VAGarena.fi

Muutama vuosi sitten ihmettelin renkaidenvaihdon jälkeen talvirenkaiden hiljaisuutta kesärenkaisiin verrattuna. Etsin sitten käsiini useita eri rengastyyppien ajomelumittauksia ja havaitsin, että monet nastarenkaat osoittautuivat hiljaisemmiksi desibelimittauksissa kuin kesärenkaat - ja luonnollisesti kitkarenkaat olivat aina hiljaisimmat. Sen jälkeen keskustelin pariin otteeseen Nokian Renkaiden tekniikkaosaston kanssa talvirengasasioista. Laadin sitten ko. keskusteluista yhteenvedon:

NASTA- JA KES�,,RENKAIDEN MELU
Melu on osittain subjektiivinen asia, koska eri tyyppinen melu häiritsee eri ihmisiä eri tavalla. Nastarenkaissa on tapahtunut huomattavaa kehitystä viimeisten 10 vuoden aikana. Nastamelu on kevyempien nastojen ja kehittyneiden pintakuvioiden myötä alentunut merkittävästi. Usein autoilijalle saattaakin olla nykyisin yllätys tai pettymys, kun keväällä vaihdettaessa nastarenkaat kesärenkaisiin autoilu ei muutukaan oleellisesti hiljaisemmaksi. Renkaan ja tienpinnan välinen ääni syntyy lähes kymmenen eri mekanismin seurauksena, joista osa on hallitsevampia kesärenkaissa, osa talvirenkaissa. Yksiselitteisesti ei voida sanoa, ovatko kesä- vai nastarenkaat meluisampia.

ETU- JA TAKARENKAIDEN PAINE
Talvirenkaissa pitää olla aina takana vähintään sama rengaspaine kuin edessä ja täydellä kuormalla takana korkeampi kuin edessä. Suuri osa vakavista onnettomuuksista johtuu ajoneuvon hallinnan menetyksestä. Talvirenkaiden ohjautuvuus rakennetaan rauhallisemmaksi kuin kesärenkaiden, jotta ajoneuvon hallittavuus liukkaalla alustalla on helpompaa. Erittäin voimakkaissa ja nopeissa väistöliikkeissä tästä on kuitenkin se seuraus, että ajoneuvon heilahduksista voi tulla hallitsemattoman voimakkaita. Mikäli takarenkaissa on vähemmän painetta kuin edessä, lisääntyy riski auton perän yliohjautumiselle. Painesuosituksen peruste on siis ajoneuvon parempi hallittavuus äkillisissä ohjaustilanteissa.

TALVI- JA KES�,,RENKAIDEN PAINE
Talvirenkaille suositellaan yleensä noin 0,2 baria korkeampia paineita kuin kesärenkaille. Pääasiallisesti perusteena on varautuminen ulkolämpötilan laskun aiheuttamaan rengaspaineiden alenemiseen. Liian matala rengaspaine on monin verroin haitallisempi kuin hieman suositusta korkeampi rengaspaine. Liian matala rengaspaine lisää polttoaineenkulutusta, aiheuttaa virhekulumista renkaaseen ja heikentää ajo-ominaisuuksia. Suosituksia korkeammasta rengaspaineesta on haittana ainoastaan heikentynyt jousitusmukavuus. Painesuositukset ovat yksinkertaisia, koska todella harvat autoilijat viitsivät tai muistavat säätää rengaspaineita ulkolämpötilan mukaan.

ERI TALVIRENGASTYYPPIEN TURVALLISUUS
Nastarengas on turvallisin erityisesti muuttuvissa ajo-olosuhteissa, joissa renkaan on tasapainotettava pidon vaihteluita.

- - -

Kun kerran tuo keskusteluyhteenveto päättyi nastarengas - kitkarengas -kommenttiin, kopioinpa tähän Nokian Renkaiden varsin perusteellisen tarkastelun aiheesta. Artikkeli löytyy täältä:
http://www.nokianrenkaat.fi/nastatvaikitkat  (http://www.nokianrenkaat.fi/nastatvaikitkat)

"Millaisilla teillä ajat?
Jos ajat talvella enemmän jäisillä kuin lumisilla teillä, sinun kannattaa valita nastarenkaat. Nastarenkaat sopivat erityisesti etelän rannikkoseuduille, jossa tiet ovat talvella usein jäisiä. Kitkarenkaat soveltuvat paremmin lumisille teille. Jos ajat jäisillä ja polanteisilla sivuteillä, suosittelemme nastarenkaiden hankkimista.

Millainen kuljettaja olet?
Jos olet kokenut ja harjaantunut kuljettaja, voit valita talvirenkaiksesi yhtä hyvin nastattomat kuin nastalliset renkaat. Nykyaikaiset kitkarenkaat pitävät hyvin hankalallakin kelillä ja korjaavat jopa kuljettajan pieniä virheitä. Nastarenkaiden pitokyky on kuitenkin vielä huomattavasti parempi. Tuoreen, talviliikeenteeseen totuttelevan autoilijan on järkevää valita nastarenkaat.

Peilijää tai kovaksi pakkautunut lumi vaatii ennakointia
Jos ajat kitkarenkailla vesijäällä tai kovaksi pakkautuneella lumella, esimerkiksi kiillottuneella risteysalueilla, sinun on syytä noudattaa erityistä varovaisuutta. Näillä alustoilla kitkarengas pitää selvästi huonommin kuin nastarengas.

Tie kutsuu pääkallokelilläkin
Onko auto sinulle työväline? Joudutko lähtemään aamuvarhaisella matkaan, vaikka lumimyräkkä tai hirmuinen pääkallokeli piinaisi? Sinun kannattaa ehdottomasti valita nastarenkaat. Nastarenkaat tasaavat ylivoimaisesti parhaiten kelivaihteluita. Nastarenkaat toimivat yllätyksettömästi.

Autossasi on runsaasti turvavarusteita
Ajatko hyvinvarustellulla, uudella autolla, jossa on ajovakaudensäätöjärjestelmä ja ABS-jarrut? Jos ajotapasi on lisäksi hillitty ja ennakoiva, selviydyt talvesta ilman nastojakin.

Arvostatko hiljaisuutta?
Jos renkaan hiljaisuus on sinulle tärkeä seikka, sinun kannattaa valita kitkarengas, joka on hiljainen myös paljaalla tiellä. Uusien nastarenkaidenkin ohjaamoääni on varsin vähäinen ja vaimea. Nasta- ja kitkarenkaiden melutasoa säätelee mm. EU-direktiivi. Modernit nastarenkaat eivät poikkea äänitasoltaan merkittävästi kitkarenkaista. Nasta- ja kitkarenkaiden melutasoa säätelevät mm. EU-direktiivit.

Kitkarenkailla joustoa asennusaikatauluun
Kitkarenkaat lisäävät asennusaikataulun joustavuutta. Voit asentaa kitkarenkaat autoosi syksyllä hyvissä ajoin ennen liukkaiden talvikelien alkamista. Kitkarenkaat lisäävät ajoturvallisuutta myös keväällä, jolloin lämpötilat vaihtelevat yllättävänkin nopeasti. Voit huoletta ajaa nastattomilla talvirenkaillasi, kunnes lämpötila vakiintuu keväiseksi.

Kitkoilla ympäri vuoden?
Kevään karkeat tienpinnat kuluttavat kaikkia renkaita erityisen paljon. Kitkarengas on suunniteltu ja tarkoitettu ensisijaisesti talvikäyttöön. Kitkarenkaiden ajo-ominaisuudet eivät täytä hyvälle kesärenkaalle asetettuja vaatimuksia. Kesärenkaat ovat taloudellisin ja turvallisin vaihtoehto kesäkäyttöön."

- - -

Talvirengasinfoa:

- talvirenkaiden käyttöpakko: 1.12. - 28.2.

- nastarenkaiden luvallinen käyttöaika: 1.11. - 31.3. tai pääsiäispäiviä seuraavaan maanantaihin tai kelien niin vaatiessa

- talvirenkaiden lainmukainen urasyvyys: vähintään 3 mm

- talvirenkaiden suositeltu urasyvyys turvallisuuden kannalta: vähintään 6 mm (lähde: Liikenneturva; Tiehallinto: 5 mm = loskaliirtovaara 60 km/h, 7 mm = loskaliirtovaara 80 km/h)

- uusien talvirenkaiden urasyvyys: 9 - 10 mm

- talvirenkaiden kuluminen käytössä Etelä-Suomessa : 0,5 - 1 mm per 10 000 km (omat mittaukset)

Kerrassaan mainio infopaketti.
Koin heti ensimmäisillä riveillä ahaa -elämyksen. Itselleni tuli (positiivisena) yllätyksenä nastarenkaiden hiljaisuus. Tai sanotaanko näin: Kauhuskenaario ei toteutunut kesärengasmelun jälkeen. Mielestäni äänimaailma ei muuttunut yhtään/juurikaan pahemmaksi.

Todella hyvä infopaketti ja kuulun itse esimerkiksi juuri ryhmään "auto on työkalu" ja leipä on kiinni, että aina mennään. Nastoilla olen ikäni ajanut, joskus laina-auton alla olleilla kitkoilla tuskaillut. Kokemuksen perusteella allekirjoitan nuo teesit.

Melu on hauska asia. Itsellä on alla yleisesti hiljaisena pidetty 500-sarjan BMW. Talvirenkaina on HKPL5 nastat ja kieltämättä, auto lunastaa kaikki lupaukset ja mielikuvat hiljaisuudesta. Kesärenkaina tuossa on ensiasennusrenkaat, jotkut Good Yearin Eagle NCT "Eco" versiot ja kesäaikaan karkealla asfaltilla nuo on paljon äänekkäämmät kuin nastat. Hiljainen silti edelleenkin riippuen mihin verrataan, mutta väitän, että nämä kivikovapintaiset "eco" -vouhotusrenkaat eivät sovi melusta kärsiville ja ainakin itse hyväksyn desin korkeamman kulutuksen, jos melu laskee siedettävällä tasolle, koska työkseni joudun ajamaan.

Kokemusta on parista Hondasta myös duuniajossa. CR-V:stä ja Accordista. Noissa ensivaikutelma nastoilla tulee jo taajamavauhdissa, että ei perkele, matkaan en lähde ennenkuin Pelttorit on hankittu. Yllätys onkin iso, kun rengasmelu ei muutu miksikään voimakkuudeltaan tai äänensävyltään nopeuden noustua sataseen ja yllättäen tuleekin fiilis aivan siedettävästä ajokista rengasmelun osalta ja näin myös on. Taas, kun vauhti tippuu taajamanopeuteen, alkaa tuo kohina ottamaan otsaohimoon. Kesärenkailla taas molemmat ovat mielestäni hiljaisia.


Vielä yksi kokemus, eli nykymallin Fiikkus. Ei helvetti jos tuollaisella pitäisi työkseen ajaa, niin työsuojeluluvaltuutettu saisi kyllä eliminoida ajelut tai hommata Pelttorit työnantajan laskuun. Melu on aina aivan helvetillinen, oli alla kitkat, nastat tai suvikumit.

Omia kokemuksia jos saapi tässä kertoa, niin Hiljaista nastarengasta arvostavalle suosittelisin Continentalin ContiWinterViking 2-nastarengasta.
Nyt on nuo Contit pyörineet 3b Passatin alla viitisensataa kilometriä ja eivätpä pahaa melua pidä. Sulalla kelillä oikein jämäkät ja lumi- ja jääpitoa löytyy kivasti, tosin aivan pääkallokelejä ei ole kohdalle sattunut.

Lainaus käyttäjältä: RK - 08.12.09 - klo:22:57
Omia kokemuksia jos saapi tässä kertoa, niin Hiljaista nastarengasta arvostavalle suosittelisin Continentalin ContiWinterViking 2-nastarengasta

Heh, nehän ne ovat meikäläiselläkin. Oli edellisessäkin autossa, ja voin myös suositella.

Hieno avaus vkjoki:lta! Eiköhän laiteta pysyväksi topiciksi.

Eiköhän tämä ansaitse Stickyn...kyllä.

Lainaus käyttäjältä: RK - 08.12.09 - klo:22:57
Omia kokemuksia jos saapi tässä kertoa, niin Hiljaista nastarengasta arvostavalle suosittelisin Continentalin ContiWinterViking 2-nastarengasta.
Nyt on nuo Contit pyörineet 3b Passatin alla viitisensataa kilometriä ja eivätpä pahaa melua pidä. Sulalla kelillä oikein jämäkät ja lumi- ja jääpitoa löytyy kivasti, tosin aivan pääkallokelejä ei ole kohdalle sattunut.

Jep, kolmatta päivää Contit alla ja melutaso positiivinen yllätys. Hyvän ajettavuuden myös lumettomalla kuivalla ja märällä asfaltilla allekirjoitan. Reissussa eräässä lumipolanteisessa liikenneympyrässä ajaessa tuli outo tunne pitkästä aikaa eli se ettei pito loppunut missään tilanteessa, toisin kuin kitkarenkailla välillä tuppasi käymään.

Nuo Contin nastat ovat mukavat, hyvät ajaa ja hiljaiset. Niissä on sellainen ominaisuus että ne muuttuvat kilometrien myötä aina vain hiljaisemmiksi kun nastat pikku hiljaa tippuvat pois.

Itselläni ei auttanut sukkasillaan ajelu sisäänajossa eikä muutenkaan, parin talven jälkeen merkittävä osa nastoista oli kadonnut, osa varmaan jonkun tuulilasiinkin. Koska pito tätä kautta huononi koko ajan, oli pakko vaihtaa täksi talveksi kumeja.
Rengasliikkeestä, joka itsekin myy Conteja, kyselin josko ongelma olisi heille myös tuttu ja onko esimerkiksi auton massalla huomanneet olevan vaikutusta. Vastaus oli että samalla tavalla nastoja lähtee, olipa renkaan ja auton koko mikä tahansa. Eikä kehitystä renkaaseen ole kolmen vuoden takaisesta ainakaan heillä huomattu. Yllättäen valmistaja ja maahantuoja eivät allekirjoita että mitään ongelmaa on, vaikka näitä esimerkkejä löytyy käyttäjiltä useita.

Olisin jopa kokeillut toista satsia jos olisi ollut pienikin info siitä että nastan kiinnitystä olisi uusiin malleihin parannettu, muilta ominaisuuksiltaan kun tuo rengas on hyvä. Kun näin ei ollut, tulikin kova pähkäileminen että mitä tilalle. Nyt mennään kompromissilla, eli uudet Goodyearit on alla. Testien mukaan tuo ei muissa ominaisuuksissa ihan Contille pärjää mutta ns. parempaa keskitasoa kuitenkin edustaa.
Ajettavuudeltaan tuo tuntuu Contienkin jälkeenkin hyvältä, hyvin samantyyppinen rengas myös mukavuudeltaan. Nyt löytyy taas pitoa, huomaa todellakin että uudella setillä mennään. Melutasokin nousi (tosin vain hieman), ymmärrettävää toki kun alla on taas nastarenkaat.

Tuo on kyllä käsittämätöntä tuo Contin maahatuojan kanta, ettei muka ole mitään ongelmaa. Minullakin on lähtenyt yli kolmasosa nastoista, vaikka sisäänajo on tehyt huolella ja renkailla ei ole ikinä suditeltu. itse asiassa nykyinen auto on heikkotehoisimpia mitä minulla on ikinä ollut ja ajotyylikin on rauhallisempaa nykyisellä kuin millään aikaisemmalla ja silti aiemmsissa autoissa (eri merkkisiissä renkaissa) ei ole koskaan lähtenyt kuin korkeintaan yksittäisiä nastoja irti...

Lainaus käyttäjältä: clima - 19.12.09 - klo:08:08
Nuo Contin nastat ovat mukavat, hyvät ajaa ja hiljaiset. Niissä on sellainen ominaisuus että ne muuttuvat kilometrien myötä aina vain hiljaisemmiksi kun nastat pikku hiljaa tippuvat pois.

Itselläni ei auttanut sukkasillaan ajelu sisäänajossa eikä muutenkaan, parin talven jälkeen merkittävä osa nastoista oli kadonnut, osa varmaan jonkun tuulilasiinkin. Koska pito tätä kautta huononi koko ajan, oli pakko vaihtaa täksi talveksi kumeja.
Rengasliikkeestä, joka itsekin myy Conteja, kyselin josko ongelma olisi heille myös tuttu ja onko esimerkiksi auton massalla huomanneet olevan vaikutusta. Vastaus oli että samalla tavalla nastoja lähtee, olipa renkaan ja auton koko mikä tahansa. Eikä kehitystä renkaaseen ole kolmen vuoden takaisesta ainakaan heillä huomattu. Yllättäen valmistaja ja maahantuoja eivät allekirjoita että mitään ongelmaa on, vaikka näitä esimerkkejä löytyy käyttäjiltä useita.

Samaa ongelmaa on myös C luokan Conteissa. Meillä oli työ kulkimessani(Ducato Maxi) kahdet Contin nastat peräkkäin.
Ensimmäisistä ajattelimme että on vaan maanantai kappaleet, kun nastat lähtevät, myös takarenkaista.
Toisen sarjan kanssa sama juttu. Takarenkaissa on nyt vielä nastoja jonkin verran, mutta etuakselille joutui hommaamaan täksi talveksi Nokian hakkapeliitta C:t. Ja mielestäni nuo Nokiat ovat hiljaisemmat kuin nastattomat Contit, ja pito on ihan eri tasolla.

Mulla on ollut alla peränjälkeen kahdet hakkapeliitat,  eteen on pantu aina uudet kun nastat ovat lentäneet pois. Lisäksi olen huomannut että ne tylsyvät tai katkeavat todella nopeasti ellei poistu jonkun tuuli lasiin..

