-europe/ (http://www.vwvortex.com/news/volkswagen-news/golf-7-4motion-announced-in-europe/)
Mutta eikös esim. subbessa ole jatkuva neliveto ? Itse olen ollut siinä uskossa että se hakkaa nämä haldexit sun muut aina ja missä vaan....
Kyllähän mm. superbissa se kerkiää selkeästi raapia tyhjää ennenkuin takarenkaat tulee hommaan mukaan, jos on kunnolla liukasta. Toki nelivetokokemukset rajoittuukin tasan siihen.... :)
Haldexi siellä Superpissa on.
"subbe" lienee subaru
Aa joo :D Kiireessä ei aina kerkee lukemaan mistä puhutaan :D
Päällimmäisenä tuosta gen 5 haldexista VII Golffissa jäi mieleen hyviä kokemuksia, joita kirjoittelinkin Golf-osastolle. Jos pitäisi antaa joku pieni huomautus, vetosuhde on hitaasta kurvista lähtiessä ehkä liikaa etupainotteinen ja takapää ei kerkeä heti mukaan. Tämä siis "leikkiessä", ei normaalissa ajossa. Ensin tulee pieni puskeminen ja sen jälkeen pieni yliohjaaminen (ESC pois päältä). Yhtälön summana on yllätävän laaja ajolinja. Seikka jonka jatkossa osanne huomioda, mutta ensin yllätti. Gen 4 toimii muistaakseni jotakuinkin samoin. Systeemin toimintaa en kuitenkaan lähtisi haukkumaan hitaaksi ensimmäisten ajojen perusteella ja varsinkin kun ESC:n saa nyt kokonaan pois, on paketti oiva ainakin Golffiin
Range Roverille hämmästyttävän heikko tulos ylämäkikiihdytyksessä.
Johan Top Gearissakin todettiin, että Lada Niva pesee Rankun mennen tullen. RR jäi jynkimään ruohikkoiseen mäkeen, kun Niva meni kuin tyhjää vain.
Mutta Range Roverhan on Tata, Intian ihme.
Lainaus käyttäjältä: nemos - 29.01.13 - klo:22:07
AMS on jälleen tehnyt nelivetovertailunsa Lapissa. Tulokset:
1. Porsche Cayenne 92 p
2. VW Golf 88 p
3. Opel Mokka 85 p
4. BMW 335i 81 p
5. Range Rover 71 p
6. MB CLS 66 p
7. VW Multivan 55 p
8. Mazda CX-5 49 p
9. Subaru XV 40 p
10. Lexus RX 31 p
Uudelle Golfille siis mainio tulos. BMW pärjäsi selkeästi paremmin kuin viitossarjalainen viime vuonna. Range Roverille hämmästyttävän heikko tulos ylämäkikiihdytyksessä. Subaru umpisurkea kaikessa, kyseessä oli manuaalivaihteinen dieselversio. Lexus nyt ei mikään oikea neliveto olekaan.
Näillä testeillä on lähinnä viihdearvoa niitä tekeville autotoimittajille.
AB:n nelivetotestin 2013 tulokset.. "umpisurkea" Subaru toisena.
1. Ford Ranger 376p
2. Subaru XV 2.0D 356p
3. Audi Q5 355p
4. Range Rover Evoque 344p
5. Opel mokka 341p
6. Mazda CX-5 337p
7. Kia sorento 334p
8. VW Tiquan 330p
9. BMW X1 324p
10. Honda CR-V 316p
Subarun ajaminen huonoissa olosuhteissa kiinnostaisi itseäni, jotta voisin verrata näihin käyttämiini, joita 3C 4motion eli Haldex, FullTime Hiace eli viskonelikko+lukko taka-akselilla karkeammalla rengastuksella sekä etuvetoinen ilm. jonkinnäköisellä sähkö-ABS-jarru-lukkoimitaatiolla.
Jos nelivedolla haetaan varmaa pääsyä "sinne pahaan paikkaan", niin nämä heldexpimpelipompelivehkeet kannattaa jättää tienpäähän odottamaan kotimatkaa ainakin puhuttaessa henkilöautoista. Käytännössä on tullut koettua, että Passatilla saattaa päästä vielä sinne, mutta takaisin...ei välttämättä. Toki normaaleissa talviolosuhteissa sähkönelikko on miellyttävä, helposti hallittava ja tekee tavallisesta perheritsasta hienon ajettavan, mutta tänä päivänä neliveto mukavuusvarusteena sekoitetaan aivan liian usein nelivetoon ominaisuutena eli keskenään teknisesti hyvinkin erilaiset järjestelmät sekoitetaan toisiinsa ja sitä kautta leimataan autoja p*skoiksi ja tosimaastureiksi. Itsekin teen mielelläni näin, kaverini retostellessa Allroad-6:n maasto-ominaisuuksilla, mutta vain ärsyttääkseni. :)
Hyvin olen oppinut ymmärtämään myös näitä "oikeita" maasturimiehiä (ja -naisia, joihin landella usein törmää), koska onhan se etenemiskyky alennusvaihtein ja keskitasauspyörästön lukoin aivan totaalisen kaameissa olosuhteissa ja paikoissa myös todella mukavaa/hienoa/whatever se kenellekin sitten edustaa ja mitä tarpeita tyydyttää. Mutta niillä laitteilla ei sitten tarvitse ajaa 40 tkm vuodessa maantiellä ilman kohtalaista rahatukkoa taivaalle päästettäväksi tai vaihtoehtoisesti uusinvestoinnin kohdalla autoon sijoitettavaksi. Eli kaikkea kaikille ja kaikille jotain - täydellistä pakettia näistä ei vaan saa, ainakaan minun kohdallani, joten tyydyn yhden ylimääräisen auton loukkuun.
Lainaus käyttäjältä: Jamo - 30.01.13 - klo:13:58
Subarun ajaminen huonoissa olosuhteissa kiinnostaisi itseäni, jotta voisin verrata näihin käyttämiini, joita 3C 4motion eli Haldex, FullTime Hiace eli viskonelikko+lukko taka-akselilla karkeammalla rengastuksella sekä etuvetoinen ilm. jonkinnäköisellä sähkö-ABS-jarru-lukkoimitaatiolla.
Jos nelivedolla haetaan varmaa pääsyä "sinne pahaan paikkaan", niin nämä heldexpimpelipompelivehkeet kannattaa jättää tienpäähän odottamaan kotimatkaa ainakin puhuttaessa henkilöautoista. Käytännössä on tullut koettua, että Passatilla saattaa päästä vielä sinne, mutta takaisin...ei välttämättä. Toki normaaleissa talviolosuhteissa sähkönelikko on miellyttävä, helposti hallittava ja tekee tavallisesta perheritsasta hienon ajettavan, mutta tänä päivänä neliveto mukavuusvarusteena sekoitetaan aivan liian usein nelivetoon ominaisuutena eli keskenään teknisesti hyvinkin erilaiset järjestelmät sekoitetaan toisiinsa ja sitä kautta leimataan autoja p*skoiksi ja tosimaastureiksi. Itsekin teen mielelläni näin, kaverini retostellessa Allroad-6:n maasto-ominaisuuksilla, mutta vain ärsyttääkseni. :)
Hyvin olen oppinut ymmärtämään myös näitä "oikeita" maasturimiehiä (ja -naisia, joihin landella usein törmää), koska onhan se etenemiskyky alennusvaihtein ja keskitasauspyörästön lukoin aivan totaalisen kaameissa olosuhteissa ja paikoissa myös todella mukavaa/hienoa/whatever se kenellekin sitten edustaa ja mitä tarpeita tyydyttää. Mutta niillä laitteilla ei sitten tarvitse ajaa 40 tkm vuodessa maantiellä ilman kohtalaista rahatukkoa taivaalle päästettäväksi tai vaihtoehtoisesti uusinvestoinnin kohdalla autoon sijoitettavaksi. Eli kaikkea kaikille ja kaikille jotain - täydellistä pakettia näistä ei vaan saa, ainakaan minun kohdallani, joten tyydyn yhden ylimääräisen auton loukkuun.
Tulee käytyä läpivuoden mökillä, jonne viimeiset kilometrit mennään pientä kinttupolkua. Tie on usein, varsinkin keväisin, 2-vetoiselle autolle varsin haastavassa kunnossa (tämän todenneet myös paikalliset, joilla on vähintäänkin riittävä kokemus ko. osuhteista). Myös quattro Audeilla (ei maasturi) oli usein tekemistä syvässä lumimöhjössä. Sitten.. Edellinen haldex 4 Yeti ja nyt Mersun maasturi => vaivatta perille ja takas. Eli nelivetotekniikka ei oman kokemuksen mukaan ongelmana, vaan maavara. Seuraavaksi pidon loppuessa olisi tullut mieleen rengastus.
Ihan mettäkäyttöön on sitten ihan eri vehkeet.. vaikka se Niva (..jolla taas ajaa tienpäällä vain todellinen masokisti :) )
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 30.01.13 - klo:14:36
Ihan mettäkäyttöön on sitten ihan eri vehkeet.. vaikka se Niva (..jolla taas ajaa tienpäällä vain todellinen masokisti :) )
Marsukuskit näköjään kaikki samanlaisia snobeja. Ei se Nivea nyt niin karmea ole... :P
Tuosta pikkuisen fiilistelyä marsukuskillekin:
http://www.defence-arctictrucks.com/Defence-Arctic-Trucks---Frontpag/Products/High-Mobility-G270- (http://www.defence-arctictrucks.com/Defence-Arctic-Trucks---Frontpag/Products/High-Mobility-G270-)
Kyllä tuolla aika pitkälle mettässä menee ja tulee poiskin... ;)
Lainaus käyttäjältä: teemur - 30.01.13 - klo:13:22
Gen 4 toimii muistaakseni jotakuinkin samoin. Systeemin toimintaa en kuitenkaan lähtisi haukkumaan hitaaksi ensimmäisten ajojen perusteella ja varsinkin kun ESC:n saa nyt kokonaan pois, on paketti oiva ainakin Golffiin
Eihän tuossa vitos-haldexissa pitäisi toiminnallisuuden puolesta mitään eroa neloseen ollakaan. Tekniikkaa on kehitetty pidemmälle jotta on päästy muutamasta turhasta osasta eroon ja saatu näin painoa pois ja hintaa alas. Itse toiminnallisuus on ainakin myyntipuheiden mukaan täysin sama kuin gen.4:ssä.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 30.01.13 - klo:14:36Eli nelivetotekniikka ei oman kokemuksen mukaan ongelmana, vaan maavara. Seuraavaksi pidon loppuessa olisi tullut mieleen rengastus.
Ihan mettäkäyttöön on sitten ihan eri vehkeet.. vaikka se Niva (..jolla taas ajaa tienpäällä vain todellinen masokisti :) )
Juuri näin eli ensin auttaa maavara, joka edesauttaa ajoneuvon etenemistä, sitten rengastus, mutta ilmeisesti toin pointtiani heikosti esille. Eli nelivetojen tekninen erilaisuus kulminoituu omasta kokemuksesta varsin konkreettisesti juuri niissä oloissa, joihin 2-vedolla ei olisi mitään asiaa ja juurikin verraten ulkoisilta ominaisuuksiltaan toisiaan vastaavia ajoneuvoja - siksipä juuri Subarun testiajo kiinnostaisi. Puiden väliin ja kallioille ei tätä todetakseen tarvitse mennä, koska niihin olosuhteisiin on aivan järjetöntä lähteä nk. katuautolla. Mutta ajettaessa vaikeissa olosuhteissa, jouduttaessa pysähtymään "siellä jossain", kääntymään/peruuttamaan umpihankeen tai pehmeään paikkaan, mahdollisesti kytkemään taakka autoon kiinni ja lähdettäessä taas uudelleen liikkeelle, niin mekaaninen "läpiveto" osoittaa herkästi helppoutensa käytössä.
Lainaus käyttäjältä: Jamo - 30.01.13 - klo:13:58
Subarun ajaminen huonoissa olosuhteissa kiinnostaisi itseäni, jotta voisin verrata näihin käyttämiini, joita 3C 4motion eli Haldex, FullTime Hiace eli
Minulla oli 2011 Subaru Outback, nyt 2012 4Motion Passat ja perjantaina haen 4Motion Alltrackin. Käytännön ajotilanteissa ei noiden nelivetojen eroa huomaa oikeastaan yhtään mistään. Leikkiessä sekä Subaru että VW tarjoavat ensin aliohjattavuutta ja vasta sitten nelipyöräsladia, kunnes ajonvakautus (jota ei saa pois Subarusta tai VW:stä) nappaa luiston kiinni.
Normaalitilanteissa, joksi lasken pahimman mahdollisen paskakelin mitä Suomesta löytyy, molemmat nelivetotyypit toimivat aivan tasan tarkkaan yhtä hyvin. Jos noita työnnättäisi suohon, niin saattaisi se Subaru mennä metrin syvemmälle hunttaan! Tuolla erolla saavutetaan vain akateemista keskustelua ja uskonsotia ilman käytännön merkitystä.
Niinhän se on,että silloin kun keli on semmonen,että kaikki pyörät ilmassa,niin aivan sama millanen vetosysteemi,tuolloin ainoastaan maavaralla on merkitystä.
Tämmösissä keleissä joutuu ajelemaan useamman kerran talvessa,onneksi kaksi seuraavaa yötä vapaata.
Nyt ei edes auta Dusterin 21 cm.
Lainaus käyttäjältä: jf - 30.01.13 - klo:14:42
Marsukuskit näköjään kaikki samanlaisia snobeja. Ei se Nivea nyt niin karmea ole... :P
Tuosta pikkuisen fiilistelyä marsukuskillekin:
http://www.defence-arctictrucks.com/Defence-Arctic-Trucks---Frontpag/Products/High-Mobility-G270- (http://www.defence-arctictrucks.com/Defence-Arctic-Trucks---Frontpag/Products/High-Mobility-G270-)
Kyllä tuolla aika pitkälle mettässä menee ja tulee poiskin... ;)
Hieno.. vaihdan päikseen. Nivea kokemukset on kaukaa vuosien takaa.. aika kullannut muistot.
LainaaJuuri näin eli ensin auttaa maavara, joka edesauttaa ajoneuvon etenemistä, sitten rengastus, mutta ilmeisesti toin pointtiani heikosti esille. Eli nelivetojen tekninen erilaisuus kulminoituu omasta kokemuksesta varsin konkreettisesti juuri niissä oloissa, joihin 2-vedolla ei olisi mitään asiaa ja juurikin verraten ulkoisilta ominaisuuksiltaan toisiaan vastaavia ajoneuvoja - siksipä juuri Subarun testiajo kiinnostaisi.
Eroja tekniikoissa on todella vaikea saada selville, sen verran pieniä ovat ja vertailuolosuhteet ei omissa ajoissa koskaan ihan samoja. Haldex4 maasturi ja mersun jatkuva neliveto maasturi menee omien kokemusten mukaan paksussa lumessa kutakuinkin yhtä etevästi.. eli ei minusta haldex (ainakaa gen 4) mikään pilipali neliveto ole. Mutta muuten todettava, että tykkään mersun nelivedosta enemmän. Todella eleetöntä pitoa joka tilanteessa ja tasapainoista menoa.. mutta kun tässäkään ei pelkkä nelivetotekniikan toteutus tätä vaikutelmaa muodosta, vaan monista seikoista kiinni. Tuossa kun talven jatkuessa täräytän GLK:n kunnolla hankeen jumiin, niin saattaa mieli muuttua :)
Oikeastihan tämä nelivedoista ja maavaroista keskusteleminen on aivan turhaa, koska olen kuullut, että takavetoisella bemarilla ei jää ikinä talvella jumiin. Ei edes keskieurooppalaisilla kitkoilla. Jos jumiin kuitenkin jää, niin syyllinen löytyy kuulema ratin takaa ;)
Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 30.01.13 - klo:17:10
Oikeastihan tämä nelivedoista ja maavaroista keskusteleminen on aivan turhaa, koska olen kuullut, että takavetoisella bemarilla ei jää ikinä talvella jumiin. Ei edes keskieurooppalaisilla kitkoilla. Jos jumiin kuitenkin jää, niin syyllinen löytyy kuulema ratin takaa ;)
Lunta tulee taas siihen malliin, että kohta pääsee takaveto & sporttijousi & kitkarengas- kuskit näyttämään rattimiehen kykyjään.. Itte joutuu kompensoimaan taidon puutteita tekniikalla :)
Joo hyvältä näyttää ja tuntuu keli nyt nelivetoselle, paha vain kun muut ei pääse mihinkään, niin näiden ehdoilla mennään. Moni asiahan vaikuttaa autossa nelivedon lisäksi kun ei mennä maastoajoon. Paino, moottorin vääntö, teho, vaihteisto, esim omassa A4 1810 kg omapaino ja kyllähän sen tuntee tiepäällä jos vertaa keveämpiin nelivetoisiin. Toki tuo täytyy muistaa jarrutuksissa, sen takia valitsin kunnon nastarenkaat.
Valitettavasti hyvään vain tottuu liian helposti, eikä huomaa että muut ovat heikommalla kalustolla liikenteessä( 2 vetoisilla) Viikonloppuna kun haettiin anopin 1995 seat toledo Jyväskylästä pois, niin aluksi tuntui aivan järkyttävän hutaralta koko auto, pikku hiljaa sitten tottui ajotuntumaan niin menihän se siinä. Täytyy kyllä sanoa että meidän 900 turbo 1991 on huomattavasti parempi ajaa, kyllä on selkeä ero.
Lainaus käyttäjältä: MMV - 30.01.13 - klo:15:35
Minulla oli 2011 Subaru Outback, nyt 2012 4Motion Passat ja perjantaina haen 4Motion Alltrackin. Käytännön ajotilanteissa ei noiden nelivetojen eroa huomaa oikeastaan yhtään mistään. Leikkiessä sekä Subaru että VW tarjoavat ensin aliohjattavuutta ja vasta sitten nelipyöräsladia, kunnes ajonvakautus (jota ei saa pois Subarusta tai VW:stä) nappaa luiston kiinni.
Normaalitilanteissa, joksi lasken pahimman mahdollisen paskakelin mitä Suomesta löytyy, molemmat nelivetotyypit toimivat aivan tasan tarkkaan yhtä hyvin. Jos noita työnnättäisi suohon, niin saattaisi se Subaru mennä metrin syvemmälle hunttaan! Tuolla erolla saavutetaan vain akateemista keskustelua ja uskonsotia ilman käytännön merkitystä.
Tämä olikin hakemani aspekti ja asettelu liittyen "Subbeen": jossain vaiheessa piipahdan vielä kokeilemassa Subarulta joitain malleja, jos tätä talvea riittää pidemmälle. Laitapa tuntoja Alltrackista (4motionin kerran jo tunnetkin), koska tuotakin on tullut katseltua "sillä silmällä", että voisi vastata rouvan citymaasturipakkomielteeseen ja korvata tuon nykyisen 4motionin sitten aikanaan.
Meillä oli Legacy -08 ja siinä ainakin tuo neliveto toimi loistavasti. Kerran jouduttiin pysähtymään jyrkkään ja jäiseen ylä mäkeen ja kaverin crv jäi siihen, kun taas Subaru lähti kuin kesällä. Mutta nuo on kyllä aivan ääritilanteita ja niissä ratkaisee mm. renkaat. Kuitenkin mikä tahansa neliveto päihittää minkä tahansa vajaavetoisen etenemiskyvyssä talvella.
Oliko Subarun neliveto ole erinlainen voimanjaoltaan jos vaihteistona on automaatti? 90/10 ja pidon loppuessa välittää voimaa vasta taakse.
Löytyykö vain bensaturboista viskolukko taka-akselilta? Tuohan parantaa Subarun menoa huomattavasti.
E: Tälläistä löytyi.
50:50 - manuaali 5/6-vaihteiset keskiviskolla (bensiini ja diesel-mallit)
90:10 - automaatti 4-vaihteiset Active AWD (-1995?)
80:20 - automaatti 4-vaihteiset Active AWD (1996?-2008?)
60:40 - automaatti 4-vaihteiset Active AWD (2009?-)
60:40 - CVT
45:55 - automaatti 5-vaihteiset VTD AWD
Lainaus käyttäjältä: werty - 31.01.13 - klo:13:09
Oliko Subarun neliveto ole erinlainen voimanjaoltaan jos vaihteistona on automaatti? 90/10 ja pidon loppuessa välittää voimaa vasta taakse.
Löytyykö vain bensaturboista viskolukko taka-akselilta? Tuohan parantaa Subarun menoa huomattavasti.
E: Tälläistä löytyi.
50:50 - manuaali 5/6-vaihteiset keskiviskolla (bensiini ja diesel-mallit)
90:10 - automaatti 4-vaihteiset Active AWD (-1995?)
80:20 - automaatti 4-vaihteiset Active AWD (1996?-2008?)
60:40 - automaatti 4-vaihteiset Active AWD (2009?-)
60:40 - CVT
45:55 - automaatti 5-vaihteiset VTD AWD
Subarulla on nykymalleissa 3 erilaista neliveto toteutusta.. eiköhän ne kaikki ole ihan hyviä.
http://www.subaru-global.com/tec_awd.html (http://www.subaru-global.com/tec_awd.html)
Lainaus käyttäjältä: K1mble - 31.01.13 - klo:12:32Kuitenkin mikä tahansa neliveto päihittää minkä tahansa vajaavetoisen etenemiskyvyssä talvella.
Tämä on niin totta. Ja tieto tästä riittää minulle ;D
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 31.01.13 - klo:13:49
Subarulla on nykymalleissa 3 erilaista neliveto toteutusta.. eiköhän ne kaikki ole ihan hyviä.
http://www.subaru-global.com/tec_awd.html (http://www.subaru-global.com/tec_awd.html)
edellä kerrottiinvirheellisesti, että jos vetotapa on subarussa 90/10 niin vasta pidon loppuessa ohjataan lisää taakse. Tuohon ohjaukseen vaikuttaa lähes kaikki mahdolliset kaasun asennosta ohjauspyörän kulmaan. Ilmoitettu esiasetus pätee suoralla ja pitävällä pinnalla. Hyvänä esimerkkinä tuntumasta on nämä cvt legacyt. Ne tuntuu lähes takavedoilta mutka-ajossa vaikka ilmoitettu vetojako on 60/40 e/t.
Visko tai joku muu kuin jarruilla toteutettu LSD takana on todella tehokkaita apuja vaikeassa paikassa.
Toistetaan vielä: itsellä ollut Haldex4, Suben 50/50 sekä nyt 60/40. Ilman, että olisin tiennyt mikä neliveto on kyseessä, ei olis mitään mahdollisuuksia ollut erottaa noita toisistaan ajotuntumalta. Sen verran hienosti kaikki toimivat. Mutta sekin on (ikävä) tosiasia, että Haldex oli ainoa joka noista muuttui pari kertaa etuvetoiseksi anturivian vuoksi.
Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 30.01.13 - klo:17:10
Oikeastihan tämä nelivedoista ja maavaroista keskusteleminen on aivan turhaa, koska olen kuullut, että takavetoisella bemarilla ei jää ikinä talvella jumiin. Ei edes keskieurooppalaisilla kitkoilla. Jos jumiin kuitenkin jää, niin syyllinen löytyy kuulema ratin takaa ;)
Itse jäin eilen, tosin vain pariksi sekunniksi kunnes sain "nitkuteltua" itseni irti sohjoiselta, loivaan ylämäkeen sijoittuneelta risteysalueelta. Ja alla oli pohjoisen oloihin suunnitellut kitkat. DTC päällä irtosi tosiaan ihan nätisti, mutta kun sohjon alla oli silkkaa jäätä, käsiä tuntui olevan ohjaamossa enemmän kuin vain se yksi (minä) tai kaksi.
Apua! Nyt on pakko vaihtaa nelivetoon ja nastoihin. Ja maavaraa pitää olla metri.
http://plaza.fi/moottori/nelivedot-kayvat-kaupaksi-myynnissa-jo-yli-1200-mallia (http://plaza.fi/moottori/nelivedot-kayvat-kaupaksi-myynnissa-jo-yli-1200-mallia)
Tässä asiaa juken nelivedon toteutuksesta: Nissan ALL MODE 4x4-i with Torque Vectoring (http://www.youtube.com/watch?v=Kh9SYt2d3E4#ws)
Toimii meinaan todella nätisti ja eleettömästi. :)
Todella hienosti tehty tuo nissanin esittelyvideo. Juke osaa ilmeisesti aktiivisen voimanjaon taka-akselilla oikean ja vasemman pyörän välillä. Ainakin neliveto/perävaihde-yksiköstä näytettystä periaatekuvasta päättelin noin. Jopa puolet vääntömomentista yhdelle takapyörälle on paljon. Etuakselilla vissiin vain jarrutellaan yksittäistä pyörää tarvittaessa.
Saman oloinen systeemi Audin sport-differentiaalin kanssa, siis perusidealtaan.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 01.02.13 - klo:08:55
Todella hienosti tehty tuo nissanin esittelyvideo. Juke osaa ilmeisesti aktiivisen voimanjaon taka-akselilla oikean ja vasemman pyörän välillä. Ainakin neliveto/perävaihde-yksiköstä näytettystä periaatekuvasta päättelin noin. Jopa puolet vääntömomentista yhdelle takapyörälle on paljon. Etuakselilla vissiin vain jarrutellaan yksittäistä pyörää tarvittaessa.
Saman oloinen systeemi Audin sport-differentiaalin kanssa, siis perusidealtaan.
Ellei jopa parempi.. yhteenlaskettua voimaa jakautuu renkaille tarvittaessa yli 100% :)
(//)
;D
Lainaus käyttäjältä: SNG - 01.02.13 - klo:08:55
Todella hienosti tehty tuo nissanin esittelyvideo. Juke osaa ilmeisesti aktiivisen voimanjaon taka-akselilla oikean ja vasemman pyörän välillä. Ainakin neliveto/perävaihde-yksiköstä näytettystä periaatekuvasta päättelin noin. Jopa puolet vääntömomentista yhdelle takapyörälle on paljon. Etuakselilla vissiin vain jarrutellaan yksittäistä pyörää tarvittaessa.
Saman oloinen systeemi Audin sport-differentiaalin kanssa, siis perusidealtaan.
Jos Juke osaa jakaa tarvittaessa akselien välillä voimaa, miksei oik. takapyörä ruovi tyhjää ja auta autoa pois? Heijaamalla kuitenkin nousi ylös, yllättävän maastokykyinen kyllä.
https://www.youtube.com/watch?feature=player_detailpage&v=-n4OH0dY26A#t=155s (https://www.youtube.com/watch?feature=player_detailpage&v=-n4OH0dY26A#t=155s)
Lainaus käyttäjältä: werty - 01.02.13 - klo:10:33
Jos Juke osaa jakaa tarvittaessa akselien välillä voimaa, miksei oik. takapyörä ruovi tyhjää ja auta autoa pois?
Niinpä. Mainosvideoiden prosentit eivät oikein tunnu toimivan käytännössä :)
Tuosta videosta vielä. Kun Nissani tulee liikenneympyrään, niin videon mukaan etupäähän menee 50% ja takapäähän 50%. Ja nämä takapään prossat sitten jakautuvat miten jakautuvat. Onko Jukessa keskitasauspyörästö? Jos ei ole, niin missä tapahtuu luistoa? Lukitaanko taka-akselille voimaa jakava kytkin niin kevyesti, että se luistaa? Jos näin, niin ei taka-akseli vedä silloin samalla teholla kuin etupää.
Esimerkiksi Haldexissa ei ole keskitasauspyörästöä, vaan Haldex-kytkin luistaa pitävällä pinnalla, jos sitä lukitaan esimerkiksi voimakkaissa kiihdytyksissä.
^
http://www.awdwiki.com/en/torque+split+ratio/ (http://www.awdwiki.com/en/torque+split+ratio/)
Voimanjako voidaan ymmärtää eri tavoin. Suomenkielisiä termejä en osaa antaa, mutta tuossa awdwikin artikkelissa käytetään termejä "torque split ratio" ja "torque apportion".
LainaaNow let's take a vehicle with automatic all wheel drive systems as an example (assume the vehicle is front wheel drive under normal conditions). When in front wheel drive mode, the torque transfer is near 100/0 " most of the power goes to the front wheels. When front wheels slip, the transfer clutch attaches the rear axle. At full lock, torque split becomes 50/50. Now, if front wheels lose traction completely (ice, rollers, or raised in the air), 0% torque goes to the front wheels, 100% of torque goes to the rear wheels, but the ratio stays 50/50. Understand the two things: torque split ratio can vary from 100/0 to 50/50. But torque apportion can vary from 100/0 to 0/100.
Terminolgiasta olet oikeassa, eli aina ei voi tietää puhutaanko torque splitstä vai torque apportionista. En minäkään tiedä näille suomenkielistä vastinetta. Se on vain varmaa, että mainosten prosentit ovat lähes aina torque apportionia, koska sen avulla saadaan aikaan näyttävämmät luvut.
Mutta se kaikista tärkein lause tuosta lainauksesta:
When front wheels slip, the transfer clutch attaches the rear axle.
Pitää olla luistoa, jotta kytkin voi kunnolla lukittua. Koska jos kytkin lukitaan ja renkaita käännetään, pitää jonkun paikan luistaa, jos keskitasauspyörästöä ei ole. Nissanin ajaessa liikenneympyrän läpi, ei renkaat luista, joten kytkimen pitää luistaa. Joten takapää ei vedä samalla voimalla kuin etupää.
Selvennyksenä vielä se, että nelivedon kytkintä voi kyllä lukita, vaikka luistoa ei tapahdu. Näinhän tehdään nykyään yleisesti. Mutta sitä ei voi lukita kokonaan, jolloin päästäisiin mainoksen kaltaisiin lukemiin. Mainoksen kaltaisiin lukemiin päästään normaalissa käyttöautossa vain jos autossa on keskitasauspyörästö ja erillinen lukittava kytkin joka säätelee taka-akselille menevää vetoa.
Eiköhän tuossa(kin) mainososasto ole tempaissut glögipäissään videon häiritsemättä insinöörejä sen enempää. Insseiltä kun tulee kuitenkin niin kuivaa tekstiä, ettei siitä saa juutuupivideota...
Tässäkun tuli puheeksi kuinka termejä voi tulkita erinlaisesti, aikaan saadakseen myyvämmät numeroarvot, onko X-driven mainos sloganit jopa 100% moottoritehon siirrosta taka-akselille tai toisinpäin silkkaa silmälumetta? Eli x-drive olisikin "vain" takavetotyylinen haldex.
Torsenhan osaa välittää oikeaa voimaa taka-akselille tai etu-akselille. Mutta esim. Haldexin heikkous onkin tuo vetorajoitus 50/50, mutta miksi? Nopeaan etenemiseen taka-akselille olisi edullisempaa välittää enemmän tehoa.
Lainaus käyttäjältä: werty - 18.02.13 - klo:22:53
Tässäkun tuli puheeksi kuinka termejä voi tulkita erinlaisesti, aikaan saadakseen myyvämmät numeroarvot, onko X-driven mainos sloganit jopa 100% moottoritehon siirrosta taka-akselille tai toisinpäin silkkaa silmälumetta? Eli x-drive olisikin "vain" takavetotyylinen haldex.
Näin olen ymmärtänyt, että hyvinkin Haldexiin vertautuvasta laitteesta on kyse ja mainoksissa käytetään sitten tietenkin sitä isompaa lukemaa eli tässä tapauksessa torque apportionia. Mikä ei tietenkään ole valheellinen lukema, aivan samoin Haldexilla momentti voi mennä kokonaan takapyörille jos etupyörät on peilijäällä.
http://www.awdwiki.com/en/xdrive/ (http://www.awdwiki.com/en/xdrive/)
Lainaus käyttäjältä: werty - 18.02.13 - klo:22:53
Torsenhan osaa välittää oikeaa voimaa taka-akselille tai etu-akselille. Mutta esim. Haldexin heikkous onkin tuo vetorajoitus 50/50, mutta miksi? Nopeaan etenemiseen taka-akselille olisi edullisempaa välittää enemmän tehoa.
Haldexilla (ja vastaavilla) se rajoitus johtuu yksinkertaisesti tekniikasta, eli siitä että keskitasauspyörästö puuttuu. Haldex on vain kytkin joka tarvittaessa kytkee kardaanin kiinni takatasauspyörästöön, jolloin 100%:n kytkennällä etu- ja takapää on "yhtä puuta".
Lainaus käyttäjältä: werty - 18.02.13 - klo:22:53
Tässäkun tuli puheeksi kuinka termejä voi tulkita erinlaisesti, aikaan saadakseen myyvämmät numeroarvot, onko X-driven mainos sloganit jopa 100% moottoritehon siirrosta taka-akselille tai toisinpäin silkkaa silmälumetta? Eli x-drive olisikin "vain" takavetotyylinen haldex.
Torsenhan osaa välittää oikeaa voimaa taka-akselille tai etu-akselille. Mutta esim. Haldexin heikkous onkin tuo vetorajoitus 50/50, mutta miksi? Nopeaan etenemiseen taka-akselille olisi edullisempaa välittää enemmän tehoa.
Mersun nelivedossa on keskitasauspyörästö ja olen ollut siinä uskossa, että Bemussa olisi samantyyppinen systeemi? Tosin Bemarin toteutuksesta löytyy pikaisella googlauksella heikommin tietoa.
LainaaThe Mercedes-Benz 4MATIC system uses a mechanical center differential that distributes engine power to the front and rear wheels, while differential units at the front and rear distribute power to the left and right wheels.
edit: pikagooglaus 2. => BMW xDrive nykymalleissa ei ole enää mekaanista keskitasauspyörästöä, vaan..
LainaaThe electronically controlled transmission normally sends 60 per cent of the drive to the rear and 40 per cent to the front. However, if the system detects any slip, a multi-plate clutch centre differential can send up to 100 per cent of the torque to the axle with the most grip.
xdrive explained (http://www.youtube.com/watch?v=y9XelFndsC8#ws)
=> kaikki pito voi olla edessä tai takana.
=> toteutus täysin erilainen kuin Haldex (..tottakait jo siksikin, että perustana on takavetoinen auto)
Bemmissä märkä monilevykytkin jakaa voimaa portaattomasti toimien keskustasauspyörästönä. Näin sanottiin autobildissä. Autobildin 4x4 extrassa on muutenkin selitetty hyvin eri nelivedot.
^^Autobild oli väärässä, haldexissa on levyt jotka lukitaan paineella.
X-drive siis on hyvin fiksun näköinen toteutus. Toimintatapa ilmeisen lähellä torsenia, toki hyvin erinlainen teknisesti, mutta käytännössä ajaa saman asian. Kiitokset vastanneille.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 19.02.13 - klo:13:07
=> kaikki pito voi olla edessä tai takana.
=> toteutus täysin erilainen kuin Haldex (..tottakait jo siksikin, että perustana on takavetoinen auto)
Hmm, nyt menee nämä termit mielenkiintoisiksi. :P Toki pito voi olla edessä tai takana, mutta sitä eivät ratkaise voimansiirron tekniset yksityiskohdat vaan lähinnä ajoalustan laatu ja renkaiden kunto. ;D
Tuo linkittämäsi animaatio on vähintäänkin epäselvä, mutta näyttäisi että se kytkin on jakovaihteiston ja kardaanin välissä. Jos näin on, niin ei se pysty vähentämään etutasauspyörästölle menevää momenttia millään lailla. Eli näyttää hyvinkin samalle periaatteelle kuin Haldex. Siis veto olisi etupainotteinen eikä suinkaan käänteisesti takapainotteinen kuten tuossa aiemmin uumoiltiin. Tosin awdwiki väittää kyllä että on takapainotteinen. Jos awdwikiä on uskominen niin torque split säätyy välillä 0/100 - 50/50, eli ei voi Torseniin verrata. Torsen voi säätää splittiä kumpaan päähän tahansa enemmän, Xdrive vain toiseen päähän autoa aivan kuten Haldex.
Lainaus käyttäjältä: werty - 19.02.13 - klo:17:33
^^Autobild oli väärässä, haldexissa on levyt jotka lukitaan paineella.
X-drive siis on hyvin fiksun näköinen toteutus. Toimintatapa ilmeisen lähellä torsenia, toki hyvin erinlainen teknisesti, mutta käytännössä ajaa saman asian. Kiitokset vastanneille.
Meniskö tiivistyksenä näin..
BMW XDrive, Torsen, Mersun 4Matic, osa Subaruista... on toteutusidealtaan samanlaisia. Voima menee ensin keskitasauspyörästölle, josta se jaetaan akseleille.
Haldexissa voima menee ensin etuakselille *), josta sitä tarpeen mukaan jaetaan haldex- kytkimen avulla taka-akselille.
*) Poikkeuksena esim. keskimoottorinen Bugatti Veyron, jossa voimaa annostellaan Haldexilla etuakselille :)
(//)
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 19.02.13 - klo:18:13
Meniskö tiivistyksenä näin..
BMW XDrive, Torsen, Mersun 4Matic, osa Subaruista... on toteutusidealtaan samanlaisia. Voima menee ensin keskitasauspyörästölle, josta se jaetaan akseleille.
Onko sinulla laittaa jotain linkkiä josta selviää että Xdrive on toteutukseltaan tuollainen? Kun tuossa edellä on nyt sekä animaatio että linkki tekstiartikkeliin, joista voisi päätellä että ei ole.
Lainaus käyttäjältä: tet - 19.02.13 - klo:18:16
Onko sinulla laittaa jotain linkkiä josta selviää että Xdrive on toteutukseltaan tuollainen? Kun tuossa edellä on nyt sekä animaatio että linkki tekstiartikkeliin, joista voisi päätellä että ei ole.
BMW:n nelivedoista on ristiriitaisia juttuja ja lisäksi aiemmin ollut perus mekaanisella keskitasauspyörästöllä ja nykyään ties mitä viritystä. Esim. täällä.. http://www.dreyerreinboldbmwsouth.com/bmw-xdrive.htm (http://www.dreyerreinboldbmwsouth.com/bmw-xdrive.htm) .. puhutaan että nykysysteemissä voima jaetaan suoraan keskikytkimen avulla. Tuo "keskikytkin", vai mikä lieneekin, ei ole mekaaninen tasauspyörästö, mutta perusperiaate on minusta sama
"adding the ability to transfer torque directly via a central clutch that operated independently of the brakes. By utilizing signals from the Dynamic Stability Control the second-generation system could open or close the clutch to provide instantaneous, continuously variable torque transfer front to rear."Täällä taas puhutaan "multi-plate clutch
centre differential" :ista.. mutta toimittajakin on voinut ymmärtää asian väärin?
http://www.autoexpress.co.uk/bmw/3-series/61841/bmw-320i-xdrive (http://www.autoexpress.co.uk/bmw/3-series/61841/bmw-320i-xdrive)
Ei näistä pirukaan ota selvää, että minkä version xDrivesta eri nettijutuissa puhutaan ja onko kirjoittaja yhtään enempää asiasta jyvällä kuin itte.
Noista ei tosiaankaan ota selvää. Ja mainosmatskuissa kaikki kerrotaan niin että ne kuulostais mahdollisimman hienolta. Esimerkkinä juuri vaikkapa se että voidaan tarvittaessa annostella 100% voimasta jommallekummalle akselille. Kas kun ei 110%.
Ratkaisevana erona näkisin juuri miten järjestelmä käyttäytyy esim nopeusanturin rikkoutuessa jne. Tällaisia juttuja vain ei mistään oikein saa selville muuten kuin kokemuksesta. Kuten jo aiemminkin mainitsin, on Haldex ollut ainoa joka muuttui etuvetoiseksi. Ja tottakai juuri kun tarve nelivedolle ois ollut suurin. ABS anturi vikoi.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 19.02.13 - klo:18:46
Ei näistä pirukaan ota selvää, että minkä version xDrivesta eri nettijutuissa puhutaan ja onko kirjoittaja yhtään enempää asiasta jyvällä kuin itte.
Todella vähän tuntuu olevan tietoa ja paljon hehkutusta, kun aihetta Googlailee. Tällaisen maininnan löysin taas yhdestä linkistä (http://carsbible.com/amazing-xdrive-and-idrive-feature-by-bmw/ (http://carsbible.com/amazing-xdrive-and-idrive-feature-by-bmw/)):
LainaaInstead of a permanent torque split (which the earlier systems exhibit), xDrive provides variable torque split between the front and rear axles through the use of a multi-plate wet clutch located in the gearbox on the output to the front drive shaft.
Tuon mukaan kytkin säätelisi etuvedolle menevää momenttia, eli taas viittaa Haldexin kaltaiseen laitteeseen mutta toisinpäin toteutettuna.
Joo.. kyllähän seuraavista saa tosiaan sen mielikuvan, että kyseessä ei ole mikään keskitasauspyörästö.
LainaaInstead of a permanent torque split (which the earlier systems exhibit), xDrive provides variable torque split between the front and rear axles
..ja oheisesta kuvasta ei oikein voi muuta päätellä kuin.. 1. kardaani vie voiman taakse.. 2. Bemarin "variable torque split"
jakaa voimaa etuakselille (punainen nuoli) .. 3. etuakselin pikku "kardaani" (vihreä nuoli)
siirtää voimaa etuakselille. Eli Haldexin kaltainen ajatus.
(//)
Toisaalta..
LainaaThis setup allows xDrive to modulate the torque split between the front and the rear axles, which is normally split at 40:60 ratio.
..mukaan veto on kokoajan päällä myös etuakselilla, joka poikkeaa haldexin "vetoa jaetaan tarvittaessa taka-akselille" toteutuksesta.
xDriven toteutuksessa samanlaisuus taitaa jäädä tuohon levypakkaan jolla säädellää voiman jako, hieman kuin haldexissa. xDrivessä levypakan ohjaus hoidetaan hammasrattailla ja solenoidilla, Haldexissa sähköpumpulla ja hydrauliikalla. Vetosuhde on todella erinlainen kuitenkin 40:60, Haldexin 90:10 sijaan.
Nelivetoja on jatkuvatoimisia ja kytkettäviä/automaattisesti kytkeytyviä.
Jatkuvatoimisissa nelivedoissa on keskitasauspyörästö, joka jakaa momentin eteen ja taakse tietyssä suhteessa.
Jos tasauspyörästössä ei ole minkäänlaista lukkoa, niin silloin momenttijako pysyy samana välitettävästä momentista riippumatta.
Momenttijakoa voidaan muuttaa erilaisilla tasauspyörästönlukoilla, kuten hammaslukko, viskolukko tai kitkalukko (vakiomomentti tai välitettävän momentin mukaan säätyvä tai ulkopuolisella ohjauksella säädettävä).
Hammaslukkoa käytetään maastureissa, viskolukkoa esim. Subarussa, kitkalukkoa esim. Mersussa (vakiojarrumomentti) ja Audissa (välitettävän momentin mukaan säätyvä jarrumomentti) ja Mitsubishi Lancer Evo (aktiivisesti säädettävä jarrumomentti).
Manuaalisesti kytkettäviä nelivetoja on maastureissa (täysin on-off).
Levykytkimellä kytkettäviä on manuaalisia ja automaattisesti kytkeytyviä.
Esim Nissan Qashqai/Juke ja Mitsubishi Outlander voi olla 2-vetoinen, automaattisesti kytkeytyvä neliveto ja lukittu neliveto.
Haldex ja xDrive kytkee nelivedon automaattisesti päälle säätelemällä levykytkimen kiristysvoimaa.
Levykytkimen kiristysvoima määrää kuinka paljon avustavalle akselille voi maksimissaan mennä momenttia.
Jos kiristysvoima on riittävän suuri, voi kaikki momentti mennä kumman tahansa akselin kautta tiehen, koska silloin tilanne on sama kuin manuaalisesti kytkettävissä nelivedoissa hammaslukoilla.
Levykytkimessä voi olla aina jonkin verran kiristystä ja silloin auto on aina nelivetoinen, momenttijako vaan vaihtelee elektroniikan määrämällä tavalla.
Sitten kun elektroniikka havaitsee ongelmia, tulee haldex/xDrive autosta 2-vetoinen.
Nelivedon poistumiseen toiminnasta riittää joku virheellinen anturi tai levykytkimen liiallinen kuumeneminen.
Ja siinä vaiheessa ei enää kiinnosta mikä momenttijako pitäisi mainosten mukaan normaalisti olla, neliveto on KYTKEYTYNYT pois päältä :P
Hyvää tekstiä. Kokemusta löytyy pois kytkeytymisestä :o
Erikoisuutena Haldex sovelluksesta on Saabin versio, jossa perävälitys oli toteutettu siten että Haldex kytkin täysin lukittuna voimaa jakautuukin enemmän taakse. Näin ainakin Turbo X mallin mainosmateriaaleissa sanottiin.
Lainaus käyttäjältä: tuRboman - 26.02.13 - klo:15:03
Hyvää tekstiä. Kokemusta löytyy pois kytkeytymisestä :o
Erikoisuutena Haldex sovelluksesta on Saabin versio, jossa perävälitys oli toteutettu siten että Haldex kytkin täysin lukittuna voimaa jakautuukin enemmän taakse. Näin ainakin Turbo X mallin mainosmateriaaleissa sanottiin.
Taitaa olla ihan samoja mainosten korulauseita kuin muillakin tuo "enemmän taakse". Kyseessä lienee Haldex XWD, jossa on toinen kytkin jakamassa voimaa takapyörien välillä. Ei siinä voiman jakoa (torque split) pysty mitenkään saamaan takapainotteiseksi. Mutta toki voima voi kaikki välittyä taas kerran taakse jos ne etupyörät on rullien päällä (kuten kaikissa muissakin nelivetototeutuksissa).
Lainaus käyttäjältä: tet - 26.02.13 - klo:21:21
Taitaa olla ihan samoja mainosten korulauseita kuin muillakin tuo "enemmän taakse". Kyseessä lienee Haldex XWD, jossa on toinen kytkin jakamassa voimaa takapyörien välillä. Ei siinä voiman jakoa (torque split) pysty mitenkään saamaan takapainotteiseksi. Mutta toki voima voi kaikki välittyä taas kerran taakse jos ne etupyörät on rullien päällä (kuten kaikissa muissakin nelivetototeutuksissa).
Voimanjaon saa helposti takapainotteiseksi, kun nelivedon kytkin kiinni takapyörät pyörivät nopeammin kuin etupyörät.
Silloin samanlaisella alustalla taakse menee enemmän voimaa.
Ja vielä tarkennuksena: Voimalinjassa vaikuttaa momentti ja vasta renkaan ja maan kosketuskohdassa siitä tulee voima.
Lainaus käyttäjältä: a1jaa - 26.02.13 - klo:21:34
Voimanjaon saa helposti takapainotteiseksi, kun nelivedon kytkin kiinni takapyörät pyörivät nopeammin kuin etupyörät.
Silloin samanlaisella alustalla taakse menee enemmän voimaa.
Mitähän ihmettä sinä nyt mahdat tarkoittaa? Meinaatko että Saabin XWD-toteutus on sellainen että kytkin täysin lukittuna asfaltilla etupyörät vinkuu ja savuaa? ;D
Niin, täytyykö se lukita täysin pitävällä pinnalla? Enkä tosiaankaan tarkoita eLSD toimintoa.
For sure-footed handling once underway, up to 70% of the torque can be transferred to the rear wheels " during hard acceleration out of a bend, for instance, it keeps the car balanced, counteracting oversteer and understeer. In optimum driving conditions " a dry motorway " only 5-10% of torque is going to the rear wheels.
Riippuen Saabin materiaalista, variaatio on 35/65% tai 30/70% max takapainotteiseksi. Toki teoreettisesti momenttia saa 100% taakse, jos etupyörät sutii täysin.
SAAB XWD brocure (http://dealer.webmakerx.net/Images/Sites/Site15662/Document/2008_Saab_XWD_Brochure.pdf)
Tuolta löytyy hieman lisää.
Front 40% Rear 60%
When you accelerate on a dry surface from
a standstill, increased torque is distributed
to the rear wheels to avoid wheel slip and
gain maximum wheel grip.
Ja tämä kerrotaan Saabin korjaamokäsiksen matskussa epäsuorasti toteutetun perävälityksellä jä Haldex kytkimen ohjauksella. Eli 100% lukittuna eturenkaat pyörii nopeammin ;D ja savut nousee!
Auton rengas kehittää voimaa vaan silloin kun siinä on luistoa.
Voima kehittyy lineaarisesti johonkin 10 % luistoon saakka, sen jälkeen voima pienenee vaikka luistoprosentti kasvaa.
Kun saapin takapyörät pyörivät nopeammin kuin etupyörät (ero on vaan muutamia prosentteja), niin taakse tulee suurempi voima renkaan ja tien välille. Renkaat alkaa vinkua jossakin 20 % luistolla ja savuta vasta reilusti suuremmalla luistolla.
Lainaus käyttäjältä: a1jaa - 26.02.13 - klo:23:01
Auton rengas kehittää voimaa vaan silloin kun siinä on luistoa.
Voima kehittyy lineaarisesti johonkin 10 % luistoon saakka, sen jälkeen voima pienenee vaikka luistoprosentti kasvaa.
:o
Mitäpä tähän enää sanoisi? Aika jännät on jutut sinulla. Muita yhtä hauskoja juttuja? ;D ;D
Lainaus käyttäjältä: tet - 01.03.13 - klo:11:06
:o
Mitäpä tähän enää sanoisi? Aika jännät on jutut sinulla. Muita yhtä hauskoja juttuja? ;D ;D
Tarkennuksena vielä, että luisto ei ole sama kuin liukuminen.
Luisto on renkaan vierintäsäteen ja pyörimisnopeuden perusteella lasketun matkan ja renkaan todellisuudessa kulkeman matkan erotus. Luisto renkaassa tulee kulutuspinnan pitkittäissuuntaisesta joustosta.
Jos jotain kiinnostaa, niin linkistä uuden Foresterin testiajoa...
2013 Subaru Forester Winter Off Road Test (X-MODE) (http://www.youtube.com/watch?v=8CEVet095GI#ws)
Lainaus käyttäjältä: Amazonmies - 01.04.13 - klo:18:05
Jos jotain kiinnostaa, niin linkistä uuden Foresterin testiajoa...
Ihan nätisti menee. Ura toki tampattu juuri ko. autolle sopivaksi, mutta onhan tuossa toki isompia monttuja kuin cittarilla Espooseen (ja sieltä pois) päästäkseen voi kohtuudella vaatia eli tekee kaiken (ja vähän enemmänkin) mitä tarvitsee ;)
Samalla tosin selviää se, että subben nelivedon kuuluisa "symmetrisyys" tarkoittaa (ainakin nykyään) käytännössä sitä, että jarrut ovat molemmin puolin ja vieläpä kaikissa renkaissa ;D
Pakko kertoa, ettei jollekulle jää oikeasti epäselväksi mitä se symmetrinen awd tarkoittaa: molemmat puolet voimansiirrosta on identtisiä kuin peilikuvat. Vetoakselit on yhtäpitkiä, nivelet samoissakohdissa, paino molemmin puolin sama.
Lainaus käyttäjältä: tuRboman - 01.04.13 - klo:20:47
Pakko kertoa, ettei jollekulle jää oikeasti epäselväksi mitä se symmetrinen awd tarkoittaa: molemmat puolet voimansiirrosta on identtisiä kuin peilikuvat. Vetoakselit on yhtäpitkiä, nivelet samoissakohdissa, paino molemmin puolin sama.
Erinomainen täsmennys. Noista huolimatta jarruilla siltikin mennään eli etenee tai sitten ei...
Kaneettina keskusteluun.
Kyllä subaru on murhaavan hyvä ainakin jääradalla. Tuli leikittyä omalla Haldex2 vaggineella radalla kera kolmen subarun.
Haldex2: Vastaheittoa ei pystynyt kunnolla tekemään kun rata oli kapea ja liukas. Puskee-nelipyöräluisu-yliohjautumine-puskee jne. Käytös ei ollut mitenkään loogista. Tilavammilla leikkipaikoilla aiemmin toiminut kyllä ihan hienosti. Stinttien jälkeen jarrut kärysivät niin pirusti. ESP oli luonnollisesti off.
Subbet: Lähtivät loogiseen lievästi yliohjaavaan nelipyöräluisuun mutkien alusta loppuun. Oli muuten veikeä tunne istua uudehkon Sti:n kyydissä osaavan kuskin ohjastaessa ;D
Lainaus käyttäjältä: SNG - 01.04.13 - klo:21:28
Kyllä subaru on murhaavan hyvä ainakin jääradalla.
Kyllä subaru on murhaavan hyvä ainakin
kaikkialla. Olen tekstannut.
8)
TM:ssä on meneillään katumaastureiden testi (http://tekniikanmaailma.fi/autot/vertailut/tm-vertailu-12-katumaasturia-seuraa-vertailun-etenemista-twitterissa-ja-facebookissa). Aika kattava otos näyttäisi olevan, Audi&Bemari puuttuu (eri hintaluokkaa?) ja Mokka (eri kokoluokkaa?).
(https://fbcdn-sphotos-e-a.akamaihd.net/hphotos-ak-frc1/903205_355711697872530_245723593_o.jpg)
Yes!!! TuRboman, meitä on kuultu. Tämmöstä testiähän suunnittelimme tuolla Tigu-threadissa. TM väki selvästikkin lukee tätä saittia ja on pistänyt nyt kunnon SUVien talvitestin pystyyn. Tällä testillä valtikka siirtyy AB:lta katumaasturien talvitesteissä kertaheitolla Tekniikan Maailmalle.
Tästä suuri hatunnosto TM:n väelle!
Mukana näyttää olevan ihan kelpo kulkineitakin. Vapise Tigu!
Eiköhän nyt ala tulla selko, pääseekö siitä ojasta yli muullakin keinoin kuin jalkapatikassa ;)
Mielenkiinnolla minäkin odottelen tuloksia...
Lainaus käyttäjältä: pantero - 02.04.13 - klo:09:40
Tästä suuri hatunnosto TM:n väelle!
Mukana näyttää olevan ihan kelpo kulkineitakin. Vapise Tigu!
Tätä on kieltämättä odotettu!
Vapinoista itsellä tosin hieman toiset vibat - jos noista uunituoreista cittareista ei _vieläkään_ olisi vastusta Tigulle, niin sepäs vasta koomista olisikin :o
Onkos tikutakussa varmasti oikeat renkaat ettei tule turhaan testiä tehtyä? ::)
Loistavaa! Tätä tosiaankin on odotettu. Onko jossain tarkemmin speksejä, kuten onko siellä bensa vai diesel koneilla, vaihteistot jne. Hienoa että uutuuksia on saatu mukaan heti tuoreeltaan. Odotellaan suurella mielenkiinnolla.
Lainaus käyttäjältä: tuRboman - 02.04.13 - klo:10:46
Loistavaa! Tätä tosiaankin on odotettu. Onko jossain tarkemmin speksejä, kuten onko siellä bensa vai diesel koneilla, vaihteistot jne. Hienoa että uutuuksia on saatu mukaan heti tuoreeltaan. Odotellaan suurella mielenkiinnolla.
Ketkä juhlii, ketkä ei :(. Kiinnostavimmat sieltä puuttuvat, kuten Q5, X3 ja XC60. Ovatko nämä tosiaan eri luokan pelejä? Tuskin.
Lainaus käyttäjältä: Quality - 02.04.13 - klo:10:50
Kiinnostavimmat sieltä puuttuvat, kuten Q5, X3 ja XC60. Ovatko nämä tosiaan eri luokan pelejä? Tuskin.
Ylläolevan kuvan perusteella testiryhmässä näyttäisi olevan sellaisia autoja kuin Qashqai ja Yeti joten voidaan sanoa että ovat eri luokan pelejä.
Katumaastureissa eri luokkien rajaaminen saattaa olla hieman vaikeampaa kuin "tavallisissa" autoissa mutta mainitsemasi autot taitavat liikkua perusvarusteltuna hintaluokassa 50-70keur kun taas kuvassa esiintyviä malleja saanee reilusti alta viidenkympin.
Lainaus käyttäjältä: tuRboman - 02.04.13 - klo:10:46
Loistavaa! Tätä tosiaankin on odotettu. Onko jossain tarkemmin speksejä, kuten onko siellä bensa vai diesel koneilla, vaihteistot jne. Hienoa että uutuuksia on saatu mukaan heti tuoreeltaan. Odotellaan suurella mielenkiinnolla.
Naamakirjan kuvagalleriassa on kuvat kaikista autoista ja mukana on mallimerkinnnät, joista selviää jotain. On näköjään dieseliä, bensaa, hybridiä, manuaalia, automaattia jne...
https://www.facebook.com/media/set/?set=a.355707674539599.1073741825.309780042465696&type=3 (https://www.facebook.com/media/set/?set=a.355707674539599.1073741825.309780042465696&type=3)
Lainaus käyttäjältä: Quality - 02.04.13 - klo:10:50
Ketkä juhlii, ketkä ei :(. Kiinnostavimmat sieltä puuttuvat, kuten Q5, X3 ja XC60. Ovatko nämä tosiaan eri luokan pelejä? Tuskin.
Ovat kalliimman luokan autoja. Ja ne on testattu aiemminkin. Nyt "halpikset" omassa sarjassaan ;)
Lainaus käyttäjältä: tuRboman - 02.04.13 - klo:11:08
Ovat kalliimman luokan autoja. Ja ne on testattu aiemminkin. Nyt "halpikset" omassa sarjassaan ;)
Duster tuolta kuitenkin puuttuu...
Lainaus käyttäjältä: Amazonmies - 02.04.13 - klo:11:04
Naamakirjan kuvagalleriassa on kuvat kaikista autoistahttps://www.facebook.com/media/set/?set=a.355707674539599.1073741825.309780042465696&type=3 (https://www.facebook.com/media/set/?set=a.355707674539599.1073741825.309780042465696&type=3)
Tuimailmeisiä autonnaamojahan siinä kaikki tyynni. Taitaapa syntyä kova kisa :)
Kaikki edustavat merkit näyttää olevan haldex tyylisellä (sähköhydraulisella) voimanjaolla varustettuja, paitsi ilmeisesti Subaru jossa lukituksen hoitaa visko, jos manuaali, myös kaikissa akselien välisistä lukituksista vastaa jarrut. Silti mielenkiintoista nähdä miten järjestelmien äly osaa haistella tilannetta ja säätää sopivasti voimaa, jottei tilanne mene sutimiseksi, uskon haldex:in osaavan toimia parhaiten.
Olisi tietenkin ollut mukava nähdä esim. Torsen tai mikä se Audien uusimmissa mm.A6 ja kenties Q7 malleissa, sekä todellisilla lukoilla varustettu nelikko vertailupohjana esim. Land Cruiser, Range Rover tai G-Mercedes.
Kolahti postilaatikkoon tuo uusin TM:n nro 7. Siinä on Forester 2.0 XS CVT koeajo.
Seuraavassa nro 8:ssa, joka ilmestyy 17.4, ei näytä vielä olevan tätä SUV testiä. Joten se on sitten nro 9:ssä ,joka ilmestynee joskus Vapun tietämillä.
Kappas. Täytyy käydä ostamassa tuo uusi TM. Forester 2.0XS cvt on tällä hetkellä kiinnostavin auto meikäläisen makuun. Tosin en ole sitä vielä ajanut...
Jokos kohta aletaan veikkailla pikkuSUVien järjestystä? Täytyy laittaa popcornit tulemaan... :)
Odotellaan rauhassa ja antaa TM:n poikien saattaa tuo testinsä valmiiksi.
================
Tässä veli auttaa veljeään kiperässä paikassa.(Toivottavasti trendi jatkuu...)
https://twitter.com/TM_testaa/status/316128649201991681/photo/1
Lainaus käyttäjältä: tuRboman - 03.04.13 - klo:06:28
Jokos kohta aletaan veikkailla pikkuSUVien järjestystä? Täytyy laittaa popcornit tulemaan... :)
Sehän on nyt ihan siitä kiinni, onko Kerppenin pojat saaneet paistettua kumit valmiiksi Tiikeriin. Ja toimitettua TM:n insinööreille tarpeeksi alppi-ilmaa renkaiden täytteeksi.
Pitäiskö laittaa kansalaisaloite pystyyn, että saadaan tiikeri-ketju auki tilapäisesti ihan tätä juhlistamaan?
Hyshys..lukkoa tulee jos tälle tielle lähdetään. Spekuloidaan vaikka sillä, ottaako TM:n pojat selville kuinka paljon jarruilla toteutettu "LSD" sietää kuormitusta. Tai miten Haldex öljyt lämpiää jos lämpiää.
Kyllähän ne TM:ssä osaa ottaa ominaisuuksista selvää. Ja kun pisteytys on hyvin selkeä niin sieltä voi sitten bongata sen omiin tarkoituksiin soveltuvan tai soveltuvat. Todella kiinnostava testi jokatapauksessa.
Lainaus käyttäjältä: tuRboman - 03.04.13 - klo:08:58
Kyllähän ne TM:ssä osaa ottaa ominaisuuksista selvää.
Juu, kyllähän siellä on taas mitattu montako senttiä sitä bisselaatikkoa joutuu nostamaan laivan kannelta, että sen saa heitettyä konttiin ja kuinka pitkästä matkasta kauko-ohjain sen luukun avasi eli joutuiko sen taxfreen kassit laskemaan maahan odottamaan luukun sähköistä avautumista (ettei kädet likaannu). Tuskin on testattu lähteekö se kikotin käyntiin 35-asteen pakkasesta tai liikkeelle jos sillä on ensi edellisenä päivänä kahlattu muutaman kymmenen sentin hangessa ja sitten jätetty siihen mökin pihaan yöksi jäätymään. Sitten smurffi/bygmi kertoo kuinka hyvät tilat ja säädöt niissä penkeissä on (tunkisivat molemmille takapenkeille ensin vaikka Besafen Izi Combit ja rattiin normaalimittaisen aikuisen) höpötellen joutavia polkimien eri liikeradoista unohtaen kertoa, että polkimia ei voi käyttää 45+ numeroisilla talvikengillä (kukapa sitä autoa ajaisi kengät jalassa). ::)
Lainaus käyttäjältä: tuRboman - 03.04.13 - klo:08:58
Hyshys..lukkoa tulee jos tälle tielle lähdetään. Spekuloidaan vaikka sillä, ottaako TM:n pojat selville kuinka paljon jarruilla toteutettu "LSD" sietää kuormitusta. Tai miten Haldex öljyt lämpiää jos lämpiää.
Tuossa ryhmäkuvassa olevat autot edustavat sellaista citymaasturiluokkaa, jossa em. asiat ovat merkityksettömiä. Työkalut ovat erikseen. Toivottavasti testataan myös Subben kytkin! Oma 2011 Outback savutti kytkintä peruutettaessa lähes tasamaalla 500 kg peräkärryn kanssa (vajaa kuution puukuorma). Ja ei, en luistattanut kytkintä.
Lainaus käyttäjältä: MMV - 03.04.13 - klo:09:27
Toivottavasti testataan myös Subben kytkin! Oma 2011 Outback savutti kytkintä peruutettaessa lähes tasamaalla 500 kg peräkärryn kanssa (vajaa kuution puukuorma). Ja ei, en luistattanut kytkintä.
CVT-laatikon kytkimen testaus on hieman hankalaa, savun sijaan lentelee ketjun palasia ;)
Testissä mukana oleva Fore on siis CVT-laatikolla.
Tuolla FB kuvissa ei ollut mainintaa cvt:stä? Kytkimen savu on tuttua myös täällä. On ollut diesel Outback..
Ei taida Forresterissa olla valoautomatiikkaa? Varmaan kymmenkunta kertaa tullut kevään aikana sama naikkonen valkealla Foresterilla aamulla työmatkalla vastaan valot pimeänä. Joka kerran olen välkytellyt sille valoja, mutta turhaan... ei sytytä ei... :(
Lainaus käyttäjältä: tuRboman - 03.04.13 - klo:11:50
Tuolla FB kuvissa ei ollut mainintaa cvt:stä? Kytkimen savu on tuttua myös täällä. On ollut diesel Outback..
Ei ollut, mutta kuvien (=rekkarin) perusteella sama auto kuin uusimman numeron koeajoauto ;)
Lainaus käyttäjältä: Amazonmies - 03.04.13 - klo:10:53
CVT-laatikon kytkimen testaus on hieman hankalaa, savun sijaan lentelee ketjun palasia ;)
Testissä mukana oleva Fore on siis CVT-laatikolla.
Jaa, no siellä parkaisee sitten momentinmuunnin! 8) Subarun variaattorin "kytkin" lienee toteutettu momentinmuuntimella?
Lainaus käyttäjältä: MMV - 03.04.13 - klo:12:10
Jaa, no siellä parkaisee sitten momentinmuunnin! 8) Subarun variaattorin "kytkin" lienee toteutettu momentinmuuntimella?
Näin on. Parkaisee mitä parkaisee. Mites, onko siellä DSG:t mukana? Niillähän se kärryn peruutttelu on suorastaan nautiiskelua..
Lainaus käyttäjältä: tuRboman - 03.04.13 - klo:12:28
Näin on. Parkaisee mitä parkaisee. Mites, onko siellä DSG:t mukana? Niillähän se kärryn peruutttelu on suorastaan nautiiskelua..
no toivotaan nyt, että sujuu tuolla PowerShiftillä.... ainakin koeajossa sen toimintaa kehuivat.
Lainaus käyttäjältä: pokkus - 03.04.13 - klo:19:27
Sitä yhteyttä en tajua, että miten nelivetoisuus tuohon vaikuttaa, että kaikki renkaat pitäisi uusia. Ajatus varmaan ollut, että pitää vaihtaa muutkin renkaat kun vaihtaa yhden renkaan uudempaan...
Perustunee oletukseen, että neliveto edellyttää tarkalleen samansuuruisen halkaisijan kaikissa nurkissa. Korvausta vaatinut lähtee siitä, että hänen renkaansa ovat jo jonkin verran kuluneet, jolloin uusi on "erikokoinen".
Lainaus käyttäjältä: Quality - 03.04.13 - klo:19:34
Perustunee oletukseen, että neliveto edellyttää tarkalleen samansuuruisen halkaisijan kaikissa nurkissa. Korvausta vaatinut lähtee siitä, että hänen renkaansa ovat jo jonkin verran kuluneet, jolloin uusi on "erikokoinen".
Hmmm... kuulostaa kyllä omaan korvaan aika oudolta, että pieni kulumaero jotenkin oikeasti haittaisi nelivedon toimintaa. Onko tämä oikeasti näin? Ymmärrän, jos renkaat ovat ihan loppuun asti ajetut, niin silloin halkaisijassa saattaa eroa jo hiukan tullakin, mutta renkaat olisi tuossa vaiheessa jo muutenkin vaihtokunnossa.
Lainaus käyttäjältä: pokkus - 03.04.13 - klo:19:39
Hmmm... kuulostaa kyllä omaan korvaan aika oudolta, että pieni kulumaero jotenkin oikeasti haittaisi nelivedon toimintaa. Onko tämä oikeasti näin? Ymmärrän, jos renkaat ovat ihan loppuun asti ajetut, niin silloin halkaisijassa saattaa eroa jo hiukan tullakin, mutta renkaat olisi tuossa vaiheessa jo muutenkin vaihtokunnossa.
Samaa asiaa ihmettelin itsekin pari viikkoa sitten kun vanhan vannesetin myin renkaineen. Ostaja oli kovin kiinnostunut pyörien kulumisesta ja urasyvyyksien eroavuudesta, koska hänellä oli neliveto, haldexi tosin.
Ei varmaan ainakaan Haldexin kanssa pitäisi tulla mitään ongelmia, eihän tuo pääsääntöisesti vedä kuin edestä? Mutsin Audiin uusittiin viime kesänä eturenkaat, silloin eivät ainakaan rengasliikkeen kaverit maininneet asiasta mitään. Renkailla oli tosin silloin ajettu vain vajaan kesän verran.
Lainaus käyttäjältä: Taskukeke - 04.04.13 - klo:01:37
Samaa asiaa ihmettelin itsekin pari viikkoa sitten kun vanhan vannesetin myin renkaineen. Ostaja oli kovin kiinnostunut pyörien kulumisesta ja urasyvyyksien eroavuudesta, koska hänellä oli neliveto, haldexi tosin.
Ei varmaan ainakaan Haldexin kanssa pitäisi tulla mitään ongelmia, eihän tuo pääsääntöisesti vedä kuin edestä? Mutsin Audiin uusittiin viime kesänä eturenkaat, silloin eivät ainakaan rengasliikkeen kaverit maininneet asiasta mitään. Renkailla oli tosin silloin ajettu vain vajaan kesän verran.
Itse ymmärrän kyllä, jos eroa alkaa olemaan useita senttejä halkaisijassa, mutta kulumisesta johtuva ero tuo halkaisijaan vain muutamien millien eron. Renkaan ympärysmitasta/vierintäkehästä tässä tosin ollaan kiinnostuneita, ja sitä kautta tulevasta mahdollisesta pyörimisnopeuden erosta, eikä siitä halkaisijasta. Kuitenkin kyse on niin pienestä erosta, että jos ongelmaa tuollaisesta oikeasti tulisi, niin silloin pitäisi jo alkaa miettimään, että uskaltaako autolla ajaa muuta kuin viivasuoralla tiellä... Jokaisessa mutkassa ja kaarteessa kun renkaat pyörivät eri nopeudella toisiinsa nähden ja aika harvoin sillä autolla ihan suoraan ajetaan ;)
Ja jos kulmissa tms. on jotain häikkää joka johtaa renkaiden epätasaiseen kulumiseen niin auto rikkoo itse voimansiirtonsa.. ::)
LainaaRenkaan ympärysmitasta/vierintäkehästä tässä tosin ollaan kiinnostuneita, ja sitä kautta tulevasta mahdollisesta pyörimisnopeuden erosta, eikä siitä halkaisijasta.
Koulun matematiikan tunnilla muistaakseni opetettiin, että halkaisijan ja ympärysmitan välillä on joku yksinkertainen matemaattinen riippuvuus. ;-)
Ihan samasta asiasta tässä ollaan kiinnostuneita riippumatta siitä, puhutaanko renkaan ympärysmitasta vai halkaisijasta.
Auton kuorman vaihtelut, rengaspaineiden erot, ym. aiheuttavat joka tapauksessa suurempia eroja vierintäsäteeseen/halkaisijaan/vierintäkehään kuin renkaiden kulumisesta johtuvat erot. Kyllä nelivetotekniikka (toteutustavasta riippumatta) tällaiset pienet muutokset "kestää".
Lainaus käyttäjältä: Tupo - 04.04.13 - klo:07:50
Auton kuorman vaihtelut, rengaspaineiden erot, ym. aiheuttavat joka tapauksessa suurempia eroja vierintäsäteeseen/halkaisijaan/vierintäkehään kuin renkaiden kulumisesta johtuvat erot. Kyllä nelivetotekniikka (toteutustavasta riippumatta) tällaiset pienet muutokset "kestää".
Suu auki ihmettelen tätä keskustelua! Renkaiden kokoero suoralla tiellä vastaa kaarreajoa tasakokoisilla renkailla eli ulompi pyörä tekee pidemmän matkan (useampia kierroksia). Näinhän tapahtuu myös silloin, jos toinen rengas on samalla akselilla pienempi. Olisikohan tasauaspyörästöllä jotain tekemistä tämän asian kanssa... 100% lukkokaan ei riko hötöalustalla mitään, vaan kaarteen sisärengas sutii. Asfaltilla tai muulla erittäin pitävällä alustalla on mahdollista saada vetari poikki, mutta ei sekään ihan pienestä nokkiinsa ota.
Ongelma voi tulla jos etu/taka renkaissa on kokoeroa. Siis jos ei ole keskellä tasauspyörästöä. Eikä sitä usein ole. Kokeileppa omalla Haldexilla ajaa takana pieni varapyörä. Ei tarvitse ajaa pitkään kun tulee "plim"... :)
Lainaus käyttäjältä: tuRboman - 04.04.13 - klo:11:04
Ongelma voi tulla jos etu/taka renkaissa on kokoeroa. Siis jos ei ole keskellä tasauspyörästöä. Eikä sitä usein ole. Kokeileppa omalla Haldexilla ajaa takana pieni varapyörä. Ei tarvitse ajaa pitkään kun tulee "plim"... :)
En väitä, etteikö näin olisi, mutta ihmettelen. Jos ajatellaan takapäässä olevan merkittävästi pienempikehäinen rengas, niin voimalinjan ei itsessään pitäisi havaita mitään niin kauan kun kyseessä on alle 100% lukko tai pelkkä tasauspyörästö. Toki ABS-antureiden kautta välittyy tieto eri pyörintänopeudesta, joka varmaankin aktivoi ainakin rengaspainevaroittimen.
Lainaus käyttäjältä: Tupo - 04.04.13 - klo:07:50
Auton kuorman vaihtelut, rengaspaineiden erot, ym. aiheuttavat joka tapauksessa suurempia eroja vierintäsäteeseen/halkaisijaan/vierintäkehään kuin renkaiden kulumisesta johtuvat erot. Kyllä nelivetotekniikka (toteutustavasta riippumatta) tällaiset pienet muutokset "kestää".
Kyse on siitä, että kun paikat eivät ole kestäneet on huolto sitten keksinyt/ saanut ohjeen moiseen selitykse(e)n asiakkaille, jotta valmistajan ei ole tarvinnut hoitaa vastuitaan (osalle on kelvannut). Enkä nyt siis mitenkään viittaa tiettyyn valmistajaan.
Lainaus käyttäjältä: MMV - 04.04.13 - klo:11:12
En väitä, etteikö näin olisi, mutta ihmettelen. Jos ajatellaan takapäässä olevan merkittävästi pienempikehäinen rengas, niin voimalinjan ei itsessään pitäisi havaita mitään niin kauan kun kyseessä on alle 100% lukko tai pelkkä tasauspyörästö. Toki ABS-antureiden kautta välittyy tieto eri pyörintänopeudesta, joka varmaankin aktivoi ainakin rengaspainevaroittimen.
Muutama vuosi sitten työkaverin takaveto mersusta meni takaa rengas ja hän manaili, kun joutuu hankkimaa molemmille puolille uudet.
Syy oli muistaakseni ABS-jarruissa, jotka vaativat saman kokoiset renkaat.
Joskus aikoinaan kaverilla oli vanha jenkki Ford neliveto ja hän sanoi, ettei voi käyttää nelivetoa päällä, kun on eteen laitettu pienemmät renkaat. Hajottaa kuulema keskitasauspyörästön.
Lainaus käyttäjältä: Jeppe - 04.04.13 - klo:12:55
Joskus aikoinaan kaverilla oli vanha jenkki Ford neliveto ja hän sanoi, ettei voi käyttää nelivetoa päällä, kun on eteen laitettu pienemmät renkaat. Hajottaa kuulema keskitasauspyörästön.
Kyllä kuulostaa ihmeelliselle selitykselle: tasauspyörästö hajoaa jos se joutuu tekemään sitä mitä se on suunniteltu tekemään. :D
Lainaus käyttäjältä: tuRboman - 04.04.13 - klo:11:04
Ongelma voi tulla jos etu/taka renkaissa on kokoeroa. Siis jos ei ole keskellä tasauspyörästöä. Eikä sitä usein ole. Kokeileppa omalla Haldexilla ajaa takana pieni varapyörä. Ei tarvitse ajaa pitkään kun tulee "plim"... :)
Ajoin viime viikolla 70km tilapäisvarapyörällä, mikä on halkaisijaltaan selvästi
isompi kuin vakiorenkaat. Ei tullut mitään mutta plimplimiä, kuin liikkeelle lähtiessä rengaspainevaroitus. Ei muutenkaan ollut minkään sortin ongelmaa sillä ajella, vaikka Haldex voimalinjasta löytyy. Toki pidin nopeuden alle 80 km/h.
Itse en usko, että Haldexille on mikään ongelma, jos renkaat ovat muutaman millin eri kokoa. Nykyhaldexhan luistaa hiukan koko ajan joka tapauksessa.
Lainaus käyttäjältä: Jeppe - 04.04.13 - klo:12:55
Joskus aikoinaan kaverilla oli vanha jenkki Ford neliveto ja hän sanoi, ettei voi käyttää nelivetoa päällä, kun on eteen laitettu pienemmät renkaat. Hajottaa kuulema keskitasauspyörästön.
Voisiko muisti pätkiä sen verran, että todellinen ongelma oli se, että tuossa Fordissa ei ollut keskitasauspyörästöä? Jenkithän harrastavat kytkettäviä nelikkoja ilman keskitasauspyörästöä edelleenkin. Sellaisella ei voi ajaa pitävällä pinnalla eri kokoisilla renkailla. Eipä sillä kannata pitävällä pinnalla muutenkaan ajaa nelikko kytkettynä, kun voimalinjan rasitus on kovaa.
Lainaus käyttäjältä: Tupo - 04.04.13 - klo:07:50
Koulun matematiikan tunnilla muistaakseni opetettiin, että halkaisijan ja ympärysmitan välillä on joku yksinkertainen matemaattinen riippuvuus. ;-)
Ihan samasta asiasta tässä ollaan kiinnostuneita riippumatta siitä, puhutaanko renkaan ympärysmitasta vai halkaisijasta.
Tiedän kyllä että ympyrän halkaisijan ja ympärymitan välillä on riippuvuus (p=pii*d), mutta halusin tuoda erikseen esille, että se auto ei kykene mittaamaan antureilla sitä halkaisijaa vaan pelkästään pyörimisnopeutta. Ehkä hiukan huonosti toin asiani esille tuossa edellisessä viestissä :)
Saabin sovelluksessa Haldex varoittaa ja poistaa takavedon käytöstä jos ajetaan tiöapäisrenkaalla. Testattukin on. En muista tarkkaa prosenttimäärää missä abs antureiden antama tieto tulkitaan hajonneeksi renkaaksi tai tilapäisrenkaaksi. Korjaamomatskusta löytyy tarkat speksit jos kiinnostaa, löytyy nimittäin nuo. Kyseessä 4. versio Haldex kytkimestä. Matskussa on myös kerrottu miksi näin tehdään. Ei huvikseen tai piruillakseen...
Oletin että myös toiset valmistajat toimii samoin koska käytössä on samat komponentit ja niillä samat kestävyydet/rajat. Voihan se olla että toinen valmistaja odottaa kytkin-nesteen ylikuumenemiseen saakka ja pudottaa vasta sitten takavedon pois. Tämä vain ei tunnu järkevältä.
Torsenissa on ainakin rajoitus eri kokoisten renkaiden suhteen. Muistaakseni 5 %:n ero sallitaan.
Samaa luokkaa. Muistinvaraisesti Haldex sallii max. 4% eron kehän pituudessa.
Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 04.04.13 - klo:14:09
Voisiko muisti pätkiä sen verran, että todellinen ongelma oli se, että tuossa Fordissa ei ollut keskitasauspyörästöä? Jenkithän harrastavat kytkettäviä nelikkoja ilman keskitasauspyörästöä edelleenkin. Sellaisella ei voi ajaa pitävällä pinnalla eri kokoisilla renkailla. Eipä sillä kannata pitävällä pinnalla muutenkaan ajaa nelikko kytkettynä, kun voimalinjan rasitus on kovaa.
Muistin pätkiminen voi olla hyvinkin mahdollista. Se vaan jäi mieleen, kun hän joutui koukkaamaan kerran talvella hangen kautta ja toiset siten kommentoi, että kyllähän tolla pitää päästä kohtuu syvässäkin hangessa. Niin vastaus oli, että nelivedolla renkaiden kokoero rasittaa voimansiirtoa sen verran, että voi paikat hajota.
Vyörenkaan kulutuspinnan paksuudella ei ole suurta merkitystä renkaan vierintämatkaan kierrosta kohti.
Vyörenkaan vierintämatka määräytyy pääasiassa vyörakenteen keskihalkaisijan mukaan.
Maata vasten renkaan kulutuspinta on tasossa ja silloin kulutuspinnan paksuuserot vaikuttaa vaan maavaraan, ei vierintämatkaan. Jos renkaat ovat eri kokoa, silloin vierintämatkatkin ovat erilaiset.
Lainaus käyttäjältä: a1jaa - 04.04.13 - klo:18:44
Vyörenkaan kulutuspinnan paksuudella ei ole suurta merkitystä renkaan vierintämatkaan kierrosta kohti.
Vyörenkaan vierintämatka määräytyy pääasiassa vyörakenteen keskihalkaisijan mukaan.
Maata vasten renkaan kulutuspinta on tasossa ja silloin kulutuspinnan paksuuserot vaikuttaa vaan maavaraan, ei vierintämatkaan. Jos renkaat ovat eri kokoa, silloin vierintämatkatkin ovat erilaiset.
Saat aika pitkään selittää että suostun uskomaan, että jos renkaiden halkaisijassa on eroa niin että maavara muuttuu, niin muka ei vierintämatka muuttuisi.
Asiasta toiseen. Autobildissä oli juttua vähän aika sitten erilaisista nelivedoista, ja visko keskilukko toimi muistaakseni niin että jos on nopeuseroa etu ja taka-akselin välillä, rupeaa keskilukko ottamaan enemmän kiinni. Kuulostaa minusta potentiaaliselta ongelmakohdalta jos edessä ja takana on erihalkaisijat renkaat.
Lainaus käyttäjältä: Arcca - 04.04.13 - klo:19:26
Saat aika pitkään selittää että suostun uskomaan, että jos renkaiden halkaisijassa on eroa niin että maavara muuttuu, niin muka ei vierintämatka muuttuisi.
Et tietysti usko sitäkään, että moottorikelkassa telamaton ripojen korkeus vaikuttaa kovalla alustalla kelkan korkeuteen muttei kuljettuun matkaan yhtä telamaton kierrosta kohti.
Olettaen tietysti, että telamatto ei luista alustaan nähden.
Ilmatäytteinen vyörengas on monimutkaisempi laite, kuin äkkiseltään näyttää.
Lainaus käyttäjältä: a1jaa - 04.04.13 - klo:19:49
Et tietysti usko sitäkään, että moottorikelkassa telamaton ripojen korkeus vaikuttaa kovalla alustalla kelkan korkeuteen muttei kuljettuun matkaan yhtä telamaton kierrosta kohti.
Panit kyllä tuolla telamatolla pitkään miettimään, kuinka siinä käy. :D :D
Sen kanssa nielen teoriasi. Telamatossa ripojen pintaosien välinen etäisyys pääsee käsittääkseni muuttumaan telan päissä ja näin ollen ulommainen kuviteltu viiva ympäri telamaton ei ole sama kuin "tehollinen" vierintämatka. Renkaaseen en osaa kuvitella samaa ilmiötä, koska kumi on tiivistä ainetta.
LainaaSaat aika pitkään selittää että suostun uskomaan, että jos renkaiden halkaisijassa on eroa niin että maavara muuttuu, niin muka ei vierintämatka muuttuisi.
Telamatto tai telaketju toimii ihan eri periaatteella kuin ilmatäytteinen (vyö)rengas. Vyörengas on varsin yksinkertainen laite, mutta sen toiminnan matemaattisessa mallintamisessa pitää ottaa huomioon aika monta muuttujaa. Kyllä se vierintämatkakin taitaa renkaan kuluessa vähän muuttua, mutta muutos ei ole lineaarinen suhteessa pinnan kulumiseen.
LainaaVyörenkaan vierintämatka määräytyy pääasiassa vyörakenteen keskihalkaisijan mukaan.
LainaaMuistinvaraisesti Haldex sallii max. 4% eron kehän pituudessa.
Kysyin VV-Autosta (tekn. puolelta), miten vääränkokoisen pyörän käyttö vaikuttaa Haldexiin, kun olin hankkimassa Caddyyn tilapäisvarapyörää. Minulle vastattiin, että ohjausjärjestelmä kytkee muutaman kilometrin jälkeen takavedon pois, jos jonkin pyörän koko (=pyörimisnopeus) poikkeaa liikaa muista. Ts. nelivetojärjestelmä menee "vikatilaan", jos alla on yksi selvästi pienempi pyörä. Mainittu 4% tarkoittaa kuitenkin n. >15 mm pienempää renkaan vierintäsädettä, mikä ei pinnan kulumisen seurauksena ole mahdollinen.
Lainaavisko keskilukko ... Kuulostaa minusta potentiaaliselta ongelmakohdalta jos edessä ja takana on erihalkaisijat renkaat.
Selvästi erikokoiset renkaat ovat aiheuttavat suurella todennäköisyydellä ongelmia missä tahansa nelivetoisessa autossa. Traktorit ovat sitten eri juttu... ;)
Nuo telat ovat aika mielenkiintoisia.
Miettikääpä tilannetta, että moottorikelkka ajaa nopeudella 100 km/h tiehen nähden. Mikä on siinä tilanteessa telamaton nopeus? Eikös se olekin alapuolella (tietä vasten) 0 km/h ja yläpuolella vastaavasti 200 km/h?
Laitetaanpa pienimuotoinen arvuuttelu, kumpi alla mainituista autoista kulki paremmin?
Mitsubishi Pajero D5 (pitkä), vuosimallia 1987, napalukot edessä ja hidas neliveto.
Renkaat Good Year Cargo Ultragrip, 225/70/15, pintaa 9 mm, ikä 15 vuotta.
Subaru Outback 2,0D, vuosimallia 2008, ei alennusvaihteistoa.
Renkaat Nokian Hakkapeliitta 5, 215/60/60, pintaa 7 mm, ikä 5 vuotta.
Molempien perässä vedin samaa kärryä, kärry+kelkka=700 kg.
Tieura poljettu traktoreilla ja kelkoilla, mutkainen ja kapea, mutta ei jyrkkiä mäkiä. Pinnalla irtolunta ja pohja upotti, mutta ei niin paljon, että edes Subaru (maavaraa 18 cm) olisi jäänyt kantamaan pohjasta. Pohja kyllä lanasi tietä, mutta ei siis jäänyt kantamaan.
Kuski oli molemmissa autoissa sama (=minä itse) ja ajoin tietä useita kertoja molemmilla autoilla vuorotellen ja useana eri päivänä.
Kumpi meni siis meni paremmin, veikkauksia?
Lainaus käyttäjältä: Arcca - 04.04.13 - klo:20:01
Panit kyllä tuolla telamatolla pitkään miettimään, kuinka siinä käy. :D :D
Sen kanssa nielen teoriasi. Telamatossa ripojen pintaosien välinen etäisyys pääsee käsittääkseni muuttumaan telan päissä ja näin ollen ulommainen kuviteltu viiva ympäri telamaton ei ole sama kuin "tehollinen" vierintämatka. Renkaaseen en osaa kuvitella samaa ilmiötä, koska kumi on tiivistä ainetta.
Vyörenkaassa on jäykkä vyö, jotta rengas saadaan toimimaan kuten telamatto, mikä erottaa vyörenkaan ristikudosrenkaasta.
Kulutuspinta joustaa/venyy renkaan tullessa kosketukseen tien kanssa ja lähtiessä kosketuksesta, vyö ei.
Sekä rengas että telamatto ovat tasaisella alustalla koko kosketuspituudeltaan kulutuspinta/telamatto tasossa.
Muu osa renkaasta/telamatosta kiertää sitten ympyrän kaarta/mutkitellen.
Lainaus käyttäjältä: Amazonmies - 04.04.13 - klo:20:17
Laitetaanpa pienimuotoinen arvuuttelu, kumpi alla mainituista autoista kulki paremmin?
Mitsubishi Pajero D5 (pitkä), vuosimallia 1987, napalukot edessä ja hidas neliveto.
Renkaat Good Year Ultragrip, 225/70/15, pintaa 9 mm, ikä 15 vuotta.
Subaru Outback 2,0D, vuosimallia 2008, ei alennusvaihteistoa.
Renkaat Nokian Hakkapeliitta 5, 215/60/60, pintaa 7 mm, ikä 5 vuotta.
Molempien perässä vedin samaa kärryä, kärry+kelkka=700 kg.
Minä laitan rahat pitkävedossa MITSULLE :)
Tieura poljettu traktoreilla ja kelkoilla, mutkainen ja kapea, mutta ei jyrkkiä mäkiä. Pinnalla irtolunta ja pohja upotti, mutta ei niin paljon, että edes Subaru (maavaraa 18 cm) olisi jäänyt kantamaan pohjasta. Pohja kyllä lanasi tietä, mutta ei siis jäänyt kantamaan.
Kuski oli molemmissa autoissa sama (=minä itse) ja ajoin tietä useita kertoja molemmilla autoilla vuorotellen ja useana eri päivänä.
Kumpi meni siis meni paremmin, veikkauksia?
Lainaus käyttäjältä: Amazonmies - 04.04.13 - klo:20:17
Laitetaanpa pienimuotoinen arvuuttelu, kumpi alla mainituista autoista kulki paremmin?
Mitsubishi Pajero D5 (pitkä), vuosimallia 1987, napalukot edessä ja hidas neliveto.
Renkaat Good Year Cargo Ultragrip, 225/70/15, pintaa 9 mm, ikä 15 vuotta.
Subaru Outback 2,0D, vuosimallia 2008, ei alennusvaihteistoa.
Renkaat Nokian Hakkapeliitta 5, 215/60/60, pintaa 7 mm, ikä 5 vuotta.
Molempien perässä vedin samaa kärryä, kärry+kelkka=700 kg.
Tieura poljettu traktoreilla ja kelkoilla, mutkainen ja kapea, mutta ei jyrkkiä mäkiä. Pinnalla irtolunta ja pohja upotti, mutta ei niin paljon, että edes Subaru (maavaraa 18 cm) olisi jäänyt kantamaan pohjasta. Pohja kyllä lanasi tietä, mutta ei siis jäänyt kantamaan.
Kuski oli molemmissa autoissa sama (=minä itse) ja ajoin tietä useita kertoja molemmilla autoilla vuorotellen ja useana eri päivänä.
Kumpi meni siis meni paremmin, veikkauksia?
-Pajeron renkaan halkaisija maastoon parempi 69.6cm vs. Subarun 66,4cm.
-Pajeron renkaissa 2 mm enempi pintaa, mutta vanha rengas menettänyt jo ominaisuuksia.
-Pajerossa lukot.. veto parempi mutta mutkissa puskee.
-Subaru antoi lisätasoitusta pienemmällä maavaralla.
=> Pajero? :)
Mua tuli tänään vastaan ihan uudelta näyttävä Volkkari Amarok. Se, mikä yllätti oli, että Amarok luiskahti lähes poikittain keskellä kaupunkia kun jäiseen katuun oli sulanut syvä normaaliauton akselivälin menevä ura, joka ilmeisesti Amarokin sai pois hallinnasta. Omalla neliveto Yetillä ei ollut mitään ongelmaa väistää tilannetta. Jäin kyllä jälkeenpäin ihmettelemään Amarokin yllättävää käytöstä, tilanne jopa säikäytti kohtalaisesti kun valtavalta näyttävä auto tuntui lähtevän kuskin kädestä ja tuli suoraan kohti. Mikähän tuon Amarokin neliveto-järjestelmä on? Jos on täysneliveto, niin en kyllä ikinä halua tuollaista!
Mitäs ihmeellistä tuossa on?
^^Amarokia saa esitteen mukaan joko jatkuvalla tai kytkettävällä nelivedolla. Lieköhän ollut jälkimmäinen tapaus ja kytkentä tekemättä?
Lainaus käyttäjältä: Mrk - 04.04.13 - klo:20:50
Mitäs ihmeellistä tuossa on?