Hakkapeliitat ovat äänekkäämmät Jetalla kuin Uusimmat Conti SportContact 2 ja Misukan uusin HP.

Vaihdoin vielä taakse uudet seiskat joulureissua varten edessä vanhat vitoset. Jetalla taitaa olla niin kiva ajaa motarilla ja maantielläkin ohitellen että nastat ei pysy mukana.. tätä mieltä olivat myös EuroMasterin pojat, sanoivat että ajonopeuksillani ja tyylilläni hakkapeliitan ominaisuudet eivät kauaa kestä, sanoivat että Michelin Michelin X-Ice XI2 kuroisi nopeasti eron kiinni..

Joten uuten varianttiin tilasin testivoittaja kitkat: Michelin Michelin X-Ice XI2.

17/2009
Tekniiikan Maailman vertailussa arvosana: 7.80 ( Testivoittaja )

Michelin Michelin X-Ice XI2 voitti TM-rengastestin 17/2009 kitkarenkaiden sarjassa.
Rengas paransi pisteitään edellisvuosien testeistä ja voitti suurehkolla erolla.
Rengas oli lehden mukaan paras kitkarengas jäällä ja myös hiljaisuus ja uravakaus saivat kiitosta.
Ajettavuuden kerrottiin olevan rauhallinen kaikissa tilanteissa.

Nastatkun ei tahdo pysyä meikäläisen renkaissa, suurin osa ajostani loka - maaliskuu välillä kun tapahtuu kuivilla/suolatuilla pääteillä nopeutta 90-130 (nopeusrajoitus +10kmh ;D)

Suolatulla märällä tiellä parhaat on kesärenkaat, mutta niillä ei paljon ajava selviä koko talvea. Nastarenkailla selviää sitten kelissä kun kelissä. Jos melu haittaa, kannattaa auto valita sen mukaan, ettei se nouse liian häiritseväksi nastoillakaan.

LainaaHakkapeliitat ovat äänekkäämmät Jetalla kuin Uusimmat Conti SportContact 2 ja Misukan uusin HP.

Hakkapeliitat ovat kyllä, ainakin henkilöautoissa, äänekkäämmät kuin muut nastat. Mutta on niissä pitokin hyvää. Ja tuossa pakussa tosiaan kuulostavat hiljaisemmilta kuin Contit.

Meillekkin piti tulla uudet nasta Michelinit Golffiin, mutta niitä ei tullut liikkeeseen tarpeeksi ajoissa. Joten päädyin HKPL 7:hin, eikä vielä ole kaduttanut.

En ole heimomies, hevosmies taikka taksari joten auton valinnassa on vaihtoehtoja kuten renkaissakin.
Jos olisin räppäri, mamu tai muuten wannabe sortuisin BMW:hen Black Mans Wheels.

Näihin ryhmiin kuulumattona ajelen "Konsernin" autolla ja kirjottelen niihin liittyvistä asioista...

Kun ajelee enimmäkseen suolattuja pääteitä aikana jolloin talvirenkaiden käyttö on pakollista ja nastat eivät ole renkaissa pysyneet ajettelin valita vaihteeksi kitkat jotka on lisäksi hiljaisemmat, kuulemma.

Vajaat 30 vuotta ajelin talvisin nastoilla, nyt on ensimmäiset kitkat alla ja näillä suolan kyllästämillä teillä niillä on pärjännyt ihan siinä missä nastoillakin. Vielä kun pääsisi pohjoisen teille kokeilemaan niin saisi kunnollisen kuvan kitkoista. Mutta toistaiseksi siis ei mitään valittamista kitkojen suhteen...suolattujen teiden suhteen olisi kyllä paljonkin...mieluusti ottaisin nastat takaisin alle jos vaan suolasta pääsisi eroon..

Terve!
Kerrompa havaitoja Continentaalin talvirenkaista.
Vaimon A nelosessa cwv2 195/65-15 nastat alla neljättä talvea. Autoon kertyy kilometrejä n. 13000 km vuodessa, josta varmaankin noin puolet talvikumeilla. Renkaista irtosi heti ensimmäisenä talvena 5-10 nastaa per rengas. Toisena ja kolmantena talvena ehkä saman verran lisää. Nyt viikolla jäin autolla kiinni metsätielle loivaan vastaseen ja ihmettelin kun ei sitten millään ylös. Pakilla pois ja ihmettelemään. Toisessa etusessa enää muutama nasta ja toisestakin puuttui n 2/3 osaa nastoista. Ja kumeilla on ajettu jotain noin 20tkm! Aiemmat kumit olivat Michelin Ivalot, alla jo ostettaessa ja ajettu ainakin yksi talvi. Vielä kahden seuraavan talven jälkeen kumeissa oli kaikki nastat tallessa ja kulutuspintaa oli reilusti. Renkaat menivät vaihtoon huonon suuntavakavuuden vuoksi.

Omassa nelosessa on cvc5 kitkat kokoa 215/55-17 alla toista talvea. Viime talvena kilometrejä kertyi noin 18000 ja kumit olivat sen verran reilusti kuluneet, etten usko enää kolmatta talvea niillä pääseväni. Pito ja suuntavakavuus ovat vielä ihan hyvät.

Noissa continentaleissa tais olla joku palautusmahdollisuus.
Joistaki irtos nastat heti ja toisista taas ei.

Lainaus käyttäjältä: Kiviharju - 19.12.09 - klo:16:09
Hakkapeliitat ovat kyllä, ainakin henkilöautoissa, äänekkäämmät kuin muut nastat. Mutta on niissä pitokin hyvää. Ja tuossa pakussa tosiaan kuulostavat hiljaisemmilta kuin Contit.

Meillekkin piti tulla uudet nasta Michelinit Golffiin, mutta niitä ei tullut liikkeeseen tarpeeksi ajoissa. Joten päädyin HKPL 7:hin, eikä vielä ole kaduttanut.

Mukava kuula että sulla nuo uudet Hakkapeliitat on toimineet oikein hyvin ja että olet niihin tyytyväinen. Itselläni oli mahdollisuus hankkia sellaiset ennakkoon viime talvena (kevättalvi 2009) ja muutaman viikon niillä ajelin ja myin pois. Ei ne toimineet ainakaan omasta mielestäni V korisen silloisen Variantin alla. Oli lötköt ja lölleröt omaan makuuni ja ohjaustunto oli mielestäni huonompi kuin kilpailijoilla. Auto myös haki normaalia enempi noilla renkailla. Kokelin vaikka mitä paineita ja tuntuma ei parantunut millään tempuilla. Myös paljaalla asfaltilla rengas oli omaan makuuni onneton ajettava ja varsinkin maantieajossa ajo tuolla renkaalla ja sillä autolla oli hapuilevaa. Vaihdoin Contin nastoihin ja se oli todella paljon parempi rengas omasta mielestäni: hiljaisempi kuin tuo muka niin hirveän hiljainen Nokian seiska, jämäkkä ajettava ja varsinkin paljaalla asfaltilla ja maantieajossa tunnokas rengas ja hyvä ohjattava.


Tässä nykyisessä kärryssä on ne uudet Michelinin X-Ice North2 nastarenkaat ja ne ovat myös todella hyvät. Vakaat ja tunnokkaat ajaa&ohjata, todella hiljaiset ja polttoainetaloudelliset (todella alhainen vierinvastus), eivätkä niin uraherkät kuin Continentalit... Todella tyytyväinen olen näihin vaikka nämäkin ovat ns. ryssärenkaat kuten suurin osa Noksuistakin on.

Nyt on sijausautossa GOLF VI ollu HKPL7 alla, ovat hyvät renkaat. �,,änettömät tällä autolla lumisella tiellä.. enään viikon alla joten pidempää arviota en pysty antaa.. kaikki on kait lumella äänettömiä ja hyviä?

Hakkapeliitoista (7) on sanottava sen verran, että itsekin petyin aluksi niiden meluisuuteen, mutta nyt 6tkm ajettuna ne ovat mielestäni hiljentyneet huomattavasti siitä mitä ne olivat uutena. Saman teki edelliset hkpl 4:set.
Myöskin ajo-ominaisuudet on ihan ok talvirenkaiksi, tosin allaoleva suht matala 205/50 profiili jämäköittää jo itsessäänkin talvirenkaita. Tällä hetkellä hyvinkin tyytyväinen noihin Nokianlaisiin.

Lainaus käyttäjältä: Arcca - 08.01.10 - klo:19:01
Hakkapeliitoista (7) on sanottava sen verran, että itsekin petyin aluksi niiden meluisuuteen, mutta nyt 6tkm ajettuna ne ovat mielestäni hiljentyneet huomattavasti siitä mitä ne olivat uutena. Saman teki edelliset hkpl 4:set.
Myöskin ajo-ominaisuudet on ihan ok talvirenkaiksi, tosin allaoleva suht matala 205/50 profiili jämäköittää jo itsessäänkin talvirenkaita. Tällä hetkellä hyvinkin tyytyväinen noihin Nokianlaisiin.

Juuri samaa mietittiin kauppareissulla emännän kanssa kun sulissa urissa ajettiin, eikä melu ollutkaan enää niin paha kuin syksymmällä.
Voi tietysti olla tottumistakin, mutta mielestäni nastojen rapina ja ujellus on hiljentynyt kovasti.

olen ollut tyytyväinen 225/45/17 hakkapeliitta 7 . Edellisessä seatissa oli pinnoitetut HPL kuviolla olevat. Ne ei pitänyt yhtään. tasaisellakin jäi kiinni. No noin leveistä autokumeista ole sen enempää kokemusta, kuin tämä talvi. emännälle ostin 155/50/13 gislavedit jotka olivat testissä ihan hyvät. No pitoa en osaa arvioida kun skoda on 1800kg ja ford Ka puolta vähempi. molemmilla ajelu tuntuu siltä että skodassa paremmin pitoa. �,,äni skodalla hiljaisempi kuin 235/35/19 renkailla �,,äni  Fordilla sama kuin kesärenkailla.

Alla kuukauden verran nyt Contin nastat 205 /55/16. Muuten erinomaiset mutta jkv uraherkkyyttä kun koettaa nousta valtavista lumiurista kaupunkialueella -no ehkä se tuntuu tänä talvena kaikissa renkais. Todella hyvä pito, hiljaiset ja erittäin turvallinen looginen ajokäytös ja liikkeellelähtökyky. En ikävöi enää kitkoja tällaisen tositalvensa kehnosti auratuilla kaduilla.

Nyt on viikko ja tonni täynnä uusilla Misukan XI2 kitkoilla. Hakkapelittaan verrattuna hiljaisemmat mielestäni.

Golf VI HB käyttäytyi hyvin motarilla HKPL7 seiskoilla, Jetassa HKPL5 ja 7 alla käytös oli hakevaa, johtuneeko renkaan ja peräylityksen kombinaatiosta 110-130km nopeuksissa. Kitkoilla MXI2 ei tätä ongelmaa ole Golf VI Variantissa ja meno vastaa mielestäni aika hyvin odotuksiani, kuitenkin olen positiivisesti yllättynyt kun talvikin on "näin normaali"(olin varautunut luisteluun).

Kyllä kitkojen pito on risteys alueilla, jäisillä mukulakivillä hieman heikompi kuin uudella nastalla. Mutta parempi kuin talven ajetut HKPL:t, nastat kun tylsyy 20tkm asfaltia ajossa aika nopeesti, varsinkin kun on tehokas kone  ;)

Lainaus käyttäjältä: V-Dub - 23.01.10 - klo:10:50
Nyt on viikko ja tonni täynnä uusilla Misukan XI2 kitkoilla. Hakkapelittaan verrattuna hiljaisemmat mielestäni.

Suojakelejä odottelen, ekaa kertaa (em) kitkat käytössä.

Golfiin 4-motion, laitettiin eilen alle uudet Nokian Hakkapelitta R kitkat.
Edelliset Hakkapelitta Q kitkat alkoivat olla näillä pakkaskeleillä turhan liukkaat,  pintaa oli vielä 4 mm.
Jotenkin vain pakkasella pito alkoi olla olematonta.

Lainaus käyttäjältä: qwe - 23.01.10 - klo:14:09
Golfiin 4-motion, laitettiin eilen alle uudet Nokian Hakkapelitta R kitkat.
Edelliset Hakkapelitta Q kitkat alkoivat olla näillä pakkaskeleillä turhan liukkaat,  pintaa oli vielä 4 mm.
Jotenkin vain pakkasella pito alkoi olla olematonta.

No ilmankos alkoi olla pito olematonta, kun urasyvyys talvirenkaaksi oli jo riskirajoilla, vaikka lain kirjain vielä juuri täyttyikin.

Lainaus käyttäjältä: Arcca - 08.01.10 - klo:19:01Myöskin ajo-ominaisuudet on ihan ok talvirenkaiksi, tosin allaoleva suht matala 205/50 profiili jämäköittää jo itsessäänkin talvirenkaita.

Mitkäs nuo minun 255/35 HKPL7 sitten oikein on?  ;D Ko. rengastus takana kyllä lisää vaan tuota xDriven takavetomaisuutta.

Itsellä aina ollut Nokian nastat talvirenkaina, nyt sitten meinasin kokeilla Misukat, mutta Nokialainen oli ainoa jolta löytyi oikeaa kokoa joten niillä luistellaan edelleen. Tyytyväinen olen HKPL7 ollut.

MINIssä alla HKPL4 ja siinähän nuo menee missä muutkin renkaat. Pitoa ei toki tunnu olevan, mutta taitaa johtua enemmän olosuhteista ja vetotavasta kuin renkaiden huonoudesta.

Kokemuksia uudesta michelinin pakurenkaasta eli Michelin Agilis X-Ice North:sta:

Tälläkertaa Michelin on onnistunut tekemään pitävän pakurenkaan. Vanhat Agiliksethan ovat kestäviä, ei-pahaäänisiä ja tienpäällä hyvin käyttäytyviä, mutta pito on ollut heikohko.

Käyttäytyminen ja äänitaso vaikuttaa uudella renkaalla hyvin hanskassa olevalta. Vetopito verrattuna edellisiin Continentaleihin on ihan eri tasolla. Tärkeä seikka takavetoisessa pakussa!

Kestävyys on se mielenkiintoinen seikka, mihin ei ole antaa mitään infoa, mutta jos on samanlainen kuin muut michelinit mistä on kokemuksia tuskin muodostuu ongelmaksi.

Lainaus käyttäjältä: clima - 19.12.09 - klo:08:08
Nuo Contin nastat ovat mukavat, hyvät ajaa ja hiljaiset. Niissä on sellainen ominaisuus että ne muuttuvat kilometrien myötä aina vain hiljaisemmiksi kun nastat pikku hiljaa tippuvat pois.

Sama ongelma täälläkin. Renkaista on lähtenyt jo useita nastoja, vaikka ajokilometrit ovat kertyneet rauhallisessa maantieajossa ja auto 'vain' 1.9 TDI. Lähipiirissä olevassa, hieman vähemmän ajetussa A4:ssä on samoihin aikoihin hankitut renkaat ja niistä nastoja on karissut aivan selvästi. Mutta Audissa onkin 1.8 TFSI ja automaatti... ;D

1990-luvun puolivälin jälkeen erityisesti Gislaved Nord Frost kärsi nastojen pysyvyysongelmista ja myös kyllä nykyisin myytävä NF-versio on samanlainen. Conti ja Gislaved ovat kai aika läheistä sukua keskenään, eikös Gislaved ole Continentalin merkki?

Vertailun vuoksi; kakkosautossamme olevista Nokian Hakkapeliitta 5 -renkaista on irronnut 1 nasta koko sarjasta ja niillä varustetulla autolla on ajettu moninkertaisesti esimerkiksi Passatiin verrattuna.

Mutta Continental on kyllä erittäin hiljainen rengas - siis oli myös uutena 100% nastoitettuna. Jääpidossa ei ole moitittavaa, lumella tuntuu kuin kuvio menisi tukkoon. Samanlaista etenemiskykyä ei ole lumessa kuin Hakkapeliitoissa, tosin autoissakin on eroja.

Niille, jotka edelleen uskovat leutoihin talviin, olisi Rengas-onlinessä tarjolla jäykempirunkoista kitkaa suhteellisen mukavaan hintaan. Esim. 235/40-18 koossa Nokian WR 135 eur/kpl ja WR G2 144 eur/kpl. Samoin kokoa 225/45-17 löytyy edullisesti (alk 107 eur/kpl).

Euroopan kylmä talvi näkyy ainakin Camskillin varastossa, jossa ei juurikaan talvikäyttöön sopivaa rengasta löydy ennen seuraavaa sesonkia.

Ostin BMW:hen nuo Gislaved Nord Frost 5 ja olen niiden melutasoon yllättynyt. Ovat hiljaiset tosin edellisiin Continentalin kitkoihin verrattuna äänekkäämmät mutta pito

varsinkin jäisillä ja lumipolanteisilla teillä vakaa ja käytös rauhallinen. En ole muuttanut ajotyyliäni kitkojen jälkeen mihinkään joten on vaikea verrata ääriolosuhteita ja

enkä haluakaan alkaa ottamaan riskejä kelin muuttuessa huonommaksi. Tosin päätiet alkavat olla sulia ainakin pääosin ja sivuteillä on enää liukkaampaa. Mutta

seuraavaan quattroon tulee taas kitkat koska kuitenkin nastojen ääni häiritsee joskus tuossa hiljaisessakin kulkuneuvossa ja kitkojen kanssa ajaminen vaikeissa keleissä

on asennekysymys. Mutta voin suositella noita Gislavediä hiljaisina ja vakaina renkaina varsinkin jos vertaa Nokian Hakkapelitta 5:een. Tuosta renkaasta on jonkin

verran ajokokemusta muilla autoilla ja itselleni niitä en ostaisi niiden melun ja ajovakauden heikkouden vuoksi mutta jokainen tekee omat valintansa mieltymystensä

mukaan.

Omakohtaisia kokemuksia viime talvelta:

- Continental CVC5 kitka on ihan kelpo kitkarengas kuutoskopan varianttiGolfiin, todella hiljainen!
- Nokian Nordman on edelleen ihan toimiva nastarengas, vaikka kuvioltaan onkin Hkpl2. Ainakin nelivedossa ajaa asiansa...

Contilta tulee ensi talveksi uusi nastarengas henkilöautoihin, IceContact. Noita jo myydään ja toimitetaankin. Ei sama rengas kuin SUV 4X4IceContact, kuvio ihan erimoinen, mitä nyt tuossa katselin ja hypistelin noita.

http://www.nordenrengas.fi/Talvirenkaat_Nastarenkaat_Kumho/products/173715/Kumho_KW22_225-45R17_94T_XL.html (http://www.nordenrengas.fi/Talvirenkaat_Nastarenkaat_Kumho/products/173715/Kumho_KW22_225-45R17_94T_XL.html)

Ajatuksissa ostaa Volkkariin Kumhon nakit alle talveksi. Halpaa kuin saippua jos 225/45/17" koossa hintaa tulee hieman alle 100 �,� per rengas. Ainakin TM testin perusteella hiljaisin nasta ja ominaisuuksien puolesta siedettävää keskiluokkaa. Löytyykö foorumilta kokemuksia, parhaassa tapauksessa jopa saman kokoisesta renkaasta? Itselläni oli vanhassa autossa kesäkumina Kumhon KU31 ja siitä ei mitään ihmeitä sanottavana - ehdin ajamaan vain 2000 km.

Tuosta Nordenrenkaasta netistä luettuna vähän ristiriitaisia kokemuksia, mutta jos ensin postilla varmistaa, että kumeja on varastossa ja Visalla maksaa niin tuskin suuriin ongelmiin päädytään.

http://tos.pp.fi/koukku/talvirenkaat09.pdf (http://tos.pp.fi/koukku/talvirenkaat09.pdf)

Linkki TM:n viimetalviseen vertailuun. Pdf/linkki varastettu Tos® nimimerkiltä UltimateVW:n puolelta.

Mulla on nuo Kumhon nastat tuossa koossa.Ajoin niillä toki vaan Helmikuusta eteenpäin, mutta sen lyhyen aikaa olin todella tyytyväinen.Pitoa on lumella erinomaisesti, ja mikä parasta.Se melu on tosiaan pieni nastarenkaaksi.Hyvin lähellä kesärenkaan melua, (Dunlop) samassa koossa.Myös ajettavuuskin yllätti.Odotin paljon heikompaa.Missään tapauksessa en itse haaskaisi merkkirenkaaseen tuplahintaa näillä kokemuksilla.Nastatkaan ei muuten irtoilleet niinkuin joissain merkkikumeissa yleisesti on tapana.
Hintansa väärtit varmasti, ja veikkaanpa monen kalliimman olevan huonompi.Tosin kuluneena sitten vasta huomaa yleensä eron kalliimpaan.Kesärenkaissa Kumho heikkenee aika nopeasti ainakin.Kokemusta niistäkin on kolmelta kesältä.

Ja jos nyt joku taas alkaa naputtamaan merkkirenkaiden hyvyydestä, ja siitä kuinka ihmettelee jonkun ostavan tälläisiä renkaita pitäen sitä riskisijoituksena.Neuvoisin kokeilemaan ennenkuin sanoo mitään.Tuolla teillä liukastellaan myös joillain 3 vuotta vanhoilla kitkoilla yms. muilla kuluneilla renkailla, joten uusi nastarengas oli merkkiä mitä tahansa on aina järkevämpi vaihtoehto.

Lainaus käyttäjältä: ram1 - 22.08.10 - klo:15:39
Ja jos nyt joku taas alkaa naputtamaan merkkirenkaiden hyvyydestä, ja siitä kuinka ihmettelee jonkun ostavan tälläisiä renkaita pitäen sitä riskisijoituksena.Neuvoisin kokeilemaan ennenkuin sanoo mitään.Tuolla teillä liukastellaan myös joillain 3 vuotta vanhoilla kitkoilla yms. muilla kuluneilla renkailla, joten uusi nastarengas oli merkkiä mitä tahansa on aina järkevämpi vaihtoehto.

Kiitos kommenteista. Eiköhän nuo lähde sitten heti tilaukseen kun vain varmistavat, että tavaraa on varastossa heti toimitettavaksi.

Mitä tuota TM vertailua tavasin niin eivät nuo Kumho:t nyt ominaisuuksien puolesta mitkään riskirenkaat ole eli eivät nyt sitä aivan kaikkein kirkkainta kärkeä, mutta ei kaukana siitä. Alla olevan linkin takana Ruotsin puolella nuo tulokset olivat vielä hieman toisinpäin eli Kumhoa pidettiin mm. parempana kuin Goodyear UltraGrip Extremiä.

http://www.kumhotire.com/company/pr/pr_press_view.jsp?spage=0&lpage=0&num=92&sYear= (http://www.kumhotire.com/company/pr/pr_press_view.jsp?spage=0&lpage=0&num=92&sYear=)

Ja varmasti on niin, että 2. tai 3. talvena (ajan vain noin 15 000 km vuodessa) laitan alle uuden sarjan, uusi kumi on merkittävästi parempi kuin yhden tai 2 talvea ajattu testivoittaja. Tuon Kumhon hinnalla kun vasta toisen täyden rengassarjan oston jälkeen kokonaishinta on sama kuin esim. Michelin X-Ice North 2:ssa.

Lainaus käyttäjältä: ram1 - 22.08.10 - klo:15:39
Mulla on nuo Kumhon nastat tuossa koossa.Ajoin niillä toki vaan Helmikuusta eteenpäin, mutta sen lyhyen aikaa olin todella tyytyväinen.Pitoa on lumella erinomaisesti, ja mikä parasta.Se melu on tosiaan pieni nastarenkaaksi.Hyvin lähellä kesärenkaan melua, (Dunlop) samassa koossa.

Vielä samasta aiheesta...

Melkein toivon, että olisit tuon "hyvin lähellä kesärenkaan melua, (Dunlop) samassa koossa." jättänyt kirjoittamatta. Olin saanut itseni taivutettua tuohon 17" nastaan, mutta taas tuosta hiipi se ajatus, että pitäisikö ostaa tuosta samasta Kumhosta 225/40/18" rengas. Hinta ei todellakaan olisi paha tuolla samaisessa kaupassa (115,66 �,� kpl), mutta se melu arveluttaa.

Nykyinen kesärengas ei todellakaan ole hiljaisin mahdollinen vaan Suomessa suhteellisen vähän tunnettu Maxxis (autokauppa vaihtoi uudet renkaat alle kaupan ehtona ja ostivat 235/40/18" koossa tuollaisen noin 100 �,� kpl perusrenkaan). Kuitenkin myös noilla VW CC on erittäin miellyttävä äänimaailmaltaan.

Kuskina en ole mikään Kimi (vai tarkoittaako se sitä, että joka reissulla ollaan ojanpohjalla?  :)) eli siksi kitkoja ei uskalla ostaa. Nastat tulevat, mutta hienoa olisi pitää CC:n ulkonäkö samana eli 18" kumit, mutta ei kuitenkaan merkittävää muutosta meteliin.... Harmi ettei talvirengasta ei voi testata ja palauttaa jos äänimaailma ei miellytä.

Jonkun aikaa sitten kyselin CC ketjun puolella ajaako joku 18" nastoilla, mutta sellaisia kuskeja ei kovin montaa taida olla? Jos kokemuksia löytyy, mielelläni ottaisin kommentteja vastaan minkämerkkisillä renkailla ja minkälainen äänimaailma suhteessa 18" / 19" kesäkumeihin.

Tietyillä pinnoilla tuo nasta on varmaan jopa hiljaisempi kuin kesärengas.

LainaaOlin saanut itseni taivutettua tuohon 17" nastaan, mutta taas tuosta hiipi se ajatus, että pitäisikö ostaa tuosta samasta Kumhosta 225/40/18" rengas. Hinta ei todellakaan olisi paha tuolla samaisessa kaupassa (115,66 �,� kpl), mutta se melu arveluttaa.

Tuo 225/40 on hiukan riskikoko melun suhteen.Talvirenkaaksi olisi hyvä saada profiililtaan korkeampi ja hiukan kapeampi.Itsekin olisin ottanut mielellään 215/50 tai 205, mutta Kumhon kokotarjonta aika suppea.Yksi mahdollinen sinun autoosi olisi myös 225/50.17 joka menee vielä hyvin rajoihin.Paras mahdollinen 18" olisi 215 tai 225/45 CC:n alle.
Se missä tuo nastarengas,  tai yleensäkin talvirengas on parempi. Jyrinä huonolla asfaltilla, joka etenkin Ocussa yleensä kesänakilla aika karmea.Talvirenkaiden runko ja lamellit kun pehmeämmät niin ei jyristä niin paljoa.

CC:n alle itse näillä kokemuksilla voisin kyllä huoletta laittaa tuon 225/40 Kumhonkin.Se kun ei melultaan niitä pahimpia Vageja.
Itse koeajoin aikoinaan 2,0Tsi CC:n Tipillä.Siinä oli Noksun kitkat alla, ja ajettavuus asfaltilla oli karmea.Jopa pelottava.Silloin oli kyllä pahin mahdollinen kitkakeli jään ohella, eli melkein 10 astetta lämmintä ja aurinko paistoi.Auto kiermurteli todella pahasti mutkissa ja jarrutuksissa.
Ja vahingossa ajoin vielä mutkapätkää Comfort-asennolla ennenkuin tajusin autossa olevan DCC:n.

Lainaus käyttäjältä: Guuga - 22.08.10 - klo:22:00
Vielä samasta aiheesta...

Melkein toivon, että olisit tuon "hyvin lähellä kesärenkaan melua, (Dunlop) samassa koossa." jättänyt kirjoittamatta. Olin saanut itseni taivutettua tuohon 17" nastaan, mutta taas tuosta hiipi se ajatus, että pitäisikö ostaa tuosta samasta Kumhosta 225/40/18" rengas. Hinta ei todellakaan olisi paha tuolla samaisessa kaupassa (115,66 �,� kpl), mutta se melu arveluttaa.

Kannattaa tarkistaa Nordenrenkaan päivän hinta, aivan noin halvalla et renkaita saa. Katselin myös krooniseen rengastarpeeseeni vkonloppuna Nordenin hintoja ja olivat kummallisen halpoja. Heillä käy noita viikonloppujen pikku simassa tehtyjä hintapäivityksiä aika ajoin.

Pikkuhiljaa pitäs miettiä mitä laittaa talveksi alle. Nyt ei olen kuin yhdet kesäkumit 15 pyörillä. Pitäskö ne kesäpyörinä ja talveksi uudet vanteet ja niihin kumit. Tai todennäköisesti noista vanteista otan kumit pois ja ostan kitkat ja kesäksi sitten jotai uutta. Varmaankin 16 vanteet ja niihin kumit. On ne 15 pyörät niin hassun näköiset,mutta talvipyöriksi kyllä kelpaavat mulle.

Huomenna olisi talvipyörien haku rengasliikkeestä. Ensitalveksi talvipyörien koko vaihtuu 15 tuumaisista 205 -leveisiin 17 -tuumaisiin. Uudet vanteet ja sisäänajetut, käytettynä ostetut, Hakkapeliitta 5:t koossa 205/50*17.

Sopivasti jäi aikaa vahailla vanteita ennen alle laittoa.

Lainaus käyttäjältä: Kupla73 - 23.08.10 - klo:22:06
Heips,

Onko kenelläkään tiedossa netissä mitään hyvää saittia jossa voisi verrata noita renkaan-/ vanteen kokoja toisiinsa?? Kauheasti en noista ymmärrä mutta käsittääkseni renkaan halkaisija (kehä?) pitäisi säilyttää suht samana, eikö?

Itsellä nyt alla 255/35/19 kesäkumit mutta ihan samankokoisia ei viitsisi talvella käyttää. Jotain vähän kapeampaa & korkeaprofiilisempaa kaipaisin talveksi... ???

Olkaapas hyvä (http://www.autosound.fi/rl/index.htm) :)

Lainaus käyttäjältä: hapelton1 - 23.08.10 - klo:21:50
Itse otin pienen riskin ajomelun suhteen viime syksynä ja hommasin Nokian nastat koossa 245/40/18. Jälkeenpäin ja viime talven niillä ajaneena todennut, että hyvä ostos oli. Eipä ole merkittävää eroa 235/35/19 kesärenkaisiin. Onko sitten auto sen verran hiljainen ettei merkittävää ajomelua synny?

Ok. Taas alkaa sitten mieli muuttumaan ja 18" rengas potentiaalinen valinta. Kumhon kumeissa kokovaihtoehdot ovat 225/40-18" ja 235/50-18". Jälkimmäinen on jo painoluokan 101T rengas, mutta renkaista niin vähän tietävänä en tiedä onko hyvä vai huono asia.

Passat CC:n renkaan oikea koko olisi 235/40-18", nykyinen kesärengas. Ehkä järkevämpi valinta varmasti olisi tuo 225/40-18" ... enemmän renkaista tietävä kommentoikoon. Jos ei ole mahdollista saada kapeampaa ja profiililtaan korkeampaa, onko parempi ottaa kapeampi vai profiililta korkeampi? Tuo 235/50 tuskin on täysin "löysä" ja korkeampiprofiilisena automaattisesti hiljaisempi?

Jostain syystä tuo 225/45-18" tuntuu olevan suhteellisen harvinainen nastarengas.

Edittiä...

Juu, eiköhän tuo 235/50 ole vähän liikaa heittoa aiheuttava valinta. Noiden Karviksen ja hapelton1 laskureiden mukaan tuo 235/50 aiheuttaa 7 km/h muutoksen nopeuteen ja melkein 5 cm eron halkaisijaan.

Lainaus käyttäjältä: _156_ - 23.08.10 - klo:20:11
Kannattaa tarkistaa Nordenrenkaan päivän hinta, aivan noin halvalla et renkaita saa. Katselin myös krooniseen rengastarpeeseeni vkonloppuna Nordenin hintoja ja olivat kummallisen halpoja. Heillä käy noita viikonloppujen pikku simassa tehtyjä hintapäivityksiä aika ajoin.

Kappas kappas... hinta pompannut 131 euroon eli 15 euroa per rengas. Pitäisi varmaan ostaa heti kun edulliselta tuntuu. Noh... todennäköisesti olisivat pahoitelleet virhettä ja kieltäytyneet myymästä tuohon 116 euron hintaan.

17-tuumainen vanne voi tosiaan 19-tuumaisen jälkeen näyttää pieneltä. Tuossa esimerkkivanteessasi tosin puolat venyvät renkaaseen asti, joten ihan minivanteilta nekään eivät näytä. Jos päädyt 17-tuumaiseen (17x7), niin silloin leveydeksi riittää 205, jos se vain Audin spekseihin sopii. Talvella kun ei muutenkaan ole ajotuntuma terävimmillään ja loskalla kapeampi rengas on parempi.

LainaaJos päädyt 17-tuumaiseen (17x7), niin silloin leveydeksi riittää 205, jos se vain Audin spekseihin sopii.

Ja jos tällöin valitsee vielä profiiliksi 55:n niin renkaan halkaisija ei muutu 50-sarjaiseen verrattuna. Tosin vähemmin 55-sarjaisia on tarjolla kuin 50:iä.

LainaaOk. Taas alkaa sitten mieli muuttumaan ja 18" rengas potentiaalinen valinta. Kumhon kumeissa kokovaihtoehdot ovat 225/40-18" ja 235/50-18". Jälkimmäinen on jo painoluokan 101T rengas, mutta renkaista niin vähän tietävänä en tiedä onko hyvä vai huono asia.

Kyllähän tuo 235/50 on aivan liian suuri rengas sulle.Ja 225/40 hiukan pieni.Jos sulla on 17" vanteet valmiina, ottaisin sinuna 225/50.17 renkaan.Tai jos muuta merkkiä kuin Kumhoa, niin 225/45.18 olisi hyvä koko.225/40 18 näyttää kanssa luultavasti pieneltä kun on profiililtaan jo liian matala autoosi, että sen takia ehkä unohtaisin sen.

Lainaus käyttäjältä: ram1 - 24.08.10 - klo:10:58
Kyllähän tuo 235/50 on aivan liian suuri rengas sulle.Ja 225/40 hiukan pieni.Jos sulla on 17" vanteet valmiina, ottaisin sinuna 225/50.17 renkaan.Tai jos muuta merkkiä kuin Kumhoa, niin 225/45.18 olisi hyvä koko.225/40 18 näyttää kanssa luultavasti pieneltä kun on profiililtaan jo liian matala autoosi, että sen takia ehkä unohtaisin sen.

Valitettavasti tai vaihtoehtoisesti onnellisesti tilanne se on, että talvivanteita ei ole. Eli kyse on nyt siitä, että ostaako 17" talvivanteet vai vaihtaako 18" CC:n Daytonat talvivanteiksi ja ensi kesänä sitten 18" Interlagosit kesärenkaisiin...

Nopeasti katsottuna ainakin Nordenrenkaasta tuo 225/40 tarjosi eniten rengasvaihtoehtoja 18" tuumaisissa eli kai se sitten olisi se yleispätevin valinta. Kuten sanottua niin, ehkä se 45 profiilin rengas olisi hiljaisempi, mutta kun sellaisia on tarjolla vain Nokialaisena, joka taas ei ole se hinta/laatu suhdetta tai melua ajatellen allekirjoittaneen valinta.