No on siinä ihmeellistä se, että oma auto ei reagoinut kadun polanteisiin mitenkään!
Lainaus käyttäjältä: Amazonmies - 04.04.13 - klo:20:17
Laitetaanpa pienimuotoinen arvuuttelu, kumpi alla mainituista autoista kulki paremmin?
Mitsubishi Pajero D5 (pitkä), vuosimallia 1987, napalukot edessä ja hidas neliveto.
Renkaat Good Year Cargo Ultragrip, 225/70/15, pintaa 9 mm, ikä 15 vuotta.
Subaru Outback 2,0D, vuosimallia 2008, ei alennusvaihteistoa.
Renkaat Nokian Hakkapeliitta 5, 215/60/60, pintaa 7 mm, ikä 5 vuotta.
Molempien perässä vedin samaa kärryä, kärry+kelkka=700 kg.
Tieura poljettu traktoreilla ja kelkoilla, mutkainen ja kapea, mutta ei jyrkkiä mäkiä. Pinnalla irtolunta ja pohja upotti, mutta ei niin paljon, että edes Subaru (maavaraa 18 cm) olisi jäänyt kantamaan pohjasta. Pohja kyllä lanasi tietä, mutta ei siis jäänyt kantamaan.
Kuski oli molemmissa autoissa sama (=minä itse) ja ajoin tietä useita kertoja molemmilla autoilla vuorotellen ja useana eri päivänä.
Kumpi meni siis meni paremmin, veikkauksia?
Hmm, keskinopeus olisi hyvä tietää. No vastataan niinkuin poliitikko:
Jos tieuralla paljon polanteita erityisesti mutkissa ---> Subbe
Jos suht tasaista mössöä, alla kovempaa ---> Pajero
Niin, autot ovat aika pirun erilaisia. Ja mistäs tiedät vaikka volkkarin kuski olisi ihan tarkoituksella irroittanyt perän. Ai niin eihän niin tule koskaan tapahtua, siihen voi vaikka kuolla.
Toiset osaa ajaa niinku nelivedolla välillä kuuluukin. Toisille amatööri ajon jatke.
LainaaPajerossa lukot.. veto parempi mutta mutkissa puskee.
Ei taida -87 Pajerossa olla (tasauspyörästön) lukkoja.
Ns. "napalukoilla" ei nimittäin ole mitään tekemistä oikeiden "lukkojen" kanssa. Niillä voidaan ainoastaan vapauttaa etuvoimansiirto takavetoa käytettäessä.
Keskinopeutta kyselty...Subaru ei jaksanut kakkosella vetää, vaan ykkösellä mentiin ja silläkin lähes kokoaikaa sutien. Paljastetaan vielä sen verran, että Pajero ei mennyt hitaalla nelivedolla mihinkään. Silläkin piti ajaa lähinnä nopean nelivedon ykkösellä ja välillä kakkosellakin.
Ja Pajerossa ei ole esimerkiksi keskitasauspyörästön lukkoa, mutta kyllä neljällä renkaalla näytti sutivan.
Niin ja polaneita ei ollut, vaan koko tieura oli suhteellisen tasainen ja tasaisesti upottava. Uralta ei tietenkään auttanut tippua.
Lainaus käyttäjältä: Mrk - 04.04.13 - klo:20:59
Niin, autot ovat aika pirun erilaisia. Ja mistäs tiedät vaikka volkkarin kuski olisi ihan tarkoituksella irroittanyt perän. Ai niin eihän niin tule koskaan tapahtua, siihen voi vaikka kuolla.
En tietenkään voi tietää mitä Amarokin kuskin päässä liikkui, mutta vauhti oli kaupungissa korkeintaan jotain 20-30km/h joten en usko mihinkään pelleilyyn. Ja kuski näytti kyllä yhtä säikähtäneeltä kuin minäkin. Turha ruveta tästä asiasta väittelemään, mutta jos Amarokin tapainen auto on noin herkkä lipsumisille oli sitten mikä asetus tahansa päällä, niin, ei hyvä!
Lainaus käyttäjältä: automaattori - 04.04.13 - klo:21:16
En tietenkään voi tietää mitä Amarokin kuskin päässä liikkui, mutta vauhti oli kaupungissa korkeintaan jotain 20-30km/h joten en usko mihinkään pelleilyyn. Ja kuski näytti kyllä yhtä säikähtäneeltä kuin minäkin. Turha ruveta tästä asiasta väittelemään, mutta jos Amarokin tapainen auto on noin herkkä lipsumisille oli sitten mikä asetus tahansa päällä, niin, ei hyvä!
Yksi selitys Amarokin käytökselle voi olla renkaissa.
Amarokissa saattoi olla M+S merkityt maastorenkaat, joilla saa ajaa talvellakin.
Ne on kuitenkin kesärenkaat ja jäällä liukkaat.
LainaaPajerossa ei ole esimerkiksi keskitasauspyörästön lukkoa
Eihän siinä ole keskitasauspyörästöäkään, vaan perinteinen kytkettävä neliveto. ;)
Lainaus käyttäjältä: automaattori - 04.04.13 - klo:21:16
En tietenkään voi tietää mitä Amarokin kuskin päässä liikkui, mutta vauhti oli kaupungissa korkeintaan jotain 20-30km/h joten en usko mihinkään pelleilyyn. Ja kuski näytti kyllä yhtä säikähtäneeltä kuin minäkin. Turha ruveta tästä asiasta väittelemään, mutta jos Amarokin tapainen auto on noin herkkä lipsumisille oli sitten mikä asetus tahansa päällä, niin, ei hyvä!
Amarok voi olla..
1. takaveto
2. kytkettävä neliveto
3. jatkuva neliveto (torsen)
Mikä malli lienee ollut kyseessä?
Ei tuollainen lapasesta lähtö vetotavan toteutuksesta ole kiinni.. näkeehän noita tumpulointeja silloin tällöin kokemattomien kuskien suorittamana. Kevyempiperäinen lava-auto lipsahtaa muita helpommin.
Lainaus käyttäjältä: Amazonmies - 04.04.13 - klo:21:14
Keskinopeutta kyselty...Subaru ei jaksanut kakkosella vetää, vaan ykkösellä mentiin ja silläkin lähes kokoaikaa sutien. Paljastetaan vielä sen verran, että Pajero ei mennyt hitaalla nelivedolla mihinkään. Silläkin piti ajaa lähinnä nopean nelivedon ykkösellä ja välillä kakkosellakin.
Ja Pajerossa ei ole esimerkiksi keskitasauspyörästön lukkoa, mutta kyllä neljällä renkaalla näytti sutivan.
Niin ja polaneita ei ollut, vaan koko tieura oli suhteellisen tasainen ja tasaisesti upottava. Uralta ei tietenkään auttanut tippua.
Hmm, vaikeuskerroin lisääntyy. Ehkä jatkan poliitikkolinjalla...
=================
Tähän kysymykseen vastaakin parhaiten Pääministerin kanslia...ja minun onkin nyt lähdettävä kiiruusti killan saunailtaan. (Ovelta huudahdan ehkä 'Subbe?')
Lainaus käyttäjältä: Tupo - 04.04.13 - klo:21:08
Ei taida -87 Pajerossa olla (tasauspyörästön) lukkoja.
Ns. "napalukoilla" ei nimittäin ole mitään tekemistä oikeiden "lukkojen" kanssa. Niillä voidaan ainoastaan vapauttaa etuvoimansiirto takavetoa käytettäessä.
Keskitasauspyörästö puuttuu => kääntyy kankeammin neliveto päällä.
VW t3 syncro transpoter ois pieksenyt molemmat 8)
Birger in der Gasse Syncro IG16 (http://www.youtube.com/watch?v=zBuHRK71al8#)
Lainaus käyttäjältä: Tupo - 04.04.13 - klo:21:21
Eihän siinä ole keskitasauspyörästöäkään, vaan perinteinen kytkettävä neliveto. ;)
Aivan, pieni ajatusvirhe. Eli ei ole etu- eikä taka-akselilla kytkettäviä lukkoja. Taka-akselilla on jonkinsortin visko/kitkalukko, jonka toimintaa voi avittaa käkkärillä.
Paljastetaan vastaus, joka yllätti minutkin täysin. Eli Subbe kyllä pesi selkeästi Mitsun. Hitaalla nelivedolla Mitsu vain muhjasi paikallaan ja nopellakin nelivedolla oli samaa ongelmaa. Johtunee varmaan osittain renkaista, mutta ei sitä kokonaan selitä.
Subbe kulki uskomattoman hyvin kunhan vain piti kaasupolkimen lähes pohjassa. Välillä vauhti hyytyi ja kuskiltakin oli usko loppua, mutta niin vain taas kohta mentiin. Pitkä ykkönen auttoi noissa olosuhteissa etenemistä. Kytkimen kanssa ei auttanut alkaa pelaamaan, sillä sitä se ei kestä. Eli kytkin liikkeelle lähtiessä raakana ylös ja sen jälkeen vai reippaasti kierroksia koneeseen. Avainsana oli minun mielestä renkaiden tarpeeksi suuri pyörintänopeus ::)
Kaksi kertaa olen päässyt testaamaan Volvon neliveto-ominaisuuksia tositoimissa. Toisen kerran, kun vedin Transporteria aika pahasta paikasta ojasta tielle, ja toisen kerran eilen, kun vedin mäntytukkipuuta pois konkelosta. Vetovastuksen suuruutta en käy arvailemaan, mutta jälkimmäisessä tilanteessa sain yksinkertaisen kuormaliinan kerran poikki hyvin tasaisella vedolla (ei kai automaattilaatikolla muuhun pystykään ;)). Männyn tyvipää kynti aika lahjakkaasti maata, mutta kummallakin kerralla Volvo oli tasaisella, kovalla pinnalla, joka tosin oli jäinen. Renkaat eivät luistaneet tippaakaan, mitä ihmettelen vieläkin. Kummallakin kerralla veto onnistui yli odotusten.
Momentinmuuntimen lähtömomentti voi olla suurempi kuin tulomomentti. DSG:llä tuokin puu ois vieläkin siellä konkelossa. Volvossa on vahva moottori ja hyvä automaatti (vaikka se aina muistetaan testeissä haukkua kun DSG on niin Mahtava).
LainaaMomentinmuuntimen lähtömomentti voi olla suurempi kuin tulomomentti.
Juuri siksi sen nimi on momentin
muunnin. Tuo (suurempi lähtömomentti) tietenkin vaatii sen, että lähtöakseli ei pyöri tai pyörii (selvästi) tuloakselia hitaammin. Tästä syystä momentinmuunnin on tuollaisessa "paaluvetotilanteessa" aivan ylivoimainen muihin "kytkinratkaisuihin" verrattuna.
Lainaus käyttäjältä: Tupo - 05.04.13 - klo:07:43
Juuri siksi sen nimi on momentinmuunnin. Tuo (suurempi lähtömomentti) tietenkin vaatii sen, että lähtöakseli ei pyöri tai pyörii (selvästi) tuloakselia hitaammin. Tästä syystä momentinmuunnin on tuollaisessa "paaluvetotilanteessa" aivan ylivoimainen muihin "kytkinratkaisuihin" verrattuna.
Kiitos selvennyksistä, tuRboman ja Tupo. Kuulostaa loogiselta, joskaan tämä tekniikkapuoli ei ollut edeltä kovinkaan hyvin selvillä.
Varmasti erilaisia vetokokeita on sovellettu nelivetotesteissä. Erityisen tärkeää/kiinnostavaa olisi tehdä vertailut erilaisissa tilanteissa eri neliveto- ja vaihteistokombinaatioilla ja pisteyttää tulokset siten, että jokainen löytää omiin käyttötarpeisiinsa ja mieltymyksiinsä parhaiten soveltuvat vaihtoehdot.
Mietiskelin puhtaasta mielenkiinnosta ja uutta oppiakseni seuraavaa:
Näistä vääntömomenttiasioista [Nm] puhuttaessa voisi toteamuksena mainita, että vääntömomentti syntyy vasta kun pyörivää akselia kuormitetaan.
Voima, [N] joka tarvitaan auton vetämän kuorman liikuttamiseksi, syntyy auton vetävien pyörien yhteenlasketusta, kulloinkin vaikuttavasta vääntömomentista huomioiden momenttivarren pituuden. Momenttivarren pituus on etäisyys pyörän keskipisteestä renkaan kitkapintaan.
Auton moottorin kampiakselin päästä lähtevä vääntömomentti suhteessa auton pyörissä vaikuttavaan vääntömomenttiin riippuu voimansiirron kokonaisvälityssuhteesta vähennettynä voimansiirron hyötysuhteella.
Momentinmuunnin- ja CVT-vaihteistossa välityssuhde muuttuu portaattomasti. DSG- ja manuaalivaihteistossa välityssuhteen muutos on portaittainen.
Jokainen voimansiirron osanen vähentää omalta osaltaan siirtyvää vääntömomentti, esim. lieriöhammaspyöränparin hyötysuhde on n. 0,9.
Voimansiirrossa syntyvät häviöt muuttuvat lämmöksi.
Koska olen autoasioissa maallikko, niin paremmin asioihin perehtyneet kommentoikoot halutessaan tuumiskeluani.
Lainaus käyttäjältä: Vaarivanhus - 05.04.13 - klo:09:29
Momentinmuunnin- ja CVT-vaihteistossa välityssuhde muuttuu portaattomasti.
Perinteisessä automaatissa, jossa siis on momentinmuunnin ja planeettapyörästöjä, välityksiä on vain rajallinen määrä ja niiden välissä siten portaita. Momentinmuunnin (silloin kun ei lukittu) sallii nopeuseroa jossakin määrin, mutta ei niin paljon, että vaihteiston käytöstä voisi portaattomaksi sanoa.
Lainaus käyttäjältä: Emil Eagle - 05.04.13 - klo:10:19
Perinteisessä automaatissa, jossa siis on momentinmuunnin ja planeettapyörästöjä, välityksiä on vain rajallinen määrä ja niiden välissä siten portaita. Momentinmuunnin (silloin kun ei lukittu) sallii nopeuseroa jossakin määrin, mutta ei niin paljon, että vaihteiston käytöstä voisi portaattomaksi sanoa.
Kyllä perinteiset momentinmuunnin automaatit oli portaattomia.
Esimerkiksi vm.2000 4-vaihteinen lähti talviajomoodissa 3-vaihteella liikkeelle ja normaalimoodissakin moottorin kierrokset pysyi paikallaan vaikka vauhtia tuli autoon lisää. Moottorin kierrokset määräsi vaan kiihtyvyyden suuruuden.
Koetetaan keskittyä tässä topicissa vetotapoihin ja erityisesti nelivetotetkniikkaan. Eri vaihteistojen ominaisuuksia voidaan käsitellä sikäli kuin niillä on osuutta nelivedon toimintaan.
Nelivetoisen auton voimansiirrossa moottorilta saatava vääntömomentti jakautuisi ihanteellisimmillaan mahdollisimman tasaisesti jokaiselle pyörälle siten, että tien- ja renkaan pinnan välinen kitka ei muuttuisi lepokitkasta liikekitkaksi. Silloin auto jaksaisi vetää "kykyihinsä" nähden mahdollisimman suurta kuormaa. Puusta katsoen arvelisin, että kaikenlainen, voimansiirron "heikkouksista" johtuva nykiminen vähentää auton kykyä vetää itseään ja kuormaa. Autoissa on varmaan tässä suhteessa eroja. Hyödynnetäänkö nykimättömässä vedossa vedon tasaamiseksi jarruja vai hoitaako hyvin suunniteltu voimansiirto homman ilman "kepulinkonsteja?
Lainaus käyttäjältä: Vaarivanhus - 05.04.13 - klo:11:13
Autoissa on varmaan tässä suhteessa eroja. Hyödynnetäänkö nykimättömässä vedossa vedon tasaamiseksi jarruja vai hoitaako hyvin suunniteltu voimansiirto homman ilman "kepulinkonsteja?
Jarrut eivät ole hyvä ratkaisu, vaan lukot. Maastureissahan näitä vielä joskus näkee... :(
Tasaisella alustalla suoraan ajettaessa paras vetokyky saadaan 100% lukoilla kaikissa tasauspyörästöissä. Eli kaikki pyörät pakotetaan pyörimään samalla nopeudella.
Käännyttäessä ja epätasaisella alustalla ajettaessa optimipito edellyttää, että pyörät voivat pyöriä eri nopeuksilla ja 100% lukot ei ole paras ratkaisu.
Jarruilla hoidettu liiallisten luistojen rajoitus toimii satunnaisessa tarpeessa, kuten city-maasturit ja 4-vetoiset henkilöautot.
Oikeissa maasto-ajoneuvoissa jarruilla tehty luistonesto ei ole paras ratkaisu.
Optimi ratkaisu on jokaisella pyörällä oma moottori, jolloin pyörimisnopeus voidaan optimoida luiston kannalta kaikissa olosuhteissa. Ohjaus pyörimisnopeuksille pitää ottaa pyörien kääntökulmasta ja jousituksen asennosta.
Esteen yli mennessään pyörä kulkee pitemmänmatkan kuin tasaisella alusta mennessä.
Lainaus käyttäjältä: Quality - 04.04.13 - klo:22:14
Kaksi kertaa olen päässyt testaamaan Volvon neliveto-ominaisuuksia tositoimissa. Toisen kerran, kun vedin Transporteria aika pahasta paikasta ojasta tielle, ja toisen kerran eilen, kun vedin mäntytukkipuuta pois konkelosta. Vetovastuksen suuruutta en käy arvailemaan, mutta jälkimmäisessä tilanteessa sain yksinkertaisen kuormaliinan kerran poikki hyvin tasaisella vedolla (ei kai automaattilaatikolla muuhun pystykään ;)). Männyn tyvipää kynti aika lahjakkaasti maata, mutta kummallakin kerralla Volvo oli tasaisella, kovalla pinnalla, joka tosin oli jäinen. Renkaat eivät luistaneet tippaakaan, mitä ihmettelen vieläkin. Kummallakin kerralla veto onnistui yli odotusten.
Hmmm, kaipa sitä nelivedon voi hankkia konkelopuiden irrotustakin varten - eipä ole koskaan tullut mieleen! 8) Tohtisikohan kokeilla jahka neliveto saapuu kotiin.
Lainaus käyttäjältä: a1jaa - 05.04.13 - klo:11:37
Optimi ratkaisu on jokaisella pyörällä oma moottori, jolloin pyörimisnopeus voidaan optimoida luiston kannalta kaikissa olosuhteissa. Ohjaus pyörimisnopeuksille pitää ottaa pyörien kääntökulmasta ja jousituksen asennosta.
Esteen yli mennessään pyörä kulkee pitemmänmatkan kuin tasaisella alusta mennessä.
Toiseksi paras ratkaisu on kai sitten Torsen tai kruunutasauspyörästö molemmilla akseleilla ja keskellä? Ei ihan niin optimi voimanjaoltaan kuin pyöräkohtaiset moottorit, mutta ainakin teknisesti huomattavasti yksinkertaisempi ("ei pätkääkään sähköjohtoa") ja siten oletettavasti toimintavarmempi.
Lainaus käyttäjältä: 4wdsuperbkombi - 05.04.13 - klo:11:41
Hmmm, kaipa sitä nelivedon voi hankkia konkelopuiden irrotustakin varten - eipä ole koskaan tullut mieleen! 8) Tohtisikohan kokeilla jahka neliveto saapuu kotiin.
Tekniikka auttaa kädetöntä ;). Tosiasiassa nelivedosta on erittäin paljon konkreettista hyötyä vakaiden ajo-ominaisuuksien (varsinkin talvikelillä) ja sujuvien lähtöjen (maksimaalisen pidon) muodossa. Nämä ovat niin tavanomaisia ja kaikkien tunnustamia asioita, etten niitä erikseen maininnut.
Konkelon ratkaisuun taitaa aika harvoin saada näitä nykyaikaisia cittareita - paitsi ehkä tasaisella omakotitontilla :). Siellä tosin konkeloriskikin on pienempi.
Lainaus käyttäjältä: a1jaa - 05.04.13 - klo:11:37
Optimi ratkaisu on jokaisella pyörällä oma moottori, jolloin pyörimisnopeus voidaan optimoida luiston kannalta kaikissa olosuhteissa. Ohjaus pyörimisnopeuksille pitää ottaa pyörien kääntökulmasta ja jousituksen asennosta.
Esteen yli mennessään pyörä kulkee pitemmänmatkan kuin tasaisella alusta mennessä.
Päästäänkö tällaiseen optimaaliseen nelivetoon muulla keinoin kuin sähkömoottorinelivedolla? Onko tällaisia autoja "kaikelle kansalle" jo tehty tai vasta/edes suunnitteilla?
Lainaus käyttäjältä: Vaarivanhus - 05.04.13 - klo:11:51
Päästäänkö tällaiseen optimaaliseen nelivetoon muulla keinoin kuin sähkömoottorinelivedolla? Onko tällaisia autoja "kaikelle kansalle" jo tehty tai vasta/edes suunnitteilla?
Kaikelle kansalle tarkoitetuissa autoissa ei koskaan tule olemaan optimiratkaisuja, ne on tarkoitettu vaan erikoisajoneuvoihin.
LainaaHyödynnetäänkö nykimättömässä vedossa vedon tasaamiseksi jarruja vai hoitaako hyvin suunniteltu voimansiirto homman ilman "kepulinkonsteja?
Jos tavoitteena on vedon tasaisuus ja mahdollisimman suuri vetovoima hitailla nopeuksilla, on 100% lukot tai "yhtäpuuta-neliveto" (ilman mitään lukkoja) yhdessä momentinmuuntimen kanssa toimivin tekniikka - myös kaarteessa tai epätasaisella alustalla. Kun tavoitteena on 100% vetopito, liikutaan kumipyörillä joka tapauksessa jossakin liike- ja lepokitkan välimaastossa, eikä jonkin pyörän hetkittäinen luisto aiheuta mitään ongelmaa. Samaan tulokseen voidaan päästä myös korvaamalla (hydrodynaaminen) momentinmuunnin hydrostaattisella voimansiirrolla. Suurin osa raskaaseen veto/työntökäyttöön tarkoitetuista työkoneista onkin toteutettu tällä tavalla. "Yksinkertainen on kaunista - ja toimivaa." Ajettavuuden kannalta tällainen "täysin jäykkä" voimansiirto on tietenkin aivan toivoton.
a1jaan esittämä pyöräkohtaisiin moottoreihin ja niiden yksilölliseen ohjaukseen perustuva järjestelmä olisi (periaatteessa) paras, jos voiman lisäksi haetaan liikkeisiin
tarkkuutta, mutta se vaatisi myös erittäin nopeaa, tarkkaa ja monipuolista anturointia ja ohjaustekniikkaa.
OT:
LainaaKyllä perinteiset momentinmuunnin automaatit oli portaattomia.
Niinhän perinteinen manuaalikin on - jos luistattaa kytkintä. ;)
(Momentinmuuntimen "luisto" saa automaatin
tuntumaan "portaattomalta".)
LainaaKaikelle kansalle tarkoitetuissa autoissa ei koskaan tule olemaan optimiratkaisuja
Itse asiassa nämä tavalliset "kaikelle kansalle" tarkoitetut autot edustavat kyllä optimoinnin huippua. Niitä vain ei ole optimoitu yhtä eritystarkoitusta, kuten "paaluvetoa" varten. Kansanautojen ominaisuudet, varustelu ja
hinta on hyvin tarkkaan optimoitu sopimaan mahdollisimman monen käyttäjän tarpeisiin ja mieltymyksiin.
Lainaus käyttäjältä: Tupo - 05.04.13 - klo:12:37
Itse asiassa nämä tavalliset "kaikelle kansalle" tarkoitetut autot edustavat kyllä optimoinnin huippua. Niitä vain ei ole optimoitu yhtä eritystarkoitusta, kuten "paaluvetoa" varten. Kansanautojen ominaisuudet, varustelu ja hinta on hyvin tarkkaan optimoitu sopimaan mahdollisimman monen käyttäjän tarpeisiin ja mieltymyksiin.
Ainakin minulle, Trabantin aikoinaan omistaneelle kuskille nuo nykyautojen "yleismies-Jantusen" ominaisuudet antavat vastinetta enemmän kuin tarpeeksi.
Hyvin pitkälle vajaavetoisellakin autolla pärjäilee, mutta jos matka suuntautuu huonoille teille, vaikkapa syksyisillä marjastusreissuilla, niin on se neliveto riittävän maavaran kera, "poikaa".
TM:n tuoreimman, varsin kattavan katumaasturitestin valossa voisi todeta, että 4. sukupolven Haldex on varsin pätevä kapistus automaattisesti kytkeytyvien nelikkojen sarjassa. Kolme kärkisijaa Haldexille ja oikeastaan kaikilla muilla tekniikoilla oli enemmän tai vähemmän vaikeuksia takavedon kytkeytymisen kanssa. Jopa Subarulla, mikä oli todella iso yllätys.
Myös RAV4:n varsin onneton suoritus takarenkaiden vedon osalta tuli ainakin minulle melko puskista. Rullilla kaikki toimi monilla merkeillä ihan ok, mutta kun autot ajettiin hankeen tai jyrkkään ylämäkeen ja takavedolle tuli todellista tarvetta, pelin henki muuttui varsin dramaattisesti.
Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 16.05.13 - klo:10:18
TM:n tuoreimman, varsin kattavan katumaasturitestin valossa voisi todeta, että 4. sukupolven Haldex on varsin pätevä kapistus automaattisesti kytkeytyvien nelikkojen sarjassa. Kolme kärkisijaa Haldexille ja oikeastaan kaikilla muilla tekniikoilla oli enemmän tai vähemmän vaikeuksia takavedon kytkeytymisen kanssa. Jopa Subarulla, mikä oli todella iso yllätys.
Myös RAV4:n varsin onneton suoritus takarenkaiden vedon osalta tuli ainakin minulle melko puskista. Rullilla kaikki toimi monilla merkeillä ihan ok, mutta kun autot ajettiin hankeen tai jyrkkään ylämäkeen ja takavedolle tuli todellista tarvetta, pelin henki muuttui varsin dramaattisesti.
Mukana oli kyllä vain kaksi kulkinetta jossa oli Haldex 4 (eli kaksoisvoitto Haldexille TM-pisteillä 8,70 ja 8,65). Fordilla ei ole uusimmassa Kugassa Haldexia laisinkaan (TM-pistemäärä 8,55).
Yksi auto (eli VW) selvisi ilman minkäänlaisia teknisiä ongelmia elektronisten järjestelmien osalta, sen lisäksi että ko. järjestelmät toimivat hyvin.
Lainaus käyttäjältä: Teutonic - 16.05.13 - klo:10:43
Fordilla ei ole uusimmassa Kugassa Haldexia laisinkaan (TM-pistemäärä 8,55).
Mä luotin tässä asiassa Googleen, jonka mukaan Kugassa olisi Haldex. Tosin itse artikkelissa ei kyllä missään vaiheessa mainuttu, että Kugassa olisi Haldex. Kun taas VW:n ja Skodan kohdalla oli maininta Haldexista. Voortin nettisivuilla ei ollut pikaisesti katsottuna yhtään mitään tietoa nelikon toteutuksesta.
Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 16.05.13 - klo:10:18
oikeastaan kaikilla muilla tekniikoilla oli enemmän tai vähemmän vaikeuksia takavedon kytkeytymisen kanssa. Jopa Subarulla, mikä oli todella iso yllätys.
Myös RAV4:n varsin onneton suoritus takarenkaiden vedon osalta tuli ainakin minulle melko puskista. Rullilla kaikki toimi monilla merkeillä ihan ok, mutta kun autot ajettiin hankeen tai jyrkkään ylämäkeen ja takavedolle tuli todellista tarvetta, pelin henki muuttui varsin dramaattisesti.
Subaru voi poistaa materiaaleistaan kaiken mikä puhuu jatkuvasta nelivedosta. Enempi satunnainen neliveto. Samoin toyon porukalle voisi lahjoittaa seppukuun sopivan veitsisarjan. Ei tuollaisella "nelarilla" mitään tee. Ylipäätään suoritukset olivat surkeita näyttäen juuri näiden sähkölelujen toimivuuden silloin, kun niitä oikeasti tarvitaan. >:(
Lainaus käyttäjältä: jf - 16.05.13 - klo:11:06
Subaru voi poistaa materiaaleistaan kaiken mikä puhuu jatkuvasta nelivedosta.
Ehkä näiden CVT-Subaruiden kohdalla voisi puhua symmetrisesti poistuvasta takavedosta ::) Manuaaliversioissahan ei käsittääkseni ole tätä pätkivää monilevykytkintä, vaan ihan perinteinen keskitasauspyörästö.
Yllättävän hyvin katumaasturitestissä Yeti ja Tiguan suoriutuivat. Koko testin voisi tiivistää niin, että automaatti kannattaa jättää suosiolla ainoastaan kesällä ruuhkassa ajavien ongelmaksi merkistä riippumatta :D
Lainaus käyttäjältä: eGetin - 16.05.13 - klo:11:11
Koko testin voisi tiivistää niin, että automaatti kannattaa jättää suosiolla ainoastaan kesällä ruuhkassa ajavien ongelmaksi merkistä riippumatta :D
Helpompi vaihtoehto on käyttää vaativissa olosuhteissa DSG:n manuaalipuolta 8)
Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 16.05.13 - klo:11:13
Helpompi vaihtoehto on käyttää vaativissa olosuhteissa DSG:n manuaalipuolta 8)
Juuri näin. Tätä optiota ei kukaan testaajista ole vielä käyttänyt, ei Suomessa eikä Saksassakaan. Myös DSG:n S-mode on jäänyt tyystin paitsioon.
Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 16.05.13 - klo:10:58
Mä luotin tässä asiassa Googleen, jonka mukaan Kugassa olisi Haldex. Tosin itse artikkelissa ei kyllä missään vaiheessa mainuttu, että Kugassa olisi Haldex. Kun taas VW:n ja Skodan kohdalla oli maininta Haldexista. Voortin nettisivuilla ei ollut pikaisesti katsottuna yhtään mitään tietoa nelikon toteutuksesta.
Uudessa Kugassa google- lähteiden mukaan "intelligent AWD system".. mikä lieneekin?
Joidenkin googlaus lähteiden mukaan uuden
kin Kugan neliveto on Haldex, jota Ford on optimoinut omilla ohjelmillaan => "intelligent AWD system"?
Jenkkisaitilta..
The old model had what Ford refers to as electronically controlled four-wheel drive, while the new system is referred to as intelligent all-wheel drive. What’s the main difference? More software, naturally.
Kyllä se Haldex on ilmeisesti poistunut uudesta mallista:
http://www.evo.co.uk/carreviews/evocarreviews/288976/2013_ford_kuga_20_tdci_powershift_review.html (http://www.evo.co.uk/carreviews/evocarreviews/288976/2013_ford_kuga_20_tdci_powershift_review.html)
Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 16.05.13 - klo:11:11
Ehkä näiden CVT-Subaruiden kohdalla voisi puhua symmetrisesti poistuvasta takavedosta ::) Manuaaliversioissahan ei käsittääkseni ole tätä pätkivää monilevykytkintä, vaan ihan perinteinen keskitasauspyörästö.
Hieman ihmettelen, että Tuulilasin testissä vastaavia ongelmia ei havaittu. Ja se myös ihmetyttää, mikseivät pyytäneet maahantuojalta mitään kommenttia tuohon takavedon tippumiseen pois pelistä. Jollekin saattaa tulla mieleen epälys, että testissä olleessa yksilössä olisi ollut jotain vikaa.
Lainaus käyttäjältä: Amazonmies - 16.05.13 - klo:11:36
Hieman ihmettelen, että Tuulilasin testissä vastaavia ongelmia ei havaittu. Ja se myös ihmetyttää, mikseivät pyytäneet maahantuojalta mitään kommenttia tuohon takavedon tippumiseen pois pelistä. Jollekin saattaa tulla mieleen epälys, että testissä olleessa yksilössä olisi ollut jotain vikaa.
Ei kai kukaan niitä selityksiä kaipaa? Tuote ei toimi testattaessa ja piste. Mikäli maahantuojalla ollaan niin urpoja, että lähtetään viallinen tuote testiin, niin silloinhan auto on juuri sitä mitä maahantuoja haluaa esitellä. ???
TM:n testissä oli vain kolme jatkuva-nelikkoa eli VW, Subaru ja Skoda. Näistä ainoastaan yksi (VW) oli sitä myös käytännössä kaikissa testatuissa tilanteissa.
Subarua on kehuttu ylivertaiseksi Haldexiin verrattuna, ei välttämättä ehkä ominaisuuksiltaan, mutta kylläkin laadultaan (eli ei "hyydy" tosipaikan tullen). TM:n testi ei ainakaan vahvista tätä käsitystä. Toki ko. yksilössä on voinut olla vika, mutta Subarua on myös nimenomaan suitsutettu siitä että se on vähävikainen.
Tuulilasin vastaava testi saattoi olla hieman "hellävaraisempi" (joskaan ei TM:n testi mitenkään "raju" liene ollut?).
Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 16.05.13 - klo:11:11
Ehkä näiden CVT-Subaruiden kohdalla voisi puhua symmetrisesti poistuvasta takavedosta ::) Manuaaliversioissahan ei käsittääkseni ole tätä pätkivää monilevykytkintä, vaan ihan perinteinen keskitasauspyörästö.
Manuaalissa on vielä keskitasauspyörästö + visko. CVT laatikon ihmeitä tämä aktiivinen jako ja symmetrisesti häviävä takaveto...
Lainaus käyttäjältä: Teutonic - 16.05.13 - klo:11:45
TM:n testissä oli vain kolme jatkuva-nelikkoa eli VW, Subaru ja Skoda.
Itse asiassa testissä ei ollut ainoatakaan jatkuvalla nelivedolla varustettua autoa. Siis siinä mielessä mitä jatkuvalla nelivedolla perinteisesti tarkoitetaan. Yhdessäkään autossa ei siis ollut keskitasauspyörästöä, vaan kaikissa veto menee etuakselille suoraan ja taakse monilevykytkimen kautta.
Lainaus käyttäjältä: tet - 16.05.13 - klo:11:55
Itse asiassa testissä ei ollut ainoatakaan jatkuvalla nelivedolla varustettua autoa. Siis siinä mielessä mitä jatkuvalla nelivedolla perinteisesti tarkoitetaan. Yhdessäkään autossa ei siis ollut keskitasauspyörästöä, vaan kaikissa veto menee etuakselille suoraan ja taakse monilevykytkimen kautta.
,,lä nyt pilaa faktoilla tätä keskustelua.
Lainaus käyttäjältä: Teutonic - 16.05.13 - klo:11:45
Tuulilasin vastaava testi saattoi olla hieman "hellävaraisempi" (joskaan ei TM:n testi mitenkään "raju" liene ollut?).
TM:n testissä takavedon katoaminen tapahtui liikkeellelähtökokeessa. Tässä kokeessa auto on paikallaan jyrkässä ylämäessä, jossa on 5-10 senttiä pehmeätä lunta. Subaru lähti liikkeelle, mutta puolivälissä matkaa veto taka-akselilla loppui, auto pysähtyi, kun etuvetoisena se ei enää edennyt ja auton sisälle tuli savun hajua.
Toinen iso ongelma oli vedon puute molemmilta akseleilta peruuttaessa. Tätä esiintyy ylämäkeen peruuttaessa ja syvässä hangessa tasamaalla. Samoissa paikoissa Subaru eteni ongelmitta eteenpäin.
Oliko Tuulilasissa vastaavia testejä?
Ei tainnut tuulilasissa olla "oikeita" nelivetotestejä, vaan yleistä ajettavuutta testailtiin. Tarkastan asian kotona...
Lainaus käyttäjältä: tet - 16.05.13 - klo:11:55
Itse asiassa testissä ei ollut ainoatakaan jatkuvalla nelivedolla varustettua autoa. Siis siinä mielessä mitä jatkuvalla nelivedolla perinteisesti tarkoitetaan. Yhdessäkään autossa ei siis ollut keskitasauspyörästöä, vaan kaikissa veto menee etuakselille suoraan ja taakse monilevykytkimen kautta.
Tämä on tietenkin totta jos asian näin määrittelee.
Voimaa välittyy TM:n mukaan Skodaan ja VW:iin suhteessa (etuakseli / taka-akseli) 90-50% / 10-50% ja Subaruun 60-50% / 40-50%. Muiden osalta jako on 100-50% / 0-50%. Ts. esim. Skodaan ja VW tulee aina vähintään 10% panostus taka-akselille (TM:n mukaan), eli tässä mielessä ratkaisu on jatkuva neliveto.
EDIT: Pösön osalta jako voi olla 100-0 % / 0-100 %.
Lainaus käyttäjältä: Teutonic - 16.05.13 - klo:12:07
Voimaa välittyy TM:n mukaan Skodaan ja VW:iin suhteessa (etuakseli / taka-akseli) 90-50% / 10-50% ja Subaruun 60-50% / 40-50%. Muiden osalta jako on 100-50% / 0-50%. Ts. esim. Skodaan ja VW tulee aina vähintään 10% panostus taka-akselille (TM:n mukaan), eli tässä mielessä ratkaisu on jatkuva neliveto.
Haldex IV antaa ymmärtääkseni minimissään kyllä vähemmän kuin 10% taakse. Joissain yhteyksissä on näkynyt lukema 2%, joissain 4%. Kuitenkin reilusti alle 10%. Onhan se toki "jatkuva" jos sitä vääntöä vähänkään sinne taakse välittyy, voihan sen niinkin ajatella. Eikä se nyt oikeasti ole edes olennaista, koska automatiikka säätää jatkuvasti vetosuhdetta tarpeen mukaan.
Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 16.05.13 - klo:11:13
Helpompi vaihtoehto on käyttää vaativissa olosuhteissa DSG:n manuaalipuolta 8)
Eipä auta DSG:n manuaalipuoli pakilla tapahtuvaan nykäisyyn joka voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa vain pahemman jumiinjäämisen.
Lainaus käyttäjältä: tet - 16.05.13 - klo:13:11
Haldex IV antaa ymmärtääkseni minimissään kyllä vähemmän kuin 10% taakse. Joissain yhteyksissä on näkynyt lukema 2%, joissain 4%. Kuitenkin reilusti alle 10%. Onhan se toki "jatkuva" jos sitä vääntöä vähänkään sinne taakse välittyy, voihan sen niinkin ajatella. Eikä se nyt oikeasti ole edes olennaista, koska automatiikka säätää jatkuvasti vetosuhdetta tarpeen mukaan.
Näin se minunkin mielestä on. Tekstissä TM:kin alentaa suhdetta 5%:iin.
^ Joo, haldex V:ssä on sitten se 90-50/10-50 %.
Lainaus käyttäjältä: eGetin - 16.05.13 - klo:13:42
Eipä auta DSG:n manuaalipuoli pakilla tapahtuvaan nykäisyyn joka voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa vain pahemman jumiinjäämisen.
Ja mikähän mahtaa olla tämä nykäisy? Heijaamista DSG:llä ei pysty tekemään (kunnolla?), kun vaihteiston kytkeytymisaika eteen/taakse on liian pitkä, mutta ei mulla ainakaan pakille kytkeminen mitään nykäisyä aiheuta.
Lainaus käyttäjältä: mremonen - 16.05.13 - klo:14:07
Ja mikähän mahtaa olla tämä nykäisy? Heijaamista DSG:llä ei pysty tekemään (kunnolla?), kun vaihteiston kytkeytymisaika eteen/taakse on liian pitkä, mutta ei mulla ainakaan pakille kytkeminen mitään nykäisyä aiheuta.
TM valitteli Yetistä (DSG6) että pakin kun kytkee silmään ja painaa kaasua niin kierrokset nousee ja auto nykäisee reippahasti taaksepäin - kun ollaan jumissa. Tiguanissa (DSG7) oli sama ominaisuus mutta vähän lievempänä.
Lainaus käyttäjältä: eGetin - 16.05.13 - klo:14:21
Tiguanissa (DSG7) oli sama ominaisuus mutta vähän lievempänä.
Taisi DQ500:ssa olla selkeästi miedompana.
Lainaus käyttäjältä: Teutonic - 16.05.13 - klo:14:31
Taisi DQ500:ssa olla selkeästi miedompana.
Mutta olivat silti eli ongelma on edelleen läsnä ja manuaaliaski puolustaa yhä edelleen paikkaansa ;)
Lainaus käyttäjältä: eGetin - 16.05.13 - klo:14:45
Mutta olivat silti eli ongelma on edelleen läsnä ja manuaaliaski puolustaa yhä edelleen paikkaansa ;)
Tai jos automaatin haluaa niin vaikka momentinmuunnin tyyppinen ei nyvi liikkeelle lähdettäessä. Voi ryömiä halutessaan äärettömän hitaasti.
Lainaus käyttäjältä: Sande - 16.05.13 - klo:15:13
Tai jos automaatin haluaa niin vaikka momentinmuunnin tyyppinen ei nyvi liikkeelle lähdettäessä. Voi ryömiä halutessaan äärettömän hitaasti.
Ja sitten täytyy tämäkin vaihtoehto tutkia jotta ei käy kuten RAV4 tai X3 20dA:n kanssa jolloin kierrokset nousee mutta vetoa ei välitetä renkaille ollenkaan. Hirveän vaikeaksi pitää elämä tehdä jos haluaa toimivan automaatin nelikkoon ja hyödyntää ko. yhdistelmää...
Lainaus käyttäjältä: eGetin - 16.05.13 - klo:14:45
Mutta olivat silti eli ongelma on edelleen läsnä ja manuaaliaski puolustaa yhä edelleen paikkaansa ;)
Paras manuaaliaskilla varustetut autot olivat häntäpään CR-V ja QQ (7,8 pistettä). Myös tukevasti jumbosijassa kiinni oleva Jeep oli manuaaliaskilla (7,5 p.).
Eipä ainakaan DSG-laatikoiden osalta ulosmitattu läheskään täyttä etenemispotentiaalia vaan testit ajettiin pelkällä D-modella, mitä kyllä pettymyksekseni ihmettelen.
Ei vielä ole hirveästi kommentoitu, mutta kyllä oli Peuqeotin Hybridi-nelikko aika surkea esitys kokonaisuutena. Ei paljoa kehuja irronnut tuolle järjestelmälle. Liekö se identtinen siinä korotetussa farkussa ja Citroenin DS5 hybridissä?
Laitan tähän vielä lisäksi omat kommentit testistä tuolta Mazda topicista:
"Hieno testi TM:n pojilta. Mitäs pikaisesti.. Yeti on kyllä mahtava kokonaisuus. Minut yllätti RAV4:n huono tulos sekä Subarun voimalinjan surkeat suoritukset(!?). Huvitti Jeepin surkeus sekä kommwntti että siihen on tarkoituksella jätetty luonnetta.. Hehe, voihan sen yleisen surkeuden noinkin nätisti sanoa. Peuqeotin hybridisysteemin surkeus ei ollut yllätys. Ne ei vaan osaa.
Fordin hieno kokonais-suoritus oli hieno veto. Tiquanin iäkkään mallin loistavat yleisominaisuudet ihan kuten Yetissä, on kyllä komea temppu.
Mazdan suoritus on hyvä. Selkeästi ajajan auto.
Bensakoneiden kulutus erot taajamassa oli yllätys. Vain reilun litran ero Tiqun ja Foren välillä vaikka tekstin mukaan toinen on pääajan etuvetoinen ja siinä on DSG.
Mazdan huonot pitkät jäi mieleen sekä Tiquanin huonot valot. Yetissä on hyvät."
Subarun temppu oli kyllä todella tökerö. Tiedossa on ollut CVT:n heikko puoli, eli peruutus (pitkä välitys ja momentinmuunnin) jossa liikkeellelähtökitkan ollessa tarpeeksi suuri, ei auto lähde liikkeelle. Sama vaivaa myös Outbackiä joka mulla on. Mutta ilmeisesti 2.5i koneen hieman isommalla väännöllä vähän vähemmän, kun ei ole vielä käytännössä häirinnyt. Mutta itsekin olen todennut, että jos ajaa takarenkaat reilut 12cm korkeaa rotvallia vasten niin eipä nouse pakilla. Kiekat nousee 2500rpm (stall ratio) ja jää siihen. Parin sentin alkuvauhdilla nousee. Eli nähtävästi tästä on kyse sekä Subarun, että Toyotan tapauksessa kun testissä pakittamalla ei tapahtunut mitään. Se ei sinällään ole CVT:n ominaisuus vaan peruutusvälityksen ja momentinmuuntimen ominaisuus.
Mutta sen kummemmitta ihmettelemättä, tosi onneton suoritus Foresterilta. Aivan naurettavaa. Ja kuten Teutonic edellä totesi, testissä kerrotun mukaan Tiquan oli ainoa jossa ei esiintynyt ongelmia vetojärjestelmissä tai muutenkaan testin aikana.
Kugan nelivetojärjestelmä jäi mietityttämään, kun ei netissäkään ole siitä tarkempaa tietoa. Ilmeisesti se ei kuitenkaan ole Haldex? Ainakin Fordin mainostama Torque vectoring toimii hienosti, kun oli ainoa joka veti hinaustestin päälle asti. Ja luultavimmin tässä on kyse juuri väännön jakautumisesta tehokkaasti sekä tottakai renkaista.
Mutta yhtäkaikki, yksi parhaista ja kattavimmista autotesteistä tähän saakka! Loistavaa TM:n porukka! Oishan se ollut hienoa nyt jälkikäteen jossitellen jos X3 ja Q5 sekä GLK olisivat myös olleet mukana näyttämässä mihin premiumilla pääsee noissa oloissa. Aiempi premium cittaritesti kun oli hyvin kesyä kauraa tuohon verrattuna.
Se testissä ilahdutti, että heti jutun alussa viimeinkin todetaan tuollaisen pikku SUV:in hyödyt meidän oloissa, eikä lähdetty siihen turhakelöpinään mihin on tähän saakka menty.
Lainaus käyttäjältä: Teutonic - 16.05.13 - klo:15:25
Paras manuaaliaskilla varustetut autot olivat häntäpään CR-V ja QQ (7,8 pistettä). Myös tukevasti jumbosijassa kiinni oleva Jeep oli manuaaliaskilla (7,5 p.).
Eipä ainakaan DSG-laatikoiden osalta ulosmitattu läheskään täyttä etenemispotentiaalia vaan testit ajettiin pelkällä D-modella, mitä kyllä pettymyksekseni ihmettelen.
Ethän sinä voi vertailla tässä testissä mitenkään automaatteja ja manuaaleja itsessään kun autot joissa ne ovat kiinni ovat täysin erilaisia. Oikeasti tässä täytyisi vertailla nimenomaan Yetiä ja Tiguania samalla 2.0TDI:llä ja manuaalilla sekä DSG:llä. CR-V:ssä ja QQ:ssa oli omat ongelmansa ja ne eivät johtuneet vaihteistosta - sama pätee Jeeppiin.
Lainaus käyttäjältä: eGetin - 16.05.13 - klo:15:14
Hirveän vaikeaksi pitää elämä tehdä jos haluaa toimivan automaatin nelikkoon ja hyödyntää ko. yhdistelmää...
Mitä ideaa tuossa paketissa on jos sitä ei hyödynnä? Valitettavasti insinöörien ammattitaito ja kyky testata tuotteita näyttää olevan jyrkässä laskussa. Selvästi tietokonemallinnus ja labratestaus tuottaa tuotteita, jotka eivät toimi arki todellisuudessa. :P
Lainaus käyttäjältä: eGetin - 16.05.13 - klo:15:39
Ethän sinä voi vertailla tässä testissä mitenkään automaatteja ja manuaaleja itsessään kun autot joissa ne ovat kiinni ovat täysin erilaisia. Oikeasti tässä täytyisi vertailla nimenomaan Yetiä ja Tiguania samalla 2.0TDI:llä ja manuaalilla sekä DSG:llä. CR-V:ssä ja QQ:ssa oli omat ongelmansa ja ne eivät johtuneet vaihteistosta - sama pätee Jeeppiin.
Olet kyllä oikeassa. Viestini oli pelkästään toteamus mistä löytyy listoilta manuaaliaskilla varustettu kulkine.
Lainaus käyttäjältä: jf - 16.05.13 - klo:11:42
Ei kai kukaan niitä selityksiä kaipaa? Tuote ei toimi testattaessa ja piste. Mikäli maahantuojalla ollaan niin urpoja, että lähtetään viallinen tuote testiin, niin silloinhan auto on juuri sitä mitä maahantuoja haluaa esitellä. ???
Tuo on just noin! Väkisin tuli testin tuloksista mieleen, että onko nuo nyky nelivetojärjestelmät viritelty vain "rullakokeita" varten, kun useimmin varsinkin ulkomailla laitetaan paremmuusjärjestys jossain hiton rullilla joilla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Tämä testi kyllä paljasti TODELLA pahat puutteet näissä auttavissa nelivedoissa (joihin en Subarua aiemmin ollut lukenut).
Ikävä tulee Subarullakin alennusvaihteista manuaalia jossa on viskot keskellä ja takatasauspyörästöllä, sellaisia kun ennen XT versiosta löytyi...
Uus Fore XT on siis aina CVT:llä... puuh! :-[
Confidence in motion.. nojaa. Pitänee suunnitella uutta avatar kommenttia...
Jos haluaa päästä liikkeelle tilanteessa kuin tilanteessa niin--> THE MARAUDER Top Gear - Africa (http://www.youtube.com/watch?v=DHZAUnQeIVo#ws)
Noita kivenpäällä nylkyttäjiä löytyy kotimaastakin. Ihan autoista rakenneltuna. Ei lähdetä nyt YT-linjalle, kun kerrankin saatiin keskustelua aikaiseksi. Mieluummin lukee toisten kommentteja kuin katsoo tyhmiä videoita.
Jos nyt miettii tätä testiä yleisellä tasolla ja pitäisi kertoa kolme asiaa, mitä siitä tulee ekana mieleen, niin ne olisivat:
1. Valtava "psykologinen" tappio Subarulle. Subaru mainostaa voimakkaasti symmetristä nelivetoaan ja käyttäjät haukkuvat muiden merkkien automaattisesti kytkeytyviä nelikkoja. Nyt kävi kuitenkin se pahin mahdollinen, eli Subarusta putosi takaveto pois rasituksessa. Näissä fiiliksissä pitää silti muistaa se, että TM kyllä kehui etenemiskykyä liukkaalla ja vaativissa olosuhteissa, mutta silti takavedon putoaminen pois pelistä on paha juttu Subarulle, kun tähän asti on kansalle uskoteltu, että juuri Subarulle ei niin käy.
2. Toyo. RAV4:sen nelikko on testin perusteella melkoinen vitsi. Kyllä se varmasti auttaa aurausvallin ylittämisessä, mutta jos nelikkoa tarvitsee vähänkään pidempään, niin tämän testin perusteella ei todellakaan kannata harkita RAV4:sta. Todellinen citymaasturi siis.
3. Haldex. Tuntuu toimivan omassa genressään todella hyvin. Myös Kugan osalta todella posiitiivinen tulos.
TM katumaasturivertailu: Kulissien takaa (full hd) (http://www.youtube.com/watch?v=HujOd4FZAyQ#ws)
Ja vielä vertailutaulukko omaan makuun tuunattuna:
(https://lh5.googleusercontent.com/-UNU7wdBroN8/UZTjPgZ2EOI/AAAAAAAABVg/weLMPtm7yls/s800/maasturipisteet.JPG)
Ylläpitokulut laitan aina nollaan, koska harvoin TM:n käyttämillä listahinnoilla on mitään tekemistä todellisuuden kanssa ja bonukset ovat kunnossa, joten vakuutustenkaan hinnoissa ei käytännössä ole isoja eroja. Kulutukseen vaikuttaa niin paljon oma kaasujalka, että jonkun muun ajamalla keskikulutuksella ei ole oikeastaan yhtään mitään korrelaatiota omaan kulutukseen. Toki jos suorituskyvyltään vastaavissa autoissa on mitatussa keskikulutuksessa eroa yli litra, niin se alkaa jo vaikuttamaan mielipiteeseen.
QQ:n tapauksessa voi kysyä onko mielekästä testauttaa 1,6 l:n konetta joukossa jossa on myös 2,2:n l koneita :o Etenkin kun testissä vielä useamman kerran mainittiin sen kärsivän suorituskyvyn puutteesta (tuossa joukossa). Olisivat laittaneet testiin 2,0:n koneen automaatilla niin uskoisin sijoituksen parantuneen useamman pykälän.
Lainaus käyttäjältä: Sande - 16.05.13 - klo:17:02
QQ:n tapauksessa voi kysyä onko mielekästä testauttaa 1,6 l:n konetta joukossa jossa on myös 2,2:n l koneita :o Etenkin kun testissä vielä useamman kerran mainittiin sen kärsivän suorituskyvyn puutteesta (tuossa joukossa).
LainaaMutta kuten testissä kerrottiin, maahantuojat valitsivat parhaiten myyvän mallinsa.
Eli autohan oli ihan oikea, mutta testaaja(t) TAAS kerran ihan pihalla. Testaaja tiesi paremmin, mitä asiakas haluaa, kuin asiakas itse. ::) Svidduako tehdä testi johon otetaan myydyimmät autot, jos ne eivät miellytä testaajaa.
Eniten myyty on harvoin se "paras". Jos ei olis Yetiä niin QQ tuntuisi seuraavalta valinnalta. Ehkä sitten kun siihen saa bensa-turbo-koneen ja kaksoiskytkin automaatin. QQ on varmasti käyttöautona toimiva, mutta bensakoneet niissä on nyt kyllä aika vanhanaikaisia. En muuten muista yhtään testiä, minkä Qasqai on voittanut? Ja kuminauha-automaateilla olen ajanut ihan liikaa, pakko olla DSG, tai vastaava.
Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 16.05.13 - klo:16:38
1. Valtava "psykologinen" tappio Subarulle. Subaru mainostaa voimakkaasti symmetristä nelivetoaan ja käyttäjät haukkuvat muiden merkkien automaattisesti kytkeytyviä nelikkoja. Nyt kävi kuitenkin se pahin mahdollinen, eli Subarusta putosi takaveto pois rasituksessa. Näissä fiiliksissä pitää silti muistaa se, että TM kyllä kehui etenemiskykyä liukkaalla ja vaativissa olosuhteissa, mutta silti takavedon putoaminen pois pelistä on paha juttu Subarulle, kun tähän asti on kansalle uskoteltu, että juuri Subarulle ei niin käy.
Ainoa auto, jonka voimansiirto ei ylikuumentunut testissä oli Tiguan. Minusta tämäkin oli suuri yllätys. Subben manuaalia kehiin, jos nelivetoon kohdistuu voimakasta rasitusta, se on halvempikin, kuin CVT. Testiin olisi muutenkin paremmin sopinut manuaalivaihteinen diesel, kun bensa-automaatti.
Lainaus käyttäjältä: automaattori - 17.05.13 - klo:13:38
Eniten myyty on harvoin se "paras". Jos ei olis Yetiä niin QQ tuntuisi seuraavalta valinnalta. Ehkä sitten kun siihen saa bensa-turbo-koneen ja kaksoiskytkin automaatin. QQ on varmasti käyttöautona toimiva, mutta bensakoneet niissä on nyt kyllä aika vanhanaikaisia. En muuten muista yhtään testiä, minkä Qasqai on voittanut? Ja kuminauha-automaateilla olen ajanut ihan liikaa, pakko olla DSG, tai vastaava.
Kyllä QQ on aina ollut palkintopallilla jos ei ole ollut enempää kuin kolme kulkinetta testattavana. Voittajaksi siitä ei ole, koska uskoisin että se häviää myös kaksintaistelussa Dusterille.
Märkä-DSG on kyllä sopiva yhdistelmä ainakin TDI:n jatkeeksi, miksei myös bensakoneenkin, ja jos siihen vielä saa Haldex 4:n niin avot. Tällä yhdistelmällä pärjää jo mukavasti.
Hyvä testi. Haldex siis toimii parhaiten, onhan se tietääkseni vanhin ja testatuin näistä sähköjärjestelmistä, joten sen voittoa arvelinkin viestissä 514. Subaru valitettavasti oli automaatti mitä pelkäsinkin, neliveto on samaa kuraa kuin muissa japanilaisissa kilpailijoissa, toki lukituksia ei enää akseleilta löydy silti edes manuaalista. Menneitä ovat siis ajat jolloin löytyi lukkomurikkaa taka-akselilta ja keskitasauspyörästöä lukituksella yhdessä alennusvaihteiston kera, sieltä se Subarun nelivetohistoria kumpuaa. Miksi ylipäätään maahantuoja antaa tälläisella voimansiirrolla olevan Subarun testiin.
Ainiin vielä yksi moite, miksi testiin ei otettu erinlaisia nelivedon toteutustapoja. Torsen&Q5 tai Xdrive X1/X3 olisi olleet enemmän kuin tervetulleita joukkoon. Yeti tai Tiguan olisi tehnyt tilaa, sekä yksi Japanilainen.
Muutenkin eikö tässä testissä nyt kaikki olleet sähköisesti ohjatulla monilevy kytkimellä varustettuja jotka eri sensoreiden mukaan jakaa taakse voimaa, mutta lähtökohtaisesti etuvetoisia, eli viisaimman boksin "koodari" voittaa.
Lainaus käyttäjältä: tmr97 - 17.05.13 - klo:13:51
Ainoa auto, jonka voimansiirto ei ylikuumentunut testissä oli Tiguan. Minusta tämäkin oli suuri yllätys.
Tiikerin osalta tämä on kuitenkin loogista ottaen huomioon myös Tiikerin suurempi vetokyky (myös todellisissa tilanteissa) verrattuna muihin (2,2-2,5 tonnia riippuen versiosta). Kertakokeilu esim. ristiriipunnassa, kuten monet autolehdet testaavat "normitestissään", ja siitä selviäminen kun ei kerro miten auto pärjää todellisuudessa jos olosuhteet on piirun verran enemmän kohti "heavy duty"-osastoa.
Tiikeri-TDI-DSG-yhdistelmä suoriutui ilman moitteita/teknisiä ongelmia tms. myös AB Allradin alppivetotestissä (vedettävävänä 2.000 kg:n kärry testilenkin mukaisesti) eli tämä asia, sekä TM:n testi on kaikkinensa hieno osoitus hyvästä suunnittelutyöstä ja testauksesta käytännön olosuhteissa. Tästä laadusta onkin perusteltua maksaa mielestäni hieman enemmän, erityisesti jos katsoo miten jotkut japanilaismerkit suorituivat esim. TM:n testissä.
Lainaus käyttäjältä: tmr97 - 17.05.13 - klo:13:51
Subben manuaalia kehiin, jos nelivetoon kohdistuu voimakasta rasitusta, se on halvempikin, kuin CVT. Testiin olisi muutenkin paremmin sopinut manuaalivaihteinen diesel, kun bensa-automaatti.
Edelleen miksi, jos testissä piti olla myydyin malli? :o
Lainaus käyttäjältä: automaattori - 17.05.13 - klo:13:38
QQ on varmasti käyttöautona toimiva, mutta bensakoneet niissä on nyt kyllä aika vanhanaikaisia. En muuten muista yhtään testiä, minkä Qasqai on voittanut?
Yhden testin QQ voitti viime vuonnakin ja se oli se autolle tärkein eli asiakkaiden valinta! Teknisesti edistyksellinen QQ tuskin olisi yhtä suosittu, kuin nykyinen. Moni valinnee QQ:n juuri sen "vanhanaikasen" mutta toimivan tekniikan takia.
Lainaus käyttäjältä: jf - 17.05.13 - klo:14:38
Moni valinnee QQ:n juuri sen "vanhanaikasen" mutta toimivan tekniikan takia.
Itse veikkaan hintaa suuremmaksi syyksi. Vajakkimanuaali kuin ei paljoa maksa ja jos en väärin jotain TM:n rekisteröintitilastoa muista, niin kaikista rekisteröidyistä QQ:ista oli vajakkeja 90%.
EDIT: Näkyy olevan vajakkimanuaalien hinnat alkaen 22 300,- Ja se ei ole paljoa se...
Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 17.05.13 - klo:14:50
Itse veikkaan hintaa suuremmaksi syyksi. Vajakkimanuaali kuin ei paljoa maksa ja jos en väärin jotain TM:n rekisteröintitilastoa muista, niin kaikista rekisteröidyistä QQ:ista oli vajakkeja 90%.
Niin, eikös sitten Ocun pitäisi olla myydympi? Jos hinnasto ratkaisee... ???
Lainaus käyttäjältä: jf - 17.05.13 - klo:14:54
Niin, eikös sitten Ocun pitäisi olla myydympi? Jos hinnasto ratkaisee... ???
Ocu on perinteinen henkilöauto ja QQ on kitymaasturi. Kyllä mä ymmärrän hyvin sen, että jotkut asiakkaista laskevat paljonkin arvoa sille, että saavat käyttöönsä korkea auton mihin on helppo istua, nousta pois ja reilu maavara auttaa monessa tilanteessa.
EDIT: Ocun alkaen hinnat ovat näköjään samalla hehtaarilla kuin QQ:n, joten on helppo uskoa, että moni päätyy QQ:hin. Yetikin on samoilla alueilla, mutta se on selvästi pienempi.
Lainaus käyttäjältä: werty - 17.05.13 - klo:14:18
Hyvä testi. Haldex siis toimii parhaiten, onhan se tietääkseni vanhin ja testatuin näistä sähköjärjestelmistä
Onhan noita ulkoisesti ohjatulla monilevykytkimellä mukaantulevia apupyörävetoja ollut toistakymmentä vuotta ennen ensimmäistäkään Haldexia. Esim. Subaru Leone automaatti, Audi V8 automaatti ja Mersu W124 4matic.
Ihmetyttää 3008:n osalta TM:n (10/2013) katumaasturitestissä oleva osuus jossa vedettiin 1.300 kg painavaa autoa lumista mäkeä. Eihän 3008 saa vetää jarrullista perävaunua kuin 770 kg:n edestä (500 kg ilman jarruja). Tästä tehtävästä 3008 suoriutui kuitenkin hyvin.
Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 17.05.13 - klo:14:50
Itse veikkaan hintaa suuremmaksi syyksi. Vajakkimanuaali kuin ei paljoa maksa ja jos en väärin jotain TM:n rekisteröintitilastoa muista, niin kaikista rekisteröidyistä QQ:ista oli vajakkeja 90%.
EDIT: Näkyy olevan vajakkimanuaalien hinnat alkaen 22 300,- Ja se ei ole paljoa se...
Yeti ei maksa yhtään enempää ja moottorina on TSI vaparia vastaan. Yeti voittaa testejä, yms on toimittajien suosiossa, silti QQ voittaa myynnissä reilusti. Ehkä syy on se, että QQ+2 riittää lapsiperheelle paljon Yetiä paremmin. Se ei näy testien arvosanoissa.
Lainaus käyttäjältä: tmr97 - 18.05.13 - klo:12:40
Yeti ei maksa yhtään enempää ja moottorina on TSI vaparia vastaan. Yeti voittaa testejä, yms on toimittajien suosiossa, silti QQ voittaa myynnissä reilusti. Ehkä syy on se, että QQ+2 riittää lapsiperheelle paljon Yetiä paremmin. Se ei näy testien arvosanoissa.
Syitä on kaksi lisää oman empiirisen kokemuksen perusteella: QQ on paremman näköinen keskimääräisen näkemyksen mukaan (tai ainakaan sen ulkonäkö ei töki juuri ketään, Yetin tökkii), ja joillekin Skoda on edelleen Skoda.
Siinä ei paljon auta kuinka paljon parempi Yeti autona on.
Lainaus käyttäjältä: Arcca - 18.05.13 - klo:14:27
Syitä on kaksi lisää oman empiirisen kokemuksen perusteella: QQ on paremman näköinen keskimääräisen näkemyksen mukaan (tai ainakaan sen ulkonäkö ei töki juuri ketään, Yetin tökkii), ja joillekin Skoda on edelleen Skoda.
Siinä ei paljon auta kuinka paljon parempi Yeti autona on.
Olihan Datsun joskus kauan sitten myydyin automerkki ;D
Vähän on vaikea uskoa TM:n testin puolueettomuuteen. Kävin koeajamassa Foresterin ja omasta mielestäni kääntöympyrä oli erittäin pieni. TM kuitenkin rusikoi Subarun loppuyhteenvedossa: Kaupungissa kiusana on suuri kääntöympyrä.
Alkoi tuo TM kommentti ihmetyttämään sen verran että piti kaivaa esille tekniset tiedot
-Forester kääntöympyrä 10,6 m
-Tiguan kääntöympyrä 12 m
Tiguanin reilusti isompi kääntöympyrä ei kuitenkaan haittaa TM poikia. Ei haittaa kun lehti pursuaa volkkarin mainoksia?
Lainaus käyttäjältä: Arcca - 18.05.13 - klo:14:27
Syitä on kaksi lisää oman empiirisen kokemuksen perusteella: QQ on paremman näköinen keskimääräisen näkemyksen mukaan (tai ainakaan sen ulkonäkö ei töki juuri ketään, Yetin tökkii), ja joillekin Skoda on edelleen Skoda.
QQ paremman näköinen? hyi hitto... :o
Ulkonäköasioissa jokainen lienee oikeassa, mutta kyllä taas tänään venettä ylös momentinmuuntimella ryömittäessä pisti hymyn korviin ;D On se vaan manuaali Scoutin jälkeen niin uskomaton peli rampilla... 8)
Eikä nyvi eteen tai taakse päin lähtiessä. Voimaa on on uskomatottoman helppoa annostella.
Lainaus käyttäjältä: Q8 - 18.05.13 - klo:18:21
QQ paremman näköinen? hyi hitto... :o
Sanoinkin keskimäärin. Oletko kokeillut galluppia lähipiirissäsi QQ vs Yeti?
Itselle oli pieni yllätys miten voimakkaan vastareaktion sain Yetin ulkonäöstä heti työkaverilta joka jo siinä vaiheessa tiesi Yeti hankinnastamme. Toinen työkaveri sentään on tahdikkaasti hiljaa, muttei edes mene kokeilemaan autoa vaikka esim CX-5:sta on harkinnut ja lukee kyllä autolehtiä. Vaimokin olisi ensin halunnut QQn...
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 18.05.13 - klo:17:49
Vähän on vaikea uskoa TM:n testin puolueettomuuteen. Kävin koeajamassa Foresterin ja omasta mielestäni kääntöympyrä oli erittäin pieni. TM kuitenkin rusikoi Subarun loppuyhteenvedossa: Kaupungissa kiusana on suuri kääntöympyrä.
Alkoi tuo TM kommentti ihmetyttämään sen verran että piti kaivaa esille tekniset tiedot
-Forester kääntöympyrä 10,6 m
-Tiguan kääntöympyrä 12 m
Tiguanin reilusti isompi kääntöympyrä ei kuitenkaan haittaa TM poikia. Ei haittaa kun lehti pursuaa volkkarin mainoksia?
No itse veikkaisin pikemmin, että tuo on käpy lehden painossa tms. eli kuuluisi vaikkapa Tigun sarakkeeseen. On meinaan kokoonsa nähden käsittämättömän kankea ja jopa siinä määrin, että tuosta on haittaa kärryn kanssa operoitaessa... ja ei ole vitsi, kun on aikuisten oikeastikin kankeampi kuin esim. edellisen sukupolven T-Reg ja se on sentään oikeastikin möhkö :o
Quattro vs Xdrive (Answer to BMW video) (http://www.youtube.com/watch?v=IMfUrS98Kbk#ws)
Lainaus käyttäjältä: Emil Eagle - 17.05.13 - klo:15:55
Onhan noita ulkoisesti ohjatulla monilevykytkimellä mukaantulevia apupyörävetoja ollut toistakymmentä vuotta ennen ensimmäistäkään Haldexia. Esim. Subaru Leone automaatti, Audi V8 automaatti ja Mersu W124 4matic.
Kaikenlaisiin kokeiluihin mersukin on sortunut :) Mersu hylkäsi tuon ekan 4matic version jo vuonna 1993 siinä ilmenneiden ongelmien vuoksi. 1998 vuodesta asti 4matic ollut jatkuva neliveto keskitasauspyörästöllä.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 18.05.13 - klo:17:49
Vähän on vaikea uskoa TM:n testin puolueettomuuteen. Kävin koeajamassa Foresterin ja omasta mielestäni kääntöympyrä oli erittäin pieni.
Ihan sama asia itsellä pisti silmään testissä. Näkyvyys ulos ja pieni kääntöympyrä on Foresterissa isoja etuja.
Edellisen kerran kun ex korimallin Forester oli testissä, laskettiin pisteet väärin ja sijoitus tippui sen johdosta. Asia toki korjattiin pikku huomautuksella TM netissä.
Tuon uusimman testin pohjalta toivoisin kyllä kommentteja erityisesti Toyotan, Subarun ja Peuqeotin suunnalta. Kyseiset autot tosiaan yllättivät heikkouksillaan. Varsinkin pösön hybridi neliveto oli kyllä ilmeisesti aika vitsi. Tosin säästihän se polttoainetta. Mutta muuten aika raakile.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 18.05.13 - klo:17:49
Vähän on vaikea uskoa TM:n testin puolueettomuuteen. Kävin koeajamassa Foresterin ja omasta mielestäni kääntöympyrä oli erittäin pieni. TM kuitenkin rusikoi Subarun loppuyhteenvedossa: Kaupungissa kiusana on suuri kääntöympyrä.
Alkoi tuo TM kommentti ihmetyttämään sen verran että piti kaivaa esille tekniset tiedot
-Forester kääntöympyrä 10,6 m
-Tiguan kääntöympyrä 12 m
Tiguanin reilusti isompi kääntöympyrä ei kuitenkaan haittaa TM poikia. Ei haittaa kun lehti pursuaa volkkarin mainoksia?
Juu, varmasti on kyseessä synkeä salaliitto, joka ulottuu epäilemättä korkeimpaan valtiojohtoon saakka (eikös pääministeri aja Skodalla). Kannattaa uskoa niitä teknisiä tietoja, eikös siellä lue Supparulla myös "jatkuva neliveto"... ;D ;D Eipä ollut kovin jatkuva.
Lainaus käyttäjältä: PTG - 18.05.13 - klo:19:15
On meinaan kokoonsa nähden käsittämättömän kankea ja jopa siinä määrin, että tuosta on haittaa kärryn kanssa operoitaessa... ja ei ole vitsi, kun on aikuisten oikeastikin kankeampi kuin esim. edellisen sukupolven T-Reg ja se on sentään oikeastikin möhkö :o
??? Empä ole kärrynkään kanssa kokenut mitenkään kankeaksi.
Tosin en ole touaregillä mitään hinannut.
Lainaus käyttäjältä: Hawtin - 18.05.13 - klo:20:28
Juu, varmasti on kyseessä synkeä salaliitto, joka ulottuu epäilemättä korkeimpaan valtiojohtoon saakka
Tuohon ei tarvita mitään salaliittoteorioita. Oman koeajon perusteella Tiguan on uutta Foresteria reilusti kömpelömpi pienen tilan pyörittelyssä. Näin myös teknisten tietojen perusteella (10.6 vs 12 kääntöympyrä). Foresterista on mielestäni myös Tiguania parempi näkymyys ulos. Tämäkin on merkittävä etu kaupunkipyörittelyssä ja myös ahtaassa metsätieajossa. En kyllä ymmärrä millään miten TM testiporukka on saanut Foresterin kääntöympyrän suureksi. Auto pyörähtää ympäri todella pienessä tilassa. Epäilen myös PTG:n tapaan että kyseessä on käpy lehden painossa (Subarulle menny Tigun kommentit).
---
Olisi kyllä mainiota saada vastaava vertailu subarun manuaalista, jossa nelivetorakenne erilainen kuin CVT -mallissa. Testissä esille tulleet CVT:n ongelma oli kyllä yllätys.
Miksi spekuloida valmistajien vaihtelevilla tyyleillä ilmoittaman kääntöympyrän perusteella, kun mitattua faktaa on saatavilla. Eli Tiguan 11,85 m ja Forester 11,35 m (Tuulilasin testissä 11,4 m).
Ko. testissä kiinnitin huomiota siihen, että Subarun huoltokustannukset ovat nyt jopa hieman alhaisemmat kuin menneiden vuosien testeissä ilmoitetut ryöstöhinnat. Toki 1399 euroa/60 000 km on edelleenkin testin toiseksi kallein.
TL:n ja TM:n cittaritestit sisältävät yllättävän paljon ristiriitaisuuksia.
TL:n hiljaisin on Fore ja RAV4 meluisin. TL:n tekstin mukaan 32 autokohtaisen mittauksen perusteella eroa on keskimäärin 3,3dB, jota pidetään suurena. TL:ssä molemissa nastat, renkaat on kerrottu tarkoin. TL kiittelee Forea hiljaiseksi.TM:ssä RAV4 saa 8:n ja Fore 7:n melusta, mittausarvoja ei ole lehdessä. Forea moititaan melusaksi, erityisesti takana. Onkohan TM:n tulokset subjektiivisia vai mittauksiin perustuvia. Ennen TM mittasi.
Ihan vastaavalla tavalla mm etutilojen suhteen asioita menee ristiin eri autojen kesken TL ja TM testeissä
Reilut ristiriitaisuudet kyllä vähän ihmetyttävät.....
Huoltojen hinnat on pelkkää teoriaa. Sen tietäis vasta kun on ajettu se vaikkapa 3v/60tkm. Vai oletteko eri mieltä. Tulevaa ei voi ennustaa. Ja hintaero joka Foren ja Tiquanin välillä kuittaa parit huollotkin.
Vaikka tosielämässä tuollaisilla rahoilla Subarukuski ois ostanut XT mallin. Vaikka siinäkin on ilmeiseti nykyään se symmetrisesti katoava neliveto ;)
Seuraavaan katumaasturitestiin voisivat ottaa jonkun korotetun farkun mustaksi hevoseksi. Vaikkapa Outback tai Scout. Kivaa olisi nähdä samalla taulukolla joku tällainenkin. Tosin maavaralle pitäisi antaa merkitystä ettei käy niinkuin muinoin. Maasturitestin voittaa joku etuvetoinen Mondeo. Vai miten se meni...
Lainaus käyttäjältä: tmr97 - 18.05.13 - klo:22:29
Reilut ristiriitaisuudet kyllä vähän ihmetyttävät.....
Makuja ja asioita. Koirat.
Lainaus käyttäjältä: tmr97 - 18.05.13 - klo:22:29
TL:n hiljaisin on Fore ja RAV4 meluisin. TL:n tekstin mukaan 32 autokohtaisen mittauksen perusteella eroa on keskimäärin 3,3dB, jota pidetään suurena. TL:ssä molemissa nastat, renkaat on kerrottu tarkoin. TL kiittelee Forea hiljaiseksi.TM:ssä RAV4 saa 8:n ja Fore 7:n melusta, mittausarvoja ei ole lehdessä. Forea moititaan melusaksi, erityisesti takana. Onkohan TM:n tulokset subjektiivisia vai mittauksiin perustuvia. Ennen TM mittasi.
Testin melumittaustulokset löytyvät netistä. Pääpaino TM:n melupisteytyksessä lienee kuitenkin subjektiivisissa tuntemuksissa.
Lainaus käyttäjältä: SKU - 18.05.13 - klo:22:33
Makuja ja asioita. Koirat.
Testien uskottavuutta syö se, että ristiriitaisuudet ovat asioissa, joiden arvostelun kuuluisi olla lähinnä mittauksiin perustuvan, kuten melu.
Lainaus käyttäjältä: nemos - 19.05.13 - klo:07:14
Testin melumittaustulokset löytyvät netistä. Pääpaino TM:n melupisteytyksessä lienee kuitenkin subjektiivisissa tuntemuksissa.
Selittää asian. Minä en tykkää matalasta huminasta ja siedän paremmin keski ja korkeäänisempää melua. Luulen, että monilla muilla ihmisillä tilanne on toisinpäin. Arvosanan suhteen ei ole mitään tietoa miuhin "luokkaan" testaajien enemmistö on kuulunut. Mitattu arvo kertoo pajon paremmin korviin kohdistuvan melukuormituksen. TL:n mittaama yli 3dB ero tarkoittaa, että RAV4:llä tunnin ajo kuormittaa korvaa enemmän kuin Forella kahden tunnin ajo.
Lainaus käyttäjältä: tmr97 - 19.05.13 - klo:10:17
Minä en tykkää matalasta huminasta ja siedän paremmin keski ja korkeäänisempää melua. Luulen, että monilla muilla ihmisillä tilanne on toisinpäin.
Osus ja uppos -itselläni juuri tuo korkeampi se joka häiritsee.
Lainaus käyttäjältä: tmr97 - 19.05.13 - klo:10:17
TL:n mittaama yli 3dB ero tarkoittaa, että RAV4:llä tunnin ajo kuormittaa korvaa enemmän kuin Forella kahden tunnin ajo.
Tuo oli kyllä hyvä toteamus (tietämättä sitä oliko omasi vai kirjoitettu).
Tässäpä pureksittavaksi jenkkien autotoimittajien valinnat voittajiksi eri luokissa kaksipäiväisten Mudfestien perusteella. Valinnat teki 30 NWAPA:n (The Northwest Automotive Press Association) toimittajaa 23 auton joukosta. Subaru Forester XT CVT voitti luokan "family". Minusta Subarulta hyvä suoritus, kun ottaa huomioon maan (Yhdysvallat) ja niiden mieltymykset.
Best Overall: 2014 Jeep Grand Cherokee Overland 4×4
Best Compact: 2013 Hyundai Santa Fe Sport AWD 2.0T
Best Luxury Compact: 2013 Acura RDX AWD Tech
Best Family: 2014 Subaru Forester 2.0XT Premium CVT
Best Luxury: 2014 Jeep Grand Cherokee Overland
Best Off-road: 2013 Jeep Wrangler Unlimited Rubicon 10th Anniversary 4×4
http://www.nwapa.org/nwapa-announces-2013-northwest-outdoor-activity-vehicle-of-the-year/# (http://www.nwapa.org/nwapa-announces-2013-northwest-outdoor-activity-vehicle-of-the-year/#)
Lainaus käyttäjältä: Amazonmies - 26.05.13 - klo:16:22
Tässäpä pureksittavaksi jenkkien autotoimittajien valinnat voittajiksi eri luokissa kaksipäiväisten Mudfestien perusteella. Valinnat teki 30 NWAPA:n (The Northwest Automotive Press Association) toimittajaa 23 auton joukosta. Subaru Forester XT CVT voitti luokan "family". Taakse jäi mm. Hyundai Santa Fe, Kia Sorento, Mitsubishi Outlander, Nissan Pathfinder ja Volkswagen Touareg. Minusta Subarulta hyvä suoritus, kun ottaa huomioon maan (Yhdysvallat) ja niiden mieltymykset.
Best Overall: 2014 Jeep Grand Cherokee Overland 4×4
Best Compact: 2013 Hyundai Santa Fe Sport AWD 2.0T
Best Luxury Compact: 2013 Acura RDX AWD Tech
Best Family: 2014 Subaru Forester 2.0XT Premium CVT
Best Luxury: 2014 Jeep Grand Cherokee Overland
Best Off-road: 2013 Jeep Wrangler Unlimited Rubicon 10th Anniversary 4×4
http://www.nwapa.org/nwapa-announces-2013-northwest-outdoor-activity-vehicle-of-the-year/# (http://www.nwapa.org/nwapa-announces-2013-northwest-outdoor-activity-vehicle-of-the-year/#)
Ei aavistustakaan, mitä tarkoitat maan ja niiden tapojen merkityksellä keskusteluketjuun suhteutettuna, mutta meikäläisten cittarikulttuuriin verrattaessa tuossa testissä menestyminen on jt. kuitenkin kai lähinnä kyseenalainen meriitti ;D
Esim. Best Overall taitaa meille sovellettuna kuluttaa parisen litraa enemmän löpöä kuin vaikkapa Touareg ja on siinä sivussa merkittävästi heikompi ajettava (pysynyt kiikun kaakun asfalttitesteissä pystyssä jne.) ja tilatkin taitavat olla nihkeämmät... :P
Mutta sopivilla kriteereillä kaikki autot ovat hyviä ja isolohko-osastolla jeeppi on toki messevä... no mitä tällä sitten on subben kanssa tekemistä - no ei välttis mitään, mutta ei tämä minun silmissäni symmetrisesti katoavan nelivedon pisteitä nosta...
Ja Santa Fe - compact. ;)
Lainaus käyttäjältä: chr - 26.05.13 - klo:16:44
Ja Santa Fe - compact. ;)
Aivain oikein. Luin toisesta paikasta tästä ja siellä sain sellaisen käsityksen, että Santa Fe jäi Subarun taakse. Mutta tosiaan se voitti tuon compact luokan.
Lainaus käyttäjältä: PTG - 26.05.13 - klo:16:41
Ei aavistustakaan, mitä tarkoitat maan ja niiden tapojen merkityksellä keskusteluketjuun suhteutettuna, mutta meikäläisten cittarikulttuuriin verrattaessa tuossa testissä menestyminen on jt. kuitenkin kai lähinnä kyseenalainen meriitti ;D
Ymmärtääkseni jenkkien, eurooppalaisten ja aasialaisten automieltymykset poikkevat toisistaa. Ja siltä pohjalta oli ainakin minulle yllätys, että valitsivat luokkavoittajaksi Foren. Esimerkiksi Foren jousitusta on moitittu suomalaisisa teisteissä kovaksi tai pintakovaksi. ,,kkiä luulisi, että Jenkkien testissä tällaista autoa ei olisi valittu perhesarjan voittajaksi.
Lainaus käyttäjältä: PTG - 26.05.13 - klo:16:41Mutta sopivilla kriteereillä kaikki autot ovat hyviä ja isolohko-osastolla jeeppi on toki messevä... no mitä tällä sitten on subben kanssa tekemistä - no ei välttis mitään, mutta ei tämä minun silmissäni symmetrisesti katoavan nelivedon pisteitä nosta...
Ei tuon minun postauksen tarkoitus ollutkaan sinun tai kenenkään muunkaan negatiivisiin mielipiteisiin Subarusta ja sen voimalinjasta vaikuttaa. Ainakin minusta on vähintäänkin viihdyttävää ja ehkä myös mieltä avartavaa lukea testejä ja valintoja erilaisista näkövinkkeleistä :)
Lainaus käyttäjältä: Amazonmies - 26.05.13 - klo:17:03
Ymmärtääkseni jenkkien, eurooppalaisten ja aasialaisten automieltymykset poikkevat toisistaa. Ja siltä pohjalta oli ainakin minulle yllätys, että valitsivat luokkavoittajaksi Foren. Esimerkiksi Foren jousitusta on moitittu suomalaisisa teisteissä kovaksi tai pintakovaksi. ,,kkiä luulisi, että Jenkkien testissä tällaista autoa ei olisi valittu perhesarjan voittajaksi.
Ainakin minusta on vähintäänkin viihdyttävää ja ehkä myös mieltä avartavaa lukea testejä ja valintoja erilaisista näkövinkkeleistä :)
Ymmärrän pointin. Epäilen tosin, että Fore ei ole myynnissä jenkeissä samalla alustalla kuin paikallisesti. Tai no onhan se mahdollista, mutta todennäköisyys lienee samaa luokkaa kuin seitsemän salamaa suoraan otsaan ja vieläpä takaraivon puolelta ;) Ja olisikohan sillä sitten loppujen lopuksi edes merkitystä, kun meikit saapi varmaan ruuhkassa istuessa naamaan näppärimmin siinä "maasturissa", jossa on isoimmat peilit aurinkolipoissa...
Näkökulmaa avartavampaa (tai sitä tuloksia paremmin kuvaavaa) siis mielestäni onkin tietää, että esim. viittaamani testimenestyjä selvisi pystyssä vain tsäkällä A-Mesen aikaan kaataneessa svenssonien väistökokeessa eli testimenestystä on tullut muilla kuin itselleni relevanteilla ominaisuuksilla ja/tai sellaisilla toteutuksilla, jotka muilla kuin testeissä painotetuilla ominaisuuksilla olisivat jääneet kauppaan.
Lainaan tähän Markku J:n kommentin autotallista, jotta ei spämmätä yksittäistä autotallia tällä aiheella enempää:
Lainaus käyttäjältä: Markku J - 29.05.13 - klo:21:06
Onhan tuo siirtymä hiukan kuin siirtyisi aidosta Audista paranneltuun Golfiin, mutta varmasti tässä tapauksessa OK, kun tuote on erittäin hyvä sekä A3, että Seat Leon ja VW Golf -leimalla. Ja noista kolmesta varmasti Audina auto on paras, jos jaksaa maksaa kallimmat lisävarusteet.
Mielenkiinnolla odotan niiden kuskien kommentteja, jotka siirtyvät nelikkonelosesta nelikkokolmoseen. Lähinnä sen takia, että moni Torsenmies on haukkunut kytkeytyvät nelikot maanrakoon, joten on mielenkiintoista kuulla ensilumien tultua, että miltä tilanne näyttää.
Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 29.05.13 - klo:21:15
Lainaan tähän Markku J:n kommentin autotallista, jotta ei spämmätä yksittäistä autotallia tällä aiheella enempää:
Mielenkiinnolla odotan niiden kuskien kommentteja, jotka siirtyvät nelikkonelosesta nelikkokolmoseen. Lähinnä sen takia, että moni Torsenmies on haukkunut kytkeytyvät nelikot maanrakoon, joten on mielenkiintoista kuulla ensilumien tultua, että miltä tilanne näyttää.
Tämäkin on toisaalta ihan turhaa. Se on 100% varmuudella parempi kuin etu/takaveto, mutta ei ehkä ihan yhtä hyvä kuin torsen/kruunu. Rahalla saa ja hevosella pääsee. Se on kuitenkin neliveto. Monelle good enough.
Ilman muuta SKU on oikeassa. Olisi kuitenkin mukava kuulla seuraavilla lumilla kommentteja sellaisilta kuskeilta, jotka siirtyvät Torsenista tai kruunusta Haldexiin. Olihan minullakin kaksi Haldex -VW:tä aikanaan, ja hienosti toimivat, mutta ei sentään Audin Torsenin veroisesti. Puuttui se takavetopainotteinen hieno ajotuntuma, minkä 40/60 -jakosuhde tarjoaa kesälläkin kaarreajon iloksi.
Lainaus käyttäjältä: tmr97 - 18.05.13 - klo:22:29
TL:n ja TM:n cittaritestit sisältävät yllättävän paljon ristiriitaisuuksia.
TL:n hiljaisin on Fore ja RAV4 meluisin. TL:n tekstin mukaan 32 autokohtaisen mittauksen perusteella eroa on keskimäärin 3,3dB, jota pidetään suurena. TL:ssä molemissa nastat, renkaat on kerrottu tarkoin. TL kiittelee Forea hiljaiseksi.TM:ssä RAV4 saa 8:n ja Fore 7:n melusta, mittausarvoja ei ole lehdessä. Forea moititaan melusaksi, erityisesti takana. Onkohan TM:n tulokset subjektiivisia vai mittauksiin perustuvia. Ennen TM mittasi.
Ihan vastaavalla tavalla mm etutilojen suhteen asioita menee ristiin eri autojen kesken TL ja TM testeissä
Reilut ristiriitaisuudet kyllä vähän ihmetyttävät.....
Muitakin outouksia tuossa testissä oli, kuten esimerkiksi voimalinjoiltaan hyvin kirjava osanottajajoukko. Peugeotin erilaisuuden ymmärtää, mutta muuten on perin kummallista, että vertailussa on sekaisin manuaaleja ja automaatteja sekä bensoja ja dieseleitä.
Vertailussa mainittu valintaperuste eli jokaisen mallin suosituimman version ottaminen mukaan on ainakin Nissanin kohdalla puaskaa, sillä 1.6 dci 4WD ei taatusti ole myydyin Qashqai. Epäilen myös, ettei Lumimiestäkään kyllä mene eniten 2.0 TDI 4*4 DSG:nä toisin kuin Tiguania, jonka kohdalla tämän voi uskoa.
Lainaus käyttäjältä: Ranssi - 31.05.13 - klo:20:24
Vertailussa mainittu valintaperuste eli jokaisen mallin suosituimman version ottaminen mukaan on ainakin Nissanin kohdalla puaskaa, sillä 1.6 dci 4WD ei taatusti ole myydyin Qashqai. Epäilen myös, ettei Lumimiestäkään kyllä mene eniten 2.0 TDI 4*4 DSG:nä toisin kuin Tiguania, jonka kohdalla tämän voi uskoa.
Kyllä nuo saattaa olla mallistonsa myydyimpiä nelivetoisia versioita.
Autot valitsi maahantuojat, ei TM. Myydyin nelivetoinen. Ehdottomasti olisivat jo tällä kertaa saaneet ottaa testiin mukaan myös yhden korotetun farkun, kuten vaikka Octavia Scout. Ihan vain mielenkiinnosta. Noilla painoituksilla ois ollut varmasti kova tekijä.
Kokeilin hetki sitten peruutella Q5:ttä omalla pihalla olevan kallionyppylän päälle. Tuntui, että ensimmäisenä automaattilaatikko antaa periksi. Aikamoisia "teknisiä ääniä" kuuluu laatikon suunnalta, miksei muualtakin. Normaalitilassa meno hyytyi heti, esp poiskytkettynä pääsin ristiriipuntaan. Sitten naksuttelevatkin järjestelmät innoissaan. Isommalla kaasun käytöllä pääsin pois rinteestä. Tykytyksen ohella muistoksi jäi myös naarmuja puskurin maalaamattomaan helmaan... Ai niin, tuon hyvinkin lyhyen kokeilun seurauksena joku paikka alkoi vähän kärytä. Tuotahan olivat TM:ssakin havainneet monissa kulkineissa.
Sattui netistä silmiin tuollainen "testi", 23 prosentin mäki ja toisen puolen renkaat rulllilla. Ei tullut tällä kertaa Subarusta symmetrisesti häviävää takavetoa ;)
Subaru Forester CVT, VDC (traction & stability control) ON, X-MODE OFF
Honda CRV, with VSC (traction & stability control) ON
Hyundai Tucson, centre differential LOCKED & traction control ON
Subaru Forester CVT, VDC (traction & stability control) ON, X-Mode OFF (http://www.youtube.com/watch?v=k_kVGyq0mOs)
Honda CRV, with VSC (traction & stability control) ON (http://www.youtube.com/watch?v=wTdEV6KsrWs)
Hyundai Tucson, centre differential LOCKED & traction control ON (http://www.youtube.com/watch?v=RNShy1cYnxY)
Lainaus käyttäjältä: Amazonmies - 02.06.13 - klo:13:14
Sattui netistä silmiin tuollainen "testi", 23 prosentin mäki ja toisen puolen renkaat rulllilla. Ei tullut tällä kertaa Subarusta symmetrisesti häviävää takavetoa ;)
Eikös TM:n idea ollutkin unohtaa nämä erittäin lyhytkestoiset rullatestit ja laittaa autot todelliseen käytännön rasitukseen. Ja siellä alkoi kaikkien paitsi Tiguanin nelikko yskimään.
EDIT: Muutenkin sellainen yleiskommentti näihin rulliin, että yleisin syy etenemisen pysähtymiseen YouTubeissa on se, että kuski ei anna kunnolla kaasua, jotta renkaiden sivuttaissuuntainen luistonesto aktivoituisi kunnolla. Aivan kuten tässäkin esimerkissä kävi Hondan ja Hyundain kohdalla.
Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 02.06.13 - klo:17:03
Eikös TM:n idea ollutkin unohtaa nämä erittäin lyhytkestoiset rullatestit ja laittaa autot todelliseen käytännön rasitukseen. Ja siellä alkoi kaikkien paitsi Tiguanin nelikko yskimään.
Juu, näin on. TM:n idea oli myös tehdä testit luistonesto päällä, vaikka esimerkiksi Foresterin käyttöohje sen ehdottomasti kieltää. Suora lainaus TM:n jutusta:
ETENEMISKYKY, Autot arvosteltiin kokeissa luistonesto aktiivisena. Toki se oli varmaan kaikille sama, mutta en kyllä ihmettele ollenkaan, jos paikat käy kuumana. Tuo oma kikotin ei yksinkertaisesti mene mihinkään luistonesto aktiivisena...
Lainaus käyttäjältä: Amazonmies - 02.06.13 - klo:17:12
Juu, näin on. TM:n idea oli myös tehdä testit luistonesto päällä, vaikka esimerkiksi Foresterin käyttöohje sen ehdottomasti kieltää. Suora lainaus TM:n jutusta: ETENEMISKYKY, Autot arvosteltiin kokeissa luistonesto aktiivisena. Toki se oli varmaan kaikille sama, mutta en kyllä ihmettele ollenkaan, jos paikat käy kuumana. Tuo oma kikotin ei yksinkertaisesti mene mihinkään luistonesto aktiivisena...
Voin kyllä suoraan sanoa, että näitä kommentteja on aina vaikea käsittää.
TM:n artikkelista käy hyvin ilmi, että Subarun osalta etenimiskykyä mittaavat testit ajettiin X-Mode päällä. Ja sen toimintaa vielä erikseen kehuttiinkin. Varsinkin sen vaikutusta poikittaislukituksen voimistumiseen.
Noihin kolmeen rullavideoon liittyen, huomasin samaa artikkelia lukiessa, että yllättäen juurikin CR-V ja Tuscon ovat ne kaksi mallia, missä poikittainen lukitus
poistuu käytöstä, kun luistoneston kytkee pois. Toki videon teksteissä sanotaan, että ESP olisi päällä, mutta hyvin vaikeaa se on näytön takaa todentaa...
Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 02.06.13 - klo:17:50
Voin kyllä suoraan sanoa, että näitä kommentteja on aina vaikea käsittää.
TM:n artikkelista käy hyvin ilmi, että Subarun osalta etenimiskykyä mittaavat testit ajettiin X-Mode päällä. Ja sen toimintaa vielä erikseen kehuttiinkin. Varsinkin sen vaikutusta poikittaislukituksen voimistumiseen.
Subarun manuaalissa nimenomaan pyydetään maastoajossa laittamaan X-Mode päälle ja kytkemään luistonesto pois. TM:n testi tehtiin vastoin auton ohjekirjan ohjeita. Olisi mielenkiintoista tietää syy tähän virheeseen.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 02.06.13 - klo:18:03
Subarun manuaalissa nimenomaan pyydetään laittamaan X-Mode päälle ja kytkemään luistonesto pois. Testi tehtiin vastoin ohjekirjan ohjeita.
HYV,,NEN AIKA!
Uskokaa nyt, että testi ajettiin X-Mode päällä.
Lukekaa se artikkeli ja unohtakaa uskovaisten höpinät netissä.
Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 02.06.13 - klo:18:05
HYV,,NEN AIKA!
Uskokaa nyt, että testi ajettiin X-Mode päällä.
Lukekaa se artikkeli ja unohtakaa uskovaisten höpinät netissä.
Tässähän se artikkeli on vieressä. Kukaan ei ole kiistänytkään että X-mode ei olisi ollut päällä. MUTTA kun ohjekirja käskee ottamaan luistoneston (VDC) pois ja laittamaan X-moden päälle. Huom. molemmat pitää huomioida. Ohjekirjan mukaan ei riitä että laittaa pelkästään X-moden päälle.
Toki mukavampi olisi jos X-mode vähentäisi riittävästi luistoneston käyttöä, jotta molempiin nappeihin ei tarvitsisi koskea ennen maastoajoa.
Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 02.06.13 - klo:18:05
Lukekaa se artikkeli ja unohtakaa uskovaisten höpinät netissä.
Samat sanat, minä mitään X-MODEsta sanonut...
Nyt voi seuraavaksi miettiä sitä, että mikä on maastoajoa ja mikä ei. Jos siis Foresterin käyttöohje velvoittaa kytkemään luistoneston aina pois maastoajossa.
TM:n liikkeellelähtötesti tehtiin ylämäessä, missä itse tien pinta oli kovaa lunta ja sen päällä oli 5-10 senttiä irtolunta. Jos jo tällaiset olosuhteet luokitellaan maastoajoksi, niin sitten olisi ollut kohtuullista ottaa luistonesto pois, koska ohjekirjan mukaan maastoajossa ei luistonestoa saa käyttää.
TM moneen otteeseen kehui Foresterin luistoneston ja voimanjaon toimintaa X-Modella. Jos luistonesto olisi kytketty pois käytöstä, olisi testin tulos voinut olla aivan jotain muuta kuin mitä se nyt oli. Foresterin etenemiskykyähän pidettiin testatulla konfiksella yhtenä testin parhaista.
Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 02.06.13 - klo:19:15
Nyt voi seuraavaksi miettiä sitä, että mikä on maastoajoa ja mikä ei. Jos siis Foresterin käyttöohje velvoittaa kytkemään luistoneston aina pois maastoajossa.
Tuossa omassa Outbackissa lähtee napista pois sekä luistonesto ja ajonvakautus. Ja tosiaan se ei mene mihinkään, jos systeemit on päällä. Esimerkiksi tuollaisessa TM:n testissä kuvaillussa tilanteessa (ylämäki ja 5-10 senttiä irtolunta) olisi pakko ottaa järjestelmät pois, jos haluaisi edetä. Ja kaikenlisäksi auton sammuessa ja uudelleen käynnistyessä järjestelmät taas aktivoituu. Aika usein olen onnistunut sammuttamaan tuon "hankalissa" oloissa ja sitten unohtanut järjestelmät päälle...ja kiroillut etteihän tämä kulje. Se, että sekä luistonesto ja ajanvakautus ei ole erikseen pois kytkettävissä ja se, että ne on kytkettävä pois jos haluaa edetä vähänkään hankalimmissa olosuhteissa on jonkinlainen suunitteluvirhe.
Minulla ei ole tarkkaa tietoa miten muissa Subarun malleissa luistonesto ja ajonvakautus on toteutettu (erikseen vai saman napin takana). Mutta hyvä, että uudessa Foressa luistonesto on erikseen pois kytketävissä. Ajonvakautusta siitä ei sitten käsittääkseni saa pois ollenkaan, joka on puolestaa minun mielestä huono homma.
Ymmärrän, että TM halusi ajaa testit järjestelmät päällä. Kuskin taito/taitamattomuus ei vaikuta silloin niin paljon tuloksiin. Ja varmaan siinä on ajateltu myös turvallisuus näkökulmaa. Subarulle tietenkin iso miinus siitä, että voimansiirto kuumenee ja rampautuu. TM jutussakin todettiin, että jokaisen auton omistajan tulisi tutustua sekä ohjekirjaan että auton ominaisuuksiin ennen maastoon menoa. Subarun tapauksessa se tarkoittaa, että kun siirtyy lumpöperöiselle tms. alustalla, niin luistoneston napilla on käytävä. Ja varsinaiseen maastoon mennessä vielä X-MODE napilla. Tavallisen citymaasturin käyttäjän kannalta aika huonoa suunnittelua, mutta tiedostovan auton omistajan kannalta ei niin häiritsevää.
Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 02.06.13 - klo:19:15
Nyt voi seuraavaksi miettiä sitä, että mikä on maastoajoa ja mikä ei. Jos siis Foresterin käyttöohje velvoittaa kytkemään luistoneston aina pois maastoajossa.
TM:n liikkeellelähtötesti tehtiin ylämäessä, missä itse tien pinta oli kovaa lunta ja sen päällä oli 5-10 senttiä irtolunta. Jos jo tällaiset olosuhteet luokitellaan maastoajoksi, niin sitten olisi ollut kohtuullista ottaa luistonesto pois, koska ohjekirjan mukaan maastoajossa ei luistonestoa saa käyttää.
Ei ihan näin. Vedettävänä oli 1300kg:n painoinen auto, muuten em olosuhteet. Yhdelläkään testin cittarilla ei ollut mitään ongelmia ilman tuota 1300kg:n vetokuormaa. Kyseessä ei ollut maastoajo, eikä tavallinen ajo, vaan vetotesti liukkaaseen ja jyrkkään ylämäkeen. Kyllä itse tuossa tilanteessa ottaisin autosta riippumatta luistoneston pois.
Lainaus käyttäjältä: tmr97 - 02.06.13 - klo:20:05
Ei ihan näin. Vedettävänä oli 1300kg:n painoinen auto, muuten em olosuhteet.
Mielestäni liikkeellelähtötestissä ei ollut vedettävää autoa lisäpainona. Se oli vain mäennousutestissä, missä tien pintalla ei ollut irtolunta.
Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 02.06.13 - klo:20:07
Mielestäni liikkeellelähtötestissä ei ollut vedettävää autoa lisäpainona. Se oli vain mäennousutestissä.
Oli miten oli, niin liikkeelle pahasta paikasta lähdettäessä näillä etuveto-VAGeillakin (ocu, golf, exeo) otan luistoneston (esp-nappi) pois, kun paha paikka on. Muuten ei pääse. Ei se tilanne nelivedolla muutu siitä mihinkään, tarve ko kytkimen käytölle ei vaan tule ihan yhtä helposti eteen. Tottakai lähtö-, vetokyky-, yms tulee testata sekä elektroniikka päällä, että ilman. Silloin näin ei kuulu tehdä, jos autossa ei ole sitä poiskytkentänappiakaan. Nyt testatuissa taitaa jokaisessa olla. Käyttöön ne napit on tehty.
Lainaus käyttäjältä: tmr97 - 02.06.13 - klo:20:16
Tottakai lähtö-, vetokyky-, yms tulee testata sekä elektroniikka päällä, että ilman. Silloin näin ei kuulu tehdä, jos autossa ei ole sitä poiskytkentänappiakaan. Nyt testatuissa taitaa jokaisessa olla. Käyttöön ne napit on tehty.
Lumisella radalla ajetut ratatestit, kiihdytykset ja mutkamäki ajettiin testissä luistonestolla ja ilman. Missään näistä testeistä Subaru ei ollut nopeampi
ilman luistonestoa.
Ja nousukokeetkin menivät luistonesto päällä ja X-Modella todella mallikkasti, kunnes takaveto kytkeytyi pois lämpenemisen johdosta. Jos luistonesto olisi ollut pois nousukokeessa, olisi se saattanut vaikuttaa negatiivisesti mäenkin nousemiseen. Toki tämä on jossittelua ja oikeaa vastausta ei ikävä kyllä ole olemassa.
Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 02.06.13 - klo:20:27
Lumisella radalla ajetut ratatestit, kiihdytykset ja mutkamäki ajettiin testissä luistonestolla ja ilman. Missään näistä testeistä Subaru ei ollut nopeampi ilman luistonestoa.
Ja nousukokeetkin menivät luistonesto päällä ja X-Modella todella mallikkasti, kunnes takaveto kytkeytyi pois lämpenemisen johdosta. Jos luistonesto olisi ollut pois nousukokeessa, olisi se saattanut vaikuttaa negatiivisesti mäenkin nousemiseen. Toki tämä on jossittelua ja oikeaa vastausta ei ikävä kyllä ole olemassa.
Klassinen "väärin testattuhan" tässä taitaa olla kyseessä :'(
Menee tosin vähän samaan sarjaan kuin itku siitä, että "Nizmo" olisi pärjännyt paremmin isommalla koneella ja automaattina - itse hieman epäilen, kun ilmoitettu suorituskyky about sama ja kulutus selvästi isompi ::) Ottaisin toki itse ko. pirssin isolohkolla mukavemman ajettavuuden vuoksi, mutta useimmat ilmeisestikään eivät näin tee ;)
Tavallaan toki fataalia testata autoja ohjekirjojen vastaisesti (sikäli kuin näin sitten on käynyt :-[), mutta toimiva ratkaisu sietää yksittäisen testin verran muutakin kuin absoluuttisen oikeaa käyttöä tai sitten auto ei vaan ole tarkoitettu taavitavisreiskalle, vaan oikeille asiantuntijoille... näitä lienee Suomessa ainakin kolme ja niistäkin useimmat tällä palstalla :) :) :)
Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 08.07.13 - klo:11:19
Itse en usko, että Haldexin kulutuslisä on millään muotoa merkittävä. Puhutaan luultavasti 2-3 desistä. Jatkuvalla nelivedolla kulutuslisä kannattaa varmaan jo jollain tasolla huomioida, jos ajoa tulee paljon.
Haldexin vaikutus auton massaan apulaitteineen on noin 100kg. Jo pelkän lisämassan vaikutus olisi suurempi kuin 2-3 desiä. Suomen oloissa ympärivuotisessa käytössä 2 litran dieselillä haldexin aiheuttama käytännön kuluvaikutus noin litra/100 km ja 1.8 bensiinillä 1.2...1.5 litraa satasella.
LainaaHaldexin vaikutus auton massaan apulaitteineen on noin 100kg. Jo pelkän lisämassan vaikutus olisi suurempi kuin 2-3 desiä. Suomen oloissa ympärivuotisessa käytössä 2 litran dieselillä haldexin aiheuttama käytännön kuluvaikutus hitusen vajaa litra/100 km ja bensiinillä 1.2...1.5 litraa satasella.
Käytännön kokemuksella voisin sanoa,että Haldexin "kulutuslisä on n 0,5 litran paikkeilla,riippuen ajosta,Torsenilla taas litran paikkeilla.
Haldex on polttoaineystävällisempi ja olen tuolla nykyisellä diesel-quattrolla päässyt jopa 4,5 litran lukemiin rauhallisessa taajama-siirtymissä....maantiellä vakkarissa 103-105 km/h,myös alle viiden...pelkässä kaupungissa 6-7.
Torsenilla vastaava (A4 diesel..hiukan painavampi pirssi,kuin kolmonen) vie samanlaisessa ajossa n. 1-1,5 enemmän.
Viidennen sukupolven Haldex on kehittynyt edelleen polttoainetaloudessa ja eikös se ollutkin hiukan kevyempi motti kuin neljäs sukupolvi.
Ja enään Haldex ei ole ns. "tarvittaessa" neliveto vaan lähdössäkin voimaa annetaan n. 10% taakse...tosin eron Torseniin kyllä edelleen huomaa....sorry off-topicc tähän keskusteluun,mutta sama Haldex on uudessa Ocussa.
Lainaus käyttäjältä: 1.8 "APR" Q - 09.07.13 - klo:22:03
Käytännön kokemuksella voisin sanoa,että Haldexin "kulutuslisä on n 0,5 litran paikkeilla,riippuen ajosta,Torsenilla taas litran paikkeilla.
Onnittelut erittäin taloudellisesta ajotavasta ja rauhallisista siirtymätaipaleista, jossa neliveto ei aktivoidu.
Luottaisin tässä kuitenkin yksittäisen kokemuksen rinnalla enemmän valmistajan ilmoitukseen haldexin tuomasta kulutuslisästä ja yleiseen kokemukseen normikulutuksen ja todellisen kulutuksen välisestä eroista aivan uusimmilla automalleilla ( saksalaisilla aivan uusimmilla malleilla ero 20...25% vanhemmilla 0-10%).
Valmistajan mukaan haldexin tuoma normikulutuslisä 1.8 litraisellla on 1,0 litraa/100 km ja 2.0 TDI litraisella 150 hv dieselillä 0,7 litraa. Nämä ajettu EU normilla, johon ei edes kuulu Suomen pitkää nelivetoa aktivoivampaa talvea (-> -Suomessa nelivedolla todellisen ja normikulutuksen välinen ero on suurempi kuin etuvedolla). Eli valmistajan normikulutus huomioiden haldexin kulutuslisä todellisessa ajossa (johon sisältyy myös kaupunkiajoa, matka-ajoa...) dieselillä noin litra ja bensiinillä yli litran.
Onko tietoa, onko VAG:n käyttämä V sukupolven Haldex samanlainen kuin uusissa Volvoissa oleva V -haldex?
Ruotsissa V -haldex omistajat eivät ole kovin onnessaan uudesta versiosta. Paljon isompi viive kuin IV haldexissa. Pävityksen myötä on kyllä päästy yksinkertaisempaan rakenteeseen mutta joidenkin ruotsalaiskokemusta mukaan takapyörien viive lähempänä hidasta 2 haldexia... : http://www.jagrullar.se/forum/viewtopic.php?f=56&t=82318&st=0&sk=t&sd=a (http://www.jagrullar.se/forum/viewtopic.php?f=56&t=82318&st=0&sk=t&sd=a)
Toivottavasti kyseessä on vialliset yksilöt tai ominaisuus vain Volvoissa. Hidastuminen haldex 2 tasolle ei kuulostaisi hyvältä.
LainaaOnnittelut erittäin taloudellisesta ajotavasta ja rauhallisista siirtymätaipaleista, jossa neliveto ei aktivoidu.
Muistaakseni tässä viitos-sukupolven Haldexissa on aina myös takapyörille hiukan vetoa ja"motti" on kevyempi kuin nelos-Haldex.
Mulla ei ole ollut ns. viiveongelmia Haldexin kytkeytymisessä...muutamien pienten maastokokeilujen jälkeen vetoa on lähtiessä myös takana.
Tuo Eu-yhdistetyn 0,5 ero tukee omia kokemuksia kulutuksen eroista,sillä tuohon laskujen mukaan olen päässyt..
Siis uusimmassa hinnastossa kulutusero etuvetoiseen on 0,5 ltr/100 km.
Ja jos kunnolla annetaan löylyä,niin kulutuksen lisäääntyminen ei ole niin rajua kuin Torsenissa.
Molemmissa on ne hyvät ja huonot puolensa...tosin Torsen on se "aito" neliveto.
Joo hitusen on haldex 4 on haldex 5 kevyempi. 5 Haldexilla varustettu auto enää 100 kg painavampi kuin etuveto.
Mistä hinnastosta löysit tuon 0.5 litraa? Octavia Combin hinnasto mainitsee 0.7 litraa diisselille ja 1 litraa bensille haldex 5:n normikulutuslisäksi.
Tuo ruotsalaislinkki haldex5 heikkoiksista kyllä huolestuttaa. Jos paineakun poisjättö on aiheuttanut gen 2 tason viiveet (uusimmilla XC60 softilla yritetty kompensoida ongelmaa), niin ei enää oikein voi puhua kunnon nelivedosta. Toivotaan että VAG:n haldex 5:ssa ei vastaavia haldexin alkuaikojen viiveitä ole.
Itsellä on Audi A3 2.0 TDI Quattro ja siinä Eu-yhdistetty on 4.7 ja etuvetoisessa 4.2.....Octavian kulutuksia en ole katsonut.
Ja tuota em. viivettä ei omassa ainaskaan ole...olen oikeastaan hyvin tyytyväinen tuohon Haldexiin,vaikka olin vähän skeptinen,kun Torsenin vaihdoin Haldexiin.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 09.07.13 - klo:22:14
Onnittelut erittäin taloudellisesta ajotavasta ja rauhallisista siirtymätaipaleista, jossa neliveto ei aktivoidu.
Luottaisin tässä kuitenkin yksittäisen kokemuksen rinnalla enemmän valmistajan ilmoitukseen haldexin tuomasta kulutuslisästä ja yleiseen kokemukseen normikulutuksen ja todellisen kulutuksen välisestä eroista aivan uusimmilla automalleilla ( saksalaisilla aivan uusimmilla malleilla ero 20...25% vanhemmilla 0-10%).
Valmistajan mukaan haldexin tuoma normikulutuslisä 1.8 litraisellla on 1,0 litraa/100 km ja 2.0 TDI litraisella 150 hv dieselillä 0,7 litraa. Nämä ajettu EU normilla, johon ei edes kuulu Suomen pitkää nelivetoa aktivoivampaa talvea (-> -Suomessa nelivedolla todellisen ja normikulutuksen välinen ero on suurempi kuin etuvedolla). Eli valmistajan normikulutus huomioiden haldexin kulutuslisä todellisessa ajossa (johon sisältyy myös kaupunkiajoa, matka-ajoa...) dieselillä noin litra ja bensiinillä yli litran.
En ymmärrä tuota ajatusta "Suomen pitkästä nelivetoa aktivoivasta talvesta". Eikö etuvedoilla ajeta talvella tai eikö se kärsi pito-ongelmista?
Omassa käytössä, kuten olen foorumille kirjoitellut, Golf VII 4motion 2.0TDI kuluttanut keskimäärin kuusi litraa sadalla kesällä ja talvella (talvikulutus sis webaston käytön, kesällä taas nopeudet kovemmat. Oma käyttö on pääasiassa matka-ajoa maantiellä ja motarilla, ehkä 20% nykyään kaupungissa. Työmatkan voi päästä vähän yli viiden litran kesällä, talvella jopa alle. Vastaava etuveto 2.0TDI oli sen puolilitraa taloudellisempi kyseisellä matkalla. Kuulun talvella siihen iloiseen joukkoon, joka silloin tällöin aktivoi nelivetonsa (muutenkin kuin baarista kotiutuessaan) eikä ajattele niinkään kulutusta, kun se kerran on jo noin alhainen :)
Kokemukset Haldex 5:stä olivat pääosin erittäin positiiviset. Sähköpumppu hoitaa asiansa erittäin hienosti ilman paineakkuakin. Vedossa ei ole viivettä, käytöksessä kuitenkin huomaa joissakin tilanteissa ettei kyseessä ole jatkuva neliveto. Lähinnä tämä ilmenee luistoissa kun auton käytös vaihtelee varovaisemman kaasun käytön kanssa aliohjaavan ja yliohjaavan välillä. Nelivedon ohjauselektroniikka lienee siis kaikin puolin ajan tasalla. Ja jos uutta Octaviaa olisin ostamassa, ottaisin ehdottomasti raapivilla takapyörillä
Tuli mökillä testattua vajaavetoisen ja nelivetoisen vetokyky. Piti siirtää mökkirempassa rakennuksen alta kaivettuja, tarpeettomaksi jääneitä nurkkakiviä yksi kerrallaan sata metriä peltoa pitkin "pois silmistä". Operaatiota varten rakentelin lankusta, laudasta ja 70x70cm pellinpalasta kivireen, johon kiinnitin vetoköyden. Kivet olivat sen kokoisia, ettei niitä ilman puukankea jaksanut kieräyttää reen kyytiin. Painoa arviolta 200-300kg.
Köysi Yetin vetokoukkuun ja menoksi. Ensin yritettiin vajaavetoisella. Ei siitä mitään tullut, parisenkymmentä senttiä liikahti ja siihen jämähti, kun reki hieman upposi peltoon. Sitten vaihdettiin hevoseksi neliveto-Yeti. Ei minkäänlaista ongelmaa, niin kulki kuin tyhjää vaan ja rikkaruohotkin saivat kyytiä reen jättämän uran kohdalta.
No, auton väärinkäyttöähän tuollainen, mutta eipähän tarvinnut pyytää naapuria traktorillaan mukaan talkoisiin ja näkipä siinä samalla, miten iso ero on etuvetoisen ja nelivetoisen vetokykyjen välillä. On se melkoinen.
Elokuun toka viikonloppuna leirintäalueella savon suunnalla tuli vettä pari vuorokautta putkeen. Nurmikenttä pehmeni aika pahasti ja tottakai, se oli aivan helkutin liukas. Viereinen vaunu (uudehko Solifer Arctic 480) oli jämähtänyt "yllättäin", eikä V70 selvinnyt siitä että ois saanut vaunua siirtymään. Kura vain lensi ja jarrut rapisi, mutta ei mihinkään. ,,ijä kysäisi, että autanko Subarulla vai kysytäänkö isänniltä apua. No, kokeiltiin miten Sube vetäis. Niinkuin kuivalta nurmelta, ei mitään eroa. Siinä se tuli kouriintuntuvasti. Toki tuosta ois voinut selvitä lankuilla jne (ja telonut itsensä yms) mutta siinä sateessa oli paljon helpompaa nelivetoisella.
Ja uskoisin, että ihan "heikoinkin" auttava CR-V:n vetotapa ois selvinnyt aivan helposti. Etu (eli yksivetoinen) ei saanut mitään aikaiseksi.
Ja tämä ei ollut edes mitään väärinkäyttöä. Jokainen vaunujen kanssa pelannut tietää. Kannattaa katsoa paikkaa hieman tarkemmin jos lupaillaan sadetta tulevaksi. Siis etuvetoisen kanssa ;)
Lainaus käyttäjältä: Amazonmies - 02.06.13 - klo:20:03
Tuossa omassa Outbackissa lähtee napista pois sekä luistonesto ja ajonvakautus.
Mikähän Outback on kyseessä? Aiemmin omistamassani Outback Dieselissä vm.-10, lähti napista kyllä vetoluistonesto pois, mutta ajonvakautus jäi.
Edellisen korimallin dieselissä lähti molemmat napista.
Ensimmäinen vähän pitempi reissu tutustuttu A4 B8 torsseniin ja onhan se makia :) Parisataa kilsaa tuli viikonloppuna lumimyräkässä täällä pohjoisessa huristeltua. Renkaana 225/50/17 Dunlopin keskieuroopan kulunut (4mm pintaa) ja kovettunut kitkakumi. Mukavan vakaasti meni jo näillä renkailla lumisilla teillä. Innolla vaan odottamaan, että saan uudet nastat alle.
Niinhän se on että tänä jouluna meillä on juhannus autoilun osalta ;D
Mielenkiintoisia käytännön havaintoja eri autojen nelivetojärjestelmistä:
AWD sistems wars (testing) on rollers (http://www.youtube.com/watch?v=tpp5tW71qYI#ws)
Lainaus käyttäjältä: Teutonic - 16.11.13 - klo:22:44
Mielenkiintoisia käytännön havaintoja eri autojen nelivetojärjestelmistä:
AWD sistems wars (testing) on rollers (http://www.youtube.com/watch?v=tpp5tW71qYI#ws)
Tuossa nyt ei ollut kyllä mitään uutta saati mielenkiintoista... ::)
Mielenkiintoisin osa videosta oli miten volvon haldex?? järjestelmä saa auton liikkeelle vaikka kolme pyörää on "ilmassa". Se neljäs maan pinnassa oleva pyörä ei saa yhtään voimaa, mutta ilmeisesti nuo kolme rullilla olevaa pyörää pyörivät niin vinhasti että pääsevät nytkähtämään eteenpäin rullien kitkan vuoksi?
Lainaus käyttäjältä: PenaPuistoK - 18.11.13 - klo:00:06
Tuossa nyt ei ollut kyllä mitään uutta saati mielenkiintoista... ::)
,,läs ny, kyllähän tuosta näki aika hyvin sen, että useimmissa tapauksissa olivat korkeintaan kolmivetoisia, eli kolmen pyörän ollessa tyhjän päällä ei neljäskään vetänyt tai työntänyt.
Vajaavetoisia näyttää olevan nuo "nelivetoisetkin" kaikki tyynni. Taitaapi olla niin, että ainoa todellinen nelivetoinen on "kauraooppeli" ;)
Lainaus käyttäjältä: Vesihiisi - 18.11.13 - klo:08:18
,,läs ny, kyllähän tuosta näki aika hyvin sen, että useimmissa tapauksissa olivat korkeintaan kolmivetoisia, eli kolmen pyörän ollessa tyhjän päällä ei neljäskään vetänyt tai työntänyt.
Noissa rullatesteissä demonstroidaan tasauspyörästöjen / modifioitujen tasauspyörästöjen (kuten quattro) ominaisuuksia sellaisenaan.. eli jos pito on
kokonaan renkaalta / akselilta poissa => vetoa ei pystytä ohjaamaan renkaalle / akselille, jolla on pitoa.
Tämä puute korjataan nykyautoissa elektroniikalla, eli käytännössä jarruja käyttämällä (Nykymaastureissa kun vain harvoissa on ihan mekaaniset lukot).
Rullatesteissä on kytketty elektroniikka pois päältä => näyttää, että joka kulma ei vedä. Todellisuudessa noin ei ole.. ja sitäpaitsi käytännön ajossa sellainen tilanne, että jonkun renkaan / akselin pito olisi täysin nolla on melko mahdoton.
Eli rullatesti ei kerro auton nelivetoisuudesta kertakaikkiaan mitään.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 18.11.13 - klo:13:22
...
Rullatesteissä on kytketty elektroniikka pois päältä...
...ja sitäpaitsi käytännön ajossa sellainen tilanne, että jonkun renkaan / akselin pito olisi täysin nolla on melko mahdoton.
Höö, miksi ko. elektroniikka kytkettäisiin pois päältä, ellei sitten tarkoitushakuisesti haluta saada autot näyttämään huonommilta kuin todellisuudessa ovat? Jossakin Youtubessa näin vastaavan videon Q5:stä jossakin USA:ssa ja kyllä siellä saatiin viimeisestäkin pyörästä sen verran työntöä, että auto kipusi ramppia ylöspäin. Ei muistaakseni heti, vaan vaati kaasun antoa hetken aikaa ennenkuin järjestelmä uskoi, että liikkeelle pitäisi päästä.
Minulle tulee todellisesta elämästä mieleen tilanne, jossa esim. kipuaa paksulumista tai jäistä rinnettä ylös vaikkapa peräkärryn kanssa ja alkaa pito loppua kesken. Siinä soisi, että kaikki pyörät osallistuvat talkoisiin eikä osa vain pyöri vapaamatkustajana mukana.
Itselläni on vahvasti sellainen pelko, että tulevana talvena saani itseni Audin kanssa pöpelikköön, josta ei ilman lapiota ole poispääsyä. Ans kattoo, lapio ainakin pitää laittaa takaloosteriin kun lunta alkaa tulla. Viime talvena jäin nelivetoisen traktorinkin kanssa jumiin ja siinä alkoi jo hymy hyytyä ja hikeä pukata.
Tuossa testissä näki hyvin miten nämä jarrulla voimaa jakavat ei toimi, kun on hieman vastusta. Näkyi rullat olevan sellaiset, että rengas "tipahti" hieman syvennykseen. Sieltäpä ei enää noustakaan. Kun valmistajien toteuttamissa videoissa tuppaa rullat olemaan tasaiset, eli se yksikin pyörä saa liikkumaan kun vastusta ei oikeastaan ole yhtään.
Käytännössä hieman vastaava tilanne tulee joskus esimerkiksi sivutieltä päätielle noustessa, kun risteyksen etureunan on etuvetoiset liipanneet tosi liukkaaksi. Jos ei voimaa siirry taakse, niin siinä sitä sutii. Peräkärry perään niin voi mennä työlääksi.
Saabin Haldex oli tuossa etevä. Ei mitään viivettä vaan alkoi heti takaa vetämään. Aiempi diesel outback jakoi voimaa viskon aavustuksella, eli ensin alkoi sutia edestä kunnes muutaman sekunnin kuluttua visko jäykistyi ja voimaa siirtyi myös taakse.
Nykyisellä cvt outbackillä ei ole vielä tuota tilannetta tullut koettua.
Mulla tuo tulee vastaan lähes aina, jos käyn talvikelissä hakemassa polttopuita metsästä. Sivutieltä (kylätie) noustaan kasitielle Stopin takaa. Pikkuisen nousua siinä ennen päätietä. Aina risteys kiillotettu hyväksi. Tänä syksynä ei ollut lunta/jäätä kun tuli puut haettua, joten eipä tiedä siis tästä nykykulkineesta.
Lainaus käyttäjältä: Vesihiisi - 18.11.13 - klo:14:41
Höö, miksi ko. elektroniikka kytkettäisiin pois päältä, ellei sitten tarkoitushakuisesti haluta saada autot näyttämään huonommilta kuin todellisuudessa ovat?
Koska homma on tarkoitushakuista. Youtubessa on BMW:n organisoima rullatesti Audia vastaan, jossa Audi jää jäpöstämään rullille ja Bemari senkun porskuttaa rullilta pois. Jos Audissa olisi ollut ESP päällä, niin rullalla olevaa rengasta olisi elektroniikan toimesta jarrutettu => momenttia olisi siirtynyt renkaalle, jolla edelleen pitoa => Audi olisi ajanut rullilta pois.
Lainaus käyttäjältä: Vesihiisi - 18.11.13 - klo:14:41
Minulle tulee todellisesta elämästä mieleen tilanne, jossa esim. kipuaa paksulumista tai jäistä rinnettä ylös vaikkapa peräkärryn kanssa ja alkaa pito loppua kesken. Siinä soisi, että kaikki pyörät osallistuvat talkoisiin eikä osa vain pyöri vapaamatkustajana mukana.
Kyllä ne Q5:sen kaikki renkaat vetää, usko pois. Vajakilla jäät kiinni, nelivedolla huristelet mäen ylös :)
Lainaus käyttäjältä: Vesihiisi - 18.11.13 - klo:14:41
Itselläni on vahvasti sellainen pelko, että tulevana talvena saani itseni Audin kanssa pöpelikköön, josta ei ilman lapiota ole poispääsyä. Ans kattoo, lapio ainakin pitää laittaa takaloosteriin kun lunta alkaa tulla. Viime talvena jäin nelivetoisen traktorinkin kanssa jumiin ja siinä alkoi jo hymy hyytyä ja hikeä pukata.
Jos jäät pohjasta kiinni, tai kaikilta renkailta puuttuu riittävä pito, niin silloin tuli lapiohommia. Pahimpaan pöpelikköön tarvitaan iso maavara ja maastokäyttöön soveltuvat renkaat.
Itte pidän talvella mökkireissuilla lapiota mukana. Paksussa lumessa minusta suurin riski on se, että lumi pakkautuu pohjan alle ja auto alkaa kantamaan => kaikilta renkailta loppuu tarvittava pito => tulee hiki :)
Lainaus käyttäjältä: tuRboman - 18.11.13 - klo:14:55
Tuossa testissä näki hyvin miten nämä jarrulla voimaa jakavat ei toimi, kun on hieman vastusta. Näkyi rullat olevan sellaiset, että rengas "tipahti" hieman syvennykseen. Sieltäpä ei enää noustakaan. Kun valmistajien toteuttamissa videoissa tuppaa rullat olemaan tasaiset, eli se yksikin pyörä saa liikkumaan kun vastusta ei oikeastaan ole yhtään.
Nelivedot selviää yleensä mm. ristiriipunnasta, jossa kahdella renkaalla ei ole mitään pitoa. Jarruilla tämäkin hoidetaan. Jos rypee hankalassa maastossa alituiseen ja tarvitsee ihan oikeita mekaanisia lukkoja, niin silloin pitää ostaa sen luokan maasturi.. niitä on vain aika vähän tarjolla ja maksaa mirhamia & arkikäytössä normiautoa huonompi. Esim. Mercedes G tai LR Defender.
Ja taitaapa olla maavaran merkitys usein se määräävä. Hyvänä esimerkkinä käy Freelander 2:n etuvetoisen esittelyvideot joissa mennään niin vaikeakulkuista reitiä, että monella nelarilla jää menemättä. Ylityskulmat ja maavara ratkaisee paljon kun on pahempi paikka.
Lainaus käyttäjältä: tuRboman - 18.11.13 - klo:15:02
Ja taitaapa olla maavaran merkitys usein se määräävä. Hyvänä esimerkkinä käy Freelander 2:n etuvetoisen esittelyvideot joissa mennään niin vaikeakulkuista reitiä, että monella nelarilla jää menemättä. Ylityskulmat ja maavara ratkaisee paljon kun on pahempi paikka.
Juuri näin ja rengastus on toinen. Varsinkaan perus kesärenkaat ei ole mitään maastokäyttöön tarkoitettuja.
Maavaraa voi 1-2 cm suurentaa 'ylikoon' talvirenkailla, mutta eihän sellaisella vielä kesää tee. Järki oltava mukana, kun arvio mihin paikkaa autolla voi työntää.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 18.11.13 - klo:15:17
Järki oltava mukana, kun arvio mihin paikkaa autolla voi työntää.
Tuo tuRbomanin esimerkki pöllikuormasta peräkärryillä osuu ja uppoaa itseenikin hyvin. Joskus käynyt niinkin, että tyhjän kärryn kanssa ajelee metsään, tekee ahneuttaan liian ison kuorman ja sitten onkin taas tekemistä että pääsee pois ihmisten ilmoille. ::)
Ihmetyttää kyllä monen kulkineen vaisua esitystä ko. testissä. Ei tainut olla myöskään Rangen päivä kun ei päässyt etenemään vaikka kaksi pyörää, eri akseleilla, oli pitävällä pinnalla.
Ompas täällä rauhallista...saisiko tästä keskustelua:
Subaru Forester XT CVT voitti Saksan AutoBildin alpinetestin. Foren (177kW) ja toiseksi sijoittuneen Audin (Q3 TFSI 155 kW) taakse jäi mm. tehokkaammat BMW (X5 M50D), Range Rover (Sport SDV6) ja Jeep (Grand Cherokee V6).
http://www.subaru.de/fileadmin/downloads/modelle/forester/presse/Subaru-Forester-2.0XT-Winter-Vergleichstest-AutoBildAllrad-Nr-2-2014.pdf (http://www.subaru.de/fileadmin/downloads/modelle/forester/presse/Subaru-Forester-2.0XT-Winter-Vergleichstest-AutoBildAllrad-Nr-2-2014.pdf)
Vaikka itse katselenkin maailmaa Subarun väristen lasien läpi, niin voitto oli silti yllätys. Harmi ettei Tigua ollut mukana ::)
Onkos täällä ollut jo vääntöä tästä tapauksesta?
https://www.youtube.com/watch?v=jkiv-bWbLIo (https://www.youtube.com/watch?v=jkiv-bWbLIo)
http://teknikensvarld.se/honda-cr-v-4wd-system-is-not-working-again-163708/ (http://teknikensvarld.se/honda-cr-v-4wd-system-is-not-working-again-163708/)
Voisiko joku selventää mitä tekee 4-veto autolla jos ei vedä talvella vaunua tai rähmi jossain metsässä.
Kun ei näitä tarpeita ole niin pelkkä etuvetoauto kulkee uusilla nastoilla lumessa aivan mukavasti kunnes ottaa mahasta kiinni.
Ottaahan se nelkun mahastakin samalla tavalla.
En oikein ymmärrä nelivedon hehkutusta ja ylimääräistä polttoaineen kulutusta sekä mahdollisia vikakohteita. :)
Huomattavasti parempi ajaa, myös kesällä jos esim torsen quattro joka on takavetopainotteinen. Etuvetoinen vetelee/sutii joka tapauksessa jos kurvissa annat hanaa vaikka kuinka olisi muuten tasapainossa auto. Jos kerran ajat nelivedolla niin ei ole oikein paluuta muuhun on mun mielipide... Ei se ole pärjäämisestä kiinni. Kyllä sitä varmaan pärjäisi hyvin jollain -70 luvun autolla ja tekisi sillä samat matkat, mutta neliveto tekee ajamisesta vain niin paljon parempaa. Ei sitä oikein tarvitse mielestäni perustella.
Neliveto menee sinne turvavarusteiden puolelle. Eihän sitä turvavyötäkään suurin osa autoilijoista tarvitse (oikeasti) koskaan. Silti se joka autosta löytyy. Siinä vaiheessa kun auto lähtee hallitsemattomaan luistoon (omasta virheestä tai ei) niin nelivetoisella on teoriassa ja käytännössäkin paremmat edellytykset saada auto takaisin hallintaan.
Komppaan täysin batman14:n ja jultsun kommentteja, lukuisien autoiluelämän alkuaikojen "laina"vajaavetoisten sekä parin omistetun vajaavetoisen volvon jälkeen työmatka-ajot (mm. huonoissa talvikeleissä) olivat pelkkää hupia 4vedolla vuodesta 2005 lähtien 8)
Kannattaisi Rami käydä kunnon talvikelissä nelivetoa kokeilemassa niin uskoisin et selviäisi se 4wd:n ihanuus ;)
Ja polttoaineen kulutukseen sen verran et jos nykyinen A6:seni kulkee parhaimmillaan 5,5 l sataselle rauhallisessa matka-ajossa ja katkonaisessa pääkaupunkiseudun ajossakin keskisyönti jää 7,5-8 l:n tienoille niin en sanoisi, että neliveto lisää radikaalisti kulutusta (ainakaan nykyään).
Ja ainakin audissa 4vedon korjauskohteita ei ole tarvinnut pelätä, edellisellä A6:lla ajoin 305tkm ja nelivetojärjestelmään ei tehty tuona aikana kuin 300tkm:n huollossa vaihdettiin jotkut stefat takapyörästöön (edellisilläkin olisi kuulemma vielä pärjännyt mutta vaihdatin ku auto oli pukilla).
Onhan niitä tilanteita ja paikkoja joissa neliveto on paras vaihtoehto: Talo on rakennettu rinteeseen, autokatos on pihassa pienen ylämäen (10m) takana ja päivän on satanut lunta tai sitten lumen sulaminen on tehnyt pihasta peilijäätä, vauhdilla (jos pystyisi ottamaan) ehkä pääsisi ylös ja samantien katoksen seinään. Liikenteen sekaan sivutieltä liittyminen kun tie on jäässä. Liikennevalot joissa bussit ovat ruopineet kadun liukkaaksi. Kesäkelillä eduista tulee mieleen veneen veteen laskeminen hiekkaisilta rampeilta ym. luonnon muovaamilta veteenlaskupaikoilta. Käsittääkseni vesiliirtoon joutumistakin neliveto hiukan ehkäisee (voin olla väärässä mutta muistan lukeneeni jostain).
Miiinuspuoliakin toki on, auto kääntyy hiukan kankeammin ja kulutus on ainakin edelliseen autooni verrattuna noin puoli litraa korkeampi. Sen toki maksan mielelläni tässä tapauksessa. Nelivedon vikakohteista en osaa sanoa, itselläni ei ainakaan 50 tkm aikana ole tullut mitään ongelmia vastaan mutta on siellä varmaan jotain mitä kaksivetoisessa ei ole, joten miksei ne vikaantuakin voisi.
Paljon olisi kiinnostavia autoja mihin voisin seuraavaksi vaihtaa mutta nelivedon puuttuminen pudottaa ne listalta auttamattomasti. Mikäli kakkosautoon olisi mahdollisuuksia niin sitten ehkä, mutta kyllä minulta näillä näkymin tulee aina löytymään 4-vetoauto pihasta.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 25.10.14 - klo:01:27
Siinä vaiheessa kun auto lähtee hallitsemattomaan luistoon (omasta virheestä tai ei) niin nelivetoisella on teoriassa ja käytännössäkin paremmat edellytykset saada auto takaisin hallintaan.
Onko todella näin, ainakaan normikuskilla? Ennen vanhaan (silloin kun nelivetoiset tuli ralli maailmaan) ainakin sanottiin, että kun neliveto lähtee lapasesta, sitä on vaikeampi saada takaisin hallintaan kuin kaksi vetoista.
Muutenkin suhtaudun epäilevästi nelivedon turva-aspektiin, kaksiveto sutiessaan helposti kertoo aikaisemassa vaiheessa, että on liukasta. Olen nähnyt näitä cittareita ojan pohjalla kun on ajettu ylikovaa keliin nähden.
Ja tähän väliin, huomatettakoon että meillekin (vaimolle) on tulossa neliveto, Subaru XV.
Syynä on ne pari kolme kertaa vuodessa, kun on kaksikymmentä senttiä upottavaa loskaa tai isompi lumimyräkkä, niin ei emäntä jää enää kiinni niinkuin etuveto Yetillä 215 leveillä talvirenkailla pääsi pari kertaa käymään suututtaen hänet.
Toivottavasti neliveto ei aiheuta tarpeetonta turvallisuuden tunnetta.
Pakko tunnustaa, että odotan aika innolla kyseistä autoa nelivedonkin vuoksi, mutta myös sen eksoottisuuden VAGeihin verrattuna ja CVT:n takia.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 25.10.14 - klo:01:27
Siinä vaiheessa kun auto lähtee hallitsemattomaan luistoon (omasta virheestä tai ei) niin nelivetoisella on teoriassa ja käytännössäkin paremmat edellytykset saada auto takaisin hallintaan.
Tämä on kyllä aikamoista puutaheinää. Jos auto lähtee "hallitsemattomaan" luistoon kuten kuvasit niin paras tapa kontrollin palauttamiseen on saada veto pois jokaiselta pyörältä, oli se sitten etu-,taka-,tai neliveto.
Lainaus käyttäjältä: rami - 24.10.14 - klo:23:09
Voisiko joku selventää mitä tekee 4-veto autolla jos ei vedä talvella vaunua tai rähmi jossain metsässä.
Kun ei näitä tarpeita ole niin pelkkä etuvetoauto kulkee uusilla nastoilla lumessa aivan mukavasti kunnes ottaa mahasta kiinni.
Ottaahan se nelkun mahastakin samalla tavalla.
En oikein ymmärrä nelivedon hehkutusta ja ylimääräistä polttoaineen kulutusta sekä mahdollisia vikakohteita. :)
Jos moottorina on 1.4t taikka 1.6tdi, niin varmasti ei tee mitään. Auto kun ei sudi missään olosuhteissa. Kulkee yhtä hyvin/huonosti kelistä riippumatta.
Mihin tarvitsee nelivetoa käytännössä? Vaikka omalta pihalta poistumiseen. Meillä on tiukka mutka vasemmalle, josta alkaa jyrkempi mäkiosuus samalla. Käytännössä vauhtia ei pysty ottamaan mutkaan ollenkaan. Nyt muutaman vuoden kokemuksella voi sanoa, että tämä mäki on ollut haasteellinen kaikille taloyhtiön autoille etuveto B8:sta uuteen Octavian asti vaikka kyseessä on itse JUMALauto. Nelivedolla voi sitten pysähtyä vaikka keskellä mäkeä ja jatkaa matkaa jopa töihin asti.
Lainaus käyttäjältä: Ishvan - 25.10.14 - klo:09:01
Tämä on kyllä aikamoista puutaheinää. Jos auto lähtee "hallitsemattomaan" luistoon kuten kuvasit niin paras tapa kontrollin palauttamiseen on saada veto pois jokaiselta pyörältä, oli se sitten etu-,taka-,tai neliveto.
Asia on juuri näin, korostuu erityisesti automaatti-nelivetokombolla. Välillä kaipaa kytkintä ja manuaalivaihteistoa jotta neliveto olisi parhaimmillaan
Lainaus käyttäjältä: batman14 - 24.10.14 - klo:23:13
Huomattavasti parempi ajaa, myös kesällä jos esim torsen quattro joka on takavetopainotteinen. Etuvetoinen vetelee/sutii joka tapauksessa jos kurvissa annat hanaa vaikka kuinka olisi muuten tasapainossa auto. Jos kerran ajat nelivedolla niin ei ole oikein paluuta muuhun on mun mielipide... Ei se ole pärjäämisestä kiinni. Kyllä sitä varmaan pärjäisi hyvin jollain -70 luvun autolla ja tekisi sillä samat matkat, mutta neliveto tekee ajamisesta vain niin paljon parempaa. Ei sitä oikein tarvitse mielestäni perustella.
No menee kyllä leikkimisen puolelle jos kesälläkin pitää kurvissa antaa "hanaa",että renkaat sutii/vetelee. Ei ole vielä tullut niin kiire vaikka takana on yli miljoona kilsaa.
Todellakin kilsoja on takana ruhtinaallisesti enkä ole vielä kertaakaan tarvinnut nelivetoautoa. Kun laittaa kunnolliset talvirenkaat alle niin täytyy olla huono paikka mistä ei pääse menemään. Ei ole vielä niin liukasta ja isoa mäkeä sattunut kohdalle etteikö etuveto ja kunnon nastat ole perille vieneet. ;D
Henkilökohtaisella tasolla neliveto on minulle viimeisin hankinta niin kauan kun normaali maanteillä ajelen. ;D
Siinä vaiheessa kun auto lähtee "hallitsemattomaan luisuun" on kyllä kuljettaja tehnyt pahan arviointivirheen liikenteessä.
Maantiellä ja liikenteessä kulkeminen kyllä vaatii tilanteiden ennaltalukemista hyvin paljon.
Liikennesilmä kehittyy ajamalla sekä aivojen yhteistyöllä/soveltamista kuhunkin tilanteeseen. ;D ;D ;D
Pitkään on ajeltu 70% bojoilla ja vakuutusyhtiö kiittää/kumartaa.
Lainaus käyttäjältä: rami - 25.10.14 - klo:09:51
Henkilökohtaisella tasolla neliveto on minulle viimeisin hankinta niin kauan kun normaali maanteillä ajelen. ;D
Nämä kommenttisi tuovat kyllä mieleen sen, kuinka joku vannoutunut Ladamies kyselee miksi joku viitsii ostaa Mersun. Kun sillä Ladallakin pääsee aivan hyvin paikasta A paikkaan B, ei ole mitään järkeä ostaa kallista Mersua. Joku ei pysty käsittämään että Lada ja Mersu eroavan oikeasti niin paljon toisistaan, että joku toinen ei ostaisi ikinä sitä Ladaa. Sinä taas et pysty käsittämään, että kaksi- ja nelivetoinen eroavat toisistaan niin paljon, että joku ei ostaisi ikinä sitä kaksivetoista. Sinulla on asenteeseesi todennäköisesti sama syy kuin tarinan Ladamiehellä: hän ei ole koskaan ajanut Mersulla etkä sinä ole koskaan ajanut nelikolla?
Lainaus käyttäjältä: jaberg - 25.10.14 - klo:09:46
Asia on juuri näin, korostuu erityisesti automaatti-nelivetokombolla. Välillä kaipaa kytkintä ja manuaalivaihteistoa jotta neliveto olisi parhaimmillaan
Kannattaa muuten oikeasti harjoitella oman auton metkut, mm. vanhemmat subarut sai kivasti pyörähtämään luistossa kytkintä painaen kun taas lisää kaasuttaen auto oikeni..
Ja kyllähän neliveto menee huomattavasti vakaammin sellaisessa 10cm lumisohjossa vaikka motarilla. Kyllä etuvedolla pääsee, mutta neliveto tekee kyllä kummia. Pieni maavara nelivedossa ehkä ei ole niin eduksi mutta luokkaa audi allroad, niin ei hirveästi tarvitse höllätä vaikka on lumikerros tien päällä. Ja rami: kuivalla suoralla maantiellä/moottoritiellä nelivetoa ehkä ei tarvitse, sen voin myöntää, mutta milloin suomessa ajetaan pelkkää maantietä ja tie on kuiva?
Lainaus käyttäjältä: timant - 25.10.14 - klo:11:07
Kannattaa muuten oikeasti harjoitella oman auton metkut, mm. vanhemmat subarut sai kivasti pyörähtämään luistossa kytkintä painaen kun taas lisää kaasuttaen auto oikeni..
Näinhän se etuvetokin oikenee ihan nätisti pikku kylkimyyrystä kun vastaohjaa ja pitää vedon päällä. Nyt puhuttiin hallitsemattomasta luistosta, milloin pulkka karkaa käsistä.
Lainaus käyttäjältä: batman14 - 25.10.14 - klo:11:18
Ja kyllähän neliveto menee huomattavasti vakaammin sellaisessa 10cm lumisohjossa vaikka motarilla. Kyllä etuvedolla pääsee, mutta neliveto tekee kyllä kummia. Pieni maavara nelivedossa ehkä ei ole niin eduksi mutta luokkaa audi allroad, niin ei hirveästi tarvitse höllätä vaikka on lumikerros tien päällä. Ja rami: kuivalla suoralla maantiellä/moottoritiellä nelivetoa ehkä ei tarvitse, sen voin myöntää, mutta milloin suomessa ajetaan pelkkää maantietä ja tie on kuiva?
Täytyy kyllä olla melko pölijä ja vastuuton kuljettaja joka vetelee 10 cm sohjossa motarilla kuten lystää.
Varsinainen "pommi" muita tiellä liikkujia kohtaan.
Kyllä sillä etuvedollakin hyvin pääsee sohjossa kun osaa hakea loivat ajolinjat esim. ohitustilanteessa (keskiviivansohjoa),kuskista ja kokemuksesta kiinni. ;D
Lainaus käyttäjältä: tet - 25.10.14 - klo:11:05
Nämä kommenttisi tuovat kyllä mieleen sen, kuinka joku vannoutunut Ladamies kyselee miksi joku viitsii ostaa Mersun. Kun sillä Ladallakin pääsee aivan hyvin paikasta A paikkaan B, ei ole mitään järkeä ostaa kallista Mersua. Joku ei pysty käsittämään että Lada ja Mersu eroavan oikeasti niin paljon toisistaan, että joku toinen ei ostaisi ikinä sitä Ladaa. Sinä taas et pysty käsittämään, että kaksi- ja nelivetoinen eroavat toisistaan niin paljon, että joku ei ostaisi ikinä sitä kaksivetoista. Sinulla on asenteeseesi todennäköisesti sama syy kuin tarinan Ladamiehellä: hän ei ole koskaan ajanut Mersulla etkä sinä ole koskaan ajanut nelikolla?
Viestistäsi käy ilmi,että sekotat kaksi asiaa rahan ja auton käyttötarkoituksen.
Minulla se ei siitä hankintahinnasta ole laisinkaan kyse.
Kyse on sen tarpeellisuudesta.
Jos se neliveto olisi niin ylivoimainen ratkaisu niin kyllä varmaan etuvetoautojen valmistamisesta siirryttäisiin kokonaan nelivetoihin.
Kaikkia muita autoja suunilleen on ollut paitsi ei tuota Ladaa jonka otit vertailukohteeksi.
(voi vaan sivuhuomautuksena mainita ettei takavetomeseä huonompaa autoa ajettavuudeltaan ole tehtykkään 2kpl:leen kokemus).
Et ole koskaan ajanut nelikolla???
Ei vähäkään kummempi kuin etuvetoautokaan normiajossa,kuluttaa vaan enemmän polttoainetta.
Vaunun,traikun tai muun isomman vetoautona se nelkku on paikallaan. Muuten lähinnä tarpeeton kapistus.
No on siinä se etu,että pääsee liukkaasta risteyksestä muutaman sekunnin murtsikan aikaisemmin liikkeelle kuin hyvillä nastarenkailla etuvetoisella.
Voi taasen seuraavassa risteyksessä odotella sen muutaman sekunnin murtsikan. ;D
Lainaus käyttäjältä: batman14 - 25.10.14 - klo:11:18
Ja kyllähän neliveto menee huomattavasti vakaammin sellaisessa 10cm lumisohjossa vaikka motarilla. Kyllä etuvedolla pääsee, mutta neliveto tekee kyllä kummia. Pieni maavara nelivedossa ehkä ei ole niin eduksi mutta luokkaa audi allroad, niin ei hirveästi tarvitse höllätä vaikka on lumikerros tien päällä. Ja rami: kuivalla suoralla maantiellä/moottoritiellä nelivetoa ehkä ei tarvitse, sen voin myöntää, mutta milloin suomessa ajetaan pelkkää maantietä ja tie on kuiva?
Mitä etua siitä nelivedosta on jos tie on märkä?
Minä en kyllä huomaa etuvetoautolla mitään ongelmaa kun ajan maantiellä olipa se sitten kuiva tai märkä.
Tietenkin jos tie on lätäköinen niin vesiliirron vaara kasvaa,mutta tielläliikkujan pitää ottaa myös se huomioon.
Huolellinen kuski on itse paras turvavaruste.
Samalla tavalla se nelkku lähtee lätäkoistä hanskasta kuin muutkin.
Minä kyllä ajelen etupäässä maanteitä satoi tai pastoi eikä sen puoleen ole mitään ongelmaa ollut.
Tietysti on älyköyhää lähteä kaatosateella tai kovassa lumipyryssä liikenteeseen jos ei ole pakko.
Odotellaan ensimmäisiä kunnon lumipyryjä niin katsellaan kuinka paljon sitä peltiää taas runtataan,olipa nelkku tai etari ei auta.
Nelivetokuskit ne yleensä kaahaa pahoilla imoilla ja sitten ollaan kiperissä tilanteissa ojanpenkalla.
Aiheutetaan todella vaaratilanteita muille tielläliikkujille luulemalla että tää juttu on nyt taivaasta.
Kouhotus loppuu siihen vähäksi aikaa.
Nelipyöräohjauskin tuntuisi autossa ja sen ajo-ominaisuuksiltaan paljon viisaampana ajatuksena tavalliselle (suurin osa) autoilijalle jolla varmaan pystyttäisiin luomaan hyvät ajo-ominaisuudet.
Varmaan liian kallis toteuttaa taloudellisesti ja toimintavarmaksi rakenteeksi.
Lukuisista yrityksistä huolimatta.
Lainaus käyttäjältä: rami - 25.10.14 - klo:12:41
Vaunun,traikun tai muun isomman vetoautona se nelkku on paikallaan.
Ohan tuota asuntovaunua ja venettä trailerilla tullut kiskottua aika matkat.
Koskaan en ole nelikkoa siihen hommaan tarvinnut, aina olen etuvedolla hyvin pärjännyt.
Lainaus käyttäjältä: rami - 25.10.14 - klo:12:41
Jos se neliveto olisi niin ylivoimainen ratkaisu niin kyllä varmaan etuvetoautojen valmistamisesta siirryttäisiin kokonaan nelivetoihin.
Ne maat joissa neliveto on vuodenaikojen puolesta mukava varuste ovat markkinoiltaan kuitenkin pienempiä kuin ne joissa vaikka ABS on kiva juttu.
"Suomalaisiin on iskenyt nelivetokuume"
"Tietojen perusteella voi ennakoida, että Suomessa joka viides uusi auto voi hyvin pian olla nelivetoinen.
Vuonna 2012 nelivetoautojen osuus ensirekisteröinneistä oli 15,6 prosenttia."
http://www.hs.fi/autot/a1396921440698 (http://www.hs.fi/autot/a1396921440698)
Onnistunutta markkinointia, vai kansa ostaa sitä minkä kokee tarpeelliseksi?
Lainaus käyttäjältä: rami - 25.10.14 - klo:09:51
No menee kyllä leikkimisen puolelle jos kesälläkin pitää kurvissa antaa "hanaa",että renkaat sutii/vetelee. Ei ole vielä tullut niin kiire vaikka takana on yli miljoona kilsaa.
Todellakin kilsoja on takana ruhtinaallisesti enkä ole vielä kertaakaan tarvinnut nelivetoautoa. Kun laittaa kunnolliset talvirenkaat alle niin täytyy olla huono paikka mistä ei pääse menemään. Ei ole vielä niin liukasta ja isoa mäkeä sattunut kohdalle etteikö etuveto ja kunnon nastat ole perille vieneet. ;D
Henkilökohtaisella tasolla neliveto on minulle viimeisin hankinta niin kauan kun normaali maanteillä ajelen. ;D
Rami viittaa useasti miljoonan kilometrin ajokokemukseen. Ei se kummoinen suoritus ole. 40 vuotta * 25tkm/v = siinä se on. Jotenkin on tullut sellainen tuntu, että pidät omaa näkemystä ainoana oikeana tapaa elää ja toimia.
Jos et tarvitse nelivetoa niin se on ok, se on sinun juttu mutta jollekkin toiselle ei. Minä en näe, että tässä olisi kysymys ajotaidosta, tai sen puutteesta, puhumattakaan älystä.
Edellisen A4:n luistonestovalo vilkkui aika herkästi lähdöissä kesälläkin ja ne näkyi eturenkaitten kulumisena. Jäinpä yhtenä lumisena talvena jopa kiinni parkki paikalle. Nyt kun vaihdoin talvirenkaat alle, mittasin renkaitten kulutuspinnat, niin kaikissa renkaissa oli saman verran kulutuspintaa jäljellä. Olisiko tässä yksi säästö nelivedon puolesta.
Kyllä kaksivedoillakin pärjää. Tässä on kysymys siitä mitä arvostaa ja mikä tuntuu itsestä hyvältä.
Lainaus käyttäjältä: Ohikulkija - 25.10.14 - klo:13:43
Rami viittaa useasti miljoonan kilometrin ajokokemukseen. Ei se kummoinen suoritus ole. 40 vuotta * 25tkm/v = siinä se on. Jotenkin on tullut sellainen tuntu, että pidät omaa näkemystä ainoana oikeana tapaa elää ja toimia.
Jos et tarvitse nelivetoa niin se on ok, se on sinun juttu mutta jollekkin toiselle ei. Minä en näe, että tässä olisi kysymys ajotaidosta, tai sen puutteesta, puhumattakaan älystä.
Edellisen A4:n luistonestovalo vilkkui aika herkästi lähdöissä kesälläkin ja ne näkyi eturenkaitten kulumisena. Jäinpä yhtenä lumisena talvena jopa kiinni parkki paikalle. Nyt kun vaihdoin talvirenkaat alle, mittasin renkaitten kulutuspinnat, niin kaikissa renkaissa oli saman verran kulutuspintaa jäljellä. Olisiko tässä yksi säästö nelivedon puolesta.
Kyllä kaksivedoillakin pärjää. Tässä on kysymys siitä mitä arvostaa ja mikä tuntuu itsestä hyvältä.
Se vikahan on siinä,että sinulta puuttuu varmaan siitä yli 1 000 000 km matkasta vielä paljon.
Ehkä oipit ajamaan kun tulee kilsoja tarpeeksi.
Kuka tarvitsee tai pikemminkin haluaa nelivetoa ostakoon.
Minä en sitä ole vielä tarvinnut koskaan vaikka olen ajanut lukuisia autoja.
Jos paikaltaanlähtiessää sutimisvalo vilkkuu olipa kesä tai talvi niin kyllä ongelma on selvästi ratinvälissä.
Minulla ei vilkkunut juuri koskaan sutimisenesto vaikka ajoin manuaalilla ja lähtö jäisestä risteyksestä.
Itseasiassa manullakin saa paremman lähdön jäisestä risteyksestä kun sutimisenesto ei puutu peliin. Kytkimen ja kaasun sekä pään yhteistyötähän se vaatii.
Onhan se nyt aika hupaisaa,että aina kun lähdetään vaikka manuaalilla jäisestä risteyksestä niin sutari joutuu puuttumaan peliin.
Pidän koko sutaria uusavuttomien vehkeenä,ei sitä kokenut kuljettaja tarvitse kun osaa kytkimen ja kaasunkäytön lisäksi tunnistaa rekaan pitokyvyn tiehen.
Voidaanhan se niin sopia,että kaikki mitä minä sanon kokeeneena kuljettajana on pelkkää skeidaa ja sinun esittämyksesi on täyttä totta. Ei se minua häritse.
4-veto on niitä viimeisimpiä hankintoja kuitenkin kohdallani jonka näen tarpeettomaksi omalla kohdalla. Silti varmaan liikun ja kuljen samoja ajoreittejä kun keskivertoautoilija yleensä.
On nuita pirssejä tullut ostettua ainakin kahden kivitalon hinnan edestä.
On sulla kyllä aika äkäinen A4 kun asfaltillakin vilkkuu sutari liikkeelle lähtiessä ja kaiken huipuksi kesäkelillä. ;D
Mulla oli Foresterin XT jokunen vuosi sitten.
Ajoin tuolla sellaisen 50tkm ja ei voi kyllä mitään muuta kuin kehua, tulee ajeltua hiekkateillä aika paljonkin ja etu/takavetoisilla ollaan vähintään kerran vuodessa kiinni joko lumessa tai mudassa XT ei jäänyt koskaan mihinkään kiinni vaikka välillä tuli oikein yritettyä.
Jos ja kun tiellä on paljon lunta nelari on aivan erilainen ajettava kuin vajaa vetoinen jos tätä ei suostu uskomaan niin käykää kokeilemassa, myös siinä vaiheessa kun nelari meinaa lähteä käsistä auton hallintaan saaminen on todella paljon helpompaa.
Jos taas pitää vetää jotain auton perässä neliveto on taas aivan eri planeetalta, olen mm käynyt vetämässä kaverin veneen ylös jäätyneeltä rampilta ei ollut mitään ongelmia, etuvedolla eivät uskaltaneet edes laskeutua siihen.
Ainut negatiivinen asia nelivedossa mun mielestä on se että se antaa väärää informaatiota kelistä sillä kun ei tunnu tippakaan vaikka olisi tie aivan peilijäässä.
Lainaus käyttäjältä: rami - 25.10.14 - klo:14:16
Se vikahan on siinä,että sinulta puuttuu varmaan siitä yli 1 000 000 km matkasta vielä paljon.
Ehkä oipit ajamaan kun tulee kilsoja tarpeeksi.
Kuka tarvitsee tai pikemminkin haluaa nelivetoa ostakoon.
Minä en sitä ole vielä tarvinnut koskaan vaikka olen ajanut lukuisia autoja.
Jos paikaltaanlähtiessää sutimisvalo vilkkuu olipa kesä tai talvi niin kyllä ongelma on selvästi ratinvälissä.
Minulla ei vilkkunut juuri koskaan sutimisenesto vaikka ajoin manuaalilla ja lähtö jäisestä risteyksestä.
Itseasiassa manullakin saa paremman lähdön jäisestä risteyksestä kun sutimisenesto ei puutu peliin. Kytkimen ja kaasun sekä pään yhteistyötähän se vaatii.
Onhan se nyt aika hupaisaa,että aina kun lähdetään vaikka manuaalilla jäisestä risteyksestä niin sutari joutuu puuttumaan peliin.
Pidän koko sutaria uusavuttomien vehkeenä,ei sitä kokenut kuljettaja tarvitse kun osaa kytkimen ja kaasunkäytön lisäksi tunnistaa rekaan pitokyvyn tiehen.
Voidaanhan se niin sopia,että kaikki mitä minä sanon kokeeneena kuljettajana on pelkkää skeidaa ja sinun esittämyksesi on täyttä totta. Ei se minua häritse.
4-veto on niitä viimeisimpiä hankintoja kuitenkin kohdallani jonka näen tarpeettomaksi omalla kohdalla. Silti varmaan liikun ja kuljen samoja ajoreittejä kun keskivertoautoilija yleensä.
On nuita pirssejä tullut ostettua ainakin kahden kivitalon hinnan edestä.
On sulla kyllä aika äkäinen A4 kun asfaltillakin vilkkuu sutari liikkeelle lähtiessä ja kaiken huipuksi kesäkelillä. ;D
Kieltämättä tämä nelivetovastaisuutesi alkaa nieman hymyilyttämään. Eihän sitä nelikkoa mihinkään tarvi, kuten ei automaattiakaan yms. Ihan kiva lisä liukkaille, sitä en kiistä. Olisin itsekin nelikon ostanut mutta sitä ei vielä saanut Volvolta uusien voimalinjojen yhteyteen, kun reilu kuukausi sitten kauppoja hieroin. Itse tulen mainiosti toimeen joka vetotavalla.
Vai tunnistaa renkaan pito tiehen ? Uusavuttomien vehje ? Kai sillä teholla/väännölläkin joku merkitys on. Täytyy myöntää, että kyllä itsellä vilkuttaa luistonesto talvella koko ajan. Nytkin, märälllä asfaltilla vilkuttelee kitkakumeilla vielä kolmosella kun kiihdyttelee reippaammin.
Osta se nelikko, kokeile ja leiki sillä, ihan oikeasti. EI tarvi vängätä sen jälkeen. Hienoja pelejä ne on.
Ilmastointilaite on ihan turha suomen kesässä. Sille on käyttöä ehkä kerran kaksi kesässä...
Jepjep. Ihan turhahan se nelikkokin on.
Mutta tarpeesen ne autot pitäisi hankkia eikä naapurien takia. Siinä mielessä nostan Ramille hattua. Itsellenikään ei ole enää paskankaan väliä mitä muut autoistani ajattelevat. Riittää kun itse olen tyytyväinen :D
Lainaus käyttäjältä: olate - 25.10.14 - klo:13:19
Ne maat joissa neliveto on vuodenaikojen puolesta mukava varuste ovat markkinoiltaan kuitenkin pienempiä kuin ne joissa vaikka ABS on kiva juttu.
"Suomalaisiin on iskenyt nelivetokuume"
"Tietojen perusteella voi ennakoida, että Suomessa joka viides uusi auto voi hyvin pian olla nelivetoinen.
Vuonna 2012 nelivetoautojen osuus ensirekisteröinneistä oli 15,6 prosenttia."
http://www.hs.fi/autot/a1396921440698 (http://www.hs.fi/autot/a1396921440698)
Onnistunutta markkinointia, vai kansa ostaa sitä minkä kokee tarpeelliseksi?
Luvuissa voi näkyä eri automerkkien kampanjat? .. eihän kukaan jätä uutta autoa ostaessa nelivetoa ottamatta jos sen saa vaikkapa 500,:llä.
Toki luvuissa näkyy myös se, että suomalaiset on älynneet (ainakin osa :) ), että neliveto on näihin maisemiin hyvä varuste.
Neliveto lienee myös ainoa varuste, joka ei menetä arvoaan auton vanhetessa.
Lainaus käyttäjältä: rami - 25.10.14 - klo:14:16
Se vikahan on siinä,että sinulta puuttuu varmaan siitä yli 1 000 000 km matkasta vielä paljon.
Ehkä oipit ajamaan kun tulee kilsoja tarpeeksi.
Kuka tarvitsee tai pikemminkin haluaa nelivetoa ostakoon.
Minä en sitä ole vielä tarvinnut koskaan vaikka olen ajanut lukuisia autoja.
Jos paikaltaanlähtiessää sutimisvalo vilkkuu olipa kesä tai talvi niin kyllä ongelma on selvästi ratinvälissä.
Minulla ei vilkkunut juuri koskaan sutimisenesto vaikka ajoin manuaalilla ja lähtö jäisestä risteyksestä.
Itseasiassa manullakin saa paremman lähdön jäisestä risteyksestä kun sutimisenesto ei puutu peliin. Kytkimen ja kaasun sekä pään yhteistyötähän se vaatii.
Onhan se nyt aika hupaisaa,että aina kun lähdetään vaikka manuaalilla jäisestä risteyksestä niin sutari joutuu puuttumaan peliin.
Pidän koko sutaria uusavuttomien vehkeenä,ei sitä kokenut kuljettaja tarvitse kun osaa kytkimen ja kaasunkäytön lisäksi tunnistaa rekaan pitokyvyn tiehen.
Voidaanhan se niin sopia,että kaikki mitä minä sanon kokeeneena kuljettajana on pelkkää skeidaa ja sinun esittämyksesi on täyttä totta. Ei se minua häritse.
4-veto on niitä viimeisimpiä hankintoja kuitenkin kohdallani jonka näen tarpeettomaksi omalla kohdalla. Silti varmaan liikun ja kuljen samoja ajoreittejä kun keskivertoautoilija yleensä.
On nuita pirssejä tullut ostettua ainakin kahden kivitalon hinnan edestä.
On sulla kyllä aika äkäinen A4 kun asfaltillakin vilkkuu sutari liikkeelle lähtiessä ja kaiken huipuksi kesäkelillä. ;D
"Se vikahan on siinä,että sinulta puuttuu varmaan siitä yli 1 000 000 km matkasta vielä paljon."
Mistä tulit tähän tulokseen? Voin kertoa, että väärässä olet.
Heh heh, olet todella hupaisa ihminen.
"Voidaanhan se niin sopia,että kaikki mitä minä sanon kokeeneena kuljettajana on pelkkää skeidaa ja sinun esittämyksesi on täyttä totta. Ei se minua häritse."
Yritä lukea kirjoitukseni uudelleen ajatuksella. Yritin sinulle kertoa, että jokainen ostaa sellaisen vetotavan ja auton kuin haluaa. En tuputa mielipidettäni kenellekään, toisin kuin sinä.
Ulkopuolelta huutelua:
Tämä nimimerkki rami on kun syöpä; kukaan ei sitä (tai sen mielipiteitä [lue totuuksia]) threadeihin halua, mutta pikkuhiljaa se leviää ja pilaa keskustelun.
Juuri tällaisten käyttäjien takia tulee foorumia enää aniharvoin luettua.
En tiedä onko ramilta puuttunut lelut pienenä tai jotain muuta, mutta on kyllä kommentit aika ainutlaatuisia.
Pers'aukisuus pitää minut toistaiseksi kaksivetokuljettajana. Neliveto on kiistatta vakaampi ja parempi Suomen vaihtelevissa olosuhteissa.
Tällä foorumilla on kyllä viihdyttävää lukea noita ainoita oikeita mielipiteitä, olipa ne ne sitten premium-merkkien kiistattomasta paremmuudesta tai jonkin moottorityypin lämpiämättömyydestä (ilman mitään kokemusta puheenaolevasta auto/moottori -yhdistelmästä). No ehkä se OT:sta?
Työautossa ja emännän Golfissa tulee tuota sutimiseneston valon vilkkumista katseltua ihan riittäväsi, joten oma auto on neliveto. Ollut jo vuodesta 2005 ja tulee olemaan jatkossakin.
0 - 50 km/h jäällä etuveto vs. neliveto. Kyllä ei eroa mitata sekunnin murto-osissa.
Ja myönnetään: 99,99% minunkin vuotuisista (oman auton) kilometreistä pärjäisi myös vajaavetoisella, mutta silti maksan nelivedon 0,5 l/100km kulutuslisän mielelläni myös näiltä osin, kun siitä ei saavuta mitään iloa.
Kyllä minulla vaan meinaa välillä talvisin hermo mennä kun näillä etuvetoisilla yrittää liikennevaloista lähteä. Tai lähteä on väärä termi, päästä liikkeelle lienee oikeampi. Jos vaan p...se kestäisi, niin nelivetoisella mentäisi. Kitkarenkaat ja VW jossa yli 100 kW on ihan hemmetin huono liikkeellelähtökombinaatio. Kaikki teho menee tuon luistonestovalon valaisemiseen. Johtuu varmaan siitä että alla on ainoastaan 30v ja 750tkm.
Laskeskelin tuossa, että pihassa on ollut yhteensä 14 eri autoa joista 6 on ollut nelivetoja. Tiedä sitten kuinka paljon on vajaata miljoonasta kilometristä tai kuinka erinomaisena ja parempana kuljettajana itseäni pidän, mutta reilun parinkymmenen autoiluvuoden (johon mahtuu myös ammatikseen ajelua hieman) jälkeen autokuumeen iskiessä naksuttelen Nettiautoon ensimmäisenä ruksin kohtaan neliveto. Tämän teen jo ennen ihmettelyä manuaali vs. automaatti.
Ilmankin olen selvinnyt joitain vuosia välissä, mutta aina palannut torsen-linjaan. Varsinkin 2010-luvun pk-seudun talvissa (pl. edellinen) neliveto on ollut iso apu väännellä autoa taskupaikkoihin ja edetä ongelmitta keskustassa. Toiseksi joka talvi tulee ajeltua Kuusamon kulmille 3-5 kertaa ja pidemmät matkat on huomattavasti leppoisampi ajella eleettömällä junamaisella voimansiirrolla. Ei tähän tule kiinnitettyä huomiota vasta, kun ajelee muutaman talven vajaavedolla välissä - ignorance is bliss ;)
Kun minulla oli vielä 'oikeavetoinen' bemari niin kerran se jäi lumisella kotitiellä pohjasta kiinni. Lapiolla ähelsin muutaman vartin kun ohi hurautti neliveto-Octavia. Kaveri huomasi ahdingon, teki uukkarin ja tuli kyselemään voiko auttaa. Köyttä ei kummallakaan ollut joten Ocu hurautti samassa syvässä lumessa matkoihinsa. Kyllä siinä bemarimiehellä oli ihmettelemistä.
Pointti siis oli että nelikosta on todellakin hyötyä ihan arkisessa elämässä, ja harkitsen vakavasti sitä seuraavaan autoon.
Itse myös olin aluksi sitä mieltä, että nelikosta ei ole kesällä mitään iloa. Siitä muutamasta viikosta talvessa maksaa kovan hinnan koko vuoden kulutuksena. Kummasti vaan nyt meidän kaikki kolme käyttöautoa ovat nelivetoja (Torsen).
Ajettavuuden ero on vähän sama kuin hyvän ja erinomaisen äänentoiston. Alussa se hyväkin tuntuu ihan käypäseltä, mutta kun erinomaiseen tottuu, niin sitä edellistä ei voi enää sietää jos on mahdollisuus valita. Näin kävi etuveto-kakkosauton kanssa. Sitä vetelyä ja ratin vellomista ei vaan enää halunnut kokea. Nyt puhun siis kesäajettavuudesta. Kaikki liikkeellelähdöt risteyksissä ym. ovat nelivedolla niin paljon miellyttävämpiä. Samaa pätee takavetoon (kesällä).
Etuvedolla ajaa ihan samat ajot, mutta mukavuudesta joutuu tinkimään sen viimeisen silauksen. Ajaahan sitä väljillä pallonivelilläkin, mutta tiukka auto on vaan mukavampi ohjastaa. Talvella ero onkin sitten vähän suurempi...
Ovat makuasioita ja jokainen valitsee sen, minkä kokonaisuutena parhaaksi itselleen näkee.
Lainaus käyttäjältä: ile - 25.10.14 - klo:18:16
Ilmankin olen selvinnyt joitain vuosia välissä, mutta aina palannut torsen-linjaan. Varsinkin 2010-luvun pk-seudun talvissa (pl. edellinen) neliveto on ollut iso apu väännellä autoa taskupaikkoihin ja edetä ongelmitta keskustassa.
Luultavasti juurikin nämä muutama kunnon lumitalvi (lue: lumikaaos) etelässä on tuota nelivetojen osuutta autokannassa alkanut kasvattaa.
Lainaus käyttäjältä: heifetz - 25.10.14 - klo:18:17
Kun minulla oli vielä 'oikeavetoinen' bemari niin kerran se jäi lumisella kotitiellä pohjasta kiinni. Lapiolla ähelsin muutaman vartin kun ohi hurautti neliveto-Octavia. Kaveri huomasi ahdingon, teki uukkarin ja tuli kyselemään voiko auttaa. Köyttä ei kummallakaan ollut joten Ocu hurautti samassa syvässä lumessa matkoihinsa. Kyllä siinä bemarimiehellä oli ihmettelemistä.
Pointti siis oli että nelikosta on todellakin hyötyä ihan arkisessa elämässä, ja harkitsen vakavasti sitä seuraavaan autoon.
Vuosia sitten, kun minulla oli vielä Audi Torsen-quattrolla, erään massatapahtuman paikalle tullessa näin Opel Omegan, joka oli tienreunaan parkkeeratessa tupsahtanut syvään ojaan siten, että oli mahasta kannatuksella apumiehen jalkatilan kohdalta ja vasen takapyörä lähes irti tiestä. Kuski siellä ojassa kaivoi lapiolla etupyörää esiin. En tiedä, mitä se sitten olisi hyödyttänyt. Ainakin siinä lapioidessa tulee lämmin. :D
Ikkunaa auki ja kysäisin, että "Tykkääkkö lapioida, vai vedetäänkö se tielle sieltä?" Opel mies oikoi selkäänsä ja katsoi Diudia arvioivasti, että "Mahtaisko se tuolla nousta, hän ajatteli lähinnä traktoria kyselemään lähitaloista." Koitetaan nyt kumminkin totesin.
Audi ja Omega pyrstö vasten pyrstöä, köysi väliin ja ykkösellä tyhjäkäynnillä Ooppeli tielle. Siinä kohtaa kun Opelikuski painoi tiellä jarrua, vasta tunsi, että jotain ylimääräistä vastusta koukussa oli. :)
Itsellä päätös nelivetoon siirtymisestä kypsyi joskus vuosituhannen vaihteen aikoihin, kun Golf GT:llä, jossa oli niin väljä tasauspyörästö, että käytännössä veti ainoastaan oikealla etupyörällä, olin Turussa Aninkaistenkadun jyrkässä ylämäessä liikennevaloissa. Jäisen tien olivat linja-autot liikkeelle sutiessaan kiillottaneet peiliksi. Siinä sitten jonon etummaisena kuluneet nastarenkaat alla, joltain VAG-jumalalta hiljainen pyyntö, että älä jää siihen sutimaan. Sillä kertaa päästiin kyllä liikkeelle, mutta mielessäni totesin, etten näihin valoihin tule ennen kuin on joka nurkasta raapiva auto alla. :)
Itse olen ajanut nelivetoisella vuodesta 97. Alkujaan syy oli vain venetraileri. Tarpeeksi monta kertaa kun jäi trailerin kanssa luiskalle jumiin, lkoi tehdä nelivetoa mieli. Viime vuosina toinen tarve on ollut mökkitie, joka on joskus Talviaikaan niin paksussa hangessa, että kaksivetoisella ei kannattaisi edes yrittää.
Jos noita kahta syytä ei olisi, ajaisin kaksivetoisella. Onhan nämä muut nelivedon edut liukkaalla tietty ihan mukavia, mutta niiden vuoksi en silti nelivedon kulutus - ja hintalisää maksaisi. Minä en huomaa nelivedon tuovan mitään lisähyötyä kuivan kelin ajoon, kun ei ole tarkoitus pyrkiä autolla mihinkään. Ja liukkaallakin turvahyöty on kyseenalainen, kun liukkautta ei huomaa yhtä helposti kuin vajaavetoisella. Kokemusta on hallisemattomasta nelipyöräluisusta jatkuvanelivetoisella maasturilla, ajoin keliin nähden liian kovaa. Hyvin ikävä kokemus ja silkalla säkällä selvisin. Etenkin iso maasturi oli vähän ongelmallinen juuri siksi, että kitkoillakin pitoa oli aika hurjasti, kunnes se sitten loppui...
Täällä on yllättävän paljon sellaisia, jotka eivät ole selvästikään käyneet kehä kolmosen pohjoispuolella. Miksi pitää osallistua nelivetokeskusteluun, jos se ei kerran kiinnosta???
Bemuista ja mersuistahan aina sanottiin, että jäävät tasaisellekin kiinni ja umpisurkeita talvella. No nyt taitaa ainakin bemun osalta tarina aika nopsaan muuttua, 61 prosenttia myydyistä on nelivetoja, kiitos erittäin fiksun NAISEN (toimitusjohtaja suomessa). :)
Erittäin suurella mielenkiinnolla odottelen kunnon talvikelejä, että pääsen vertaamaan skodan ja bemun nelivetojen eroja... ;D
Lainaus käyttäjältä: hapelton1 - 25.10.14 - klo:09:12
Jos moottorina on 1.4t taikka 1.6tdi, niin varmasti ei tee mitään. Auto kun ei sudi missään olosuhteissa. Kulkee yhtä hyvin/huonosti kelistä riippumatta.
Harvoin lukee näillä palstoilla jotain näin tuubaa. Mulla on 1.6TDI neliveto ja lisähinta on tonnin verran etuvetoon (Leon ST). Minusta olisi suorastaan typerää ottaa se etuveto kun hintaero on niin pieni.
Lainaus käyttäjältä: ile - 25.10.14 - klo:18:16
Laskeskelin tuossa, että pihassa on ollut yhteensä 14 eri autoa joista 6 on ollut nelivetoja. Tiedä sitten kuinka paljon on vajaata miljoonasta kilometristä tai kuinka erinomaisena ja parempana kuljettajana itseäni pidän, mutta reilun parinkymmenen autoiluvuoden (johon mahtuu myös ammatikseen ajelua hieman) jälkeen autokuumeen iskiessä naksuttelen Nettiautoon ensimmäisenä ruksin kohtaan neliveto. Tämän teen jo ennen ihmettelyä manuaali vs. automaatti.
Ilmankin olen selvinnyt joitain vuosia välissä, mutta aina palannut torsen-linjaan. Varsinkin 2010-luvun pk-seudun talvissa (pl. edellinen) neliveto on ollut iso apu väännellä autoa taskupaikkoihin ja edetä ongelmitta keskustassa. Toiseksi joka talvi tulee ajeltua Kuusamon kulmille 3-5 kertaa ja pidemmät matkat on huomattavasti leppoisampi ajella eleettömällä junamaisella voimansiirrolla. Ei tähän tule kiinnitettyä huomiota vasta, kun ajelee muutaman talven vajaavedolla välissä - ignorance is bliss ;)
Käveleppäs jalkakäytävää ja laske 4-vetoautojen prosentit uudelleen niin laskentaperusteet muuttuu.
Eihän nykyään enään 4-vedon hankkiminen ole edes hinnasta kiinni BMW:kin tyrkyttää nelivetomalleja 500, lisähintään. ;D
Oliks tällä Ramilla ollut joskus nelikkoa? Villi arvaus ettei ole.
Vanha sanonta sopii monesti näihin netti jankkauksiin.
Täydellinen tietämättömyys antaa vankkumatttoman varmuuden
Tämä on turha topic. Jokainen omalla kohdallaan arvioi nelivedon tarpeellisuuden ja ostaa auton sen mukaan. Mielipiteitä on yhtä monta kuin on auton ostajia. Faktat puhuvat puolestaan, nelivetojen osuus uusista myydyistä autoista ja sen osuuden muutokset.
Lainaus käyttäjältä: maileri - 25.10.14 - klo:20:55
Tämä on turha topic. Jokainen omalla kohdallaan arvioi nelivedon tarpeellisuuden ja ostaa auton sen mukaan. Mielipiteitä on yhtä monta kuin on auton ostajia. Faktat puhuvat puolestaan, nelivetojen osuus uusista myydyistä autoista ja sen osuuden muutokset.
Ei todellakaan ole turha topikki, vaan yksi itseänikin eniten kiinnostavista täällä foorumilla. Varsinkin kokemukset eri nelivetototeutusten toimivuudesta ovat ollet todella mielenkiintoisia! Jos oma arena-historia on muutaman kymmenen viestin mittainen, kannattaisi nämä ketjut kahlata KOKONAAN läpi ennen kuin rupeaa mitätöimään.
Eilisnn ja tämänpäiväinen jargon sensijaan on ollut turhaa ja arvotonta, jopa osin silkkaa provoamista.
Neliveto on eriveto, mutta vajakillakin pärjää mainiosti!
Lainaus käyttäjältä: rami - 25.10.14 - klo:20:24
Käveleppäs jalkakäytävää ja laske 4-vetoautojen prosentit uudelleen niin laskentaperusteet muuttuu.
Eihän nykyään enään 4-vedon hankkiminen ole edes hinnasta kiinni BMW:kin tyrkyttää nelivetomalleja 500, lisähintään. ;D
Nimimerkki rami opettelee nyt ensin sisäänlukutaidon alkeet. Tuossa kommentoimassasi artikkelissa ei sanallakaan mainita 4-vetoisten osuutta vs. 2- tai 1-vetoiset. Kirjoittaja kertoo omista kokemuksistaan. Esitä asioita, tai pysy poissa!
Nelivetoautoja on suhteellisen vähän koska suurin osa kokee sen turhakkeeksi,kuuluu gatekoriaan kattoluukku ja kromattu pakoputken pää.
Bemarikin nyt yrittää työntää niitä markkinoille 500, lisähintaan. Taitavat seistä muuten parkkivarikoilla ja odottavat ostajaa.
Meidän pihassa 52 autoa joista kaksi nelikkoa. Toinen vanha sisiliskoaudi 4 ja toinen joku Suzuki sellainen pienen työmaakopin näköinen viritys. ;D ;D
Lainaus käyttäjältä: rami - 25.10.14 - klo:23:20
Nelivetoautoja on suhteellisen vähän koska suurin osa kokee sen turhakkeeksi,kuuluu gatekoriaan kattoluukku ja kromattu pakoputken pää.
Bemarikin nyt yrittää työntää niitä markkinoille 500, lisähintaan. Taitavat seistä muuten parkkivarikoilla ja odottavat ostajaa.
Meidän pihassa 52 autoa joista kaksi nelikkoa. Toinen vanha sisiliskoaudi 4 ja toinen joku Suzuki sellainen pienen työmaakopin näköinen viritys. ;D ;D
S,, et nää mitään yhteyttä siihen että nelareita on aiemmin ollut vähän huonommin tarjolla, ja monesti sen saadakseen on aiemmin joutunut maksamaan aika isojakin summia rahnaa. Eikä välttämättä kyseistä järjestelmää saanut kaikille moottoreille vaan on joutunut ottamaan sen malliston isoimman koneen siihen kylkeen.
Silläkään ei varmasti ole myynteihin ollut juurikaan vaikutusta etteivät ihmiset tiedä mistä jäävät paitsi, jostain kumman syystä nelivetojen ostajat ostavat yleisesti aina uuden nelivedon.
http://www.topgearsuomi.fi/content/suomessa-myydyista-bmwn-autoista-61-xdrive-nelivetoja (http://www.topgearsuomi.fi/content/suomessa-myydyista-bmwn-autoista-61-xdrive-nelivetoja)
Kasvaa kasvaa ;) http://www.hs.fi/autot/a1396921440698 (http://www.hs.fi/autot/a1396921440698)
Taidan viedä topiccia asian suuntaan omilla neliveto kokemuksilla.
Eli ensimmäinen kosketus nelivetohin tämän nuorukaisen kohdalla oli veljen pari subarua, jotka oli Leone ja Legacy
Leone oli niin sanottu nappineliveto, eli etuveto, jossa sai sähkönapilla kytkettyä nelivedon päälle. Leonen sähkölukko muistaakseni löi pois 40 vauhdissa ja taka-akselin kitkalukko jätti toivomisen varaa kytkeytymisen osalta.
Legacy sen sijaan oli jatkuvalla nelivedolla ja alennusvaihteistolla varustettu. Sillä oli mukava leikkiä pellolla ja muutenkin paljon parempi neliveto.
Kortin saatuani otin tuntumaan Audi 90 quattroon joka oli subaruiden nelivetoihin verrattuna henkilöauto käyttöön sopivampi eikä niin kankea ajaa liikenteessä kuin subaru Legacy.
Sitten olikin muutaman vuoden tauko ja intistä tultuani aattelin hommata kunnon auton ja sen piti olla juuri Audi Quattro. Kuitenkaan ei millään löytynyt sopivaa Audia ja netissä osui silmiin VW Passat 4motion -00 vuosimallia. Hämmästelin ja selvisi että tämän auton neliveto olikin toteutettu Audin Torsenilla. Oli pakko käydä koeajolla ja mukaanhan se lähti.
Passatti oli hemmetin varma ajaa kuitenkin suht loogisesti käyttäytyvä 40/60 vetosuhteella. Vetoa oli myös kitkoilla painava kärryperässä että ihan tuli ihmeteltyä kuinka hyvä auto oli.
Töiden takia kuitenkin tuli luovuttua tuosta helmestä ja alle tuli Nissan Pathfinder, joka on ihan kuin kaikki isot maasturit. Sähkökytkimellä toteutettu rullavaihdin 2wd/4wd/4wd lock. Maasturi meni kuin junan raiteita pitkin 50cm lumessa isoilla mutarenkailla. Tuossa oli jo niin paljon massaa että selvisi noilla mutarenkailla 2 kesää ja 1 talven. Harmistelin vain isoa polttoaineen kulutusta autossa, joka oli n. 9,5/100km. Tämä oli kuitenki minun ajattelemattomuutta, sillä kun toiseksi talveksi hommasin nokian kitkat niin kulutus olikin 8,1l/ 100km eli olis kannattanut laittaa tavalliset renkaat. Maasturi kuitenkin kulutti varsin paljon vetareita varsinkin takapäästä. Samoin parkkihalleissa yms muut parkkipaikat on hankalia paikkoja, mutta myös isot käyttökulut.