Tuskin tuo 225/40/18" nyt liian pieneltä näyttää kun on renkaan halkaisijassa vain 8mm ero nykyisiin, autoon virallisesti myytäviin, 235/40/18" renkaisiin.

LainaaTuskin tuo 225/40/18" nyt liian pieneltä näyttää kun on renkaan halkaisijassa vain 8mm ero nykyisiin, autoon virallisesti myytäviin, 235/40/18" renkaisiin.

Se on yllättävän suuri se ero silmällä ja myös renkaan pehmeydessä.Ainakin kesärenkaassa, kun kerran olen noissa koossa renkaita vaihtanut.Se että sulla on ns. matalammat kumit kuin autossa pitäisi olla, niin tuo lokarin kaareen jäävä rako suurenee, ja periaatteessa vanne voi näyttää sen takia jopa pienemmältä, kuin esim. 225/50.17.

Mutta ajettavuus mutkissa asfaltilla, tuolla 225/40 kumilla varmaan hyvä talvisinkin.Kuten aiemmin sanoin, valitettavasti Kumhon kokovalikoimat ei ole aivan nykypäivän mukaiset.Nyt kun tulee paljon uusia autoja, joissa vakiona jo isommat vanteet, niin eipä Kumholta oikein kokoja löydy.

Ram1 ja Kukkanen kommentit menivät osittain "yli hilseen", mutta sen ymmärsin, että 1 cm ero renkaan leveydessä (225 vs nykyisen kesärenkaan 235) näkyy visuaalisesti renkaan koossa merkittävämpänä kuin tuo 8 mm antaa ymmärtää.

Kai se on pakko uskoa eli jos ei löydy sopivaa 225/45/18" rengasta, pistetään tilaukseen 225/50/17" ja 17" Interlagos replicat. Asiantuntijat ovat puhuneet...

Ehkä se on parempi preferoida 17" vanteen mukavuutta jos visuaalisesti 225/50/17" ei merkittävästi eroa 225/40/18" rengas+vanne yhdistelmästä.

Lainaus käyttäjältä: hapelton1 - 26.08.10 - klo:12:09
Jos pelkästään katsotaan vanteen ulkonäköä, niin 18 tuumainen huomattavasti hienompi kuin 17 tuumainen. 17 tuumaiset kuuluvat vw polo luokkaan. Ei CC:hen.

Makuasia, en noin jyrkästi sanoisi.
18" on ehkä optimi koko CChen, mutta minusta kyllä 17" toimii ihan kohtuullisesti CC:ssä vanteen mallista riippuen. Mutta etenkin jos puhutaan talvirenkaasta korkeampi kumiosuus on eduksi ettei lunta mene niin helposti vanteen sisään. Ainakin jo 17" tämä on pikkasen ongelma, en tiedä sitten käytännössä kuinka 18" pelaa talvella.

aa

Lainaus käyttäjältä: hapelton1 - 26.08.10 - klo:12:09
Jos pelkästään katsotaan vanteen ulkonäköä, niin 18 tuumainen huomattavasti hienompi kuin 17 tuumainen. 17 tuumaiset kuuluvat vw polo luokkaan. Ei CC:hen.

Tässä etsitään kokonaisuutta.Jos tarjolla alimittainen rengas 18", tai isommalla profiililla oleva 17", voi se pienempi näyttääkin paremmalta.CC kyllä sen verran matala auto, että siihen alimittaiset 18" renkaatkin voi laittaa.
Usein näkee perusalustaisia autoja isoilla vanteilla, ja se ei mielestäni ole hyvän näköistä.
Mitä matalampi rengas, sitä matalampi alusta pitää mielestäni olla.
Tässä tapauksessa olisi sama, jos itse laittaisin 215/40.18 renkaan alle, ja minun silmääni se vaan rumentaa, koska kumi vähenee ja rako lokariin näyttää kasvavan, vaikka se onkin suurimmaksi osaksi optista harhaa.
18" rengas muuten käy talvirenkaaksi ihan hyvin, ei siinä mitään.

Tähän soppaan täytyy itsekin kommentoida. Monesti virheellinen ajatus, että rengasmelu kasvaa kun tuumakoko isonee.

Eniten tuntuu kuitenkin vaikuttavan nopeusluokka. Juuri kasvatin rengaskokoa tuumalla (18-->19), mutta tiputin nopeusluokan samalla (W-->H). Ero on aivan uskomaton melun ja mukavuuden suhteen. En aiemmissa autoissani/renkaissani tähän ole varsinaisesti kiinnittänyt huomioita, mutta nyt jatkossa ykköshuomion kohde on juuri tuo. Monia renkaitahan saa saman kokoisena eri nopeusluokissa.

Lainaus käyttäjältä: jusape - 26.08.10 - klo:19:07
Tähän soppaan täytyy itsekin kommentoida. Monesti virheellinen ajatus, että rengasmelu kasvaa kun tuumakoko isonee.

Eniten tuntuu kuitenkin vaikuttavan nopeusluokka. Juuri kasvatin rengaskokoa tuumalla (18-->19), mutta tiputin nopeusluokan samalla (W-->H). Ero on aivan uskomaton melun ja mukavuuden suhteen. En aiemmissa autoissani/renkaissani tähän ole varsinaisesti kiinnittänyt huomioita, mutta nyt jatkossa ykköshuomion kohde on juuri tuo. Monia renkaitahan saa saman kokoisena eri nopeusluokissa.

Tuo nopeusluokan pudotus harvoin onnistuu tavallisissa henkilöautoissa kuitenkaan.Mutta sen voin kommentoida aiemmasta Rs Ocusta, ettei 18" nosto 19" vaikuttanut juurikaan meluun.Nopeusluokkahan siinä pysyi samana.
Siinä autossa oli 3 eri sarjaa kesärenkaita.Joka kerta saman merkin kesänakki.
Meluisin oli 225/40.18, toisena 235/35.19 ja meluttomin 235/40.18.
Tuo 225/40.18 oli myös epämukavin.Vaikka renkaan profiilierot kovin pieniä, niin yllättävän suuri ero silti ajettavuudessa, niinkuin melussakin.
Hieman lisää kumia, niin kyllä se paljon vaikuttaa mukavuuteen, etenkin kun alusta kohtuujäykkä.

Asiasta kolmanteen.Vanha autoni jälleen myynnissä samoilla kesänakeilla millä oli itselläkin.Pari ihmetystä ilmoituksessa.Miksi tuo nuhainen softa vaihdettu vanhan tilalle.Ja myös 15" talvirenkaat, jotka ei mahdu edes kyseiseen autoon.Hinnasta päätellen olisi ilmeisesti kannattanut itse ajaa vielä vuosi sillä :o

http://www.nettiauto.com/skoda/octavia/3445238 (http://www.nettiauto.com/skoda/octavia/3445238)

Olen ymmärtänyt että Yetin ja Scoutin vanteet/renkaat käyvät vaihtaen keskenään?

Kun monissa netissä toimivissa rengasliikkeissä ei Scouttia tunneta niin voisin katsoa Yetin kohdalta vanteita ja talvirenkaita?

^Itselleni vastaten, Scouttiin käy sama rengastus kuin Yetiin.

Kertokaapa muut kokemuksistanne vageissa erimerkkisistä nastarenkaista. Ehdin ostaa viime talveksi uudet Continentalin nastat Golf V variantiin ennen autonvaihtoa. Kivan hiljaiset ne olivat joskin jääpito kehnompi kuin sen jälkeisessä Avensiksessa olleissa Brdgestoneissa. Oudointa Contin nastoissa oli uraherkkyys, asfaltin pitkittäiset kulumaurat olivat myrkkyä niille. Pyöränkulmat ja rengaspaineet olivat ok.

Millaisia kokemuksia Misukan uusimmasta nastarengasmallista, tai Nokian seiskasta? Joku foorumilla informoi tulevasta uudesta Contin nastarengasmallista, googlettamalla ei löytynyt kovinkaan paljon lisätietoa.

Nyt ehtisi vielä vaikuttaa tulevan kutosgolffin nastarengasmerkkiin...

Lainaus käyttäjältä: Peeveli - 30.08.10 - klo:08:02
Kertokaapa muut kokemuksistanne vageissa erimerkkisistä nastarenkaista. Ehdin ostaa viime talveksi uudet Continentalin nastat Golf V variantiin ennen autonvaihtoa. Kivan hiljaiset ne olivat joskin jääpito kehnompi kuin sen jälkeisessä Avensiksessa olleissa Brdgestoneissa. Oudointa Contin nastoissa oli uraherkkyys, asfaltin pitkittäiset kulumaurat olivat myrkkyä niille. Pyöränkulmat ja rengaspaineet olivat ok.

Millaisia kokemuksia Misukan uusimmasta nastarengasmallista, tai Nokian seiskasta? Joku foorumilla informoi tulevasta uudesta Contin nastarengasmallista, googlettamalla ei löytynyt kovinkaan paljon lisätietoa.

Nyt ehtisi vielä vaikuttaa tulevan kutosgolffin nastarengasmerkkiin...

Eiks Peeveli ole vannoutunut kitka mies  :o

Lainaus käyttäjältä: Ouzi - 30.08.10 - klo:08:36
Eiks Peeveli ole vannoutunut kitka mies  :o

En, nastat oli jo viime talvena alla Golfissa ja Anjoviksessa ja tulee uuteenkin kotteroon. Ja ei, en jaksa alkaa kädenvääntöä teemalla kitkat vai nastat, se ei minua kiinnosta tippaakaan.

Saahan mieltään muuttaa, minäkin ajelin 5 vuotta kitkoilla kunnes viime talvena siirryin takaisin nastoihin ja nastat tilasin tälläkin kertaa Scoutiin.

Kooksi 16"  Replica Skoda RS4..:t (http://www.vannetukku.fi/images/imagecache/350x350_barz200_skoda_paakuva.jpg)

ja renkaiksi Continental ContiWinterViking 2 koossa 16 x 205/60

Eli tuumaa pienemmällä koolla mennään mutta kehä pysyy lähes samana ja mittarivirhe pienenee 1 km/h.

edit:typoja

Tuli valittua tällä kertaa Nokian R kitkat uuteen Poloon jonka luovutus on tammikuussa. Nykyisessä kulkineessa on nastarenkaat, jotka ovat olleet yllättävän hiljaiset.
Valitsin kuitenkin tällä kertaa kitkat, koska matka-ajoa täällä etelässä tulee mittariin kokonaimäärästä noin 80% (valtateitä/ moottoriteitä). Kyselenkin kokemuksia Nokian R kitkoista? Miinuksia ja plussia kehiin, kiitos ja mikä tärkeintä- Ovatko kuinkakin hiljaiset?

Ps. Vielä on mahdollista vaihtaa toiseen merkkiin jos siltä tuntuu.

Nokian R on varmasti hyvä valinta kitkarenkaaksi. Testeissä on erityisesti kehuttu huonojen olosuhteiden ominaisuuksia kuten on tehty myös Nokian nastarenkaidenkin kohdalla. Itse olen niitä jo pari satsia kuluttanut loppuun koossa 205/55- 16. Laskin juuri kirjanpidostani, että viimeisellä sarjalla ajoin talvikautena aina kesäkuulle asti 45 329 km jonka jälkeen kulutuspintaa oli vielä jäljellä noin 5-6 mm. Jotkut ovat moittineet R:ää maantieajossa hieman "huojakkaaksi" mutta itse en ole sitä havainnut, ainakaan häiritsevästi. Verrokkina on ollut kesärengas Michelin Pilot Primacyt. Melunsuhteen ilmeisesti esim Michelinin kitka lienee parempi? Aikanaan kun vaihdoin Nokian RSi:n tuohon uuteen R:ään oli tuntuma se, että pito olisi niissä jopa huonompi. No, perstuntuma ei liene se luotettavin mittari. Auto vaihtui välissä, mutta malli pysyi samana. Tulevaan (vko 47?) Octaviaan olen hankkinut Contin CVC5 kitkat kokona 205/50-17. Nuo valittiin tälläkertaa puhtaasti kauppapoliittisin syin, hintaero Nokiaan oli todella suuri. Olen jo niin monta vuotta ajanut kitkoilla, ettei nastarengas enää ole edes vaihtoehto rengasta valittaessa. Ajo on pääasiassa kaupungin ulkopuolista maaseutuajoa keskeisessä suomessa rannikkoalueella. Vain kerran olen ajanut samoilla kitkoilla kaksi talvea, muuten on hankittu uudet aina joka syksy. Olen huvikseni pitänyt tarkkaa kirjanpitoa kaikenlaisista asioista ja todennut nyt viimeisen 10 vuoden aikana, että olisin ehkä kaivannut nastarengasta keskimäärin kerran/ 200 000 ajettua kilometriä kohti. Viimeisin "liukas" keli osui kohdalleni huhtikuun puolessavälissä 2007 jolloin Kuusamosta Ouluun tullessa -15 asteen pakkanen muuttui Taivalkoskella nollalämpötilaksi ja samalla satoi vettä joka jäätyi tielle. Vesi sileän jään päällä on ehkä pahin keli mitä kitkalle voi tulla eteen. Tämä tulee tiedostaa ja olla silloin erittäin varovainen. Kaikki muut pinnat menee mielestäni siinä kuin noilla Contin nastoillakin. Edellinen vastaava tapaus kohdalle on sattunut joulunpyhinä 2003, silloin alla oli tosin Bridgestone Blizzak kitka joka oli noissa ääriolosuhteissa aivan onneton Nokialaisiin verraten. Ainakin tuolloin.Taloudessa on myös kaksi muuta autoa joita talvella käytetään. Niissä molemmissa on Contin 2 nastarengas. Tämä siksi, että vaimolle tulee turvallinen tunne kun on reilusti rapinaa pelissä. Hän on arka kuski ja ajaa vuosittain melko vähän. Toiseen niistä vaihdatan tänäsyksynä alle uudet ContiIceContact- nastarenkaat joita juuri eilen kävin tuoreeltaan tinkaamassa liikkeessä. Olivat juuri saaneet ensimmäiset kappaleet liikkeeseen. Meidän perheessä eteen ei ole tullut tilannetta joissa kelin takia olisi tarvinnut valita nastarenkaallinen auto. Ja aina ensimmäisenä talvella valitaan ajoon tuo kitkarenkaallinen auto mikäli se vaan on pihassa.

Lainaus käyttäjältä: hapelton1 - 26.08.10 - klo:14:14
Itsellä on 18:sta tuumaiset talvivanteina. Ei ollut ainakaan viimetalvena ongelmia. Varmaan vanteen muotoilulla on iso vaikutus tohon lumi asiaan. Perustylsä viisipuolainen (omat) on ainakin siitä hyvä, että lumet saa helposti pois.

Ainakin Espoossa aurataan tiet niin hyvin, ettei lunta edes pääse kertymään vanteisiin/lokasuojiin.

Missäköhän päin Espoota asustaa, itsellä kyllä ihan tarpeeksi auraamattomia pätkiä työamuina ja en asu kovinkaan kaukana leppävaarasta.

Yksi talvi kitkoilla takana, hiljaisethan ne on, mutta nastojen pitoa kaipailen edelleen. Minusta kitka ok lumella, etelän jäisille teille nastat minusta ainoat oikeat. Ehkä se on sitten oma ajotyyli joka ei ole tarpeeksi rauhallinen kitkoille.

Tiedoksi vain, että 22.9. ilmestyvässä TM:ssä julkaistaan perinteinen talvirengastesti. Samoin seuraavassa Tuulilasissa. Ja eiköhän AutoBildissäkin jotain vertailuja tulla julkaisemaan. Ja sitten on vielä Kuluttaja, jossa on tapana esittää yhteiseurooppalaisen rengastestin tuloksia.

Tekniikan Maailmassa nro 17/2010, 22.9.2010 julkaistun vuoden 2010 talvirengastestin mielestäni kiintoisimmat havainnot olivat seuraavat:
- sekä nasta- että kitkarenkaiden pito-ominaisuudet heikkenevät voimakkaasti renkaiden kuluessa: kun kulutuspintaa on jäljellä vielä peräti 6 mm, nastarenkaiden pito on romahtanut ja kitkarenkaidenkin pito heikentynyt oleellisesti
- nastarenkaiden jääpito on uutena kitkarenkaisiin verrattuna ylivoimainen, mutta jo muutaman millin kulumisen jälkeen nasta- ja kitkarenkaiden pito-ominaisuudet ovat tasoissa
- testit kertovat vain uusien renkaiden ominaisuuksista

Siis jos talvirenkailta kaipaa hyvää pitoa, renkaat kannattaa vaihtaa jo siinä vaiheessa, kun kulutuspinnasta on kulunut vasta kolmannes - silloin urasyvyys on 6 mm:n paikkeilla. Kalliiksi tulee, mutta turvallisuus maksaa.

Lainaus käyttäjältä: vkjoki - 25.09.10 - klo:07:40
- sekä nasta- että kitkarenkaiden pito-ominaisuudet heikkenevät voimakkaasti renkaiden kuluessa: kun kulutuspintaa on jäljellä vielä peräti 6 mm, nastarenkaiden pito on romahtanut ja kitkarenkaidenkin pito heikentynyt oleellisesti
- nastarenkaiden jääpito on uutena kitkarenkaisiin verrattuna ylivoimainen, mutta jo muutaman millin kulumisen jälkeen nasta- ja kitkarenkaiden pito-ominaisuudet ovat tasoissa

Tässä pitää huomata että nastarengas oli 4v vanha kun kitka oli vain 2 vuotias, itse en anna tuollaiselle vertailulle mitään arvoa.

Lainaus käyttäjältä: Karvis - 25.09.10 - klo:07:59
Tässä pitää huomata että nastarengas oli 4v vanha kun kitka oli vain 2 vuotias, itse en anna tuollaiselle vertailulle mitään arvoa.

Kiinnostavaa olisi todella ollut nähdä, miten kaksivuotias nasta olisi pärjännyt. Mutta ei tulos sinänsä arvoton ollut, joskaan ei kovin vertailukelpoinen. Oleellista olisi ollut myös tietää, miten sama kulunut rengas uutena olisi nyt pärjännyt, eli mikä oli lähtötaso.

Sinänsä tulos tukee ainakin omia havaintojani -- kolmatta talvea renkaalla on turha yrittää ajaa, jos turvallisuus kiinnostaa. Ei ne renkaat nyt niin kalliita ole.

Renkaissa on myös varmasti merkin ja mallin mukaan suuria eroja sen suhteen, miten ominaisuudet muuttuvat, joten muutaman nimeltä mainitsemattoman renkaan perusteella kovin suuria johtopäätöksiä ei voi tehdä. Esimerkiksi niistä renkaista joista itsellä on kokemusta, Goodyear Ulta Grip Extreme oli aivan kamala jo toisen talven alussa. Muilla renkailla toisena talvena on ollut vielä ihan kohtuullisesti pitoa jäljellä, joskin eron uuteen on jo selvästi huomannut. Sellaista rengasta en ole vielä kohdannut, joka olisi ollut erityisen hyvä toisen talven keväällä.

Ja tottakai merkin ja mallin lisäksi vaikuttavat iän lisäksi kilometrit, ajotapa, ajo-olosuhteet ja ties mikä...

Pistokoehan tuo TM:n koe talvirenkaan kulumisen vaikutuksesta renkaan pito-ominaisuuksiin oli, mutta näytettiin TM:ssä uskotun tuloksiin siinä määrin, että julkaisivat ne. Ja pistokoehan voi yhtä hyvin liioitella kuin vähätelläkin ilmiötä.

Pistokoekin vai paljastaa oleellisen totuuden, vaikka ei riitäkään 100-prosenttiseksi todisteeksi. TM:ää voisi puolustella sillä näkökohdalla, että kulumiskokeessa oli kuitenkin neljä rengassarjaa eikä vain yksi. Uskoisin, että eri rengasmerkeillä on suuret erot siinä, kuinka nopeasti pito heikkenee renkaan kuluessa. Kenties TM innostuu jossain vaiheessa tekemään testin usealla eri merkkisellä renkaalla.

En muista tarkkaan vastaavia tuloksia kesärengastesteistä, mutta suunnilleen niin se menee, että kun alunperin 7 mm:n urasyvyydestä on jäljellä 4 mm eli hieman yli puolet, renkaan ominaisuudet alkavat heiketä nopeasti.

Kyllä tässä nyt pakko on vielä kolmas talvi noilla kitkoilla koittaa. Ei mulla kiire ole mihinkään.

Tuo TM:n pistokoe ei tue omia kokemuksiani omista talvirenkaistani.

Ensinnäkin tuo 6 millin kuluma. Edellisillä nastoilla ajoin neljä talvea. Pintaa on vielä reilusti yli 6 milliä (- melkein pitäis käytä tarkistaas). Silmämääräisesti Tuskin lainkaan kuluneet pinnaltaan. Oikeastaan kulumaa on ollut havaittavissa ainoastaan yhdessä nastarenkaassa, jolla olen ajanut. 90 -luvun lopulla ensimmäisessä autossani oli setti pinnattuja nastarenkaita, joista yksi kului 4 milliin parissa talvessa, ja muut kolme eivät kuluneet juurikaan. Ajan 15-20 tkm vuodessa, ja talvipyöräkautena tulee ehkä pulet kilometreistä.

Täksi talveksi vaihtuu uusi setti talvipyöriä. Edelliset Michelinit oli alla neljä talvea. Alunperin laskin että kolme talvea niillä ajaa, ja sitten vaihdettava vanhenemisen vuoksi. Michelinit olivat kuitenkin hyvän oloiset pidoltaan vielä neljäntenä talvena, joten totesin että turha vielä neljäntenäkään vaihtaa. Nyt puuttuu sen verran nastoja, että talven puolessa välissä olisivat jo melko hampaattomat, joten uusi setti tulee alle tulevaksi talveksi.

Ennen tuota nastasettiä alla oli puoli talvea kitkat. Kun sain auton ne olivat 1,5 talvea ajetut. Pidoltaan aivan karmeat. Ei minkäänlaista jääpitoa. Kun lähdettiin luisuun, niin sitten luistettiin, ja pitoa ei saanut kiinni. Mitä olen uusilla kitkoilla ajellut talvella, uusien pito on ollut vakuuttava.

Jos TM testasi kaksi vuotta vanhoja kitkoja, yllätyin että pito ei ollu romahtanut tuon enempää. Kitkojen pidon rohahtamisestahan on topiikki täälläkin.  Vastaavasti jos nastalla on ajettu sen verran että siitä on vain kuusi miliä jäljellä, on se nähnyt aika paljon kilometrejä.

Katsoin muistiinpanoistani neljän käyttämäni talvirengaskerran kulumismittaustulokset (kahdet nastat ja kahdet kitkat):
- uusien renkaiden urasyvyydet ovat olleet 9-10 mm
- renkaat ovat kuluneet keskimäärin 0,5 - 1 mm / 10 000 km

Tuo tarkoittaa, että omalla ajomäärälläni (n. 10 000 km talvessa) päästään 6 mm:n urasyvyyteen suunnilleen neljässä talvessa.

Kerrottakoon palstan "uusille lukijoille", että aiheen avausartikkelissa on otsikon lupaama tietopaketti mm. talvirenkaiden ilmanpaineista, melusta ja "nasta vai kitka" -valintakriteereistä, siis täällä:

http://www.vagarena.fi/index.php?topic=564.0 (http://www.vagarena.fi/index.php?topic=564.0)

Edellisessä autossa oli kitkat, mutta nyt olen pitkään harkinnut nastoja nelivetopeliin. Jos ikään kuin nelivedosta saisi nastoilla enemmän irti, mutta taitaa vaakakuppi silti painua kitkojen puoleen ihan mukavuussyistä. Continentalit taitaa tulla.

(http://www.jouniheikkila.fi/mainokset/sovgum.jpg)

Tuosta kunnon gummit.

Vai että Jaroslavista Vladivostokiin. Matka on niin lyhyt että google maps:kin luovuttaa eikä suostu kertomaan reittiä. :P

Sitten saksalaisten tekemästä talvirengastestistä varoittaa kauppalehti. Painottavat kuulemma liikaa märkäpitoa ja muita Saksassa tarvittavia ominaisuuksia ja siksi tulokset ei toimi lumisessa Suomessa.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20100922731 (http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20100922731)

Lainaus käyttäjältä: makelja - 28.09.10 - klo:12:46
Tuosta kunnon gummit.

;D

"Anti-Grip Non-Stop" = "Ei-Pitoa Matka-Senkun-Jatkuu". :D

Lainaa


"Anti-Grip Non-Stop" = "Ei-Pitoa Matka-Senkun-Jatkuu". :D

Ja kuuden vuoden käytön jälkeen ei lainkaan kulumisen merkkejä.  ;D

Yhtenä kitkarenkaiden etuna pidetään sitä, että kitkat voi vaihtaa syksyllä autoon jo hyvissä ajoin ennen liukkaiden kelien alkamista ja keväällä taas kitkoilla voi ajella niin pitkään, kuin on olemassa pieninkin vaara talvikeleistä. Keväällä tuota etua hieman rajoittaa se, että talven jäljiltä asvaltti on hyvin karkeapintaista ja pehmeitä kitkarenkaita kuluttavaa. Mutta nyt syksyllä, kun asvalttikin on kesän jäljiltä siloittunutta, on oikea aika hyödyntää kitkarenkaiden joustava asennusaikataulu. Siispä nyt, kun lähipäiville lupaillaan lunta ja räntää koko maahan, taitaisi olla sopiva aika kitkojen allelaittoon!

Talvirengasinfoa:

- talvirenkaiden käyttöpakko: 1.12. - 28.2.

- nastarenkaiden luvallinen käyttöaika: 1.11. - 31.3. tai pääsiäispäiviä seuraavaan maanantaihin tai kelien niin vaatiessa

- talvirenkaiden lainmukainen urasyvyys: vähintään 3 mm

- talvirenkaiden suositeltu urasyvyys turvallisuuden kannalta: vähintään 6 mm (lähde: Liikenneturva; Tiehallinto: 5 mm = loskaliirtovaara 60 km/h, 7 mm = loskaliirtovaara 80 km/h)

- uusien talvirenkaiden urasyvyys: 9 - 10 mm

- talvirenkaiden kuluminen käytössä Etelä-Suomessa : 0,5 - 1 mm per 10 000 km (omat mittaukset)

Lainaus käyttäjältä: vkjoki - 10.10.10 - klo:21:20
Yhtenä kitkarenkaiden etuna pidetään sitä, että kitkat voi vaihtaa syksyllä autoon jo hyvissä ajoin ennen liukkaiden kelien alkamista ja keväällä taas kitkoilla voi ajella niin pitkään, kuin on olemassa pieninkin vaara talvikeleistä.

Mikäänhän ei estä toimimasta nastarenkaiden kanssa ihan samoin. Ei minulla ainakaan ole mitään eroa ollut vaihtoajoissa sen suhteen, onko autossa ollut kitkat vai nastat. Molemmat kannattaa vaihtaa ajoissa alle.

 :) Mulla on golfissa nuo Michelin X-Ice XI2, ja olen erittäin tyytyväinen !! Viime  alkutalvesta käytiin Rovaniemellä lomalla, tiet oli ihan jäässä.. hyvin pysyi tiellä.. Ajan ammatikseni taksia, siinä on continentalin kitkat.. hyvät on, mutta kuluu aika nopeasti..ja ei ole niin suuntavakaat, kuin misukat.. Ja kylläpä auto taas hiljeni ,kun sai kesärenkaiden jälkeen kitkat alle :D Enpä kyllä nastoihin vaihtais..., niin kyllä mä ymmärrän ,että kun sen ropinan kuulee niin sitä ajattelee: ompa nyt turvallista.. se on harhaa !! Oon kuullu semmosista tutkimuksista että nastarenkailla ajetaan automäärään suhteutettuna enempi kolareita kuin kitkoilla ?? mitäs siihen tuumaatte ?? :o Pitäs ne rengastestitkin tehdä tiellä, eikä jää radalla.. kuka sitä jää radalla ajelee..? kait se on liian vaikea toteuttaa..Sitäpaitsi on aivan eri ,kun asfaltin pinnalla on ohut jää !! nasta jää siihen kantamaan ja rengas ei saa pitoa oletteko itse huomanneet?? Kitkat pitää siinä tilanteessa paremmin !! Jos sitä jäätä on paksummasti niin pito paranee..nasta ei enään "kanna" ja rengaskin saa paremman  otteen ... Että tämmösiä.. Ja montakohan ihmistä on kuollut noiden urien takia, jotka nastat on teihin syöneet ?? siinäpä olis tutkimista... Ja se pöly.. Ei täällä pääkaupunki seudulla meinaa eteensä nähdä kun porukka on saanut nastat alle.. kuivana pakkas aamuna ruuhka aikaan.. Itse osallistun vaan pölyttämiseen, vaan en sen pölyn muodostukeen ( ja asfaltin pilaamiseen) :-\

Lainaus käyttäjältä: jartsa - 18.10.10 - klo:13:17
:) Mulla on golfissa nuo Michelin X-Ice XI2, ja olen erittäin tyytyväinen !! Viime  alkutalvesta käytiin Rovaniemellä lomalla, tiet oli ihan jäässä.. hyvin pysyi tiellä.. Ajan ammatikseni taksia, siinä on continentalin kitkat.. hyvät on, mutta kuluu aika nopeasti..ja ei ole niin suuntavakaat, kuin misukat.. Ja kylläpä auto taas hiljeni ,kun sai kesärenkaiden jälkeen kitkat alle :D Enpä kyllä nastoihin vaihtais..., niin kyllä mä ymmärrän ,että kun sen ropinan kuulee niin sitä ajattelee: ompa nyt turvallista.. se on harhaa !! Oon kuullu semmosista tutkimuksista että nastarenkailla ajetaan automäärään suhteutettuna enempi kolareita kuin kitkoilla ?? mitäs siihen tuumaatte ?? :o Pitäs ne rengastestitkin tehdä tiellä, eikä jää radalla.. kuka sitä jää radalla ajelee..? kait se on liian vaikea toteuttaa..Sitäpaitsi on aivan eri ,kun asfaltin pinnalla on ohut jää !! nasta jää siihen kantamaan ja rengas ei saa pitoa oletteko itse huomanneet?? Kitkat pitää siinä tilanteessa paremmin !! Jos sitä jäätä on paksummasti niin pito paranee..nasta ei enään "kanna" ja rengaskin saa paremman  otteen ... Että tämmösiä.. Ja montakohan ihmistä on kuollut noiden urien takia, jotka nastat on teihin syöneet ?? siinäpä olis tutkimista... Ja se pöly.. Ei täällä pääkaupunki seudulla meinaa eteensä nähdä kun porukka on saanut nastat alle.. kuivana pakkas aamuna ruuhka aikaan.. Itse osallistun vaan pölyttämiseen, vaan en sen pölyn muodostukeen ( ja asfaltin pilaamiseen) :-\

Onpas teksti kuin minun suustani.
Nämä renkaat ovat erittäin hyvät kaikin puolin ja löllö-kommentit saa jättää nokialaisiin yms. Jämäkät, pitävät ja todella kulutuksenkestävät. Hiljaisuudesta puhumattakaan!

En vaihda enää nastarenkaisiin, en ainakaan tässä patarumpu-autossa. Monen vihastukseksi olen ajanut näillä ympäri vuoden, ei pito- ja ohjautuvuusongelmia, ei alle sulamisia eikä muutakaan saissea mitä monet nastarengasfanit vaahto suussa julistavat. Nämä ilmiöt ovat minulle kyllä tuttuja, nastarenkaista tosin joita minäkin ennen käytin.

Tänään olin isääni avittamassa renkaiden vaihdossa niin hänellä audi A4 vm 05 ja alkuperäiset talvirenkaat laitettiin alle. Renkaat ovat michelin x-ice north nastat ja pintaa vielä 6-7 milliä jäljellä ja ihan muutama nasta irronnut ja nastat oli tukevasti kiinni ja vielä ihan nastan näköiset. Autolla mittarissa reilut 120 tkm. Niin hyvin kyllä kestää kumit kun kesäkumeissa toiset menossa. Niin kestääkö nastat enemmän kilsoja kuin kitkat ? Itselläni on kitkat ja mietin et onko kesto samaa luokkaa niissäkin. Mulla taas auto vaihtuu niin tiheään etten kerkeä toisia renkaita ostamaan ;)

Kyllä kitkarengas taitaa kulua nopeammin pehmeämmän kumiseoksen myötä. Tämä näin maalaisjärjellä spekuloituna.

On mullakin Skodassa yhä -05 vuodelta nastarenkaat. Nastat ovat tallella, pyöreitähän ne toki jo on. Kumi ei kulu enää mihinkään, kyllä se niin kovettunut on. Työkaverilla taitaa olla vielä vanhemmat, niissä ei kyllä nastojakaan ole enää. Kai tuolla lämpötilalla on myös suuri merkitys. Nastarenkailla ajetaan vain sen verran kuin on pakko, joten harvoin niillä toukokuussa +20 lämmössä ajetaan jolloin ne myös kuluvat.

Lainaus käyttäjältä: Erkka - 24.10.10 - klo:08:24
Kyllä kitkarengas taitaa kulua nopeammin pehmeämmän kumiseoksen myötä. Tämä näin maalaisjärjellä spekuloituna.

Joo nastarenkaassa onkin ongelma se ,että muutaman vuoden ikäisenä ne ei ole läheskään niin hyvät kuin uutena.. kitat ei menetä pitoaan yhtä nopeaa tahtia... Tuossa uudessa auto bild lehdessä oli hyvä juttu talvirenkaista (nro:20) siinä muuten kitkat Voitti ! :) Itse pidän noita testejä kylläkin vain suuntaa antavina ja olen nähnyt tässä elämäni aikana (43v)  niin paljon "ammattilaisia" et jos sama linja on noissa auto-toimittajissa jatkuu, niin ei kannata lukea niinkuin "raamattua" Niin kait se on joka ammatissa ,että on hyviä ja huonoja.. Ennakko asentaatkin vaikuttavat kyllä noissa(auto) jutuissa suorastaan harmillisen paljon.. Joo eihän sitä talvirenkaita keskiverto kansalainen joka vuosi osta, vanhoilla sitä suurin osa ajaa.. ;) Itse kannatan kyllä niitä kitkoja kokonaisuuden vuoksi :pitää YLL�,,TT�,,V�,,N hyvin,mukavat,hiljaiset,vaihdot voi tehdä rennommin,ei kuluta teitä,ja pitää melkein loppuun asti :)   Tämä rengas asia on kyllä varsinkin nastojen kannattajilla monesti ennakkoluuloja täynä.. esim nuorin veljeni ei voi ymmärtää miten talvirengas voi pitää ilman nastoja ::) no.. luulihan ne ihmiset ennen, että maapallokin on pannukakun muotoinen.. eihän pallossa voi pysyä.. tippuu alas.. ;D

Lainaus käyttäjältä: Erkka - 24.10.10 - klo:08:24
Kyllä kitkarengas taitaa kulua nopeammin pehmeämmän kumiseoksen myötä. Tämä näin maalaisjärjellä spekuloituna.