Nyt on alla sitten allekirjoituksen kukainen Superb ja ainakin kesä ja syksy meni mukavasti. Muutaman kerran on huomannut ison koneen ravisuttavan etupyöriä saatella ja sitten haldex puuttuu peliin. Katsotaan mitä talvi tuo tullessaan vai pitääkö vaihtaa talven jälkeen isoon Audiin kunnon Torsen nelivedon valtakuntaan, se jää nähtäväksi.
Tässä on meikäläisen kokemuksia nelivetojen maailmasta. On tullut todettua että oma auto pitää olla neliveto ja siitä en enää tingi.
Kyl se niin on et jos on rahaa, niin ihan sama vaikka olisi joka päivälle eri nelivetoauto. Näin varmaan itsellänikin olisi talli täynnä kuin Selänteellä konsanaan.
Mutta tällaiselle itseni kaltaiselle etelässä asuvalle keskituloiselle kenellä on asuntolainaakin, niin nelivetoauto on aiva järjetön. En ikinä tulisi mieleenkään hommata bensiinivehjettä, joka vie yli 6l sadalla todellisuudessa. Dieselissä sama raja on 4,5l sadalla. Noissakin lukemissa on litra liikaa.
En tiedä onko kaikki nelivetokuskit jotain amiksia keiden on pakko päästellä täysillä joka valoista ja päteä sillä työkavereille kuinka välttämätön se on. Itse ajan nopeusrajoitusten mukaan taloudellisesti, jolloin neliveto on aivan turha. Mitä helvetin väliä sillä on, jos 1-2kk vuodessa kiihdytys kestää 2-3 sek kauemmin kuin nelivetokuskilla. Seuraavissa valoissa ollaan kuitenkin taas tasoissa. On hiukan nolo tekosyy jonkin hesalaisen päteä ettei muuten kuin nelivedolla pääse talvella eteenpäin keskikaupungilla ;D Mökillä käyjät vielä ymmärrän mutta jos sitä yhtäkin talvikäyntiä varten tarvii nelivedon koko vuodeksi niin voi jeesus...
Kesällä/syksyllä/keväällä ei tee yhtikäs mitään nelivedolla. Itseäni ainakin joka kerta vituttaa nytkin käydä tankilla kun etuveto bensavehje vie tasan sen 6l sadalla. Reilu 700km ja tankille, ei helvetti. Vanhalla pumppusuuttimella pääsi 3,5l keskikulutuksella, oli mukavaa kun 1200-1300km oli trippimittarissa eikä valo vielä palanut. Se oli mahtavaa käydä tankilla 3-4vk välein. Auto vaan lahoi alle ja tila loppui kun perhe kasvoi, joten se sai lähteä paremman remppamiehen kotiin ja 1.2TSI seiskafarmari tuli alle.
Neliveto on maailman turhin rahareikä Suomessa keskituloiselle. Tai muuten olet tekosyitä keksivä vajakki kenen ego ainoastaan tarvitsee sellaisen. Täällä on kaikki tehty autoilijoita vastaan ja niin tulee aina olemaan.
Siksi en nelivetoa omista, koska vihaan tankkaamista. Keksikää todellisuudessa reilusti alle 5 litraa sadalla vievä saksalainen perheneliveto, mikä maksaa suomessa alle 30k,, niin ostan sellaisen heti. Muussa tapauksessa pidetään ne rikkaiden leluina.
Valitat kulutuksesta kun nelivetoinen auto vie puoli litraa enemmän satasella, ja silti omistat uude(hko)n auton joka menettää arvoaan useita tuhansia euroja vuodessa. Mainitsemallasi 15tkm vuotuisella ajosuoritteella säästät polttoaineissa vajaavetoisella noin 150e. Mutta hei, onhan sekin kotiinpäin. Sillähän maksaa jo yhden kuun autolainan korot. Tai sen merkkihuollon öljynvaihdon.
LainaaUusi auto on maailman turhin rahareikä Suomessa keskituloiselle. Tai muuten olet tekosyitä keksivä vajakki kenen ego ainoastaan tarvitsee sellaisen.
:-*
Lainaus käyttäjältä: Ritzenhoff - 26.10.14 - klo:00:44
Mutta tällaiselle itseni kaltaiselle etelässä asuvalle keskituloiselle kenellä on asuntolainaakin, niin nelivetoauto on aiva järjetön.
Jos sinun pitäisi talvisin nousta liukasta ylämäkeä autokatokseesi voisi mielikuvasi muuttua. On siinä nelivedossa sentään jotain järkeä joskus vaikka etelässä asuukin, tuloista ja lainoista riippumatta...
Amen.
Nyt heräilee ituhipitkin. Voi vittu, kun et tiedä foorumilaisten taustoista mitään.
Miksi piru vie täällä täytyy muutamien ruveta vänkäämään. Ajakaa vaikka polkupyörällä. Se on taloudellista ja voittaa kyllä oikeassa ympäristössä autoilun. Ollaanko niin nuoria ettei muisteta aikaa jolloin vähänkään isompi auto vei käytännönnössä kesällä 9 litraa ja talvella 13 litraa Ysiysiä vai eikö vaan muisteta tai haluta muistaa aiempia realiteettejä?
Niinkuin Jultsu totesi, ei vuositasolla paljon merkitystä kulutuserolla. Hei renkaita menee paljon vähemmän, kun eivät nelikossa kulu. Taitaa kuitata tuon kulutuseron!
Get a life!
PS. Ja Ramikaan ei ota taaskaan ystävällisistä vinkeistäkään vaarin. Voin kertoa tuoreille foorumilaisille, että EI OLE ENSIMM,,INEN ketju, jossa provoilee. On tullut selväksi että et arvosta etkä tarvitse nelivetoa. Kiitos tiedosta ja näkemiin. Lopeta ketjun provoilu NYT!
Lainaus käyttäjältä: Ritzenhoff - 26.10.14 - klo:00:44
Kesällä/syksyllä/keväällä ei tee yhtikäs mitään nelivedolla. Itseäni ainakin joka kerta vituttaa nytkin käydä tankilla kun etuveto bensavehje vie tasan sen 6l sadalla. Reilu 700km ja tankille, ei helvetti. Vanhalla pumppusuuttimella pääsi 3,5l keskikulutuksella, oli mukavaa kun 1200-1300km oli trippimittarissa eikä valo vielä palanut. Se oli mahtavaa käydä tankilla 3-4vk välein. Auto vaan lahoi alle ja tila loppui kun perhe kasvoi, joten se sai lähteä paremman remppamiehen kotiin ja 1.2TSI seiskafarmari tuli alle.
Neliveto on maailman turhin rahareikä Suomessa keskituloiselle. Tai muuten olet tekosyitä keksivä vajakki kenen ego ainoastaan tarvitsee sellaisen. Täällä on kaikki tehty autoilijoita vastaan ja niin tulee aina olemaan.
Siksi en nelivetoa omista, koska vihaan tankkaamista. Keksikää todellisuudessa reilusti alle 5 litraa sadalla vievä saksalainen perheneliveto, mikä maksaa suomessa alle 30k,, niin ostan sellaisen heti. Muussa tapauksessa pidetään ne rikkaiden leluina.
Väitän, että 1.6TDI 4drivellä pääsee tankilla vähintään ihan yhtä pitkälle kuin 1.2TSI etuvedolla.
Golf variant 1.2TSI comfortline maksaa 25,5 k,, Seat Leon ST 1.6TDI 4drive style 26,3k,. Alle 30k,:llä saa tuon seatin 150hv 2.0TDI:llä ja jotain lisävarusteita vielä päälle.
Kyllä itseäni on jo vuosia tehnyt mieli hankkia seuraavaa kottero 4vedolla. Hinnat vaan karkaa aina vähän turhan suureksi, kun on tullut uusia autoja hankittua, joten siksi se on jäänyt hankkimatta. Mitään peräkärryn vetoa ja talvella mökille menemistä varten sitä en olisi hankkimassa. Olisi vaan hienoa joskus päästä kokeilemaan kunnon lumimyräkässä ajelua joka nurkasta raapivalla.
Kyse ei ole siitä, ettenkö pärjäisi etu tai takavedolla. Samat ajot olen suorittanut vanhalla Hiacella, ja mitään ongelmia ei ole ollut, ei kesällä eikä talvella. Ei mun mielestä tarvitse perustella mitään erityistä tarvetta 4vedon hankkimiselle. Jokainen sen oman autoilun kustannukset maksaa omasta pussista. Omilla vuosittaisilla km määrillä on ihan yksi hailee, jos kottero vie 2-3l enemmän 4vedon takia. Eikös nykyään 4vedot ole uusissa autoissa Haldex tyyppisiä, eli kesällä mennään pääasiassa koko ajan etuvetoisena?
Pitkittäismoottorisissa VAGeissa on edelleen mekaaninen Torsen peruskonstruktiona (esim. A4,A5,A6,A8,Q5,Q7). Taasen esim. 3C Passatti muuttui poikittaiseksi jo 2005.
Pieni detail-korjaus Abban kirjoitukseen, mainitussa Passatissa on vielä 50:50 jakosuhde. Tuo 40/60 tuli vasta myöhemmin.
Kulutuksen suhteen Torsenilla kulutusero etuvetoiseen on mielestäni hiukan enemmän kuin 0,5l dieselissä. Perustan väittämäni kokemukseen, kun ajelin 8v. aivan samanlaisella etuvedolla. Hyvä nyrkkisääntö se on silti, koska on se lähempänä puolta litraa kuin kokonaista.
Lainaus käyttäjältä: xmasa - 26.10.14 - klo:08:31
Kyllä itseäni on jo vuosia tehnyt mieli hankkia seuraavaa kottero 4vedolla. Hinnat vaan karkaa aina vähän turhan suureksi, kun on tullut uusia autoja hankittua, joten siksi se on jäänyt hankkimatta. Mitään peräkärryn vetoa ja talvella mökille menemistä varten sitä en olisi hankkimassa. Olisi vaan hienoa joskus päästä kokeilemaan kunnon lumimyräkässä ajelua joka nurkasta raapivalla.
Kyse ei ole siitä, ettenkö pärjäisi etu tai takavedolla. Samat ajot olen suorittanut vanhalla Hiacella, ja mitään ongelmia ei ole ollut, ei kesällä eikä talvella. Ei mun mielestä tarvitse perustella mitään erityistä tarvetta 4vedon hankkimiselle. Jokainen sen oman autoilun kustannukset maksaa omasta pussista. Omilla vuosittaisilla km määrillä on ihan yksi hailee, jos kottero vie 2-3l enemmän 4vedon takia. Eikös nykyään 4vedot ole uusissa autoissa Haldex tyyppisiä, eli kesällä mennään pääasiassa koko ajan etuvetoisena?
Joo ilmaisesti VAG-tuotteissa on pitkälti näin, mutta bemut ja vissiin mersukin ainakin on semmoisia, että neliveto on mukana ja päällä kokoajan, oli kesä tai talvi. Bemu 40/60 jakosuhteella ja mersu 45/55. Niissä tuo kulutuslisä on siis kokoajan olemassa ja läsnä. Subarussa taitaa olla myös jatkuva neliveto.
Lainaus käyttäjältä: rami - 25.10.14 - klo:23:20
Nelivetoautoja on suhteellisen vähän koska suurin osa kokee sen turhakkeeksi,kuuluu gatekoriaan kattoluukku ja kromattu pakoputken pää.
Bemarikin nyt yrittää työntää niitä markkinoille 500, lisähintaan. Taitavat seistä muuten parkkivarikoilla ja odottavat ostajaa.
Meidän pihassa 52 autoa joista kaksi nelikkoa. Toinen vanha sisiliskoaudi 4 ja toinen joku Suzuki sellainen pienen työmaakopin näköinen viritys. ;D ;D
Bemarilla on ollut nyt useana vuotena peräkkäin tuo nelivetokampanja ja se kestää yleensä 2kk putkeen ja toistuu kaksi kertaa per vuosi. Eli se on aluksi syksyllä (monesti syys-lokakuussa) ja seuraavan kerran se lienee helmi- tai maaliskuussa 2015.
Bemarit käy hyvin kaupaksi muutenkin, etenkin liisareina. Siis ilman nelivetoakin. Kiitos siitä kuuluu mm. jatkuvasti ilmaisena ja Business-pakettiin tulevana olevan mainion 8-vaihteisen automaatin. Toinen kiitos kuuluu bemarin ainakin paperilla onnistuneille co-päästöille.
Toki tuollainen nelivetotarjous on kanssa kova lisä myyntiin. Monelle takaveto on este ja suurin peloittava tekijä ostaa bemari. Nyt sekin pelko on turha, kun nelivedosta joutuu maksamaan kampanjojen aikaan vain 490,00, enempi kuin takavedosta. Vain täysi typerys jättää hyödyntämättä tuon, jos tilaa siis bemarin tuota kampanja-aikana takavetoisena eikä nelivedolla. Jos nelivetomalli on normaalisti 2000-3000 euroa kalliimpi kuin takapotku, niin 490, on aika pieni hinta siitä nelivedosta.
Mun käsittääkseni bemuissa myös nykyään sellaisia, jotka normiajossa vetää vain takaa ja tarvittaessa siirtää vetoa etupyörille sähköisesti.
Lainaus käyttäjältä: msvahn - 26.10.14 - klo:09:42
Mun käsittääkseni bemuissa myös nykyään sellaisia, jotka normiajossa vetää vain takaa ja tarvittaessa siirtää vetoa etupyörille sähköisesti.
Ei ole...
Jako on kokoajan on 60 takana ja 40 edessä. Siis pitävällä pinnalla. Vain jos pito heikkenee, ohjataan vetoa enempi eteen tai taakse ja tilanne voi olla hetken niin, että auto on kokonaan takapotku tai etuveto, mutta vain hetken...Jos sulla on muuta "tietoa", niin se on väärää.
Nelivetoinen ykkönen, kolmonen, nelonen, viitonen, X1, X3, X4, X5 ja X6 toimivat kaikki edelleen tuolla tavalla.
Lainaus käyttäjältä: autofanaatikko - 26.10.14 - klo:09:43
Ei ole...
Luotan broidiini, joka työskentelee noiden parissa. Voin selvittää asian, että saadaan tähän muutakin kuin mutua. Saattoi tosiaan olla hybridissä tuo konstruktio.
Lainaus käyttäjältä: Ritzenhoff - 26.10.14 - klo:00:44
Kyl se niin on et jos on rahaa, niin ihan sama vaikka olisi joka päivälle eri nelivetoauto. Näin varmaan itsellänikin olisi talli täynnä kuin Selänteellä konsanaan.
Mutta tällaiselle itseni kaltaiselle etelässä asuvalle keskituloiselle kenellä on asuntolainaakin, niin nelivetoauto on aiva järjetön. En ikinä tulisi mieleenkään hommata bensiinivehjettä, joka vie yli 6l sadalla todellisuudessa. Dieselissä sama raja on 4,5l sadalla. Noissakin lukemissa on litra liikaa.
En tiedä onko kaikki nelivetokuskit jotain amiksia keiden on pakko päästellä täysillä joka valoista ja päteä sillä työkavereille kuinka välttämätön se on. Itse ajan nopeusrajoitusten mukaan taloudellisesti, jolloin neliveto on aivan turha. Mitä helvetin väliä sillä on, jos 1-2kk vuodessa kiihdytys kestää 2-3 sek kauemmin kuin nelivetokuskilla. Seuraavissa valoissa ollaan kuitenkin taas tasoissa. On hiukan nolo tekosyy jonkin hesalaisen päteä ettei muuten kuin nelivedolla pääse talvella eteenpäin keskikaupungilla ;D Mökillä käyjät vielä ymmärrän mutta jos sitä yhtäkin talvikäyntiä varten tarvii nelivedon koko vuodeksi niin voi jeesus...
Kesällä/syksyllä/keväällä ei tee yhtikäs mitään nelivedolla. Itseäni ainakin joka kerta vituttaa nytkin käydä tankilla kun etuveto bensavehje vie tasan sen 6l sadalla. Reilu 700km ja tankille, ei helvetti. Vanhalla pumppusuuttimella pääsi 3,5l keskikulutuksella, oli mukavaa kun 1200-1300km oli trippimittarissa eikä valo vielä palanut. Se oli mahtavaa käydä tankilla 3-4vk välein. Auto vaan lahoi alle ja tila loppui kun perhe kasvoi, joten se sai lähteä paremman remppamiehen kotiin ja 1.2TSI seiskafarmari tuli alle.
Neliveto on maailman turhin rahareikä Suomessa keskituloiselle. Tai muuten olet tekosyitä keksivä vajakki kenen ego ainoastaan tarvitsee sellaisen. Täällä on kaikki tehty autoilijoita vastaan ja niin tulee aina olemaan.
Siksi en nelivetoa omista, koska vihaan tankkaamista. Keksikää todellisuudessa reilusti alle 5 litraa sadalla vievä saksalainen perheneliveto, mikä maksaa suomessa alle 30k,, niin ostan sellaisen heti. Muussa tapauksessa pidetään ne rikkaiden leluina.
"En tiedä onko kaikki nelivetokuskit amiksia". Helppo vastata kyllä suurin osa on amiksia joille on jäänyt se lapsenomainen päristely päälle. Siis heillä on ollut paljon leluja joista ei aikuisenakaan pääse irti.
Minulla on kaiketi ollut vähän leluja koska olen samaa mieltä kuin suurin/valtaosa autoilijoista,että se on täysin tarpeeton.
Joillekkin siitä on hyötyä riippuu käytöstä ja käyttötarpeesta.
On kummallista ettei täällä saa esittää eriävää mielipidettä,miksi sitten kysytään yleensä mitään.
Kannattaa laittaa oma ketju jossa lukee: Tähän saa osallistua vain nelivetojen kehujat. ;D
Lainaus käyttäjältä: msvahn - 26.10.14 - klo:09:47
Luotan broidiini, joka työskentelee noiden parissa. Voin selvittää asian, että saadaan tähän muutakin kuin mutua. Saattoi tosiaan olla hybridissä tuo konstruktio.
No väärässä kuitenkin on. Jos ne kaikki olisi semmoisia, niin jättäisin bemut kyllä kauppaan.
Toki joku Active Hybrid voi olla yksistään sellainen, siihen en ole tarkemmin tutustunut.
Lainaus käyttäjältä: rami - 26.10.14 - klo:09:49
"En tiedä onko kaikki nelivetokuskit amiksia". Helppo vastata kyllä suurin osa on amiksia joille on jäänyt se lapsenomainen päristely päälle. Siis heillä on ollut paljon leluja joista ei aikuisenakaan pääse irti.
Minulla on kaiketi ollut vähän leluja koska olen samaa mieltä kuin suurin/valtaosa autoilijoista,että se on täysin tarpeeton.
Joillekkin siitä on hyötyä riippuu käytöstä ja käyttötarpeesta.
On kummallista ettei täällä saa esittää eriävää mielipidettä,miksi sitten kysytään yleensä mitään.
Kannattaa laittaa oma ketju jossa lukee: Tähän saa osallistua vain nelivetojen kehujat. ;D
Eriävät mielipiteet ovat keskustelujen suola, korvat lukkoon ja lälläälää ei ole mitään keskustelua vaan puhdasta provoilua ja hemmetin typerää.
Niinkuin jo aiemmin sanottua ilman kokemusta ja tietoa asioista, mielipiteelläsi ei ole minkäänlaista arvoa koska perustat sen ennakkoluuloihin ja omiin ajatuksiisi et faktoihin ;)
Mietiskelin itse mitä muita hyötyjä sain aikoinaan tuosta foren nelivedosta ja yksi oli sellainen ihan kaupungissa että parkkipaikkoja oli aina tarjolla talvellakin , syystä että joihinkin paikkoihin ei vaan kaksi vetoista saanut, nelikolla senkun ajoi vaan..
Lainaus käyttäjältä: autofanaatikko - 26.10.14 - klo:09:51
No väärässä kuitenkin on. Jos ne kaikki olisi semmoisia, niin jättäisin bemut kyllä kauppaan.
Toki joku Active Hybrid voi olla yksistään sellainen, siihen en ole tarkemmin tutustunut.
Pitää kysyä mitä se mulle höpisi.. Palaan asiaan kun selviää.
Lainaus käyttäjältä: Ritzenhoff - 26.10.14 - klo:00:44
..... ....
Siksi en nelivetoa omista, koska vihaan tankkaamista. Keksikää todellisuudessa reilusti alle 5 litraa sadalla vievä saksalainen perheneliveto, mikä maksaa suomessa alle 30k,, niin ostan sellaisen heti. Muussa tapauksessa pidetään ne rikkaiden leluina.
Jos tankkaamista vihaa, niin teslalla on siihen hyvä ratkaisu. Ratkaisu kyllä maksaa huikan enemmän kuin perinteiset ratkaisut :)
http://www.sauliala.fi/tesla-p85d-neliveto-ja-autopilotti/ (http://www.sauliala.fi/tesla-p85d-neliveto-ja-autopilotti/)
Rami: Kyllä omia mielipiteitä saa kertoa mutta ei niitä tarvitse jatkuvasti toistaa, jankata ja pitää ainoana oikeana asiana.
Lainaus käyttäjältä: rami - 26.10.14 - klo:09:49
"En tiedä onko kaikki nelivetokuskit amiksia". Helppo vastata kyllä suurin osa on amiksia joille on jäänyt se lapsenomainen päristely päälle. Siis heillä on ollut paljon leluja joista ei aikuisenakaan pääse irti.
Minulla on kaiketi ollut vähän leluja koska olen samaa mieltä kuin suurin/valtaosa autoilijoista,että se on täysin tarpeeton.
Joillekkin siitä on hyötyä riippuu käytöstä ja käyttötarpeesta.
On kummallista ettei täällä saa esittää eriävää mielipidettä,miksi sitten kysytään yleensä mitään.
Kannattaa laittaa oma ketju jossa lukee: Tähän saa osallistua vain nelivetojen kehujat. ;D
Minä hommasin nelivedon vain siksi, että minusta takavetoinen BMW on edelleen talvella täysin jaska peli. Myös uudet bemarit. Bemarissa ei ole minusta muuten mitään vikaa, ei ainakaan nelivetoisena. Minä maksoin nelivedosta tarjoushinnan ja se on niin pieni lisä versus takapotku, jotta aivan hölmöä jättää moista etua käyttämättä. Toki, jos nelivedosta olisi tarvinnut maksaa se hinta mitä se normaalisti maksaa, niin asia olisi ollut varmaan täysin erilainen. Kulutusero lienee käytännön tasolla aika vähäinen neliveto vs. etu- /takavetoinen auto. Siis ainakin näissä nykyaikaisissa autoissa. Meinaan jos nelivetokin on suht vääntävällä moottorilla, niin siinä pystyy käyttämään niitä ekologisempiakin ajotiloja (Eco, Eco Pro yms.) ilman, että auto liikkuu tosi tahmeasti. Nelivetoisessa autossakin on start&stop ja monesti 6-8-vaihteinen automaatti.
Sama homma manuaali versus automaatti tilanteessa. Automaatin lisähinta oli 0 euroa ja tuo ZF8-automaatti on vaan niin pirun hyvä, jotta hölmöä jättää ottamatta sitä.
Uusimpina säästöhommeleina on noi automaattilaatikkojen purjehdus-/rullaustoiminnot ja samanlainen systeemi on bemarillakin mahdollista niin takavetoisen kuin nelivetoisen automaattivaihteisen autonkin kanssa.
Uskoisin, että rami on nyt tuonut kaikille oman mielipiteensä riittävän selvästi esille ja on saanut myös vähintään yhtä monta eriävää mielipidettä. Keskustelu tuskin näistä asetelmista tuottaa mitään kaikkia miellyttävää lopputulosta, joten miksi jatkaa vääntöä? :)
Mitä jos varjonyrkkeilyä jatkettaisiin täällä: Etu/Takaveto vastaan Nelivetokeskustelu
Perustin tuon uuden säikeen ettei tämä hyvä nelivetoihin liittyvä keskustelu pilaannu!
Lainaus käyttäjältä: Ritzenhoff - 26.10.14 - klo:00:44
En tiedä onko kaikki nelivetokuskit jotain amiksia keiden on pakko päästellä täysillä joka valoista ja päteä sillä työkavereille kuinka välttämätön se on.
Tämä on aina mielenkiintoinen lähestymistapa. Miksi olettaa, että hiemankin erikoisemman auton omistaja olisi amis. Mitä jos kyseessä onkin ihan perus korkeasti koulutettu asiantuntija, joka saaduilla bonuksilla tykkää panostaa hieman autoiluun ja nauttia auton ominaisuuksista?
Toinen saattaa panostaa johonkin muuhun. Miksi maksaa olohuoneen matosta 158t euroa (Kerman pictorial)? Ikeasta varmaan löytyy halvempi ja varmasti ajaa saman tehtävän. Miksi valtavirrasta poikkeavaa autovalintaa aina pitää kyseenalaistaa?
Lainaus käyttäjältä: TerhoP - 26.10.14 - klo:09:56
Eriävät mielipiteet ovat keskustelujen suola, korvat lukkoon ja lälläälää ei ole mitään keskustelua vaan puhdasta provoilua ja hemmetin typerää.
Niinkuin jo aiemmin sanottua ilman kokemusta ja tietoa asioista, mielipiteelläsi ei ole minkäänlaista arvoa koska perustat sen ennakkoluuloihin ja omiin ajatuksiisi et faktoihin ;)
Mietiskelin itse mitä muita hyötyjä sain aikoinaan tuosta foren nelivedosta ja yksi oli sellainen ihan kaupungissa että parkkipaikkoja oli aina tarjolla talvellakin , syystä että joihinkin paikkoihin ei vaan kaksi vetoista saanut, nelikolla senkun ajoi vaan..
Millä ihmeen perusteella sinä voit väittää olevasi ehdottomasti oikeassa nelivedon suhteen,etkä hyväksy eriäviä mielipiteitä?
Rupeat haukkumaan henkilökohtaisella tasolla.
Ajatellaanpas asiaa näin.
Autoilijoista ei varmaan enempää kuin 10% omistaa nelivetoauton. (monella liisari tai osarilla ostettu)
Onko mielestäsi ne 90% älyttömiä,tyhmiä tai köyhiä? (ei taatusti ole)
Kyllä niillä 90% olevista autoilijoista olisi suurella osalla varaa ostaa nelkku jos ne sen perään kuolaisi.
90% kumminkin katsoo sen täysin tarpeettomaksi ja heidän käytössä ehkä sillä ei ole mitään järkeä.
Jos kerran pari talvessa sataa lunta reilummin niin ei kannata sen takia alkaa kiskomaan kyseistä systeemiä auton takapäässä.
Hyöty on niin mitätön ja satunnainen,että normaalijärjellä sitä ei voi monestikkaan perustella.
Lisäksi lisää polttoainekuja sekä yksi vikapesä lisää kulkineessa.
Mitä enemmän sulilla teillä ajetaan sen tarpeettomammaksi systeemi käy. ;D
Jatkatteko tilitystä eri vetotavoista ja niiden paremmuudesta tänään luomassani ketjussa. Siellä on myös äänestys.
Jätettäisiinkö tämä ketju nelivedosta itsestään keskustelulle.
Lainaus käyttäjältä: rami - 26.10.14 - klo:11:57
Millä ihmeen perusteella sinä voit väittää olevasi ehdottomasti oikeassa nelivedon suhteen,etkä hyväksy eriäviä mielipiteitä?
Rupeat haukkumaan henkilökohtaisella tasolla.
Ajatellaanpas asiaa näin.
Autoilijoista ei varmaan enempää kuin 10% omistaa nelivetoauton. (monella liisari tai osarilla ostettu)
Onko mielestäsi ne 90% älyttömiä,tyhmiä tai köyhiä? (ei taatusti ole)
Kyllä niillä 90% olevista autoilijoista olisi suurella osalla varaa ostaa nelkku jos ne sen perään kuolaisi.
90% kumminkin katsoo sen täysin tarpeettomaksi ja heidän käytössä ehkä sillä ei ole mitään järkeä.
Jos kerran pari talvessa sataa lunta reilummin niin ei kannata sen takia alkaa kiskomaan kyseistä systeemiä auton takapäässä.
Hyöty on niin mitätön ja satunnainen,että normaalijärjellä sitä ei voi monestikkaan perustella.
Lisäksi lisää polttoainekuja sekä yksi vikapesä lisää kulkineessa.
Mitä enemmän sulilla teillä ajetaan sen tarpeettomammaksi systeemi käy. ;D
Polttoainelisä nelikon kanssa ei ole järin merkityksellinen syy. Ainakaan jos ajaa vähän. Paljonajavalla voi olla ja silloin ihan hyvä syy. Eli jos ajaa yli 20.000km:a per vuosi ja paljon esim. taajamassa, niin ymmärrän kyllä, että neliveto ei välttämättä innosta.
Kuitenkaan tuo ei ole häävi syy ja tuskin ainakaan mm. sinun kohdallasi merkityksellinen peruste jättää nelivetoa pois.
Korkeampi hankintahinta on tosiaan oikeasti yksi hyvä peruste jättää neliveto pois. Tosin tätä vesittää mm. tarjoukset, eli esim.neliveto "vain" 500 euron lisähintaan. Jos tämmöistä tarjousta ei ole esim. just oman auton hankintahetkelllä olemassa, niin ymmärrän kyllä ettei neliveto välttämättä huvita.
Toki neliveto on yksi lisä mahdollisiin vikapesäkkeisiin, mutta sitten ei pidä ottaa xenoneita, kääntyviä valoja, aktiivista vakkaria, automaattisia ajovaloja, automaattia, sähköjakkaroita tai mitään muitakaan kotkotuksia. Kaikissa noissa on omat riskinsä ja edessä kalliita korjauksia.
Tosin tuollakaan ei pitäsi olla ainakaan Ramin kohdalla väliä, koska käsitykseni mukaan sinä vaihdat autoa 2-3 vuoden välein?
Mulla on nyt 2v vanha auto ihan just ja neliveto ja kaikki muukin tekniikka mitä autossa on, niin se on pelannut ongelmitta.
Autovalmistajien ja autolehdissä autoja testaavien toimittajien mielestä neliveto parantaa auton vakautta+suuntavakautta (etenkin tätä) ja käsiteltävyyttä myös kuivalla kesäkelillä sekä etenkin vesisateella. Toi voi olla ihan fuulaa, mutta aika moni tätä mantraa hokee.
Siirtäkää tämä viesti muualla, jos sille on parempi paikka! Toki viimeinen lause kyllä kuuluu mielestäni tähän topiciinkin.
Lainaus käyttäjältä: msvahn - 26.10.14 - klo:10:00
Pitää kysyä mitä se mulle höpisi.. Palaan asiaan kun selviää.
Joo, 40/60 jakosuhteella BMW normaalisti toimii niin kuin autofanaattikko sanoi. Noi oli testannut niitä ilman jakovaihteiston sähköjä, niin silloin meni puhtaasti takavetoisena ja ymmärsin siitä asiayhteydestä, että toimisi aina noin pitävällä pinnalla.. Ilmeisesti mainitsi asian vain vertailumielessä vanhempiin nelikoihin (E46)..
Lainaus käyttäjältä: rami - 26.10.14 - klo:11:57
Millä ihmeen perusteella sinä voit väittää olevasi ehdottomasti oikeassa nelivedon suhteen,etkä hyväksy eriäviä mielipiteitä?
Rupeat haukkumaan henkilökohtaisella tasolla.
Ajatellaanpas asiaa näin.
Autoilijoista ei varmaan enempää kuin 10% omistaa nelivetoauton. (monella liisari tai osarilla ostettu)
Onko mielestäsi ne 90% älyttömiä,tyhmiä tai köyhiä? (ei taatusti ole)
Kyllä niillä 90% olevista autoilijoista olisi suurella osalla varaa ostaa nelkku jos ne sen perään kuolaisi.
90% kumminkin katsoo sen täysin tarpeettomaksi ja heidän käytössä ehkä sillä ei ole mitään järkeä.
Jos kerran pari talvessa sataa lunta reilummin niin ei kannata sen takia alkaa kiskomaan kyseistä systeemiä auton takapäässä.
Hyöty on niin mitätön ja satunnainen,että normaalijärjellä sitä ei voi monestikkaan perustella.
Lisäksi lisää polttoainekuja sekä yksi vikapesä lisää kulkineessa.
Mitä enemmän sulilla teillä ajetaan sen tarpeettomammaksi systeemi käy. ;D
Eikö ole mukavaa, että meillä Suomessakin on nykyisin vaihtoehtoja? Neuvostoliitossa vaihtoehtoja ei ollut ja tasa-arvoiset ajoivat Ladoilla ja enemmän tasa-arvoiset Tsaikoilla sekä Volgilla... Etuvetoisella 1.2 TSI Oculla on suorastaan jäätävän hauskaa lähteä yrittää nostamaan 2000 kiloa painavaa vene/traileriyhdistelmää hiekkarampilta!
Lainaus käyttäjältä: Matson757 - 26.10.14 - klo:18:10
Eikö ole mukavaa, että meillä Suomessakin on nykyisin vaihtoehtoja? Neuvostoliitossa vaihtoehtoja ei ollut ja tasa-arvoiset ajoivat Ladoilla ja enemmän tasa-arvoiset Tsaikoilla sekä Volgilla... Etuvetoisella 1.2 TSI Oculla on suorastaan jäätävän hauskaa lähteä yrittää nostamaan 2000 kiloa painavaa vene/traileriyhdistelmää hiekkarampilta!
En kyllä ymmärrä sanomaasi.
Minulla kyllä nuita vaihtoehtoja riittää en jumaloi mitään autoa vaan pistän 2-3 vuoden välein vaihtoon.
En ole koskaan omistanut mitään itäautoja,tuskin tulen omistamaankaan sellaista joka haiskahtaa Itäblokille.
Minulle ei ole autonhankinta mikään ongelma voi vaikka huomenna mennä vääntään kaupat jos haluttaa,mutta täytynee nuilla jonkin aikaa ajaajotta edes vähän kilometrit halpuisi. ;D
Lainaus käyttäjältä: msvahn - 26.10.14 - klo:08:58
Pitkittäismoottorisissa VAGeissa on edelleen mekaaninen Torsen peruskonstruktiona (esim. A4,A5,A6,A8,Q5,Q7). Taasen esim. 3C Passatti muuttui poikittaiseksi jo 2005.
Pieni detail-korjaus Abban kirjoitukseen, mainitussa Passatissa on vielä 50:50 jakosuhde. Tuo 40/60 tuli vasta myöhemmin.
Kulutuksen suhteen Torsenilla kulutusero etuvetoiseen on mielestäni hiukan enemmän kuin 0,5l dieselissä. Perustan väittämäni kokemukseen, kun ajelin 8v. aivan samanlaisella etuvedolla. Hyvä nyrkkisääntö se on silti, koska on se lähempänä puolta litraa kuin kokonaista.
Okei oli uusi asia tuo 50/50 laitetaan muistiin..
Lainaus käyttäjältä: msvahn - 26.10.14 - klo:16:28
Joo, 40/60 jakosuhteella BMW normaalisti toimii niin kuin autofanaattikko sanoi. Noi oli testannut niitä ilman jakovaihteiston sähköjä, niin silloin meni puhtaasti takavetoisena ja ymmärsin siitä asiayhteydestä, että toimisi aina noin pitävällä pinnalla.. Ilmeisesti mainitsi asian vain vertailumielessä vanhempiin nelikoihin (E46)..
Jep, noin taisi myyjäkin aikoinaan höpistä kun kuumottelin mites tuo oikeasti toimii (lähinnä siltä pohjalta, mitä oli yhden talven ajan Haldexilla). Tosin ennen F31-koria ajelin kolme vuotta Torsen-3:lla jossa on sama jakosuhde ja en oikein päässyt sinuiksi X-Driven kanssa 7kk:n aikana tämän jälkeen (elokuu-maaliskuu). Kun T-3 on näille käsille ja jaloille erittäin looginen ja aina ennalta-arvattava, X-Driven kanssa en ihan vastaavaan "harmoniaan" päässyt.
Kulutuksen osalta nykyinen vitonen vie hieman yli 6l/100km. Enpä tuota ihan mahdottomana pidä ja kehtaanpa väittää, että nelivedon tuoma lisä on tässä tapauksessa yksi ja sama autoilun kokonaiskuluissa.
Lainaus käyttäjältä: autofanaatikko - 26.10.14 - klo:09:43
Ei ole...
Jako on kokoajan on 60 takana ja 40 edessä. Siis pitävällä pinnalla. Vain jos pito heikkenee, ohjataan vetoa enempi eteen tai taakse ja tilanne voi olla hetken niin, että auto on kokonaan takapotku tai etuveto, mutta vain hetken...Jos sulla on muuta "tietoa", niin se on väärää.
Nelivetoinen ykkönen, kolmonen, nelonen, viitonen, X1, X3, X4, X5 ja X6 toimivat kaikki edelleen tuolla tavalla.
Sen mitä eri lähteistä nyt olen XDrivestä tietoa löytänyt, niin sehän on periaatteessa kuten Haldex mutta toisin päin: natiivisti takaveto ja tarvittaessa vetoa ohjataan myös etupäähän. Erona Haldexiin on myös tuo "normaali" voimanjakosuhde joka on se 60/40 kun Haldex antaa vain vähän vetoa sinne kytkimen peään oletuksena. Kokonaan etuvetoinen XDrive ei kuitenkaan voi vetosuhteeltaan olla missään tilanteessa, koska siinä ei ole mitään voimaa jakavaa keskitasauspyörästöä (Torsen yms.) vaan Haldexin tapainen monilevykytkin. Näinollen se ei voi olla voimanjaon (torque split) osalta koskaan etuvetopainotteinen. Toki liukkaalla pinnalla jos takapyörillä on huonompi pito kuin etupyörillä, voiman välittyminen (torque apportion) voi olla etupainotteinen. Siis samalla tapaa kuin Haldex voi olla takapainotteinen vain silloin kun etupyörät sutivat.
Lainaus käyttäjältä: tet - 27.10.14 - klo:11:43
Sen mitä eri lähteistä nyt olen XDrivestä tietoa löytänyt, niin sehän on periaatteessa kuten Haldex mutta toisin päin: natiivisti takaveto ja tarvittaessa vetoa ohjataan myös etupäähän. Erona Haldexiin on myös tuo "normaali" voimanjakosuhde joka on se 60/40 kun Haldex antaa vain vähän vetoa sinne kytkimen peään oletuksena. Kokonaan etuvetoinen XDrive ei kuitenkaan voi vetosuhteeltaan olla missään tilanteessa, koska siinä ei ole mitään voimaa jakavaa keskitasauspyörästöä (Torsen yms.) vaan Haldexin tapainen monilevykytkin. Näinollen se ei voi olla voimanjaon (torque split) osalta koskaan etuvetopainotteinen. Toki liukkaalla pinnalla jos takapyörillä on huonompi pito kuin etupyörillä, voiman välittyminen (torque apportion) voi olla etupainotteinen. Siis samalla tapaa kuin Haldex voi olla takapainotteinen vain silloin kun etupyörät sutivat.
Voi olla ihan mainosjargonia, mutta näin sen valmistajan mukaan kuuluisi toimia
BMW-nelivetojärjestelmä xDrive parantaa pitoa, suuntavakautta ja turvallisuutta. Varsinkin silloin, kun huonoissa olosuhteissa on välitettävä tienpintaan enemmän voimaa.
BMW xDrive -neliveto tunnistaa yli- tai aliohjautumisen jo vaaratilanteen alkaessa. Se jakaa moottorivoiman sekunnin kymmenesosassa vaihteiston ja elektronisesti ohjatun lamellikytkimen avulla etu- tai taka-akselille jopa 100-prosenttisesti " ja palaa takaisin normaaliin jakosuhteeseen 40:60, kun tilanne on ohi.
BMW xDrive -nelivetojärjestelmän ansiosta kumpikin akseli pystyy hyödyntämään pitonsa maksimaalisesti. Tiukoissa kaarteissa, sateen tai märkien lehtien liukastamalla tienpinnalla sekä lumisella ajoradalla voima välittyy tiehen optimaalisesti. BMW-autosi kiihdyttää vakaasti kaikissa tilanteissa " myös ulos kaarteesta. Kun BMW-autossasi on BMW xDrive, se hyödyntää takavetoisuuden kaikki edut: täsmällinen ohjattavuus, neutraali kaarrekäyttäytyminen sekä vetävän voiman ja ohjauksen selkeä erottaminen.
Lainaus käyttäjältä: autofanaatikko - 26.10.14 - klo:09:30
Joo ilmaisesti VAG-tuotteissa on pitkälti näin, mutta bemut ja vissiin mersukin ainakin on semmoisia, että neliveto on mukana ja päällä kokoajan, oli kesä tai talvi. Bemu 40/60 jakosuhteella ja mersu 45/55. Niissä tuo kulutuslisä on siis kokoajan olemassa ja läsnä. Subarussa taitaa olla myös jatkuva neliveto.
Niin, ei se nelikon kulutuslisä pelkästään tuosta voimanjaosta riipu. Järjestelmä lisää painoa 2-vetoiseen verrattuna n. 80 - 100 kg ja systeemissä on paljon enemmän pyöritettäviä niveliä.
Kävin joskus quattro-tourilla koeajamassa A3TFSI quattron, joka siis Haldexilla toteutettu. Liikkeestä lähti mukaan Saarenpään Esa, joka nyt sattuneesta syystä jotain noista nelivetojärjestelmistä tietää ja hänen mukaansa bensamoottorisissa Torsen-neliveto lisää kulutusta noin litran sadalla, kun taas Haldex-systeemissä kulutuslisä on noin puoli litraa sadalla. Dieselmoottorisissa kulutuslisät ovat hieman noita pienemmät. Torsenin pyörittämiseen tarvitaan ilmeisesti enemmän voimaa kuin Haldexin. Onhan siellä Torsenin sisällä aika paljon liikkuvia osia. ;)
Missä rajoissa noissa uudemmissa Torsen-quattroissa, joissa perusvoimanjako on e/t 40/60, tuo voimanjako voi vaihdella?
Itselläni oli aikanaan S4 B5 biturbo, jossa perusvoimanjako oli e/t 46/54. Torsen nelikko toimii hienosti tavallisessa maantieajossa, edes kaasun nosto kesken kaarteen (siis liukkaalla) ei aiheuta yliohjaamista, kuten etuvedossa tekee. Sitten kun Torsen-quattroa lähdetään viemään "kylki edellä", niin tuo voimajaon vaihtelu lähes etuvedosta lähes takavetoon ei tunnukaan enää kovin kivalta, kun auto voi olla tosiaan kumpaa vain muutaman metrin välein. Tuolloin vaikkapa Subarun "kiinteä voimanjako" on paljon loogisempi.
Ja nyt bensaa liekkeihin: Minun mielestäni tuollaisessa jäärata-ajossa Haldex on loogisempi kuin Torsen. Se kun ei sentään takatuuppariksi ryhdy kesken sladin.
Yksi hassu piirre muistui tuosta Torsen-quattrosta vielä: Jos yritti liukkaalla lähteä paikaltaan 4 pyörää sutaisten, niin saattoi käydä niin, että auto jäi paikalleen keikkumaan EDS:n jarrutellessa vuorotellen sutimaan pyrkiviä pyöriä. Haldex-autoissa en ole moista huomannut.
Helpoiten havaittava ero Haldex-nelikossa verrattuna Torseniin on juurikin tuossa kaasun nostossa kaarteessa, että auto muuttuu "etuvetoiseksi" moottorijarrutuksessa, eli perä pyrkii kiertymään ulkokurviin. Octavia II:sen pitkä peräylitys ja lyhyehkö akseliväli korostivat tuota ilmiötä. Octavia III:ssa ei enää tuota esiinny ainakaan niin voimakkaana kuin edellisessä. Pidempi akseliväli ja pienempi peräylitys tainneet tehdä tehtävänsä.
Tuota bemareissa mainittua ESC:n vakkarin pudottamista tämä nykyinen Octaviakin liukkaalla tekee.
Lainaus käyttäjältä: Octavia4x4 - 28.10.14 - klo:19:07Yksi hassu piirre muistui tuosta Torsen-quattrosta vielä: Jos yritti liukkaalla lähteä paikaltaan 4 pyörää sutaisten, niin saattoi käydä niin, että auto jäi paikalleen keikkumaan EDS:n jarrutellessa vuorotellen sutimaan pyrkiviä pyöriä. Haldex-autoissa en ole moista huomannut.
Kyllähän torsenin kanssa ESP +muut härpäkkeet pitää kytkeä ihan oletuksena off-asentoon ja antaa torsenin tehdä omat taikansa :D
Asiaan:
En ole vielä päässyt kunnolla testaamaan tuota Haldexia tuossa omassa Octaviassa (talvea odotellessa), mutta mitä olen aiemmin noita ajanut niin etenemiskyvyssä lumessa tai mudassa ei tunnu olevan oikeastaan mitään käytännön eroa Torsenin ja Haldexin välillä. Sen olen oppinut että ESP kannattaa kytkeä pois. Tämä siis kun ajetaan lähinnä lumisella tiellä jossa irtolunta >5cm.
Liukkaalla maantiellä Torsen tuntuu jotenkin vakaammalta, mutta kokemusta tuosta Haldexista maantiellä ei tosiaan ole paljoa.
Taustaa sen verran että perheessä molemmat harrastavat metsästystä. Tulee paljon ajettua ihan metsäautoteitä joita ei ole talvella aurattu tai syksyllä ovat sateiden jälkeen ihan mutavelliä. Toisaalta vuodessa tulee myös paljon kilometrejä (Audiin tuli viimevuonna 32tkm) joten puhdas maasturi ei nappaa. Nelivetofarkku on hyväksi todettu ratkaisu, saa koiratkin helposti kyytiin.
Lainaus käyttäjältä: autofanaatikko - 27.10.14 - klo:17:19
Voi olla ihan mainosjargonia
Mitä suurimmassa määrin juuri sitä. Ne kuvaukset ja kuvatukset joita olen laitteesta nähnyt, kertovat että siinä ei ole mitään säätölaitetta takavedolle, vaan sinne veto menee "suoraan". Etupäähän veto menee monilevykytkimen kautta. Näinollen voimanjako ei voi olla etupainotteinen, koska taakse menevää vetoa ei pysty vähentämään kun ei ole laitetta jolla sitä vähentäisi. Tuo 100/0 - 0/100 jargon perustuu siihen luonnolliseen voimanjaon vaihteluun, jonka liukkaus aiheuttaa: jos pyörä sutii, se ei välitä voimaa tiehen. Bemu voi siis olla täysin etuvetoinen, jos takapyörät ovat rullien päällä. Hyviä suomenkielisiä termejä näille asioille ei taida oikein olla, englanninkielessä erotetaan "torque split" eli jakosuhde joka teknisillä toteutuksilla säädetään sekä "torque apportion" eli voiman välittymissuhde tiehen asti johon vaikuttaa ensinmainitun lisäksi myös renkaan pito.
Lainaus käyttäjältä: Normanton - 29.10.14 - klo:08:51
Kyllähän torsenin kanssa ESP +muut härpäkkeet pitää kytkeä ihan oletuksena off-asentoon ja antaa torsenin tehdä omat taikansa :D
Taustaa sen verran että perheessä molemmat harrastavat metsästystä. Tulee paljon ajettua ihan metsäautoteitä joita ei ole talvella aurattu tai syksyllä ovat sateiden jälkeen ihan mutavelliä. Toisaalta vuodessa tulee myös paljon kilometrejä (Audiin tuli viimevuonna 32tkm) joten puhdas maasturi ei nappaa. Nelivetofarkku on hyväksi todettu ratkaisu, saa koiratkin helposti kyytiin.
Eipä tuossa minun Audissa ollut ESP:tä, eikä edes vetoluistonrajoitinta. ESD:tä (jarruilla toteutettu tasauspyörästön"lukko") ei saa pois muuten kuin ottamalla ABS:n sulakkeen pois.
Metsäautoteille täälläkin harrastukset toisinaan vie. Aseistuksena tosin haulikon sijasta pari Canuunaa. ;)
Lainaus käyttäjältä: autofanaatikko - 26.10.14 - klo:09:40
Bemarilla on ollut nyt useana vuotena peräkkäin tuo nelivetokampanja ja se kestää yleensä 2kk putkeen ja toistuu kaksi kertaa per vuosi. Eli se on aluksi syksyllä (monesti syys-lokakuussa) ja seuraavan kerran se lienee helmi- tai maaliskuussa 2015.
Näyttää vain siltä, että tämä koskee vain sedan ja touring korimalleja (1,3 ja 5 sarja). Eli kampanja on yhtä tyhjän kanssa kun mielenkiintoisimmat autot jäävät heti pois. Kaikki eivät halua sitä perinteistä sedania taikka touring koria :(
Tuli talveksi laitettua eka nelikko ocu vm. 2010. Viimisiä 1.9 tdi koneella. Ei ole vajaavetoshin paluuta, sen verran mukavampi ajjaa lapin pitkiä ja välillä auraamattomia selkosia. 30 cm lumessa mennee vielä heittämällä ja parasta on se, että tässä mallissa saapii vielä ESP:n kokonhan pois päältä -> fun factory taattu! ;D
Lainaus käyttäjältä: puljulainen - 22.11.14 - klo:19:28
30 cm lumessa mennee vielä heittämällä ja parasta on se, että tässä mallissa saapii vielä ESP:n kokonhan pois päältä -> fun factory taattu! ;D
Ei ainakaan 2010 vuosimallin Octavia 4x4 2.0TDI:ssä lähtenyt ESP kokonaan pois.
Katoin rek.lappua vähä tarkemmin niin tämä on 2009 mutta 2010 oliki rekisteröity, en tiijä kuinka eroaa.. no kuitenki hyvin pyörii eikä ESP rajota menoa, vaikka aluksi näin pelkäsin.
Lainaus käyttäjältä: hapelton1 - 16.11.14 - klo:08:45
Näyttää vain siltä, että tämä koskee vain sedan ja touring korimalleja (1,3 ja 5 sarja). Eli kampanja on yhtä tyhjän kanssa kun mielenkiintoisimmat autot jäävät heti pois. Kaikki eivät halua sitä perinteistä sedania taikka touring koria :(
Tänä vuonna oli xDrive-tarjous, koski myös 3GT mallia ja se kyllä poikkeaa kovasti muusta mallistosta (ulkoa päin siis ja takatilojen koollaan). Tosin kaikki ei halua sitäkään.
Eli nyt kampanja-autot oli 3-sarjan farkku, sedan, GT ja 5-sarjan farkku sekä sedan. X-sarjojen maastureissa ei ollut tuota tarjousta. Eikä 4-sarjassa.
Kampanjan tarkoitus oli varmasti vauhdittaa suosituimpien mallisarjojen myyntiä. 3- ja 5-sarja on ne suosituimmat. 1-sarja on myös melko suosittu, mutta siellä ei ole montaa nelivetomallia.
Eikai se xDrive-tarjous ole koskaan koskenut kokonaan koko BMW-mallistoa. Niin kauan kuin minä muistan, niin mainoksessa lukee: nyt xDrive-neliveto hintaan 490,00, rajoitetun ajan suosituimpiin BMW-malleihin.
Toisaalta vielä kovempaa myynti vois olla, jos se koskisi ihan koko mallistoa. Toki niitä kalliimpia malleja (X4, X6, 4GC, 6-sarja, 7-sarja) myydään muutenkin vähän ja ne ketkä niitä uutena ostaa, niin yleensä vähät välittää mitä se neliveto maksaa.
Lainaus käyttäjältä: autofanaatikko - 23.11.14 - klo:09:08
Tänä vuonna oli xDrive-tarjous, koski myös 3GT mallia ja se kyllä poikkeaa kovasti muusta mallistosta (ulkoa päin siis ja takatilojen koollaan). Tosin kaikki ei halua sitäkään.
Eli nyt kampanja-autot oli 3-sarjan farkku, sedan, GT ja 5-sarjan farkku sekä sedan. X-sarjojen maastureissa ei ollut tuota tarjousta. Eikä 4-sarjassa.
Kampanjan tarkoitus oli varmasti vauhdittaa suosituimpien mallisarjojen myyntiä. 3- ja 5-sarja on ne suosituimmat. 1-sarja on myös melko suosittu, mutta siellä ei ole montaa nelivetomallia.
Eikai se xDrive-tarjous ole koskaan koskenut kokonaan koko BMW-mallistoa. Niin kauan kuin minä muistan, niin mainoksessa lukee: nyt xDrive-neliveto hintaan 490,00, rajoitetun ajan suosituimpiin BMW-malleihin.
Toisaalta vielä kovempaa myynti vois olla, jos se koskisi ihan koko mallistoa. Toki niitä kalliimpia malleja (X4, X6, 4GC, 6-sarja, 7-sarja) myydään muutenkin vähän ja ne ketkä niitä uutena ostaa, niin yleensä vähät välittää mitä se neliveto maksaa.
E92:n kohdalla tämän nelivedon puutteen huomaa hyvin, kun katsotaan vaihtoautoja. 6-moottorilla löytyy yhteensä 63 kpl autoja ja näistä 14 on nelivetoja (Nettiauto). Kun kriteeriksi valitaan vielä nahkapenkit niin autoja löytyy jopa 7 kpl. Ei ihme, että neliveto puuttuu monesta E92:sta.
Kyl neliveto on yliveto, joskus 15 vuotta sitten isällä oli useampia nelivetovehkeitä, maastureita ja pakettiauto.. pakettiautosta muistan hyvin , kuinka ihmettelin aina ku samoilla mud/snow renkailla pärjäsi ympäri vuoden loistavasti ja liikennevalokiihdytyksissä laiska paku jätti aina kaikki vajaavetoiset autot.. myös sporttisemmatkin autot nastarenkailla jäivät taakse.. jos vaimoni hankkii ajokortin ja olisi rahaa nii ostaisin turvallisuus syistä nelivedon, on se niin vakaa ja helppo ajaa.
Vajaavetoisilla olen pärjännyt hyvin tähän asti mut neliveto on aina silti herkullisen vaihtoehto. Rami voisi jo hyväksyä muiden mielipiteet.
Kävin koeajamassa uuden Octavia scoutin (184hv DSG).
Nelivedon kytkeytymisessä on suurempi viive kuin aiemmassa Haldex versiossa.
Kaarteessa kaasun painaminen saa auton puskemaan ennen kuin takapyörät alkaa työntää. Mutka menee leveäksi ennen kunnon takapyöräluistoa.
Vanhempi Haldex (2006 Passat) laittaa perän heti sivulle ja kaarteen voi ajaa nätissä sivuluisussa, kuin torsen tai x-drive nelivedoilla.
Turvallisuus on mennyt nautiskelun edelle.
^ Torsenissa ja X-Drivessä asian ymmärtää, koska niissä vetosuhde voi olla takapainotteinen. Haldexissa ei, missään sukupolvessa. Jos B6-pasuuna menee kahva edellä, kyse voi olla ennemminkin alustan ominaisuuksista kuin nelivedosta. Sopivasti viritetty alusta mahdollistaa kyllä totutusta poikkeavan kaarrekäytöksen. Esim. Peugeot 306 meni aikalaisiinsa verrattuna aika kivasti nelipyöräluisussa puskematta vaikka oli etuvetoinen. Ocu Gen4-haldexilla pyrkii minusta menemään ennemmin kiskoilla kuin kahva edellä.
Kokemasi sivuluisun puute on varmaankin enemmän ESP:n kuin haldexin muutosten ansiota.
Tota noin, ennen sivuluisukäytöksen arviointia pitäsi mielestäni kytkeä _kaikki_ ajonvakautukset pois päältä.
Ja jos meinaa ajaa kurvit kahva edellä, on se tehtävä jo ennen kurviin tuloa heittämällä auto siihen ohjausliikkeellä. Tällä tavoin ei kyllä saada nopeita kierrosaikoja radalla.
Tulin just tunti sitten koeajolenkiltä uudella TT:llä. Ja kyllä se meni kurvit (sadekeli/kitkat) hienosti takapää luisuen ;-)
Hieno ajajan auto !
Lainaus käyttäjältä: Rauska - 08.12.14 - klo:13:17
Tota noin, ennen sivuluisukäytöksen arviointia pitäsi mielestäni kytkeä _kaikki_ ajonvakautukset pois päältä.
Niinhän ne pitäisi, mutta milläs kytket näissä nykyautoissa. Vain vetoluiston eston saa pois päältä, ajovakauden hallintaa ei. No VCDS:llä ronkkimalla ehkä saisi, tai sitten ei. Riippuu ymmärtääkseni ESP-kontrollerin versiosta onnistuuko vai ei.
Toisaalta: kun ESP:tä ei saa pois niin senhän voi silloin unohtaa. Auton kaarrekäytös on sellainen millaiseksi alustan ominaisuudet + elektroniikka sen tekevät. Piste.
Lainaus käyttäjältä: tet - 15.12.14 - klo:15:47
Niinhän ne pitäisi, mutta milläs kytket näissä nykyautoissa.
A3 2013 1.8T quattro SB, saa kaikki pois ;D . Voi olla, ettei tulevaisuudessa saakaan...
Lainaus käyttäjältä: a1jaa - 06.12.14 - klo:23:37
Kävin koeajamassa uuden Octavia scoutin (184hv DSG).
Nelivedon kytkeytymisessä on suurempi viive kuin aiemmassa Haldex versiossa.
Kaarteessa kaasun painaminen saa auton puskemaan ennen kuin takapyörät alkaa työntää.
Tätä Haldex 5 hitautta ovat valittaneet Ruotsissa myös Volvo kuskit, jotka ovat siirtyneet Haldex4:sta hitaampaan Haldex5:een. Osa kommenteista aika karvaita. Eli näyttää siltä että uusi Haldex on lähes yhtä hidas kuin vanhan sukupolven haldexit ilman paineakkuja. Toki tilalle tullut hyötyjä (keveys. pienempi kulutus...)
Ei tuo uusi Haldex vättämättä ole hidas. Se on nyt ohjelmoitavissa valmistajien speksien mukaan ja siitä nuo aika merkittavätkin erot. IV sukupolvihan tarvitsi aidosti pidon menetyksen etuakselilla, että voimaa siirrettiin taakse, tässä uudessa voidaan ohjelmallisesti ennakolta siirtää tuota halutessaan kun tietyt parametrin täyttyy.
Perus Golf ja Golf R on hyvinkin erilaisia vietäviä luisussa, jälkimmäinen tuntuu hyvin yliohjaavalta agressiivisesti ajettaessa kun ensimmäinen lähinnä puskee jatkuvasti.
Harvassa korkeamman maavaran omaavassa pelissä tuota ESPtä saa kokonaan pois. Siellä se kummittelee taustalla, ettei kulma pääse sellaiseksi, että kaatuu vielä ympäri
Kyllä haldex IV:ssä paikaltaan lähtiessä ainakin veto menee taakse ja kytkin on täysin kiinni. Haldex V:ssä vasta kun komento tulee pyörittää pumppua.
Lainaus käyttäjältä: fisutus - 15.12.14 - klo:21:40
IV sukupolvihan tarvitsi aidosti pidon menetyksen etuakselilla, että voimaa siirrettiin taakse, tässä uudessa voidaan ohjelmallisesti ennakolta siirtää tuota halutessaan kun tietyt parametrin täyttyy.
Höpö höpö! Gen 4 on täysin proaktiivinen laite, sähköisesti ohjattu ja vetoa säädetään ajon aikana jatkuvasti 50-50 ja n. 98-2 välillä (pari prosenttia vetoa on aina takana lautasjousen esijännityksestä johtuen). Molemmissa on vain sähköpumppu painetta tekemässä, ei mekaanista pumppua kuten vanhemmissa. Ainoa ero on, että uudesta puuttuu paineakku joka nelosversiossa vielä on mukana.
Lainaus käyttäjältä: tet - 16.12.14 - klo:08:49
Höpö höpö! ....
No näin sitten. Itse sain aiheesta hieman eri tietoa. Lähinnä tuon sähköisen ohjaimen vastaanottamien parametrien määrästä. IV gen pystyi ottamaan vastaan huomattavasti rajallisemman määrän informaatiota, käytännössä tuolle kerrottiin kun luistoa havaittiin. Uudessa on enemmän mahdollisuuksia, mutta olkoon ne sitten höpö höpöä...
Lainaus käyttäjältä: fisutus - 16.12.14 - klo:10:36
No näin sitten. Itse sain aiheesta hieman eri tietoa. Lähinnä tuon sähköisen ohjaimen vastaanottamien parametrien määrästä. IV gen pystyi ottamaan vastaan huomattavasti rajallisemman määrän informaatiota, käytännössä tuolle kerrottiin kun luistoa havaittiin. Uudessa on enemmän mahdollisuuksia, mutta olkoon ne sitten höpö höpöä...
Softassa toki voi olla kehitystä tapahtunut, puhuin mekaanisista eroista. Joku oli tänne foorumillekin postannut vcds-lokin gen 4:stä ja kyllä se näytti ihan normaaliajossa koko ajan säätävän vetosuhdetta sinne ja tänne vaikka luistoa ei tapahdukaan.
Haldex gen4 ja gen5, kyllä molemmat käskystä (kaasusta) perää rinnalle kiertävät liukkaassa rampissa tms. sen mitä ESP sallii. ;D
Neliveto vaikuttaa auton kaarrekäyttäytymiseen vain kiihdytettäessä tai moottorijarrutuksella hidastettaessa. Vapaasti rullaamalla kaarrekäytökseen vaikuttaa enemmän painojakautuma, rengastus ja alustarakenteet, lähinnä kallistusjäykkyysero edessä ja takana.
Liukkaalla kiihdytettäessä torsen, haldex ja x-drive kaikki pakottavat etu- ja taka-akselin pyörimään samalla (tai lähes samalla Saab) nopeudella. Torsenissa tulee pyörimisnopeuseroa vain, jos kitkakerroin toisella akselilla on enemmän kuin kolme kertaa suurempi. Tästä seuraa se, että kaarteessa voimakkaasti kiihdytettäessä takapyörille tulee suurempi luistoprosentti kuin etupyörille pienemmästä kaartosäteestä johtuen, jolloin takana on pienempi sivuttaispito ja takapää lähtee pieneen sivuluisuun. Sivuluisu pysyy pienenä, koska siinä vaiheessa kun takapyörät kiertää samalla kaartosäteellä kuin etupyörät, sivuttaispito on sama edessä ja takana. Jos takapää karkaa suurempaan luistoon, pienenee sivuttaispito edessä ja sivuluisto pienenee itsestään.
Kaikilla näillä (torsen, haldex,x-drive) voi helposti ajaa sivuluisussa liukkaalla alustalla. Ympyrää voi ajaa sivuluisussa niin pitkään kuin haluaa, ei ole kovin vaikeaa. Ero tulee lähinnä kiihdytyksen alkuvaiheessa, kuinka nopeasti vetoa siirtyy taka-akselille. X-drivessa veto on heti takana ja siirtyy pienellä viiveellä myös eteen. Torsenissa veto tulee samanaikaisesti eteen ja taakse. Haldexissa viive riippuu ohjauselektroniikasta (sähköpumpulliset). 40 km/h vauhdissa 0,1 s viive on matkassa yli metri ja sen kyllä huomaa ajaessa.
Ihmisen reaktioaika on keskimäärin 1 sekunti, joten mitä se 0.1 sekunnin viive Haldexilla aiheuttaa ?
Ja mikä on x-driven kytkyaika?
Lainaus käyttäjältä: Rauska - 16.12.14 - klo:23:09
Ihmisen reaktioaika on keskimäärin 1 sekunti, joten mitä se 0.1 sekunnin viive Haldexilla aiheuttaa ?
Ja mikä on x-driven kytkyaika?
Eli olet sitä mieltä, että ihminen ei voi havaita alle 1 s (reaktioaika) tapahtumia.
Kokeilepa lyödä vasaralla polveesi, kestää reilusti alle 1 s.
X-drivessa kytkeytymisaika ei ole niin tärkeä, riittää että etupyörät tulee mukaan ennekuin perä ennättää ulommaksi kuin etupyörät.
Lainaus käyttäjältä: a1jaa - 16.12.14 - klo:22:46
Kaikilla näillä (torsen, haldex,x-drive) voi helposti ajaa sivuluisussa liukkaalla alustalla. Ympyrää voi ajaa sivuluisussa niin pitkään kuin haluaa, ei ole kovin vaikeaa. Ero tulee lähinnä kiihdytyksen alkuvaiheessa, kuinka nopeasti vetoa siirtyy taka-akselille. X-drivessa veto on heti takana ja siirtyy pienellä viiveellä myös eteen. Torsenissa veto tulee samanaikaisesti eteen ja taakse. Haldexissa viive riippuu ohjauselektroniikasta (sähköpumpulliset). 40 km/h vauhdissa 0,1 s viive on matkassa yli metri ja sen kyllä huomaa ajaessa.
Erittäin hyvä pläjäys. Jokainen näistä vetotavoista on ollut käytössä vähintään yhden talven ja kehtaa väittää, että omille käsille ja Vatasen jaloille loogisuuden ja varsinkin "kaasun analoogisuusvasteen" suhteen selkeä ykkönen on torsen-3 tai torsen-2. Oudoin mihin en oikein ehtinyt talvessa tottua oli edellisen talven uusi X-Drive automaattina. Torsen oli erittäin tarkka siitä, että kaasulla määrättiin auton kulma ja ratilla suunta ja varsinkin tuo x ei yhtä loogisesti toiminut. Syynä voi toki olla muutkin asiat kuin juuri vetotapa, mutta kuitenkin tämän kanssa tuli eniten yllätyksiä (..nyt pusketaan, nyt ollaan poikittain kanttareissa jne).
Kohtalaisen naurettava vertaus on keraaminen vs induktio vs kaasuliesi. Ensimmäinen överihidas, toinen aikalailla yhtä nopea, mutta kaasuun nähden ei läheskään niin tarkka/herkkä vaikka kuluttaakin enemmän. Kuitenkin moni jaksaa fiilistellä induktiota ikinä kokematta aitoa fiilistä kaasun kanssa ;)
Lainaus käyttäjältä: a1jaa - 16.12.14 - klo:23:28
Eli olet sitä mieltä, että ihminen ei voi havaita alle 1 s (reaktioaika) tapahtumia.
Kokeilepa lyödä vasaralla polveesi, kestää reilusti alle 1 s.
Toki voi havaita, on koettu :D . Mutta nyt oli puhe autolla ajamisesta. Havainnosta ohjausliikkeeseen se aika kuluu.
Itse en ole vielä havainnut Haldexin viivettä haitalliseksi. Verrokkina Torsen edellisessä A5 SB:ssä.
Mutta esim tuolla A5:llä jäärata-ajossa ei tullut mitään, jos ei ottanut ASR ja ESP:tä pois päältä.
Mikäs se nyt onkaan mun 2003 v6 bensa manual farmari pasuunan vetosuhde 50/50 vain 60/40?
Lainaus käyttäjältä: Larmatin - 28.12.14 - klo:11:23
Mikäs se nyt onkaan mun 2003 v6 bensa manual farmari pasuunan vetosuhde 50/50 vain 60/40?
Sehän on Torsen, eli pitävällä pinnalla 50/50 mutta luiston aikana sitten jotain muuta. Ulkomuistista heitän että 40/60 ja 60/40 voisi olla äärirajat, mutta en ole varma.
Onkos kenelläkään mitään kummempia huomioita Subarun nelivedosta ja cvt-automaatista. On nimittäin alkanut kiinnostaa joko Impresa tai XV -malli bensakoneella ja automaattivaihteistolla. Ilmeisesti pitäisi olla 2 litrainen vai meneekö pienempikin kone? Tarpeita ei ole minulla sen kummemmin mitään erityisesti vetää, mutta käytettävyydeltään ja notkeudeltaan pitäisi olla Gplussaa vastaava kottero. Näppärä pyöritellä ja helppo ajaa liukkaallakin.
Lainaus käyttäjältä: kt - 29.12.14 - klo:12:08
Onkos kenelläkään mitään kummempia huomioita Subarun nelivedosta ja cvt-automaatista. On nimittäin alkanut kiinnostaa joko Impresa tai XV -malli bensakoneella ja automaattivaihteistolla. Ilmeisesti pitäisi olla 2 litrainen vai meneekö pienempikin kone? Tarpeita ei ole minulla sen kummemmin mitään erityisesti vetää, mutta käytettävyydeltään ja notkeudeltaan pitäisi olla Gplussaa vastaava kottero. Näppärä pyöritellä ja helppo ajaa liukkaallakin.
Kannattaa lukaista taannoinen TM:n citymaasturivertailu. Subarun neliveto-automaattiyhdistelmästä oli jotain sanomista.
Manuaalina subarun nelivetoinen on mainio.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 29.12.14 - klo:12:14
Kannattaa lukaista taannoinen TM:n citymaasturivertailu. Subarun neliveto-automaattiyhdistelmästä oli jotain sanomista.
Eikös siinä ollut muistaakseni nelivetoa kiusattu niin äärirajoille että neliveto meni pois päältä kuumenemisen takia?
Ainakin tuossa meidän XV valinnassa olen päätellyt että normikäytössä se ei moiseen joudu, vaan kampe hoitaa tehtävänsä täysin hyvin.
Lainaus käyttäjältä: kt - 29.12.14 - klo:12:08
Onkos kenelläkään mitään kummempia huomioita Subarun nelivedosta ja cvt-automaatista. On nimittäin alkanut kiinnostaa joko Impresa tai XV -malli bensakoneella ja automaattivaihteistolla. Ilmeisesti pitäisi olla 2 litrainen vai meneekö pienempikin kone?
Kohta on enemmän kokemuksia kun perjantaina on XV:n toimitus :)
Nyt voin lyhyesti todeta että koeajot tehtiin Forester 2.0 man ja CVT, Impreza 1.6 man, ja XV 1.6 CVT:llä. Kesällä ajettu niin nelivedosta ei sanottavaa.
1.6 kulkee niinkuin 1.6 vapari kulkee, eli kyllähän sitä huudattaa saa jos haluaa ripeämpää liikahdusta.
Ei tuo 1.6 nyt ihan mahdottomalle tuntunut vaimon käyttöön tulevalle autolle, mutta silti tuli otettua 2.0 kun oli pelko että rupeaa pienempi harmittamaan ja hintaero kohtuullinen. Ajatuksissa on myös vetää joskus pientä venettä.
(Enemmän hammastenkiristystä aiheutti Sport varustetason hintaero joka on IMHO liikaa, mutta vaimon auto ja rahat.)
Niinkuin aina, kannattaa kokeilla itse mikä on riittävää.
Lainaus käyttäjältä: Larmatin - 28.12.14 - klo:11:23
Mikäs se nyt onkaan mun 2003 v6 bensa manual farmari pasuunan vetosuhde 50/50 vain 60/40?
Lainaus käyttäjältä: tet - 29.12.14 - klo:11:55
Sehän on Torsen, eli pitävällä pinnalla 50/50 mutta luiston aikana sitten jotain muuta. Ulkomuistista heitän että 40/60 ja 60/40 voisi olla äärirajat, mutta en ole varma.
Villi veikkaus myös tuohon voimanjakoon 50/50. Jos olisi kyse tuon ikäisen Passatin pienempitehoisista malleista, olisin tuosta 100% varma. Luulisin kyllä tuossa tehokkaimassa olevan sama välitys. Samaan tekniikkaan pohjautuvan B5 Audin S4/RS4 malleissa oli Torsenin perusvoimanjako 46/54. Tuo oli toteutettu etuperän hieman tiheämmällä välityksellä, jolloin Torsen "kuvitteli" etupään luistavan ja antoi enemmän vääntöä taakse.
Tuo voimanjako voi vaihdella symmetrisessä 50/50 jaossa jopa 22/78 paremmin pitävälle akselille.
No laitahan Arcca kunnon selvitykset käyttöönoton jälkeen! Pitää kehitellä asiaa tämä tammikuu.
Lainaus käyttäjältä: Octavia4x4 - 29.12.14 - klo:16:36
Tuo voimanjako voi vaihdella symmetrisessä 50/50 jaossa jopa 22/78 paremmin pitävälle akselille.
Onko varma? Passatista en ole lukenut, mutta muistan Audi Quattron Torsen-toteutuksesta lukeneeni että siinä on tuo 60/40 maksimiero. Uudemmassa kruunutasauspyörästössä olisi sitten 70/30.
50/50 vanhat torsenit. 40/60 tuli vasta B8 A4:ään, jos en aivan väärin muista. Missään perusmalleissa ei ainakaan ollut.
Jokatapauksessa 3bg ja vastaavat 50/50.
Edittiä: Piti ihan googletella, että t3 torsen esiteltiin B7 RS4:ssa.
Lainaus käyttäjältä: tet - 30.12.14 - klo:12:07
Onko varma? Passatista en ole lukenut, mutta muistan Audi Quattron Torsen-toteutuksesta lukeneeni että siinä on tuo 60/40 maksimiero. Uudemmassa kruunutasauspyörästössä olisi sitten 70/30.
On. ;) Ja nimenomaan Audi quattroissa, joissa tuo 50/50 Torsen. Uudemmista, joissa perusjako 40/60 tai jotain, ei hajuakaan, missä rajoissa voi vaihdella.
eiku tuota torsenin voimanjakoa vaan pähkäilin ja ei se vissiin niin yksinkertainen asia olekkaan.
jostain olin lukevinani että sen torseenin rattaiden geometrialla pelaamalla saadaan just tuota voimajakoa muutettua jopa 30/70 asti
sit olin siinä uskossa että tuo mun pasuuna tuuppaisi 60taakse mutta ilmeisti se sitten on vain se 50/50.. hyvin se tuntuu perää kuitenkin tarjoavan kun polkee:)
Edit: lukitaanko vastaus 50/50 vai korottaako kukaan?
Kuten micco tuossa aiemmin jo totesi, 3BG korin pasuunoissa on aina T2 torsen eli 50% per akseli kun kaikilla pyörillä on pitoa.
Wiki kertoo aiheesta seuraavaa:
LainaaTorsen type 1 or 2 centre differential, 50:50 'default' split, automatically apportioning up to 75% of torque transfer to either front or rear axle.
Audi Quattro (bj 1980 to 1991, on all models. 2.1 inline-5 turbo, 2.2 turbo inline-5)
Audi 80 B2 platform (yr. 1978 to 1986, in combination with 4-in-line 1.8, 2.0 and 2.2 inline-5 5-in-line)
Audi 90 B2 platform (yr. 1984 to 1987, 2.2 in combination with 5-in-line)
Audi 100 at C3 platform (bj 1982 to 1990, in combination with 1.8 inline-4, 5-in-line 2.2, 2.2, 5-in-line turbo 2.3 5-in-line, 2.0 4 inline diesel)
Audi Coupe B2 platform (yr. 1980 to 1988, 1.8 in combination with 4-in-line, 5-in-line 2.2, 2.3 5-in-line)
Type: Permanent four-wheel drive:
Open center differential with manual lock switch on the center console. ¹
Open rear differential with manual lock switch on the center console. ¹
Open without differential lock.
¹ - ABS is disabled in locked differential. Operation : With two locked differentials, to 100% of the torque can be distributed to the front or rear axle. If one front wheel and two rear wheels lose grip with locked differentials car can not accelerate. The system has no use. In short : A real 4x4 system which is very suitable for off-road conditions, but cumbersome with differential to be manually locked. Quattro II generation Torsen AWD Applied in:
Audi 80 B3 platform (yr. 1987 to 1991, 1.8 in combination with 4-in-line, 4-in-line 2.0)
Audi 90 B3 platform (yr. 1987 to 1991, in combination with 5-in-line 2.0, 2.2, 5-in-line, 5-in-line 2.3)
Audi 100 C4 platform (yr. 1990 to 1994, in combination with inline 2.0 4 2.3 5-in-line, 2.6 V6, 2.8 V6, S4 2.2 inline-5 turbo S4 4.2 V8)
Audi Coupe (yr. 1988 to 1996, 2.2 in combination with 5-in-line, 2.3 5-in-line, 2.6 V6, 2.8 V6, S2 2.2 5-in-line turbo)
Audi 80 B4 platform (yr. 1992 to 1994, in combination with inline 2.0 4 2.3 5-in-line, 2.6 V6, 2.8 V6, S2 2.2 5-in-line turbo, RS2 turbo inline-5)
Audi A6 C4 platform (bj 1994 to 1997, in combination with 1.8 4-in-line, 4-in-line 2.0, 2.3 5-in-line, 2.6 V6, 2.8 V6, S6 2.2 5-in-line turbo 4.2 V8 S6, S6 4.2 V8 Plus 2.5 5-in-line TDI)
Type: Permanent four-wheel drive:
Torsen center differential, standard 50:50 torque split, automatic mechanical lock to 20:80 or 80:20.
Open rear differential with manual lock switch on the center console next to the handbrake. ¹
Open without differential lock.
¹ - ABS is disabled in locked rear differential, automatic unlock at speeds above 25 km / h. Operation: Automatic distribution of torque between the front and rear axle. If the rear diff. manually locked and one wheel and both rear wheels lose grip, the car has no control and can not accelerate. By using the Torsen center differential, there are some things you should keep in mind. If the Torsen differential has no torque on a shaft Torsen differential works as an open differential. For example: if one front wheel in the air spins will not lock the Torsen differential and all the torque goes to the wheel without traction (known as the Torsen effect). In short: Good "All-Weather" four-wheel drive system with automatic distribution of torque between front and rear axle, manual locking of the rear diff. is only needed in very poor conditions. The disadvantage is that if one front wheel rotates freely in the air the whole system does not work. Quattro Generation III Torsen AWD Applied in:
Audi V8 in D1 platform (bj 1988 to 1994, standard on all models. 3.6 V8, 4.2 V8)
Type: Permanent four-wheel drive: Audi V8 with automatic transmission:
Planetary middle bin combination with electronically controlled multi-plate clutch.
Torsen rear differential.
Open front differential.
Audi V8 with manual transmission:
Torsen center differential, standard 50:50 torque split, automatic mechanical lock to 20:80 or 80:20.
Torsen rear differential, standard 50:50 torque split, automatic mechanical lock to 20:80 or 80:20.
Open front differential.
Operation: The car can not lose power as a single front wheel and two rear wheels lose traction. The "Torsen" effect does not apply to the Audi V8 with automatic transmission because in a situation where the front axle loses grip multi-plate clutch automatically locks in and lead to 100% of torque to the rear axle. The V8 with manual transmission does have the problem that when running one front wheel grip in the air, the whole system does not work. In short: Good all-wheel drive system that requires no driver input. Quattro Generation IV (Syncro / 4Motion) Torsen AWD Applied in :
Audi A4 B5 platform (yr. 1994 to 2000, i.cm. 1.8 4-in-line, 4-in-line 1.8 turbo, 2.4 V6, 2.6 V6, 2.8 V6, S4 2.7 V6 turbo, 1.9 TDI 4-in-line, 2.5 V6 TDI )
Audi A6 C6 platform (yr. 1997 to 2004, in combination with 1.8 inline 4-turbo, 2.4 V6, 2.7 V6 turbo, 2.8 V6, 3.0 V6, 3.7 V8, 4.2 V8, 4.2 V8 S6, RS6 4.2 V8 turbo 2.5 V6 TDI )
Audi A8 D2 platform (yr. 1994 to 2002, in combination with 2.8 V6, 3.7 V8, 4.2 V8, 6.0 W12, S8 4.2 V8, 2.5 V6 TDI, 3.3 V8 TDI)
Audi A4 B6 platform (yr. 2001-present, in combination with 1.8 turbo inline-4, 4-in-line 2.0 TFSI, 3.0 V6, 3.2 V6 FSI, 1.9 TDI inline-4, 2.0 4inlijn TDI, 2.5 TDI V6, 3.0 V6 TDI)
Audi A6 C6 platform (yr. 2004-present, in combination with 2.4 V6, 3.2 V6 FSI, 4.2 V8, V10 S6 5.2, 2.7 V6 TDI, 3.0 TDI V6)
Audi A8 D3 platform (yr. 2003-present, in combination with 3.2 FSI V6, 3.7 V8, 4.2 V8, 6.0 W12, S8 5.2 V10, 3.0 V6 TDI, 4.0 TDI V8, 4.2 V8 TDI)
Audi allroad C5 platform (bj 2000-2006 on all models. 2.7 V6 Turbo 4.2 V8, 2.5 V6 TDI)
Audi allroad on C6 platform (bj 2006-present, in all models. 3.2 V6 FSI, 2.7 TDI V6, 3.0 V6 TDI)
Volkswagen Passat B5 platform (Syncro / 4Motion) (Bj. 1996-2005, i.cm. 1.8 4-in-line, 4-in-line 2.0, 2.3 VR5, 2.8 V6, 1.9 TDI 4-in-line, 2.5 V6 TDI)
Volkswagen Phaeton (Bj 2002-present, in combination with 3.2 VR6, 4.2 V8, 6.0 W12, 3.0 V6 TDI, 5.0 TDI V10)
Audi S4 and RS4 B6 platform (bj 2001-present, 4.2 V8, 4.2 V8 FSI). The quattro system has a standard 40:60 torque distribution by adjusting the Torsen center differential. Maximum coupling distribution is 100: 0 and 0: 100.
Type: Permanent four-wheel drive:
Torsen center differential, standard 50:50 torque split, automatic mechanical lock to 20:80 or 80:20.
Open rear differential with Electronic Differential Lock.
Open front differential with Electronic Differential Lock.
Operation: The operation of the system is based on the second generation quattro wherein the manual lock of the rear differential is replaced by an Electronic Differential Lock (EDL). The differential on the front axle has been an EDL. The Torsen differential distributes torque under normal circumstances and 50:50 distribution between front and rear (except the Audi S4 and RS4 B6 platform, where the distribution is 40:60). When losing grip on the front axle will automatically go more torque to the rear axle, a distribution of 20:80. Conversely, the same, up to 80:20 is regarded as the rear axle loses grip. (The S4 and RS4 B6 platform graduated at up to 100: 0 or 0: 100)
The EDL is actually a differential lock imitation. The EDL is as follows; all-wheel controls via ABS sensors on wheel spin. If there is used on one of the wheels, wheel spin is detected, the ABS sensor, the brake caliper on that wheel in order to brake the wheel. This is the power that would be lost by slipping of the wheel via the differential transmitted to wheels that have grip. The EDL works at speeds of 40 km / h, models with more power as S4, S6, S8, and so does the EDL to speeds of 80 km / h. In the Audi A8, in addition to the EDL also limited the power held by an rpm limit. The EDL is actually not much more than an ASR (Antriebs-Schlupf Regelung, Drive-Slip Regulation) on all wheels. It's just not turn off, hence the Passat 4Motion has no ASR button on the center console. The Torsen effect with one wheel in the air will not occur here because the EDL that can absorb. If, however, hang one front wheel and one rear wheel in the air to the EDL that no longer catch and result in a stationary car with spinning wheels and brake the EDL through the discs in vain wheels tried in severe off-road conditions . In short, very good "All Weather" permanent four-wheel drive system without the driver having to take action. The Passat 3B is a Syncro and 4Motion version, this is the same system as described above. Only the name has changed. Quattro / 4Motion with Haldex AWD Applied in: Audi, Volkswagen, Seat and Skoda models with engine placed crosswise.
Audi A3 (yr. 1996 to 2003, in combination with 4-in-line 1.8, 1.8 turbo inline-4, S3 1.8 turbo inline-4, 4-in-line 1.9 TDI)
Audi A3 (yr. 2003-present, in combination with 4-in-line 2.0 TFSI, 3.2 VR6, 2.0 4 inline TDI)
Audi TT (yr. 1998 to 2006, in combination with 1.8 inline 4-turbo, 3.2 VR6)
Audi TT (yr. 2006-present, in combination with 3.2 VR6)
Volkswagen Golf Mk.4 (yr. 1997 to 2003, 1.8 in combination with 4-in-line, 4-in-line 2.0, 2.3 VR5, 2.8 VR6, R32 VR6 3.2, 1.9, 4 inline TDI)
Volkswagen Golf and Bora Mk.5 (yr. 2003-present, in combination with 2.0 inline 4-FSI VR6 R32 3.2, 1.9 inline 4-TDI, 2.0 TDI inline-4)
Volkswagen New Beetle (yr. 1998-present, in combination with 3.2 VR6 RSI)
Volkswagen Passat 3C (yr. 2005-present, in combination with 4-in-line 2.0 FSI, 3.2 VR6)
Volkswagen Sharan (yr. 2000-present, in combination with 2.8 VR6 24v, 1.9 inline 4-TDI)
Volkswagen T5 (yr. 2003-present, in combination with 3.2 VR6, 2.5 5-inline TDI)
Seat Leon (yr. 2000 to 2005, in combination with 1.8 inline 4-turbo, 2.8 VR6, 1.9 inline 4-TDI)
Seat Alhambra (yr. 2000-present, in combination with 2.8 VR6 24v, 1.9 inline 4-TDI)
Skoda Octavia (yr. 2000 to 2004, in combination with 1.8 turbo inline-4)
Skoda Octavia (yr. 2004-present, in combination with 2.0 4-in-line, 4-in-line 1.9 TDI)
Type: Automatic four-wheel drive.
Electronically controlled Haldex coupling with multi-plate clutch center differential as standard 100: 0 torque ratio.
Open rear differential.
Open front differential, EDL.
Operation: Normally the car driven by this system front wheel. If the front wheels lose grip or slip the Haldex clutch ensures that the excess torque is guided to the rear wheels. The torque ratio can vary from 100: 0 to 0:. 100
The Haldex system enter into force as soon as one axis of rotation 1/8 turns further than the other axis. The front wheels thereby never run further than ¼ of a rotation before the rear wheels are switched on. The car can not accelerate or drive off if both lose front wheels and one rear wheel grip. The system does not transmit torque to the road as one wheel and one rear wheel rotate freely in the air during tough off-road conditions.
The Haldex system treed discontinued when there is slowed to the extent that the ABS system runs. The system is also turned off when the parking brake is used, this makes it possible to carry out parking brake bends. Also, when making tight turns with a large handlebar rash join the system unusable so the difference in rotational speed of front and rear wheels remains possible. In short: The Haldex system is energy saving compared with a Torsen system. This is because under normal conditions only be driven to the front wheels. Another advantage is that the coupling ratio can be directed completely to the front or rear wheels. The disadvantage is that the system according to some while cornering on a snowy road surface which would be unpredictable. Also, the system is not maintenance-free, while a Torsen system that is well. The Haldex coupling is installed just in front of the differential of the rear axle, the Torsen differential is directly behind the gearbox. Syncro AWD Applied in: Volkswagen models with the engine is positioned transversely
Volkswagen Golf Mk.2 (yr. 1983 to 1991, 1.8 in combination with 4-in-line, 1.8 inline 4-G60)
Volkswagen Golf Mk.3 (yr. 1991 to 1997, 1.8 in combination with 4-in-line, 2.9 VR6, 1.9 inline 4-TDI)
Volkswagen Passat 35i (yr. 1988 to 1996, 1.8 inline 4-G60, 2.0 4-in-line, 2.9 VR6)
Volkswagen Jetta (yr. 1984 to 1991, 1.8 in combination with 4-in-line)
Volkswagen Sharan (yr. 1996 to 2000, in combination with 2.8 VR6 12v)
Volkswagen T3 (yr. 1979 to 1992, 1.9 in combination with 4-in-line, 4-in-line 2.1, 1.6 inline 4-TD)
Volkswagen T4 (yr. 1990 to 2003, 2.5 in combination with 5-in-line, 2.8 VR6, 2.4 inline 5-D, 5-in-line 2.5 TDI)
Type: Automatic four-wheel drive.
Viscous coupling with multi-plate clutch center differential as standard 100: 0 torque ratio.
Open rear differential.
Open front differential, EDL.
Operation: In principle, this system has the same effect as the 4Motion system with Haldex clutch. Visco Syncro however, has a link instead of the Haldex coupling. Haldex difference is that this system up to 50% of torque to the rear axle can move. So is the standard verhouding100: 0, which can be up to 50:50. In short: Relatively inexpensive AWD system, but not as good as a system with a Haldex clutch. Pictures of Quattro / 4Motion with Torsen Cutaway view of a Torsen differential Rear suspension B5 Passat 4Motion Mount A4 quatttro and hence Passat B5 Pictures of Quattro, 4Motion, 4 and 4x4 Haldex clutch Schematic sketch of a Haldex clutch Haldex clutch Components of a cutaway view of a Haldex clutch with rear diff. Haldex clutch with back diff. AWD system with Haldex clutch
Löysin muuten tollaisen lorun jostain hollantialaiselta foorumilta, niinhän se tietysti on että pasuuna ajaessa käyttää 50/50 suhdetta mutta pystyy siirtämään voimaa max 80/20 suhteessa.
No seuraava kysymys. Paljonko EDL pystyy siirtämään voimaa toiselle pyörälle?
Mulla on etuveto transitissa joku tälläinen vastaava ja se ei tunnu pystyvän siirtämään voimaa kuin hyvin vähän, kai pasuuna siirtää kunnolla? kokemuksia?
Lainaus käyttäjältä: Micco - 30.12.14 - klo:17:15
50/50 vanhat torsenit. 40/60 tuli vasta B8 A4:ään, jos en aivan väärin muista. Missään perusmalleissa ei ainakaan ollut.
Siis nyt taitaa tässä keskustelussa mennä kaksi asiaa sekaisin, vetosuhde pitävällä pinnalla sekä sen mahdollinen vaihteluväli liukkaalla. Torsenin idea nimenomaan on, että se ohjaa vetoa siihen päähän jossa on enemmän pitoa, kun normaali avotasauspyörästö ohjaa sinne missä on vähemmän pitoa. Pitävällä pinnalla mennään 50/50-suhteella, jollei jotenkin kikkailemalla ole sitten valmistajan toimesta muutettu tuota perusjakosuhdetta. Minä ainakin puhuin tuossa edellä vaihteluvälistä, johon suhde voi muuttua jos toisesta päästä katoaa pito. Audin matskuista olen nähnyt väittämän, että äärirajat Torsenille on 60/40 - 40/60 heidän toteutuksessan, uudemmissa kruunutasauspyörästöissä (torsenista jatkokehitetty laitos) rajat on 70/30 - 30/70. Siis liukkaan alustan vaihteluvälissä nuo rajat, en puhu nyt perusjakosuhteesta pitävällä pinnalla.
Lainaus käyttäjältä: Larmatin - 31.12.14 - klo:07:42
Löysin muuten tollaisen lorun jostain hollantialaiselta foorumilta, niinhän se tietysti on että pasuuna ajaessa käyttää 50/50 suhdetta mutta pystyy siirtämään voimaa max 80/20 suhteessa.
No seuraava kysymys. Paljonko EDL pystyy siirtämään voimaa toiselle pyörälle?
Tiedätkin varmaan mitä EDL tarkoittaa, mutta kerrottakoon se silti, eli Electronic Differential Lock. Suomeksi siis sähköinen tasauspyörästön lukko. Käytännössä siis tarkoittaa että spinnaavaa pyörää yritetään himmata jarrujen avulla. Sen tehokkuus riippuu sitten täysin autossa olevista jarruista. Käytännössä aika pilipalitoteutus mekaaniseen tasauspyörästöön verrattuna, vähän sama kun vertailisi haldexia ja torsenia..