Noup, misukoilla ajettu nyt 42 tkm kesät talvet ja pintaa jäljellä kaikissa 4-5 mm. Kohtuullista.

Sekä Tekniikan Maailma (nro 17/2010) että AutoBild (nro 20/2010) testasivat eri nasta- ja kitkarengasmerkkien vaikutusta kulutukseen ajamalla testilenkkiä eri renkailla. Tekniikan Maailman mukaan nastarenkaat kuluttavat polttoainetta keskimäärin 2% enemmän kuin kitkarenkaat, kun taas AutoBildin mukaan keskiarvossa on 7%:n ero kitkarenkaiden eduksi. Suuri on ero lehtien julkaisemissa tuloksissa! Polttoaineenkulutuksessa tuo 2 - 7 % merkitsee, että keskimääräiset nastarenkaat kuluttavat 0,1-0,6 l enemmän polttoainetta sataa kilometriä kohden kuin kitkarenkaat.

MUOKKAUS 28.10.2010: 2 - 7 % vastaavaksi kulutusmuutokseksi korjattu 0,1-0,6 l.

Lainaus käyttäjältä: vkjoki - 26.10.10 - klo:21:12
Sekä Tekniikan Maailma (nro 17/2010) että AutoBild (nro 20/2010) testasivat eri nasta- ja kitkarengasmerkkien vaikutusta kulutukseen ajamalla testilenkkiä eri renkailla. Tekniikan Maailman mukaan nastarenkaat kuluttavat polttoainetta keskimäärin 2% enemmän kuin kitkarenkaat, kun taas AutoBildin mukaan keskiarvossa on 7%:n ero kitkarenkaiden eduksi. Suuri on ero lehtien julkaisemissa tuloksissa! Polttoaineenkulutuksessa tuo 2 - 7 % merkitsee, että keskimääräiset nastarenkaat kuluttavat 0,2-0,6 l enemmän polttoainetta sataa kilometriä kohden kuin kitkarenkaat.

Mikä on kitkan ja kesärenkaan ero vierintävastuksessa? Matalan vastuksen kesänakkien jälkeen nastat tosissaan tuntuu nostavan ainakin muutaman desin 1.4TSI:ssä kulutusta. 5,8-6,0l/100km ->6,3-6,5l/100km. Paineet tosin kesänakeissa oli selkeästi korkeammat.

Tänään tuli Golfiin kans Michelin X-ice XI2 -renkaat ja ihan hyvältä tuntuvat sulalla tiellä. Ovat kyllä selkeästi vetelämmät kuin edelliset Dunlop Winter Sport 3D -renkaat jotka ovat ns. Keski-Euroopan mallia ja pyöreäolkaiset. Piti hommata uudet kun rupes auton perä tuntumaan levottomalta kuuraisella tiellä, 4mm oli takarenkaissa enää urasyvyyttä jäljellä.

Kitkat vs. nasta -aiheeseen sanon sen, että Ruotsissa näkyi toissa talvena olevan kohtuu paljon kitkoilla ajavia ja veikkaanpa että kyllä ne tulevat Suomessakin yleistymään sitä mukaa kun autot paranevat. Ittestä tuntuu että kitkat sopisivat monille kuljettajille senkin takia ettei tule valheellista turvallisuudentunnetta. Yleisin talvella sattuva vakava onnettomuus kuitenkin taitaa olla perä irti ohitustilanteen lopussa omalle kaistalle palattaessa?

(http://tankkaus.com/graph_yearcons.php?car=23635)
Litran se tippu kun vaihtoi kitkut alle  ;D

Yllättävän kovia kulutuslukemia Tos®.n 4-motionissa. Toki kaikki ajettu matka, rengastus ynms. vaikuttaa tuohon kulutukseen.

Keskinopeudet huitelee 40kmh +-5kmh  ::)
Ja tän kesän alla oli (huhtikuusta, kuten käppyrästä näkyy) vuoden 2006 alkuperäiset GTI:n bridgestone kummit.
Helmikuuta selittää peräkärryn kiskominen rukalle ja takas, sekä jumittaminen lumipöykkyyn  ::)

Ajotieturin mukaan Ocussa kulutus ei pudonnut yhtään samoissa ajoissa vaihdettaessa kesäpyörät kitkoihin.
Ilmastoinnin käyttämättömyydestä seurasi n.puolen litran kulutuksen lasku.

Lainaus käyttäjältä: jartsa - 24.10.10 - klo:12:51
                                                                                                                                                     Joo nastarenkaassa onkin ongelma se ,että muutaman vuoden ikäisenä ne ei ole läheskään niin hyvät kuin uutena.. kitat ei menetä pitoaan yhtä nopeaa tahtia... Tuossa uudessa auto bild lehdessä oli hyvä juttu talvirenkaista (nro:20) siinä muuten kitkat Voitti ! :) Itse pidän noita testejä kylläkin vain suuntaa antavina ja olen nähnyt tässä elämäni aikana (43v)  niin paljon "ammattilaisia" et jos sama linja on noissa auto-toimittajissa jatkuu, niin ei kannata lukea niinkuin "raamattua" Niin kait se on joka ammatissa ,että on hyviä ja huonoja..

Kitkat taitaa kulua hieman nopeammin, toki riippuu ajotavasta, ajokilometreistä ja siitä kuinka aikasin vaihtaa ne alle/pois.
Testit todellakin ovat suuntaa-antavia, ääriolotestejä, vaikka kuin yritetään pitää olosuhteet ym samoina niin aina niissä on eroja. Ja ne on kuitekin vain n.5 ihmistä jotka testaavat renkaita, joten aika hölmöltä tuntuu että luet viiden ihmisen mielipiteen minkälainen rengas esimerkiksi Nokian HKPL R tai Misukan nasta on ja ostat sillä perusteella. Itse renkaita myyneenä pyrin siihen että myyn sitä mitä on tarjota ja sanon asiakkaalle että sehän on omasta mielipiteestä kiinni mistä tykkäät. Testivoittaja voi olla misukka mutta jos tykkää ajaa joillain muulla merkillä ja on niistä hyvät kokemukset niin ostaa sitä. Totta kai yritän kaupata jotain toista merkkiä, jos KO. merkkiä ei ole saatavilla.
Mutta testeihin harvemmin kannattaa sitoutua niin että noudattaa vaan sitä mitä niissä sanotaan. Esimerkkinä vielä, Tekniikan Maailman testissä voittaja oli Nokian HKPL 7 ja Michelinin X-ice North 2 oli neljäs. Sinänsä jännä että viime vuonna Misukka voitti samalla renkaalla nokialaisen, nyt oli neljäs. Kaiken lisäksi nokian ja michelinin hyvät ja huonot puolet olivat tismalleen samat. Elikkä ei kannata vaan pisteitä kattoa lopusta että mikä voitti.

Onhan se selvää että kitkat ovat hiljaisemmat, ei ole metallia renkaassa raapimassa jään/asfaltin pintaa eikä pitämässä muutakaan melua. Kitkassa on kesärengasta huomattavasti pehmeämpi kumiseos joten monet haluaakin ajella kesät-talvet kitkoilla ihan vain siksi että ne on niin hiljaiset. Rengaspaineista sen verran että nykyrengas vaatii monesti jo enemmän paineita mitä esimerkiksi ohjekirja antaa arvoiksi. 225/45R17, kesä, nasta tai kitkarengas niin ei ole hyväksi pitää esim. 2,4 paineita. 2,7 on oikein sopiva. Harva huomaa eroa jos renkaisiin lisätään 0,2 tai 0,3 baria painetta, mutta renkaasta sen huomaa heti, jos on ajettu väärillä paineilla.

Itse aion tulevaksi talveksi valita elämäni ensimmäistä kertaa kitkat. Valinta perustuu melko pitkälti tämä blogikirjoituksen sisältämiin ajatuksiin
http://rasvamonttu.blogspot.com/2010/09/talvirenkaat-2010-kulunut-juttu-vai.html (http://rasvamonttu.blogspot.com/2010/09/talvirenkaat-2010-kulunut-juttu-vai.html)

Itse olen ajanut viimeiset reilut 10v kitkarenkailla ja IKIN�,, ei enää paluuta ole nastojen ropinaan. En tajua autoilijoita, jotka nastarenkailla rouskuttavat menemään. En näe siinä mitään järkeä henkilökohtaisesti. Tiet kuluu, kadut pölisee ja p*ska lentää vaan...

Kitkat on sellaisia yllytyshulluja varten joiden automatkojen kuuluu tuntua linnanmäen vuoristoradalta. Itse tällaisen särmänä kuskina en kitkoihin sorru ::)

Lainaus käyttäjältä: SgtMP - 07.11.11 - klo:19:05
Itse olen ajanut viimeiset reilut 10v kitkarenkailla ja IKIN�,, ei enää paluuta ole nastojen ropinaan. En tajua autoilijoita, jotka nastarenkailla rouskuttavat menemään. En näe siinä mitään järkeä henkilökohtaisesti. Tiet kuluu, kadut pölisee ja p*ska lentää vaan...

Ostin 1999 vaihtoautoksi Ford Puman vm -98 jossa oli 5000 km ajetut kitkat Puman alkuperäisillä aluilla. Vaihtaessani sillä uuden Puman, kysyin myyjältä voinko jättää renkaat ja vanteet itselleni. Myyjä suostui. En ollut koskaan omistanut autoni alla kitkoja, joten ennakkoluuloisena soitin rengasliikkeeseen ja kysyin miten kitkat vaihtuvat uusiin nastoihin. Tuttu myyjä kehotti ajamaan vähän aikaa kitkoilla ja ennusti, että en tule ajettuani niillä vaihtamaan nastoihin. Niinhän siinä kävi. 12 talvea kitkarenkailla ajettuani, en huolisi ikinä nastoja. Rengaspaineet muuten tulee kitkoissa olla samat kuin kesärenkaissa, ei +0,2 bar. niinkuin nastoissa. On ne niin äänettömät, mukavaa kun rengasäänet katoavat aina talveksi. Kyllä on auto kuin auto, kesärengas kuin kesärengas todella meluisa verrattuna kitkoihin.

Kahden talven kokemuksen jälkeen en enää osta omaan autooni nastapyöriä. Kitkat on mukavat ja hiljaiset, polttoainettakin menee vähemmän kuin kesärenkailla.
Yhtään kertaa ei liikenteessä ole ollut ongelmaa kiinnijäämisen tms vuoksi. Aina on auto pysähtynyt tarvittaessa. ABS, ESP, ASR ja kumppanit auttavat sopivasti.
Renkaat on Conti CVC 5.
Rouva halusi ja sai Nokian nastat omaansa. ???

Omalle kohdalleni arpaonni toi tulevaksi talveksi Michelinin kitkat (on todella heikko saatavuus suosituimmissa talvirenkaissa). Alla ovat olleet nyt kuukauden ja talvikelejä odotellessa, täytyy sanoa, että toistaiseksi todella tyytyväinen. Syy on yksinkertainen; kitkat voi vaihtaa alle hyvissä ajoin, ilman, että nastojen ropinaa paljaalle asfaltille tarvitsee kuunnella. Huolettomuutta siis. Talvikelejä odotellessa...

Niin Henrik, eikä Michelineillä ole edes paha näissä hienoissa syyskeleissä ajella. Ehkä tuuli teetättää hieman enemmän töitä ratin kanssa, mutta muuten mukavat.

Lainaus käyttäjältä: VW Fahrer - 28.10.10 - klo:00:07
Kitkat vs. nasta -aiheeseen sanon sen, että Ruotsissa näkyi toissa talvena olevan kohtuu paljon kitkoilla ajavia ja veikkaanpa että kyllä ne tulevat Suomessakin yleistymään sitä mukaa kun autot paranevat. Ittestä tuntuu että kitkat sopisivat monille kuljettajille senkin takia ettei tule valheellista turvallisuudentunnetta. Yleisin talvella sattuva vakava onnettomuus kuitenkin taitaa olla perä irti ohitustilanteen lopussa omalle kaistalle palattaessa?

Itse asiassa kitkojen markkinaosuus on viime vuosina laskenut, on nyt noin 15% talvirenkaista.

Mitä sopivuuteen tulee, niin kyllähän varmaan millä tahansa renkaalla pärjää, kun asiaan suhtautuu oikein. Pelkkä tiedostaminen ei riitä mihinkään, vaan pitää sitten oikeasti vähentää nopeutta ja kasvattaa turvavälejä. Moniko noin sitten oikeasti tekee...

Tavallaan koko kitka/nastavääntö on huvittavaa. Jonkun mielestä kitkoilla ajaminen on vähintäänkin ladatun revolverin otsalla pitämiseen verrattavissa olevaa vaarallisuudessa, toisen mielestä kitkojen huonompi pito liukkailla suorastaan parantaa turvallisuutta kun kuljettaja luulee renkaitaan aivan toivottoman liukkaiksi.

Oikeasti vain faktat ja mutu menevät iloisesti sekaisin. Faktaa ovat sellaiset asiat kuten että kategorisesti kitkat ovat hiljaisempia, vierintävastus on pienempi ja tie kuluu vähemmän. Toisaalta faktaa on se, että nastoilla pito on lumella ja erityisesti jäällä parempi.

Loppu on sitten enimmäkseen mutua. Nastarengas ei muutu yhtään hiljaisemmaksi, vaikka kuinka on sitä mieltä, eikä kitkarenkaan pito talviolosuhteissa parane tippaakaan, vaikka heikommalle pidolle keksisi mitä hyötynäkökulmia.

Molemmilla silti varmasti ennakoiva kuski talvesta selviää, molemmilla myös varmasti saa autonsa tieltä, jos toheltaa.

LainaaItse olen ajanut viimeiset reilut 10v kitkarenkailla ja IKIN�,, ei enää paluuta ole nastojen ropinaan. En tajua autoilijoita, jotka nastarenkailla rouskuttavat menemään. En näe siinä mitään järkeä henkilökohtaisesti. Tiet kuluu, kadut pölisee ja p*ska lentää vaan...

Suurin piirtein saman olen kuullut kaikkien kuljettajien lausumana, jotka ovat kitkan kanssa pidempään olleet tekemisissä. Monessa perheessä nastat ovatkin vaimon vaatimus. Jotten osoittautuisi sp-rasistiksi, niin tiedän myös muutaman naiskitkailijan.

Meillä naisilla on taipumus hakea maksimaalista varmuutta ja turvallisuutta, varsinkin jos on kyse jollakin tavalla jälkikasvusta tai tunnemme epävarmuutta.
Minullahan on tietysti kitkat, kesät talvet nyt viime aikoina. Mutta minä en olekaan tyyppitapaus...
Tämä talven odotus on nastarenkailla erityisen ikävää, tieparat.

Juuri näin Mitä Marko_K mainitsi. Kun tietää millaisilla renkailla ajaa niin pitäisi täyspäisen kuljettajan pystyä auto pitämään tiellä talvikeleillä, oli alla nastat tai sitten kitkat. Itse halusin hankia ensimmäiset kitkat, koska viime talven auton valintarumbassa kaikissa koeajoautoissa oli kitkat enkä kokenut nastojen puutetta ongelmaksi, oli auto sitten etu-, taka- tai neliveto. Kitkojen hiljaisuus sekä huolettomampi vaihtoaikataulu kiinnostivat, joten tässä sitä mennäänekoilla kitkoilla kohti talvea  :)

Michelinit ovat varsin mukavat ajaa näin syyskeleillä sekä erittäin hiljaiset kun vertaa kesärenkaisiin, 245/45/18 Yokohama. Toki Misukoissa huomaa tietynlaisen pehmeyden, varsinkin kurveissa, mutta pidon äärirajoilla ei ole tarkoitus ajaa, joten asialla ei ole minusta käytännön merkitystä.

Lainaus käyttäjältä: Kapa - 07.11.11 - klo:21:22
Suurin piirtein saman olen kuullut kaikkien kuljettajien lausumana, jotka ovat kitkan kanssa pidempään olleet tekemisissä.

On meitä "paluumuuttajiakin". Ja suurimmalle osalle autoilijoista asia ei ole ylipäänsä mikään suuri tunnekysymys. Itse ajelin kahdeksan talvea kitkoilla, kunnes vaihdoin nastoihin. Meluttomuutta kaipaan, liukkautta en. Ja molempia noista yleensä liioitellaan -- harva nastarengas on "infernaalisen meluisa tien rouhija", harva kitkarengas "toivottoman liukas kesärengas".

Jatkanpa asiasta vielä sen verran, että tällaisia foorumikokemuksia lukiessaan on hyvä suodattaa lukemaansa myös eri lähtökohtien puolesta. Jos joku kertoo kokemuksistaan jostain tietystä renkaasta omassa autossaan, voi saman renkaan toimivuus jossain toisessa autossa olla yllättävänkin erilainen.

Itselläni on esimerkiksi ollut sama talvirengas (Continental ContiIceContact) kolmessa autossa peräkkäin.

Ford S-Maxissa ko. talvirengas oli paljaalla asfaltilla jopa parempi ajaa kuin ensiasennuskesärengas. Meluakaan ei ollut yhtään enempää, ehkä jopa vähemmän. Kaiken kaikkiaan rengas toimi kuin ajatus.

MB E:ssä sama rengas taas on paljaalla asfaltilla selvästi löysempi ja epätarkempi kuin kesärengas. Melussa on myös selkeästi havaittava ero huonompaa suuntaan. Myös suuntavakaus on heikompi ja ohjaus epämääräisempi.

Citroën C4 Picassossa samainen rengas omaa selvästi kesärengasta paremman suuntavakauden, eikä ajettavuudessakaan ole suurta eroa. Sen sijaan ero melutasossa on todella suuri, suorastaan hurja.

Mainittakoon vielä, että Fordissa ja Citroënissa talvi- ja kesärenkaat olivat identtisen kokoisia, Mercedeksessä kesärengas on tuuma isompi ja takana pari senttiä leveämpi.

Minulla tuli 9 vuotta sitten 28 000 ajetussa autossa (silloiset testivoittaja-)kitkarenkaat ja ajattelin niillä yhden talven ajella. Ennen joulua kävin hakemassa nastarenkaat. Aika paljon on tullut viime vuosinakin autoja koeajettua kitkarenkailla eikä minusta ainakaan ole sellaiseen ennakointiin, mitä turvallinen ajo niillä jääkelillä edellyttää.

Taitaapi tulla 19 talvi kitkoilla, ne vain on mukavimmat. Kasvattaako nastojen rallatus turvallisuustunnetta?

Huomenna olis tarkoitus virittää ensimmäistä kertaa kitkat omaa kulkimeen. Pari vuotta sitten ostin edelliset talvirenkaat muttei sillon vielä ollut riittävästi vartta hommata kitkoja, nyt useamman kitkakuskin kanssa keskusteltuani uskaltauduin Misukat hommaamaan. Nyt vaan sitten odotellaan liukkaita että päästään kunnolla testaamaan.

Rengaspainesta sen verran että rengasliikkeen kaveri kertoi että talvirenkaisiin kannattaa laittaa 0.2baria enemmän kun kesäpyöriin, tasoittuu pakkasilla...

LainaaKasvattaako nastojen rallatus turvallisuustunnetta?

Kasvattaa se. Etenkin jäisessä kaarteessa, jossa vettä jään päällä sai kitkoilla sai pelätä koko ajan milloin lähtee alta. Tuli ajettua 6-7 vuotta kitkoilla mutta sitten kyllästyin jännittämään  :P

Onhan  kitkat mukavammat ei voi kieltää ja saatan sellaiset ehkä vielä hommatakin, mutta sitten niillä ajetaan vain yksi talvi ja loput kesärenkaina....

Renkaat ovat aina kompromissi eri ominaisuuksien välillä. Sen vuoksi on erilaisia renkaita eri olosuhteisiin. Nastarenkaiden paras ominaisuus on niiden pito-ominaisuuksia tasaava vaikutus, ne ovat parhaimmillaan silloin kun keli on huonoin/liukkain ja huonoimmillaan silloin kun asfalttitie on puhdas ja kuiva. Nastat muistuttavat koko ajan, että alla on liukkaan kelin renkaat, jolloin jo hyvissä olosuhteissa ajetaan rauhallisemmin. Nastojen irtoamisen pelko rajoittaa hyvin kaarrenopeuksia sulalla tiellä. Liukkalla jäällä nastat pitää vaikka rengas menee suurellakin luistolla, pito ei häviä kerralla. Kitkarenkailla autosta tulee kelkka, kun pitoraja ylittyy. Talvella voi ajaa suoraan jarruttamatta millä renkailla tahansa, pysähtyminen on sitten jo eri juttu. Risteyksien edellä on yleensä raskaan kaluston ja muiden nastattomilla ajavien kiillottamaa jäätä, jossa ei pidä kuin nastat. Ilman nastoja menee risteys helposti pitkäksi. Ennakoimalla tilanteita voi välttää, mutta miksi sitten sattuu onnettomuuksia. Nastat on halpa hinta turvallisemmasta autoilusta. Nopeusrajoitukset kuitenkin määräävät ajonopeuden, jolloin nastarenkaat on selvä turvallisuustekijä. En ymmärrä kuinka meluttomuuden, teiden kulumisen, lian lentämisen, polttoaineen kulumisen, sulan tien ajo-ominaisuudet, yms. voi laittaa turvallisuuden edelle.

Hyvä tiivistys asiasta TBA:lta. Kansantaloudellisesti nastat ovat erittäin kannattava sijoitus, kun verrataan teiden kulumista hintoihin, joilla liikennekuolemia ja loukkaantumisia laskelmissa arvostetaan.

Lainaafaktaa on se, että nastoilla pito on lumella ja erityisesti jäällä parempi

Nastojen pito lumella on fiktiota, jäällä se on faktaa.  :D
Hyvä nastarengas voi olla hyvä myös lumella, mutta nastoilla ei ole asian kanssa mitään tekemistä.

Lainaus käyttäjältä: TBA - 07.11.11 - klo:23:36
Nastarenkaiden paras ominaisuus on niiden pito-ominaisuuksia tasaava vaikutus, ne ovat parhaimmillaan silloin kun keli on huonoin/liukkain ja huonoimmillaan silloin kun asfalttitie on puhdas ja kuiva.

Näinhän se kyllä on, nastat tasaavat tienpinnan pitovaihteluita, mutta niin tasaa myös ennakoiva ja rauhallinen ajokäytöskin.

Lainaus käyttäjältä: TBA - 07.11.11 - klo:23:36
Risteyksien edellä on yleensä raskaan kaluston ja muiden nastattomilla ajavien kiillottamaa jäätä, jossa ei pidä kuin nastat. Ilman nastoja menee risteys helposti pitkäksi.

Jos risteys menee pitkäksi niin mahtaako syy olla rengasvalinnassa vaiko liian suuressa lähestymisnopeudessa risteykseen? Se mitä olen kitkoilla ajanut, muutamia satoja kilometrejä, ei tälläistä vaaraa ole tullut eteen. Ihan normaalisti eli talviolosuhteet huomioonottaen, olen pystynyt lähestymään risteystä. Ei tartte kovin kummoisesti lisätä vauhtia kun nastoillakin menee risteys pitkäksi.

Lainaus käyttäjältä: TBA - 07.11.11 - klo:23:36
Ennakoimalla tilanteita voi välttää, mutta miksi sitten sattuu onnettomuuksia. Nastat on halpa hinta turvallisemmasta autoilusta. Nopeusrajoitukset kuitenkin määräävät ajonopeuden, jolloin nastarenkaat on selvä turvallisuustekijä.

Onnettomuuksia sattuu juuri siksi, että ei ennakoida eikä oteta huomioon ajo-olosuhteita. Onnettomuuksia sattuu myös inhimillisestä erehdyksestä sekä alkoholin käytöstä tieliikenteessä. Onnettomuuksia sattuu niin kesällä kuin talvella. Olisi mielenkiintoista nähdä tilastoja siitä, millaisia renkaita on talviolosuhteissa sattuneissa tieliikenneonnettomuuksissa käytetty. Kuinkakohan monessa tapauksessa on alla ollut kitkat. Näistä tapuksista pitäisi sitten ottaa pois selkeästi piittaamattomasti ajaneet, ylinopeutta ajaneet, päihtyneet, kuluneet renkaat ja sitten tarkastella olisiko jäljelle jääneissä tapauksissa voitu onnettomuus välttää toisenlaisella rengasvalinnalla.

Jos henkilön ajotapa vaatii ehdottomasti nastarenkaat alle, voi olla tarvetta tarkistaa ensin onko vika kuljettajassa vaiko rengasvalinnassa. Ratapiikitkin saa luistamaan jos lähdetään äärirajoille ajamaan. Se, että kuuluuko äärirajoilla ajaminen tieliikenteeseen on toinen asia.

Lainaus käyttäjältä: Tupo - 08.11.11 - klo:07:50
Nastojen pito lumella on fiktiota, jäällä se on faktaa.  :D
Hyvä nastarengas voi olla hyvä myös lumella, mutta nastoilla ei ole asian kanssa mitään tekemistä.

Olisi mielenkiintoista tietää, mikä eron sitten aiheuttaa. Vilkaisin TM:n talvirengastestejä kolmelta viime vuodelta ja niissä ero kyllä jostain syystä näkyy, selkeimmin jarrutuspidossa lumella.

17/2011, top10, 8 nastaa, 2 kitkaa
17/2010, top10, 7 nastaa, 3 kitkaa
17/2009, top10, 6 nastaa, 4 kitkaa

LainaaOlisi mielenkiintoista tietää, mikä eron sitten aiheuttaa.

TM:n mukaan nastat parantavat pitoa vain jäällä. Lumella ratkaisee renkaan materiaali ja rakenne, erityisesti pinnan lamellit. Nykyään hyvät nastarenkaat ovat hyviä myös lumella - eivät kuitenkaan niiden nastojen takia, vaan siksi, että ne ovat samalla myös "hyviä kitkarenkaita".

Lainaus käyttäjältä: Henrik - 08.11.11 - klo:08:18
Jos henkilön ajotapa vaatii ehdottomasti nastarenkaat alle, voi olla tarvetta tarkistaa ensin onko vika kuljettajassa vaiko rengasvalinnassa. Ratapiikitkin saa luistamaan jos lähdetään äärirajoille ajamaan. Se, että kuuluuko äärirajoilla ajaminen tieliikenteeseen on toinen asia.

Tämä on harvinaisen totta. Tuskin kukaan epäilee, että raivopäinen kaahari nastojen kanssa olisi turvallisempi yhdistelmä kuin ennakoiva, harkitseva ja rauhallinen kuljettaja kitkarenkaiden kanssa.

Mutta mitä minä en ihan purematta niele, on se perustelu kitkarenkaiden paremmuudelle, että ne lisäisivät turvallisuutta, koska huonompi pito saisi kuljettajan muuttamaan ajotapojaan. Tuskin se kitkarengas muuttaa raivopäätä ennakoivaksi.

Varmasti sellaisiakin kuljettajia löytyy, jotka vaikkapa nastoista kitkoihin siirtyessään ihan oikeasti pienentävät ajonopeuttaan. Mutta kuten olen joskus aiemminkin todennut, niin jos näin todella olisi ja kuljettajat ihan oikeasti näin toimisivat, niin miksi minä en paljon ajavana pysty liikenteessä havaitsemaan kelin huonontuessa, että 15% (kitkailijoiden osuus) autoilijoista ajaisi selvästi muita hitaammin?

Lainaus käyttäjältä: Tupo - 08.11.11 - klo:08:40
TM:n mukaan nastat parantavat pitoa vain jäällä. Lumella ratkaisee renkaan materiaali ja rakenne, erityisesti pinnan lamellit. Nykyään hyvät nastarenkaat ovat hyviä myös lumella - eivät kuitenkaan niiden nastojen takia, vaan siksi, että ne ovat samalla myös "hyviä kitkarenkaita".

Hyvin mahdollista. Edelleen, olisi sitten mielenkiintoista tietää, miksi vaikkapa noiden testien perusteella siltä, että nastarenkaat ovat lumella paremmat kitkarenkaat kuin nastattomat kitkarenkaat.  ;)

Toki lumella ja lumella on varmasti eroa. Epäilen, että TM:n testien lumi on sellaista kovaa ja pakkaantunutta lunta, joka muistuttaa rakenteeltaan aika paljon jäätä. Pöpperöinen vastasatanut nuoska on ihan eri kamaa, siinä nastarenkaiden nastoista tuskin todellakaan on mitään hyötyä.

Viimeisimmässä Moottori-lehdessä oli juttua nasta- ja kitkarenkaista. Siinä haastateltava asiantuntija (en muista minkä tason asiantuntija, lehti ei ole tässä käsillä) oikoi vääriä käsityksiä eri talvirenkaiden ominaisuuksista sekä muutenkin kertoi tosiasioita niistä. Eräs esille tullut pointti oli se, että nastoilla ei ole vaikutusta jarrutusmatkaan lumella vaan kaiken työn tekee renkaan lamellit. Itseänikin kiinnostaisi tietää mistä Marko_K:n mainitsemien rengastestien erot johtuvat.

LainaaNäinhän se kyllä on, nastat tasaavat tienpinnan pitovaihteluita, mutta niin tasaa myös ennakoiva ja rauhallinen ajokäytöskin.  ...  Jos henkilön ajotapa vaatii ehdottomasti nastarenkaat alle, voi olla tarvetta tarkistaa ensin onko vika kuljettajassa vaiko rengasvalinnassa.

Kuvittellaanpa tällainen tilanne: rauhallinen ja ennakoiva kuljettaja ajaa uudehkolla autolla, jossa on ABS, ESP ja neliveto. Lisäksi kuljettaja tarkkailee kelin muutoksia ja ottaa ne huomioon. Muuttuukohan tällainen kuljettaja (jolla todennäköisesti on kokemusta sekä kitka- että nastarenkaista) heti raivopääkaahariksi, jos em. autossa sattuukin olemaan alla nastarenkaat? Siis aiheutuuko siitä jotakin haittaa/vaaraa, jos kokenut ja ennakoiva kuljettaja ajaa nastarenkailla kitkojen sijaan? ???

LainaaHyvin mahdollista. Edelleen, olisi sitten mielenkiintoista tietää, miksi vaikkapa noiden testien perusteella siltä, että nastarenkaat ovat lumella paremmat kitkarenkaat kuin nastattomat kitkarenkaat.

En ole rengasasiantuntija, enkä osaa tuohon vastata. "Villi veikkaukseni" on, että useimmissa kitkarenkaissa on ehkä painotettu vähän enemmän sulan kelin ominaisuuksia, jolloin taas lumiominaisuudet "kärsivät". Rengas on kuitenkin AINA kompromissi.

Lainaus käyttäjältä: Tupo - 08.11.11 - klo:08:58
...aiheutuuko siitä jotakin haittaa/vaaraa, jos kokenut ja ennakoiva kuljettaja ajaa nastarenkailla kitkojen sijaan? ???

Ei tietenkään aiheudu, eihän siitä ole kysymys. Turvallinen kuljettaja on turvallinen kuljettaja, olipa alla mitkä tahansa kunnolliset talvirenkaat. Kysymys on siitä, että jos ajetaan asiallisesti, talviolosuhteet huomioiden, niin pystytäänkö kitkoilla ajamaan turvallisesti. Nähdäkseni pystytään. Jos kerta kitkoilla pystytään ajamaan turvallisesti niin miksi sellaiset asiat kuten meluttomuus, teiden kulumattomuus, lian lentämättömyys, polttoaineen säästyminen ja sulan tien ajo-ominaisuudet eivät saisi merkitä rengasvalinnassa ja miksi kitkojen valinta on joidenkin mielestä niin käsittämätöntä :)

LainaaJos kerta kitkoilla pystytään ajamaan turvallisesti niin miksi sellaiset asiat kuten meluttomuus, teiden kulumattomuus, lian lentämättömyys, polttoaineen säästyminen ja sulan tien ajo-ominaisuudet eivät saisi merkitä rengasvalinnassa ja miksi kitkojen valinta on joidenkin mielestä niin käsittämätöntä

Totta kai kaikki nuo tekijät saavat vaikuttaa. (Tosin likaa kyllä lentää kaikista renkaista. Myös ns. katupölyä syntyy ihan rengastyypistä riippumatta, kun hiekoitushiekka, ym. jauhautuu liikenteen alla.) Esim. minä itse olen ajanut kitkoilla ja saataisin harkita jopa ns. "Keski-Euroopan kitkoja", jos ne sopisivat "autonkäyttötapaani", eli siihen, missä ja milloin autollani joudun ajamaan. Nyt olen valinnut nastarenkaat - koska ne sopivat "autonkäyttöprofiiliini" tällä hetkellä parhaiten. Minun mielestäni käsittämätöntä on se, että omaa valintaa (olkoon se kumpi / mikä tahansa) puolustetaan fanaattisesti ainoana oikeana ja vaaditaan muitakin valitsemaan samoin vain siksi, että kitkat / nastat sopivat omaan käyttöön tai "minä tulen hyvin toimeen / osaan ajaa kitkoilla tai nastoilla".

"Leben und leben lassen" olisi hyvä periaate myös rengasasioissa.  :)

Näin on eli fanaattinen rengasvalinnan puolustaminen ei minunkaan järkeen käy. Olin tulkitsevinani kitkarengasvalinan dissausta ja siksi sitä näkemystä puolustin, mutta nähtävästi turhaan. Itsekkin olen tässä usean nastatalven jälkeen lähdössä ensimmäiseen kokonaiseen kitkatalveen, avoimin mielin. Voihan se olla, että talven jälkeen mieleni kitkoista on muuttunut, mutta sen näkee sitten. Odotukset ovat kuitenkin hyvät.

Lainaus käyttäjältä: Tupo - 08.11.11 - klo:09:57
(Tosin likaa kyllä lentää kaikista renkaista. Myös ns. katupölyä syntyy ihan rengastyypistä riippumatta, kun hiekoitushiekka, ym. jauhautuu liikenteen alla.)

Tämä lämmin syksy on tämän väittämän osin vääräksi todistanut. Musta kura alkoi lisääntymään sitä mukaa, kun nastarenkaita alkoi vaihtumaan autojen alle. En ole vielä tänä syksynä hiekoitus- tai suola-autoja etelärannikkolla nähnyt.

Suolaa on kyllä kylvetty uudellamaalla ainakin kertaalleen.

Lainaus käyttäjältä: Henrik - 08.11.11 - klo:09:16
Turvallinen kuljettaja on turvallinen kuljettaja, olipa alla mitkä tahansa kunnolliset talvirenkaat. Kysymys on siitä, että jos ajetaan asiallisesti, talviolosuhteet huomioiden, niin pystytäänkö kitkoilla ajamaan turvallisesti. Nähdäkseni pystytään. Jos kerta kitkoilla pystytään ajamaan turvallisesti niin miksi sellaiset asiat kuten meluttomuus, teiden kulumattomuus, lian lentämättömyys, polttoaineen säästyminen ja sulan tien ajo-ominaisuudet eivät saisi merkitä rengasvalinnassa ja miksi kitkojen valinta on joidenkin mielestä niin käsittämätöntä :)

Jokainenhan painottaa kaikissa valinnoissaan eri asioita. Yksi oleellinen asia lienee kuitenkin se, ettei turvallisuus ole mustavalkoinen asia, joka joko on tai ei ole. Ensinnäkin koko käsite on subjektiivinen eikä mitenkään konkreettisesti ja yksiselitteisesti mitattavissa.