Niin mitä se käytännössä siis tarkoittaa? Jos ajat nelikkopassatin pieneen lumipenkkaan, et pääse sieltä omin avuin pois (köh köh...) mutta saat kyllä kivasti tuhottua jarrupalat ja levyt vaihtokuntoon jos yrität peruuttaa itsesi pois kun ESP ja EDL ovat päällä. Tuota en itse huomannut kuin vasta sitten kun levyistä hohkasi kunnolla kuumaa.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 31.12.14 - klo:11:33
Sen tehokkuus riippuu sitten täysin autossa olevista jarruista. Käytännössä aika pilipalitoteutus mekaaniseen tasauspyörästöön verrattuna, vähän sama kun vertailisi haldexia ja torsenia..
Sen verran on kuitenkin huomioitava, että jarruissa on enemmän tehoa kuin auton moottorissa, ennemminkin kestävyys on ongelma.
Eli totta, että ne kuumenee ja kuluu, ei varmaan pitkään voi hyödyntää. Itsekin ruovittelin edellisellä pasuunalla kerran sen varassa yhden jyrkän hiekkamäen ylös pakon edessä, ja kyllä oli jarrut kovilla.
joo kyllä EDL on tiedossa mikä se on. Muistaakseni Bosch kursseilla oli joskus juttua että tietokone laskee jarrujen käyttöastetta ja lopettaa jarrutuksen ennen kuin levyt pitäisi sulaa.
Kyselen lähinnä onko kokemuksia sen tehokkuudesta ja toiminnasta
Ota ABS:ät pois toiminnasta, niin huomaat eron. Parempi pito kiihdytyksessä ja jarrujen hajusta huomaa kyllä, kun on toiminut. Lähtee pois toiminnasta yli 70km/h vauhdissa.
Itsellä on vielä vaiheessa takaperän Torsenin rakennus. Ja saahan siihen etuperään/Torseniin veto suhdetta shimiprikoilla muutettua enemmän takapainoiseksi. Tuokin on vielä tekemättä.
Tuo vaihteluväli 22/78 oli aikanaan mainittu moneen kertaan eri julkaisuissa esim. Audi A4 b5 ja b6 quattrojen yhteydessä.
EDL / EDS toiminta on kyllä aika kulmikasta varsinkin noissa vuosituhannen molemmin puolin valmistetuissa autoissa. Kyllähän se voimaa pystyy jakamaan 100% paremmin pitävälle pyörälle, kun jarruttaa jumiin sen sutivan pyörän. Tuo jarruttelu ei sinänsä vaikkapa hangessa kahlaamisessa etenemiselle tee hyvää, mutta on se kokonaisuutena lukotonta parempi vaihtoehto.
Jotain kai kertonee EDSsän tehosta itselleni Audin kanssa sattunut tapaus. Lähdin valtatiellä ohittamaan edellä ajavaa hiukan alle 80 km/h nopeudesta kuutosvaihteella ja kun vasen etupyörä meni kaistojen väliseen lumikarheeseen, lähti perä irti oikealle aika yllättäen. Ilmeisesti EDS päätti jarruttaa vasenta etupyörää, ellei jopa molempia ja tuosta suuresta vaihteesta johtuen pyörän nopeus pääsi laskemaan liikaa. Ylikorostetulla vastaohjauksella sain keulan näyttämään takaisin omalle puolelle ja seuraavasta vastaheitosta se sitten oikenikin, mutta pari ylimääräistä tahtia pumppu kerkes hakkaamaan. Murphyn lain mukaan kun tien molemmissa reunoissa oli tolppa tangentin suunnassa.
Loppumatkalla kotiin oli aikaa miettiä, että mikä siinä meni vikaan, koska ennen tuota olin kuitenkin Torsen-quattrolla vastaavissa olosuhteissa ohittanut kymmeniä, ellei satoja kertoja ilman ongelmia. Kaikki nelivedolla ajaneethan tietävät, miten tunnottomia ne ovat tuon lumikarheen ylityksessä vajaavetoisiin verrattuna. En sille muuta selitystä keksinyt kuin tuon EDSsän toiminnan, alle 80 km/h nopeuden ja pitkän tyhjän suoran takia kiireettömästi kutosella ohitukseen lähdön. Yleensä maantieohituksissa tuli ja tulee käytettyä nelosta tai vitosta, joilla on voimaa takana siten, ettei mikään EDS saa niin voimakkaasti jarruteltua.
Toinen EDSsän aiheuttama ilmiö oli jo aiemmin mainitsemani taipumus jäädä paikoilleen jarruttelemaan, jos yritti lähteä tosi liukkaalta pinnalta 4 pyörää sutien liikkeelle.
Muistaakseni tuo EDS putoaa käytöstä 80 km/h nopeuden yläpuolella.
Ei ainakaan omassa -00 3B Passatissa EDS toimi ym. mainitulla tavalla. Missään tilanteessa ei ole renkaita lukkoon jarruttanut paikoillaan tai vauhdissa. Ei edes toimintaa huomaa, kuin jarrujen hajusta parkkipaikalla. Jos olisi ESP, niin tuon ylemmän tarinan voisi uskoa. Ja sen eron kyllä huomaa, kun ei ole ABS:t käytössä. Suoraan jäällä kiihdyttäessä vetelee holtittomasti, kun taas EDS:llä voi kiihdyttää suoraan täysillä ongelmitta. Jos renkaissa ei pito piisaa, niin tietenkään silloin ei EDS auta. Ja noita asioita olen kyllä omassa kotterrossa testannut aivan riittävästi.
116 tkm S4 Biturbo 1998 (ei ESPtä) ehti myös jonkinverran kertyä tuntumaa tuohon EDSssään. Kyllä se ihan tuntuvasti rytkytti liukkaassa ja jyrkässä mökkitien yms. ylämäessä, kun sitä pitoa oikeasti jouti hakemasn joka nurkasta. Samoin esim. jääradalla. Tuosta täysin samaa mieltä, että jarrujen hajusta kyllä huomaa jos on ollut EDS aktiivinen.
Käsittääkseni ESP pystyy lukitsemaan jonkun pyörän. EDS ei pysty siihen ja voima ei siirry 100%:sti toiselle pyörälle. Jos akselin pyörien nopeusero ylittää 100r/min, niin EDS jarruttaa sutimaan pyrkivää pyörää. Jos vetää lukkoon ilman ESPiä, niin on vikaa ABS boxissa tai antureissa.
Lainaus käyttäjältä: tet - 31.12.14 - klo:11:18
Siis nyt taitaa tässä keskustelussa mennä kaksi asiaa sekaisin, vetosuhde pitävällä pinnalla sekä sen mahdollinen vaihteluväli liukkaalla.
Juuh. Vastasin vain nopeasti alkuperäiseen kysymykseen ilman quotea. :)
Lainaus käyttäjältä: Kilu7 - 31.12.14 - klo:17:35
Käsittääkseni ESP pystyy lukitsemaan jonkun pyörän. EDS ei pysty siihen ja voima ei siirry 100%:sti toiselle pyörälle. Jos akselin pyörien nopeusero ylittää 100r/min, niin EDS jarruttaa sutimaan pyrkivää pyörää. Jos vetää lukkoon ilman ESPiä, niin on vikaa ABS boxissa tai antureissa.
Taitaa olla niin, että siinä minun Audissa oli vähän vanhempi ja alkeellisempi kehitysversio tuosta EDSsästä. ;)
Kyllä näissä sitä seuranneissa Haldex-Ocuissa (2010 ja 2014) tuo paljon sivistyneemmin toimii. Näissä tosin myös ESP jarruttelee omiaan.
Sen verran oli Pirkanmaallakin tullut lunta, että piti käydä korkkaamassa muutama koskematon metsäautotie. Jälleen piti todeta, että kuskista loppuu usko ennenkuin haldexistakaan vetokyky. Scoutin maavara tuli käytettyä. Puskurilla ei sentään vielä aurailtu.
Maasto oli melko vaihtelevaa, joten ESD teki töitä. Vanteiden sisäpinnoille muodostui lumen ja jarrujen lämmön vaikutuksesta paksut jääpannat. Pitänee käydä nakkaamassa kevyt lumilapio peräkonttiin seuraavalla kerralla. Ei viitsisi viittä kilometriä umpihangessa tarpoa, jos rajat tulevat vastaan.
Hauskuusfactory 9+ . Jääradalle kun taas pääsisi ;D
Tänään oli suorastaan mukava ajaa auraamattomia teitä ja varsinkin kaupunkialueen lumisia risteyksiä kun ei tarvinnut miettiä meneekö auto eteenpäin vai ei.
Kun luovii noita teitä / katuja ennen aura-autoa vajaavetoisella työautolla, niin kyllä taas muistaa, miksi oman auton peräpeilissä on 4x4 merkki. :D Vaikka tuolla vajakillakin useimmiten perille pääsee, niin on se nelikko vaan niin vaivaton ja vakaa.
Lainaus käyttäjältä: Octavia4x4 - 13.01.15 - klo:21:16
...niin kyllä taas muistaa, miksi oman auton peräpeilissä on 4x4 merkki. :D Vaikka tuolla vajakillakin useimmiten perille pääsee, niin on se nelikko vaan niin vaivaton ja vakaa.
... Ja muistaa mikä omassa seuraavassa TULEE olemaan. ;)
Pikanen tiedustelu, että riittääkö 150hv 1.8T Quattro A6 koppaan vuosimallia 2003?
Onko liian raskas koppanen? Lastulla ja turbollahan saa toki lisää vaan ei taida taloudellisuus säilyä sitten...
Lainaus käyttäjältä: Anzander - 13.01.15 - klo:21:27
... Ja muistaa mikä omassa seuraavassa TULEE olemaan. ;)
Jos ihan rehellisiä ollaan, niin ei mulle pelkkä etuveto ole edes vaihtoehto. Takavedosta ei tartte puhuakaan, kun sillä ei pääsisi tuota kotikatuakaan ylös ennen auratraktoria.
Lainaus käyttäjältä: VWarre_00 - 13.01.15 - klo:21:43
Pikanen tiedustelu, että riittääkö 150hv 1.8T Quattro A6 koppaan vuosimallia 2003?
Onko liian raskas koppanen? Lastulla ja turbollahan saa toki lisää vaan ei taida taloudellisuus säilyä sitten...
Eipä tuo mikään raketti ole. Kaikki on niin suhteellista, yhdelle tutulle ei RS6:n 450 hv riittänyt, viimeksi kun kuulin väliaikatietoja, siinä oli 730 hv. ;D
No vaan kait se nyt motarivauhdeissa pysyy tolla poissa jaloista kun rampilta lähtee?
Lainaus käyttäjältä: VWarre_00 - 13.01.15 - klo:21:50
No vaan kait se nyt motarivauhdeissa pysyy tolla poissa jaloista kun rampilta lähtee?
Eikö tuo manuaaliaskilla hiukan päälle 9 s 0-100 oo menny uutena? Kyllä sillä ainakin täälläpäin noiden Taavi-Ankkojen perässä rampilla madellessa hermot menisi.
Ei se lastutus pilaa taloudellisuutta. Bensaturbo, neliveto ja painava kori, niin kyllä bonuksia kertyy tankatessa ihan vakionakin. ;)
Lainaus käyttäjältä: VWarre_00 - 13.01.15 - klo:21:43
Pikanen tiedustelu, että riittääkö 150hv 1.8T Quattro A6 koppaan vuosimallia 2003?
Onko liian raskas koppanen? Lastulla ja turbollahan saa toki lisää vaan ei taida taloudellisuus säilyä sitten...
Ajelin joskus moisella ja mietin että missä se turbo on.. lastu varmaan helpottaa, enkä usko että kulutus juurikaan lisääntyy, väännön avulla voi jopa pienentyä kun kulkee vaivattomammin. Omassa ibizassa lastu ei kulutusta juuri lisännyt.
Lainaus käyttäjältä: VWarre_00 - 13.01.15 - klo:21:43
Pikanen tiedustelu, että riittääkö 150hv 1.8T Quattro A6 koppaan vuosimallia 2003?
Onko liian raskas koppanen? Lastulla ja turbollahan saa toki lisää vaan ei taida taloudellisuus säilyä sitten...
Kyl se riittää.Todella hyvä kone omilla kaikenkattavilla kokemuksilla Vageista.Mut ilman muuta viel softa siihen, niin tuon painoisella autolla matka-ajossa luultavasti kulutus pienenee ja ominaisuudet paranee.Tossa vuosimallissa jo parempi turbo, että se 195/320 on ihan kestävä vaihtoehto.On niitä tehottomampiakin tekeleitä liikkeellä ja täällä kun ei talvioloissa pääse quattrostakaan hirveesti nauttimaan ku aina joku eessä.
Lainaus käyttäjältä: Larmatin - 31.12.14 - klo:07:42
Löysin muuten tollaisen lorun jostain hollantialaiselta foorumilta, niinhän se tietysti on että pasuuna ajaessa käyttää 50/50 suhdetta mutta pystyy siirtämään voimaa max 80/20 suhteessa.
Tuossa pitkässä listauksessa on jonkin verran asiavirheitä.
Torsenin maksimijakosuhteen ratkaisee lukitusarvo (engl. Torque Bias Ratio), joka ainakin 80- ja 90-luvulla oli 1:2,5
1+2,5=3,5 eli heikommin pitävälle menee 1/3,5 ~ 28,6 %
Vaihteluväli 50:50-Torsenissa on siis 71:29 - 29:71. Audin markkinointiväki on pyöristänyt tuon helpommin muistettavaan 25:75-muotoon. Jonkin huhun mukaan 2000-luvulla bias ratio olisi ollut 1:2.
40:60-Torsenin jakosuhdetta aikoinaan spekuloitiin foorumeilla ja epäiltiin jopa hetkellisesti täysin takavetoista tilannetta, kun oikein kukaan ei tuntunut vielä tietävän miten planeettapyörästö vaikuttaa em. kaavaan. Nykyään markkinointi mainitsee jälleen 25 %-yksikön siirtymän molempiin suuntiin eli 65:35 - 15:85. Mutta mikä on tarkka jakosuhde, sitä en tiedä.
Haldex-kytkin ei ole on/off-tyyppinen, vaan vetää normaalitilanteessa sukupolvesta riippuen 5 tai 10 % taka-akselilla. Sähköpumppu muodostaa pienen esipaineen, joka pitää levyt kosketuksissa. Kun etupyörät alkavat luistaa, nokkalevyn käyttämät männät muodostavat suuremman paineen, joka kiristää levyjä tiukemmin toisiaan vasten. Ainoastaan tietyissä erityistilanteissa kytkin on täysin auki. SSP 206 (http://www.volkspage.net/technik/ssp/ssp/SSP_206.pdf) ja SSP 333 (http://www.volkspage.net/technik/ssp/ssp/SSP_333.pdf)
Lainaus käyttäjältä: panu - 15.01.15 - klo:01:33
Kun etupyörät alkavat luistaa, nokkalevyn käyttämät männät muodostavat suuremman paineen, joka kiristää levyjä tiukemmin toisiaan vasten.
Näin oli Haldexin kolmanteen sukupolveen asti. Neljännessä sukupolvessa mekaaninen pyörimisnopeuksien eroon perustunut pumpputoiminto jätettiin pois, ja siirryttiin pelkästään sähköpumpun tuottamaan paineeseen. Sukupolvissa 4 ja 5 ei siis ole mitään mekaanista takaisinkytkentää, vaan vetosuhteen muutos tapahtuu vain ja ainoastaan laitteen "aivojen" sähköisesti ohjaamana, anturitietojen perusteella.
Olet oikeassa. Selailin Haldex 4:n SSP:tä vasta tuon kirjoitettuani - kun sellaisen satuin löytämään - ja huomasin saman asian.
Tuossa jenkkiversio (http://victorborisov.ru/professor/haldex/SSP_414.pdf) helpommin ymmärrettävällä kielellä. Pikkasen erilainen numerointi kuin Euroopassa (http://tos.pp.fi/koukku/SSP%20414%20Die%20Allradkupplung%20Generation%20IV%20im%20Tiguan%20Modelljahr%202008.pdf)...
löytyisikö noita itseopiskelu ohjelmia näille aikaisemmille haldexseille ja torseneille?
Lainaus käyttäjältä: Larmatin - 22.01.15 - klo:21:50
löytyisikö noita itseopiskelu ohjelmia näille aikaisemmille haldexseille ja torseneille?
Haldex2
http://tos.pp.fi/koukku/ssp333_4%20Motion%20with%20Haldex%20coupling%20Model%20year%202004.pdf (http://tos.pp.fi/koukku/ssp333_4%20Motion%20with%20Haldex%20coupling%20Model%20year%202004.pdf)
Haldex1
http://www.volkspage.net/technik/ssp/ssp/SSP_206.pdf (http://www.volkspage.net/technik/ssp/ssp/SSP_206.pdf)
Mikä generation sun 2011 yetissä on? Mitä mieltä oot peräöljyjen vaihdosta?
Haldex4 siel on.
Kunhan kevät koittaa, vaihdan kyl peräöljyt eteen ja taakse.
RVS litkut perään.
Edellisen golffin Haldex2 periin vaihtanu öljyt kahdesti ja magneettinen pohjaroppu (http://tos.pp.fi/images/image/golf/JLR/rear/DSC03098.JPG) oli ekalla kertaa (~100-140tkm ajettuna) täynnä metallimönjää.
Siksi RVS suojaamaan.
Juuh. Mulla on audissa torsen. Mietin noiden öljyjen vaihtoa kans... Pitää keväällä katsoa.
Taas on semmoset kelit että nelikko on paikalhan. Oulussa valoista lähöt makiaa ko muu liikenne helisemässä :)muutenki niin vakkaa ajjaa kelissä ko kelissä. Huomenna tarkotus jos löytäis uuen scoutin niin kävis koeajolla kon kelikki kohilhan :)
Kaverilla kans oulussa vaihtu vklppuna A4 1.8T multi vajakki quattro A5 2.0tdi manuaaliin ja kax pvää on vasta ajellu ja pelkkää kehua on tullu, sano et en tiiä miksi vajaavedolla ajanu ku 4vetojaki on! ;D
Tänäänki tuumas puhelimessa et satas lunta vaan niin per*eleesti, häntä ei ainakaan haittaa yhtään... ;)
Kokeilin vcds:llä kytkee haldexi auki... 8)
Kiinnihän se jumahti heti.
https://www.youtube.com/watch?v=_d1ZWTYYUx8 (https://www.youtube.com/watch?v=_d1ZWTYYUx8)
No niin, reilu 1 1/2 tuntia koeajeltu uuella scout 184 hv tdi+ dsg yhistelmällä, mikäpä sen parempaa lumisena vapaapäivänä Oulussa ko testailla tämmöstä! :) No upea pelihän tuo on, mutta ensin miinukset:
- Peilit on aivan liian PIENET! Kon tottunu 2010 ocuun niin pistää silmhän pienet peilit ko tuntuu ettei näe mithän. Onhan tuossa nuita kamera-avustimia ja muita hömpöttimiä, mutta ko ajjaa sprinttereitä ( lue ambulansseja) työkseen, niin on tottunu käyttämhän peilejä joka tilanteessa.
- Sitte jäi mietityttämhän sähkönen peräluukku, jos on kovat pakkaset ja peräkoppi lumessa, noh, kaipa son testattu ääriolosuhteissa. Ei vielä näillä keleillä haitannu mithän.
- Ajonvakautta ei saa kokonaan pois päältä, MUTTA eka painallus niin poistuu sutimisenesto ja ko painaa pitkään niin näythön ilmesty sport mode tms. mutta ko soli päällä niin hyvin anto antaa pitkää kylkimyyryä isolla parkkipaikalla kunhan anto kenkää. Joku kirjottiki tuola toisella aiheessa ( olikohan esp kokonaan pois koodaus tai joku) että ko ei pumppaa kaasua vaan antaa määrätietosesti kaasua niin kaheksikkoa pyörii. Niin teki, mutta ei aivan paikalhan, eikä ees taija tarttea, yllätyin kuinka paljon anto luisua ko kaikki pelotellu ettei pysty leikkimhän näillä uusilla. Kyllä pystyy.
Kaikenkaikkiaan hieno peli. Moottori on mahtava, sakot tullee varmhan herkästi jos ei mittaria vilkase välillä. Neliveto tuntu potkivan heti tässä haldex vitosessa niinku neloskoppasessa omassa haldexissa. DSG vaihto hyvin ja eri moodeja löytyy, mutta oma valinta silti olis manuaali. Ehkä se on enemmän omaa pelkoa dsg:n kestämisestä. Mutta kyyti oli pehmeää ja kivutonta, keli tosiaan oli paras mahollinen koeajolle, lunta tullu muutama sentti ja osa eilisistäki oli vielä auraamatta. Motarilla keskikaistan ylitys oli loskanen, niin tunnottomasti ylitti loskakerroksen ko ohitti autoja, ei heilahtanu.
Vielä auton väri oli upean sininen ja tummat ikkunat, niin upea oli myös ulkoa ;D Vielä kois ollu rahhaa vajjaa viiskyt tonnia.. ;)
Lainaus käyttäjältä: Tos® - 27.01.15 - klo:17:25
Kokeilin vcds:llä kytkee haldexi auki... 8)
Kiinnihän se jumahti heti.
https://www.youtube.com/watch?v=_d1ZWTYYUx8 (https://www.youtube.com/watch?v=_d1ZWTYYUx8)
.
Meinasitko kesällä ajaa etuvedolla?
Lainaus käyttäjältä: Tos® - 27.01.15 - klo:17:25
Kiinnihän se jumahti heti.
Nyt ei niinku ymmärrä, miten tuollaisessa kohtaa saa etuvedon jäämään paikoilleen sutimaan?
Sama juttu, en ymmärrä?
^ Eli aivan väärin testattu nelivetoa suosien. Etuvedonhanpitäisi lähteä lähes nelivedon tahtiin... ;D
Onko joku haldex sellainen kun vetää känkän 1pyk pääle niin et valosyttyy ni sit ei haldex lukitu?
Ihan ky muistasin jostain bosch kurssilta et näin olis..
Ei siel mitään varoitusvaloja syty.
Kokeilin vain piruuttani vcds testaus toiminolla avata haldeksin ja sit koittaa liikkeelle.
Tuossa on jäinen pieni nousu.
Toisessa nousu-yrityksessä näkee myös edl:n hitauden.
e: niin ja nastarenkaatki on
Lainaus käyttäjältä: Tos® - 29.01.15 - klo:13:12
Ei siel mitään varoitusvaloja syty.
Kokeilin vain piruuttani vcds testaus toiminolla avata haldeksin ja sit koittaa liikkeelle.
Tuossa on jäinen pieni nousu.
Toisessa nousu-yrityksessä näkee myös edl:n hitauden.
e: niin ja nastarenkaatki on
Ettei olisi olut käijarru kiinni? Eihän tuota muuten tohon voisi saada jäämän sutimaan, ei edes kitkoilla :o
Vai kenties tahalteen jäit sutimaan? ::)
Lainaus käyttäjältä: Patomursu - 29.01.15 - klo:14:38
Ettei olisi olut käijarru kiinni? Eihän tuota muuten tohon voisi saada jäämän sutimaan, ei edes kitkoilla :o
Vai kenties tahalteen jäit sutimaan? ::)
Etuvetoisella ei ole tuossa tilanteessa takapäässä vetoakseleita ja tasauspyörästöä pyöritettävänä. Jonkinlaista jarruvaikutusta varmasti aiheuttavat nuo "kuolleet osat" joita pelkällä etuvedolla pitää raahata mukana kun haldex ei kytkeydy.
Lainaus käyttäjältä: tet - 29.01.15 - klo:14:53
Etuvetoisella ei ole tuossa tilanteessa takapäässä vetoakseleita ja tasauspyörästöä pyöritettävänä. Jonkinlaista jarruvaikutusta varmasti aiheuttavat nuo "kuolleet osat" joita pelkällä etuvedolla pitää raahata mukana kun haldex ei kytkeydy.
Näin on!
Kesäksi takavetarit ja kardaani irti? ;D
Käsijarru ei ollut kytkettynä.
Varmasti pienen vastuksen tuo takapää, joka oli nyt pois pelistä.
Se pyörä mikä ei vedä, jarruttaa.
Vastaavaan sateen kastelemaan nurmikkomäkeen jäi eräs sirotin (http://tos.pp.fi/images/image/Amis-plans/_DSC4606(3).jpg)* muinoin biffissä... 8) 8) ;D
Kolme raavasta miestä työnsi ;D
*Väri muutettu tunnistuksen estämiseksi
Tää keskustelu kuoli pois ilman Ken1:n arvostettuja asiantuntijalausuntoja, hami. Ohess kuitenkin kuvaava esimerkki ylämäkeen ajosta
https://www.youtube.com/watch?v=_d1ZWTYYUx8 (https://www.youtube.com/watch?v=_d1ZWTYYUx8)
Lainaus käyttäjältä: HAL9000 - 31.01.15 - klo:13:36
Tää keskustelu kuoli pois ilman Ken1:n arvostettuja asiantuntijalausuntoja, hami. Ohess kuitenkin kuvaava esimerkki ylämäkeen ajosta
https://www.youtube.com/watch?v=_d1ZWTYYUx8 (https://www.youtube.com/watch?v=_d1ZWTYYUx8)
Mitämitä onko"havainnollistava" videoni ylennyt
asiantuntija-tasolle...? ;D
Olipa taas nelikko paikalhan ko kaveri oli kiskassu v40 vulvan lumipenkhan kiinni eturenkhaja ja pohjaa myöten. Tiellä auraamatonta lunta 5 cm, köysi kiinni koukhun ja hups, volvo tielle että heilahti, ei juurikhan ehtiny ESP vilkkua :) Sopivasti tuli toissa viikolla koukkuki asennettua kelkkakärryn vetoa varten niin heti pääsi käyttämhän
Vetoapua...
http://youtu.be/E5PQRlB6Xcg (http://youtu.be/E5PQRlB6Xcg)
,,skettäin tuli ostettua kolmas nelivetoinen ja kaikki on olleet erilaisia. Ensin olis Torsen ja manuaali, sitten Torsen ja DSG ja nyt Haldex ja DSG.
En ole vielä päässyt Haldexia testaamaan kunnon syvässä lumessa, mutta torsenit kyllä testasin ihan kunnolla, että kiinni pääsin.
Paras yhdistelmä minulle on ollut torsen ja manuaali. Sillä voi leikkiä parkkipaikalla ja liukkaalla ja umpihangessa se etenee hyvin ja pystyy tarvittaessa nytkyttämään. Torsen DSG:llä kyllä kulkee umpihangessa niin kauan kuin liike säilyy, mutta jää helpommin kiinni, jos yhtään pysähtyyy. Ei pysty nytkyttään liikkeelle ja nuoskahangessa on ilman alennusvaihdetta hankala saada renkaita pyörimään. Kaasua voi polkea lähes pohjaan asti ja kierrokset nousee hetkeksi, mutta renkaat ei pyöri. Kun painaa kickdowniin asti, niin sitten renkaat pyörii, mutta sutii takuuvarmasti täydellä kaasulla ja jää pohjasta kiinni.
Videossa torsen ja DSG nuoskalumessa. En jäänyt kiinni tuolla kertaa, mutta illalla samassa paikassa jäin kiinni. Lohtuna kyllä oli, että avuksi tullut kaveri sai Cherokeensa kiinni samaa paikkaan, vaikka maavaraa oli 8cm enemmän ja takana lukko. Pehmeässä puuterissa uskoisin torsenin liikkuvan, vaikka lunta olisi konepeltiin saakka, koska pohjasta ei voi jäädä kiinni
http://youtu.be/ar6EUWhPkAM (http://youtu.be/ar6EUWhPkAM)
8000km ajettu nyt haldex4:lla ja täytyy todeta; että parempi on kuin kakkonen, jolla tuli ajettua yli 120tkm.
LainaaEi pysty nytkyttään liikkeelle
DSG:ssä on käyttöohjeen mukaan joku heilautusmahdollisuus... en ole vielä kokeillut.
Vaihdekeppiä pitäs pystyä vispaan pakin ja D:n välillä, jos nopeus on joku alle 5kmh.
Minulla ensikosketus Haldex-nelivetoon oli Golf IV 1.9 PD115hv 4-Motion koeajo "kunnon quattro-kelissä". Olikohan tuossa sitten jo Haldex gen 2? Kuitenkin, selvä viive siinä oli takavedon kytkeytymisessä. Ei mikään viskoon verrattava, mutta kuitenkin havaittava. Sillä oli selvä puskutaipumus, ennen kuin takapää alkoi kiertyä sivulle. Seuraavan kerran ajoin Haldex-peliä quattro-tourilla Audi A3 Sportsback 2.0TDI quattroa, taisi olla alkuvuonna 2009. Itsellä oli tuolloin Torsen-quattro ja yllätyin kyllä, miten Haldex-tekniikka oli kehittynyt tuossa A3:ssa olleeseen gen 4:n mennessä. Perä irtosi torsenin tapaan kaasulla ilman mitään viiveitä.
Nuo visko-vetoiset Syncrot olivat olivat aikanaan vekkuleita laitteita. Minulla kokemusta lyhyesti Golf MkII Countrysta ja Transporter T3:sta. Taisi muuten olla ensimmäinen City-maasturi tuo Golf Country. ;D
Golfissa kyllä huomasi liukkaalta reippaammin liikkeelle lähtiessä, mikä ero on etuvedolla "ylivetoon". Etupyörät ehti jauhaa pari kierrosta tyhjää ja sitten tuntui siltä, kuin joku hiukan raskaampi laite olisi ajanut perään.
"Pornstarter" puolestaan oli hauska "hyppyheikki" metsäautotiellä, jossa pohjalla jäiset kuorma-auton jäljet ja niiden päällä suojalunta 25 - 30 cm. ;D Tuo olisi kaivannut alentavia napavälityksiä, niin olisi toiminut paremmin. Olisi saattanut olla hankala toteuttaa pakuun. ;)
Neloskoppasessa golffissa oli ensimmäisen polven haldex
Lainaus käyttäjältä: Tos® - 09.03.15 - klo:11:30
Neloskoppasessa golffissa oli ensimmäisen polven haldex
Ok. :)
Tuossa ei sitten tainnut olla esipainetta ollenkaan, vaan käyttöpaine tehtiin niillä "epäkeskolevyillä", vai miksi niitä kutsuisi? Ei ihme, jos oli pieni viive. ;)
Eilen satoi vettä ja yöllä oli pakkasta ja sen ansiosta nyt tiedän, että Haldex 5:lla Octavia luistelee oikein nätisti kylkimyyryä, kun kaasua pikkuisen vaan kutittelee. K-kauppiaan sanoin: Aivan mahtavaa! :D :D
Lainaus käyttäjältä: Tos® - 07.03.15 - klo:11:24
DSG:ssä on käyttöohjeen mukaan joku heilautusmahdollisuus... en ole vielä kokeillut.
Vaihdekeppiä pitäs pystyä vispaan pakin ja D:n välillä, jos nopeus on joku alle 5kmh.
Itse kerran etuvetodsg:n kanssa kiinnijääneenä totesin, että pitämällä vaan pakin päällä ja kaasua käyttämällä sai suht hyvin heijattua. Kaasua kun painoi, niin oli vetoa ja kun irrotti, niin veto katkesi sen verran etä auto heilahti eteenpäin. Ensin yritin kepin kanssa heijailla, mutta tuo kaasu osoittautui paremmaksi keinoksi
Nyt kun tällä viikolla on noita yöpakkasia ainakin täällä Pirkanmaalla, metsäautotiet ovat ajamattomassa kunnossa.
Eilen piti kääntyä tutulta metsäoikoreitiltä takaisin. Renkaiden jättämät urat ja niiden välissä parikymmentä senttiä lunta olivat mahdoton yhtälö mennä läpi rikkomatta auton pohjaa. Autosta kun hyppäsi niin tuo ajourinen välinen penkka oli UMPIJ,,,,SS,,. Tien sivuun kun hyppäsi niin koskemattoman kantohangen päällä pystyi kävelemään, juoksemaan ja hyppimään.
Jopa ajourien sivussa pysyi ajamaan muutamaa kiinnijääntiä lukuunottamatta kun hanki petti. Irti pääsi kyllä peruuttamalla ja heijaamalla. Tuolla tavoin pystyi välttämään pohjavauriot. Ajourat olivat peilijäässä ja etuvetoinen olisi satavarmasti jäänyt kiinni vaikka olisi ollut millainen maavara.
Eli kun menette testaamaan nelikoita näin kevätaikaan, varokaa rikkomasta autojanne.
En muista vastaavaa hankikantoa kuin jostain lapsuudesta kun ajeltiin laskettiin mäkeä pellolla tai ajeltiin pyörällä/mopolla pitkin hankea.
PS. Ja kesärenkailla nelikko jää lumella samantien kiinni kun pyörät sutaisevat vähänkään paikoillaan. Tämäkin on muutama vuosi sitten tullut opittua kantapään kautta.
Lainaus käyttäjältä: vwp - 11.03.15 - klo:08:42
Itse kerran etuvetodsg:n kanssa kiinnijääneenä totesin, että pitämällä vaan pakin päällä ja kaasua käyttämällä sai suht hyvin heijattua. Kaasua kun painoi, niin oli vetoa ja kun irrotti, niin veto katkesi sen verran etä auto heilahti eteenpäin. Ensin yritin kepin kanssa heijailla, mutta tuo kaasu osoittautui paremmaksi keinoksi
Myönnän, että en lukenut Q5:n manuaalia kokonaan, mutta en onnistunut heijaamisessa, vaikka monenlaista yritin. En kokeillut tuota D:n ja R:n välillä vexlaamista hitaalla vauhdilla, mutta kyllähän siinä yleensä on viive siinä vaihtamisessa, joten siinä se menis ehkä hukkaan. Ongelma olikin tuossa linkittämäni videon kaltaisissa olosuhteissa, että DSG:llä rengas ei suostunut pyörähtämään hitaasti eteenpäin, jolloin kaasun vapauttamalla olisi ehkä auto vierähtänyt taakse, vaan jos renkaan halusi pyörähtämään mihinkään, niin kaasu piti painaa pohjaan jolloin kone vihdoin tajusi, että kyllä niihin renkaisiin pitää laittaa tehoja ja tehoja tuli sitten kerralla kaikki.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 11.03.15 - klo:08:56
PS. Ja kesärenkailla nelikko jää lumella samantien kiinni kun pyörät sutaisevat vähänkään paikoillaan. Tämäkin on muutama vuosi sitten tullut opittua kantapään kautta.
Ei kyllä ainakaan oma Torseni jää. Haldexin saa myös ulosmitattua sitä kuumentamalla.
Lainaus käyttäjältä: Kilu7 - 14.03.15 - klo:21:22
Ei kyllä ainakaan oma Torseni jää. Haldexin saa myös ulosmitattua sitä kuumentamalla.
Tarkoitin tilannetta jossa neljä kappaletta kesärenkaita kaivaa ja kiillottaa itselleen soman poteron. Ihan sama mikä tekniikka käytössä. Ilman työntö- tai kitka-apuja ei pääse pois. Heijaamaan et pysty, kun kitkakerroin liki nolla.
Olen yrittänyt metsästää netistä rullatestiä Skodalla Haldex 5 kytkimellä. Bemarin ja Audin videoita löytyy, mutta miten mahtaa toimia tuo Skodan tyhjää sutivien pyörien jarrutus..
Onko tietoa?
Herätellääs vanhaa topikkia...
Nyt tänä "talvena" on jo päässyt pari kertaa testaamaan haldexia (vai voisiko sitä vaikkapa 2-sarjan Active tourerin innoittamana nimittää xDriveksi? ;)), ja kyllähän se suuta messingille vetää! ESC off (tms.) päällä taka-akseli lähtee yllättävänkin nätisti piirtämään ja kitkarenkaillakin ottaa vauhtia todella hätäiseen.
Kyllin isoa ja esteetöntä parkkipaikkaa en vielä ole onnistunut löytämään "turvalliseen" harjoitteluun ja selkeästi ajoharjoittelua tuo nelikko vaatii mikäli sillä luulee joutuvansa ääritilanteisiin.
Pienen rälläyksen seurauksena DSG kyllä meni jo vähän niks ja naks, eli päätti olla kytkemättä mitään vaihdetta (kun oli fiksusti individual-moodi päällä ja siellä rullaustoiminto käytössä) - matka-ajossa heikommassa kelissä tuota rullausta en uskalla käyttää, kun tuntuu ajatus siitä, ettei vedon jakautuminen tiukan paikan tullen olisikaan heti valmiudessa. Tämä tosin voi olla silkkaa lopoilua.
Mutta nyt sitä lunta!!!!
Lainaus käyttäjältä: enkero - 02.12.15 - klo:22:19
Herätellääs vanhaa topikkia...
Mutta nyt sitä lunta!!!!
hitto, luulin että vain moottorikelkkamiehet toivoo lunta! Asiallista.
^Ja lumi estää nastoja kuluttamasta asfalttia. Eikä pienhiukkaset lentele ;-)
Lainaus käyttäjältä: VAGkilainen - 03.12.15 - klo:19:46
hitto, luulin että vain moottorikelkkamiehet toivoo lunta! Asiallista.
Jep, tosin tänään vaihdoin Sotkani avaimet vajaaksi viikoksi takavetoisen hybridiauton avaimiin (pitää vielä vanhanaikaisesti startata avaimella vasemmalla kädellä), joten nyt saa ens viikon keskiviikkoon asti pitää kuivat tiet. Sit viikon päästä vaan hirmumyräkkä päälle!
Ja on sitä aikanaan ensilumilla vedetty höpelönä kelkalla ja 240:lläkin, nyt pitää tyytyä näihin tylsiin kuljettimiin :-\
Tipahti äsken uusi Tekniikan Maailma postiluukusta. Seuraavassa numerossa on Talviauto 2016 vertailun loppuraportti. Tällä kertaa tuo valinta tehdään 15 nelivetoisen joukosta. Mukana autoja Fiat 500:sta katumaastureihin. Vagarenalaisia kiinnostavimmat osanottajat lienevät Audi A4 2.0TDI quattro ja Skoda Superb 2.0 TDI 4X4.
Seuraava lehti, jossa siis testin tulokset, ilmestyy 10.2. :)
Tänään se sitten tuli, tuo Tekniikan Maailma, jossa Talviautotestin loppuraportti.
VAG konsernille kaksoisvoitto. No, kakkossija oli tasapeli Skoda Superb ja Volvo V60 CC. Audi A4 quattro vei voiton. Skodassa kun olisi ollut paremmat valot ja lämmityslaite, niin sitten olisikin ollut tuo ykkössija jaettu Vagineiden kesken. ;)
Audin Torsen-neliveto oli vertailun paras neliveto. Todistettavasti Haldex-tyyppisilläkin kuitenkin pärjää.. ;D
Lainaus käyttäjältä: Octavia4x4 - 10.02.16 - klo:14:06
Skodassa kun olisi ollut paremmat valot ja lämmityslaite, niin sitten olisikin ollut tuo ykkössija jaettu Vagineiden kesken. ;)
Harmi että uudessa Superbissakin on alettu nuukailemaan valojen kanssa. Kahdessa edellisessä mallissa olikin mainiot valot.
Lainaus käyttäjältä: Octavia4x4 - 10.02.16 - klo:14:06
Audin Torsen-neliveto oli vertailun paras neliveto. Todistettavasti Haldex-tyyppisilläkin kuitenkin pärjää.. ;D
Eikai Audi ole käyttäny torseenia enään pitkään aikaan?
Poislukien erikoiset mallit
Torsenista tuossa lehdessä puhuttiin.
Lainaus käyttäjältä: Octavia4x4 - 10.02.16 - klo:21:33
Torsenista tuossa lehdessä puhuttiin.
ei puhuttu kuin torsen tyyppisestä, ehkä kruunutasauspyörästö luetaan sellaiseksi.
Lainaus käyttäjältä: Octavia4x4 - 10.02.16 - klo:14:06
Audin Torsen-neliveto oli vertailun paras neliveto. Todistettavasti Haldex-tyyppisilläkin kuitenkin pärjää.. ;D
Muutama vuosi sitten Ruotsalaiset vertailivat nelivetoja jääradalla ja sen testin mukaan Audin neliveto oli kelvoton. RS5 hävisi sekuntitolkulla Volvo V60:lle 700 metrin jääradalla ja moni muukin nelivetototeutus oli nopeampi. En nyt ota kantaa onko joku testi väärin testattu mutta vaikuttaa siltä että tulokset ovat hyvin ristiriitaisia.
Lainaus käyttäjältä: superg - 10.02.16 - klo:22:37
Muutama vuosi sitten Ruotsalaiset vertailivat nelivetoja jääradalla ja sen testin mukaan Audin neliveto oli kelvoton. RS5 hävisi sekuntitolkulla Volvo V60:lle 700 metrin jääradalla ja moni muukin nelivetototeutus oli nopeampi. En nyt ota kantaa onko joku testi väärin testattu mutta vaikuttaa siltä että tulokset ovat hyvin ristiriitaisia.
Eiköhän ole kovin yllättävää että VAG voittaa Tekniikan Maailmassa vaikka Ruotsissa testattu huonommaksi. Ruotsissa testiä Volvolle biasoi Volvon alkuperä ja Suomessa VAG:lle konsernin pohjaton, testaajien moraaliin rajoja testaava valtava mainosbudjetti.
Tuskin on olemassa puolueettomia testejä. En ainakaan itse usko enää TM:n testejä. Viimeistään uskon häivä loppui eräässä TM testissä, jossa passat oli mukana.
Vähän vaikea on joiltakin osin ottaa tolkkua tuosta TM:n talvitestistä. Esimerkiksi talviajo maantiellä (sivut 21 ja 37) Audi kiitettävä/9, Skoda kiitettävä/10, Volvo erinomainen/10, mikäs noista on paras neliveto talvisella maantiellä. Vissiin Skoda ja/tai Volvo kun kumpikin saa kympin, mutta toinen on erinomainen ja toinen kiitettävä - mikä lie ero.
Lainaus käyttäjältä: Tos® - 10.02.16 - klo:20:23
Eikai Audi ole käyttäny torseenia enään pitkään aikaan?
Poislukien erikoiset mallit
Audin sivuilta;
quattro_torsen_s
40:60
Perinteinen itselukittuvalla tasauspyörästöllä toteutettu jatkuvatoiminen quattro-neliveto on Audi-mallistossa yleisin. Se on lievästi takavetopainotteinen suhteessa 40:60. Voimanvaihtelu voi olla etu/taka-akselin kesken välillä 15:85- 65:35 ja sen toiminta on täysin mekaanista. Vakaiden ja johdonmukaisten ajo-ominaisuuksien lisäksi quattro tarjoaa erinomaisen ohjautuvuuden myös ääritilanteissa. Tätä quattro-nelivetojärjestelmää käytetään malleissa A4, A5, A6, A7, A8, Q5 ja Q7.
quattro_haldex_s
90:10
Monilevykytkimellä ohjattua nelivetoa käytetään tilankäytöllisistä syistä Audin pienemmissä malleissa A3, TT ja Q3. Näissä autoissa moottori ja vaihteisto on sijoitettu poikittain. Tämä nelivetojärjestelmä on etuvetopainotteinen ja perustilassa etupyörille ohjautuu noin 90% käytettävästä voimasta. Jos etupyörien pito heikkenee, siirtyy voimaa taka-akselille sijoitetun hydraulisen monilevykytkimen elektronisesti ohjatun järjestelmän toimesta salamannopeasti jopa 50 % takapyörille. Vaikutus auton ajettavuuteen ja etenemiskykyyn on tässäkin tapauksessa merkittävä ja se on selkeästi tunnistettavissa kaikissa ajotilanteissa.
http://www.audi.fi/fi/brand/fi/models/a1/s1/quattro/audin_nelivetojaerjestelmaet.html (http://www.audi.fi/fi/brand/fi/models/a1/s1/quattro/audin_nelivetojaerjestelmaet.html)
Lainaus käyttäjältä: Tos® - 10.02.16 - klo:20:23
Eikai Audi ole käyttäny torseenia enään pitkään aikaan?
Poislukien erikoiset mallit
Kuten Yaska tuossa jo linkkasi niin kyllähän audilla on Torsen käytössä suurimmassa osassa mallejaan. Noihin pienempiin on laitettu Haldex, kun ei saada moottoria pitkittäin minkä Torsenin käyttö vaatii.
Lainaus käyttäjältä: superg - 10.02.16 - klo:22:37
Muutama vuosi sitten Ruotsalaiset vertailivat nelivetoja jääradalla ja sen testin mukaan Audin neliveto oli kelvoton. RS5 hävisi sekuntitolkulla Volvo V60:lle 700 metrin jääradalla ja moni muukin nelivetototeutus oli nopeampi. En nyt ota kantaa onko joku testi väärin testattu mutta vaikuttaa siltä että tulokset ovat hyvin ristiriitaisia.
Ruotsalaisissa testeissä Volvo voittaa aina. Ihan sama mitä testataan. Tietysti ihan ymmärrettävää, mutta ärsyttävää.
Lainaus käyttäjältä: Normanton - 11.02.16 - klo:08:43
Ruotsalaisissa testeissä Volvo voittaa aina. Ihan sama mitä testataan. Tietysti ihan ymmärrettävää, mutta ärsyttävää.
Samalla tavalla voisi todeta että Tekniikan Maailman testeissä Volkswagen-konsernin tuotteet voittavat aina. Testituloksethan ovat pitkälti vain testaajien mielipiteitä perustuen mielivaltaisesti valittuihin testikriteereihin ja painotuksiin. Myös yksittäisten osa-alueiden arvosanat ovat monesti mielipiteitä, ei voida yksikäsitteisesti määritellä esimerkiksi hyvää jousitusmukavuutta - Yksi tykkää löysästä alustasta ja toinen kovemmasta, urheilullisesta tuntumasta.
,,kkiseltään voisi luulla että ajettaessa rataa pitkin kelloa vastaan saataisiin melko objektiivisia tuloksia, mutta nämä pari liukkaalla ajettua testiä antavat kovin erilaiset kierrosajat eri autoille ja nelivetotekniikoille. Mistä lie johtuu.
Repikö yaska omasta hanuristaan nuo quattro_torsen_s ja quattro_haldex_s otsikot? Mistään tuolta linkatulta sivulta en tuollaisia löytänyt. Lisäksi vag-tekniikan maailma on (jälleen kerran) hukassa teknologian kanssa, audi on tosiaan vaihtanut torseneista omiin kruunutasauspyörästöihinsä jotka vaikuttavat hyvin samankaltaisilta torseniin nähden mutta ovat kuitenkin kehittyneempiä ja parempia.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 11.02.16 - klo:09:02
audi on tosiaan vaihtanut torseneista omiin kruunutasauspyörästöihinsä jotka vaikuttavat hyvin samankaltaisilta torseniin nähden mutta ovat kuitenkin kehittyneempiä ja parempia.
Joo, näin se on. Ja mikä parasta, niin Audin omia patentteja. Torsenista piti maksaa lisenssimaksut muualle. Olisko viimeinen Torsen ollut 4F-koppainen A6? Enivei, jos puhutaan "haldexista" niin "torsen" on ihan hyvä kumppani sille. Eli sähköinen vs. mekaaninen.
Lisää Audin quattro-tekniikasta vaikka täältä: https://en.wikipedia.org/wiki/Quattro_(four-wheel-drive_system)
Lainaus käyttäjältä: superg - 10.02.16 - klo:22:37
Muutama vuosi sitten Ruotsalaiset vertailivat nelivetoja jääradalla ja sen testin mukaan Audin neliveto oli kelvoton. RS5 hävisi sekuntitolkulla Volvo V60:lle 700 metrin jääradalla ja moni muukin nelivetototeutus oli nopeampi. En nyt ota kantaa onko joku testi väärin testattu mutta vaikuttaa siltä että tulokset ovat hyvin ristiriitaisia.
No vaikea tuohon sanoa mitään, kun ei ole testiä nähnyt. Ihan noin heittona voisi sanoa, että 450 hp auto käyttäytyy jäällä aika lailla eri tavalla kuin joku 180 hp kinneri. Jäällä ei raaka voima oikein pääse oikeuksiinsa.
Mulla on ollut yksi Vollen neliveto ja sen jälkeen kolme Audin. En ole hankkinut noita Audeja sen tähden, että hankintahinta olisi halvempi kuin Volvon... Ei Volvo ole huono auto millään mittapuulla, mutta nelarit tulee mulle kyllä Ingolstadtista.
Lainaus käyttäjältä: superg - 10.02.16 - klo:22:37
Muutama vuosi sitten Ruotsalaiset vertailivat nelivetoja jääradalla ja sen testin mukaan Audin neliveto oli kelvoton. RS5 hävisi sekuntitolkulla Volvo V60:lle 700 metrin jääradalla ja moni muukin nelivetototeutus oli nopeampi. En nyt ota kantaa onko joku testi väärin testattu mutta vaikuttaa siltä että tulokset ovat hyvin ristiriitaisia.
Ettei vain olisi ollut kyseessä saksalaisten lumiradalla tekemä vertailu, joka on varmaan julkaistu myös AMS:n ruotsalaisessa julkaisussa? Tuossa vertailussa kapeat renkaat olivat valttia. Kapeahkojen Sottozero II Pirellien rintaman onnistui rikkomaan vain Cayenne.
http://www.autoeder.de/media/image/ams_Sonderdruck_02_2011_Allradtest.pdf (http://www.autoeder.de/media/image/ams_Sonderdruck_02_2011_Allradtest.pdf)
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 11.02.16 - klo:09:02
Repikö yaska omasta hanuristaan nuo quattro_torsen_s ja quattro_haldex_s otsikot? Mistään tuolta linkatulta sivulta en tuollaisia löytänyt. Lisäksi vag-tekniikan maailma on (jälleen kerran) hukassa teknologian kanssa, audi on tosiaan vaihtanut torseneista omiin kruunutasauspyörästöihinsä jotka vaikuttavat hyvin samankaltaisilta torseniin nähden mutta ovat kuitenkin kehittyneempiä ja parempia.
AUDI RS5 2010 ja kruunutasauspyörästön toiminta:
https://www.youtube.com/watch?v=xZ9x9jHkTrg (https://www.youtube.com/watch?v=xZ9x9jHkTrg)
Varmaan se torsen kuulostaa korvaan vielä hyvälle... Liekö tuo kruunutasuri kestävämpi, kytkinlevyt? Mutta jos tehohävikkiä-polttoaineen kulutusta on saatu laskettua vaikka 5% niin se on paljon tuollaiselle mekaanisesti toimivalle nelivedolle todella paljon.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 11.02.16 - klo:09:02
Repikö yaska omasta hanuristaan nuo quattro_torsen_s ja quattro_haldex_s otsikot? Mistään tuolta linkatulta sivulta en tuollaisia löytänyt. Lisäksi vag-tekniikan maailma on (jälleen kerran) hukassa teknologian kanssa, audi on tosiaan vaihtanut torseneista omiin kruunutasauspyörästöihinsä jotka vaikuttavat hyvin samankaltaisilta torseniin nähden mutta ovat kuitenkin kehittyneempiä ja parempia.
Ei tullut omasta hanurista, päästä eikä hihasta. Tekstiä kopioidessa mukaan tuli pakolla myös kuvat. Ilmeisesti Audin sivuille kuvat ovat nimetty tuolla lailla ja ne eivät liitettäessä tulleet tähän kuvina vaan tekstinä.
Lainaus käyttäjältä: Normanton - 11.02.16 - klo:08:43
Ruotsalaisissa testeissä Volvo voittaa aina. Ihan sama mitä testataan. Tietysti ihan ymmärrettävää, mutta ärsyttävää.
Muista en tiedä, mutta Teknikens Världissä ja AM&S:ssä Volvo ei voita koskaan. Mistään ei näissä lehdissä revitä niin suuria SKANDAL!!!-otsikkoja kanteen kuin Volvon pienistäkin ongelmista.
Uusimmassa Tenikens Världissä oli 8 nelivetomallin talvivertailu, jossa V60 CC jäi 3. viimeiseksi. AM&S:ssä oli Ruotsissa tehty kuuden auton testi samassa luokan nelivetomalleista. Siinä ei Volvoa ollut mukana. Erillisessä laatikossa perusteltiin asia: "testin tarkoituksena oli etsiä tämän luokan parasta autoa, siksi Volvoa ei tarvinnut ottaa mukaan". Nykymallin Passatin tullessa markkinoille nämä lehdet tietysti testasivat sitä V70:n kanssa. Pistevoitto Passatille oli kummassakin lehdessä murskaava.
No niin, nyt saatiin taas nelivetokelit tänne eteläänkin.Kävin lumitöiden jälkeen vähän ajelemassa pikkuteitä sunnuntaipäivän ratoksi, ai että oli mukavaa ajella kun tuo sotkakin on niin hiljainen auraamattomalla hangella. 8)
Ensimmäistä kertaa meinasi kuitenkin käydä niin, että matka katkeaa kelin takia. Ei tosin sen takia, ettei nelikko olisi edennyt. Vaan siksi, että tieltä suistuneet vajakit ja niitä auttamassa olleet autot ja traktorit tukkivat tiet. :( Kolmessa kohtaa oli ojan pohjalta hinaus käynnissä, ekassa hinattiin aura-autoa (kuorma-auto etuauralla), kahdessa muussa henkilöautoa. Näytti jo hetken sille, että nuo penkkaan kahauttelijat saartavat minut ja matka katkeaa. Onneksi löytyi auraamaton tie jolle vajaavetoisia ei ollut uskaltautunut, sitä kautta pääsin laskettelemaan pahimpien hinauspaikkojen ohi. ;D
Lainaus käyttäjältä: tet - 21.02.16 - klo:13:06
No niin, nyt saatiin taas nelivetokelit tänne eteläänkin.Kävin lumitöiden jälkeen vähän ajelemassa pikkuteitä sunnuntaipäivän ratoksi, ai että oli mukavaa ajella kun tuo sotkakin on niin hiljainen auraamattomalla hangella. 8)
Ensimmäistä kertaa meinasi kuitenkin käydä niin, että matka katkeaa kelin takia. Ei tosin sen takia, ettei nelikko olisi edennyt. Vaan siksi, että tieltä suistuneet vajakit ja niitä auttamassa olleet autot ja traktorit tukkivat tiet. :( Kolmessa kohtaa oli ojan pohjalta hinaus käynnissä, ekassa hinattiin aura-autoa (kuorma-auto etuauralla), kahdessa muussa henkilöautoa. Näytti jo hetken sille, että nuo penkkaan kahauttelijat saartavat minut ja matka katkeaa. Onneksi löytyi auraamaton tie jolle vajaavetoisia ei ollut uskaltautunut, sitä kautta pääsin laskettelemaan pahimpien hinauspaikkojen ohi. ;D
Eilen näkyi nelikko skeida lahden tiellä penkassa, olisikohan tahalleen mennyt sinne kun ei fysiikan lait nelikkoa koske?
Lainaus käyttäjältä: Patomursu - 21.02.16 - klo:13:27
Eilen näkyi nelikko skeida lahden tiellä penkassa, olisikohan tahalleen mennyt sinne kun ei fysiikan lait nelikkoa koske?
Kuka on väittänyt, etteivät fysiikan lait koske nelikkoja? En minä ainakaan. Totesin vain kaksi tosiasiaa, jotka eilen kohtasin. Sen ettei omalla nelikolla ollut minkäänlaisia vaikeuksia edetä auraamattomilla pikkuteillä, ja vieläpä suhteellisen normaaleja (reippaita) ajonopeuksia. Ja sen, että useita autoja oli matkan varrella ojassa, eivätkä näyttäneet nelikoille. Syytönhän minä siihen olen, jos joku muu ei osaa hahmottaa omia ja/tai ajokkinsa suorituskyvyn rajoja.
Lainaus käyttäjältä: Patomursu - 21.02.16 - klo:13:27
ei fysiikan lait nelikkoa koske?
Haldexia koskee, torsenia ei ::)
Lainaus käyttäjältä: Patomursu - 21.02.16 - klo:13:27
ei fysiikan lait nelikkoa koske?
Emmää mitään nelivedoista tiädä, mutta jarruttaessa ne mum miälestäni käyttäytyy tasan samalla tavalla kuin etuvetoiset tai takavetoiset.
Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 22.02.16 - klo:13:44
Emmää mitään nelivedoista tiädä, mutta jarruttaessa ne mum miälestäni käyttäytyy tasan samalla tavalla kuin etuvetoiset tai takavetoiset.
Jarrupoljinta painaessa kyllä. Kaasupoljinta painaessa taas hyvin erilailla.
Lainaus käyttäjältä: tet - 22.02.16 - klo:15:34
Jarrupoljinta painaessa kyllä. Kaasupoljinta painaessa taas hyvin erilailla.
Jep, saa etuvetoinenkin vetoa sinne oikeaan päähän ;)
Lainaus käyttäjältä: tet - 22.02.16 - klo:15:34
Jarrupoljinta painaessa kyllä. Kaasupoljinta painaessa taas hyvin erilailla.
Mää en kyllä tiädä miten muuten voi jarruttaa kuin jarrupoljinta painamalla....
Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 22.02.16 - klo:17:41
Mää en kyllä tiädä miten muuten voi jarruttaa kuin jarrupoljinta painamalla....
Moottorijarrutus?
Itse muistan joskus lukeneeni artikkelin mikä koski Audin kanttirapeeta ralliversiota. Siinä Hannu Mikkolakin totesi jotain siihen suuntaan että neliveto antoi etua myös jarrutuksissa mutkiin mentäessä.
Kyllähän rallikuski voi antaa kaasua ja jarrua samaan aikaan, mutta taviskansalaisilta se ei yleensä onnaa. Sitäpaitsi vakioautojen ajonvakautus- ja muut härpäkkeet - automaattivaihteistosta puhumattakaan - tekevät tämän maanteiden partaveitsien kikkailun aika mahdottomaksi.
Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 22.02.16 - klo:19:39
Kyllähän rallikuski voi antaa kaasua ja jarrua samaan aikaan, mutta taviskansalaisilta se ei yleensä onnaa. Sitäpaitsi vakioautojen ajonvakautus- ja muut härpäkkeet - automaattivaihteistosta puhumattakaan - tekevät tämän maanteiden partaveitsien kikkailun aika mahdottomaksi.
Subaru Forester vaatii kääntyäkseen juurikin tuota jarrun ja kaasun yhteiskäyttöä. Subaru foorumilla on asiasta paljon juttua. Pirullinen puskija nykyinen Forester.
Lainaus käyttäjältä: JAK - 22.02.16 - klo:20:23
Subaru Forester vaatii kääntyäkseen juurikin tuota jarrun ja kaasun yhteiskäyttöä. Subaru foorumilla on asiasta paljon juttua. Pirullinen puskija nykyinen Forester.
Käsittääkseni Foresterissa on jatkuva neliveto ja omat varsin lyhyet kokemukset on kyllä olleet päinvastaisia. Kaasua painellaan mutkan loppuvaiheessa reippaasti ja alkuvaiheessa pidetään veto päällä.
Omassa VAG konsernin autossa on joku helv.... insinööri keksinyt katkaista polttoaineen syötön saman tien kun jarrupoljinta painaa. Auto nyökkää ja muutaman sekunnin saa odotella vetoa takaisin päälle. Tuo kyllä olisi kiva saada pois jollain tavoin.
Vanhassa Golf III tämä kaasu-jarru painanta toimi loistavasti, vaikka auto olikin etuvetoinen. Kyllä suomen talvessa etuvetoisellakin pärjää, mutta on se vaan kituuttamista.
Lainaus käyttäjältä: nemos - 11.02.16 - klo:20:53
Muista en tiedä, mutta Teknikens Världissä ja AM&S:ssä Volvo ei voita koskaan. Mistään ei näissä lehdissä revitä niin suuria SKANDAL!!!-otsikkoja kanteen kuin Volvon pienistäkin ongelmista.
Uusimmassa Tenikens Världissä oli 8 nelivetomallin talvivertailu, jossa V60 CC jäi 3. viimeiseksi. AM&S:ssä oli Ruotsissa tehty kuuden auton testi samassa luokan nelivetomalleista. Siinä ei Volvoa ollut mukana. Erillisessä laatikossa perusteltiin asia: "testin tarkoituksena oli etsiä tämän luokan parasta autoa, siksi Volvoa ei tarvinnut ottaa mukaan". Nykymallin Passatin tullessa markkinoille nämä lehdet tietysti testasivat sitä V70:n kanssa. Pistevoitto Passatille oli kummassakin lehdessä murskaava.
Samassa lehdessä myös selvästi sanottiin että Audissa käytetään keskitasauspyörästöä joka toimii suurelta osin samalla tavalla kuin vanha Torsen tasauspyörästö mutta on yksinkertaisempi ja kevyempi, ensimmäisen kerran tämän tyyppistä tasauspyörästöä käytettiin 2005 RS4 audissa. Audihan erottaa Torsenin ja tämän kruunutasauspyörästön selvästi toisistaan ja näin pitäisi myös TM:n tehdä.
Lehti oli myös huomannut Haldex pohjaisissa nelivedoista sen ominaisuuden että jos etupyörät ovat täysin linkussa ei taakse siirry tehoa, lähtö esim. polanteisesta parkkiruudusta voi olla hankalaa, muistaakseni Fordissa (iAWD) ja Volvossa oli tämä ominaisuus.
Lainaus käyttäjältä: Finnhopper - 22.02.16 - klo:18:58
Itse muistan joskus lukeneeni artikkelin mikä koski Audin kanttirapeeta ralliversiota. Siinä Hannu Mikkolakin totesi jotain siihen suuntaan että neliveto antoi etua myös jarrutuksissa mutkiin mentäessä.
Nuo kommentit ovat ajalta, jolloin sekä jarrujen teho että tasapaino eivät olleet nykypäivän tasolla.
Lainaus käyttäjältä: fuse - 23.02.16 - klo:18:53
Lehti oli myös huomannut Haldex pohjaisissa nelivedoista sen ominaisuuden että jos etupyörät ovat täysin linkussa ei taakse siirry tehoa, lähtö esim. polanteisesta parkkiruudusta voi olla hankalaa, muistaakseni Fordissa (iAWD) ja Volvossa oli tämä ominaisuus.
Pitäis joskus tutkia vcds:llä...
Töiden puolesta ajellut paljon edelliskoppasella, sekä uudella Nissan Cashgailla ja siinä kun nelivedon lukitsi, huomasi kuinka kankea oli kääntymään asfaltilla.
Moottori saattoi vahingossa jopa sammua ::)
Lainaus käyttäjältä: tet - 21.02.16 - klo:13:06
No niin, nyt saatiin taas nelivetokelit tänne eteläänkin.Kävin lumitöiden jälkeen vähän ajelemassa pikkuteitä sunnuntaipäivän ratoksi, ai että oli mukavaa ajella kun tuo sotkakin on niin hiljainen auraamattomalla hangella. 8)
Ensimmäistä kertaa meinasi kuitenkin käydä niin, että matka katkeaa kelin takia. Ei tosin sen takia, ettei nelikko olisi edennyt. Vaan siksi, että tieltä suistuneet vajakit ja niitä auttamassa olleet autot ja traktorit tukkivat tiet. :( Kolmessa kohtaa oli ojan pohjalta hinaus käynnissä, ekassa hinattiin aura-autoa (kuorma-auto etuauralla), kahdessa muussa henkilöautoa. Näytti jo hetken sille, että nuo penkkaan kahauttelijat saartavat minut ja matka katkeaa. Onneksi löytyi auraamaton tie jolle vajaavetoisia ei ollut uskaltautunut, sitä kautta pääsin laskettelemaan pahimpien hinauspaikkojen ohi. ;D
Mikähän siinä on kun kehä 1 liitytään turun motarille turkuun päin, niin aina joku nelikko sielä penkassa kun vähänki liukkaampi tie, vaikka kaistojakin joku 5 ehkä ;D
Ite ajanu vajakilla viikon sisää ties mimmosessa kelissä, mökkitiellä matka katkesi, loppu maavara kun niin paljon lunta tullu, outlander hinas sitten perille. Pois pääsi ku sai vähän alkuvauhtia ja tuli sitten ite "aurattua" tie. Hidastaa ei passannu kun ois jääny jumiin ;D vähän siinä kyllä nelikkoa ja maavaraa mietti. Mutta, tuli sitä jäätyä kelkallakin jumiin.. https://www.dropbox.com/s/6hb3batxbh3f1d0/2016-02-12%2020.36.26.jpg?dl=0 (https://www.dropbox.com/s/6hb3batxbh3f1d0/2016-02-12%2020.36.26.jpg?dl=0)
Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 22.02.16 - klo:19:39
Kyllähän rallikuski voi antaa kaasua ja jarrua samaan aikaan, mutta taviskansalaisilta se ei yleensä onnaa. Sitäpaitsi vakioautojen ajonvakautus- ja muut härpäkkeet - automaattivaihteistosta puhumattakaan - tekevät tämän maanteiden partaveitsien kikkailun aika mahdottomaksi.
Taitaa nykyään pudottaa vedon pois, jos tarjoaa jarrua. Nämä nykyiset tomaatit. Eiköhän sekin ole perua ameriikasta, missä on ollut oikeusjuttuja kun muka kaasu hirttänyt kiinni eikä ole nopeutta saatu pois. Ihan niin kuin normiautossa ei jarrut voittaisi moottoria 6-0 jos kisaan lähdetään.
Samasta syystä nämä audit on kuin joulupukin reki jos moottori käydessä erehtyy avaamaan ovea: helvetillinen kilkatus ja vilkutus heti päällä. Sentään enää ei moottori sammu niin kuin edellisessä aafemmassa.
Lainaus käyttäjältä: sambolo - 24.02.16 - klo:23:32
Mikähän siinä on kun kehä 1 liitytään turun motarille turkuun päin, niin aina joku nelikko sielä penkassa kun vähänki liukkaampi tie,
No, onhan näitä. Nelarin erottaa vajakista se, kuinka syvälle sen saa ojaan. Ja nelipyöräluisussa oleva nelari oikaistaan kaasulla tai pajalla...
Lainaus käyttäjältä: mremonen - 25.02.16 - klo:08:25
No, onhan näitä. Nelarin erottaa vajakista se, kuinka syvälle sen saa ojaan. Ja nelipyöräluisussa oleva nelari oikaistaan kaasulla tai pajalla...
Porukka täällä nyt selkeästi sotkee autojen ja kuljettajien ominaisuudet keskenään. Kuskeja on erilaisia, toinen pysyy kaksivetoisella hyvin tiellä, toinen saa nelikon ojaan. Tällä asialla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä neliveto vs. kaksiveto vertailussa. Saman kuskin käsittelyssä nelikko etenee aina paremmin.
Lainaus käyttäjältä: tet - 25.02.16 - klo:11:33
Saman kuskin käsittelyssä nelikko etenee aina paremmin.
Näinhän se on. Eikä voi myöskään kiistää, etteikö nelariila ole hauska ajaa liukkaalla. Onko se sitten ihan joka hetki viranomaisten mielestä sallitua, on sitten toinen juttu...
Niinhän se etenee,nelivedon tyypistä riippumatta. Jotku toteutukset voi kyllä olla vähän arvaamattomia, mutta sitäkään ei normaali ajossa huomaa :)
Lainaus käyttäjältä: sambolo - 24.02.16 - klo:23:32
Mikähän siinä on kun kehä 1 liitytään turun motarille turkuun päin, niin aina joku nelikko sielä penkassa kun vähänki liukkaampi tie, vaikka kaistojakin joku 5 ehkä ;D
Ite ajanu vajakilla viikon sisää ties mimmosessa kelissä, mökkitiellä matka katkesi, loppu maavara kun niin paljon lunta tullu, outlander hinas sitten perille.
Mutkassa jos auto ajatuu ulos, niin vauhtia on liikaa. Jos taas auto putoaa sisäpuolen ojaan, niin vauhtia on ollut liian vähän. Olen jokseenkin samaa mieltä, että vetotapa ei vie autoa ojaan, sen vie kuljettaja. Hyvin harvoin käy niin, että liukas keli vie auton ojaan. Silloin on jo todella liukasta tai jyrkkä mäki...
Lainaus käyttäjältä: matalaut - 25.02.16 - klo:21:36
Mutkassa jos auto ajatuu ulos, niin vauhtia on liikaa. Jos taas auto putoaa sisäpuolen ojaan, niin vauhtia on ollut liian vähän. Olen jokseenkin samaa mieltä, että vetotapa ei vie autoa ojaan, sen vie kuljettaja. Hyvin harvoin käy niin, että liukas keli vie auton ojaan. Silloin on jo todella liukasta tai jyrkkä mäki...
Nelikolla ajaessa helposti unohtuu että ihan samat fysiikan lait siihen autoon vaikuttaa kun vajakissakin. Että kun se pito sitten loppuu niin aika sama se on mikä vetotapa siellä alla raapii. Yleensä se on vielä sitten niin että nelikossa tuppaa sitä vauhtia olemaan vielä pikkasen enemmän, kun oikeneehan se kaasulla ;)
Pian ei auta Audi miestenkään naureskella Haldex vajaavedoille, kun se "oikea" Quattrokin siirtyy samalle periaatteelle.
http://www.moottori.fi/ajoneuvot/jutut/audin-uusi-nelivetojarjestelma-uhkana-perinteikkaalle-quattrolle/ (http://www.moottori.fi/ajoneuvot/jutut/audin-uusi-nelivetojarjestelma-uhkana-perinteikkaalle-quattrolle/)
Vainiin :o
Quattro, joka tunnetaan tuttavallisemmin myös nimellä Ur-quattro, on Audin automalli joka tuli markkinoille joulukuussa 1980. Ei taida kyseiseen automalliin tulla enää mitään sähköhimmeleitä.
quattrot ovatkin sitten eri asia... :P
Lainaus käyttäjältä: JAK - 22.02.16 - klo:20:23
Subaru Forester vaatii kääntyäkseen juurikin tuota jarrun ja kaasun yhteiskäyttöä. Subaru foorumilla on asiasta paljon juttua. Pirullinen puskija nykyinen Forester.
Paskat. Subarut on aina vaatinut kunnolla kaasua, että kääntyy. Jos ei ole uskallusta, niin tulee tunne että auto vain puskee.
Avoimella takaperällä olevat kääntyy vähän huonommin, mutta vanhemmat turbot, missä on takanakin lukko, kääntyy reippaalla ratin ja kaasun käytöllä vallan mainiosti. Usein vaan vauhti nousee niin kovaksi, että tie ja kuskin kantti loppuu kesken ja tulee tunne että puskee vaan.
Lainaus käyttäjältä: psxgamer - 26.02.16 - klo:08:43
Pian ei auta Audi miestenkään naureskella Haldex vajaavedoille, kun se "oikea" Quattrokin siirtyy samalle periaatteelle.
http://www.moottori.fi/ajoneuvot/jutut/audin-uusi-nelivetojarjestelma-uhkana-perinteikkaalle-quattrolle/ (http://www.moottori.fi/ajoneuvot/jutut/audin-uusi-nelivetojarjestelma-uhkana-perinteikkaalle-quattrolle/)
Ei helvetti näiden päästö/kulutusnormien kans! Kaikki autot menee pilalle. Toivottavasti tuo systeemi on edes valittavisssa tilausta tehdessä.
Edittiä. Toisaalta onhan hyvä että liisariautoilijat voivat nyt mahdollisesti valita nelikon sen ultra etuvedon sijaan.
Lainaus käyttäjältä: psxgamer - 26.02.16 - klo:08:43
Pian ei auta Audi miestenkään naureskella Haldex vajaavedoille, kun se "oikea" Quattrokin siirtyy samalle periaatteelle.
http://www.moottori.fi/ajoneuvot/jutut/audin-uusi-nelivetojarjestelma-uhkana-perinteikkaalle-quattrolle/ (http://www.moottori.fi/ajoneuvot/jutut/audin-uusi-nelivetojarjestelma-uhkana-perinteikkaalle-quattrolle/)
Ranteet auki! Tämä talvi on menty nyt "älykkäällä" nelivedolla ja eihän tuo niin tukeva ole kuin aikaisemmat torsseenipohjaiset pelit samassa kokoluokassa. Eron huomaa varsinkin kun täräyttää pk-seudulta Kuusamon kulmille kunnon talvikelissä muutamaan kertaan.
Muuten aikaisemmin mainittu B7 RS4 sai muistaakseni ensimmmäisenä Torsen-3:n, joka sitten periytyi B8:lle (T-2 oli 50:50 ja T-3 40:60). Vasta tuo kevyempi kruununtasauspyörästö tuli ensin A7:n julkistuksen kulmilla ja näemmä ovat sitten siitäkin luopumassa.
Ensimmäinen nelikko nyt ollut pari viikkoa alla ja jopa on hauskaa tämä talvikausi vaikkei vielä sisäänajon takia kylkimyyryä olla mentykkään. :D
Nyt viisaammilta kysynkin sitten sitä että miten nämä eri merkkien nelikot eroaa ajossa toisistaan jos hyppään Subarun ratista Audiin tai Bemariin, tyhmä kysymyshän tämä mutta jos se nyt suotakoon. :o
Riittäisköhän tälle kuumakallelle 6x6?? ;D
https://www.youtube.com/watch?v=CuTXUcoGdhw (https://www.youtube.com/watch?v=CuTXUcoGdhw)
Puhelinko siltä tipahtaa tuonne hankeen kohdassa 1:30? 8) Ainakin se on hetkeä myöhemmin yliajettu..
Lainaus käyttäjältä: Octavia4x4 - 05.11.16 - klo:17:56
Riittäisköhän tälle kuumakallelle 6x6?? ;D
https://www.youtube.com/watch?v=CuTXUcoGdhw (https://www.youtube.com/watch?v=CuTXUcoGdhw)
Puhelinko siltä tipahtaa tuonne hankeen kohdassa 1:30? 8) Ainakin se on hetkeä myöhemmin yliajettu..
Ja neliveto sopii heille jotka ei tuosta pääse 2 vetosella pois ;D
Lainaus käyttäjältä: Patomursu - 05.11.16 - klo:18:00
Ja neliveto sopii heille jotka ei tuosta pääse 2 vetosella pois ;D
Niinpä! Tuosta lähtöpisteestä kun olis peruuttanut auton mitan, niin olis päässyt vajakillakin tielle. ;D
Joo. Ihmeen kädetön kuski tässäkin (vai voisiko rengastuksella olla jotakin tekemistä etenemisen kanssa?)...
https://youtu.be/11iC34AhSPU (https://youtu.be/11iC34AhSPU)
Lainaus käyttäjältä: enkero - 05.11.16 - klo:18:17
Joo. Ihmeen kädetön kuski tässäkin (vai voisiko rengastuksella olla jotakin tekemistä etenemisen kanssa?)...
https://youtu.be/11iC34AhSPU (https://youtu.be/11iC34AhSPU)
Oliskohan Datsunissa ne kuuluisat Keski-Euroopan kitkat? ;D
Lainaus käyttäjältä: Octavia4x4 - 05.11.16 - klo:18:30
Oliskohan Datsunissa ne kuuluisat Keski-Euroopan kitkat? ;D
Tai kesärenkaat...
Lainaus käyttäjältä: Patomursu - 05.11.16 - klo:18:40
Tai kesärenkaat...
Niin, oisko se Jeeppi tullut kaksivetoisena paremmin sieltä parkista kesärenkailla kuin nelivetoisena kesärenkailla? ;)
Lueskelin TM 20/16, jossa oli katumaastureiden testi: Ateca , Tucson, Rav4, Forester ja CR-V
Yksikään ei päässyt liikkeelle hiekkamäestä, josta tavallinen menee pienellä alkuvauhdilla. Siis mitä järkeä maksaa 4- vedosta ja missähän sitten olisi oikeasti toimiva?
Noi citymaasturit ovatkin aivan oma lukunsa, käyttäjäkunta lähinnä espoolaiset perheenäidit jotka lukeneet lehdestä että neliveto on kiva juttu ja sellaisen sitten kinuneet puolisoiltaan.
Lieneeköhän Jeepeissä vielä nykyisin käsin valittavia lukkoja?
Lainaus käyttäjältä: JPN_V70D3OR - 28.11.16 - klo:23:53
Lueskelin TM 20/16, jossa oli katumaastureiden testi: Ateca , Tucson, Rav4, Forester ja CR-V
Yksikään ei päässyt liikkeelle hiekkamäestä, josta tavallinen menee pienellä alkuvauhdilla. Siis mitä järkeä maksaa 4- vedosta ja missähän sitten olisi oikeasti toimiva?
Mersun G -sarjassa ainakin toimiva neliveto + lukot.
Oli siinä TM:n insertissä kyllä se hyvä huomio, että Toijotan hybridi antautui saman tien. Eli nämä "hybridinelarit" - joissa takaveto on sähkömoottorilla - eivät oikein taida sitten toimiakaan, jos sitä nelivetoa tarvitsee. Eikös XC90 hybridikin ole tuollainen?
Tuolta voi kattoa miten hybridi nelari pärjää ihan oikeassa maastokokeessa eikä missään TM:n liirum laarum -testissä :
https://www.youtube.com/watch?v=qnND_lDNwUQ&t=1008s (https://www.youtube.com/watch?v=qnND_lDNwUQ&t=1008s)
Ja huom! Ratissa ihan ehta "soccer mum".
Mitäs väliä sillä on miten se veto sinne takapyörille viedään? Onko mekaaninen vs. sähköinen jotenkin eri? Jos hiuksia aletaan halkomaan niin sähköinen neliveto on nopeampi reagoimaan siellä kun ei tule viiveitä voimansiirrosta.
Hyvin on meikäläisen sähkönelarilla pärjännyt jo useamman talven. Ei ole jäänyt kiinni vielä mihinkään ja liukkaasti lähtee valoista.
Lainaus käyttäjältä: dwntime - 29.11.16 - klo:09:00
Mitäs väliä sillä on miten se veto sinne takapyörille viedään?
Ei kai sillä mitään väliä olekaan periaatteessa. TM:n testissä vain sähköinen takaveto kytkeytyi pois ylikuumenemisen vuoksi. Eli jos kuumenemista ei ole, niin varmaan se silloin toimii.
LainaaOnko mekaaninen vs. sähköinen jotenkin eri?
On.
LainaaJos hiuksia aletaan halkomaan niin sähköinen neliveto on nopeampi reagoimaan siellä kun ei tule viiveitä voimansiirrosta.
Ei ole. Paljonko on viivettä rautakangen etu- ja takapään välillä, jos työnnän tankoa toisesta päästä?
LainaaHyvin on meikäläisen sähkönelarilla pärjännyt jo useamman talven. Ei ole jäänyt kiinni vielä mihinkään ja liukkaasti lähtee valoista.
Valoista lähtemiseen TM:nkin mukaan kaikki nelarit olivat riittäviä. Sähkönelarilla pärjää niin kauan kun se toimii. Sitten kun siitä palaa sulake (ja sen seurauksena pumppu) ei sitten oikein enää pärjääkään. BTDT, tarinan voi kaivaa tältä saitilta viiden-kuuden vuoden takaa...
https://youtu.be/RiM3HnzAaVs
Ristiriipunta ylämäkeen on monen hyvänkin nelivedon kompastuskivi. Liikenteessä ja huonossa kelissä on kaikilla nelivedoilla etu vajaavetoisiin, oli sitten sähköinen tai haldex.
Lainaus käyttäjältä: mremonen - 29.11.16 - klo:09:19
Paljonko on viivettä rautakangen etu- ja takapään välillä, jos työnnän tankoa toisesta päästä?
Kuten kirjoitin, jos aletaan hiuksia halkomaan. Enemmän viivettä kuin sähkön etenemisessä johdinta pitkin, joka on luokkaa 220 000km/sek. Jos sinulla on suora rautakanki jota työnnät, se on lähellä ideaalia voimansiirron osalta koska liike on suora.
Kysytäänpä näin. Paljonko tulee viivettä jos rautakankeen kiinnitettään poikittain hammasratas, jota pyöritetään toisella siihen nähden poikittaisella hammasrattaalla? Viive kasvaa. Sähköisessä nelivedossa ei edelleenkään tätä "puutetta" ole.
Lainaus käyttäjältä: mremonen - 29.11.16 - klo:09:19
Sähkönelarilla pärjää niin kauan kun se toimii. Sitten kun siitä palaa sulake (ja sen seurauksena pumppu) ei sitten oikein enää pärjääkään. BTDT, tarinan voi kaivaa tältä saitilta viiden-kuuden vuoden takaa...
Meinaatko että Haldex-pumppu toimii paremmin jos sen sulake kärähtää?
Täällä kyllä on paljon "tietäjiä" näistä sähköisistä nelivedoista varsinkin sellaisia jotka ei ole koskaan moista omistaneet saatikka ajaneet.
Ei sähköinen neliveto ole täydellinen todellakaan vielä pitkään aikaan, mutta siihen kannattaa alkaa jo varautua että tulevaisuutta se on. Mekaaniset nelivedot ovat tämän eko-hihhuloinnin myötä katoamassa pikkuhiljaa hybridien vallatessa enemmän ja enemmän tilaa markkinoilta.
Oikeaa maastoon tarkoitettua nelivetoa sähköiset nelivedot tuskin aivan heti päihittävät, mutta cittareihin, nelivetoisiin normi-autoihin yms. sähköinen neliveto on aivan passeli kapistus.
Ei mekaanisessa lukollisessa nelikossa ole mainitsemaasi viivettä kuin liikkeellelähtiessä, silloinkin se on joitain sekunnin miljoonasosia eli käytännössä viiveetös, ajossahan se on kokoajan päällä ja vetosuvteen saa valittue 50:50. Ei ole koskaan vajaavetoinen kuten haldeksit tai sähköset "nelivedot" ;D
Lainaus käyttäjältä: Patomursu - 29.11.16 - klo:11:42
Ei mekaanisessa lukollisessa nelikossa ole mainitsemaasi viivettä kuin liikkeellelähtiessä, silloinkin se on joitain sekunnin miljoonasosia eli käytännössä viiveetös, ajossahan se on kokoajan päällä ja vetosuvteen saa valittue 50:50. Ei ole koskaan vajaavetoinen kuten haldeksit tai sähköset "nelivedot" ;D
Eli BMW (takavetoiset),Audi Torsen, Subaru? Oliko joku muukin merkki jolla noita on vielä? Haldexiahan tai sen johdannaisiahan nuo tuppaavat olemaan enimmäkseen ja niihin tuota sähkönelaria voi parhaiten verratakin. ns. Jatkuvaa nelivetoa ei voi vaikka sähköisessä nelivedossakin sen saa lukittua jatkuvalle. Ainakin RXH:ssä se myös pysyy päällä 130km / h asti.
Suurin hidastelu sähköisessä nelivedossa tulee polttomoottorista mikäli käytetään automaattimoodissa. Polttomoottorin käynnistyminen ottaa oman aikansa.
TM vuodelta 2014 totesi vertailutestissä RXH:n nelivedosta sen olevan selkeästi huonoin testatuista. Mukana mm. Audi, Opel, Volvo, Subaru, VW ja Pösö. Aika kaukana muista etenemiskyvyltään.
Ja haldex on nykyisin päällä aina liikkeelle lähtiessä, ei ole viivettä.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 29.11.16 - klo:12:21
Ja haldex on nykyisin päällä aina liikkeelle lähtiessä, ei ole viivettä.
50/50 kun lähdetään liikkeelle. Tasaisessa ajossa 95/5. Eli ei ole koskaan "pois päältä".
Lainaus käyttäjältä: Ishvan - 29.11.16 - klo:12:19
TM vuodelta 2014 totesi vertailutestissä RXH:n nelivedosta sen olevan selkeästi huonoin testatuista. Mukana mm. Audi, Opel, Volvo, Subaru, VW ja Pösö. Aika kaukana muista etenemiskyvyltään.
Joo saman testin luin kyllä taannoin. Kuten mainitsin tuolla ylempänä että mikäli käytetään automaattimoodissa niin viivettä tulee mm. polttomoottorin käynnistyessä ja se on ongelma kun tuossa se polttomoottori sammuu todella herkästi. Jos taas "pakotetaan" AWD moodiin jolloin auto on jatkuvalla nelivedolla niin hyvin tuo etenee. Tästäkin on olemassa erilaisia toteutuksia sähköisissä nelivedoissa mutta nyt nimenomaan käytän RXH:ta esimerkkinä. TM ei varmasti käyttänyt muuta kuin auto -moodia. Tällöin nimittäin saadaan aikaiseksi juurikin tuo tilanne mikä TM:n testissä tuli ilmi, eli etu- ja takapää elää vähän omaa elämäänsä. Myös huomioitava että auto oli vanhempaa vuosikertaa kuin omani ja ainakin tähän on tehty voimansiirron osalta jo päivityksiä softalla.
Edellinen oli auto oli perinteisempi haldex-neliveto ja ainakin liikkelle lähdöissä tämä nykyinen sähkönelari on etevämpi.
Edelleen, sähkönelari on ihan täysin vertailukelpoinen värkki normaalissa liikennöinnissä ja siihen 99% ihmisistä nelivedon hankkii. Sillä pääsee mäestä kivasti liikkeellee, liikennevaloissa voi vähän "etuilla" yms. Maastoon tästä ei ole. Sitä varten on sitten ihan muut vehkeet.
En moiti sähköistä nelivetoa, jos sen rajoitteet tietää. Se on varmasti mukavampi, kuin vajaavetoiset ja kulutukseenkin vaikuttaa positiivisesti. Mutta jottei haldexia aivan haukuttaisi, niin minusta se on yllättävän kykenevä.
https://youtu.be/kALYuvQCnYU
Lainaus käyttäjältä: dwntime - 29.11.16 - klo:11:26
Kuten kirjoitin, jos aletaan hiuksia halkomaan. Enemmän viivettä kuin sähkön etenemisessä johdinta pitkin, joka on luokkaa 220 000km/sek.
Sähkön etenemisnopeudella johtimessa nyt tuskin on paljoakaan tekemistä sähköisen nelivedon viipeiden kanssa. Sähköisessä on aina teköäly eli tietokone välissä, sen suoritusnopeus ja I/O:n nopeus, sekä etenkin ohjelmakoodin laatu ratkaisee paljon.
Lainaus käyttäjältä: dwntime - 29.11.16 - klo:11:26
Kuten kirjoitin, jos aletaan hiuksia halkomaan. Enemmän viivettä kuin sähkön etenemisessä johdinta pitkin, joka on luokkaa 220 000km/sek. Jos sinulla on suora rautakanki jota työnnät, se on lähellä ideaalia voimansiirron osalta koska liike on suora.
Ja tuo sähkö siis Haldexissa menee suoraa johdinta pitkin päästä päähän? Välissä ei ole releitä, puolijohteita, koodia, pumppuja? Sähkö vain lähtee A:sta ja menee B:hen ja kas, neliveto rokkaa...
LainaaMeinaatko että Haldex-pumppu toimii paremmin jos sen sulake kärähtää?
Miten
voi tuohon johtopäätökseen päästä mun kirjoittamasta?
LainaaTäällä kyllä on paljon "tietäjiä" näistä sähköisistä nelivedoista varsinkin sellaisia jotka ei ole koskaan moista omistaneet saatikka ajaneet.
Niin kuin kirjoitin (jos vain viitsit lukea), niin tuommoinen haldeksi on ollut. Jopa sellainen, mikä oli koko ajan päällä. Kunnes ei enää ollutkaan. Ensin meni paineanturi ja sen jälkeen se rikkoi pumpun. Auto oli hädintuskin etuvetoinen sen jälkeen, kun samalla lähti ESP ym. pois käytöstä.
LainaaEi sähköinen neliveto ole täydellinen todellakaan vielä pitkään aikaan, mutta siihen kannattaa alkaa jo varautua että tulevaisuutta se on. Mekaaniset nelivedot ovat tämän eko-hihhuloinnin myötä katoamassa pikkuhiljaa hybridien vallatessa enemmän ja enemmän tilaa markkinoilta.
Näin se valitettavasti vain tulee olemaan. Onneksi täyssähköautojen ja napamoottoreiden myötä kohta kaikki autot ovat nelareita ilman mitään pumppuja ja paineöljyjä.
LainaaOikeaa maastoon tarkoitettua nelivetoa sähköiset nelivedot tuskin aivan heti päihittävät, mutta cittareihin, nelivetoisiin normi-autoihin yms. sähköinen neliveto on aivan passeli kapistus.
Valitettavasti noita "oikeita" nelareita ei tulla siviilivehkeissä enää kohta näkemään. Kaikkihan näistä mekaanisista luopuvat.
Lainaus käyttäjältä: mremonen - 29.11.16 - klo:14:00
Ja tuo sähkö siis Haldexissa menee suoraa johdinta pitkin päästä päähän? Välissä ei ole releitä, puolijohteita, koodia, pumppuja? Sähkö vain lähtee A:sta ja menee B:hen ja kas, neliveto rokkaa...
Täh? Eikös Haldexissa yleensä vielä kuitenkin jonkinlainen kardaani ole mukana = mekaaninen neliveto. Sähkönelarissa kardaani korvattu nipulla sähköjohtoja jotka menevät ohjainyksiköltä sähkömoottori joka sitten spinnaa jompaan kumpaan suuntaan käskyjen mukaan.
Lainaa
Miten voi tuohon johtopäätökseen päästä mun kirjoittamasta?
En enää tiedä kun en tiedä mistä tässä nyt kirjoitellaan?
Lainaa
Niin kuin kirjoitin (jos vain viitsit lukea), niin tuommoinen haldeksi on ollut. Jopa sellainen, mikä oli koko ajan päällä. Kunnes ei enää ollutkaan. Ensin meni paineanturi ja sen jälkeen se rikkoi pumpun. Auto oli hädintuskin etuvetoinen sen jälkeen, kun samalla lähti ESP ym. pois käytöstä.
Näin se valitettavasti vain tulee olemaan. Onneksi täyssähköautojen ja napamoottoreiden myötä kohta kaikki autot ovat nelareita ilman mitään pumppuja ja paineöljyjä.
Valitettavasti noita "oikeita" nelareita ei tulla siviilivehkeissä enää kohta näkemään. Kaikkihan näistä mekaanisista luopuvat.
Täh.........???? Joo, en sitä epäilekään. Minä edelleen kuitenkin kirjoitin sähköisestä nelivedosta. Haldex ei minusta sellainen ole vaan sitä voisi sanoa, hmm, dynaamiseksi mekaaniseksi nelivedoksi? :)
Ja jotta nyt ei jää epäselväksi niin tarkoitus ei minulla ole mitenkään haldexia mollata kyvyttömäksi. Kyllä se ihan käypä peli sekin on ja edellistä autoa jossa haldex 4:nen oli, oli kiva viedä pikku kahvassa jos niin halusi. Haldex toimii loogisemmin kuin sähköinen neliveto, siinä oppi tietämään ennen pitkää jo suurinpiirtein missä vaiheessa kaasupolkimen aseentoa perän saa irtoamaan. Sähkövispilä-versiossa se ei onnistu koska voima tulee takapyörille kaikki per heti ja sähkömoottorin käytös on lineaarisempi. Tai no, siis tässä sähkövispilässä.
XC90:stä saa kyllä hienosti kahva edellä vietyä ainakin mitä koeajovideoihin on uskomista.
Enemmän etenemiskyvyn tappajana toimii aivan luokattoman huono vetoluistoneston toteutus. Edellisessä Qashqaissa sekä tässä Pösössä vetoluistonesto on selkeästi toteutettu etuvetoisiin malleihin. Pienikin sutaisu ja auton kiihtyminen lässähtää siihen. Luistonesto pois ja sitten lähtee kyllä kuin paska lapiosta.
Lainaus käyttäjältä: dwntime - 29.11.16 - klo:14:11
Täh.........???? Joo, en sitä epäilekään. Minä edelleen kuitenkin kirjoitin sähköisestä nelivedosta. Haldex ei minusta sellainen ole vaan sitä voisi sanoa, hmm, dynaamiseksi mekaaniseksi nelivedoksi? :)
Mulle mekaaninen on Torsen (ja sen variantit), sähköinen on tähän asti ollut Haldex (ja sen variantit). Pitäisi Haldexin osalta varmaan puhua sähköhydraulisesta tai sähkömekaanisesta. Vaikka siellä se kardaani onkin, niin jos monilevykytkimeen ei tule painetta, ei sillä kardaanillakaan mitään tee. Esimerkiksi Audin uusi Ultra on edelleen sähkömekaaninen.
Sitten ihan eri asia on nämä täyssähköiset, joita on siis vain hybrideissä tai täyssähköautoissa. Niistä en osaa sanoa mitään, kun ei ole kokemusta.
Mulle on jäänyt aina vähän epäselväksi se, että minkä vuoksi katuautojen nelivetoja arvioidaan maastoajon akrobaatiotemppuilun perusteella. Maastoon tarvitaan joka tapauksessa kokonaan erilailla tehty auto. Nykymuodin sittarit ovat sellaisia vähän korkeampia mukavia henkilöautoja, joilla ei ole mitään asiaa haastaviin olosuhteisiin. Sileillä renkailla varustettu auto, jossa on keveärakenteisen tuennat ja muovia helmoissa, ei vain maastoon sovellu. Ei siinä auta edes jumiin hitsatut tasauspyörästöt. Maastoauto on huono katuauto ja sama kääntäen. Jos off-road kuulu omiin harrastuksiin, niin tekeekö se katumaasturista yhtään huonompaa katuautoa?
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 29.11.16 - klo:15:02
Mulle on jäänyt aina vähän epäselväksi se, että minkä vuoksi katuautojen nelivetoja arvioidaan maastoajon akrobaatiotemppuilun perusteella.
Temppuilu erikseen, mutta jos olisin nelivetoautoa ostamassa niin kyvyttömyys lähteä liikkeelle hiekkaisesta mäestä voisi tulla yllätyksenä. Tuossa kohtaa etenemiskykyä ei ollut sen enempää kuin kaksivetoisella. Joillakin malleilla vieläkin vähemmän, kun automaatti löi vapaalle. Ateca jaksoi sentään sutia kahdella (ristikkäisellä) pyörällä, kunnes testi piti lopettaa kytkimen ylikuumenemisen vuoksi. Viittaan siis TM:n katunelivetojen happotestiin, jossa Ateca oli ainoa manuaalivaihteinen auto.
Asia kiinnostaa senkin takia, että olen ostamassa taloa jonka pihalle on melko jyrkkä nousu. Cupra kiipesi pakkaskelillä mäen pienellä sutimisella, mutta nuoskalumi tai pelijää voisi tehdä temput. Tuleva 300hv neliveto-Cupra voisi toimia, kun etuvetoisessakin on sähköisesti ohjattu monilevykytkin (lukko) etuakselilla.
Lainaus käyttäjältä: mremonen - 29.11.16 - klo:14:00
Onneksi täyssähköautojen ja napamoottoreiden myötä kohta kaikki autot ovat nelareita ilman mitään pumppuja ja paineöljyjä.
Toivottavasti ei, enkä uskokaan. Napamoottorit ovat kai kuitenkin aika tuhoisia ajo-ominaisuuksille, liikaa jousittamatonta painoa? Onhan noista puhuttu, mutta onko joku valmistaja oikeasti sellaiset sähköautoonsa laittanut?
Lainaus käyttäjältä: tet - 30.11.16 - klo:12:03
Toivottavasti ei, enkä uskokaan. Napamoottorit ovat kai kuitenkin aika tuhoisia ajo-ominaisuuksille, liikaa jousittamatonta painoa? Onhan noista puhuttu, mutta onko joku valmistaja oikeasti sellaiset sähköautoonsa laittanut?
Eipä taida. Tosin koko sähköautosaaga on aika lailla vielä alkuvaiheessaan, joten en ihmettelisi vaikka noita näkyisikin joskus. Jousittamaton paino varmaan nousee, mutta onko se sitten joskus ratkaistavissa, aika näyttää.
Jaa, taidan olla väärässä. Eikös kuuautoissa ollut napamoottorit? Ja näissä Mars--mönkijöissä? 8)
Olihan noita jo 2009 esitelty hyvinkin kompakteja, mutta se kaupallistaminen on tainnut tuollakin keksinnöllä jäädä puolitiehen ???
http://www.automobilesreview.com/auto-news/reinventing-the-wheel-where-theres-a-will-theres-a-way/10784/ (http://www.automobilesreview.com/auto-news/reinventing-the-wheel-where-theres-a-will-theres-a-way/10784/)
(http://static.iltalehti.fi/autot/michelinrengasHRU_au.jpg)
Tuota Heuliez Will -koppimopoa tietty lukuunottamatta ;)
https://www.youtube.com/watch?v=ymhnui40TxE (https://www.youtube.com/watch?v=ymhnui40TxE)
Jotain noissa napamoottoreissa täytyy olla pahasti vialla, koska eivät ole vielä löytäneet tietään tuotantoon. Niiden edut tilankäytön ja energiahäviöiden suhteen ovat niin suuria, että jotain todella raskaita ongelmia pitää olla siinä toisessa vaakakupissa. Jousittamaton massa on se helpoin veikkaus.
Napamoottoreissa ( = pyörän sisään rakennetuilla moottoreilla ) sinällään ei ole mitään "vialla", vaan kokonaissovelluksena nykyisille ajoväylille eivät sovellu synnyttämänsä raskaan pyörämassansa vuoksi - siis suuren jousittamattoman massan takia.
Mikäli napamoottoriajoneuvot kulkisivat kiskoilla tai absoluuttisen tasaisella pinnalla, esimerkiksi lentokentillä, niin olisivat jo ehkä käytössä. Pienet valmistusmäärät eivät houkuta.
Esitettyä "napamoottoria" voidaan käyttää perusmoottorina, mutta sen sijoitusta pitää saada muutettua jousitetun massan puolelle, ts. väliin kevyet vetoakselit.
Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 24.02.17 - klo:12:27
Napamoottoreissa ( = pyörän sisään rakennetuilla moottoreilla ) sinällään ei ole mitään "vialla", vaan kokonaissovelluksena nykyisille ajoväylille eivät sovellu synnyttämänsä raskaan pyörämassansa vuoksi - siis suuren jousittamattoman massan takia.
Mikäli napamoottoriajoneuvot kulkisivat kiskoilla tai absoluuttisen tasaisella pinnalla, esimerkiksi lentokentillä, niin olisivat jo ehkä käytössä. Pienet valmistusmäärät eivät houkuta.
Esitettyä "napamoottoria" voidaan käyttää perusmoottorina, mutta sen sijoitusta pitää saada muutettua jousitetun massan puolelle, ts. väliin kevyet vetoakselit.
Jousittamaton massa toki oli jo tuossa mainittukin. Kiskoilla on turha jossitella. Valmistusmäärät eivät ole enää pieniä ja ne ovat nopeassa kasvussa. Aivan takuulla nämä markkinat kiinnostavat kaikkia alan toimijoita.
Tuo " keveiden vetoakselien päässä oleva napamoottori" eli sähköakseli on aivan peruskauraa ja ollut käytössä laajalti jo pitkään.
Eilen oli vt3 juuri auraauton kiillottamana ja musta hieman jäässä oleva asvaltti loisti. Haldex meni tästä jotenkin aivan sekaisin, kuten alla olevasta videosta näkee. Videolla kuuluu myös selvästi kuinka kumi vinkasee kunnolla. Hyvin osoittaa kuinka etuvetoinen nykyinen haldex on, kun ajetaan tasaisesti maantiellä ja sitten etupyörä kerkeää kunnolla ruopimaan ennen kuin voimaa siirtyy taakse ja luistonestokin yrittää kereätä reagoimaan mukaan.
Toki aika hakemalla haettu tilanne ja ekaa kertaa tuli eteen näin selvänä...normalista kyllä hienosti toimii.
alita.hnsk.net/~lao/Superb 280 polkasu.MOV (http://alita.hnsk.net/~lao/Superb%20280%20polkasu.MOV)
Eikö tuon dsg:n hitaudeksi voi myös laittaa ;D
Kolmoselle tiputtaa
Noinhan sen kuuluukin toimia, ei ole jatkuva nelkku. Niinhän se lähtee takapyörät mukaan leikkiin, eikä etupyöriä jarruteta, vaan luistoa rajoitetaan tehoa leikkaamalla. Jos leikkiä haluaa, ei haldex ole paras ratkaisu. Sensijaan sillä etenee sinne, mihin kaksivedolla ei pääse ja vakauttaa se muutenkin menoa huomattavasti.
Tässä hyvä havainnevideo normaalielämän ajotilanteista. 3 eri nelivetotyyppiä.
https://youtu.be/NRpDBzFFI1g
Kylläpä Audi oli taas ylivertainen Audi mainoksessa :)
Ollut nuo 'vertaillut' tekniikat omissa ja kaikki hyviä.. Mersun neliveto oli ehkäpä eniten omaan makuun. Quattro muita herkempi puskemaan pöperölumessa, mutta hyvin menee. Xdrive kieltämättä pohjaan asti hankaavassa lumessa 4maticia vähän huonompi etenemään.. mutta eipä olosuhteetkaan ole koskaan identtiset, joten ei voi huonommaksi haukkua. Haldexinkin hankimöyrintä 'testit' tehty ja toimi.
..Tuohon edelliseen vielä. Torsen quattroja olleet omat. Nämä nykyiset levypakalla voimaa välittävät quattrot ovat toteutukseltaan aika identtisiä vaikkapa xdrive kanssa, joten oletan, että puskemispiirre poissa. Uusi etuveto q5 avittavalla nelivedolla on luku sinänsä ja pikkasen jo häpeäksi kunniakkaalle quattro tavaramerkille.
Havainnevideon pohjalta samat kokemukset parista pihassa olleesta X-Drivestä (molemmat F31). Kyllähän ne eteni aika identtisesti, mutta esim videolla olleesta ympyräajosta täysin samat fiilikset, T-3 etenee niin loogisen yksinkertaisesti kun taas Xlla sai varsin helposti "rumaa kulmikkuutta" aikaiseksi.
Harmi ettei tuossa videon vertailussa ollut sitä toista ns. "oikeaa" nelivedon valmistajaa eli Subarua.
Haldex on syvemmässä lumessa tympeä ajaa, kun lähtee puskemaan epäloogisesti jos joku pyörä lyö tyhjää, mutta eihän se ole todellinen neliveto. Hyvin tuolla on vielä 15cm puuterilumessa päässyt mökin pihaan ja pois. Vakaa kumminkin huomattavasti ajoa tuo neliveto vrt etuveto kuten mainittu.
Subbe on tässä kakkososassa. En nyt jaksanut katsoa tuota läpi, mutta ainakin otsikko niin väittää...
https://www.youtube.com/watch?v=FzoSG0TJF2M (https://www.youtube.com/watch?v=FzoSG0TJF2M)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 28.02.17 - klo:08:09
Harmi ettei tuossa videon vertailussa ollut sitä toista ns. "oikeaa" nelivedon valmistajaa eli Subarua.
Haldex on syvemmässä lumessa tympeä ajaa, kun lähtee puskemaan epäloogisesti jos joku pyörä lyö tyhjää, mutta eihän se ole todellinen neliveto. Hyvin tuolla on vielä 15cm puuterilumessa päässyt mökin pihaan ja pois. Vakaa kumminkin huomattavasti ajoa tuo neliveto vrt etuveto kuten mainittu.
Itse kun en ole muilla kuin Haldexeilla ajellut, en ota kantaa noiden eroihin. Mutta Subarusta sen verran, että sieltähän löytyy vaikka minkälaista nelikkoa, osa ihan Haldexiin verrattavia (esim. Forester).
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 28.02.17 - klo:08:09
Harmi ettei tuossa videon vertailussa ollut sitä toista ns. "oikeaa" nelivedon valmistajaa eli Subarua.
Haldex on syvemmässä lumessa tympeä ajaa, kun lähtee puskemaan epäloogisesti jos joku pyörä lyö tyhjää, mutta eihän se ole todellinen neliveto. Hyvin tuolla on vielä 15cm puuterilumessa päässyt mökin pihaan ja pois. Vakaa kumminkin huomattavasti ajoa tuo neliveto vrt etuveto kuten mainittu.
Tuo on aivan totta, haldex laitteissa ei yleensä ole 100% mekaanista taka- eikä etulukkoa vaikka 100% keskilukko löytyykin. Siltikin aika peto menemään nimenomaan syvässä lumessa ollut tuo V golffi (on eniten yllättänyt menokyvyllään, oikeastaan mikä rajoitti pahiten menoa oli luistonestojärjestelmä) ja Yetikin mutta ei toki sinnepäinkään kuin T3 16" transporter jossa etu- ja takalukot sekä kytkettävä jäykkä "keskilukko"... Torsen laitteet ovat jos nostetaan yksi rengas ilmaan niin yksivetoisia... tai ainakin niin muutamia vuosia vanha A4 jossa ei ollut jarruilla toimivaa "lukkoa" missään.
Noh, sorry, tahallinen trolli :) Kaikki nämä ovat oikein hyviä nelivetojärjestelmiä joissa omat hyvät ja huonot puolensa. Oma mielikuva on jotta nykyaikaisilla luiston/ajovakauden ym hallinta järjestelmillä ja elektronisilla tasauspyörästönlukituksilla jne nämä kamppeet on aikaste toimivia normaali ajossa kaikki.
LainaaHarmi ettei tuossa videon vertailussa ollut sitä toista ns. "oikeaa" nelivedon valmistajaa eli Subarua.
Onko vanhaa kunnon mekaanista Torsenia enää Audillakaan missään autossa?
Eikös ne ole crown-gear, eli levypakalla värkätyillä keskitasauspyörästöillä jo kaikki pitkittäiskone Audit? (.. ja poikittaiskoneet tietty haldex)
Täysmekaaninen ei vaan enää ole nykypäivää, vaikka Tojon kehittämä Torsen aikoinaan olikin pomminvarma ja kestävä.. ja siitä on tiettyä 'oikean nelivedon' hohtoa.
Nykytekniikalla pystytään tekemään parempia.
Btw. WRC ralliautoissa Haldex / Haldex- tyyppiset nelivedot ja hyvin tuntuu pitoa ja kulkua riittävän.
Torsenin etuna haldex yms tyyppisiin on toki se, että se ei samalla tavalla luista ja kuumene... Nykyään älykkäät sähköiset lukot ovat normipäivää myös Torsenia käyttävissä malleissa. Näitä toki perushenkilöautoina ei taida enää olla, mutta esim. VW Amarokissa on (+mekaaninen 100% perälukko ja sähköinen edessä pysyy päällä).
^Joo.. onhan mekaanisessa etunsa. Toisaalta esim. WRC autoissa on tuplatehot ja tuplavääntö verrattuna suht tehokkaaseenkin henkilöautoon ja Haldeksi kait kohtalaisen luotettavasti siellä voimaa välittää.. lisäksi esim. Bugatti veyronin (1200 hp & 1500 Nm) neliveto on toteutettu Haldexilla. Joten kyllä ko. tekniikka saadaan tarvittaessa kestämään rajumpaakin käyttöä.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 28.02.17 - klo:16:49
Onko vanhaa kunnon mekaanista Torsenia enää Audillakaan missään autossa?
Katoavaa kansanperinnettähän tuo alkaa olemaan. Näissä voimakoneissa on kuitenkin joko Torsen tai CG. CG löytyy kai RS-malleista, A7:sta ja A6:sta. A5:stä (tästä uudesta) en ole varma. Vanhassa oli Torsen.
LainaaBtw. WRC ralliautoissa Haldex / Haldex- tyyppiset nelivedot ja hyvin tuntuu pitoa ja kulkua riittävän.
Varmaan se on hyvä ja jopa parempikin kuin Torsen. Eritoten rallissa, kun sen ominaisuuksia voi säätää ohjelmallisesti paljon helpommin. Kestävyyskään ei ole ongelma, kun ei noissa huoltoväli taida ylittää sataa kilometriä...
Kyllähän tästäkin nujakka saadaan aikaiseksi täällä.
Olen osittain samaa mieltä artikkelin kanssa.
Tutkimus: Nelivedot "naamioivat" liukkaat ajo-olosuhteet - onnettomuusriski kasvaa jopa 30 prosenttia
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tutkimus-nelivedot-naamioivat-liukkaat-ajo-olosuhteet---onnettomuusriski-kasvaa-jopa-30-prosenttia/ncrqHZsZ?ref=ampparit:fdb9&ext=ampparit (https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tutkimus-nelivedot-naamioivat-liukkaat-ajo-olosuhteet---onnettomuusriski-kasvaa-jopa-30-prosenttia/ncrqHZsZ?ref=ampparit:fdb9&ext=ampparit)
^Nelikon yllätyksellisyys tuli hyvin esille kun hommasin Jimnyn käytännössä m+s kesäkumeilla, liukkaalla menee kuin juna, mutta kun kosket jarruun vauhti hieman kiihtyy ja etenemissuuntaan ei voi aktiivisesti vaikuttaa:)
Neliveto ei kumoa fysiikanlakeja. Ja olisi kiva nähdä minkälaiset renkaat autoissa on 😉
Ja se varsinainen uutinen tuossa jutussa oli ... niin missä? ???
Sehän on jo wanha fakta että liikkeellelähdössä nelikko lähtee liukkaammaltakin alustalta kuin kesäkelissä => autolla voi syyhkästä talvellakin pienempään rakoon päätielle tultaessa. Mutta kun mennään sinne jarruttamisen puolelle, vetotavalla ei enää olekaan tuon taivaallista merkitystä, vaan juuri tuo liikennevalolähtöjen napakkuus ikäänkuin "piilottaa" sen liukkauden kuskilta kun renkaat eivät vajakin tavoin sutasekaan tai kojelauta loista oranssina ESP:n puuttuessa peliin. Samalla tavalla se on sen etenemiskyvyn kanssakin, nelikolla jää jumiin paikkoihin joilla ei vajakeilla olisi ollut mitään asiaa edes yrittää = nelikot ovat myös jumissa pahemmin ja pahemmissa paikoissa, sen kerran kun sitten ylipäätään jumiutuvat :-\
Lainaus käyttäjältä: HiTecci - 08.05.17 - klo:09:32
Ja se varsinainen uutinen tuossa jutussa oli ... niin missä? ???
Niinpä. Tämäkin uutinen taas alleviivaa sitä, että suurin tekijä onnettomuusriskissä on kuljettaja. Jos kuski hämääntyy nelivedon takia luulemaan ettei ole liukasta, niin vika on kai kuitenkin silloin kuskissa eikä nelivedossa? Monta muutakin asiaa voidaan varmasti listata, jotka hämäävät kuljettajaa. Esimerkiksi joku riisikippo, jonka ohjaustuntuma on jo lähtökohtaisesti olematon, hämää yhtä lailla kuljettajaa kun ohjauspyörän kautta ei välity käsiin tietoa tienpinnan olosuhteista. Syytetäänkö riisikippoja samalla tavalla onnettomuusriskin lisääntymisestä?
Turhahan tuota riskiä on kiistää, vaikka ei sinänsä nelikon vika, vaan huolettoman kuskin.
Aineiston perusteella eritoten seuraavat automallit ovat olleet usein onnettomuudessa:
Audi A4 01-, A6 98-
Skoda Octavia 05-
Subaru Legacy/Outback 09-
Volvo XC60 08-, XC90 02-, V70/XC70/S80 00-
VW Passat 97-
Nissan Qashqai 07-
Kun yhden muuttujan perusteella tehdään johtopäätöksiä, niin jutusta saa sen kuvan, että listan autot on 15"41 prosenttia turvattomampia, kuin muut.
Unohdettu mainita käytetty rengastus.. unohdettu mainita ajokilometrit. Listan autoja voi kait pitää keski-/ paremman luokan autoina, joilla ajetaan keskimäärin huomattavasti enemmän, kuin vaikkapa nissan micralla.. unohdettu mainita ajo-olosuhteet. Listan autoja hankitaan nelivetoisina varmaankin keskimäärin enemmän olosuhteisiin, joissa nelivedolla on tarvetta, eli joissa useammin liukasta ...
Tuollaisenaan Folksamin tuore tutkimus on mielipidevaikuttamista, jolla voidaan pohjustaa vakuutusmaksujen nostoa.
Nelikko vaatii aktiivista ajoa. Lähinnä talviaikaan kannattaa käyttää sitä oikeanpuolimmaista poljinta reippaasti niin kyllä se luistonesto vilkkuu jos on liukasta. Pitkillä maantietaipaleilla voi aina välillä polkea hieman keskimmäistä (tai tomaateissa vasemmanpuolista) poljinta, ettei liukkaus pääse "yllättämään" keliolosuhteiden muuttuessa matkan aikana.
Säätiedotusten ja lämpötilan seuraaminen auttaa kanssa.
Mutta onhan se selvä, että jos ajaa vaihtosuosituksen mukaan ja muutenkin polttoainetta säästäen, liukkaudesta ei saa nelikolla yhtä helposti tietoa kuin kaksivetoisella. Liian varovainen ajo voi aiheuttaa turvallisuudentunteen. Koskee niin nelikkoja kuin kaksivetoisia. Kaksivetoisista erityisesti Toyotoilla olen havainnut hyvin varovaista ajotapaa ja alhaisia nopeuksia liikennevirtaan nähden.
Rengas-asiaa en ala hämmentämään, mutta voi silläkin jotain vaikutusta olla.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 08.05.17 - klo:10:48
Aineiston perusteella eritoten seuraavat automallit ovat olleet usein onnettomuudessa:
Audi A4 01-, A6 98-
Skoda Octavia 05-
Subaru Legacy/Outback 09-
Volvo XC60 08-, XC90 02-, V70/XC70/S80 00-
VW Passat 97-
Nissan Qashqai 07-
Kun yhden muuttujan perusteella tehdään johtopäätöksiä, niin jutusta saa sen kuvan, että listan autot on 15"41 prosenttia turvattomampia, kuin muut.
Unohdettu mainita käytetty rengastus.. unohdettu mainita ajokilometrit. Listan autoja voi kait pitää keski-/ paremman luokan autoina, joilla ajetaan keskimäärin huomattavasti enemmän, kuin vaikkapa nissan micralla.. unohdettu mainita ajo-olosuhteet. Listan autoja hankitaan nelivetoisina varmaankin keskimäärin enemmän olosuhteisiin, joissa nelivedolla on tarvetta, eli joissa useammin liukasta ...
Qashqai -07>
"keski- tai paremmanluokan auto" ;D Ja QQ:stakin nelikkoina myydään (suomessa) "huimat" 4%, joten kovinkaan suuresta määrästä ei todellakaan ole kyse ::)
Jotenkin tuntuu, että tässä on taas uusi lisäjarruvalo / ABS-jarrut / luistonestojärjestelmä keskustelu käynnissä. Eli kun jokin tekninen ratkaisu alkaa yleistymään, niin osa porukasta on huutamassa kuinka vaarallinen se on. (ilman mitään todellisia perusteluja)
Lisäjarruvalot häikäisee (olivat suomessa jopa kiellettyjä). ABS-jarrut eivät pysäyttäneet autoa hiekalla tai liukkaalla ja lisäsivät onnettomuuksia. Luistonestojärjestelmä esti uusia kuljettajia oppimasta hallitsemaan autoa ja siten lisäsivät onnettomuuksia.
Toki neliveto voi tosiaan hämärtää liukkauden tuntua, mutta ei siitä turvattomampaa autoa saa. Nelivedolla ajaessa vaan pitää muistaa, että talvella on liukasta!
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 08.05.17 - klo:10:48
Aineiston perusteella eritoten seuraavat automallit ovat olleet usein onnettomuudessa:
Audi A4 01-, A6 98-
Skoda Octavia 05-
Subaru Legacy/Outback 09-
Volvo XC60 08-, XC90 02-, V70/XC70/S80 00-
VW Passat 97-
Nissan Qashqai 07-
Olisikohan niin, että tuossa listassa ovat Ruotsin eniten myydyt nelivetomallit? Eli "usein" tarkoittaakin kappalemääräisesti, ei prosentuaalisesti. ::)
Lainaus käyttäjältä: HiTecci - 08.05.17 - klo:09:32
Ja se varsinainen uutinen tuossa jutussa oli ... niin missä? ???
Kyllä tilastollinen näyttö tässä aiheessa on uutinen. Asiasta on käyty netissä lukemattomia keskusteluita ja usein näkee nelivetoja väitettävän turvallisemmiksi. Aihe on kieltämättä haastava. Pitäisi pystyä erottamaan nelivedon tuoma turvallisuuden tunne turvallisuudesta.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 08.05.17 - klo:10:48
Kun yhden muuttujan perusteella tehdään johtopäätöksiä, niin jutusta saa sen kuvan, että listan autot on 15"41 prosenttia turvattomampia, kuin muut.
Unohdettu mainita käytetty rengastus.. unohdettu mainita ajokilometrit. Listan autoja voi kait pitää keski-/ paremman luokan autoina, joilla ajetaan keskimäärin huomattavasti enemmän, kuin vaikkapa nissan micralla.. unohdettu mainita ajo-olosuhteet. Listan autoja hankitaan nelivetoisina varmaankin keskimäärin enemmän olosuhteisiin, joissa nelivedolla on tarvetta, eli joissa useammin liukasta ...
Micra ei kuulunut verrokkiryhmään, joka oli siis:
Saab 9-5 98-
Peugeot 307 01-, 308 07-
Ford Focus II 05-, Focus III 11-, Mondeo 07- Hyundai I30 07- / Kia Ceed 07-
Toyota Prius 04-, Avensis 03-
Kritiikkisi ajomääristä ja monesta muustakin kuittaa se havainto, että kuivalla ja märällä kelillä ei ollut eroa onnettomuusriskissä.
Lainaus käyttäjältä: tet - 08.05.17 - klo:11:56
Olisikohan niin, että tuossa listassa ovat Ruotsin eniten myydyt nelivetomallit? Eli "usein" tarkoittaakin kappalemääräisesti, ei prosentuaalisesti. ::)
Noita vertailuryhmän kaksivetoja on myyty paljon enemmän ja niillä on myös ajettu monta kertaa enemmän onnettomuuksia. Koko ajan tuossa puhutaan riskistä eikä onnettomuksien kokonaismääristä.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 08.05.17 - klo:13:07
Kyllä tilastollinen näyttö tässä aiheessa on uutinen. Asiasta on käyty netissä lukemattomia keskusteluita ja usein näkee nelivetoja väitettävän turvallisemmiksi. Aihe on kieltämättä haastava. Pitäisi pystyä erottamaan nelivedon tuoma turvallisuuden tunne turvallisuudesta.
Jos (näemmä kun) kuski intoutuu ajamaan lujaa, niin vajaavetoinen on turvallisempi. Jos taas kuski ajaa kuten vajakkia, niin ohoh-tilanteita ei tule lähellekään niin usein nelikolla, eli nelikko on tässä tapauksessa turvallisempi.
Veikkaisin että vanhemmilla bemareilla ajetaan suhteellisesti paljon onnettomuuksia. Ovatko ne siis turvattomampia kuin vaikkapa Corollat? Kuskillakin lienee usein noissa tapauksissa lippis päässä, onko lippis siis liikenteessä turvattomampi kuin pipo?
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 08.05.17 - klo:13:07
Noita vertailuryhmän kaksivetoja on myyty paljon enemmän ja niillä on myös ajettu monta kertaa enemmän onnettomuuksia. Koko ajan tuossa puhutaan riskistä eikä onnettomuksien kokonaismääristä.
Viittasin siihen, että tuo nelikkoryhmä jotka oli lueteltu, oli muka jotenkin yleisempi kolareissa kuin muut nelivedot. Onko tosiaan näin, siis prosentuaalisesti, vaiko vain siksi että noita myydään paljon enemmän kuin muita nelikkoja.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 08.05.17 - klo:13:07
...
Kritiikkisi ajomääristä ja monesta muustakin kuittaa se havainto, että kuivalla ja märällä kelillä ei ollut eroa onnettomuusriskissä.
...
Edelleenkään ei tiedetä vertailuryhmistä juuri mitään, jotta voitaisiin tehdä vetotapaan liittyviä päätelmiä.
Jos vertailtaisiin nelivetoautoryhmää 2-vetoautoryhmään, joissa molemmissa olisi sama rengastus, sama kilometrimäärä kesällä ja talvella samanlaisissa olosuhteissa JA samanlaisella kuljettajalla => voitaisiin päätellä vaikutaako nelivetotekniikka itsessään onnettomuusriskiin.
Kun "tutkimuksen" väittämä oli:
Henkilövahinkoihin johtavien onnettomuuksien riski kasvaa 20"30 prosenttia ajettaessa nelivetoisilla henkilöautoilla liukkaalla tai lumisella alustalla, väittää Folksamin tuore tutkimusNiin tuohan on täyttä potaskaa / otsikoitu väärin.
Neliveto- tekniikka ei ole riskin kasvun syy, vaan ihan muut tekijät. Jos 2-veto / 4-veto autojen nopeudet ovat jutun väitteen mukaan erilaiset, niin se ei liity 4-veto tekniikkaan, kuten jutun otsikko antaa ymmärtää.. vaan kuljettajan asenteisiin, ajotapaan yms..
Jos auton tekniikka 'naamioi' liukkaan tien kuivaksi keliksi joillakin kuljettajilla, niin sekin on kuljettajan ominaisuus / puute.
Nuo 'tutkimuksen' autot näytti olevan pääasiassa vanhaa kalustoa, joiden käyttäjät saattavat rahanpuutteessa laiminlyödä myös turvallisen rengastuksen. Tähän saattaa liittyä sivujuonteena myös neliveto aspekti. Kuvitellaan virheellisesti, että nelivedolla voi ajella
ympäri vuoden vaikkapa kuluneilla kitkoilla, kun kerran eteenpäin pääsee? Tämäkin on kuskin asenteisiin, eikä auton vetotapaan liittyvä tekijä.
Tässä mielessä tuo IS:n lööppi samasta aiheesta lienee edes pikkasen paremmin muotoiltu :)
http://www.is.fi/autot/art-2000005201595.html (http://www.is.fi/autot/art-2000005201595.html)
LainaaTutkimus: Nelivetojen ominaisuuksia ulosmitataan laajalti " ”Voimme varmuudella sanoa, että onnettomuusriski kasvaa”
Elikkäs kuskin omilla tekosilla juurikin esim. kasvaneena ajonopeutena ja sitten kun pitääkin jarruttaa, niin... :-\
^Tuossa se onkin totuudenmukaisemmin sanottu.
Jos Folksamin 'tutkimuksen' tulokset olisi Kauppalehdessä otsikoitu: "Suuremmat ajonopeudet liukkaalla lisäävät onnettomuusriskiä" .. niin se olisi kuvannut havaintoja, mutta olisi kuulostanut liikaa nollatutkimukselta, joten valittu lööppihenkinen otsikko.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 08.05.17 - klo:14:57
Edelleenkään ei tiedetä vertailuryhmistä juuri mitään, jotta voitaisiin tehdä vetotapaan liittyviä päätelmiä.
Jos vertailtaisiin nelivetoautoryhmää 2-vetoautoryhmään, joissa molemmissa olisi sama rengastus, sama kilometrimäärä kesällä ja talvella samanlaisissa olosuhteissa JA samanlaisella kuljettajalla => voitaisiin päätellä vaikutaako nelivetotekniikka itsessään onnettomuusriskiin.
Kun "tutkimuksen" väittämä oli:
Henkilövahinkoihin johtavien onnettomuuksien riski kasvaa 20"30 prosenttia ajettaessa nelivetoisilla henkilöautoilla liukkaalla tai lumisella alustalla, väittää Folksamin tuore tutkimus
Niin tuohan on täyttä potaskaa / otsikoitu väärin.
Neliveto- tekniikka ei ole riskin kasvun syy, vaan ihan muut tekijät. Jos 2-veto / 4-veto autojen nopeudet ovat jutun väitteen mukaan erilaiset, niin se ei liity 4-veto tekniikkaan, kuten jutun otsikko antaa ymmärtää.. vaan kuljettajan asenteisiin, ajotapaan yms..
Jos auton tekniikka 'naamioi' liukkaan tien kuivaksi keliksi joillakin kuljettajilla, niin sekin on kuljettajan ominaisuus / puute.
Nuo 'tutkimuksen' autot näytti olevan pääasiassa vanhaa kalustoa, joiden käyttäjät saattavat rahanpuutteessa laiminlyödä myös turvallisen rengastuksen. Tähän saattaa liittyä sivujuonteena myös neliveto aspekti. Kuvitellaan virheellisesti, että nelivedolla voi ajella ympäri vuoden vaikkapa kuluneilla kitkoilla, kun kerran eteenpäin pääsee? Tämäkin on kuskin asenteisiin, eikä auton vetotapaan liittyvä tekijä.
Niinhan se menee, että ei ne aseet tapa vaan ihmiset eli kaikille vaan kapakkiin pistoolit mukaan vai miten se menikään. Jos nelivetotekniikalla on noin merkittävä vaikutus kuljettajien ajotyyliin, niin kyllä nelivetotekniikka on välillisesti hyvin merkittävä tekijä. Ihan samaahan voi sanoa kaikesta muustakin. Ei juuri mikään auto itsestään aja metsään, mutta niin vain eroja autojen löytyy siinä, miten usein autoilla ajaudutaan onnettomuuksiin.
Tämä on kattavin näkemäni tutkimus tästä aiheesta. Ihmettelen motivaatiotasi yrittää keksiä kaikkea väärää tuosta tutkimuksesta. Vedät ihan haravalla vaan kaikkea mitä mieleen tulee ilman yhtään paneutumatta aiheeseen.
Nyt esimerkiksi mukana on liian vanhoja autoja ja siten renkaat nelivetoisissa ovat epäreilun huonot. Jos nyt nelivetoisuus houkuttaa jengiä ajamaan huonoilla renkailla, niin sekin on ongelma. Mutta tuo päättelyketjusi juureen, eli vanhoihin malleihin, on pirun hyvä syy. Tutkimuksessa on nimittäin käyty läpi onnettomuuksia vuodesta 2003 lähtien. Pitäisi olla myös identtiset autot vetotapaa lukuunottamatta... Ei tarvitse olla. Noin laajassa otannassa kohina katoaa keskiarvoistuksen taakse.
Ja sitten vielä ne mystyset alueet, joissa neliveto on olosuhteiden mukanaan tuoma pakko. Ruotsissa on toki alueita, joissa olosuhteet ovat varsin talvisia, mutta siellä asuu niin pirun pieni osuus kansasta, etteivät pienet erikoisuudet noiden alueiden ostokäyttäytymisessä näy mihinkään koko maan laajuisissa tutkimuksissa. Ruotsalaiset asuvat rannikolla ja Suomea etelämpänä.
Lainaus käyttäjältä: tet - 08.05.17 - klo:13:55
Jos (näemmä kun) kuski intoutuu ajamaan lujaa, niin vajaavetoinen on turvallisempi. Jos taas kuski ajaa kuten vajakkia, niin ohoh-tilanteita ei tule lähellekään niin usein nelikolla, eli nelikko on tässä tapauksessa turvallisempi.
Veikkaisin että vanhemmilla bemareilla ajetaan suhteellisesti paljon onnettomuuksia. Ovatko ne siis turvattomampia kuin vaikkapa Corollat? Kuskillakin lienee usein noissa tapauksissa lippis päässä, onko lippis siis liikenteessä turvattomampi kuin pipo?
Millä tavalla neliveto vähentää ohoh-tilanteita?
Vanhemmat bemarit ovat tosiaan vaarallisia. Ne tarjoilevat herkästi perää sivulle ja se on hyvin onnettomuusaltis käytöshäiriö ajettavuudessa. Aloittelevat rattimiehet kiistävät tämä ja kehuvat itseään kehuen, kuinka helppoa on yliohjaavan auton hallinta on, mutta tuosta vaiheesta jo eteenpäin päässet näkevät isomman kuvan.
LainaaViittasin siihen, että tuo nelikkoryhmä jotka oli lueteltu, oli muka jotenkin yleisempi kolareissa kuin muut nelivedot. Onko tosiaan näin, siis prosentuaalisesti, vaiko vain siksi että noita myydään paljon enemmän kuin muita nelikkoja.
Itse en ole huomannut nelikkoryhmien välisiä vertailuja. Missä tuollaisia on? Noita luetelmtuja nelvetoja on verrattu lueteltuihin kaksivetoisiin. Vertailut ovat suhteellisia - tietenkin. Eri mallien myynnissä voi helposti olla kertaluokan ero, eikä kai kukaan tuollaisen työmäärän tehnyt nyt noin hölmöä virhettä tekisi.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 08.05.17 - klo:15:49
Millä tavalla neliveto vähentää ohoh-tilanteita?
No otetaan esimerkiksi tilanne, jossa kuski painaa kaasua liukkaassa mutkassa. Etuveto lähtee puskemaan, jolloin ESP (jos autossa sellainen on) korjaa kulkusuunnan kunhan ehtii. Tässä vaiheessa auto voi jo olla vastaantulevan rekan keulassa. Nelikko taasen menee samalla kaasun asennolla mutkan kuin kiskoilla, eikä yritä hyökätä rekan alle.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 08.05.17 - klo:15:49
Itse en ole huomannut nelikkoryhmien välisiä vertailuja. Missä tuollaisia on?
Kauppalehden jutussa sanottiin näin:
LainaaAineiston perusteella eritoten seuraavat automallit ovat olleet usein onnettomuudessa:
Audi A4 01-, A6 98-
Skoda Octavia 05-
Subaru Legacy/Outback 09-
Volvo XC60 08-, XC90 02-, V70/XC70/S80 00-
VW Passat 97-
Nissan Qashqai 07-
Ymmärsin että nuo olivat kaikki nelikkoja, mutta eivät kuitenkaan koko otanta? Tuo lause "eritoten seuraavat automallit" viittaa minusta siihen, että nämä luetellut olisivat nelikoista kaikkein vaarallisimpia.
Lainaus käyttäjältä: tet - 08.05.17 - klo:16:04
No otetaan esimerkiksi tilanne, jossa kuski painaa kaasua liukkaassa mutkassa. Etuveto lähtee puskemaan, jolloin ESP (jos autossa sellainen on) korjaa kulkusuunnan kunhan ehtii. Tässä vaiheessa auto voi jo olla vastaantulevan rekan keulassa. Nelikko taasen menee samalla kaasun asennolla mutkan kuin kiskoilla, eikä yritä hyökätä rekan alle.
Kauppalehden jutussa sanottiin näin:
Ymmärsin että nuo olivat kaikki nelikkoja, mutta eivät kuitenkaan koko otanta? Tuo lause "eritoten seuraavat automallit" viittaa minusta siihen, että nämä luetellut olisivat nelikoista kaikkein vaarallisimpia.
Yritin viime talvena lukemattomia kertoja saada etuvetoa puskemaan. Vaikka kuinka kaasulla ja ratilla yritin provosoida, niin en siinä onnisutunut. Vanhat puskutraktoriaikauden etuvedot ovat tietenkin eri juttu. Tuolla aikakaudella on enemmän ja vähemmän kauheita puskijoita etuvedoissa ja myös moniongelmaisia taka- ja nelivetoja.
Kieltämättä nuo verrokkiryhmät on epäselvästi ilmaistu. Yksityiskohtaisempi selvitys olisi tarpeen.
Kysymykseen renkaista löytyi seuraava tieto:
...kyselylomake sisälsi kysymyksen auton talvirenkaista onnettomuushetkellä. Tulosten perusteella nelivetoisten autojen talvirenkaat olivat samat (lähes identtiset) vastaaviin kaksivetoisiin autoihin verrattuna.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 08.05.17 - klo:15:49
Niinhan se menee, että ei ne aseet tapa vaan ihmiset eli kaikille vaan kapakkiin pistoolit mukaan vai miten se menikään.
Mielenkiintoinen näkökulma rinnastaa aseet ja nelivetotekniikka.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 08.05.17 - klo:15:49
Tämä on kattavin näkemäni tutkimus tästä aiheesta. Ihmettelen motivaatiotasi yrittää keksiä kaikkea väärää tuosta tutkimuksesta. Vedät ihan haravalla vaan kaikkea mitä mieleen tulee ilman yhtään paneutumatta aiheeseen.
Kyllä tässä nyt joku muu vetää yhteyksiä asioiden välille miten mieleen juolahtaa.
Kun jutussa sanotaan..
Tutkimuksen mukaan nelivetoisten autojen ajonopeus oli onnettomuustilanteissa jopa 10 prosenttia korkeampi talviolosuhteissa.. niin tässä on tutkimuksen
oikea tulos. Ajonopeus korreloi onnettomuusriskin kanssa.
Kun Kauppalehti em. asian taas otsikoi..
onnettomuuksien riski kasvaa 20"30 prosenttia ajettaessa nelivetoisilla henkilöautoilla liukkaalla.. niin tämä taas on syy/seuraus päätelmänä väärä, koska oikea
syy on ajonopeus.
Jos taas halutaan hakea analogiaa ajonopeuden ja nelivetotekniikan välille, niin silloin muuttujien määrä räjähtää käsiin. Silloin tosiaan pitäisi
lähes vetää "haravalla kaikkea mitä mieleen tulee" tekijöitä mukaan.
Mielenkiintoinen tai ei, mutta tuo rinnastus osoittaa esittämäsi logiikan ongelmallisuuden.
Kuka nyt edes viitsii lukea lööppilehtien uutisia? Niiden ainoa tarkoitus on saada klikkauksia ja lehtiä kaupaksi. Kannattaa aina suunnata tiedon alkulähteille ja jättää klikkihuoraajat omaan arvoonsa.
Tuo yksi ja ja ainoa tekijä näyttää selittävän asioita aika hyvin ja siksi tämä onkin niin mielenkiintoinen tulos. Eikä tuosta näy niin kovin helppo olevan löytää mitään ongelmaakaan, kun tuo haravasi näkyy aina jäävän vaille osumia. Tuo tulos näkyy sopivan aika hyvin kuvaankin. Jopa palstoilla asti saa lukea siiitä, kuinka haastavissa oloissa kiva oli ajella nelivedolla kaksivetoisten ohi. Meni kuin juna ja niin pois päin. Legendoja paremmasta tiellä pysymisestä ja jopa lyhyemmistä jarrutusmatkoista saa lukea.
Nelivetoautolla ei ole mitään tarvetta jos ei vedä jotain venetraileria tms. Vetoautona ainoa järkevä käyttö. Samoin muutama talvinen lumimyräkkä jolloin siitä voi olla hyötyä. Mitä kannatta jotain perää ja putkenpätkää kiskoa perässään kesähelteillä??? Samoin kulutus nousee siihen malliin, että sillä kulutuserolla etuvetoiseen voin maksaa itselleni JOKA vuosi ilmaisen liikennevakuutuksen. Enemmin minulle kelpaa ilmainen liikennevakuutus kuin se putkenpätkä ja perä. ;)
Turhaa kuvitelmaa luoda jotain turvallisuusnäkymiä jostain nelivedosta, lähinnä kuvitelmaa.
Nyt Rami taas tyylilleen uskollisena yrittää heittää lisää löylyä kiukaalle.....
Ei käy kiistäminen että neliveto ei olisi kiistaton mukavuusvaruste ja jossain määrin myös turvallisuusvaruste. Selviä hyötyjä on löydettävissä helposti.
Haittojakin on , mutta lienevät yhtälössä pienemmät kuin hyödyt.
Kuten monesti on todettu ei neliveto autosta vaarallista tee, vaan kuski.
Joka ikinen päivä nelivedosta hyötyä (ja iloa) kun on liukasta. Kahva edellä kelit vielä erikseen. Niitä ei juurikaan ole enää etelän talvessa. Turvallisuusnäkökulmasta parempi liikkeellelähtökyky risteyksistä ja aurausvallien ylitykset.
Haldex-nelivedon pienen kulutuslisän kanssa pystyy ihan hyvin elämään.
PS. Renkaat tuntuvat kestävän nelikossa pidempään jos ajotyyli hiemankaan reippaampi.
Lainaus käyttäjältä: Flat - 08.05.17 - klo:19:06
Nyt Rami taas tyylilleen uskollisena yrittää heittää lisää löylyä kiukaalle.....
Ei käy kiistäminen että neliveto ei olisi kiistaton mukavuusvaruste ja jossain määrin myös turvallisuusvaruste. Selviä hyötyjä on löydettävissä helposti.
Haittojakin on , mutta lienevät yhtälössä pienemmät kuin hyödyt.
Kuten monesti on todettu ei neliveto autosta vaarallista tee, vaan kuski.
Eihän juurikaan mikään auto ole vaarallinen, mutta se kuskin luulema olematon turvallisuudentunne . Se tunne "ällyyttää" sitä kuskiripua eniten. Niin kenelle on mukavuusvaruste ja kenelle ei ? Eiköhän tuo melko tarpeeton ole seuraavat vähintään 8kk jotka ajellaan.
Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan nelivedolla aiheutui enemmän ja vakavampia onnettomuuksia huomattavasti enemmän. Tutkimuksessa oli kaikenlaisia kuljettajia. Turha paeta asiaa toteamalla, että neliveto ei tee autosta vaarallista vaan kuski. Lopputulema oli, että neliveto oli KESKIM,,,,RIN vaarallisempi. ;D
Lainaus käyttäjältä: SNG - 08.05.17 - klo:19:09
Joka ikinen päivä nelivedosta hyötyä (ja iloa) kun on liukasta. Kahva edellä kelit vielä erikseen. Niitä ei juurikaan ole enää etelän talvessa. Turvallisuusnäkökulmasta parempi liikkeellelähtökyky risteyksistä ja aurausvallien ylitykset.
Haldex-nelivedon pienen kulutuslisän kanssa pystyy ihan hyvin elämään.
PS. Renkaat tuntuvat kestävän nelikossa pidempään jos ajotyyli hiemankaan reippaampi.
Ompas "konkari" kovassa vedossa kun "kahva edellä" vedetään. Minun ei ole tarvinnut vielä koskaan vetää kahva edellä vaikka kilsoja kertyy reippaasti yli 1 000 000 km. SIKSI varmaankaan en tarvitse sisiliskoautoa.
Mitä se hyödyttää jos pääset joskus liikkeelle risteyksestä ensimmäisenä jos olet ? Kumminkin seuraavassa risteyksessä olet jälleen samassa jonossa kun muutkin. Hyvät nastarenkaat toimivat erittäin hyvin Suomen talvessa. Tietenkin kuskin päässäkin pitää olla älliä. Toinen turha varuste (beibivaruste) on sutimisenesto. Hyvällä kaasunkäytöllä jäisestä risteyksestä pystyy taitava kuljettaja lähtemään paremmin liikkelle ilman sutimisenestoa kuin sutarilla. ;)
Lainaus käyttäjältä: DeepBlack-13 - 08.05.17 - klo:19:22
Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan nelivedolla aiheutui enemmän ja vakavampia onnettomuuksia huomattavasti enemmän. Tutkimuksessa oli kaikenlaisia kuljettajia. Turha paeta asiaa toteamalla, että neliveto ei tee autosta vaarallista vaan kuski. Lopputulema oli, että neliveto oli KESKIM,,,,RIN vaarallisempi. ;D
Kuuluu sarjaan turhaa turvallisuudentunnetta joka herättää jopa turhia mielikuvia, ja varsinkin tottumattomassa kuljettajassa. Tottumaton kuljettaja voi tuntea olonsa taivaalliseksi kunnes rysähtää ja pääsee sinne taivaaseen. :'(
Oma yhteenvetoni nelivedosta:
-Neliveto on turha ja ilmankin pärjää -> Totta, mutta sillä on myös kiva ajaa
-Kiihdyttelystä ei ole mitään hyötyä ja seuraavissa valoissa ollaan samaan aikaan -> Totta, mutta nelivedolla ja nastoilla on kiva kiihdyttää myös kuivalla asfaltilla
-Nelivedosta aiheutuu kustannuksia -> Totta, kivat jutut usein maksavat jotain
-Nelivedolla on vaarallista ajaa -> Varmaan sitten niin, mutta ajan myös moottoripyörällä (sekin on kivaa)
Tulipas tuossa selattua lehtiä. Kannattaa käydä sanomalehti Kalevan sivuilla jossa etusivulla on selvitys suuresta tutkimuksesta. Eiköhän pahin hype lähde?
Lainaus käyttäjältä: Flat - 08.05.17 - klo:08:55
Kyllähän tästäkin nujakka saadaan aikaiseksi täällä.
Olen osittain samaa mieltä artikkelin kanssa.
Tutkimus: Nelivedot "naamioivat" liukkaat ajo-olosuhteet - onnettomuusriski kasvaa jopa 30 prosenttia
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tutkimus-nelivedot-naamioivat-liukkaat-ajo-olosuhteet---onnettomuusriski-kasvaa-jopa-30-prosenttia/ncrqHZsZ?ref=ampparit:fdb9&ext=ampparit (https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tutkimus-nelivedot-naamioivat-liukkaat-ajo-olosuhteet---onnettomuusriski-kasvaa-jopa-30-prosenttia/ncrqHZsZ?ref=ampparit:fdb9&ext=ampparit)
Tuon tutkimuksen otanta on todella laaja. Tuon peruateella on turha puhua rengastuksista... vaan tulos on hyvin yksikäsitteinen. Nelivetoautoilijat joutuvat selvästi useammin onnettomuuksiin. Juurisyynä voidaan poistaa tutkimuksen perusteella itse tekniikka. Jäljelle jää juurisyuvaihtoehdot: nelivetokuskit ovat keskimääräistä huonompia kuskeja ja/tai eivät.keskimäärin ymmärrä nelivedon vaatimaa aktiivista ajotapaa. Väsyneenä tuo nelivedon vaatima aktiivisempi ajotapa voi unohtua taitavaltakin nelivetokuskilta.
Mulla on vain yksi tuttu aktiivinen moottoriurheilutaustainen nelivetoautoharrastaja, joka on todennut samaa kuin mitä tuo tutkimus.
Sinänsä tutkimuksen tulos on itsestäänselvyys. Neliveto ei lisää turvallisuutta, päinvastoin. Isot ongelmat tapahtuvat isoilla nopeuksilla nopeuden ja jarrutusmatkan suhteen kasvaessa, eivät liikkeillelähdöissä... Neliveto lisää toki mukavuutta.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 08.05.17 - klo:17:47
... Jopa palstoilla asti saa lukea siiitä, kuinka haastavissa oloissa kiva oli ajella nelivedolla kaksivetoisten ohi.
Kun mennään ohi, niin ajetaan lujempaa kuin ohitettava => riskitaso nousee.
Liukkaalla kelillä neliveto tarjoaa
mahdollisuuden moiseen, mutta ko. tekniikka
ei pakota siihen. Vetotapa ei siis ole lujempaa ajamisen syy, vaan syynä on kuljettajan riskinotto.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 08.05.17 - klo:17:47
Meni kuin juna ja niin pois päin. Legendoja paremmasta tiellä pysymisestä ja jopa lyhyemmistä jarrutusmatkoista saa lukea.
Neliveto menee tosiaan hankalammissa oloissakin kuin juna.. ja jos ajetaan 2-vetoisen kanssa samaa tietä samalla nopeudella, niin se menee silloinkin junamaisemmin ja turvallisemmin kuin vajakki.. olettaen että rengastus sama.. eli tietenkin liukkaalla turvallisin nastarengas :)
Mukavaa jaarittelua, mutta alkaa kiertämään jo tuttua juupas joopas kehää ;D
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 08.05.17 - klo:20:15
Kun mennään ohi, niin ajetaan lujempaa kuin ohitettava => riskitaso nousee.
Liukkaalla kelillä neliveto tarjoaa mahdollisuuden moiseen, mutta ko. tekniikka ei pakota siihen. Vetotapa ei siis ole lujempaa ajamisen syy, vaan syynä on kuljettajan riskinotto.
Neliveto menee tosiaan hankalammissa oloissakin kuin juna.. ja jos ajetaan 2-vetoisen kanssa samaa tietä samalla nopeudella, niin se menee silloinkin junamaisemmin ja turvallisemmin kuin vajakki.. olettaen että rengastus sama.. eli tietenkin liukkaalla turvallisin nastarengas :)
Mukavaa jaarittelua, mutta alkaa kiertämään jo tuttua juupas joopas kehää ;D
Sillä että menee samoissa oloissa vakaammin ei ole merkittystä onnettomuustiheyden kanssa. Juurisyynä nelivedon erittäin merkittävästi kasvaneeseen onnettomuusriskiin on se että nelivedolla ei huomaa välttämättä liukkaita oloja ajoissa. Neliveto vaatisi aktiivisempaa kelin tunnistelua ja edes taitava kuski ei aina huomaa tätä tehdä ( väsymys, ei läsnä ajamisessa hands freen vuoksi...).
Nelivetotekniikka peittää alleen kelin muutokset ja kuskilta jää huomaamatta onnettomuuksien kannalta oleellinen. Seurauksena on se, että nelivetoautoilijat joutuvat keskimäärin merkittävästi herkemmin onnettomuuksiin.
Neliveto lisää onnettomuusriskiä. Tutkimuksessa on erittäin merkittävä otanta onnettomuuksia. Itselleni en perustele nelivetoa turvallisuusvarusteena. Se on 100% mukavuusvaruste, joka lisää selvästi onnettomuusriskiä.
Lainaus käyttäjältä: rami - 08.05.17 - klo:18:58
Samoin kulutus nousee siihen malliin, että sillä kulutuserolla etuvetoiseen voin maksaa itselleni JOKA vuosi ilmaisen liikennevakuutuksen. Enemmin minulle kelpaa ilmainen liikennevakuutus kuin se putkenpätkä ja perä. ;)
No esim. tuossa omassa QQ:ssa nelikon kulutuslisä on "huimat" 0.5 sadalle ::)
Lainaus käyttäjältä: rami - 08.05.17 - klo:19:23
Ompas "konkari" kovassa vedossa kun "kahva edellä" vedetään. Minun ei ole tarvinnut vielä koskaan vetää kahva edellä vaikka kilsoja kertyy reippaasti yli 1 000 000 km. SIKSI varmaankaan en tarvitse sisiliskoautoa.
Mitä se hyödyttää jos pääset joskus liikkeelle risteyksestä ensimmäisenä jos olet ? Kumminkin seuraavassa risteyksessä olet jälleen samassa jonossa kun muutkin. Hyvät nastarenkaat toimivat erittäin hyvin Suomen talvessa. Tietenkin kuskin päässäkin pitää olla älliä. Toinen turha varuste (beibivaruste) on sutimisenesto. Hyvällä kaasunkäytöllä jäisestä risteyksestä pystyy taitava kuljettaja lähtemään paremmin liikkelle ilman sutimisenestoa kuin sutarilla. ;)
Jaa, että piti mennä miltei henkilökohtaisuuksiin. Ajele millä ajelet, mutta älä rupea vittuilemaan!
Miljoonaa kilometriä ei aivan ole kasassa. Kortti ollut vuodesta 90. Auton ratissa tavalla tai toisella 10-vuotiaasta. Bonarit olleet aina niin korkeat kuin mahdollista saada. Ei ole noita vahinkoja käynyt. Eikä muuten ole sakkojakaan saatu.
Kahva edellä ei tietenkään liikenteen seassa mennä, paitsi nyt joskus pikku sladissa.
Oot sää kyllä melkoinen despootti ;D ;D ;D
PS. Motollakin on tullut ajeltua ja pätevyyksiä vesillä kulkeviin aluksiinkin hankittua. Lentolupakirjaa ei sentään ole...
:D
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 08.05.17 - klo:20:48
...
Neliveto lisää onnettomuusriskiä.
...
Ei lisää. Nelivetoautojen kuljettajat saattavat
keskimäärin väärine asenteineen ja luuloineen olla alttiimpia onnettomuuksille, josta on sitten tehty virheellisiä tulkintoja kohdistuen auton vetotapaan. Mutta itse nelivetoisuus tekniikkana ei yksinkertaisesti voi lisätä onnettomuusriskiä.
Päinvastoin.. täysin identtisellä ajoprofiililla 2-vetoisen kanssa 4-veto on turvallisempi.
Nelivedon suurin anti on toki mukavuus ja vaikeakulkuisten paikkojen saavutettavuus, mutta se on toinen juttu se.
Jännä homma, että mitä kahvipöytäkeskustelua olen kuunnellut, niin kyllä jokainen ottaisi autoonsa nelivedon. Varsinkin jos vielä sellaisella joskus ajanut. Paras on kuulla näiden ihmisten mielipiteitä jotka ovat palanneet takaisin vajaavetoiseen. Eipä ole kovin moni niistä todenneet, että parempaan suuntaan meni, mutta kumma kaipuu on takaisin nelivetoon.
Neliveto on yliveto. Yleensäkkin jos ongelma on ratin ja penkin välissä ei se ole vetotavasta tai ajoneuvosta kiinni...
Myin nelivetoautoni ja ostin takavetoauton. Koskaan en kaivannut takaisin nelivetoon, enkä ole kaivannut sen jälkeenkään.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 08.05.17 - klo:21:44
Ei lisää. Nelivetoautojen kuljettajat saattavat keskimäärin väärine asenteineen ja luuloineen olla alttiimpia onnettomuuksille, josta on sitten tehty virheellisiä tulkintoja kohdistuen auton vetotapaan. Mutta itse nelivetoisuus tekniikkana ei yksinkertaisesti voi lisätä onnettomuusriskiä.
Päinvastoin.. täysin identtisellä ajoprofiililla 2-vetoisen kanssa 4-veto on turvallisempi.
Nelivedon suurin anti on toki mukavuus ja vaikeakulkuisten paikkojen saavutettavuus, mutta se on toinen juttu se.
Nimenomaan nelivetotekniikka lisää. Neliveto peittää alle liukkaustuntuman. Vajakilla huomaat väistämättä liukkaalla kelillä liukkauden ja nopeammin liukkaisvaihtelut. Neliveto vaatii aktiivisempaa ajamista liukkaalla kelillä. Itsellä ei ainakaan pysy viretila aina sillä tasolla että muistaiain aktiivisesti jarrutuksilla... tarkkailla liukkautta. Nelivedolla tulee harha pidosta, mutta häiriötilanteessa neliveto ei pysähtyy lisääntyneen painon ja vauhdin vuoks paljoni hitaammin.
En millään jaksa uskoa että nelivetokuskit olisivat keskimäärin noin paljon seniilimpiä tai tyhmempiä. Ero tulee 100% varmuudella nelivedon luomasta pito/turvallisuusharhasta. Vajakki varoittaa sutimisena liukkaaata kelistä jokaisessa lähdössä.
Heikentyneestä turvallisuudesta huolimatta ajan paljon mielummin nelivedolla. Mukavuus mökkitiellä ja peräkärryhommissa suurin lisä. Toivon että nelivetoihin tulisi luotettava liukkausvaroitin, joka varoittaa ennen vakautusta liukkaasta kelistä ja liukkauden nopeista muutoksista. Kaksivedolla liullauden huomaa helposti, mutta nelivedolla jää välillä huomaamatta.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 08.05.17 - klo:22:52
Nimenomaan nelivetotekniikka lisää. Neliveto peittää alle liukkaustuntuman. Vajakilla huomaat väistämättä liukkaalla kelillä liukkauden ja nopeammin liukkaisvaihtelut. Neliveto vaatii aktiivisempaa ajamista liukkaalla kelillä. Itsellä ei ainakaan pysy viretila aina sillä tasolla että muistaiain aktiivisesti jarrutuksilla... tarkkailla liukkautta. Nelivedolla tulee harha pidosta, mutta häiriötilanteessa neliveto ei pysähtyy lisääntyneen painon ja vauhdin vuoks paljoni hitaammin.
En millään jaksa uskoa että nelivetokuskit olisivat keskimäärin noin paljon seniilimpiä tai tyhmempiä. Ero tulee 100% varmuudella nelivedon luomasta pito/turvallisuusharhasta. Vajakki varoittaa sutimisena liukkaaata kelistä jokaisessa lähdössä.
Heikentyneestä turvallisuudesta huolimatta ajan paljon mielummin nelivedolla. Mukavuus mökkitiellä ja peräkärryhommissa suurin lisä. Toivon että nelivetoihin tulisi luotettava liukkausvaroitin, joka varoittaa ennen vakautusta liukkaasta kelistä ja liukkauden nopeista muutoksista. Kaksivedolla liullauden huomaa helposti, mutta nelivedolla jää välillä huomaamatta.
Nimen omaan. Vaatii aktiivista ajoa, ettei turhaa turvallisuudentunnetta pääse syntymään. Samaa kirjoittelin aiemmin. Tai sitten pitää ajella muun liikenteen tahdissa. Kieltämättä nelikolla "pääsee", jolloin nopeudet saattavat nousta. Kiihdytyksissä pitää antaa ongelmakeleillä välillä kenkää että huomaa liukkauden, samoin jarrutella pitää reippaammin aina välillä samasta syystä.
Nopeudet aiheuttavat riskin, ei vetotapa.
Massa ei lisää jarrutusmatkaa fysiikan lakienkaan mukaan. Neliveto toisaalta ei lyhennä jarrutusmatkoja.
Hyvä idea tuo liukkausvaroitin! Internet of things voisi tuoda tähän ratkaisun, jos autot välittäisivät tiedon luistoneston, esp: ja abs:n toiminnasta pilven kautta toisilleen vetotavasta riippumatta. Matka-ajossa aktiivinen varoitin vaatisi jarruttavan Peiserer-pyörän asentamisen autoihin.
Tuo massa ei tosiaankaa lisäisi lainkaan jarrutusmatkaa, jos jarrujen teho kasvaisi kasvavan inertian ja hitausmomentin (perä)nsuhteessa. Ero liukkaalla pinnalla häviävän pieni (jarrujen teho ei kriittinen).
Mielenkiintoista tutkimuksesta on havaita, että neliveto ei pysty kompensoimaan edes 10% nopeuseroa turvallisuudesta, vaan jo tuolla nopeuserolla nelivedolla tappaa itsensä, omaisensa ja ystävänsä 30% suuremmalla.varmuudella. Todennäköisesti nelivedon vakauslisä on luokkaa 0-1 % ja nelivedon luoma pidon harha nostaa nopeuserot 10% tasolle johtaen merkittävästi lisääntyvään vammautumisriskiin.
Nelivetoa suositeltiin huonomman turvallisuuden vuoksi ainoastaan, niille jotka välttämättä.tarvitsevat vetopitoa.
Tämä nelivedon dissaus on yhtä surullista luettavaa, kuin kitka/nasta keskustelu. Nastoilla ajavat ovat kädettömiä, taidottomia ja vastuuttomia. Nyt sitten yhden vakuutusyhtiön tutkimuksen mukaan samoin myös nelivedoilla ajavat. Minä ajan nelivedolla ja talvella parhailla nastarenkailla. Ihan sen vuoksi, että maksimoin pidon ja hauskuuden. Antaa köyhien ja kateellisten ajella vajaavetoisilla ja maitopurkin kokoisilla moottoreilla. Minä nautin vielä ajamisesta, kun pystyn sekä voin, ettei tympäise rollaattorin kyydissä vanhainkodissa ;).
Ai niin mitä vakauteen tulee, niin aika useasti tulee ajettua saman päivän aikana saman korimallin ocuilla joista toinen on vajaavetoinen ja toinen nelivetoinen. Ei tarvitse miettiä kummalla lähtisin ajamaan matkaa.
Eiköhän kummininkin laaja ruotsalainen tutkimus ole asia johon kannattaa uskoa. Tehokkaat nelivedot sopii leikkikaluksi hyville kuskille jotka ovat tasoa rallikuskeja. (vahinko vaan, että tälläinen leikkiminen ei sovi yleisille teille) Ei 80% näistäkään kirjoittajista pysty hallitsemaan kriittisisä oloissa tehokasta autoa jos noputta on runsaasti. Tämänhän tutkimuskin jo osoittaa. Luulo siitä, että on hyvä kuski on usein sitä harhakuvaa. Tutkimus osoittaa tilastoineen jälleen tämän asian. Ei sekään tee hyvää kuskia vaikka kortti olisi ollut 27 vuotta.
Omilla vanhemmilla lapsillakin on ollut kortti jo tuon ajan ja silti joudun heitä tielläliikkumisessa opettamaan jopa vilkun käytössä. Itselläni on ollut kortti jo niin kauan pidän lähinnä vitsinä jos joku kehuu kortin iäksi 27 vuotta.
Liikenteessä liikkuminen on kokonaisuus jossa pitää älytä käyttää järkeä ja huomioida toiset eikä kouhottaa jonkin ritsan kanssa. Lapsellista leikkimistähän tuo nelivedoilla kiihyttely tuolla tienpäällä on. Talvisissa risteyksissä tuo "kusi" useasti kihahtaa siellä aivoissa ja pitää näyttää kuinka tämä nyt lähtee. Kumminkin sama lillupääkuski on seuraavassa risteyksessä jälleen siinä odottamassa valojen vaihtumista. Niin tai näin ajakoon jokainen millä haluaa haluaa. Itse arvostan tielläliikkumista ja ensiluokkaisia renkaita jotka takaavat aika paljon turvallisuutta tienpäällä.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 09.05.17 - klo:08:08
Tämä nelivedon dissaus on yhtä surullista luettavaa, kuin kitka/nasta keskustelu. Nastoilla ajavat ovat kädettömiä, taidottomia ja vastuuttomia. Nyt sitten yhden vakuutusyhtiön tutkimuksen mukaan samoin myös nelivedoilla ajavat. Minä ajan nelivedolla ja talvella parhailla nastarenkailla. Ihan sen vuoksi, että maksimoin pidon ja hauskuuden. Antaa köyhien ja kateellisten ajella vajaavetoisilla ja maitopurkin kokoisilla moottoreilla. Minä nautin vielä ajamisesta, kun pystyn sekä voin, ettei tympäise rollaattorin kyydissä vanhainkodissa ;).
Ai niin mitä vakauteen tulee, niin aika useasti tulee ajettua saman päivän aikana saman korimallin ocuilla joista toinen on vajaavetoinen ja toinen nelivetoinen. Ei tarvitse miettiä kummalla lähtisin ajamaan matkaa.
Sun kannattaa kumminkin ottaa huomioon, että ei jonkin nelivedon hankinta ole monellekkaan rahakysymys. Minä ainakin ostan aina autoni tarpeiden mukaan ja käteisellä. Kannattahan siitä ajosta nauttia jos saa kiksejä siitä. Kiksit vaan tilastojen mukaan ovat olleet monelle kohtalokkaita. Tarpeeksi paljon kun kulkee tienpäällä niin alkaa arvostamaan ihan eri asioita. ;)
Lainaus käyttäjältä: rami - 09.05.17 - klo:08:15
Eiköhän kummininkin laaja ruotsalainen tutkimus ole asia johon kannattaa uskoa. Tehokkaat nelivedot sopii leikkikaluksi hyville kuskille jotka ovat tasoa rallikuskeja. (vahinko vaan, että tälläinen leikkiminen ei sovi yleisille teille) Ei 80% näistäkään kirjoittajista pysty hallitsemaan kriittisisä oloissa tehokasta autoa jos noputta on runsaasti. Tämänhän tutkimuskin jo osoittaa. Luulo siitä, että on hyvä kuski on usein sitä harhakuvaa. Tutkimus osoittaa tilastoineen jälleen tämän asian. Ei sekään tee hyvää kuskia vaikka kortti olisi ollut 27 vuotta.
Omilla vanhemmilla lapsillakin on ollut kortti jo tuon ajan ja silti joudun heitä tielläliikkumisessa opettamaan jopa vilkun käytössä. Itselläni on ollut kortti jo niin kauan pidän lähinnä vitsinä jos joku kehuu kortin iäksi 27 vuotta.
Liikenteessä liikkuminen on kokonaisuus jossa pitää älytä käyttää järkeä ja huomioida toiset eikä kouhottaa jonkin ritsan kanssa. Lapsellista leikkimistähän tuo nelivedoilla kiihyttely tuolla tienpäällä on. Talvisissa risteyksissä tuo "kusi" useasti kihahtaa siellä aivoissa ja pitää näyttää kuinka tämä nyt lähtee. Kumminkin sama lillupääkuski on seuraavassa risteyksessä jälleen siinä odottamassa valojen vaihtumista. Niin tai näin ajakoon jokainen millä haluaa haluaa. Itse arvostan tielläliikkumista ja ensiluokkaisia renkaita jotka takaavat aika paljon turvallisuutta tienpäällä.
Tähän kiteytyy tämä kaikki katkeruus. Meillä jos vanhempi rupeaa neuvomaan vänkärinpaikalta, niin hän siirtyy sen jälkeen liikkumaan jollain muulla kulkuneuvolla.
Toiset joutuu ongelmiin millä tahansa liikkumismuodolla. Toiset ei! Ja en tuosta kaahaamisestakaan tiedä, kun ylinopeussakkojen määrä on 0 ja kilometrejä tulee vuoteen 50-70tkm. Toki radalla tulee päästeltyä moottoripyörällä sekä autolla vuosittain.
Lainaus käyttäjältä: rami - 09.05.17 - klo:08:23
Sun kannattaa kumminkin ottaa huomioon, että ei jonkin nelivedon hankinta ole monellekkaan rahakysymys. Minä ainakin ostan aina autoni tarpeiden mukaan ja käteisellä. Kannattahan siitä ajosta nauttia jos saa kiksejä siitä. Kiksit vaan tilastojen mukaan ovat olleet monelle kohtalokkaita. Tarpeeksi paljon kun kulkee tienpäällä niin alkaa arvostamaan ihan eri asioita. ;)
Sulla taisi olla se miljoona kilometriä takana? Olet melkoinen aloittelija ja ottaen huomioon, että jos olet vielä sairaseläkkeellä, niin sitä suuremmalla syyllä aikoinaan olisin ajanut sellaisella autolla mikä tekee ajamisesta miellyttävää ja mukavaa. Toiset kitkuttaa sillä 90-luvun corollalla, joka on pomminvarma. Toiset taas ajaa VAG:lla sen vuoksi, että ne on hyviä silloin, kun TOIMIVAT.
Ja ei tästä elämästä kukaan elävänä selviä. Mielummin kuolen tiedostaen, että olen elänyt, kuin vain säästämällä joka centin sukan varteen, mutta jokainen tyylillään. Ai niin ja minäkin ostan autot käteisellä.
Lainaus käyttäjältä: rami - 09.05.17 - klo:08:15
Eiköhän kummininkin laaja ruotsalainen tutkimus ole asia johon kannattaa uskoa. Tehokkaat nelivedot sopii leikkikaluksi hyville kuskille jotka ovat tasoa rallikuskeja. (vahinko vaan, että tälläinen leikkiminen ei sovi yleisille teille) Ei 80% näistäkään kirjoittajista pysty hallitsemaan kriittisisä oloissa tehokasta autoa jos noputta on runsaasti. Tämänhän tutkimuskin jo osoittaa. Luulo siitä, että on hyvä kuski on usein sitä harhakuvaa. Tutkimus osoittaa tilastoineen jälleen tämän asian. Ei sekään tee hyvää kuskia vaikka kortti olisi ollut 27 vuotta.
Omilla vanhemmilla lapsillakin on ollut kortti jo tuon ajan ja silti joudun heitä tielläliikkumisessa opettamaan jopa vilkun käytössä. Itselläni on ollut kortti jo niin kauan pidän lähinnä vitsinä jos joku kehuu kortin iäksi 27 vuotta.
Liikenteessä liikkuminen on kokonaisuus jossa pitää älytä käyttää järkeä ja huomioida toiset eikä kouhottaa jonkin ritsan kanssa. Lapsellista leikkimistähän tuo nelivedoilla kiihyttely tuolla tienpäällä on. Talvisissa risteyksissä tuo "kusi" useasti kihahtaa siellä aivoissa ja pitää näyttää kuinka tämä nyt lähtee. Kumminkin sama lillupääkuski on seuraavassa risteyksessä jälleen siinä odottamassa valojen vaihtumista. Niin tai näin ajakoon jokainen millä haluaa haluaa. Itse arvostan tielläliikkumista ja ensiluokkaisia renkaita jotka takaavat aika paljon turvallisuutta tienpäällä.
Ramille ei tunnu kelpaavan muiden valinnat. Itse kun ei sitä akselia ja ratasta (vai miten se nelivedon määritelmä meni?) tarvitse, niin muutkaan ei sitä voi tarvita! Kieltää pitäisi koko ratkaisu. Ja heikkoa on, jos 27 vuotta autolla ajanutta joutuu "opettamaan". Taitaa kertoa enemmän "opettajasta" kuin opetettavasta?
Itsellä on se tilanne, että olen omistanut järjestyksessä 5 etuvetoautoa sitten 2 nelivetoa ja nyt on alla etuveto. Ja kyllä tää nykyinen tuntuu aika heikolta esitykseltä nelivedon jälkeen. Uusi auto onkin tilattu ja siirryn takaisin nelivetoon. Kysymys ei ole siitä, että etuvedolla ei pärjäisi. Etuvedolla kyllä pärjää lähes aina. Joku yksittäinen kärrynveto on tullut, jossa etuveto antautui. Nelivedon tuoma vakaus ja etenemiskyky vaan ovat niin mukavia, että sitä ihan oikeasti kaipaa.
Jos pitäisi valita lähdenkö huonossa kelissä maantielle nykyisellä autollani vai edellisellä nelivetoautolla, niin aivan varmasti nelivedolla lähtisin. Ja täsmennetään vielä, että nykyinen autoni on kalliimpi kuin edellinen neliveto. Saa ruotsalaisten tutkimukset sanoa mitä tahansa, mutta neliveto on parempi...
Se on kyllä huvittavaa kun muita palstalaisia joku pitää täysinä idiootteina. Jaa että jos on 100 vuotta ollut ajokortti, niin se on joku mittari. Väitän että jos ajokortti ollut kymmeniä vuosia ilman onnettomuuksia ja sakkoja se kertoo ainakin maltista ja kehittyneestä pelisilmästä liikenteessä.
En ole väittänyt olevani mitenkään erikoinen kuski. Joku antaa nyt itse olevansa huippukuski miljoonalla kilometrillään. Jos kortti ollut 40-50 vuotta, tuo on aika vaatimaton ajomäärä.
Auton kahva edellä vienti, rataharjoittelu yms kehittävät ja ylläpitävät auton hallintataitoja myös äkkitilanteessa. Se nyt vain on päivän selvää! Jos pelkästään ajelee vaikka kolme miljoonaa kilometriä tiellä, voi yllättävä tilanne muodostua kohtalokkaaksi. Pitäisi huippukuskinkin tämä ymmärtää. Esim ilman ESP:tä olevalla 400++ tehoisella nelivetoautolla (Esim Subaru Sti:llä) harjoittelu voisi olla avartava kokemus jopa miljoonan ajaneelle konkarillekin.
Neliveto ei taatusti heikennä ajoneuvon hallittavuutta, päinvastoin. Nopeus pitää vain pitää samana, jottei etua syödä pois pidentyneiden jarrutusmatkojen myötä.
Edelleenkin olett melkoinen despootti. Voisit lopettaa vänkäämisen ja ennen kaikkea henkilökohtaisuudet. Tämän hetkisellä kirjoitustyylillä keräät lähinnä sääliä. Näin sinuakin kunnioitettaisiin, koska kokemusta ja tietoa sinulla kyllä on. Kuten Karppa totesi, tämä on vain yksi tutkimus. Tutkimus ei täytä tieteellisen tutkimuksen kriteereitä joissa eri asioiden riippuvuussuhteet olisi selvitetty ja huomioitu.
Peace :) ;)
Onhan se neliveto parempi, mutta huolettomalle kuskille riskialtis, eikä useimmat sitä oikeasti tarvitse, makuasioita.
En ymmärrä miten neliveto on huolettomalle kuskille yhtään riskialttiimpi kun esim. etuveto? Kyllä tuo etuveto lähtee mutkasta penkan puolelle ennen nelivetoa jos samaa vauhtia mennään.
Itse ajan samalla ajotyylillä kun edellisen etuvedollisen auton kanssa, talvella toki ei tarvii jäädä miettimään risteyksiin ja hidastamaan liikennettä, on tuo valoista lähtö täällä muutenkin niin hemmetin hidasta, välillä tuntuu seuraako ihmiset noita valojen vaihtumisia ollenkaan. Tai sitten vasta vihreällä aletaan etsiä kepillä ykköstä.
Jääradalla olisi kyllä kiva käydä joskus, omasta autosta saa kaikki ESP:t yms pois.
Lainaus käyttäjältä: kmheisk2 - 09.05.17 - klo:08:48
Ramille ei tunnu kelpaavan muiden valinnat. Itse kun ei sitä akselia ja ratasta (vai miten se nelivedon määritelmä meni?) tarvitse, niin muutkaan ei sitä voi tarvita! Kieltää pitäisi koko ratkaisu. Ja heikkoa on, jos 27 vuotta autolla ajanutta joutuu "opettamaan". Taitaa kertoa enemmän "opettajasta" kuin opetettavasta?
Itsellä on se tilanne, että olen omistanut järjestyksessä 5 etuvetoautoa sitten 2 nelivetoa ja nyt on alla etuveto. Ja kyllä tää nykyinen tuntuu aika heikolta esitykseltä nelivedon jälkeen. Uusi auto onkin tilattu ja siirryn takaisin nelivetoon. Kysymys ei ole siitä, että etuvedolla ei pärjäisi. Etuvedolla kyllä pärjää lähes aina. Joku yksittäinen kärrynveto on tullut, jossa etuveto antautui. Nelivedon tuoma vakaus ja etenemiskyky vaan ovat niin mukavia, että sitä ihan oikeasti kaipaa.
Jos pitäisi valita lähdenkö huonossa kelissä maantielle nykyisellä autollani vai edellisellä nelivetoautolla, niin aivan varmasti nelivedolla lähtisin. Ja täsmennetään vielä, että nykyinen autoni on kalliimpi kuin edellinen neliveto. Saa ruotsalaisten tutkimukset sanoa mitä tahansa, mutta neliveto on parempi...
No kerro miksi minun pitäisi ostaa nelivetoauto vaikka en sitä tarvitse?
Lainaus käyttäjältä: erttuli - 09.05.17 - klo:09:29
En ymmärrä miten neliveto on huolettomalle kuskille yhtään riskialttiimpi kun esim. etuveto? Kyllä tuo etuveto lähtee mutkasta penkan puolelle ennen nelivetoa jos samaa vauhtia mennään.
Itse ajan samalla ajotyylillä kun edellisen etuvedollisen auton kanssa, talvella toki ei tarvii jäädä miettimään risteyksiin ja hidastamaan liikennettä, on tuo valoista lähtö täällä muutenkin niin hemmetin hidasta, välillä tuntuu seuraako ihmiset noita valojen vaihtumisia ollenkaan. Tai sitten vasta vihreällä aletaan etsiä kepillä ykköstä.
Jääradalla olisi kyllä kiva käydä joskus, omasta autosta saa kaikki ESP:t yms pois.
Niin et ymmärrä? En minäkään ymmärrä. Mutta useasti se nelikolla ajava on päästään omanlaisensa ja tapahtuu ikäviä asioita julkisessa liikenteessä. ( ajattelumailma klikkaa todellisuuden kanssa, KYLL,,H,,N tällä nyt pääsee vaikka miten ja vaikka kaikkien edelle) Sitähän tämä suuri tutkimus justiin osoitaa, että P,,,, / ajoneuvon hallinta ja ominaisuudet eivät ole kohdallaan. Sen takia tämä tilasto on niin karmeaa tekstiä. En ihmettele.
Lainaus käyttäjältä: rami - 09.05.17 - klo:09:41
No kerro miksi minun pitäisi ostaa nelivetoauto vaikka en sitä tarvitse?
Koska olen käskenyt tai edes suositellut sinua ostamaan nelivedon? Minun puolesta sinä saat ajaa juuri sellaisella autolla kuin sinä haluat. Hienoa, jos se vastaa sinun toiveita.
Kuten totesin - minä taas arvostan nelivetoa ja siksi siirryn siihen takaisin.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 09.05.17 - klo:08:08
Nastoilla ajavat ovat kädettömiä, taidottomia ja vastuuttomia. Nyt sitten yhden vakuutusyhtiön tutkimuksen mukaan samoin myös nelivedoilla ajavat.
Pitäsköhän sitä ruveta pitämään itseään jo jonain ylitaitavana kuskina, koska alla on nelikko kitkoilla, onnettomuuksien lkm 0 ja korttikin sentään "jo" -86 lähtien taskussa kirjainyhdistelmällä ABE ja jokainen noista on ihan aktiivikäytössäkin ;)
Tehokas nelivetoautomaatti, uusi auto hyvällä esp-järjestelmällä ja vähänkin verhoavalla tuntumalla antaa pelottavan hyvän kuvan tien pidosta.
Tämä on omiaan:
- provosoitumaan liikenteessä muitten hiturointiin
- tekemään enemmän ohituksia
- lähtemään risteyksestä pienempiin rakoihin
- tuomaan pientä leikkimieltä valoista / risteyksistä lähdettäessä, perää irti jne
Toisaalta:
Jos ei harrasta mitään ylläolevia niin tuo vakaaman etenemisen, vähentää samalla nopeudella edetessä vikurointia, vähentää tarvetta "ottaa vauhtia" mäkiin, lumituiskupenkkoihin jne.
Eli hyvin perilläolevalle kuskille joka on varovainen nelikko tuo selvää etua.
Yhtäkkiä nelikon alle saava leikkimielinen ajaja saa itsensä pahempiin ongelmiin.
-> Pienetkin perseilyt näkyy enemmän onnettomuustilastoissa suuremman nopeuden vuoksi.
Jos vajakilla ajat vain ojaan ja lähtee naapurivoimin irti, nelikolla saatat olla rutussa ja hinausauton tarpeessa.
Samoin muissa onnettomuustyypeissä. Lisävauhti tuo aina lisää ongelmia, joten jos nelikolla osakin autoilijoista ajaa kovempaa, se vain näkyy tilastoissa.
Lainaus käyttäjältä: mabe - 09.05.17 - klo:10:35
Tehokas nelivetoautomaatti, uusi auto hyvällä esp-järjestelmällä ja vähänkin verhoavalla tuntumalla antaa pelottavan hyvän kuvan tien pidosta.
Tämä on omiaan:
- provosoitumaan liikenteessä muitten hiturointiin
- tekemään enemmän ohituksia
- lähtemään risteyksestä pienempiin rakoihin
- tuomaan pientä leikkimieltä valoista / risteyksistä lähdettäessä, perää irti jne
Toisaalta:
Jos ei harrasta mitään ylläolevia niin tuo vakaaman etenemisen, vähentää samalla nopeudella edetessä vikurointia, vähentää tarvetta "ottaa vauhtia" mäkiin, lumituiskupenkkoihin jne.
Eli hyvin perilläolevalle kuskille joka on varovainen nelikko tuo selvää etua.
Yhtäkkiä nelikon alle saava leikkimielinen ajaja saa itsensä pahempiin ongelmiin.
-> Pienetkin perseilyt näkyy enemmän onnettomuustilastoissa suuremman nopeuden vuoksi.
Jos vajakilla ajat vain ojaan ja lähtee naapurivoimin irti, nelikolla saatat olla rutussa ja hinausauton tarpeessa.
Samoin muissa onnettomuustyypeissä. Lisävauhti tuo aina lisää ongelmia, joten jos nelikolla osakin autoilijoista ajaa kovempaa, se vain näkyy tilastoissa.
+1
Se on juurikin pääkopasta kiinni, ei vetotavasta.
Nelivedon vakaus lisää turvallisuutta kun vauhti ei nouse ja kuljettajalla jatkuvasti hyvä tauchi vallitseviin pito-olosuhteisiin.
Mutta kuljettaja, joka ei koskaan harjoittele ääritilanteita radalla, jäällä tai tyhjällä parkkipaikalla ei myöskään opi hallitsemaan autoa "selkärangasta" ääritilanteissa. Aina voi tulla joku kohnaaja eteen, jolloin pitää kyetä hallittuun väistöön tai vaikka kylmänviileään ojaan ajoon nokkakolarin välttämiseksi.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 09.05.17 - klo:08:08
Minä ajan nelivedolla ja talvella parhailla nastarenkailla. Ihan sen vuoksi, että maksimoin pidon ja hauskuuden. Antaa köyhien ja kateellisten ajella vajaavetoisilla ja maitopurkin kokoisilla moottoreilla. Minä nautin vielä ajamisesta, kun pystyn sekä voin, ettei tympäise rollaattorin kyydissä vanhainkodissa ;).
Ai niin mitä vakauteen tulee, niin aika useasti tulee ajettua saman päivän aikana saman korimallin ocuilla joista toinen on vajaavetoinen ja toinen nelivetoinen. Ei tarvitse miettiä kummalla lähtisin ajamaan matkaa.
Rahamiehenä maksimoit sitten hauskuutta miettimällä sitä, millainen diesel Ocu on se ultimaattinen ajonautinnen lähde, jota on ilo muistella vanhainkodissa.
Lainaus käyttäjältä: erttuli - 09.05.17 - klo:09:29
En ymmärrä miten neliveto on huolettomalle kuskille yhtään riskialttiimpi kun esim. etuveto? Kyllä tuo etuveto lähtee mutkasta penkan puolelle ennen nelivetoa jos samaa vauhtia mennään.
Ei sitä etuvetoa mikään penkkaan vedä, vaan mutkanopeudet ovat hyvin lähelle samoja eri vetotavoilla. Kilvanajossa nelivedon etu tulee siinä, että mutkan jälkeen sillä voi kiihdyttää nopeammin ja aikaisemmin. Esimerkiksi uusimmassa Auto Bildissä on vertailussa samoja malleja etu- ja nelivetoisina. Märällä käsittelyradalla nopeudet ovat hyvin lähellä toisiaan ja erot menevät ristiin etu- ja nelivedon välillä autosta riippuen.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 08.05.17 - klo:20:15
Kun mennään ohi, niin ajetaan lujempaa kuin ohitettava => riskitaso nousee.
Liukkaalla kelillä neliveto tarjoaa mahdollisuuden moiseen, mutta ko. tekniikka ei pakota siihen. Vetotapa ei siis ole lujempaa ajamisen syy, vaan syynä on kuljettajan riskinotto.
Mukavaa jaarittelua, mutta alkaa kiertämään jo tuttua juupas joopas kehää ;D
Kuljettajan virheitähän onnettomuudet yleensä ovat. Vaikka alla olisi joku nykypäivän standardeilla hyvin onnettomuusaltis 70-luvun auto, niin kyllä silläkin tiellä pysyy, mutta se vain vaatii enemmän kuljettajalta kuin nykyautolla ajaminen. Sama homma tässä kaksi- ja nelivetoisten erossakin. Kaksivetoinen tuo selvemmin ilmi olosuhteiden haastavuuden ja se tuo turvallisuutta. Tuota voisi verrata vaikkapa ohjaustuntoon. Ei tunnoton ohjauskaan automaattisesti itseään ojaan käännä, mutta tunnokas ohjaus antaa arvokasta tietoa tarjolla olevasta kitkasta, joka auttaa kuljettajaa oikeiden valintojen tekemisessä.
Ohi pääsee kyllä kaksivetoisellakin, mutta ero on siinä, että kaksivetoinen ilmoittaa selvemmin olosuhteiden haastavuuden ja siinä se tuon tutkimuksen ydinajatus olikin.
Lainaus käyttäjältä: kmheisk2 - 09.05.17 - klo:08:48
...
Jos pitäisi valita lähdenkö huonossa kelissä maantielle nykyisellä autollani vai edellisellä nelivetoautolla, niin aivan varmasti nelivedolla lähtisin. Ja täsmennetään vielä, että nykyinen autoni on kalliimpi kuin edellinen neliveto. Saa ruotsalaisten tutkimukset sanoa mitä tahansa, mutta neliveto on parempi...
Juuri tästähän tuossa tutkimuksessa on kyse. Nelikon vetopito on sen verran parempi, ettei kiihdytyttäessä huomaa pinnan liukkautta, jolloin tilannenopeus on helposti arvioitu pitävämmän alustan mukaan.
Kun jotain yllättävää tapahtuu, ja pitää ruveta korjaaviin toimenpiteisiin, jarruttavia pyöriä on tasan samanverran, kuin vajaa vetoisessa. Tietääkseni ei ole ajonvakautusjärjestelmiä jotka painaisivat kaasua, joka vedättäisi 4-vetoisen takaisin tielle, kun penkka kutsuu.
Lainaus käyttäjältä: JPN_V70D3OR - 09.05.17 - klo:15:51
Kun jotain yllättävää tapahtuu, ja pitää ruveta korjaaviin toimenpiteisiin, jarruttavia pyöriä on tasan samanverran, kuin vajaa vetoisessa. Tietääkseni ei ole ajonvakautusjärjestelmiä jotka painaisivat kaasua, joka vedättäisi 4-vetoisen takaisin tielle, kun penkka kutsuu.
Nuo nelivetoisten kaasulla ohjaamiset juontavat juurensa ajalta, jolloin kehittymättömät lukot aiheuttavat nelivetoisissa käytösvirheitä. Voimansiirto sai esmerkiksi auton puskemaan helposti, mutta kaasulla pystyi vaikuttamaan tuohon ongelmaan. Normaalisti veto vain vähentää renkaan sivuttaispitoa, jolla autoa ohjataan.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 09.05.17 - klo:15:05
Rahamiehenä maksimoit sitten hauskuutta miettimällä sitä, millainen diesel Ocu on se ultimaattinen ajonautinnen lähde, jota on ilo muistella vanhainkodissa.
Mistä sinä tiedät minkälaisilla autoilla minä olen ajanut ja ajan...
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 08.05.17 - klo:10:48
Tuollaisenaan Folksamin tuore tutkimus on mielipidevaikuttamista, jolla voidaan pohjustaa vakuutusmaksujen nostoa.
Minusta Folksamin raportin pääpointti on siinä, että nelivetoautojen hyvä pito esimerkiksi liikkeellelähdössä on omiaan lisäämään kuljettajien turvallisuudentunnetta ja/tai antamaan heille jossain määrin virheellisen käsityksen ajokelistä. Tämä puolestaan voi johtaa suurempaan ajo- ja tilannenopeuteen, mikä puolestaan lisää onnettomuusriskiä ja mahdollisesti myös onnettomuuden seurauksien vakavuutta. Verrattuna siis siihen, että sama kuljettaja ajaisi kaksivedolla. Mainittu seikka ei varmaankaan tee nelivetoisista autoista oletusarvoisesti muita autoja vaarallisempia. Mutta edellä mainituista syistä nelivedolla on joihinkin kuljettajiin vaikutus, jonka seurauksena nelivedon onnettomuusriski tietynlaisessa kelissä kasvaa. On ymmärretävää, että moni suhtautuu tällaiseen näkemykseen varauksellisesti jo yksin siitä syystä, että tähän asti nelivetoon on totuttu liittämään vain positiivisia piirteitä.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 08.05.17 - klo:11:33
Rengas-asiaa en ala hämmentämään, mutta voi silläkin jotain vaikutusta olla.
Renkaiden osalta Folksamin raportissa todetaan seuraavaa:
"Lopuksi Folksam toteutti vielä aiempaan tutkimukseen (Strandroth et al, 2015) perustuvan kyselyn, jossa talvikausina 2008"2014 poliisin raportoimissa peräänajoissa mukana olleille kuljettajille lähetettiin kyselylomake. Koska poliisiraporteissa ei ole tietoa rengastyypistä, kyselylomake sisälsi kysymyksen auton talvirenkaista onnettomuushetkellä. Tulosten perusteella nelivetoisten autojen talvirenkaat olivat samat (lähes identtiset) vastaaviin kaksivetoisiin autoihin verrattuna."
Lainaus käyttäjältä: kmheisk2 - 08.05.17 - klo:11:49
Jotenkin tuntuu, että tässä on taas uusi lisäjarruvalo / ABS-jarrut / luistonestojärjestelmä keskustelu käynnissä. Eli kun jokin tekninen ratkaisu alkaa yleistymään, niin osa porukasta on huutamassa kuinka vaarallinen se on. (ilman mitään todellisia perusteluja)
Tällaista "huutamista" varmaankin esiintyy. Turvavöitäkin aikoinaan vastustettiin mm. sillä perusteella, että ne estävät kolaritilanteessa palamaan syttyneestä autosta poistumisen. Kieltämättä esimerkiksi lisäjarruvaloon aikoinaan liittynyt keskustelu oli aika hupaisaa. Toisaalta kokonaan ei voida sulkea pois sitäkään mahdollisuutta, että johonkin turvalliseksi koettuun seikkaan tai ratkaisuun voi liittyä myös turvallisuutta vähentäviä vaikutuksia.
Lainaus käyttäjältä: kmheisk2 - 08.05.17 - klo:11:49
Toki neliveto voi tosiaan hämärtää liukkauden tuntua, mutta ei siitä turvattomampaa autoa saa. Nelivedolla ajaessa vaan pitää muistaa, että talvella on liukasta!
Juuri tämä on yksi Folksamin raportin päähuomioista: neliveto tuottaa tiettyä turvallisuudentunnetta, minkä vuoksi kaikki kuljettajat
eivät muista, että talvella on liukasta.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 08.05.17 - klo:15:49
Niinhan se menee, että ei ne aseet tapa vaan ihmiset eli kaikille vaan kapakkiin pistoolit mukaan vai miten se menikään.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 08.05.17 - klo:16:54
Mielenkiintoinen näkökulma rinnastaa aseet ja nelivetotekniikka.
Minusta se ei ole niinkään mielenkiintoinen, vaan pikemminkin osuva (No bun intended). Erityisesti yhdysvaltalaisessa asekeskustelussa vedotaan usein siihen, että "aseet eivät tapa, vaan ihmiset". Tahalliset väkivaltarikokset ja liikenneonnettomuudet ovat tietysti kaksi täysin eri asiaa, mutta molemmissa on kuitenkin kyse syy-yhteyksien arvioinnista. Eli vaikka aseella suoritettu henkirikos vaatii aina ihmisen toimintaa, vaikuttaa rikosten määrään (muiden seikkojen ohella) myös tarjolla olevien ampuma-aseiden määrä. Samalla tavalla nelivetoautolla aiheutetussa onnettomuudessa on aina mukana myös kuljettajan osuus. Toisaalta jos nelivetoisuus on omiaan vaikuttamaan kuljettajien käyttäytymiseen tietyllä tavalla, niin silloin myös nelivedolla itsessään on vaikutusta. Se (petollinen) turvallisuudentunne nopeuden lisäyksineen kun ei nimittäin synny ilman nelivetoa. Mutta tämä ei tietenkään tarkoita, että nelivetoautot olisivat jokin liikenteen uusi nouseva uhkatekijä. Se tarkoittaa vain sitä, että asiaan, johon on totuttu liittämään vain ja ainoastaan turvallisuutta lisääviä piirteitä, saattaa liittyä myös vastakkaiseen suuntaan vaikuttavia seikkoja.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 09.05.17 - klo:09:03
Kuten Karppa totesi, tämä on vain yksi tutkimus. Tutkimus ei täytä tieteellisen tutkimuksen kriteereitä joissa eri asioiden riippuvuussuhteet olisi selvitetty ja huomioitu.
Ja riippumatta siitä, mitä "Karppa" on asiasta mieltä, niin Folksamin raporttiin kannattaa tietysti tutustua itse. Sen voi halutessaan ladata suomeksi täältä (http://www.folksam.fi/testeja-hyvia-neuvoja/liikenteessa/nelivetoiset-autot).
Nelivetoisilla autoilla ovat parempikulkuisia ja Turvallisuuden kannalta tärkeintä ovat nopeus ja talvirenkaiden valinta.
"Folksamin uudessa testissä: nelivetoiset, budget-luokan nastarenkailla varustetut autot olivat jonkin verran parempikulkuisia kuin kaksipyörävetoiset, premium-luokan nastarenkailla varustetut autot, mutta ensin mainittujen jarrutusmatka oli 20 prosenttia pitempi. Voimakkaassa jarrutuksessa nelivedolla tai kaksipyörävedolla ei kuitenkaan ole merkitystä, vaan turvallisuuden kannalta tärkeintä ovat nopeus ja talvirenkaiden valinta."
Siksi ajan nelivedolla ja parhailla talvirenkailla TALVELLA ;).
Itse ajan töiden puolesta tuhansia kilometrejä vuodessa niin vajaaveto Qashqailla, kuin nelivetoisellakin. Neliveto on vakaampi ja sillä ei jää niin usein kiinni :D
Nytkin pikkutiet on kuralla ja etuvetoista joutui työntämään.
Eron ajattavuudessa huomaa aina, kun autoa joutuu vaihtamaan.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 09.05.17 - klo:08:28
Toki radalla tulee päästeltyä moottoripyörällä sekä autolla vuosittain.
Vuokraatko moottoripyörän jostain tuota rata-ajoa varten. Muistelisin että oma pyöräsi on Suzuki GSX-R 1100 yli kahdenkymmenen vuoden takaa. Kyllä sillä päästely on aika köröttelyä.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 09.05.17 - klo:16:19
Minusta Folksamin raportin pääpointti on siinä, että nelivetoautojen hyvä pito esimerkiksi liikkeellelähdössä on omiaan lisäämään kuljettajien turvallisuudentunnetta ja/tai antamaan heille jossain määrin virheellisen käsityksen ajokelistä. ...
Juurikin näin! Vajaavetosella kun lähetee risteuksestä, tai maantiellä polkaisee kunnolla kaasua ohitukseen lähdossä ja sutaisee, niin tietää varmasti, että liukasta on. Vastaava tilanne tulee nelikolla huomattavasti liukkaammalla alustalla, ainoa mistä muutosta voi aistia on ohjaustuntuma - ennen jarrun painamista ja silloin olla vajaavetoisen kanssa samalla viivalla.
Huonolla tiellä 2- ja 4-vetoisen ero, että 4-vetoisella jää kiinni hankalampaan paikkaan
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 09.05.17 - klo:16:13
Mistä sinä tiedät minkälaisilla autoilla minä olen ajanut ja ajan...
Joku tuosta taisi kirjoittaa. Olisikohan ollut -karppa-. Muistaakseni sama nimimerkki kirjoittaa myös rahamieheksi yllättävän paljon kovin arkipäiväisten kulutushyödykkeiden kuten auton renkaiden hinnoista.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 09.05.17 - klo:16:19
Erityisesti yhdysvaltalaisessa asekeskustelussa vedotaan usein siihen, että "aseet eivät tapa, vaan ihmiset". Tahalliset väkivaltarikokset ja liikenneonnettomuudet ovat tietysti kaksi täysin eri asiaa, mutta molemmissa on kuitenkin kyse syy-yhteyksien arvioinnista. Eli vaikka aseella suoritettu henkirikos vaatii aina ihmisen toimintaa, vaikuttaa rikosten määrään (muiden seikkojen ohella) myös tarjolla olevien ampuma-aseiden määrä.
Juuri tuo jenkkien asekeskustelu oli mielessäni tuota kirjoitettaessa. Aseita puolustetaan ja kielletään vetoamalla turvallisuuteen. Yksiulottoisesti ja omanapakeskeisesti ajatellen kokonaisuus jää helposti näkemättä ja on helppo sulkea silmänsä ongelmilta toteamalla, etteivät aseet tapa.
Jotta ei aivan typerästä väännetä, niin tässä hyvä esimerkki nelivedon merkityksestä normaaleissa ajotilanteissa samoilla nopeuksilla.
https://youtu.be/t94h8B9qRnA
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 09.05.17 - klo:18:02
Joku tuosta taisi kirjoittaa. Olisikohan ollut -karppa-. Muistaakseni sama nimimerkki kirjoittaa myös rahamieheksi yllättävän paljon kovin arkipäiväisten kulutushyödykkeiden kuten auton renkaiden hinnoista.
Kuinkahan moni miljardöörikin venyttää penniä joten sun pointti oli? Aika huono provo.
Lainaus käyttäjältä: skrikoo - 09.05.17 - klo:17:47
Vuokraatko moottoripyörän jostain tuota rata-ajoa varten. Muistelisin että oma pyöräsi on Suzuki GSX-R 1100 yli kahdenkymmenen vuoden takaa. Kyllä sillä päästely on aika köröttelyä.
Olen todennut parhaaksi olla ruokkimatta enään trolleja kertomalla kaikkea. Toiset voi harrastella asioita vaikka firman piikkiin.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 09.05.17 - klo:18:50
Kuinkahan moni miljardöörikin venyttää penniä joten sun pointti oli? Aika huono provo.
Olen todennut parhaaksi olla ruokkimatta enään trolleja kertomalla kaikkea. Toiset voi harrastella asioita vaikka firman piikkiin.
Tuossa olet oikeassa että ei sinun kannata enempää trollia ruokkia, voit vaikkapa tukehtua omaan puppuusi jos liikaa syöt. Tietysti jos ukko on niin katki, että ei pysty ajelemaan rataa muilla kun firman vehkeillä, niin onhan se mukavaa että firma tulee auttamaan renkiään.
Lainaus käyttäjältä: skrikoo - 09.05.17 - klo:19:13
Tuossa olet oikeassa että ei sinun kannata enempää trollia ruokkia, voit vaikkapa tukehtua omaan puppuusi jos liikaa syöt. Tietysti jos ukko on niin katki, että ei pysty ajelemaan rataa muilla kun firman vehkeillä, niin onhan se mukavaa että firma tulee auttamaan renkiään.
Eikö se niin ollut joskus, että autoa ei kannattanut käteisellä ostaa. Joku oli sitä mieltä, että sijoittaa rahansa ja ostaa velaksi auton.
Ei jymmärä.
Minä ostan aina auton käteisellä en ikinä viitsisi velkakärryllä ajella. ;D ;D ;D
Lainaus käyttäjältä: skrikoo - 09.05.17 - klo:19:13
Tuossa olet oikeassa että ei sinun kannata enempää trollia ruokkia, voit vaikkapa tukehtua omaan puppuusi jos liikaa syöt. Tietysti jos ukko on niin katki, että ei pysty ajelemaan rataa muilla kun firman vehkeillä, niin onhan se mukavaa että firma tulee auttamaan renkiään.
Miten se paskan jauhaminen menikään rouvalta ja joista on vielä nolosti jääty kiinni:
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 16.10.16 - klo:19:42
Minä en ole myöskään satuillut mopolla ajetusta 350.000km tai moottoripyörällä ajetusta 700.000km ja yrittänyt nopeasti poistella/muutella lähetettyjä viestejä. Saati ottanut netistä jostain muusta kämpästä kuvia kodinkoneista väittäen niitä omaksi jääden kiinni, unohtaen sm-mitalleja ja missin mittoja ja mitähän muita urbaaneja legendoja olet täällä viljellyt.
Huh, 350 000 km mopolla?
350 000 km / 30 km/h (keskinopeusehdotus) = 11 667h
11 667h / 4h (pelkkää ajoa päivässä)= 2616 pv
2616 pv / 365 pv/v = 8 vuotta
Mopolla ajoa 8 vuotta joka päivä sis. joulut, pakkaset sun muut. Respectiä täältä, itsellä ei koskaan ole edes mopoa ollutkaan. Pihan kundeilla oli Monkeyt ja PV Suzukit.
Lainaus käyttäjältä: mfroberg - 09.05.17 - klo:20:53
Huh, 350 000 km mopolla?
350 000 km / 30 km/h (keskinopeusehdotus) = 11 667h
11 667h / 4h (pelkkää ajoa päivässä)= 2616 pv
2616 pv / 365 pv/v = 8 vuotta
Mopolla ajoa 8 vuotta joka päivä sis. joulut, pakkaset sun muut. Respectiä täältä, itsellä ei koskaan ole edes mopoa ollutkaan. Pihan kundeilla oli Monkeyt ja PV Suzukit.
Heimo on ajanut mopolla yli 140.000km ja on oikeasti tehnyt sen. Tuohon on mennyt aikaa 36 vuotta. Tää trollaava missi on vähän eri mitoissa ja stratosfääreissä.
https://webcache.googleusercontent.com/search?q=cache:UdHyIRU3VckJ:https://karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/140163-kilometreja-kuin-kolmesti-maapallon-ympari+&cd=1&hl=fi&ct=clnk&gl=fi
Heimo Kinnunen ja Solifer SM 80 -mopo. Mies on ajanut samalla mopolla 36 vuotta.
"Heimo Kinnunen osti Soliferinsa käytettynä vuonna 1981. Mittarissa on yli 140 000 kilometriä.
Sanonta ”ei mopolla mahottomia” ei pidä paikkaansa ainakaan kivijärveläisen Heimo Kinnusen, 80, omistaman menopelin kohdalla. Tällä mopolla on nimittäin ajettu lähes mahdottomia. Mittarissa on 141 673 kilometriä, eli tällä Kinnusen Solifer SM 80:llä olisi ajettu kolme kertaa maapallon ympäri."
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 09.05.17 - klo:20:24
Miten se paskan jauhaminen menikään rouvalta ja joista on vielä nolosti jääty kiinni:
Se meni näin herra.
Mopolla jolla tarkoitan kulkinetta jota aikaisemmin kutsuttiin moottoripolkupyöräksi ja jossa sai olla kuutioita enintään 50 olen ajanut 4,5 kesää. En ole ajanut 350 000 olisiko 35 000 lähempänä.
Kevytmoottoripyörällä olen ajanut 2 kesää.
Moottoripyörällä olen ajanut 40 kesää ehkä 700 000.
En ole koskaan ottanut tänne yhtään kuvaa. Olen lähettänyt puolisoni Samsungilla otetun kuvan silloisen uuden taloni keittiöstä. Jos netillä oli myytävänä samanlainen keittiö niin se ei ole minun ongelmani.
Oletko niin tyhmä että et ole tietoinen että Turussa ja Helsingissä voi olla ihan samanlainen talo. Meidänkin asuntomme on aivan identtinen naapurin asunnon kanssa.
Olen voittanut useita sm-mitaleita jääkiekossa. Yhden pronssin ja 7 kultaa.
Olen 175 cm pitkä ja painan 53 kg.
Siinä olet oikeassa että ei nuo ole missin mittoja kun nykyajan missit ovat aika lyhyitä ja lihavia, ennen olivat solakampia juuri samoissa mitoissa.
Oliko vielä jotain????
Sitten nelivedosta. Itselläni ei ole ollut kuin yksi nelivetoauto. Toyota Celica 4wd Turbo. Kyllähän sillä oli hieno lähteä liukkaalla ja kun ensiasuntoni talli oli montussa niin nousi kuin kissa ylös. Muut tappelivat aina romujensa kanssa kun eivät päässeet ylös. En ole kaivannut koskaan kuitenkaan nelivetoa kun ei tarvitse ajella sellaisissa oloissa missä ei pärjäisi täydellisesti etuvedolla.
Toista se on tietysti jos asuu vaikka jossain Palokan susirajallla, niin eihän siellä ikääntynyt ukko enää muulla pärjääkään.
Siinäkin täytyy olla huippunastat kesälläkin että ei jää paikalleen.
Pitää ottaa ihan talteen, jos sinulla sattuu taas mieli muuttumaan ja rupeat editoimaan. Jotenkin tuntuu, että tarina tulee taas muuttumaan jossain vaiheessa.
Selitykset on, kuin hiihtäjillä tai tällä hetkellä Marjamäellä jääkiekossa.
Lainaus käyttäjältä: skrikoo - 09.05.17 - klo:21:58
Se meni näin herra.
Mopolla jolla tarkoitan kulkinetta jota aikaisemmin kutsuttiin moottoripolkupyöräksi ja jossa sai olla kuutioita enintään 50 olen ajanut 4,5 kesää. En ole ajanut 350 000 olisiko 35 000 lähempänä.
Kevytmoottoripyörällä olen ajanut 2 kesää.
Moottoripyörällä olen ajanut 40 kesää ehkä 700 000.
En ole koskaan ottanut tänne yhtään kuvaa. Olen lähettänyt puolisoni Samsungilla otetun kuvan silloisen uuden taloni keittiöstä. Jos netillä oli myytävänä samanlainen keittiö niin se ei ole minun ongelmani.
Oletko niin tyhmä että et ole tietoinen että Turussa ja Helsingissä voi olla ihan samanlainen talo. Meidänkin asuntomme on aivan identtinen naapurin asunnon kanssa.
Olen voittanut useita sm-mitaleita jääkiekossa. Yhden pronssin ja 7 kultaa.
Olen 175 cm pitkä ja painan 53 kg.
Siinä olet oikeassa että ei nuo ole missin mittoja kun nykyajan missit ovat aika lyhyitä ja lihavia, ennen olivat solakampia juuri samoissa mitoissa.
Oliko vielä jotain????
Sitten nelivedosta. Itselläni ei ole ollut kuin yksi nelivetoauto. Toyota Celica 4wd Turbo. Kyllähän sillä oli hieno lähteä liukkaalla ja kun ensiasuntoni talli oli montussa niin nousi kuin kissa ylös. Muut tappelivat aina romujensa kanssa kun eivät päässeet ylös. En ole kaivannut koskaan kuitenkaan nelivetoa kun ei tarvitse ajella sellaisissa oloissa missä ei pärjäisi täydellisesti etuvedolla.
Toista se on tietysti jos asuu vaikka jossain Palokan susirajallla, niin eihän siellä ikääntynyt ukko enää muulla pärjääkään.
Siinäkin täytyy olla huippunastat kesälläkin että ei jää paikalleen.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 09.05.17 - klo:18:45
Jotta ei aivan typerästä väännetä, niin tässä hyvä esimerkki nelivedon merkityksestä normaaleissa ajotilanteissa samoilla nopeuksilla.
https://youtu.be/t94h8B9qRnA
Ja mitä opimme tuosta mainosvideosta? Jos erittäin liukkailla keleillä tykkää kaasutella väistöissä tai ei osaa löysätä kaasua siinä vaiheessa, kun etuvedon kääntösäde kasvaa liian suureksi, niin neliveto on parempi. Se varmaan olikin jo selvää ilman tuon videon puujalkaista sudittelijaakin, että neliveto lahtee liukkailla paremmin liikkeelle
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 09.05.17 - klo:18:50
Kuinkahan moni miljardöörikin venyttää penniä joten sun pointti oli? Aika huono provo.
Miljardöörienkin joukossa tosiaan varmasti löytyy tarkan markan miehiä, mutta sitä en usko, että miljardöörit viitsisivät huudella netissä (puoli)anonyymisti siitä, kuinka tien tukkona olevilta köyhillä ovat rahat loppuneet, kun ovat joutuneen valitasemaan maitopurkkimoottorisen auton ja liian halvat renkaat.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 09.05.17 - klo:22:16
Pitää ottaa ihan talteen, jos sinulla sattuu taas mieli muuttumaan ja rupeat editoimaan. Jotenkin tuntuu, että tarina tulee taas muuttumaan jossain vaiheessa.
Selitykset on, kuin hiihtäjillä tai tällä hetkellä Marjamäellä jääkiekossa.
Juu, ota vain ylös. Asiat eivät muutu. Ajettuja kilometrejä ei voi pois ottaa. Jääkiekon Sm-mitaleita ei voi pois ottaa. Missin mittojakaan en enää menetä, kun en ole tähänkään asti menettänyt.
Ps. Tämä oli viimeinen kirjoitus jonka vastaan sinun kirjoituksiisi. Sinä kun et ole minua koskaan tavannut, toisin kuin osa palstalaisista.
Keskity sinäkin vain ajamaan kieli keskellä suuta ettei Palokan ramppi mene kesällä ilman nastoja pitkäksi.
Voisin löydä muuten aika paljon vetoa että olet koulutukseltasi insinööri.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 09.05.17 - klo:22:34
Miljardöörienkin joukossa tosiaan varmasti löytyy tarkan markan miehiä, mutta sitä en usko, että miljardöörit viitsisivät huudella netissä (puoli)anonyymisti siitä, kuinka tien tukkona olevilta köyhillä ovat rahat loppuneet, kun ovat joutuneen valitasemaan maitopurkkimoottorisen auton ja liian halvat renkaat.
+100
Suurin osa näistäkin jätkistä ajaa osamaksulla ostetulla velka-autolla.
Minua kaiketi hävettäisi mennä autoliikkeeseen ja pyytää sieltä velkarahoitusta.
Ei mikään ole niin tyhmää kuin ostaa velkakärry alleen. Ja.. Huh... Ja kallista lystiä.
Tottahan toki siellä aina kaupataan rahoitusta ja muita soppareita jotta myyjäkin saisi pienet bonarit.
No Sandander auttaa kun sapettaa. ;D Aikansa.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 09.05.17 - klo:22:34
Ja mitä opimme tuosta mainosvideosta? Jos erittäin liukkailla keleillä tykkää kaasutella väistöissä tai ei osaa löysätä kaasua siinä vaiheessa, kun etuvedon kääntösäde kasvaa liian suureksi, niin neliveto on parempi. Se varmaan olikin jo selvää ilman tuon videon puujalkaista sudittelijaakin, että neliveto lahtee liukkailla paremmin liikkeelle.
Tuossa oli pointtina se, että neliveto on vakaampi ajettava. Itse ajan tarkoituksella talvisin välillä äärirajoilla pidon suhteen ja allekirjoitan tuon nelivedon pienemmän ohjaustarpeen. Eli ajettaessa liukkaalla samalla tilannenopeudella neliveto on monesti turvallisempi ja vakaampi. Myöskin jarrutus on tasapainoisempi sellaisissa nelivedoissa, joissa moottorijarrutuksessa molemmat akselit on vedolla. VAGeissa on tehokkaampi pysähtyminen moottorin ollessa jarrutuksessa mukana. Testivideoita löytyy youtubesta jos jaksaa kattella.
Lainaus käyttäjältä: skrikoo - 09.05.17 - klo:22:38
Juu, ota vain ylös. Asiat eivät muutu. Ajettuja kilometrejä ei voi pois ottaa. Jääkiekon Sm-mitaleita ei voi pois ottaa. Missin mittojakaan en enää menetä, kun en ole tähänkään asti menettänyt.
Ps. Tämä oli viimeinen kirjoitus jonka vastaan sinun kirjoituksiisi. Sinä kun et ole minua koskaan tavannut, toisin kuin osa palstalaisista.
Keskity sinäkin vain ajamaan kieli keskellä suuta ettei Palokan ramppi mene kesällä ilman nastoja pitkäksi.
Voisin löydä muuten aika paljon vetoa että olet koulutukseltasi insinööri.
Vaikka kuinka vaihdevuosihormonit vetäisi hikeä pintaan ei pidä provosoitua ja pilata täällä jokaista asiallista keskustelua vänkäämisellä ja minä hyvä yrittäjä, muut alhaisia renkiä heittelyillä. Kaikilla ihmisillä on arvonsa asuin, yritys ja työtaustasta huolimatta, jopa turkulaisilla selvästi rehottavasta ylimielisyydestä huolimatta.
Lainaus käyttäjältä: rami - 09.05.17 - klo:23:05
Suurin osa näistäkin jätkistä ajaa osamaksulla ostetulla velka-autolla.
Minua kaiketi hävettäisi mennä autoliikkeeseen ja pyytää sieltä velkarahoitusta.
Ei mikään ole niin tyhmää kuin ostaa velkakärry alleen. Ja.. Huh... Ja kallista lystiä.
Tottahan toki siellä aina kaupataan rahoitusta ja muita soppareita jotta myyjäkin saisi pienet bonarit.
No Sandander auttaa kun sapettaa. ;D Aikansa.
Ole rehellinen tässä asiassa. Onko parempi perheen ajella vanhalla maksetulla turvattomammalla ja huonommalla autolla, kuin osamaksulla olevalla päästöttömämmällä ja turvallisemmalla autolla? Tottakai rahoituksessa joku voittaa, selväähän se on. Toiset ostaa auton eri kriteereillä.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 09.05.17 - klo:23:14
Vaikka kuinka vaihdevuosihormonit vetäisi hikeä pintaan ei pidä provosoitua ja pilata täällä jokaista asiallista keskustelua vänkäämisellä ja minä hyvä yrittäjä, muut alhaisia renkiä heittelyillä. Kaikilla ihmisillä on arvonsa asuin, yritys ja työtaustasta huolimatta, jopa turkulaisilla selvästi rehottavasta ylimielisyydestä huolimatta.
Vaikka kuinka testosteronit nousevat pintaan ja saavat aikaan minä mies minä Tarzan uhon, ei pidä alkaa määräilemään toisten jäsenten provosoitumista. Se on Jyrin tehtävä palstan omistajana ei sinun.
Ps. En ole koskaan kirjoittanut tällä palstalla, että olen yrittäjä. Siksi en ole niin kirjoittanut koska en ole yrittäjä.
Lainaus käyttäjältä: rami - 09.05.17 - klo:23:05
Minua kaiketi hävettäisi mennä autoliikkeeseen ja pyytää sieltä velkarahoitusta.
Mikä sinua siinä hävettää?
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 09.05.17 - klo:22:34
Miljardöörienkin joukossa tosiaan varmasti löytyy tarkan markan miehiä, mutta sitä en usko, että miljardöörit viitsisivät huudella netissä (puoli)anonyymisti siitä, kuinka tien tukkona olevilta köyhillä ovat rahat loppuneet, kun ovat joutuneen valitasemaan maitopurkkimoottorisen auton ja liian halvat renkaat.
Toiset meistä seisoo sanojensa takana sekä pystyvät sanomaan ne kasvotusten. Toiset trollaa vain netissä. Minä en kuulu noihin jälkimmäisiin...
Lainaus käyttäjältä: skrikoo - 09.05.17 - klo:23:47
Mikä sinua siinä hävettää?
Miten tämä taasen liittyy nelivetoihin? Menkää kinaamaan suoli24 tai vaikka Turun torille. Moderointi ei tällä palstalla ole pelannut lainkaan ja tämmöinen lapsellinen ja turha kinastelu tappaa kaiken asiallisen ja lisätietoa tuovan keskustelun.
---
Tuo folksamin tutkimus nelivedoista on tosi informatiivinen. Jos perheellinen haluaa priorisoida turvallisuuden ykköseksi rajallisin resurssein, kannattaa neliveto jättää varustelistalta suosiolla pois ja panostaa oikeasti turvallisuutta parantaviin asioihin: laadukkaat turvaistuimet, takaturvatyynyt/ kiristimet, hyvät renkaat, riittävä auton koko hyvällä ajotuntumalla... ja ennen kaikkea asenteeseen ja läsnäoloon.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 09.05.17 - klo:23:57
Miten tämä taasen liittyy nelivetoihin? Menkää kinaamaan suoli24 tai vaikka Turun torille. Moderointi ei tällä palstalla ole pelannut lainkaan ja tämmöinen lapsellinen ja turha kinastelu tappaa kaiken asiallisen ja lisätietoa tuovan keskustelun.
Miksi viittaat ainoastaan minun kirjoituksiini. Toimiiko hyvävelijärjestö vai pelkäätkö viitata miesten keskusteluihin.
Tää on rikkaiden, kaikesta kaiken tietävien ammattikuskien suomi24.fi ;D
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 10.05.17 - klo:00:05
Tää on rikkaiden, kaikesta kaiken tietävien ammattikuskien suomi24.fi ;D
Varsinainen Rektum24 palsta tämä nykyään on.
Lainaus käyttäjältä: skrikoo - 10.05.17 - klo:00:05
Miksi viittaat ainoastaan minun kirjoituksiini. Toimiiko hyvävelijärjestö vai pelkäätkö viitata miesten keskusteluihin.
Toistan: miten tämä liittyy nelivetoihin? Kehoitin monikossa menemään kinastelemaan Suomi24een. En rajannut miehiä pois. Voisitko jo vähän rauhoittua ja vaikka kommentoida muiden provoilioiden / provosoituvien kanssa kanssa asiallisesti tuota folksamin tutkimusta OT riitelyn, provosoitumisen... sijaan.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 10.05.17 - klo:00:21
Toistan: miten tämä liittyy nelivetoihin? Kehoitin monikossa menemään kinastelemaan Suomi24een. En rajannut miehiä pois. Voisitko jo vähän rauhoittua ja vaikka kommentoida muiden provoilioiden / provosoituvien kanssa kanssa asiallisesti tuota folksamin tutkimusta OT riitelyn, provosoitumisen... sijaan.
Miten tämä liittyy nelivetoihin? Jatka nelivedoista äläkä puutu toisten kirjoituksiin. Kenenkään ei tarvitse mennä sinun kehoituksestasi mihinkään.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 09.05.17 - klo:23:11
Tuossa oli pointtina se, että neliveto on vakaampi ajettava. Itse ajan tarkoituksella talvisin välillä äärirajoilla pidon suhteen ja allekirjoitan tuon nelivedon pienemmän ohjaustarpeen. Eli ajettaessa liukkaalla samalla tilannenopeudella neliveto on monesti turvallisempi ja vakaampi. Myöskin jarrutus on tasapainoisempi sellaisissa nelivedoissa, joissa moottorijarrutuksessa molemmat akselit on vedolla. VAGeissa on tehokkaampi pysähtyminen moottorin ollessa jarrutuksessa mukana. Testivideoita löytyy youtubesta jos jaksaa kattella.
Vakaus tuo turvallisuuden tunnetta joka ei kuitenkaan lisää turvallisuutta.
Linkitätkö tuollaisen testivideon, jossa nelivedon jarrutusta parantava vaikutus tulee ilmi? Itse en sellaista löytänyt, enkä sellaista usko löytyvänkään. Joskus kauan sitten neliveto paransi jarrujen toimintaa, koska jarrut olivat tehottomia ja epätasapainoisia. Nykyisin ei vetotavalla ole juuri mitään tekemistä jarrutuksen kautta, koska joka nurkassa on tehokkaat ja tarkat levyjarrut, joiden tasapainoa ja lukkiutumista ohjaa tietokone. Moottorijarrutukselle ei ole mitään tarvetta korkeistakaan nopeuksista jarrutettaessa, koska tehoa jarruissa on riittävästi ilmankin. Kai sinäkin poljet kytkimen pohjaan silloin, kun haetaan sitä tehokkainta pysähtymistä?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 09.05.17 - klo:23:55
Toiset meistä seisoo sanojensa takana sekä pystyvät sanomaan ne kasvotusten. Toiset trollaa vain netissä. Minä en kuulu noihin jälkimmäisiin...
Itse seison aina sanojeni takana ja olen myös valmis panostamaan rahaa sanojeni taakse, toisin kuin eräät.
Paljonkohan vastaava nelivetoauto painaa prosentuaalisesti enemmän kuin etu/takaveto. Se ainoa nelivetoauto jonka olen omistanut oli pettymys.
Luulin että se on aivan samanlainen ajoltaan kuin takavetoinenkin. Erona vain neliveto. Kuitenkin auto oli paljon raskaampi kaikin puolin. Kytkin oli tosi raskas verrattuna etuvetoiseen ja tietysti polttonesteen kulutus kasvoi huomattavasti.
Ainoaneliveto mitä voisi ajatella on Ford Focus RS.
En ole uskaltanut käydä koeajamassa että ei tule ostettua. Sitäkin täytyisi koeajaa talvella huonolla kelillä.
Jaahas, tais porukka lähteä Suomi24:lle vai menivätkö nukkumaan että jaksavat aamulla nousta rengiksi.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 10.05.17 - klo:00:40
Vakaus tuo turvallisuuden tunnetta joka ei kuitenkaan lisää turvallisuutta.
Linkitätkö tuollaisen testivideon, jossa nelivedon jarrutusta parantava vaikutus tulee ilmi? Itse en sellaista löytänyt, enkä sellaista usko löytyvänkään. Joskus kauan sitten neliveto paransi jarrujen toimintaa, koska jarrut olivat tehottomia ja epätasapainoisia. Nykyisin ei vetotavalla ole juuri mitään tekemistä jarrutuksen kautta, koska joka nurkassa on tehokkaat ja tarkat levyjarrut, joiden tasapainoa ja lukkiutumista ohjaa tietokone. Moottorijarrutukselle ei ole mitään tarvetta korkeistakaan nopeuksista jarrutettaessa, koska tehoa jarruissa on riittävästi ilmankin. Kai sinäkin poljet kytkimen pohjaan silloin, kun haetaan sitä tehokkainta pysähtymistä?
Itse seison aina sanojeni takana ja olen myös valmis panostamaan rahaa sanojeni taakse, toisin kuin eräät.
MBA on taikasana. Etuvetoisessa toimii, miksei nelivedossakin.
https://youtu.be/6U12CmJGffk
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 10.05.17 - klo:00:40
Itse seison aina sanojeni takana ja olen myös valmis panostamaan rahaa sanojeni taakse, toisin kuin eräät.
Sitä päivää odotan, kun muutat sanat teoiksi. Kuulut sarjaan netissä huutelijat, jotka uhoaa vedoilla (Se on sinun tapa ollut vuosia) joilla yrittää saada muut hiljaikseksi ja kun pitää lunastaa teot, niin sen jälkeen ruvetaan selittelemään. Sun uskottavuudelta meni juuri tuosta syystä aikaa sitten pohja. On tekijöitä ja on selittelijöitä.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 09.05.17 - klo:23:57
Tuo folksamin tutkimus nelivedoista on tosi informatiivinen. Jos perheellinen haluaa priorisoida turvallisuuden ykköseksi rajallisin resurssein, kannattaa neliveto jättää varustelistalta suosiolla pois ja panostaa oikeasti turvallisuutta parantaviin asioihin: laadukkaat turvaistuimet, takaturvatyynyt/ kiristimet, hyvät renkaat, riittävä auton koko hyvällä ajotuntumalla... ja ennen kaikkea asenteeseen ja läsnäoloon.
Oletan, että Folksam:in tutkimuksessa tulee esiin nelivetojen korkeat korjauskulut. Esim tuttavapiirissä yksi on neliveto Volvo, jossa on täydelliset vakuutukset.
Tämä Volvo on auto, jolle sattuu vahinkoja "vuosittain". Vahingot ovat pohjan osuminen kiveen routaisella mökkitiellä, auton juuttuminen pehmeään maahan veneen vetomatkalla jne.. Näiden seurauksena vaihdetaan tukivarsia, öljypohjaa sekä korjaillaan helmoja.
Kyse ei ole varsinaisesti turvallisuudesta vaan siitä, että 4-veto yhdistetään maasto-ominaisuuksiin.
Lainaus käyttäjältä: skrikoo - 09.05.17 - klo:23:47
Mikä sinua siinä hävettää?
Se hävettää, että olisi noloa ajaa velka-autolla. :'(
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 09.05.17 - klo:23:17
Ole rehellinen tässä asiassa. Onko parempi perheen ajella vanhalla maksetulla turvattomammalla ja huonommalla autolla, kuin osamaksulla olevalla päästöttömämmällä ja turvallisemmalla autolla? Tottakai rahoituksessa joku voittaa, selväähän se on. Toiset ostaa auton eri kriteereillä.
Olen rehellinen.
Eihän perheen tarvitse ajaa vanhalla käytetyllä voihan se perhe ostaa myös uuden auton käteisellä.
Kannattaa raha-asiat hoitaa etukäteen (talous) eikä elää velkavankina syömällä tulot vuosiksi etukäteen.
Kuten tässäkin ketjussa tulee ilmi niin ei se mitään velkakaan haittaa kun saa vaan leikkiä nelivetoautolla. Tälläistä se monen ajattelumailma on.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 09.05.17 - klo:16:11
Nuo nelivetoisten kaasulla ohjaamiset juontavat juurensa ajalta, jolloin kehittymättömät lukot aiheuttavat nelivetoisissa käytösvirheitä. Voimansiirto sai esmerkiksi auton puskemaan helposti, mutta kaasulla pystyi vaikuttamaan tuohon ongelmaan. Normaalisti veto vain vähentää renkaan sivuttaispitoa, jolla autoa ohjataan.
No omalla kokemuksella tuo QQ on auto-modella liukkaassa kaarteessa alkuun aliohjaava, mutta pieni jarrun polkasu ja heti perään kaasua, niin muuttuukin käytös yliohjaavaksi ja mutkasta jauhetaan ulos nyt jokaisella nurkalla = varsin kiwaa leikkimistä :)
Lainaus käyttäjältä: rami - 10.05.17 - klo:09:04
Se hävettää, että olisi noloa ajaa velka-autolla. :'(
No velka-autolla sitä ajetaan täälläkin, mutta koska jopa pankin myöntämä vakuudellinen laina oli kalliimpaa kuin autoliikkeen tarjoama, niin hölmöähän sitä olisi ollut sitä rahaa pankista ulos kantaa ja näin rek.otteessa lukee toistaiseksi vielä Santander eikä muuten hävetä pätkän vertaa. Ja kyllä, omarahoitusosuus on vähintäänkin "riittävä" joka kestää myös mahd. autoveropoistumat yms. ja silti auto on yhä arvokkaampi kuin siinä jäljellä oleva velkansa 8)
Lainaus käyttäjältä: rami - 10.05.17 - klo:09:10
Kannattaa raha-asiat hoitaa etukäteen (talous) eikä elää velkavankina syömällä tulot vuosiksi etukäteen.
Kumma kyllä, 500,/kk pätkä on henkisesti usein helpompi kuin 200,/kk säästää etukäteen ::)
Lainaus käyttäjältä: rami - 10.05.17 - klo:09:10
Olen rehellinen.
Eihän perheen tarvitse ajaa vanhalla käytetyllä voihan se perhe ostaa myös uuden auton käteisellä.
Kannattaa raha-asiat hoitaa etukäteen (talous) eikä elää velkavankina syömällä tulot vuosiksi etukäteen.
Kuten tässäkin ketjussa tulee ilmi niin ei se mitään velkakaan haittaa kun saa vaan leikkiä nelivetoautolla. Tälläistä se monen ajattelumailma on.
Kaikilla vaan ei ole mahdollisuutta ostaa käteisellä uutta autoa tai taloa. Jos noista aikaisemmista vaihtoehdoista valitsisit ja leikkiminen jätetään pois, niin kumman valitset? Eli velka, vähäpäästöinen ja turvallinen, vai vanha, kuluttavampi ja turvattomampi?
Lainaus käyttäjältä: rami - 09.05.17 - klo:08:15
Eiköhän kummininkin laaja ruotsalainen tutkimus ole asia johon kannattaa uskoa.
Ööö... niinku miksi? Eihän tuossa ole otettu esimerkiksi ajosuoritetta mitenkään huomioon. Eli ajetaanko nelareilla huonossa kelissä enemmän kuin vajakeilla. Toki neliveto antaa "virheellisen" hallittavuuden tunteen liukkaalla etenkin lähtiessä, mutta niin sen tekee nastarenkaatkin. Pitäisikö nekin kieltää ja siirtyä kesäkumeihin ympäri vuoden?
Tilastoilla voi osoittaa ihan mitä haluaa. Päättää vain mitä lähtödataa käyttää ja mitä jättää pois. Esimerkkinä vaikka sitten se jäätelönsyönnin ja hukkumisten välinen relaatio.
Lainaus käyttäjältä: rami - 10.05.17 - klo:09:10
Olen rehellinen.
Eihän perheen tarvitse ajaa vanhalla käytetyllä voihan se perhe ostaa myös uuden auton käteisellä.
Kannattaa raha-asiat hoitaa etukäteen (talous) eikä elää velkavankina syömällä tulot vuosiksi etukäteen.
Kuten tässäkin ketjussa tulee ilmi niin ei se mitään velkakaan haittaa kun saa vaan leikkiä nelivetoautolla. Tälläistä se monen ajattelumailma on.
Voisikohan joku ylläpitäjä siivota tätä nelivetopalstaa kaikkinensa, että itse aihekin jostain löytyisi.
Ja mitä tulee esim. talous/sijoituspuoleen voisimme jatkaa aiheesta vaikka siellä toisessa ketjussa tyyliin olen valmis lainaamaan sijoituslainaa 1 %:n korolla 😎
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 10.05.17 - klo:09:20
Kaikilla vaan ei ole mahdollisuutta ostaa käteisellä uutta autoa tai taloa. Jos noista aikaisemmista vaihtoehdoista valitsisit ja leikkiminen jätetään pois, niin kumman valitset? Eli velka, vähäpäästöinen ja turvallinen, vai vanha, kuluttavampi ja turvattomampi?
No joops. Asunnonosto on kyllä ymmärrettävää ostaa lainarahalla. Asunnonosto on sen verran suurempi ja tavallaan sijoituskin ostomielessä. Velkakärryä en kyllä autokaupasta itselleni hakisi.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 10.05.17 - klo:07:05
Sitä päivää odotan, kun muutat sanat teoiksi. Kuulut sarjaan netissä huutelijat, jotka uhoaa vedoilla (Se on sinun tapa ollut vuosia) joilla yrittää saada muut hiljaikseksi ja kun pitää lunastaa teot, niin sen jälkeen ruvetaan selittelemään. Sun uskottavuudelta meni juuri tuosta syystä aikaa sitten pohja. On tekijöitä ja on selittelijöitä.
Homma etenee juuri niin kuin alusta alkaen olen sanonut, mutta sinä et näytä antavan faktojen häiritsevän huuteluasi. Annoin sinulle kunnian valita kokeen tapahtuvan pikaisesti tai sitten kun minulla on muuta asiaa liikkua Oulussa. Itse valitsit jälkimmäisen vaihtoehdon. En ole selitellyt mitään eikä minulla ole pienintäkään syytä selitellä valintojasi. Tämä vailla perusteita oleva toistuva huutelusi kuvannee vain sitä, kuinka hankala sinun on löytää mitään loogista syytä valituksellesi. Joudut kerta toisensa jälkeen kaluamaan tuota yhtä ja samaa luuta, jonka ympärillä ei alunperinkään ollut lihaa.
Lainaus käyttäjältä: mremonen - 10.05.17 - klo:09:54
Tilastoilla voi osoittaa ihan mitä haluaa. Päättää vain mitä lähtödataa käyttää ja mitä jättää pois. Esimerkkinä vaikka sitten se jäätelönsyönnin ja hukkumisten välinen relaatio.
Kätevä ja melko yleinen toimintamalli varsinkin maalikkojen keskuudessa on myös se, että tilastoista ja tutkimuksista uskottaviksi ja luotettaviksi nimetään ne, jotka tukevat omaa mielipidettä jonkin asian suhteen. Tämä on inhimillistä, koska useimmat meistä eivät erityisemmin pidä ajatuksesta, jonka mukaan omaa, ehkä vankkaakin mielipidettä, pitäisi tarkistaa. Mutta tarkkana täytyy totta kai olla, se on selvä. Purematta ei pidä mitään niellä, eikä omien aivojen käyttöä ole syytä unohtaa. Esimerkiksi usein mainitun jäätelön ja hukkumisten suhteen on hyvää pitää mielesssä korrellaation ja syy-yhteyden ero. Folksamin raportin voi ladata (suomeksi) täältä (http://www.folksam.fi/testeja-hyvia-neuvoja/liikenteessa/nelivetoiset-autot).
Omakohtaisesti tuon nelikolla todennut että epäsuhta liukkaalla yleisen etenemiskyvyn/ohjattavuuden ja jarrupidon välillä dramaattinen. Tässä mielessä tutkimustulos ei todellakaan yllätä. Ikään kuin kaksi eri autoa yhtä aikaa ajossa ajotilasta riippuen, ollaanko etenemässä vai jarruttamassa. ,,kkinäisen voi yllättää.
Hurjan vähän on kokemusta nelivedolla ajamisesta. Omien kokemusten perusteella 4-veto antaa mahdollisuuden hankkiutua pahempaan pulaan kuin 2-vetoisella. Jos talous antaisi myöden hankkisin kuitenki sellaisen heti. Mutta kun ei ole tuota käteistä rahaa jolla marssia autokauppaan, eikä työnantajakaan ymmärrä.
En ole lukenut tuota tutkimusta, joten en ala toteamaan että on lukematta paskaa. Ruotsalaiset ovat kyllä varsin huolellisia valveutuneita eritoten mitä liikenteeseen tulee. Ovat kyllä varmaan jyvällä tässäkin.
Lainaus käyttäjältä: mremonen - 10.05.17 - klo:09:54
.. Toki neliveto antaa "virheellisen" hallittavuuden tunteen liukkaalla etenkin lähtiessä, mutta niin sen tekee nastarenkaatkin. Pitäisikö nekin kieltää ja siirtyä kesäkumeihin ympäri vuoden?
...
Pointti on, että nelikolla luulee ajavansa nastoilla, vaikka oikeasti mennäänkin kesäkumeilla väistö ja jarrutustilanteissa.
Renkaan kokonaiskitka (100%) jakautuu pitkittäis- ja sivuttaiskitkan kesken.
4 pyörää kitkaa käytettävissä 100% per pyörä. Sanotaan, että kukin pyörä pystyy synnyttämään 0,1g kokonaiskiihtyvyyden = 0,4g johonkin suuntaan
Optimivoimanjaolla 2-vetoinen saavuttaisi 0.2g kiihtyvyyden eteenpäin ennen luistoa, jolloin oppii hetkellisen kitkatason.
4-pyöräjarruilla pysähtymiseen on tarjolla 0,4g => 50% reservi pysähtymistä ja sivuttaisvoimia varten.
4-vetoisella saavutetaan 0.4g => ei reserviä, mutta vielä ihan ok, mikäli ei tule ulkopuolisia voimia -sivutuuli, tien kallistuma, ...
Kun pyörän lepokitka muuttuu liikekitkaksi, eli pyörä alkaa luistamaan. Muutos riippuu useista seikoista, mutta -30% ei liene huono arvaus => 2-vetoisella oli reserviä muista pyöristä, mutta nelikolla mentäisiin metsähallituksen puolelle.
Ainoa tilanne, missä nelikosta on hyötyä on kiihdytys.
Kun on ylitetty ko. 0.2g kiihtyvyys vajaavetoinen lähtee luistamaan (puskemaan/yliohjaamaan). ESP:lle on kuitenkin vielä toiset 0.2g:tä käytettävissä pitämään auto tiellä.
_Samalla 0.2g_ kiihdytyksellä nelikon pyörissä on vielä tasaisesti puolet pitobudjettia jäljellä sivuttaispitoon, eikä luistoon lähdetä. MUTTA kun mennään pitobudjetin yli, niin sitten sattuu tuplaten kovempaa, koska ESP:lle ei ole 'ylimääräisten' pyörien lepokitkaa käytettävissään .
Lainaus käyttäjältä: rami - 10.05.17 - klo:09:04
Se hävettää, että olisi noloa ajaa velka-autolla. :'(
En ole ostanut käytössäni olevaa autoa käteisellä, saati velaksi ja siltikään minua ei hävetä ajaa sillä. En myöskään koe tuossa järjestelyssä olevan mitään noloa.
Yleensäkään ottaen minua ei kiinnosta se, että kuinka jokainen kulkemisensa rahoittaa.
Lainaus käyttäjältä: JPN_V70D3OR - 10.05.17 - klo:13:45
Pointti on, että nelikolla luulee ajavansa nastoilla, vaikka oikeasti mennäänkin kesäkumeilla väistö ja jarrutustilanteissa.
Renkaan kokonaiskitka (100%) jakautuu pitkittäis- ja sivuttaiskitkan kesken.
4 pyörää kitkaa käytettävissä 100% per pyörä. Sanotaan, että kukin pyörä pystyy synnyttämään 0,1g kokonaiskiihtyvyyden = 0,4g johonkin suuntaan
Optimivoimanjaolla 2-vetoinen saavuttaisi 0.2g kiihtyvyyden eteenpäin ennen luistoa, jolloin oppii hetkellisen kitkatason.
4-pyöräjarruilla pysähtymiseen on tarjolla 0,4g => 50% reservi pysähtymistä ja sivuttaisvoimia varten.
4-vetoisella saavutetaan 0.4g => ei reserviä, mutta vielä ihan ok, mikäli ei tule ulkopuolisia voimia -sivutuuli, tien kallistuma, ...
Kun pyörän lepokitka muuttuu liikekitkaksi, eli pyörä alkaa luistamaan. Muutos riippuu useista seikoista, mutta -30% ei liene huono arvaus => 2-vetoisella oli reserviä muista pyöristä, mutta nelikolla mentäisiin metsähallituksen puolelle.
Ainoa tilanne, missä nelikosta on hyötyä on kiihdytys.
Kun on ylitetty ko. 0.2g kiihtyvyys vajaavetoinen lähtee luistamaan (puskemaan/yliohjaamaan). ESP:lle on kuitenkin vielä toiset 0.2g:tä käytettävissä pitämään auto tiellä.
_Samalla 0.2g_ kiihdytyksellä nelikon pyörissä on vielä tasaisesti puolet pitobudjettia jäljellä sivuttaispitoon, eikä luistoon lähdetä. MUTTA kun mennään pitobudjetin yli, niin sitten sattuu tuplaten kovempaa, koska ESP:lle ei ole 'ylimääräisten' pyörien lepokitkaa käytettävissään .
Nyt oli muuten laadukas kommentti! Juuri noin. Puhutaan kitkaympyrästä. Ympyrän koko vaihtelee kitkan (kelin) mukaan. Koko olkoon vaikka tuo 0,2 G per pyörä. Pyörä taistelee kiihdytys, jarrutus ja sivuttaisvoimia vastaan. Ne saavat olla yhteensä tuon 0,2 G yhteensä, jottei luistoa tapahdu. Siksi auto pysähtyy nopeiten pyörät suorassa, vaikka olisi ABS tai mitä tahansa.
Eli jos ajetaan samanlaisilla 2- ja 4-vedolla samallalailla (sama rengastus), ei kummankaan pitäisi olla pysähtymisen kannalta parempi tai huonompi. Yhtä hyvia tai huonoja molemmat, kunhan ei ulosmitata auton (tai kitkaympyrän) ominaisuuksia.
Lainaus käyttäjältä: Rinkulakeula - 10.05.17 - klo:14:19
En ole ostanut käytössäni olevaa autoa käteisellä, saati velaksi ja siltikään minua ei hävetä ajaa sillä. En myöskään koe tuossa järjestelyssä olevan mitään noloa.
Yleensäkään ottaen minua ei kiinnosta se, että kuinka jokainen kulkemisensa rahoittaa.
No ei kyllä minuakaan kiinnosta kuka milläkin rahalla autonsa ostaa. Sanon vaan, että itse en velaksi autoa osta koskaan. Ennemmin kävelen kuin ajan velka-autolla.
Ymmärrän kyllä, että se autorahoitus on monelle arka paikka ja kateelliset kun nauraa sitä velka-autoa jos on tullut vahingossa "lipsautettua" asia ilmi.
Lainaus käyttäjältä: JPN_V70D3OR - 10.05.17 - klo:13:45
Ainoa tilanne, missä nelikosta on hyötyä on kiihdytys.
Sinänsä ihan hyvä kuvaus, mutta mikään ei estä 2-vedolla kiihdyttämästä autoa samaan laukkaan kuin nelari. Se vain kestää hieman pidempään. Kyllä mulla aika lailla on hyvin talvella käsityskyky tien liukkaudesta varsinkin kiihdyttäessä, kun ESP valo vilkkuu koko ajan, vaikkaa auto kiihtyykin.
Esimerkiksi sohjossa ajettaessa nelari on helposti turvallisempi ja vakaampi kuin 2-vetoinen. Se on sitten toinen juttu jos kuski ulosmittaa sen turvallisuuden. Saman voi sitten tehdä myös jos on uudet talvirenkaat vs. kuluneet. Enemmän se on kuskista kuin autosta kiinni.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 10.05.17 - klo:11:15
Kätevä ja melko yleinen toimintamalli varsinkin maalikkojen keskuudessa on myös se, että tilastoista ja tutkimuksista uskottaviksi ja luotettaviksi nimetään ne, jotka tukevat omaa mielipidettä jonkin asian suhteen.
Pohdiskeletko nyt ääneen omia kommenttejasi? Vai oliko Folksamin tutkimus nyt täysin oman maailmankuvasi vastainen?
LainaaFolksamin raportin voi ladata (suomeksi) täältä (http://www.folksam.fi/testeja-hyvia-neuvoja/liikenteessa/nelivetoiset-autot).
Olen kyllä lukenut tuon ja varsinainen pihvihän on siinä, että onnettomuuteen joutuneiden nelareiden suhteellinen osuus nousee liukkaalla kelillä vs. nelareiden osuus pitävällä kelillä. Ja siitä on vedetty johtopäätös että nelarit ovat turvattomampia. Tai että se turvallisuus ulosmitataan muuten.
Onnettomuuteen joutuneiden avoautojen osuus kaikista rekisteröidyistä avoautoista nousee yleensä pitävällä keliillä. Voidaanko tästä päätellä, että avoauto on turvallisimmillaan talvella?
Lainaus käyttäjältä: mremonen - 10.05.17 - klo:14:54
Oliko Folksamin tutkimus nyt täysin oman maailmankuvasi vastainen?
Harvemmin varmaan mikään tutkimus tai raportti sentään nyt kokonaisen
maailmankuvan vastainen on. Minusta Folksamin raportin johtopäätökset eivät ole erityisen yllättäviä. Siitä huolimatta tuntuu hieman siltä, että jotkut nelivetoautoilla ajavat ovat pahoittaneet mielensä raportin johdosta. Minusta siihen ei ole mitään syytä. Raportissahan vain todetaan, että neliveto muuttaa joidenkin kuljettajien ajokäyttäytymistä siten, että onnettomuuden todennäköisyys kasvaa.
Lainaus käyttäjältä: JPN_V70D3OR - 10.05.17 - klo:13:45
Pointti on, että nelikolla luulee ajavansa nastoilla, vaikka oikeasti mennäänkin kesäkumeilla väistö ja jarrutustilanteissa.
No tässä videolla mennään sitten niillä kesäkumeilla FWD, RWD ja AWD vertailussa. Lopputulos lienee aika selvä, joka tulee selkeiten esiin ESP Off -tilanteessa ja juurikin esteen väistössä liukkaalla, samalla ajonopeudella :)
https://www.youtube.com/watch?v=BuylEsWI3DI (https://www.youtube.com/watch?v=BuylEsWI3DI)
Lainaus käyttäjältä: HiTecci - 10.05.17 - klo:15:29
No tässä videolla mennään sitten niillä kesäkumeilla FWD, RWD ja AWD vertailussa. Lopputulos lienee aika selvä, joka tulee selkeiten esiin ESP Off -tilanteessa ja juurikin esteen väistössä liukkaalla, samalla ajonopeudella :)
https://www.youtube.com/watch?v=BuylEsWI3DI (https://www.youtube.com/watch?v=BuylEsWI3DI)
En näe tuossa videossa mitään yhtenäistä asiaa joka liittyy normaaliin maantiellä liikkumiseen. Lähinnä pelkkää ratapelleilyä jota ei voi yhdistää laisinkaan normaaliin tielläliikkumiseen. Uskon, että yksikään jamppa joka tänne kirjoittaa edes pystyy autoa hallitsemaan tuon videon tavoin, puhumattakaan talvikeleistä.
Lainaus käyttäjältä: JPN_V70D3OR - 10.05.17 - klo:13:45
Pointti on, että nelikolla luulee ajavansa nastoilla, vaikka oikeasti mennäänkin kesäkumeilla väistö ja jarrutustilanteissa.
Renkaan kokonaiskitka (100%) jakautuu pitkittäis- ja sivuttaiskitkan kesken.
4 pyörää kitkaa käytettävissä 100% per pyörä. Sanotaan, että kukin pyörä pystyy synnyttämään 0,1g kokonaiskiihtyvyyden = 0,4g johonkin suuntaan
Optimivoimanjaolla 2-vetoinen saavuttaisi 0.2g kiihtyvyyden eteenpäin ennen luistoa, jolloin oppii hetkellisen kitkatason.
4-pyöräjarruilla pysähtymiseen on tarjolla 0,4g => 50% reservi pysähtymistä ja sivuttaisvoimia varten.
4-vetoisella saavutetaan 0.4g => ei reserviä, mutta vielä ihan ok, mikäli ei tule ulkopuolisia voimia -sivutuuli, tien kallistuma, ...
Kun pyörän lepokitka muuttuu liikekitkaksi, eli pyörä alkaa luistamaan. Muutos riippuu useista seikoista, mutta -30% ei liene huono arvaus => 2-vetoisella oli reserviä muista pyöristä, mutta nelikolla mentäisiin metsähallituksen puolelle.
Ainoa tilanne, missä nelikosta on hyötyä on kiihdytys.
Kun on ylitetty ko. 0.2g kiihtyvyys vajaavetoinen lähtee luistamaan (puskemaan/yliohjaamaan). ESP:lle on kuitenkin vielä toiset 0.2g:tä käytettävissä pitämään auto tiellä.
_Samalla 0.2g_ kiihdytyksellä nelikon pyörissä on vielä tasaisesti puolet pitobudjettia jäljellä sivuttaispitoon, eikä luistoon lähdetä. MUTTA kun mennään pitobudjetin yli, niin sitten sattuu tuplaten kovempaa, koska ESP:lle ei ole 'ylimääräisten' pyörien lepokitkaa käytettävissään .
Vähän tämä vaattii "viilaamista":
Mikäli kuvaamasi tilanne 0,2g kiihtyvyys kaksivetoisella ylitetään (siis pyörät luistavat) niin niiden toisten pyöräparien 0,2g kitkasta ei käytännössä ole juurikaan hyötyä. (siis jos pidon menetys on kuvaamasi mukaisesti täydellinen, 100% pidosta käytetään auton kiihdyttämiseen) Ko. tilanteessa etuvetoinen puskee kaarteessa tangentin suuntaan (takapyörinen seuratessa kiltisiti perässä, tai voit toki saivarrella, että ESP voi jarruttaa sisäkaarteen pyörää ja saada auton kääntymään, mutta käytännössä vaikutus on hyvin pieni) ja takavetoinen pyörähtää perän liikkuessa tangentin suuntaan ja keulan jatkaessa kaarteen suuntaan. (Edelleen ESP voi jarruttaa ulkokaarteen pyörää, mutta ei siitäkään suurta hyötyä olisi) Vastaavasti nelivetoinen liikkuisi tangentin suuntaan nelipyöräluistossa (toki kiihtyvyys olisi kuvaamasi 0,4g). Käytännössä näin ei kuitenkaan luistonestolla tai kuljettajalla varustetuissa autoissa pääse käymään. ESP pitää huolen, että kiihdytys lopetetaan, jolloin 100% pidosta on käytettävissä auton ohjaukseen. Samalla ESP pyrkii korjaamaan mahdollisesti alkaneet luistot. Tässä ei siis ole mitään merkitystä onko auto kaksi vai nelivetoinen. Kiihdytyksen loputtua ESP:llä (tai kuljettajalla) on käytössään kaikkien neljän renkaan tarjoama pito (vetotavasta riippumatta).
Eli oikeastaan ainoa merkittävä asia selviääkö mutkasta läpi ilman luistoa vai ei on nopeus. (Nykyisiä ESP autoja kun ei oikein kaasulla saa karkaamaan käsistä) Kaksivetoisilla ei ole olemassa mitään "ylimääräistä" vetämättömien pyörien kitkaa käytössään verrattuna nelivetoihin. Jos nopeus on suurempi kuin mitä sivuttaiskitka antaa myöden on seurauksena ulosajo - vetotavasta riippumatta. Nopeudet millä eri vetotavoilla olevat autot selviävät mutkista ovat käytännössä hyvin samat. Normaalitilanteessa, jossa auton pyörät vetävtä vauhdin ylläpitämiseen tarvittavan määrän on nelivetoisissa tarjolla sivuttaispitoa tasaisimmin kuin kaksivetoisissa. Käytännössä tämä näkyy monen nelivetokuljettajan kuvaamana junamaisena tunteena ja auttaa erityisesti tilanteissa, jossa hetkellisesti pito on akseleiden tai renkaiden välillä vaihteleva. (esim. kaistanvaihto lumipöpperön yli jne)
Ja edelleen tukimuksessa ei väitetä, että nelivetoautot ovat teknisesti vaarallisempi kuin kaksivetoiset, vaan itseasiassa päinvastoin. Siinnä siis sanotaan, että nelivedot "hujaavat" ajamaan liian kovaa. Eli kun vähennät nopeuden kaksivetoisten kanssaliikkujein tasolle olet itseasiassa turvallisemman auton kyydissä (tai ratissa).
Lainaus käyttäjältä: rami - 10.05.17 - klo:15:51
En näe tuossa videossa mitään yhtenäistä asiaa joka liittyy normaaliin maantiellä liikkumiseen. Lähinnä pelkkää ratapelleilyä jota ei voi yhdistää laisinkaan normaaliin tielläliikkumiseen. Uskon, että yksikään jamppa joka tänne kirjoittaa edes pystyy autoa hallitsemaan tuon videon tavoin, puhumattakaan talvikeleistä.
Minä taas väitän, että vastaavia väitöjä tehdään teillä lähes päivittäin. Valitettavasti liikenteessä sattuu odottamattimia asioita.
PS. Rami ei ole tarpeen kirjoittaa ennakoivasta ajotavasta ja sinun ylivertaisesta ajotaidosta...
Lainaus käyttäjältä: kmheisk2 - 10.05.17 - klo:16:03
Ja edelleen tukimuksessa ei väitetä, että nelivetoautot ovat teknisesti vaarallisempi kuin kaksivetoiset, vaan itseasiassa päinvastoin. Siinnä siis sanotaan, että nelivedot "hujaavat" ajamaan liian kovaa. Eli kun vähennät nopeuden kaksivetoisten kanssaliikkujein tasolle olet itseasiassa turvallisemman auton kyydissä (tai ratissa).
Tästä on ollut 'rakentavaan' kiistelyä viimeiset viisi sivua.
Onko se sitten huijaamista, mikäli kuljettajalle ei välity jäätyneen asvaltin liukkaus tuskinpa.
>Eli kun vähennät nopeuden kaksivetoisten kanssaliikkujein tasolle olet itseasiassa turvallisemman auton kyydissä (tai ratissa)
Ja näinhän ei monestikaan tapahdu. En ainakaan minä jää roikkumaan 60km/h ajavan auton perään satasen alueella, mikäli _minusta_ tuntuu, ettei siihen ole syytä
Lainaus käyttäjältä: JPN_V70D3OR - 10.05.17 - klo:16:45
Onko se sitten huijaamista, mikäli kuljettajalle ei välity jäätyneen asvaltin liukkaus
Eikö se juuri ole "huijaamista"? Eli auto ei välitä tienpinnan todellista tilaa ja "huijaa" kuljettajaa todellisia paremmista olosuhteista.
Tuossa edellä on virheellisesti tarinoitu ESP:n toiminnasta, joten korjataan hieman.
Auto lähtee kaarteessa luistoon, mikäli ajonopeus on suurempi kuin mitä renkaiden sivuttaispito mahdollistaa. Tällöin luistonesto alkaa jarruttaa yhtä pyörää, jolloin auto saadaan takaisin halutulle ajolinjalle käyttämällä kyseisen renkaan pitkittäispitoa antamaan auton kääntämiseen tarvittava momentti.
Luistonesto siis mahdollistaa kaarteen ajamisen suuremmalla vauhdilla, koska renkaiden sivuttaispidon (joka on aina pitkittäispitoa alempi) lisäksi myös pitkittäispitoa voidaan käyttää hyväksi kääntämisessä.
Toki näin. Minun kuvaus ESP osassa oli osoitettu tuohon hypoteettisen tilanteeseen, jossa pito menetetään kiihdyttämällä. Tässä tapauksessa ESP siis myös vähentää pyörille välitettävää momenttia. Tosin lähes kaikki ESP on viritetty niin, että tavoite on pitää auto hallinnassa ja vähentää nopeutta. Monet autot selvittävät myös väistötesrin suunnilleen samoilla nopeuksilla ESP päällä ja ilman. ESP päällä meno on vaan paljon rauhallisempaa ja hallitumpaa.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 10.05.17 - klo:10:40
Homma etenee juuri niin kuin alusta alkaen olen sanonut, mutta sinä et näytä antavan faktojen häiritsevän huuteluasi. Annoin sinulle kunnian valita kokeen tapahtuvan pikaisesti tai sitten kun minulla on muuta asiaa liikkua Oulussa. Itse valitsit jälkimmäisen vaihtoehdon. En ole selitellyt mitään eikä minulla ole pienintäkään syytä selitellä valintojasi. Tämä vailla perusteita oleva toistuva huutelusi kuvannee vain sitä, kuinka hankala sinun on löytää mitään loogista syytä valituksellesi. Joudut kerta toisensa jälkeen kaluamaan tuota yhtä ja samaa luuta, jonka ympärillä ei alunperinkään ollut lihaa.
Diipadaapa. Olet vuosia yrittänyt hiljentää muita vastakeskustelijoita täällä noilla vedoillasi, joka on sinun viimeinen oljenkortesi, mutta minua et saa. Se että sinä esität ensin väitöksen, sen jälkeen rupeat esittämään vetoa ja vaatimaan matkakorvauksia, jotta voisit muuttaa puheet faktaksi osoittaa vain, että olet pelkkä paskanjauhaja. Mutta odotellaan. Onhan tässä kohta puoli vuotta mennyt.
Lainaus käyttäjältä: kmheisk2 - 10.05.17 - klo:17:17
Eikö se juuri ole "huijaamista"? Eli auto ei välitä tienpinnan todellista tilaa ja "huijaa" kuljettajaa todellisia paremmista olosuhteista.
Eipä näistä nykyautoista oikein mikään välitä tienpinnan todellista tilaa, kun se on hykattu ESPien ja sähköisten tehostiemien taakse. Ainoa missä teoriassa 2-vetoinen voi varoittaa verrattuna nelariin on juuri lähdössä. Mitä jos ajat moottoritiellä ja tien liukkaus muuttuu kesken kaiken. Miten se 2-vetoinen erityisesti silloin varoittaa paitsi suuntaamalla metsäliiton puolelle?
On renkaat ja muut varmaan neljässäkymmenessä vuodessa aavistuksen muuttuneet, mutta muistan kun faijalla lähti kuplavolkkari käsistä kaistaa vaihtaessa kun siinä keskellä oli lunta. Keula haukkasi hankeen ja hip-heijaa.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 10.05.17 - klo:15:17
Raportissahan vain todetaan, että neliveto muuttaa joidenkin kuljettajien ajokäyttäytymistä siten, että onnettomuuden todennäköisyys kasvaa.
Niin, tai ajokäyttäytyminen muuttuu vähemmin kuin 2-vetoisella ajavilla. Niin kauan kun tuossa ei pohdita sitä, että muuttuuko esimerkiksi ajosuorite myös kelin suhteessa, lähtöarvoja ei ole vakioitu.
Mutta kuten itsekin kirjoitit, niin et ole yllättynyt. Eikös se juuri tarkoita sitä, että olet valmiimpi hyväksymään tämän "tutkimuksen" lopputuloksen, koska se tukee omaa mielipidettäsi? Vai kuis tää meni?
Lainaus käyttäjältä: mremonen - 10.05.17 - klo:18:34
Mutta kuten itsekin kirjoitit, niin et ole yllättynyt. Eikös se juuri tarkoita sitä, että olet valmiimpi hyväksymään tämän "tutkimuksen" lopputuloksen, koska se tukee omaa mielipidettäsi? Vai kuis tää meni?
No tää meni kyl silviisii, että ko. asiasta ei minulla ollut ennen Folksamin raportin uutisointia ja lukemista minkäänlaista mielipidettä. Mutta kun uutisen luki, siinä esitetyt ajatukset ja päätelmät tuntuivat minusta johdonmukaisilta. Täyttääkö raportti tieteellisen tutkimuksen kriteerit, sen arviointiin ei meikäläisen pätevyys riitä. Minusta kyseessä on selvitys, jossa dataa tietyllä tavalla analysoimalla on haluttu testata tiettyjen oletusten paikkansapitävyyttä.
Lainaus käyttäjältä: rami - 10.05.17 - klo:15:51
Uskon, että yksikään jamppa joka tänne kirjoittaa edes pystyy autoa hallitsemaan tuon videon tavoin, puhumattakaan talvikeleistä.
Jos itse ei osaa, niin ei pidä yleistää ettei muutkaan muka osaisi ::)
Ja tuolla väistöllä sekä kaarreajolla haettiin nimenomaan niitä rajoja, eroja miten vetotapa vaikuttaa auton käytökseen. Toki testi olisi ollut täydellisempi mikäli kyseessä olisi ollut täsmälleen saman auton erivetotapaiset versiot, mutta kyllä se noinkin toi melko hyvin niitä eroja esille. Näinhän ne rengastestitkin tehdään, haetaan niitä rajoja ja sitä kautta eroja, vaikka sitten ikinä ei normiliikenteessä moisia tilanteita edes esiintyisi. Tai no koskaan ja koskaan, sanotaan että 99,9% ei esiinny - ja vastaavasti se yksikin kerta saattaa huonolla tuurilla ratkaista elämän / kuoleman välillä 8)
Lainaus käyttäjältä: rami - 10.05.17 - klo:15:51
En näe tuossa videossa mitään yhtenäistä asiaa joka liittyy normaaliin maantiellä liikkumiseen. Lähinnä pelkkää ratapelleilyä jota ei voi yhdistää laisinkaan normaaliin tielläliikkumiseen. Uskon, että yksikään jamppa joka tänne kirjoittaa edes pystyy autoa hallitsemaan tuon videon tavoin, puhumattakaan talvikeleistä.
Kannattaa Raminkin joskus käydä siellä radalla kokeilemassa niitä rajoja. Tietääpähän miten se oma auto käyttäytyy...
Lainaus käyttäjältä: mremonen - 10.05.17 - klo:18:34
Niin, tai ajokäyttäytyminen muuttuu vähemmin kuin 2-vetoisella ajavilla. Niin kauan kun tuossa ei pohdita sitä, että muuttuuko esimerkiksi ajosuorite myös kelin suhteessa, lähtöarvoja ei ole vakioitu.
Pohditaanpa tuokin sitten. Kuka tunnustaa käyttävänsä kulkuihinsa julkisia ennemmän silloin, jos pihalla on kaksivetoinen auto verrattuna nelivetoiseen? Kuinka usein ylipätään jätät ajoja sään vuoksi väliin?
Varmaankin jossakin hyvin haastavissa olosuhteissa noin voi olla, kun kaksivetoisella ei yksinkertaisesti pääse, mutta Ruotsissa tuollaisissa olosuhteissa liikutaan niin vähän, ettei se kyllä selitä alkuunkaan tuollaista suurta eroa. Ruotsissa asutus on keskittynyt Suomeakin voimakkaammin etelään ja karkeasti ottaen etelään mentäessä Ruotsissa asutus alkaa sieltä, missä se Suomessa loppuu. Siellä missä Ruotsi liikkuu, talvet ovat suhteellisen leutoja.
Lainaus käyttäjältä: HiTecci - 10.05.17 - klo:21:46
Ja tuolla väistöllä sekä kaarreajolla haettiin nimenomaan niitä rajoja, eroja miten vetotapa vaikuttaa auton käytökseen. Toki testi olisi ollut täydellisempi mikäli kyseessä olisi ollut täsmälleen saman auton erivetotapaiset versiot, mutta kyllä se noinkin toi melko hyvin niitä eroja esille. Näinhän ne rengastestitkin tehdään, haetaan niitä rajoja ja sitä kautta eroja, vaikka sitten ikinä ei normiliikenteessä moisia tilanteita edes esiintyisi.
Mitä tekemistä väistön aikana vedättämisellä on normiliikenteen kanssa? Väistö tehdään maantiellä siten, että ensin jarrutetaan jos ehditään ja sen jälkeen ilman vetoa väistetään. Kun ei ole vetoa, niin vetotapakaan ei ratkaise. Tuon nelivedon mainosvideon tarkoitus on myydä nelivetoa. Esimerkiksi paikaltaan lähdettäessä nelivedolla lähdetään nopeasti liikkeelle, mutta etuvedolla jäädään sudittamaan paikalleen, vaikka neliveto olisi varmasti paljon parempi tuossa asiassa ilman kikkailuakin.
Tietoa löytyy esimerkiksi melkein kaikkien lehtien testeissä ja vertailuissa, joissa mittaillaan kaistanvaihtojen nopeuksia. Alla esimerkiksi kolme tuoretta Octavia Combi 2.0 TDI:n mittausta Auto, Motor und Sportista (slalom 18 m ja ISO-kaksinkertainen kaistanvaihto.
AMS 6/2016 RS 4x4: 65,7 ja 138,0 km/h
AMS 9/2016 4x2: 65,6 ja 140,9 km/h
AMS 11/2017 Facelift 4x4: 64,2 ja 131,1 km/h
Vetotavasta väistö ei ole kiinni.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 10.05.17 - klo:18:24
Olet vuosia yrittänyt hiljentää muita vastakeskustelijoita täällä noilla vedoillasi...
...rupeat esittämään vetoa ja vaatimaan matkakorvauksia, jotta voisit muuttaa puheet faktaksi osoittaa vain, että olet pelkkä paskanjauhaja. Mutta odotellaan. Onhan tässä kohta puoli vuotta mennyt.
,,lä yleistä. Vetoa tarjoan harvoin niille, jotka esittävät suoria valheita. Täällä joku esimerkiksi joku valopää alkoi esittämään valheellisia väitteitä työnantajastani. Tarjosin hänelle tilaisuuden tarkistaa asia - panosta vastaan luonnollisesti. Sinun tapauksesi on taas sellainen, että tarjosin sinulle tilaisuutta testata asia heti tai sitten myöhemmin. Matkorvauksen vaatiminen on keksimäsi epätoivoinen valhe. Vetoa ehdotin ja sen voittaja olisit voinut olla sinäkin. Sinullahan tuohon ramppiin pitäisi olla parempi tuntumakin, koska itse en ole siitä tainnut kymmeneen vuoteen ajaa. On täysin mahdollista, että muistikuvani ovat turhan epätarkat ja arvioni on väärä. No se selviää ajallaan.
Kun tarjoan sinulle pikaista testiä tai kesälomakautta, niin millä karppalogiikalla tuo voisi olla tarkoitettu hiljentämään joku? Ja niin, kesälomakausi tulee sitten kun se tulee, eikä siinä auta yhtään, vaikka kuinka pikkugary räyhäisi ja potkisi lattialla sellällään. Koeta malttaa vielä 2-3 kuukautta. Tuo avautumisesi on jotain sellaista, mitä tällä palstalla ei tarvittaisi, varsinkaan kun se ei liity millään tavalla niihin lukuisiin otsikoihin, joiden alle sitä kirjoitat. Eikö se yksi otsikko riittäisi sinullekin ja pystytkö millään odottamaan alkuperäisen aikataulun toteutumista? Ei pitäisi olla liikaa vaadittu.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 10.05.17 - klo:05:54
MBA on taikasana. Etuvetoisessa toimii, miksei nelivedossakin.
https://youtu.be/6U12CmJGffk
Nyt en kyllä keksi yhteyttä väitteillesi nelivedon vakaammasta ja tehokkaammasta jarrutuksesta. Tuossahan esitellään hätäjarrutustehostinta, joka toimii aivan samalla tavalla niin kaksi- kuin nelivetoisissakin. Tuo MBA oli vanha mekaaninen tehostin autoihin, joissa ei ollut ESP:tä. Nykyautoissa on jo kehittyneemmät tehostimet. Millä tavalla tämä liittyy vetäviin akseleihin, moottereihin ja aiheeseen?
Lainaus käyttäjältä: mremonen - 10.05.17 - klo:18:31
Eipä näistä nykyautoista oikein mikään välitä tienpinnan todellista tilaa, kun se on hykattu ESPien ja sähköisten tehostiemien taakse. Ainoa missä teoriassa 2-vetoinen voi varoittaa verrattuna nelariin on juuri lähdössä. Mitä jos ajat moottoritiellä ja tien liukkaus muuttuu kesken kaiken. Miten se 2-vetoinen erityisesti silloin varoittaa paitsi suuntaamalla metsäliiton puolelle?
On renkaat ja muut varmaan neljässäkymmenessä vuodessa aavistuksen muuttuneet, mutta muistan kun faijalla lähti kuplavolkkari käsistä kaistaa vaihtaessa kun siinä keskellä oli lunta. Keula haukkasi hankeen ja hip-heijaa.
Monetkaan asiat eivät kaikkia tilanteita pelasta, vaikka ne yleensä auttaisivatkin. Vaikka luotiliivikään ei kaikilta osumilta suojaisi, niin silti mielelläni ottaisin liivit päälleni silloin, kun luodin osuman vaara on merkittävä. Vaikka kaksivetoinen ei kaikissa tilanteissa nelivetoa enempää tietoa liukkaudesta tarjoaisikaan, niin silti kaksivetoisen eduksi pitää laskea ne tilanteet, joissa se tarjoaa nelivetoista paremman tuntuman pitoon.
Vaimennettujahan nämä nykyautot ovat. Helppoja ajaa, mutta liukkautta ne eivät juorua yhtä selvästi kuin vanhat autot. Kun keli haisee liukkaalta, niin pyrin kiihdyttämään, jattuttamaan tai ohjamaan pidon rajoille. Yleensä noin pysyy tuntuma kitkaan riittävän hyvänä. 70-luvun takavetoisella koko ajan liukastelevalla autolla, jollaisella aloitin, liukkaudenvalvonta oli jatkuvaa. Juuri tuollaiset keskipolanteen ylitykset oli otettava erittäin varovasti, eikä näennäinen turvallisuuden tuntuma vaivannut. Ajokortin kakkosvaiheessa kitkaerojarrutuksessa kouluttaja toisen jarrutuksen jälkeen painotti, että se jarru pitää survoa aluksi voimalla pohjaan. Seuraavalla kierroksella noin toiminkin ja samalla hetkellä auto tarjosikin heinot piruetit.
Kerran viime talvena tosin pääsi liukkaus yllättämään pahasti. Jono ajoi rauhallisesti lievästi nousevaa viivasuoraa tietä. Toinen auto jonossa minusta eteenpäin kääntyi kuin kimmokkeen saaneena suoraan ojaan. Tuossa vaiheessa edelläni menevä auto jarrutti pelästyksissään ja itsekin jarrutin ja totesin tien olevan todella liukas. Siihen asti pito oli ollut aika hyvä, mutta tuossa kohdassa oli joku ohut erittäin liukas kerros pinnassa. Onneksi hallinnan menettänyt auto ei jäänyt tielle pyörimään, vaan tie oli vapaa ja me tiellä pysyneet emme joutuneet kokeilemaan sitä, kenen renkaat pitävät parhaiten.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 11.05.17 - klo:03:19
Vaimennettujahan nämä nykyautot ovat. Helppoja ajaa, mutta liukkautta ne eivät juorua yhtä selvästi kuin vanhat autot. Kun keli haisee liukkaalta, niin pyrin kiihdyttämään, jattuttamaan tai ohjamaan pidon rajoille. Yleensä noin pysyy tuntuma kitkaan riittävän hyvänä. 70-luvun takavetoisella koko ajan liukastelevalla autolla, jollaisella aloitin, liukkaudenvalvonta oli jatkuvaa.
Kerran viime talvena tosin pääsi liukkaus yllättämään pahasti. Jono ajoi rauhallisesti lievästi nousevaa viivasuoraa tietä. Toinen auto jonossa minusta eteenpäin kääntyi kuin kimmokkeen saaneena suoraan ojaan. Tuossa vaiheessa edelläni menevä auto jarrutti pelästyksissään ja itsekin jarrutin ja totesin tien olevan todella liukas. Siihen asti pito oli ollut aika hyvä, mutta tuossa kohdassa oli joku ohut erittäin liukas kerros pinnassa. Onneksi hallinnan menettänyt auto ei jäänyt tielle pyörimään, vaan tie oli vapaa ja me tiellä pysyneet emme joutuneet kokeilemaan sitä, kenen renkaat pitävät parhaiten.
Juurikin samaa yritin kertoa kirjoittaessani "aktiivisesta ajosta", jotta kuljettajalla on balttiarallaa koko ajan tuntuma tien kitkasta. Tärkeää varsinkin ajettaessa pitkää siivua jolloin keli yleensä muuttuu matkan aikana. Koskee kaikkia vetotapoja.
Nelikolla tuo jarrutus on hyvä testi tien kitkalle. Aina välillä reipas lyhyt jarrutus kun ketään ei auton takana. Risteyksestä polkaistaan ainakin välillä kaasupedaalia, niin kyllä nelikossakin ESP-valo rupeaa vilkuttamaan. Ja en nyt tarkoita sitä "kahva edellä ajoa"...
Nykyautot eivät tosiaan varoita kelistä niinkuin 70- 80-luvun kulkineet. Toki ESP ja ABS auttavat paljon, mutta tuntuma tiehen saisi olla suoraviivaisempi näissä nykyautoissa. Takavedolla aloitettu reilusta 10-vuotiaasta ja selkärangasta tuleva nopea vastaohjaus pelastanut muutamassa äkkitilanteessa. Silloisilla takavedoilla kyllä tunsi pidon menetyksen. Ei jäänyt epäselväksi. Oi niitä aikoja... :D
Ja edelleen jokaisen pitäisi tuntea autonsa käyttäytyminen niin että auto ei lähde lapasesta yllättävässä äkkitilanteessa ihan niin helposti. ;) Harmi kun jääratoja on niin kovin kovin vähän. Talvet mitä ovat ja ympäristöviranomaiset pelkäävät että auto yhtäkkiä saastuttaisi järven jäällä ajettaessa >:(
Lainaus käyttäjältä: SNG - 11.05.17 - klo:08:00
Nykyautot eivät tosiaan varoita kelistä niinkuin 70- 80-luvun kulkineet. Toki ESP ja ABS auttavat paljon, mutta tuntuma tiehen saisi olla suoraviivaisempi näissä nykyautoissa.
Itse asiassa varoittavat jopa helpommin jos osaa käyttää tuota hyväkseen. Eli mittaristossahan vilkkuu ennekuin kuski edes huomaa että liukasta on. Eli lähdettäessä liikeelle, valoa vilkuilemalla saa herkemmin tietoa liukkaudesta ennekuin edes sitä itse edes havaitseee. Valo kun vilkkuu nykyään todella herkästi.
Sama matka-ajossa, terävä lyhyt ja voimakas kaasutus, jos valo vilkahtaa, niin liukasta on. Tätä ei ilman valoa edes huomaisi.
Nastarengaskuskiahn saa myös äänihälyytyksen kun rupeavat sutimaan.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 11.05.17 - klo:02:00
Pohditaanpa tuokin sitten. Kuka tunnustaa käyttävänsä kulkuihinsa julkisia ennemmän silloin, jos pihalla on kaksivetoinen auto verrattuna nelivetoiseen? Kuinka usein ylipätään jätät ajoja sään vuoksi väliin?
Vaikea sanoa. Oma kokemukseni Kehältä on, että talvella huonolla kelillä bussit/taksit on täynnä ja tie selvästi tyhjempi. Kesällä asia sitten kääntyy hieman toisin päin, kun osa siirtyy ajamaan polkupyörällä ja sadekelillä sitten kaivetaan se auto taas esiin.
Joka tapauksessa näitä "raportteja" kun lukee, kannattaa aina hetki miettiä, että miksi tällainen on tehty ja julkaistu. Halutaanko tällä mahdollisesti ajaa jotain asiaa mielipideilmapiirin muuttumisen kautta? Jos vakuutusyhtiö tällaisen tekee ja julkaisee, niin mikä on se perimmäinen tarkoitus? Ja miksi se ajosuorite on jätetty mainitsematta, jos sillä ei ole vaikutusta lopputulokseen?
Lainaus käyttäjältä: Flat - 11.05.17 - klo:08:13
Itse asiassa varoittavat jopa helpommin jos osaa käyttää tuota hyväkseen. Eli mittaristossahan vilkkuu ennekuin kuski edes huomaa että liukasta on. Eli lähdettäessä liikeelle, valoa vilkuilemalla saa herkemmin tietoa liukkaudesta ennekuin edes sitä itse edes havaitseee. Valo kun vilkkuu nykyään todella herkästi.
Sama matka-ajossa, terävä lyhyt ja voimakas kaasutus, jos valo vilkahtaa, niin liukasta on. Tätä ei ilman valoa edes huomaisi.
Nastarengaskuskiahn saa myös äänihälyytyksen kun rupeavat sutimaan.
Tästä olen hieman eri mieltä. Nimenomaan matka-ajossa tien pito-olosuhteet voivat muuttua paljonkin, ilman että sitä huomaa/tuntee. Sitten ei tarvita kuin se yksi äkkitilanne ja tajutaankin että pitoa ei ole. Varmaan tämä on se syy Ruotsalaisten löydöksiin ja johtopäätöksiin. Nelikossa tuo turvallisuudentunne on vielä parempi/pahempi, mikäli ajo "passiivista".
Tarkoitan sitä kun huonon kitkan tuntee penkin/ratin kautta. Eli puhutaan vaikka tatsista. Kesällä asfaltilla toki nämä VW:n autot ovat erittäin erittäin hyviä, vaikka puslat aika pehmeitä.
Tuo nastarengasjuttu kyllä totta.
HS:ssä oli 9.5.2017 kirjoitus:
"Auton uudet apuneuvot voivat olla vaarallisia: kaistavahti ja mukautuva vakionopeudensäädin hidastivat kuskin reaktiota äkkitilanteessa"
Lienee hieman samantyyppinen passiivisen turvallisuuden tunteen lisääntyminen kuten nelivetokin?
Osa kommenteista alkaa olemaan jo surkuhupaisia. 70-luvun takavedot oli turvallisia ja nää nykyiset nelivedot ihan tappokoneita. :-)
Uuden tekniikan yleistymiseen liittyy lähes poikkeuksetta se, että se tuo mukanaan muutoksen, joka on pääsääntöisesti positiivinen (muuten se ei yleisty) mutta tuo mukanaan lähes aina jotain negatiivistakin. Toki neliveto ei ole mikään uusi keksintö, mutta se on alkanut isossa mitassa yleistyä vasta viimeisen 10 vuoden aikana. Mielenkiintoista nähdä pysähtyykö tämä trendi kun itseajavat autot yleistyvät.
Kovasti tuntuu olevan puhetta tekniikan vaarallisuudesta, mutta siitä varmaan kuitenkin vallitsee yksimielisyys, että liikenne tänään on turvallisepaa kuin 30 vuotta sitten? Turvallisuuden parantuminen ei taida kuitenkaan olla pelkästään kuljettajien ansoita, vaan tekniikalla on siinnä merkittävä osa.
Lainaus käyttäjältä: kmheisk2 - 11.05.17 - klo:10:32
Osa kommenteista alkaa olemaan jo surkuhupaisia. 70-luvun takavedot oli turvallisia ja nää nykyiset nelivedot ihan tappokoneita. :-)
Uuden tekniikan yleistymiseen liittyy lähes poikkeuksetta se, että se tuo mukanaan muutoksen, joka on pääsääntöisesti positiivinen (muuten se ei yleisty) mutta tuo mukanaan lähes aina jotain negatiivistakin. Toki neliveto ei ole mikään uusi keksintö, mutta se on alkanut isossa mitassa yleistyä vasta viimeisen 10 vuoden aikana. Mielenkiintoista nähdä pysähtyykö tämä trendi kun itseajavat autot yleistyvät.
Kovasti tuntuu olevan puhetta tekniikan vaarallisuudesta, mutta siitä varmaan kuitenkin vallitsee yksimielisyys, että liikenne tänään on turvallisepaa kuin 30 vuotta sitten? Turvallisuuden parantuminen ei taida kuitenkaan olla pelkästään kuljettajien ansoita, vaan tekniikalla on siinnä merkittävä osa.
Minä en ole väittänyt että wanhat autot ilman avustimia olisivat turvallisempia, mutta niillä oli pakko oppia hallitsemaan auto itse. Kirjoitin vain siitä, että tienpinnan liukkaus ei jäänyt aiemmin koskaan epäselväksi.
Lainaus käyttäjältä: kmheisk2 - 11.05.17 - klo:10:32
Osa kommenteista alkaa olemaan jo surkuhupaisia. 70-luvun takavedot oli turvallisia ja nää nykyiset nelivedot ihan tappokoneita. :-)
Itse en ole väittänyt 70-luvun takavetoja turvallisiksi, enkä ole sellaista tässä keskustelussa kenenkään muunkaan väittäneen. Hyvin onnettomuusalttiita autojahan nuo ovat, mutta liukkaudesta ne kyllä kertovat monin tavoin nykyautoja aikaisemmin. Esimerkiksi joku tuossa kehui liikkeelle lähdettäessä vilkkuvaa ESP:n valoa, mutta se on aika heikko indikaattori verrattuna huonopitoiseen takavetoon, joka vaatii liukkailla jatkuvaa keskittymistä.
Lainaus käyttäjältä: kmheisk2 - 11.05.17 - klo:10:32
Osa kommenteista alkaa olemaan jo surkuhupaisia. 70-luvun takavedot oli turvallisia ja nää nykyiset nelivedot ihan tappokoneita. :-)
Uuden tekniikan yleistymiseen liittyy lähes poikkeuksetta se, että se tuo mukanaan muutoksen, joka on pääsääntöisesti positiivinen (muuten se ei yleisty) mutta tuo mukanaan lähes aina jotain negatiivistakin. Toki neliveto ei ole mikään uusi keksintö, mutta se on alkanut isossa mitassa yleistyä vasta viimeisen 10 vuoden aikana. Mielenkiintoista nähdä pysähtyykö tämä trendi kun itseajavat autot yleistyvät.
Kovasti tuntuu olevan puhetta tekniikan vaarallisuudesta, mutta siitä varmaan kuitenkin vallitsee yksimielisyys, että liikenne tänään on turvallisepaa kuin 30 vuotta sitten? Turvallisuuden parantuminen ei taida kuitenkaan olla pelkästään kuljettajien ansoita, vaan tekniikalla on siinnä merkittävä osa.
Kyse lienee siitä että passivoiko uusi turvallisuustekniikka kuljettajia poikkeavissa tilanteissa ja lisää "liikaa" kuljettajan luottamusta tekniikkaan, mikä mahdollisesti lisää onnettomuusriskiä. Tietysti on kuljettajia, jotka eivät ole kiinnostunut lainkaan itse auton liikennekäyttäytymisestä tai auton tekniikasta. Eivät vanhat autot todellakaan olleet turvallisia. Vapaiden nopeusrajoitusten aikaan kuoli liikenteessä yli 1'000 henkilöä vuodessa 1965-75, ja liikennemäärät olivat pienempiä - se kertoo sen ajan liikenneturvallisuudesta johon luonnollisesti vaikutti huonot tiet ja korkeat nopeudet sekä asennekasvatus.
Kuitenkin olen ymmärtänyt, että liikennevakuutusyhtiöt harkitsevat nelivetoautojen vakuutusmaksujen korottamista.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 11.05.17 - klo:10:46
Minä en ole väittänyt että wanhat autot ilman avustimia olisivat turvallisempia, mutta niillä oli pakko oppia hallitsemaan auto itse. Kirjoitin vain siitä, että tienpinnan liukkaus ei jäänyt aiemmin koskaan epäselväksi.
Ei se nykyäänkään jää epäselväksi onko liukasta. Liukkauden tulkinta on kuskista enemmän kiinni, kuin autosta. Lisäksi vagit antaa hyvin tietoa tuntumallaan, jos sitä osaa tulkita. Monesti riittää myös kello ja ilmatila antamaan hyvin infoa mahdollisesta liukkaudesta. Ei tainnut tänäkään talvena yllätyksenä tulla liukkaus, josta syystä kitkoillakin pärjää hienosti.
Ajonvakautus on myös loistava keksintö ja tuo turvallisuutta moniin tilanteisiin. Normaaleissa ajotilanteissa voi ajaa turvallisesti kovempaa, kuin vakautuksettomilla autoilla, joka ei tarkoita sitä, että kovempaa täytyisi ajaa. On siis neliveto tai ei, on kuski keskeisin tekijä onnettomuustilanteissa. Turhaa on muun spekulointi.
Neliveto on turvallisempi minun mielestäni jokatapauksessa. Kuski joka käyttää nelivetoa "väärin" on surkea kuski. Nelivetoa tai vakautuksellista autoa täytyy ajaa eri tavalla, kuin vakautuksetonta tai vajaavetoista. Automaatti siihen päälle vielä, auton kunto ja rengastyyppi, niin monella menee pasmat täysin sekaisin. 😂
Siksi siis yleisesti suosittelen etuvetoista tuoretta autoa manuaalina, nastoja talvella ja ajonvakautusta. ;D
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 11.05.17 - klo:12:19
Ei se nykyäänkään jää epäselväksi onko liukasta. Liukkauden tulkinta on kuskista enemmän kiinni, kuin autosta. Lisäksi vagit antaa hyvin tietoa tuntumallaan, jos sitä osaa tulkita. Monesti riittää myös kello ja ilmatila antamaan hyvin infoa mahdollisesta liukkaudesta. Ei tainnut tänäkään talvena yllätyksenä tulla liukkaus, josta syystä kitkoillakin pärjää hienosti.
Ajonvakautus on myös loistava keksintö ja tuo turvallisuutta moniin tilanteisiin. Normaaleissa ajotilanteissa voi ajaa turvallisesti kovempaa, kuin vakautuksettomilla autoilla, joka ei tarkoita sitä, että kovempaa täytyisi ajaa. On siis neliveto tai ei, on kuski keskeisin tekijä onnettomuustilanteissa. Turhaa on muun spekulointi.
Neliveto on turvallisempi minun mielestäni jokatapauksessa. Kuski joka käyttää nelivetoa "väärin" on surkea kuski. Nelivetoa tai vakautuksellista autoa täytyy ajaa eri tavalla, kuin vakautuksetonta tai vajaavetoista. Automaatti siihen päälle vielä, auton kunto ja rengastyyppi, niin monella menee pasmat täysin sekaisin. 😂
Siksi siis yleisesti suosittelen etuvetoista tuoretta autoa manuaalina, nastoja talvella ja ajonvakautusta. ;D
Vai niin. Sanoja koitetaan kovasti laittaa suuhin. Kannattaa lukea nimimerkkien kirjoituksista muitakin kuin yksittäinen kirjoitus. Aiemmista kommenteistani selvinnee että ihan samoilla linjoilla ollaan ;)
Lainaus käyttäjältä: kmheisk2 - 11.05.17 - klo:10:32
Osa kommenteista alkaa olemaan jo surkuhupaisia. 70-luvun takavedot oli turvallisia ja nää nykyiset nelivedot ihan tappokoneita.
Eivätkös ne olisi surkuhupaisia vasta siinä tapauksessa, että joku todella väittäisi 1970-luvun autoja turvallisiksi ja nykyisiä nelivetoja "tappokoneiksi"? Tähän mennessä tällaisia väitteitä ei mielestäni ole kuitenkaan esitetty. Voi tietysti olla, että ovat menneet ohi.
Lainaus käyttäjältä: kmheisk2 - 11.05.17 - klo:10:32
Uuden tekniikan yleistymiseen liittyy lähes poikkeuksetta se, että se tuo mukanaan muutoksen, joka on pääsääntöisesti positiivinen (muuten se ei yleisty) mutta tuo mukanaan lähes aina jotain negatiivistakin.
Juuri näin, ja siitähän tässä Folksamin raportissakin on kyse. Mielestäni vakuutusyhtiöllä on ymmärrettävä intressi selvittää, liittyykö johonkin, lähtökohtaisesti turvallisuutta (tai mukavuutta) lisäävään tekniikkaan, myös sitä heikentäviä piirteitä. Nelivedon suhteen kysymys on mielestäni aiheellinen. Mitä paremmin kuljettaja on "eristetty elementeistä", sitä todennäköisempää on, että hänelle syntyy virheellinen käsitys esimerkiksi tienpinnan kitkasta. Neliveto on yksi tällainen eristävä tekijä, mutta ei se tietenkään tee nelivedosta "tappokonetta" tai muutoinkaan "pahaa". Onpahan vain yksi seikka, joka on syytä riskiarviossa ottaa huomioon.
Sekin on selvää, että neliveto ei estä kaikkia kuljettajia lukemasta olosuhteita aivan yhtä tarkasti kuin kaksivetoisten kuljettajat. Vakuutusyhtiö ei vain oikein voi ottaa huomioon tämänkaltaisia kuljettajien yksilöllisiä ominaisuuksia riskiarvioissaan. Audeilla taitaa tyypillisesti olla korkeammat vakuutusmaksut kuin Toyotoilla. Tämä perustuu kaiketi arvioon merkkien onnettomuusherkkyydestä. Veikkaan, että niidenkään perusteita määriteltäessä ei ole kyetty sulkemaan pois kaikki mahdollisia muuttujia, mitä maailmasta löytyy. On ollut pakko tehdä tiettyjä yleistyksiä, ja luottaa esimerkiksi siihen kuvaan, mikä tietysti merkistä ja mallista onnettomuustilastojen perusteella
tyypillisesti syntyy. Näistä yleistyksistä voivat sitten ikävä kyllä tietyntyyppiset kuljettajat kärsiä.
Lainaus käyttäjältä: kmheisk2 - 11.05.17 - klo:10:32
Kovasti tuntuu olevan puhetta tekniikan vaarallisuudesta, mutta siitä varmaan kuitenkin vallitsee yksimielisyys, että liikenne tänään on turvallisepaa kuin 30 vuotta sitten?
Kyllä vallitsee. Eikä ainakaan tässä keskustelussa mikään tai kukaan ole mielestäni edes vihjaissut siihen suuntaan, että liikenne 30 vuotta sitten olisi ollut turvallisempaa kuin tänä päivänä.
Lainaus käyttäjältä: kmheisk2 - 11.05.17 - klo:10:32
Turvallisuuden parantuminen ei taida kuitenkaan olla pelkästään kuljettajien ansoita, vaan tekniikalla on siinnä merkittävä osa.
Saattaa olla jopa niin, että turvallisuuden parantuminen on vähiten kuljettajien ansioita. Siis sikäli, kun ajatellaan kuljettajien toiminnassa tapahtuneiden muutosten olevan jotenkin sisäsyntyisiä, ilman ulkoista motivointia. Veikkaan, että kehittyneen tekniikan ohella suurin vaikutus liikenneturvallisuuden parantumiseen on ollut liikennesäännöillä ja niiden valvonnalla. Nopeusrajoitusten käyttöönotto ja turvavyöpakko ovat todennäköisesti tässä suhteessa merkittävimmät seikat. Kumpaakaan ei voi lukea kuljettajien ansioksi, vaan lainsäätäjän. Merkittävä vaikutus on tietysti ollut myös liikenneympäristön laadun kohentamisella.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 11.05.17 - klo:12:29
Vai niin. Sanoja koitetaan kovasti laittaa suuhin. Kannattaa lukea nimimerkkien kirjoituksista muitakin kuin yksittäinen kirjoitus. Aiemmista kommenteistani selvinnee että ihan samoilla linjoilla ollaan ;)
Ihan totta. Syyllistyn pikaisesti lukemiseen monesti. Toinen juttu on se, että en katso kenelle kirjoitan. En siis halua muodostaa nimimerkeistä mielikuvaa yleisesti. Eli anonyymeinä tietyllä tapaa luen kirjoituksia foorumeilla ja vastaan niihin. ;D
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 11.05.17 - klo:13:06
Ihan totta. Syyllistyn pikaisesti lukemiseen monesti. Toinen juttu on se, että en katso kenelle kirjoitan. En siis halua muodostaa nimimerkeistä mielikuvaa yleisesti. Eli anonyymeinä tietyllä tapaa luen kirjoituksia foorumeilla ja vastaan niihin. ;D
Asia vilpitön. Jatketaan :)
Itseäni ei tämä nelivetokeskustelu niin kiinnosta, kun en ole nelivetoa ostamassa.
Sitä vain ihmettelen, että ennen autot olivat paljon kevyempiä, yleensä vielä takavetoisiakin. Oma ensimmäinen autoni 18-vuotiaani plikkana oli Toyota Corolla 1.2. Siinä oli niin kevyt perä, että kerran en päässyt suoralla tiellä lumessa eteenpäin. Aina vain löi takapyörät tyhjää. Sitten en painanut lainkaan kaasua, vaan päästin kytkimen hitaasti niin tyhjäkäynnillä pääsin lähtemään. Mummulle kun meni kylään, niin auto piti jättää 1,5 päähän ja kävellä. Nykyisillä autoilla ei olisi sellaista keliä, että näin täytyisi tehdä.
Tamperelaiset tietävät mikä on Ilkonmäki ( siinä entisen varuskunnan vieressä ), sitä kun nousi pahalla kelillä ylös, oli ajettava tieten, ettei perä heittänyt eteen. Kerran oli niin paha keli, että en uskaltanut ajaa kotiin, vaan jäin likkakaverilla Vehmaisiin yöksi odottelemaan turvallisempia kelejä.
Nykyään on ABS-jarrut, luistonesto, ajovakaudenhallintajärjestelmä, paljon nelivetoautoja, melkein kaikki ainakin etuvetoja.
Talvirenkaat ovat aivan toisenlaiset kuin aikaisemmin. Minulla oli jo sentään Nokian 08 imukuppinastarenkaat.
Mistä sitten johtuu, että vähän kun tulee lunta, niin ihmiset eivät enää osaa ajaa. 50 peltikolaria tulee heti ja 2000-luvulla on ollut usein monien autojen ketjukolareita. Ihmiset ovat ihan sekaisin kun tulee lunta ja liukasta.
Ennen kolareita ei tullut juurikaan enemmän talvella lumisateissa kuin kesäkeleilläkään. Koskaan ei ollut suuria monen auton ketjukolareita. Ymmärrettiin, että kun asumme Suomessa, meillä on talvi, lunta, ja osattiin ajaa sen mukaan.
Kummasta siis on kyse.
A. Kuskit ovat huonontuneet ,eivätkä osaa ajaa talviolosuhteissa.
B. Ei ymmärretä että se kuljettaja kuitenkin ajaa sitä autoa, vaan luotetaan liikaa turvavarusteisiin.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 11.05.17 - klo:12:57
... Vakuutusyhtiö ei vain oikein voi ottaa huomioon tämänkaltaisia kuljettajien yksilöllisiä ominaisuuksia riskiarvioissaan. Audeilla taitaa tyypillisesti olla korkeammat vakuutusmaksut kuin Toyotoilla. Tämä perustuu kaiketi arvioon merkkien onnettomuusherkkyydestä. Veikkaan, että niidenkään perusteita määriteltäessä ei ole kyetty sulkemaan pois kaikki mahdollisia muuttujia, mitä maailmasta löytyy.
...
If vakuutusyhtiöllä automerkkikohtainen tilasto eri vahinkotyypeistä..
https://www.if.fi/web/fi/henkiloasiakkaat/vakuutuksemme/autovakuutus/pages/autovahinkotilasto.aspx (https://www.if.fi/web/fi/henkiloasiakkaat/vakuutuksemme/autovakuutus/pages/autovahinkotilasto.aspx)
Kuljettajan terveyden kannalta mielenkiintoisin on kohta "Henkilövahingot (Liikenne)" .. siinä tilastossa Audin käyrä laahaa keskiarvojen alapuolella.. ollen turvallisempi. (Audin myynnistä lähes puolet nelivetoja.. miten se voi olla turvallinen ::) ) ..Kun taas Toyota on keskiarvojen tietämissä.
Törmäysvahingoissa Audi on kylläkin keskiarvon yläpuolella, joka mahdollisesti tukee väitettä nelivetojen liian suurista tilannenopeuksista.. tämmösenä ihan stetson analyysinä. Ilmeisesti törmäyksiä on keskiarvoa enemmän nimenomaan kaupunkiliikenteessä, koska henkilövahingot eivät noudata ko. merkin osalta samaa trendiä?
Ajosuoritteen määrää ei tiedetä, joten ihan arvailua noiden tilastojen pohjalta. Kilometrimäärä taitaa kuitenkin olla aika ratkaiseva tämäntyyppisessä tilastoinnissa.
BMW:kin on em. tilastossa alle keskiarvon tuoreimmissa autoissa.. kunnes päästää lippahattuteinien vanhempiin bemareihin ja henkilövahinkokäyrä räjähtää korkeuksiin.
Ilkivalta- tilastossa esim. Audi ja Bmw taas tuntuvat olevan repukoiden suosikki vihankohteita :'(
Tojotaa taas naarmutellaan vähemmän.
Lainaus käyttäjältä: skrikoo - 11.05.17 - klo:16:24
Mistä sitten johtuu, että vähän kun tulee lunta, niin ihmiset eivät enää osaa ajaa. 50 peltikolaria tulee heti ja 2000-luvulla on ollut usein monien autojen ketjukolareita. Ihmiset ovat ihan sekaisin kun tulee lunta ja liukasta. Ennen kolareita ei tullut juurikaan enemmän talvella lumisateissa kuin kesäkeleilläkään. Koskaan ei ollut suuria monen auton ketjukolareita.
Tämän suhteen pitäisi saada jotain statistiikkaa käyttöön. Muistikuvat menneiden vuosikymmenten talviliikenteestä voivat olla oikeita, mutta myös vääriä.
Lainaus käyttäjältä: skrikoo - 11.05.17 - klo:16:24
Ymmärrettiin, että kun asumme Suomessa, meillä on talvi, lunta, ja osattiin ajaa sen mukaan.
Voi siinä olla perääkin, että takavuosina talvikeleihin on saatettu suhtautua toisin kuin tänä päivänä. Eihän aikoinaan ollut edes varsinaisia talvirenkaita, joten lumeen ja jäähän oli oikeastaan pakko omaksua erilainen asenne. Voi olla, että ihmiset tänä päivänä hieman liikaa luottavat esimerkiksi nastarenkaisiin. Kun sitten joskus harvoin tulee todella vaikea keli, "yllättää talvi autoilijat" nastoista huolimatta. Autot ovat kuitenkin tänä päivänä rakenteeltaan niin turvallisia, että seuraukset jäävät useimmiten peltivauriotasolle. Ja kovin usein näitä yllätyksiä ei tule, koska ainakin täällä pääkaupunkiseudulla kadut ovat usein läpi talven täysin sulia. (Mikä ei tietenkään estä joitakin autoilija käyttämästä nastarenkaita vielä tälläkin hetkellä).
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 11.05.17 - klo:16:59
If vakuutusyhtiöllä automerkkikohtainen tilasto eri vahinkotyypeistä..
Mielenkiintoinen linkki, thank you much.
Lainaus käyttäjältä: skrikoo - 11.05.17 - klo:16:24
Itseäni ei tämä nelivetokeskustelu niin kiinnosta, kun en ole nelivetoa ostamassa.
Sitä vain ihmettelen, että ennen autot olivat paljon kevyempiä, yleensä vielä takavetoisiakin. Oma ensimmäinen autoni 18-vuotiaani plikkana oli Toyota Corolla 1.2. Siinä oli niin kevyt perä, että kerran en päässyt suoralla tiellä lumessa eteenpäin. Aina vain löi takapyörät tyhjää. Sitten en painanut lainkaan kaasua, vaan päästin kytkimen hitaasti niin tyhjäkäynnillä pääsin lähtemään. Mummulle kun meni kylään, niin auto piti jättää 1,5 päähän ja kävellä. Nykyisillä autoilla ei olisi sellaista keliä, että näin täytyisi tehdä.
Tamperelaiset tietävät mikä on Ilkonmäki ( siinä entisen varuskunnan vieressä ), sitä kun nousi pahalla kelillä ylös, oli ajettava tieten, ettei perä heittänyt eteen. Kerran oli niin paha keli, että en uskaltanut ajaa kotiin, vaan jäin likkakaverilla Vehmaisiin yöksi odottelemaan turvallisempia kelejä.
Nykyään on ABS-jarrut, luistonesto, ajovakaudenhallintajärjestelmä, paljon nelivetoautoja, melkein kaikki ainakin etuvetoja.
Talvirenkaat ovat aivan toisenlaiset kuin aikaisemmin. Minulla oli jo sentään Nokian 08 imukuppinastarenkaat.
Mistä sitten johtuu, että vähän kun tulee lunta, niin ihmiset eivät enää osaa ajaa. 50 peltikolaria tulee heti ja 2000-luvulla on ollut usein monien autojen ketjukolareita. Ihmiset ovat ihan sekaisin kun tulee lunta ja liukasta.
Ennen kolareita ei tullut juurikaan enemmän talvella lumisateissa kuin kesäkeleilläkään. Koskaan ei ollut suuria monen auton ketjukolareita. Ymmärrettiin, että kun asumme Suomessa, meillä on talvi, lunta, ja osattiin ajaa sen mukaan.
Kummasta siis on kyse.
A. Kuskit ovat huonontuneet ,eivätkä osaa ajaa talviolosuhteissa.
B. Ei ymmärretä että se kuljettaja kuitenkin ajaa sitä autoa, vaan luotetaan liikaa turvavarusteisiin.
Perusteetonta soopaa. 1970-luvulla ihmisiä kuoli reilusti yli 1000 vuodessa. Nykyään n. kolmasosa siitä, vaikka ajoneuvojen määrä on kasvanut hurjasti. Sama trendi loukkaantumisissa.
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 11.05.17 - klo:18:53
Perusteetonta soopaa. 1970-luvulla ihmisiä kuoli reilusti yli 1000 vuodessa. Nykyään n. kolmasosa siitä, vaikka ajoneuvojen määrä on kasvanut hurjasti. Sama trendi loukkaantumisissa.
Mitä tekemistä kuolleiden ja loukkaantuneiden määrällä on kirjoittamani jutun kanssa. Kirjoitin että miksi nykyään ei osata ajaa kun on lunta tai jäätä. Oletko elänyt tuolloin -70 ja -80 luvuilla?. Toistan. Silloin ei ollut tuollaisia monen auton ketjukolareita mitä nykyään on jatkuvasti kun tulee vähän lunta.
Senhän nyt jokainen tietää että vaikka kuskit ovat huonontuneet ja ollaan ojassa heti kun ei ole kesäkeli, niin tietysti kuolemat ja loukkaantumiset ovat vähentyneet turvallisempien autojen vuoksi.
Itse kerron näistä asioista kokemusten perusteella. Kun olet näemmä tuollainen tilastonikkari niin etsi jostain tilasto paljonko ajettiin kolareita -70-80- luvuilla suhteutettuna kortillisten ihmisten määrään.
Ajoneuvojen määrän kasvu ei todista mitään, koska nykyään autot ovat niin halpoja, että niitä on useampia monessa taloudessa.
Kuitenkaan yksi ihminen ei voi ajaa kuin yhtä auto kerrallaan.
Olisi tosiaan hyvä tuollainen tilasto: kolarit suhteessa kortillisten ihmisten määrään -70--80-luku Vs. nyt.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 11.05.17 - klo:18:19
Tämän suhteen pitäisi saada jotain statistiikkaa käyttöön. Muistikuvat menneiden vuosikymmenten talviliikenteestä voivat olla oikeita, mutta myös vääriä.
Voi siinä olla perääkin, että takavuosina talvikeleihin on saatettu suhtautua toisin kuin tänä päivänä. Eihän aikoinaan ollut edes varsinaisia talvirenkaita, joten lumeen ja jäähän oli oikeastaan pakko omaksua erilainen asenne. Voi olla, että ihmiset tänä päivänä hieman liikaa luottavat esimerkiksi nastarenkaisiin. Kun sitten joskus harvoin tulee todella vaikea keli, "yllättää talvi autoilijat" nastoista huolimatta. Autot ovat kuitenkin tänä päivänä rakenteeltaan niin turvallisia, että seuraukset jäävät useimmiten peltivauriotasolle. Ja kovin usein näitä yllätyksiä ei tule, koska ainakin täällä pääkaupunkiseudulla kadut ovat usein läpi talven täysin sulia. (Mikä ei tietenkään estä joitakin autoilija käyttämästä nastarenkaita vielä tälläkin hetkellä).
Näinhän se on. Ei osata ajaa enää kun tulee vähänkin muu kuin kesäkeli, tai että tiet eivät ole suolattuja. Ei ymmärretä mitään liukkaudesta eikä turvaväleistä. Ajetaan vain kuin päättömät kanat luottaen turvavarusteisiin.
Fysiikan lakeja eivät turvavarusteetkaan voi kuitenkaan kumota.
Vaikka ajotaito ja asenteet ovat huonontuneet ei kuitenkaan kuolla eikä loukkaannuta niin helposti kuin vanhoilla autoilla. Kiitos nykyautojen korirakenteiden.
Huvitti kun äitini kertoi kuinka tuli narun perässä helmikuussa Kuopiosta Tampereelle kesärenkailla.
Ei taitaisi meidän taloyhtiössä yksikään nainen lähteä lumituiskussa narun perässä samaan reisuun, tuskin moni mieskään.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 11.05.17 - klo:16:59
If vakuutusyhtiöllä automerkkikohtainen tilasto eri vahinkotyypeistä..
https://www.if.fi/web/fi/henkiloasiakkaat/vakuutuksemme/autovakuutus/pages/autovahinkotilasto.aspx (https://www.if.fi/web/fi/henkiloasiakkaat/vakuutuksemme/autovakuutus/pages/autovahinkotilasto.aspx)
Kuljettajan terveyden kannalta mielenkiintoisin on kohta "Henkilövahingot (Liikenne)" .. siinä tilastossa Audin käyrä laahaa keskiarvojen alapuolella.. ollen turvallisempi. (Audin myynnistä lähes puolet nelivetoja.. miten se voi olla turvallinen ::) )
Vähän alempana samalla sivulla oleva käyrä selittää tuota uusien premiumeiden vähäistä henkilövahinkomäärää. Kun katsot henkilövahinkojen ikäjakaumaa, niin huomaat henkilövahinkojen määrän olevan alhaisimmillaan niillä ikäluokilla, millä on rahaa ostaa uusia kalliita nelivetopremiumeja. Erot ovat varsin selviä. Tehokas ja liukkaudelle epäherkkä statusarvoa omaava nelivetopremium parikymppisen käsissä kuulostaa riskialttiilta yhdistelmältä.
Lainaus käyttäjältä: skrikoo - 11.05.17 - klo:19:49
Oletko elänyt tuolloin -70 ja -80 luvuilla?
Juu. Jopa -60 luvulla. 1970-luvun alkupuolella kuoli n. 1100 ihmistä ja loukkaantui n. 16000 ihmistä vuosittain. Nykyään n. 300 & 7000.
Autoja oli tuolloin n. 800000 ja nykyään n. 2,6 miljoonaa. Että turha haikailla vanhojen hyvien aikojen perään...
Lainaus käyttäjältä: skrikoo - 11.05.17 - klo:20:02
Vaikka ajotaito ja asenteet ovat huonontuneet ei kuitenkaan kuolla eikä loukkaannuta niin helposti kuin vanhoilla autoilla. Kiitos nykyautojen korirakenteiden.
Huvitti kun äitini kertoi kuinka tuli narun perässä helmikuussa Kuopiosta Tampereelle kesärenkailla.
Ei taitaisi meidän taloyhtiössä yksikään nainen lähteä lumituiskussa narun perässä samaan reisuun, tuskin moni mieskään.
Muistan kuinka vielä 80-luvulla talomme ohi kaartavassa ulospäin kallistuvassa mutkassa lähes joka talvi vedettiin traktorilla useita autoja ojasta tielle. Liukkaimmilla keleillä ei traktorin moottori ehtinyt jäähtyä. Nykyisin tuota ei tapahdu laisinkaan. Uskon tilastojen vahvistavan ajatukseni siitä, että ei se pelkkä autojen passiivinen turvallisuus kaunista lukuja, vaan myös hallinnan menetyksiä sattuu harvemmin.
Olipa tarina sitten faktaa tai fiktiota, niin se ei kuvaa narun perässä olevan ajotaitoja, vaan kehut kuuluvat narun toisessa päässä ajavalle. Se kesärenkainen vedettävä tulee kuin pulkka perässä ja jos edellä menevä tekee jotain äkkinäistä, niin pulkka tulee automaattisesti perään, jos vauhtia on ollenkaan. Taloyhtiössänne asuu siis fiksujakin kuljettajia, jotka eivät halua jättää autonsa ja itsensä kuntoa sattuman ja jonkun toisen kuljettajan varaan.
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 11.05.17 - klo:20:13
Juu. Jopa -60 luvulla. 1970-luvun alkupuolella kuoli n. 1100 ihmistä ja loukkaantui n. 16000 ihmistä vuosittain. Nykyään n. 300 & 7000.
Autoja oli tuolloin n. 800000 ja nykyään n. 2,6 miljoonaa. Että turha haikailla vanhojen hyvien aikojen perään...
Odotan vielä sitä kolareiden määrää noina aikoina suhteutettuna ajokorttien määrään Vs. nyt.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 11.05.17 - klo:20:15
Muistan kuinka vielä 80-luvulla talomme ohi kaartavassa ulospäin kallistuvassa mutkassa lähes joka talvi vedettiin traktorilla useita autoja ulos ojasta. Luikkaimmilla keleillä ei traktorin moottori ehtinyt jäähtyä. Nykyisin tuota ei tapahdu laisinkaan. Uskon tilastojen vahvistavan ajatukseni siitä, että ei se pelkkä autojen passiivinen turvallisuus kaunista lukuja, vaan myös hallinnan menetyksiä sattuu harvemmin.
Olipa tarina sitten faktaa tai fiktiota, niin se ei kuvaa narun perässä olevan ajotaitoja, vaan kehut kuuluvat narun toisessa päässä ajavalle. Se kesärenkainen vedettävä tulee kuin pulkka perässä ja jos edellä menevä tekee jotain äkkinäistä, niin pulkka tulee automaattisesti perään, jos vauhtia on ollenkaan. Taloyhtiössänne asuu siis fiksujakin kuljettajia, jotka eivät halua jättää autonsa ja itsensä kuntoa sattuman ja jonkun toisen kuljettajan varaan.
Asuitko lähellä Palokan ramppia? :D Hallinnan menetyksiä tapahtuu siksi vähemmän että huonotkin kuskit pysyvät paremmin tiellä parantuneiden renkaiden, ajovakaudenhallintalaitteiden yms. johdosta.
Isäni olikin huippu hyvä kuski ( hän oli narun toisessa päässä ).
Eipä näillä taloyhtiön asukkailla ole tarvetta lähteä ajamaan aviomiehensä ostamia autoja Kuopiosta kun täällä ei ole autokauppiaita. Jos olisi niin eivät edes pystyisi. Tuskin osaavat ajaa autonsa suoraan autokatoksensa tolppien väliin kesälläkään kolhimatta autoansa.
Kun niitä autoja nipussa ostetaan niin yksi on aina huonompi joka täytyy kuitenkin saada kotiin korjattavaksi ja leipää perheelle.
Lainaus käyttäjältä: skrikoo - 11.05.17 - klo:20:20
Odotan vielä sitä kolareiden määrää noina aikoina suhteutettuna ajokorttien määrään Vs. nyt.
Odota vaan. En ole sun henk. koht. Google. Voin vaan kertoa, että "moninkertainen"
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 11.05.17 - klo:20:34
Odota vaan. En ole sun henk. koht. Google. Voin vaan kertoa, että "moninkertainen"
Tämä selvä.
Lainaus käyttäjältä: skrikoo - 11.05.17 - klo:20:20
Odotan vielä sitä kolareiden määrää noina aikoina suhteutettuna ajokorttien määrään Vs. nyt.
Eipäs silloin ajettu juurikaan talvirenkailla. Suurin osa autoilijoista veti kesät talvet samoilla renkailla. Uusien kesärenkaiden ostokin ajoitettiin monesti talveksi, että oli reilummin kulutuspintaa talviliukkaille. Samoin paineita pudotettiin, että saatiin enemmän kosketuspintaa. Autot olivat turvattomia peltiheikkejä. Ei mitään nopeusrajoituksia olemassakaan. Ainoat ajoitukset jotka tulivat juhlapyhiksi oli ns. kattonopeus. Sanoisin vaan, että kuljettajat olivat vähintään keskimäärin yhtä hyviä jopa parempia kuin nyt. Onhan nykyautot turvallisempia. Kumminkin kuskien liian suuri luottaminen ja turvallisuudentunne syö osittain sitä turvallisuutta.
Lainaus käyttäjältä: skrikoo - 11.05.17 - klo:19:49
Mitä tekemistä kuolleiden ja loukkaantuneiden määrällä on kirjoittamani jutun kanssa. Kirjoitin että miksi nykyään ei osata ajaa kun on lunta tai jäätä. Oletko elänyt tuolloin -70 ja -80 luvuilla?. Toistan. Silloin ei ollut tuollaisia monen auton ketjukolareita mitä nykyään on jatkuvasti kun tulee vähän lunta.
Senhän nyt jokainen tietää että vaikka kuskit ovat huonontuneet ja ollaan ojassa heti kun ei ole kesäkeli, niin tietysti kuolemat ja loukkaantumiset ovat vähentyneet turvallisempien autojen vuoksi.
Itse kerron näistä asioista kokemusten perusteella. Kun olet näemmä tuollainen tilastonikkari niin etsi jostain tilasto paljonko ajettiin kolareita -70-80- luvuilla suhteutettuna kortillisten ihmisten määrään.
Ajoneuvojen määrän kasvu ei todista mitään, koska nykyään autot ovat niin halpoja, että niitä on useampia monessa taloudessa.
Kuitenkaan yksi ihminen ei voi ajaa kuin yhtä auto kerrallaan.
Olisi tosiaan hyvä tuollainen tilasto: kolarit suhteessa kortillisten ihmisten määrään -70--80-luku Vs. nyt.
Vaikka yksi ihminen ei voikaan ajaa kuin yhtä autoa kerrallaan, niin ajoneuvojen määrän kasvu on lisännyt ajoneuvojen määrää/kotitalous, jolloin yhdestä taloudesta voi nykyään olla useampi auto kerrallaan liikenteessä vaikka ajokorttien kokonaismäärä olisikin pysynyt samana. Joten tämän puolesta ei tuo kolareiden määrän suhteuttaminen kortillisten määräänkään ole autuaaksi tekevä päätelmä.
Eikö parempi mittari olisi vuotuinen ajosuorite? Suomen maanteillä ajettiin 80-luvun alussa vajaa 20000 miljoonaa kilometriä, nykyään 40000 miljoonaa kilometriä. Vaan mielestäni tämäkään ei kerro absoluuttista totuutta. Vanhemmat ihmiset muistavat, että 70-luvulla tuli aika paljon uusia liikenneuudistuksia, mitkä olivat omiaan parantamaan liikenneturvallisuutta ja vähensi onnettomuuksia. Mm. turvavyöpakko ja yleisen nopeusrajoituksen pudottaminen. Näillä saatiin aika paljon aikaan onnettomuuksien vähentämiseksi.
Luonnollisesti ajosuorite on se luku, johon onnettomuuksien määrää pitää verrata. Taskussa olevat ajokortit tai parkissa seisovat autot kun eivät itsekseen ulosajoja aiheuta. Kun liikennemääriä verraaan onnettomuusmääriin, niin kehitys kohti parempaa on selvää kaikille muille paitsii kuskeista parhaimpien vesalle. Sivu 24:
https://www.liikenneturva.fi/sites/default/files/materiaalit/Tutkittua/Tilastot/tilastokirja/tieliikenneonnettomuudet_2013_netti_id_15139.pdf (https://www.liikenneturva.fi/sites/default/files/materiaalit/Tutkittua/Tilastot/tilastokirja/tieliikenneonnettomuudet_2013_netti_id_15139.pdf)
P.s. Ketjukolarit syntyvät vain vilkkaan liikenteen aikakausina.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 11.05.17 - klo:22:38
Luonnollisesti ajosuorite on se luku, johon onnettomuuksien määrää pitää verrata. Taskussa olevat ajokortit tai parkissa seisovat autot kun eivät itsekseen ulosajoja aiheuta. Kun liikennemääriä verraaan onnettomuusmääriin, niin kehitys kohti parempaa on selvää kaikille muille paitsii kuskeista parhaimpien vesalle. Sivu 24:
https://www.liikenneturva.fi/sites/default/files/materiaalit/Tutkittua/Tilastot/tilastokirja/tieliikenneonnettomuudet_2013_netti_id_15139.pdf (https://www.liikenneturva.fi/sites/default/files/materiaalit/Tutkittua/Tilastot/tilastokirja/tieliikenneonnettomuudet_2013_netti_id_15139.pdf)
P.s. Ketjukolarit syntyvät vain vilkkaan liikenteen aikakausina.
Mielenkiintoinen linkki. Kiitos!
Onnettomuuksia (poliisin tietoon tulleita) sattuu siis nykyjään suunnilleen saman verran kuin 70-luvulla. Ajosuorite on vissin 2-3 kertaistunut tänä aikana. Kääntäen ilman onnettomuutta päästään nykyjään siis ainakin kaksi kertaa pidempi matka.´
Tosin vertailu kuka osasi ajaa tai ei osannut ajaa on itseasiassa turhaa. Liikenne on nimittäin muuttunut niin paljon. 70-luvulla kuljettajat saivat paljon harjoitusta hiekkateillä ajamisesta ja auton hallinnasta. Toisaaltaan nykykuljettajat saavat paljon harjoitusta vilkkaasta kaupunki- ja maantieliikenteestä, kaistanvaihtoineen, liikennevaloineen, jne... Yritän siis sanoa, että vaatimukset kuljettajan työskentelyyn ovat muuttuneet ja siten myös kuljettajien osaaminen.
Se mikä tossa tilastossa paistaa silmään on onnettomuuksien määrän merkittävä nousu 80-luvulla ja pysyminen korkeana vielä 90-luvun alkupuolen. Oliko ne 70-luvun osaavat kuljettajat muuttuneet 80-luvulla "kädettömiksi"?
Vastoin yleisiä hokemia taitavimmat kuskit löytyvät kehä kolmosen sisäpuolelta, täällä tapahtuu liikennemääriin nähden ylivoimaisesti vähiten onnettomuuksia. Juuri tuo vilkkaaseen, jatkuvaa tarkkailua vaativaan liikenneympäristöön sopeutuminen, selittää asiaa.
Lainaus käyttäjältä: pekeke - 12.05.17 - klo:10:07
Vastoi yleisiä hokemia taitavimmat kuskit löytyvät kehä kolmosen sisäpuolelta, täällä tapahtuu liikennemääriin nähden ylivoimaisesti vähiten onnettomuuksia.
Ja silti Kehä I varustettiin suomen tiheimmällä kameratolppaviidakolla siellä tapahtuneisiin onnettomuusmääriin vetoamalla ::)
^Silti ne onnettomuusmäärät olivat koko maahan nähden alhaisia, mutta johtuen suurista liikennemääristä aiheuttivat huomattavaa haittaa verrattuna johonkin tärskyyn jossain Suomussalmen puoliautiolla suopätkällä.
Lainaus käyttäjältä: HiTecci - 12.05.17 - klo:10:16
Ja silti Kehä I varustettiin suomen tiheimmällä kameratolppaviidakolla siellä tapahtuneisiin onnettomuusmääriin vetoamalla ::)
Taisi kamerat lisätä onnttomuuksia Kehä I:llä. Jatkuva tolpille jarruttelu on ilmeisesti haitallisempaa kuin pieni ylinopeus, jota Kehällä aika yleisesti ajettiin.
Moni ajaa varmuuden vuoksi n. 70-75 km/h noihin tolppiin >:( ei voi ymmärtää, ei ne tolpat ota kuvia jos et aja ylinopeutta, haloo? Aina vähintään 85 km/h mittarissa itsellä, mikäli mahdollista, eikä yksikään tolppa ole ottanut kuvia. Tollanen hiton jarruttelu ja hidastelu se vasta liikennettä sotkee muutenkin ruuhkaisessa paikassa, ei ihmekään kun kolareita tuolla tulee. Jos ei uskalla ajaa 80 km/h - 80 km/h alueella niin voi jäädä kotiin tai mennä vaikka junalla. Ehkä tarvitaan oma kaista näille jotka eivät rajoituksen mukaan uskalla mennä. Eilinen lumisadekkin näytti osaa kuskeista pelottavan, vaikka täysin kesäkeli lumi sulaa samantien kun koskee tien pintaan..
Lainaus käyttäjältä: erttuli - 12.05.17 - klo:11:02
Moni ajaa varmuuden vuoksi n. 70-75 km/h noihin tolppiin >:( ei voi ymmärtää, ei ne tolpat ota kuvia jos et aja ylinopeutta, haloo? Aina vähintään 85 km/h mittarissa itsellä, mikäli mahdollista, eikä yksikään tolppa ole ottanut kuvia. Tollanen hiton jarruttelu ja hidastelu se vasta liikennettä sotkee muutenkin ruuhkaisessa paikassa, ei ihmekään kun kolareita tuolla tulee. Jos ei uskalla ajaa 80 km/h - 80 km/h alueella niin voi jäädä kotiin tai mennä vaikka junalla. Ehkä tarvitaan oma kaista näille jotka eivät rajoituksen mukaan uskalla mennä. Eilinen lumisadekkin näytti osaa kuskeista pelottavan, vaikka täysin kesäkeli lumi sulaa samantien kun koskee tien pintaan..
Niinpä. Suosittelen kyllä tarkistamaan auton mittarivirheen myös 30-40 km/h nopeuksissa, ettei tule ikäviä yllätyksiä perinteistä "kympin yli" ajettaessa. Kuvausautot monesti "sopivasti" alamäissä.
Omassani mittarivirhe neljässäkympissä 2-3km/h kun se maantienopeuksissa on 5km/h.
Lainaus käyttäjältä: pekeke - 12.05.17 - klo:10:07
Vastoin yleisiä hokemia taitavimmat kuskit löytyvät kehä kolmosen sisäpuolelta, täällä tapahtuu liikennemääriin nähden ylivoimaisesti vähiten onnettomuuksia. Juuri tuo vilkkaaseen, jatkuvaa tarkkailua vaativaan liikenneympäristöön sopeutuminen, selittää asiaa.
Mistä tämä
liikennemääriin nähden ylivoimaisesti vähiten onnettomuuksia tieto on kotoisin?
Ainakin tuossa edellä linkatussa If:in vahinkotilastoissa (kaikki vahingot) Helsinki, Espoo ja Vantaa on melko ylivoimaisessa kärjessä / 1000 autovakuutus asiakasta.
Puhutaan Hki & Espoo osalta tuplamäärästä vahinkoja
samaan autoilijamäärään suhteutettuna VS vähävahinkoisimmat kaupungit.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 12.05.17 - klo:12:56
Mistä tämä liikennemääriin nähden ylivoimaisesti vähiten onnettomuuksia tieto on kotoisin?
Ainakin tuossa edellä linkatussa If:in vahinkotilastoissa (kaikki vahingot) Helsinki, Espoo ja Vantaa on melko ylivoimaisessa kärjessä / 1000 autovakuutus asiakasta.
Puhutaan Hki & Espoo osalta tuplamäärästä vahinkoja samaan autoilijamäärään suhteutettuna VS vähävahinkoisimmat kaupungit.
Vaan otappas esiin henkilövahingot ja näkymä muuttuukin jo melkoisesti = PK-seudulla ihan se ylivoimaisin osuus onnettomuuksista on pelkkiä pellin ruttaamisia, ilman hlö.vahinkoja. Mainitulla Kehä I pätkällä taitaa muistaakseni jonkin tilaston mukaan 2000-luvun aikana kuolleiden lkm olla "huimat" 1 kpl !?! Ja sekin vain yksittäisen motoristin paskaa zägää (hiljaisessa jonokökkimisen kävelyvauhdissa BMW-matkamotoristin eturengas edessä olevan auton takapuskuriin, menettää prätkänsä tasapainon, kaatuu ja kuskin pää kaistaviivan toiselle puolelle, jossa rekan rengas viimeisteli tuon onnettomuuden), itsekin olin tuossa paikalla kun tuon onnettomuuden selvitys oli vasta alkanut :-\
^^Muistinvaraisesti, saattoi olla että vähiten loukkaantumisiin/kuolemiin johtaneita onnettomuuksia ajosuoritteeseen nähden. Elikkäs peltikolhut ei tässä tilastossa.
Lainaus käyttäjältä: HiTecci - 12.05.17 - klo:13:32
Vaan otappas esiin henkilövahingot ja näkymä muuttuukin jo melkoisesti = PK-seudulla ihan se ylivoimaisin osuus onnettomuuksista on pelkkiä pellin ruttaamisia, ilman hlö.vahinkoja.
..
Tämähän on selvä henkilövahinkojen osalta, koska Hki, Espoo ja Vantaa on keskimääräistä kaupunkimaisempia kuntia => ajonopeudet on keskimäärin pienempiä => pelti menee ruttuun, mutta henkilövahingot on vain maan keskitasoa, tai sen alle. Mutta ei silti henkilövahinkojen alhaisuudellaan mitenkään erotu porukasta edukseen.
Yksittäistä kehän pätkää ja siihen liittyviä muisteloita ei oikein voi tilantoihin soveltaa.
Kaikki vahingot kertoo aika hyvin sen, että kehä III sisäpuoli on vakuutusyhtiön painajainen :)
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 12.05.17 - klo:14:23
Kaikki vahingot kertoo aika hyvin sen, että kehä III sisäpuoli on vakuutusyhtiön painajainen :)
Ja kyllähän me siitä maksetaankin, kun jo ihan perinteisestikin sama vakuutus, samalla hlö jossain juubajoella maksaa selkeästikin vähempi kuin esim. juuri PK-seudulla asuvalle :-\
Huhhuh sentään! :-X Alkaa olla 1/4 miljoona kilometriä täynnä nelivetoisilla autoilla. Mitenkähän sitä oikein onkaan onnistunut olemaan tappamatta itseään tai muita (yksi peura katkaisi joskus takakoipensa Audin etukulmaan), kun ne näin vaarallisia ovat. :-[ Pitäneekin mennä heti vaihtamaan vajakkiin. ;)
Ilmeisesti ajotyylini on sen verran aktiivinen, ettei ole ollut vaikeuksia tunnistaa liukkautta.
Lainaus käyttäjältä: Octavia4x4 - 12.05.17 - klo:15:05
Huhhuh sentään! :-X Alkaa olla 1/4 miljoona kilometriä täynnä nelivetoisilla autoilla. Mitenkähän sitä oikein onkaan onnistunut olemaan tappamatta itseään tai muita (yksi peura katkaisi joskus takakoipensa Audin etukulmaan), kun ne näin vaarallisia ovat. :-[ Pitäneekin mennä heti vaihtamaan vajakkiin. ;)
Ilmeisesti ajotyylini on sen verran aktiivinen, ettei ole ollut vaikeuksia tunnistaa liukkautta.
Sanoppa se! On ne nelivedot vaan niin vaarallisia...
Tuosta Ifin tilastosta jos katsoo vaikkapa tuulilasivahingot käyttovoiman mukaan.. niin havaitaan, että dieselautoilla niiden määrä on 2 x kertainen verrattuna bensa-autoihin.
Johtuuko tämä dieselmoottorista? No ei tietenkään, vaan keskimäärin erilaisesta käyttöprofiilista & suuremmista ajokilometreista.
Tästä aasinsiltana kiisteltyyn neliveto tilastoon. Tilasto kummallisuuksille löytyy aina joku syy.
Pitäisi olla aika pölhö, jos alkaisi väittämään, että diesel käyttövoimana rikkoo tuulilasit.. vastaava juttu neliveto & onnettomuudet. Taustasyyt pitää kaivaa tilastomateriaalista, eikä mennä ns. helppoon.
Taitaa joillain vakuutusyhtiöillä jo olla kilometriperustaisia autovakuutuksia? Tämä olisi sieltä tärkeimmästä päästä oleva muuttuja vakuutusmaksujen suuruuteen?
Lainaus käyttäjältä: Octavia4x4 - 12.05.17 - klo:15:05
Huhhuh sentään! :-X Alkaa olla 1/4 miljoona kilometriä täynnä nelivetoisilla autoilla. Mitenkähän sitä oikein onkaan onnistunut olemaan tappamatta itseään tai muita
No eipä tuo nyt vielä kovin suuri ihme ole tuon tutkimuksen valossa. Luikkailla ja lumisissa olosutheissa jo riskin on koholla 25 prosenttia, niin kovin paljoa kokonaisriski tuosta ei muutu. Jos nyt vaikka viidesosalle kilometreistä laskisi tuon kohonneen riskin, niikokonaisuuteen vaikutus olisi viisi prosenttia. 250 000 kilometriäsi noin laskien vastaisi siis noin 260 000 kilometriä kaksivetoisella. Tietty haastavia olosuhteita painottamalla saa enemmäkin vaikutusta, mutta laskitpa tuon miten vain, niin et vielä saa itsestäsi tilastokummajaista.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 12.05.17 - klo:15:34
Tuosta Ifin tilastosta jos katsoo vaikkapa tuulilasivahingot käyttovoiman mukaan.. niin havaitaan, että dieselautoilla niiden määrä on 2 x kertainen verrattuna bensa-autoihin.
Johtuuko tämä dieselmoottorista? No ei tietenkään, vaan keskimäärin erilaisesta käyttöprofiilista & suuremmista ajokilometreista.
Tästä aasinsiltana kiisteltyyn neliveto tilastoon. Tilasto kummallisuuksille löytyy aina joku syy.
Pitäisi olla aika pölhö, jos alkaisi väittämään, että diesel käyttövoimana rikkoo tuulilasit.. vastaava juttu neliveto & onnettomuudet. Taustasyyt pitää kaivaa tilastomateriaalista, eikä mennä ns. helppoon.
Eikö tuo liukkailla 10 prosenttia suurempi tilannenopeus ole mielestäsi uskottava (tausta)syy? Sekin on todella helppo uskoa, että dieseleillä ajetaan paljon maanteillä.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 12.05.17 - klo:16:35
Eikö tuo liukkailla 10 prosenttia suurempi tilannenopeus ole mielestäsi uskottava (tausta)syy? Sekin on todella helppo uskoa, että dieseleillä ajetaan paljon maanteillä.
Tilannenopeus onkin uskottava syy onnettomuuksien lisääntymiseen ja sillekkiin on joku muu suora syy kuin vetotapa. Sehän se on, kun kahden muuttujan tilasto ei todellisia lopputulokseen vaikuttavia tietoja kerro.
Ihan samalla tavalla kuin tuo tuulilasi taulukko. Vertailussa on vain käyttövoima & tuulilasivahingot. Jos tekee johtopäätökset vain noiden kahden perusteella, niin
oikeat syyt jää piiloon.
Lainaus käyttäjältä: kmheisk2 - 12.05.17 - klo:15:22
Sanoppa se! On ne nelivedot vaan niin vaarallisia...
Kaikki autot ovat vaarallisia. Kerron oman tarinani. Oma 4wd oli hyvä auto ja huolestuneena katsoin alla olevia talvirenkaita. Ne oli huonot, mutta auto eteni ja jarrutuksissa ei ollut ongelmia. Kaikki oli hyvin.
Eräänä aamuna lähdin omasta pihasta pieneen alamäkeen. Ei ollut edes jyrkkä. Vähän painoin kaasua ja jarruttaessa noin 20 km/h vauhdista renkaat meni lukkoon. Auto luisteli alamäen alas ja pysähtyi onneksi ojaa ennen olevaan lumisee kohtaan. Jäässä ei ollut pienintäkään jälkeä nastan naarmuista. Epäilykseni heräsi. Otin vaimon auton ja se jätti nastoista kolot jäähän. Jarruttaessa tuli pitkät ja syvät naarmut.
Neliveto on petollinen auto, joka etenee todella huonossa kelissä todella hyvin. Siksi sitä kaipaan ja kovasti.
8/2017 ABssä oli neliveto vs kaksiveto testi. Merkillepantavaa testissä oli huomata se, että vag ei osaa vieläkään rakentaa hyvällä vetopidolla rakennettua 2-vetoista.
Etuvetoinen Tiguanilta ja kodiakilta meni jäiseen ylämäkeen yli kaksinkertainen aika verrattuna 2 vetoiseen bemariin ja nissaniin ( Tiguan 21 sek vs quaskai 9 sek. Vasta nelivedon lisäys vaggeihin saa ylämäkiajan samalle kymmenluvulle nissanin ja bemarin 2 vedon kanssa! Renkailla huonoa tulosta ei selitetä. Se selviää jarrutusajoista... Vag erottuu jälleen selvästi luokattoman huonosta vetopidosta.
Eli vetopidoltaan paskoiksi suunnitelluilla vaggineilla neliveto on tarpeellinen.. Siinä missä muilla merkeillä voi pärjätä hyvin 2-vedolla, kannatanee vaggineeseen ruksia suosiolla neliveto jos vähänkään ajoa jäisillä ja mäkisillä teillä.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 26.06.17 - klo:22:33
Siinä missä muilla merkeillä voi pärjätä hyvin 2-vedolla, kannatanee vaggineeseen ruksia suosiolla neliveto jos vähänkään ajoa jäisillä ja mäkisillä teillä.
No ei se 4-vetoisuus mikään paha ominaisuus ole muissakaan. Juuri nyt juhannusviikonloppuna viimeksi piti tuo vaunu saada parkkiin sateen vettämälle, pehmeälle nurmikolle, kiilojen päälle vaateriin, niin siinä kyllä Nissani jätti jo nurtsiin joka nurkastaan sellaiset kuraiset sutimisen jäljet että vajakilta olisi jäänyt vaunu repimäti ja nukuttu seuraava yö vinossa ;D
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 26.06.17 - klo:22:33
8/2017 ABssä oli neliveto vs kaksiveto testi. Merkillepantavaa testissä oli huomata se, että vag ei osaa vieläkään rakentaa hyvällä vetopidolla rakennettua 2-vetoista.
Etuvetoinen Tiguanilta ja kodiakilta meni jäiseen ylämäkeen yli kaksinkertainen aika verrattuna 2 vetoiseen bemariin ja nissaniin ( Tiguan 21 sek vs quaskai 9 sek. Vasta nelivedon lisäys vaggeihin saa ylämäkiajan samalle kymmenluvulle nissanin ja bemarin 2 vedon kanssa! Renkailla huonoa tulosta ei selitetä. Se selviää jarrutusajoista... Vag erottuu jälleen selvästi luokattoman huonosta vetopidosta.
Eli vetopidoltaan paskoiksi suunnitelluilla vaggineilla neliveto on tarpeellinen.. Siinä missä muilla merkeillä voi pärjätä hyvin 2-vedolla, kannatanee vaggineeseen ruksia suosiolla neliveto jos vähänkään ajoa jäisillä ja mäkisillä teillä.
Jep.. neliveto on hyvä varuste.
Alla AB 8/2017 lukuja tarkemmin.. moottorien tehot alla listatuilla identtiset (150 hv).
Kiihdytys ylämäessä, jää/asfaltti:Bmw X1 etuveto: 4,84s
Bmw X1 4-veto: 3,69s
Skoda Kodiaq etuveto: 6,53s
Skoda Kodiaq 4-veto: 4,60s
VW Tiquan etuveto: 6,25s
VW Tiquan 4-veto: 4,58s
Kiihdytys ylämäessä, jää:Bmw X1 etuveto: 8,98s
Bmw X1 4-veto: 5,44s
Skoda Kodiaq etuveto: 16,44s
Skoda Kodiaq 4-veto: 5,98s
VW Tiquan etuveto: 20,88s
VW Tiquan 4-veto: 6,25s
Märkä kaarrerata 1823m:Bmw X1 etuveto: 73,1 km/h
Bmw X1 4-veto: 73,5 km/h
Skoda Kodiaq etuveto: 72,4 km/h
Skoda Kodiaq 4-veto: 73,9 km/h
VW Tiquan etuveto: 73,3 km/h
VW Tiquan 4-veto: 73,7 km/h
Vetopidossa huomioitava, että Tiquan ja Kodiaq ovat X1 bemaria painavampia.. Kodiaq lähes 200kg. Vetopidossa erot on kyllä 2-vetoisilla isoja.. nimenomaan kun ollaan jäällä.
Merkillepantavaa on kuitenkin myös se, että nelivetoisena nuo painavammat Vag nelivedot on kaarreradalla bemaria nopeampia. Eli ajo-ominaisuuksissa on paljon hyvääkin. Esim. paljon kevyempään Opel mokkaan verrattuna kaarrerata nopeudet olivat jo selvästi parempia.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 26.06.17 - klo:22:33
8/2017 ABssä oli neliveto vs kaksiveto testi. Merkillepantavaa testissä oli huomata se, että vag ei osaa vieläkään rakentaa hyvällä vetopidolla rakennettua 2-vetoista.
Etuvetoinen Tiguanilta ja kodiakilta meni jäiseen ylämäkeen yli kaksinkertainen aika verrattuna 2 vetoiseen bemariin ja nissaniin ( Tiguan 21 sek vs quaskai 9 sek. Vasta nelivedon lisäys vaggeihin saa ylämäkiajan samalle kymmenluvulle nissanin ja bemarin 2 vedon kanssa! Renkailla huonoa tulosta ei selitetä. Se selviää jarrutusajoista... Vag erottuu jälleen selvästi luokattoman huonosta vetopidosta.
Itse luen saksankielistä lehteä, jossa tuo sama testi oli ensin. Siinä ei ole mitään jarrutusaikoja mitattu, vaan ainoa jarrutustesti on jarrutusMATKA 80 km/h nopeudesta sateella. Sadekelin kiihdytyksessähän Skoda ja VW olivat Bemarin jälkeen nopeimpia, joten vetopito on kunnossa. Myös jää/asfaltti kiihdytyksessä vetopito on aivan linjassa muiden kanssa ja märällä käsittelyradalla kookas Volkkari oli jopa nopein. Se, että puhtaalla jäällä kiihdytettäessä ajat ovat muita huonompia, viittaa juurikin renkaiden huonoon toimivuuteen jäällä. Esimerkiksi TM:n viimeisimmästä talviautovertailusta näkee, kuinka VW-konsernin tuotteet ovat lajityypilleen hyvin tavanomaisia vetopitonsa suhteen.
Kyllä tuo vaggineiden surkea vetopito tulee nimenomaan autosta. Vageilla ero etuveton ja nelivedon välillä valtava. Havainto surkeasta vetopidosta on linjassa myös täällä monien tekemien havaintojen kanssa.
Surkea vetopito vaiko liian herkkä luistonesto? Vai oliko ESP kytketty pois päältä?
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 27.06.17 - klo:20:18
Kyllä tuo vaggineiden surkea vetopito tulee nimenomaan autosta. Vageilla ero etuveton ja nelivedon välillä valtava. Havainto surkeasta vetopidosta on linjassa myös täällä monien tekemien havaintojen kanssa.
Jos vetopito on surkea, niin miksi tuossa mainostamassasi Autobildin testissä sateella ja kitkaerokiihdytyksessä pitoa oli täysin normaalisti? Miksi esimerkiksi TM:n 2017 vuoden talviautovertailussa kolme konsernin tuotetta oli hyvin lähellä keskiarvoa ja miksi vuoden 2015 vertailussa molemmat konsernin tuotteet olivat etenemiskyvyssä kärkipäässä? Jos vetopito olisi surkea, niin kuin väität, niin tuollaiset tulokset olisivat mahdottomia.
Havaintoja netistä löytyy kaikenlaisia. Volkkarilla on toki pitkä historia ja paljon mallejakin, joten on täysin mahdollista, että tässä suhteessa heikkojakin suorituksia on. Se on aivan tuurista kiinni, osuuko jonkin yksittäisen kokemuksen perusteella tehty yleistys. Väittihän joku täälläkin kuinka konsernin tuotteet riuhtovat puolelta toiselle sutiessaan tai rivakassa kihdytyksessä. Itse olen nyt ehtinyt tuota rajoilla kiihdyttämistä kokeilemaan varsin laajassa olosuhteiden kirjoissa, enkä ole saanut kotteroani missään tilanteessa riuhtomaan, eikä kyllä pidossakaan ole mitään valittamista. Auto siirtyy hyvin pehmeästi kaasulla sutimiseen ja pitoa on vähintäänkin tavanomainen määrä kaksivetoiselle.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 27.06.17 - klo:20:18
Kyllä tuo vaggineiden surkea vetopito tulee nimenomaan autosta. Vageilla ero etuveton ja nelivedon välillä valtava. Havainto surkeasta vetopidosta on linjassa myös täällä monien tekemien havaintojen kanssa.
En kyllä ihan näin suoraviivaisesti vetäisi johtopäätöksiä. Painava auto etuvetoisena aivan varmasti on hidas ja vetopidon kanssa on ongelmia liikkeelle lähdettäessä. Kova alusta on liukkaalla heikompi ja VAG:lla on aika monenlaisia alustoja kuten myös BMW:llä.
Varmaan aika turha vastaus tähän ketjuun mut menköön...
Tänään yksi lapsista joutui koulun penkille ja kävin aamutuimaan viemässä.
Lopputulos; 15 senttiä sohjoa n. 5 asteen kulmassa ylämäkeen olevalle koulun pihalle oli jonoa, omassa kiesissä 225/55/17 cvc6 kitkat. Edellä takavetoiset väyrys-mese ja nykyistä g30 mallii edeltävä bmw, oisko sit f10 tjsp. Noiden renkaita en käynyt ratsaamassa...
Yllättäen ainoa joka nousi suunniteltua reittiä oli allekirjoittaneen olympiavolsu. Kuskien eroista en pysty sanomaan mitää, ite otin esc:n sport-asentoon ja annoin riittävästi "tallaa". Mese ja bemu pakitteli edeltä pois, itsellä ei luonto antanut periksi vaan piti näyttää☺
Lopputulos; joko kuski tai torsen vei voiton tässä pelissä
Ensimmäistä nelivetoa olen katselemassa. Ajan paljon sorateillä ja lumisia ja mäkisiä metsäteitä. Kaikki ajoavusteet pitää saada pois. Ajonvakautus vai mikä ESC vai ASR se on Skotterossa jota ei saa valikosta pois, vilkkuu heti kun vähän lumisen tien mutkaan ajan. ABS on myös vaarallinen vastalanatulla tiellä. Vagineissa ei varmaan kaikkia ajoapuja saa pois. Miten lie Subarussa?
Moikka jaiksi,
Isosta osasta vag- konsernin autoja saa esc:n ja vastaavat sallivampaan asentoon ihan kabiinin nappuloista. Jos haluat kaikki avustimet pois se onnistuu monessa mallissa vcds-ohjelman kautta. Velhoja löytyy tältä foorumilta.
Omassa kutosessa on toistaiseksi riittänyt napin painallus kun on takuun alainen kiesi, ottaa asr:n pois pelistä ja saa vedettyä 360 asteen sladit jos haluaa. Abs ja muut toki säilyy, mutta ei vielä ole tullut tilannetta että ne haluaisin pois, en ole niin hyvä kuski. Muista kuin neljän rinkulan torsen nelikoista ei valitettavasti itsellä kokemusta. Veikkaan, että subbeissakin joku sähköaivo rajoittaa menoa näissä 2000- luvun peleissä.
Lainaus käyttäjältä: jaiksi - 09.02.19 - klo:20:58
Ensimmäistä nelivetoa olen katselemassa. Ajan paljon sorateillä ja lumisia ja mäkisiä metsäteitä. Kaikki ajoavusteet pitää saada pois.
BMW x-Drive.
"Veikkaan, että subbeissakin joku sähköaivo rajoittaa menoa näissä 2000- luvun peleissä."
Tuo on aivan totta, Audin logiikka katkaisee menon jos luistattaa pyöriä yli satasen vauhdissa. Minkäs teet.
Sama ongelma tuntuu joskus olevan kolmos- ja nelosvaihteella myös pienemmissä nopeuksissa.
Oma teoria alle 100km/h renkaiden luiston aikana moottorin kyykähtämisiin on renkaiden pyörintänopeuseron kasvaminen liian suureksi.
Vielä ei ole tuolla Nissanin 4WD tullut vastaan tilannetta jossa olisi tarttenut avustimiin koskea. On möyritty akseleita myöten loskassa, revitty as.vaunua märällä nurmella, leikkiä pyöritelty autoa jääkentällä... Vaan leikkiessäkin jos homma meinaa karata lapasesta, ESC puuttuu napakan terävästi peliin ja palauttaa auton hallinnan, mutta siltikin tuo siis sallii mm. nelipyöräluistatuksen kurvista ulos kylkimyyryä :)
Lainaus käyttäjältä: jaiksi - 09.02.19 - klo:20:58
Ensimmäistä nelivetoa olen katselemassa. Ajan paljon sorateillä ja lumisia ja mäkisiä metsäteitä. Kaikki ajoavusteet pitää saada pois. Ajonvakautus vai mikä ESC vai ASR se on Skotterossa jota ei saa valikosta pois, vilkkuu heti kun vähän lumisen tien mutkaan ajan. ABS on myös vaarallinen vastalanatulla tiellä. Vagineissa ei varmaan kaikkia ajoapuja saa pois. Miten lie Subarussa?
Väärä foorumi jos noilla spekseillä haluat ;)
ABS on rupee olee aika hankala saada mistään 2000luvun vehkeessä pois.
Ja nykyään ku on autossa kaiken maailman kiihtyvyys/asento yms. antureita niin kyl ne aika pitkälle antaa mennä ennen kuin tarttuu tilanteeseen. ( esim offroad asetus antaa kivasti leikkiä näillä vag-vehkeillä )
Miten abs on vaarallinen?
Lainaus käyttäjältä: sambolo - 10.02.19 - klo:00:01
Miten abs on vaarallinen?
Siten varmaankin että jos omaa Häkkisen vasemman jalan niin pystyy pitämään jarrupaineen juuri sopivanlaisena jotta pyörät eivät vedä lukkoon mutta jarruttavat kuitenkin mahd. tehokkaasti. Noita maagisia vasureita tuntuu löytyvän jäsenistöstä jokaiselta foorumilta, maasta ja keliolosuhteista riippumatta.
Lainaus käyttäjältä: Mani - 09.02.19 - klo:23:11
Väärä foorumi jos noilla spekseillä haluat ;)
ABS on rupee olee aika hankala saada mistään 2000luvun vehkeessä pois.
Ja nykyään ku on autossa kaiken maailman kiihtyvyys/asento yms. antureita niin kyl ne aika pitkälle antaa mennä ennen kuin tarttuu tilanteeseen. ( esim offroad asetus antaa kivasti leikkiä näillä vag-vehkeillä )
Mersuissa saa absitkin pois pelistä dyno modella, tosin itse ei ole tullut kokeiltua tätä edes jääradalla.
Epäilen että pätevinkään kuski ei pysty jarruttamaan vain yhtä rengasta kerrallaan saadakseen karanneen luiston hallintaan (ESP) ;) Tehokkaamman jarrutuksen ASB jarruilla saa kun survoo sen polkimen oikeasti pohjaan, moni ei tätä tajua.
Nykypäin espit toimii mielestäni varsin loogisesti ratin liikkeiden mukaan, omalla audilla voisi osaava kuski pelkällä kaasun hallinnalla varmaan vaikka driftata jäällä esp sport asennolla, vasta kun luisua joutuu huomattavasti korjaamaan puuttuu elektroniikka peliin.
Eiköhän nuo nykypäivän espit ole ihan oikeiden rattimiesten ja tietokonesimulaatioiden kokemusperäistä tulosta, sopii oikein hyvin tämmöiselle perustaitoiselle perusautoilijalle.
F1 sarjassakin, alansa huiput ajoivat parempia aikoja elektroniikan avuin kuin ilman. Toki tältäkin foorumilta löytyy huomattavasti parempia rattimiehiä. ;D
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 10.02.19 - klo:00:07
Siten varmaankin että jos omaa Häkkisen vasemman jalan niin pystyy pitämään jarrupaineen juuri sopivanlaisena jotta pyörät eivät vedä lukkoon mutta jarruttavat kuitenkin mahd. tehokkaasti. Noita maagisia vasureita tuntuu löytyvän jäsenistöstä jokaiselta foorumilta, maasta ja keliolosuhteista riippumatta.
Vastaustahan on tylsempi kuin luuletkaan. Lukkiutuvat jarrut "kaivavat" uran soratiehen. Abseilla sora pyörii renkaiden ja tien välissä kuin kuulalaakerit. On kokemukesta lukkojarrutuksista molemmilla jarruilla.
Absien ainut huono puoli tulee esiin märässä sohjossa tai soratiellä jossa kivet pyörii rattaan alla kuin kuulalaakerit. Silloin vain rutisee ja vauhti ei hidastu ollenkaan, uskoisin että sen takia eräs tuossa kyseli niiden pois saamista.
Lainaus käyttäjältä: TLU13 - 10.02.19 - klo:09:01
Epäilen että pätevinkään kuski ei pysty jarruttamaan vain yhtä rengasta kerrallaan saadakseen karanneen luiston hallintaan (ESP) ;) Tehokkaamman jarrutuksen ASB jarruilla saa kun survoo sen polkimen oikeasti pohjaan, moni ei tätä tajua.
Nykypäin espit toimii mielestäni varsin loogisesti ratin liikkeiden mukaan, omalla audilla voisi osaava kuski pelkällä kaasun hallinnalla varmaan vaikka driftata jäällä esp sport asennolla, vasta kun luisua joutuu huomattavasti korjaamaan puuttuu elektroniikka peliin.
Eiköhän nuo nykypäivän espit ole ihan oikeiden rattimiesten ja tietokonesimulaatioiden kokemusperäistä tulosta, sopii oikein hyvin tämmöiselle perustaitoiselle perusautoilijalle.
F1 sarjassakin, alansa huiput ajoivat parempia aikoja elektroniikan avuin kuin ilman. Toki tältäkin foorumilta löytyy huomattavasti parempia rattimiehiä. ;D
Minä en ole autoani viemässä radalle. Foorumeilta löytyy myös tyyppejä jotka kirjoittavat ennen kuin ymmärtävät lukevansa :) Ajan sora- ja metsäautoteillä. Tien ja renkaan välissä on joko hiekkaa, lunta, jäätä tai mutaa. Maastoautoa en mielellään hankkisi korkeimpien kustannusten vuoksi. Lumisellä ja lingotulla metsäautotiellä ESP:t ja ASR:t vilkkuu jatkuvasti eikä sillä ole turvallisuuden kannalta mitään merkitystä. Meno hyytyy helpommin mäkeen. Käyhän ehdottamassa Rovanperän Kallelle saat parempia EK-aikoja kun pistät kaikki ajoavut päälle.
Offroad napin painallus muuttaa ABS:n toimivuutta lukittuvampaan suuntaan.
Napin saa moneen myös jälkikäteen, kun viitsii vähän nähdä vaivaa.
Lainaus käyttäjältä: sepinki - 09.02.19 - klo:20:06
Varmaan aika turha vastaus tähän ketjuun mut menköön...
Tänään yksi lapsista joutui koulun penkille ja kävin aamutuimaan viemässä.
Lopputulos; 15 senttiä sohjoa n. 5 asteen kulmassa ylämäkeen olevalle koulun pihalle oli jonoa, omassa kiesissä 225/55/17 cvc6 kitkat. Edellä takavetoiset väyrys-mese ja nykyistä g30 mallii edeltävä bmw, oisko sit f10 tjsp. Noiden renkaita en käynyt ratsaamassa...
Yllättäen ainoa joka nousi suunniteltua reittiä oli allekirjoittaneen olympiavolsu. Kuskien eroista en pysty sanomaan mitää, ite otin esc:n sport-asentoon ja annoin riittävästi "tallaa". Mese ja bemu pakitteli edeltä pois, itsellä ei luonto antanut periksi vaan piti näyttää☺
Lopputulos; joko kuski tai torsen vei voiton tässä pelissä
Yllätyit siitä, että neliveto etenee loskassa paremmin kuin takaveto?
Takavetoon nähden en olisikaan yllättynyt.
BMW:n takapellissä oli x-drive tjsp lätkä jonka olen kuvitellut merkkaavan nelivetoa. Tunnustan, etten Mersun perästä onnistunut bongaamaan mallimerkintöjä ja sen osalta tilanne avoin.
Lainaus käyttäjältä: sepinki - 13.02.19 - klo:13:14
Takavetoon nähden en olisikaan yllättynyt.
BMW:n takapellissä oli x-drive tjsp lätkä jonka olen kuvitellut merkkaavan nelivetoa. Tunnustan, etten Mersun perästä onnistunut bongaamaan mallimerkintöjä ja sen osalta tilanne avoin.
No sitten tietenkin. Olin lukevinani, että kirjoitit "takavetoiset" ja oletin, että molemmat oli sellaisia. Renkaat tietenkin vaikuttaa paljon ja ainakin kaksivetoisissa ei tarvii olla kovin ihmeellinen mäki, että luistonesto tappaa menon kokonaan, jos sitä ei tajua ottaa pois pältä
Rav4H AWD ssä ja Yaris Hybridissä on CVC6 kitkat. Ei ole ollut ongelmia ja vaimo ajelee päivittäin Hesassa muutamia kymmeniä kilometrejä työsiirtymiä ja kehuu, miten hyvin Yaris menee pöperikössä - en ole kysyt, vaan oma-aloitteisesti on kertonut, että muilla työkavereilla on ongelmia liikkua, mutta hänellä ei.
Itse olen reilun 20 vuotta ajellut kitkoilla ilman ongelmia ja 20 vuotta sitten kitkarenkaiden laatu oli varmaankin paljon huonompi kuin nykypäivän kitkoilla.
Lainaus käyttäjältä: arska - 13.02.19 - klo:13:32
No sitten tietenkin. Olin lukevinani, että kirjoitit "takavetoiset" ja oletin, että molemmat oli sellaisia. Renkaat tietenkin vaikuttaa paljon ja ainakin kaksivetoisissa ei tarvii olla kovin ihmeellinen mäki, että luistonesto tappaa menon kokonaan, jos sitä ei tajua ottaa pois pältä
Oli juu vähän epätarkka tuo eka viestini, Mersun luokittelin takavetoiseksi kun en nähnyt merkintöjä, mutta tuosta viestistä voi tosiaan lukea että myös BMW olisi ollut takavetoinen. Epäilisin, että luistonesto taikka renkaat oli sen etenemisen esteenä. Ei tuo torsen mikään autuaaksi tekevä vempele ole, mutta mukavasti kitkoilla koitti hakea pitoa kaasun käytöllä kun vetoluistonesto oli pois päältä.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 11.05.17 - klo:22:38Luonnollisesti ajosuorite on se luku, johon onnettomuuksien määrää pitää verrata.
En osaa laittaa asiaa hienosti, mutta minusta hyvä mittari olisi vuosittainen onnettomuuksien yhteen laskettu "törmäysvoima" jaettuna ajosuoritteella. Nämä mittaukset pitäisi vielä jakaa eri olosuhteisiin kuten parkkipaikka, kaupunki, moottoritie ja maantie.
Nykyautot ovat uskomattoman turvallisia verrattuna aikaisempiin vuosikymmeniin. Aikaisemmin hipaisukin saattoi tappaa. Nykyään kuljettaja voi ottaa melkoisia riskejä ja luottaa siihen, että jos hallinta menee, niin auto ympärillä suojaa.
Arvaan, että nykyään ajetaan "suuren törmäysvoiman" onnettomuuksia enemmän kuin ennen. 70-luvun kotterolla ei uskaltanut jäiseen mutkaan kovaa ajaa. Nykyautolla monet niin tekevät. Kuitenkaan fysiikan lait eivät ole muuttuneet, joten jos tekniikka ei pysy perässä ja auto sinkoutuu mutkasta ulos, niin se osuu puuhun tai penkkaan kovalla voimalla.
Lainaus käyttäjältä: Sitä mieltä - 17.02.19 - klo:19:48
70-luvun kotterolla ei uskaltanut jäiseen mutkaan kovaa ajaa. Nykyautolla monet niin tekevät.
Kuitenkaan fysiikan lait eivät ole muuttuneet, joten jos tekniikka ei pysy perässä ja auto sinkoutuu mutkasta ulos, niin se osuu puuhun tai penkkaan kovalla voimalla.
Voi,voi. Oisitpa (tai etpäois) ollut kyydissä kun ajamaan opeteltiin :D 70- luvun Escorttia paiskittiin mutkiin melkosella vauhdilla. Käkkäriä ja vasuria vuorotellen, välikaasulla pienempää ja lintassa mutkaan. Ei ollut avustimia, ihan piti itse se kottero pitää penkkojen välissä.
Silloin turvallisuus tosiaan oli penkin ja ratin välissä, ei oletetussa kaikenkorjaavassa tietokoneesa. Suotais olla moisia kotteroita vieläkin joka autokoulussa, niin osaisi nuorisokin ajaa ja ennakoida ;)
Lainaus käyttäjältä: Sitä mieltä - 17.02.19 - klo:19:48
Arvaan, että nykyään ajetaan "suuren törmäysvoiman" onnettomuuksia enemmän kuin ennen...
Liikennemäärän kasvusta huolimatta liikenneonnettomuudet (kaikki) vähentyneet voimakkaasti.
https://yle.fi/uutiset/3-9067754
Liikennekuolemien suhteen parannus on vieläkin tramaattisempi, vaikka liikennemäärät kasvaneet rajusti.
Tätä tottakait selittää osin autojen rakenteen parantuminen.
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 17.02.19 - klo:20:04
Suotais olla moisia kotteroita vieläkin joka autokoulussa, niin osaisi nuorisokin ajaa ja ennakoida ;)
Tänä iltana just tuli radiossa, kuinka kädetöntä nykyinen autokansa on. Kuulemma eräskin partion kohtaama tapaus tienpäällä, kun kuskilla oli sisävalo päällä. No partio stoppasi ja kyseli jotta miksi, niin kuulemma kun mittaristosta ei meinaa muuten nähdä mitään - ajeli päivävaloilla ::)
Lainaus käyttäjältä: HiTecci - 17.02.19 - klo:20:40
Tänä iltana just tuli radiossa, kuinka kädetöntä nykyinen autokansa on. Kuulemma eräskin partion kohtaama tapaus tienpäällä, kun kuskilla oli sisävalo päällä. No partio stoppasi ja kyseli jotta miksi, niin kuulemma kun mittaristosta ei meinaa muuten nähdä mitään - ajeli päivävaloilla ::)
Olishan tuossa joutunut, jopa hetken aikaa pysähtymään ja jopa aukaisemaan käyttöohjekirjan, jos ei muuten olisi selvinnyt. Tuollaiselta kuskilta pitäisi viedä kortti pois!
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 17.02.19 - klo:21:18
Olishan tuossa joutunut, jopa hetken aikaa pysähtymään ja jopa aukaisemaan käyttöohjekirjan, jos ei muuten olisi selvinnyt. Tuollaiselta kuskilta pitäisi viedä kortti pois!
Mistä syystä olisi pitänyt ottaa kortti pois? Kieltääkö joku pykälä sisävalojen käytön ajon aikana?
Lainaus käyttäjältä: Oktaavi - 17.02.19 - klo:23:17
Mistä syystä olisi pitänyt ottaa kortti pois? Kieltääkö joku pykälä sisävalojen käytön ajon aikana?
Miksi ajo-oikeus on kansalaisoikeus?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 18.02.19 - klo:08:57
Miksi ajo-oikeus on kansalaisoikeus?
Eipä tuo taida oikeasti koskea kuin polkupyörää ja wanhemmalla kansalla myös 50cc mopoa. Kaikkiin muihin välineisiin pitää edes jollain muotoa osoittaa olevansa kykenevä ajamaan = ihan jokainen ei sitä ajo-oikeutta sentään siis saa. Ja taas toisaalta jos vaikka olet sen korttisi joskus saanutkin, niin kukaan eikä mikään ei edellytä sitä myös käyttämään. No kuinkakohan hyvin on nuo ajotaidot oikeasti tallessa sanotaan nyt vaikka 20v ajamattomuuden jälkeen, miten on autojen tekniikka tuossa ajassa juossut eteenpäin, jne ::)
Lainaus käyttäjältä: Oktaavi - 17.02.19 - klo:23:17
Mistä syystä olisi pitänyt ottaa kortti pois? Kieltääkö joku pykälä sisävalojen käytön ajon aikana?
"..mittaristosta ei meinaa muuten nähdä mitään - ajeli päivävaloilla" => oletettavasti ollut pimeää / hämärää.
Sisävalojen käyttöä ei ole kielletty, mutta vastaavasti ajovaloja on käytettävä pimeässä. Tämä joiltain jostain syystä unohtuu. Luulisi, että hälytyskellot soi, kun tietäkään ei meinaa nähdä kunnolla? :)
Ajovaloja on käytettävä jokaisessa ajoneuvossa, kun sitä kuljetetaan tiellä pimeän tai hämärän aikana taikka näkyvyyden ollessa sään vuoksi tai muusta syystä huonontunut.http://www.ajokorttikoulu.fi/materiaalit/lait/merkit.htm?36l.htm (http://www.ajokorttikoulu.fi/materiaalit/lait/merkit.htm?36l.htm)
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 18.02.19 - klo:10:17
"..mittaristosta ei meinaa muuten nähdä mitään - ajeli päivävaloilla" => oletettavasti ollut pimeää / hämärää.
No juuri tässä se pointti olikin, ko. kuljettaja ei tiennyt ajelevansa päivävaloilla ja luuli mittarivalojen polttimoiden vain palaneen. Partio kuulemma käänsi katkaisijasta ajovalot päälle ja niin ne mittarivalotkin sitten syttyi. Tästä suuresti hämmästyneen nolostunut kuski päästettiin jatkamaan matkaansa 8)
Kyllä neliveto on yli veto.
https://youtu.be/UIFWz0Pgj54
"Auraamattoman mettätien rinne, jyrkkyys vajaa 10 astetta. Nuoskalunta n. 30-35 cm. 4-vetojärjestelmän tositesti, ei mikään rullahöpötys. "
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 28.11.20 - klo:23:47
Kyllä neliveto on yli veto.
https://youtu.be/UIFWz0Pgj54
"Auraamattoman mettätien rinne, jyrkkyys vajaa 10 astetta. Nuoskalunta n. 30-35 cm. 4-vetojärjestelmän tositesti, ei mikään rullahöpötys. "
Noin käy jos joutuu pysähtymään. Kun vauhti pysyy, pääsee aika pahaan paikkaan ja lapiohommiin ;D
Lainaus käyttäjältä: SNG - 29.11.20 - klo:16:25
Noin käy jos joutuu pysähtymään. Kun vauhti pysyy, pääsee aika pahaan paikkaan ja lapiohommiin ;D
Eikös se oleellisin ero nelivedon ja vajaavedon välillä olekin, että nelivedolla pääsee pahempaan paikkaan jumiin? ;D
Lainaus käyttäjältä: M-J-B - 29.11.20 - klo:16:32
Eikös se oleellisin ero nelivedon ja vajaavedon välillä olekin, että nelivedolla pääsee pahempaan paikkaan jumiin? ;D
Näin asian perustelee ne jotka ajavat vajaavetoisilla autoilla ja sen huomasi myös monta kertaa eilen liikennevaloissa.
Lainaus käyttäjältä: M-J-B - 29.11.20 - klo:16:32
Eikös se oleellisin ero nelivedon ja vajaavedon välillä olekin, että nelivedolla pääsee pahempaan paikkaan jumiin? ;D
Näinhän se on. Toisaalta vajaavetoisella pääsee lapiohommiinkin aikaisemmin. Olen saanut etuvedonkin pohjan varaan joskus nuoruudessa.
Lainaus käyttäjältä: M-J-B - 29.11.20 - klo:16:32
Eikös se oleellisin ero nelivedon ja vajaavedon välillä olekin, että nelivedolla pääsee pahempaan paikkaan jumiin? ;D
Tämä on kyllä totuus. Vauhdilla kun tuon Touareginkin ajaa pahaan paikkaan, ja antaa vaikka hetken renkaiden pyörähtää, niin turha on mitään lapiota kaivaa takakopasta. Traktoria tai kauhakuormaajaa tarvitaan :D
Ilmajousituksen kun nostaa off-road -asentoon ja varovasti pakittaa pois, niin saattaa vielä selvitä... 3 lukittavaa tasauspyörästöä olisi kyllä nannaa, mutta ei ole ensimmäistäkään.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 29.11.20 - klo:16:38
Näin asian perustelee ne jotka ajavat vajaavetoisilla autoilla ja sen huomasi myös monta kertaa eilen liikennevaloissa.
Olen kaikki autot ostanut tarkoituksella etuvetoisina, koska neliveto on kalliimpi ostaa ja ylläpitää sekä ne pari päivää kun kaupungissa on tosissaan lunta voin istua kotona tai käyttää taksia. Miten itse perustelet nelivetoa?
Lainaus käyttäjältä: ksuuk - 29.11.20 - klo:17:42
Olen kaikki autot ostanut tarkoituksella etuvetoisina, koska neliveto on kalliimpi ostaa ja ylläpitää sekä ne pari päivää kun kaupungissa on tosissaan lunta voin istua kotona tai käyttää taksia. Miten itse perustelet nelivetoa?
Vakaus, etenemiskyky kelissä kuin kelissä ja mahdollisuus käyttää takavetokikkoja.
Kun tulee oikein paljon lunta, niin keski-ikäistäkin rupeaa lapsettamaan ;D
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 29.11.20 - klo:16:38
Näin asian perustelee ne jotka ajavat vajaavetoisilla autoilla ja sen huomasi myös monta kertaa eilen liikennevaloissa.
Niin no, itse ajan nelivedolla mutta on perusteluissa perää. Muuten ajaisin edelleen etuvedolla, mutta venetraileri nousee rampilta nelivedolla paljon nätimmin. Liikennevaloissa ja muutenkin yleisen liikenteen seassa aivan sama.
Aikoinaan työporukka hämmästeli, mitä tuollaisella tekee kun kollega osti Vitaran. Omistaja perusteli, että onhan se kätevää kun tuosta työpaikan parkkipaikalta pääsee lähtemään suoraan ojan yli. Perustelu ei vakuuttanut, olihan parkkipaikalle kaksi liittymää, autoissa kääntyvät etupyörät ja vaihde sekä eteen että taakse. Siitä provosoituneena lähimmälle hiekkamontulle demoamaan Vitaran etenemiskykyä... ja ensimmäiseen hiekkakasaan mahastaan kiinni kaikki neljä pyörää ilmassa.
Lainaus käyttäjältä: ksuuk - 29.11.20 - klo:17:42
Olen kaikki autot ostanut tarkoituksella etuvetoisina, koska neliveto on kalliimpi ostaa ja ylläpitää sekä ne pari päivää kun kaupungissa on tosissaan lunta voin istua kotona tai käyttää taksia. Miten itse perustelet nelivetoa?
Jos se raha ei ole ensimmäinen kriteeri valinnalle?
Olet tehnyt kyllä selväksi, että et autoon juuri aikaa tai rahaa ylimääräistä sijoita.
Ihmetyttää miksi olet VAGareenalle eksynyt. VAG ei varmasti ole se halvin vaihtoehto.
Lainaus käyttäjältä: ksuuk - 29.11.20 - klo:17:42
Olen kaikki autot ostanut tarkoituksella etuvetoisina, koska neliveto on kalliimpi ostaa ja ylläpitää sekä ne pari päivää kun kaupungissa on tosissaan lunta voin istua kotona tai käyttää taksia. Miten itse perustelet nelivetoa?
Et pese autoa saati vahaa vanteita, ostat auton etuvetoisena, koska se on halvempi sekä edullisempi ylläpitää, mutta vähän aikaa sitten kirjoitit alla seuraavaa. Ymmärrätkö paradoksin?
Lainaus käyttäjältä: ksuuk - 28.11.20 - klo:12:23
Joskus tuntuu, että vaikka auton pohja ruostuu, moottori savutta ja renkaat ovat sileät, sukassa on reikä, tiskit on pesemättä ym, mutta kun auton vanteet kiiltää, niin kaikki on kunnossa.
Eli minulle tämä ulkoapäin näkyvän kiillottaminen on kyllä vastenmielinen. Auto on auto. Sen paikka on ulkona ja sellaisenaan.
Meillä on nelivetoja molemmat autot, koska VOIN! Ymmärrät pointin kun olet kerran omistanut nelivetoisen auton ja ajanut sillä esimerkiksi talven. Ja kyllä huollatan ihan samallalailla etupainotteisesti autoni oli se etu, taka tai neliveto.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 29.11.20 - klo:19:05
Meillä on nelivetoja molemmat autot, koska VOIN! Ymmärrät pointin kun olet kerran omistanut nelivetoisen auton ja ajanut sillä esimerkiksi talven. Ja kyllä huollatan ihan samallalailla etupainotteisesti autoni oli se etu, taka tai neliveto.
En elää autoja varten, autot ovat vaan välineet päästä pisteestä A pisteeseen B, mutta olkoon Sinun tärkeysjärjestys sellainen. Itse sijoitan kiinteistöihin, jotta voin asua tarpeen mukaan paikoissa, joissa ei tarvita nelivetoa :)
Lainaus käyttäjältä: ksuuk - 29.11.20 - klo:20:16
En elää autoja varten, autot ovat vaan välineet päästä pisteestä A pisteeseen B, mutta olkoon Sinun tärkeysjärjestys sellainen. Itse sijoitan kiinteistöihin, jotta voin asua tarpeen mukaan paikoissa, joissa ei tarvita nelivetoa :)
Meinaatko viedä ne kiinteistöt hautaan?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 29.11.20 - klo:20:25
Meinaatko viedä ne kiinteistöt hautaan?
Meinasitko itse testamentata jälkipolville tuon tuplatehoisen luupääsi? ::)
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 29.11.20 - klo:21:28
Meinasitko itse testamentata jälkipolville tuon tuplatehoisen luupääsi? ::)
Etkö pystynyt parempaan? Tuostakin olen yli 10 vuotta sitten luopunut, koska oli tylsää ajella talvella tehokkaalla etuvetoisella autolla, vaikka lukkulaatikko olisi ollut. Nykyään hymyilyttää ajella kesät talvet nelivetoisilla autoilla.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 29.11.20 - klo:21:34
Etkö pystynyt parempaan? Tuostakin olen yli 10 vuotta sitten luopunut, koska oli tylsää ajella talvella tehokkaalla etuvetoisella autolla, vaikka lukkulaatikko olisi ollut. Nykyään hymyilyttää ajella kesät talvet nelivetoisilla autoilla.
Toivottavasti pystyn sitten kun aika koittaa, jos siis verrataan asunnon vrt. nelivetoisen ajoneuvon testamenttausta eteenpäin. :-*
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 29.11.20 - klo:21:39
Toivottavasti pystyn sitten kun aika koittaa, jos siis verrataan asunnon vrt. nelivetoisen ajoneuvon testamenttausta eteenpäin. :-*
Tämä on surullinen Suomalainen menttaliteetti, että tärkeintä on jättää testamentissä jotain jälkeensä eikä elää elämää silloin, kuin on elossa. Sinäkään et tiedä päivää milloin lähdet täältä.
Lainaan erästä Suomalaista legendaa: "Elämä on ihmisen parasta aikaa."
Tai sitten voi käydä vaikka näin ;D.
"kuolinpesä joutuu maksamaan puolison taloyhtiölainoja jopa kymmeniä vuosia"
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 29.11.20 - klo:21:49
Tämä on surullinen Suomalainen menttaliteetti, että tärkeintä on jättää testamentissä jotain jälkeensä eikä elää elämää silloin, kuin on elossa. Sinäkään et tiedä päivää milloin lähdet täältä.
Lainaan erästä Suomalaista legendaa: "Elämä on ihmisen parasta aikaa."
Tai sitten voi käydä vaikka näin ;D.
"kuolinpesä joutuu maksamaan puolison taloyhtiölainoja jopa kymmeniä vuosia"
Tämä se vasta surullinen elämänasenne onkin. Minä minä minä, aina vaan minä. >:(
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 29.11.20 - klo:21:52
Tämä se vasta surullinen elämänasenne onkin. Minä minä minä, aina vaan minä. >:(
Ehkä sä sitten huomaat asian, kun rupeaa oman ikäisiäkin kuolemana useampi ympäriltä, että kannattaa elää sitä elämää silloin kun on elossa.
Toiset elää testamentin perässä tai testamentille. Toiset ei.
Mitenkäs sinun nelivedot toimii siellä Puolassa?
Lainaus käyttäjältä: SNG - 29.11.20 - klo:18:00
Kun tulee oikein paljon lunta, niin keski-ikäistäkin rupeaa lapsettamaan ;D
Eihän näin voi tapahtua edes suljetulla alueella missä voit oikeasti pyörittää rauhassa eikä, niin kuin pari Tero-Petteri viiden aikaan perjantai iltana vajaavetoisilla bemareilla Seppälän Prisman parkkiksella.
Siinä on iso ero takavetoisen ja nelikon välillä miten vauhtia saa ja miten iloisesti auto pyöri ympyrää tai kahdeksikkoa ;D.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 04.12.20 - klo:22:11
Eihän näin voi tapahtua edes suljetulla alueella missä voit oikeasti pyörittää rauhassa eikä, niin kuin pari Tero-Petteri viiden aikaan perjantai iltana vajaavetoisilla bemareilla Seppälän Prisman parkkiksella.
Siinä on iso ero takavetoisen ja nelikon välillä miten vauhtia saa ja miten iloisesti auto pyöri ympyrää tai kahdeksikkoa ;D.
Ei tietenkään. Tuohan oli pelkkä provokatiivinen provo ;D
Kun asfaltti ei ole kuiva, niin TOTTAKAI pudotettaan AINA nopeus viiteenkymppiin.... :D
PS. Seppälässä parikin hautuumaata ja kuolemankuopat kivenheittoetäisyydellä...