Vaikka minäkin olen sitä mieltä, että laadukas kitkarengas ja ennakoiva kuljettaja on turvallinen yhdistelmä, niin kuitenkin näen, että laadukas nastarengas ja ennakoiva kuljettaja on vielä hivenen turvallisempi. Kääntöpuolella sitten on se melu ja teiden kuluminen, mutta ne eivät sinänsä ole turvallisuuteen vaikuttavia asioita, ja sitä olen nyt itse priorisoinut. (Melu toki välillisesti, melu voi väsyttää ja siten heikentää vireystilaa.)

Kaikessa on puolensa ja valinnat ovat aina kompromisseja.

Joo suolaa oli jo viikkoja sitten ainakin Lohja-Helsinki välillä.

Lainaus käyttäjältä: Marko_K - 08.11.11 - klo:08:44
Hyvin mahdollista. Edelleen, olisi sitten mielenkiintoista tietää, miksi vaikkapa noiden testien perusteella siltä, että nastarenkaat ovat lumella paremmat kitkarenkaat kuin nastattomat kitkarenkaat.  ;)

Toki lumella ja lumella on varmasti eroa. Epäilen, että TM:n testien lumi on sellaista kovaa ja pakkaantunutta lunta, joka muistuttaa rakenteeltaan aika paljon jäätä. Pöpperöinen vastasatanut nuoska on ihan eri kamaa, siinä nastarenkaiden nastoista tuskin todellakaan on mitään hyötyä.

Yksi mahdollinen vaihtoehto voisi olla se, että nastojen pysymisen varmistamiseksi "kitkanastojen" lamelliosa on ollut pakko tehdä hiukan jämäkämmäksi verrattuna perinteisiin kitkarenkaisiin. Näin ollen kovalla lumella lamellirakenne voi toimia paremmin kuin kitkarenkaiden pehmeämpi rakenne. Marko listaamasta sijoituslistasta käy myös mielestäni selville, että joka vuosi "kitkanastojen" kitkarengasominaisuudet ovat parantuneet, sillä lumijarrutuksesta niiden määrä on lisääntynyt kärkikymmenikössä.

Mulla oli Celicassa ( ei luistunestoa eikä ajovakaudenhallintajärjestelmää) Michelinin kitkat. Ostin auton 3/2004 ja alla oli 2000 valmistuneet uudet misukat. Myin auton 8/2010. Talvella 2010 kyseisillä renkailla oli ajettu siis 10 vuotta. Pintaa oli 7 milliä, km 20 000 mutta kun ikää oli 10 vuotta olivat varmaan aikaskin kovat ja paras pito iän myötä tipotiessään. Kertaakaan ei kuitenkaan tarvinnut jännittää lähteekö auto mutkasta ilman ESP:ä kymmenen vuotta vanhoilla kitkoilla. Kertaakaan ei mennyt yksikään jarrutus pitkäksi. Kai se auto lähtee oli vaikka uudet nastat ja neliveto. Eivät keli eivätkä renkaat ole koskaan syynä tieltäsuistumiseen tai jarrutuksen pitkäksi menoon, vaan liian suuri nopeus vallitseviin olosuhteisiin. Kukin ostakoot sellaiset renkaat mitkä parhaakseen katsovat. Toinen pärjää nastoilla, toinen kitkoilla joku ei kummillakaan.

Lainaus käyttäjältä: skriko - 08.11.11 - klo:17:28
Mulla oli Celicassa ( ei luistunestoa eikä ajovakaudenhallintajärjestelmää) Michelinin kitkat. Ostin auton 3/2004 ja alla oli 2000 valmistuneet uudet misukat. Myin auton 8/2010. Talvella 2010 kyseisillä renkailla oli ajettu siis 10 vuotta. Pintaa oli 7 milliä, km 20 000 mutta kun ikää oli 10 vuotta olivat varmaan aikaskin kovat ja paras pito iän myötä tipotiessään. Kertaakaan ei kuitenkaan tarvinnut jännittää lähteekö auto mutkasta ilman ESP:ä kymmenen vuotta vanhoilla kitkoilla. Kertaakaan ei mennyt yksikään jarrutus pitkäksi. Kai se auto lähtee oli vaikka uudet nastat ja neliveto. Eivät keli eivätkä renkaat ole koskaan syynä tieltäsuistumiseen tai jarrutuksen pitkäksi menoon, vaan liian suuri nopeus vallitseviin olosuhteisiin. Kukin ostakoot sellaiset renkaat mitkä parhaakseen katsovat. Toinen pärjää nastoilla, toinen kitkoilla joku ei kummillakaan.

Aamen! Minä poika ajelin nuorena kloppina Fiude 127:lla kesärenkailla talvellakin. Pysyi lapasessa mutta hilkulla mentiin...

Lainaus käyttäjältä: Newman - 08.11.11 - klo:17:45
Aamen! Minä poika ajelin nuorena kloppina Fiude 127:lla kesärenkailla talvellakin. Pysyi lapasessa mutta hilkulla mentiin...

Mie kun taas ajelin kaapparinovilla varustetulla Fiatilla pelkilla rummuilla ilman renkaita.

Minusta rengasargumentaatiossakin kannattaa lähteä siitä, että käytetään vain selkeitä perusteita eikä monimutkaisia spekulaatioita. Siis nastarenkaissa on parempi pito kaikkein hankalimmissa olosuhteissa eli jäällä - ja sillä siisti. Niinpä turvallisuusnäkökohtien vuoksi suosittelen aina kaikille nastarenkaita - ja nekin kehoitan vaihtamaan uusiin ajoissa.

Ja ajan itse kitkoilla! Huh huh, mitä linjattomuutta.

Kitkoja käytän, koska ne ovat hiljaisemmat - siinä kaikki syyt. Minusta syy ei ole hyvä, mutta näköjään minulle noinkin sekundäärinen syy riittää perusteeksi. Ja hyvin olen kitkojen kanssa pärjännyt eikä hallitsemattomia tilanteita ole tullut. On tilanteita, joissa on oltava erityisen varovainen, jos on kitkat alla. Erityisesti liikenneympyröihin on tultava tehostetun varovaisesti, koska liikenneympyrän ajorata on saattanut kiillottua liukkaan jäiseksi, vaikka muutoin olisikin pitävä talvikeli.

Lainaus käyttäjältä: vkjoki - 08.11.11 - klo:19:13
Minusta rengasargumentaatiossakin kannattaa lähteä siitä, että käytetään vain selkeitä perusteita eikä monimutkaisia spekulaatioita. Siis nastarenkaissa on parempi pito kaikkein hankalimmissa olosuhteissa eli jäällä - ja sillä siisti. Niinpä turvallisuusnäkökohtien vuoksi suosittelen aina kaikille nastarenkaita - ja nekin kehoitan vaihtamaan uusiin ajoissa.

Ja ajan itse kitkoilla! Huh huh, mitä linjattomuutta.

Kitkoja käytän, koska ne ovat hiljaisemmat - siinä kaikki syyt. Minusta syy ei ole hyvä, mutta näköjään minulle noinkin sekundäärinen syy riittää perusteeksi. Ja hyvin olen kitkojen kanssa pärjännyt eikä hallitsemattomia tilanteita ole tullut. On tilanteita, joissa on oltava erityisen varovainen, jos on kitkat alla. Erityisesti liikenneympyröihin on tultava tehostetun varovaisesti, koska liikenneympyrän ajorata on saattanut kiillottua liukkaan jäiseksi, vaikka muutoin olisikin pitävä talvikeli.

Täällä vähän samoilla linjoilla. En antaisi puolison ajaa kitkoilla. Ennakointiahan se vähän vaatii. Nyt kun on ihan uudet kitkat sun muut varusteet mitä celicassa ei ollut, renkaat oli jopa samana vuonna tehty kun alle laitettiin, ei kolme ja puoli vuotta vanhat uudet niinkuin edelliset. Ei tarvitse sillai nyt ennakoida. Kuinkahan sitten mentäisiin nastoilla ja nelivedolla. Ajattelin aina kun kaverit päästi uusilla nastoilla, että näkeekö toi ollenkaan, että tuolla on punaiset valot, jättivät jarrutuksen vaan niin myöhään verrattuna vanhojen kitkojen ennakointiin.

Lainaus käyttäjältä: skriko - 08.11.11 - klo:19:11
Mie kun taas ajelin kaapparinovilla varustetulla Fiatilla pelkilla rummuilla ilman renkaita.

Siis olin ihan tosissani siitä, että ajelin pari talvea Fiat 127:lla kesärenkain. Ei se ollut silloinkaan kovin turvallista, mutta selvisin.

Olen ajellut kitkoilla jo toistakymmentävuotta, enkä ole koskaan niiden takia joutunut "pulaan".
Oma syyni kitkoihin on hiljaisuus/ajomukavuus. Vaimokin on hyvin pärjännyt, eikä ole koskaan kitkoista valittanut, niin ei ole mitään syytä alkaa kuuntelee nastojen rohinaa. :)

Näinhän se on; jos pitää miettiä että pärjääkö nastattomilla talvirenkailla niin silloin on parempi valita piikkipyörät ja ajaa niillä.
Olen aina kysyttäessä vastannut että kannattaa ostaa tutkitusti (=testeissä menestyneet) hyvät nastarenkaat.

Nastattomuus sopii niille joiden ei tarvitse kysellä onko ajo-olosuhteet ja -tavat nastattomuuden edellyttämällä tasolla.

Kesärenkaillakin pärjää talvella, se vain vaatii enemmän ennakointia ja (aika monelle) muutoksia ajotapoihin.
Yhtään hiljempaa ei tarvitse ajaa kuin kaikkein liukkaimmissa paikoissa.

Itse ajoin talven 05-06 kesärenkailla.
Silloin taisi marraskuun alussa tulla lunta ja silloin ei tarvinnut vaihtaa renkaita ja ajattelin vaihtaa renkaat sitten kun tarvitsee.
Koko talvi oli sitten suolateillä ajelua eikä missää vaiheessa tarvinnut eikä siis tullut mieleen vaihtaa.

Sittemmin olen kyllä vaihtanut talvirenkaat jo hyvissä ajoin ennen ensilumia.

Lainaus käyttäjältä: Newman - 08.11.11 - klo:20:20
Siis olin ihan tosissani siitä, että ajelin pari talvea Fiat 127:lla kesärenkain. Ei se ollut silloinkaan kovin turvallista, mutta selvisin.

Anteeksi Newman, luulin että hööpötit. Juu, kyllä moni entisajan kuski ajeli vain kesärenkailla, kun talvirenkaita ei vielä ollut.

Lainaus käyttäjältä: TBA - 07.11.11 - klo:23:36
Ennakoimalla tilanteita voi välttää, mutta miksi sitten sattuu onnettomuuksia. Nastat on halpa hinta turvallisemmasta autoilusta. Nopeusrajoitukset kuitenkin määräävät ajonopeuden, jolloin nastarenkaat on selvä turvallisuustekijä. En ymmärrä kuinka meluttomuuden, teiden kulumisen, lian lentämisen, polttoaineen kulumisen, sulan tien ajo-ominaisuudet, yms. voi laittaa turvallisuuden edelle.

Sattuuko kitkarenkaisen käyttäjille keskimäärin enemmän onnettomuuksia kuin nastarenkaiden, olisi ihan mielenkiintoista tietää? Kun kysymys oli miten muut asiat kuten mukavuuden voi laittaa turvallisuuden edelle niin näkisin asian niin että ainakin omalla kohdallani tämä on harkittu teko. En itse kulje kadulla kypärä päässä epämukavuussyistä vaikka se turvallisempaa olisikin, näin ollen otan harkitun riskin että jotain ikävää käy kun ei tuota kypärää ole päässä, ideana jollain tavalla vertailukelpoinen kitkarenkaiden "turvattomuuteen". Eikä tarkoitus ollut olla provoava vaikka se siltä hivenen kuulostaakin kun näin jälkikäteen lukee. Kuten aikaisemminkin todettiin niin renkailla kuin renkailla auton saa pysymään tiellä ja samaten sen saa sieltä penkan puolelle.

Renkailla kuin renkailla auton saa pysymään tiellä ja sieltä myös penkan puolelle menemään.
Juuri näin. Joillakin renkailla vaan ei pysy tiellä kovin kauan.
On ollut kelejä jolloin autot ilman nastoja valuvat tieltä pysähdyksistä suoraan sivulle ojaan.
Siinä ei paljon ennakointi ja hitaasti ajaminen enää auta.

Uudellamaalla hyvä nastarengas keli, +6 ja  tien pinta kostea. Nastojen rallatus kasvattaa turvallisuus tunnetta!

http://www.teknikensvarld.se/2010/10/15/11259/gamla-dubbdack-ar-farliga/ (http://www.teknikensvarld.se/2010/10/15/11259/gamla-dubbdack-ar-farliga/)

Tuolta voi käydä tavailemassa testiä jossa verrattiin 10tkm ajettuja edellisen kauden parhaimmistoon kuuluneita renkaita (Dubbade ContiWinterViking 2, nordiska dubbfria ContiVikingContact 5 och centraleuropeiska dubbfria ContiWinterContact TS830.).

Tulos on ... aika odotettu ;D

"En tydlig fördel med dubbat, men för de begagnade däcken blir det annorlunda. Det dubbade däcket presterar plötsligt sämre än det nordiska dubbfria och har tappat nästan en femtedel av sin bromskapacitet. Det nordiska dubbfria har tappat sju procent och det centraleuropeiska är bara marginellt sämre än sin nya motsvarighet."

Eli nastojen pito lähtee kokolailla heti kun ne on sisäänajettu.

Tuo pistää rengastestien nastojen hehkutuksen vähän uuteen uskoon. Jos pito oikeasti lähtee alta yhden talven ajeluilla, niin rengastestit ovat aika käsittämätöntä nastapropagandaa?

Lainaus käyttäjältä: MTu - 01.02.12 - klo:11:04
http://www.teknikensvarld.se/2010/10/15/11259/gamla-dubbdack-ar-farliga/ (http://www.teknikensvarld.se/2010/10/15/11259/gamla-dubbdack-ar-farliga/)

Tuolta voi käydä tavailemassa testiä jossa verrattiin 10tkm ajettuja edellisen kauden parhaimmistoon kuuluneita renkaita (Dubbade ContiWinterViking 2, nordiska dubbfria ContiVikingContact 5 och centraleuropeiska dubbfria ContiWinterContact TS830.).

Tulos on ... aika odotettu ;D

"En tydlig fördel med dubbat, men för de begagnade däcken blir det annorlunda. Det dubbade däcket presterar plötsligt sämre än det nordiska dubbfria och har tappat nästan en femtedel av sin bromskapacitet. Det nordiska dubbfria har tappat sju procent och det centraleuropeiska är bara marginellt sämre än sin nya motsvarighet."

Eli nastojen pito lähtee kokolailla heti kun ne on sisäänajettu.

Tuo pistää rengastestien nastojen hehkutuksen vähän uuteen uskoon. Jos pito oikeasti lähtee alta yhden talven ajeluilla, niin rengastestit ovat aika käsittämätöntä nastapropagandaa?

Ei varmaan löydy sellaista tahoa, jonka todistamana tuo nastojen pidon heikentyminen uskottaisiin "nastakultin" -sisällä. :D

LainaaJos pito oikeasti lähtee alta yhden talven ajeluilla, niin rengastestit ovat aika käsittämätöntä nastapropagandaa?

Havaintojeni mukaan kitkarenkaistakin on paras pito kadonnut ensimmäisen talven jälkeen, joten puntit ovat kyllä mielestäni tasan...

Lainaus käyttäjältä: MTu - 01.02.12 - klo:11:04
Tuolta voi käydä tavailemassa testiä jossa verrattiin 10tkm ajettuja edellisen kauden parhaimmistoon kuuluneita renkaita (Dubbade ContiWinterViking 2, nordiska dubbfria ContiVikingContact 5 och centraleuropeiska dubbfria ContiWinterContact TS830.).

Tulos on ... aika odotettu ;D

Mielenkiintoinen testitulos. Eihän tuosta nyt mitenkään sellainen tunne jäänyt että nastarenkaat käytettynä olisivat merkittävästi huonompia kuin kitkat, vaan että ne ovat aika lailla samalla viivalla. Mutta kieltämättä jos parissa talvessa nastan etumatka jäällä on menetetty, ja kun vielä tiedämme että lumella kitka pitää joka tapauksessa paremmin, ei nastojen käyttöön ihan hirveän hyviä perusteluja enää ole.

Lainaus käyttäjältä: Sande - 01.02.12 - klo:11:55
Havaintojeni mukaan kitkarenkaistakin on paras pito kadonnut ensimmäisen talven jälkeen, joten puntit ovat kyllä mielestäni tasan...

No tuossa testissähän verrattiin paitsi uusia ja vanhoja toisiinsa, myös saman ikäisiä eri tyyppisiä keskenään. Sen mukaan pari talvea ajettu nasta on "jopa huonompi" jääpidoltaan kuin saman ikäinen pohjolan oloihin tehty kitka.

Lainaus käyttäjältä: tet - 01.02.12 - klo:12:05
ja kun vielä tiedämme että lumella kitka pitää joka tapauksessa paremmin, ei nastojen käyttöön ihan hirveän hyviä perusteluja enää ole.

Mistä me tämän tiedämme? Testeissä tämä ilmiö ei tule näkyviin, joten tieto tulee jostain muualta. Tässä kuvassa (https://lh4.googleusercontent.com/-Wn19uGYXma4/TykSwbBR-HI/AAAAAAAAA3o/kytlDwLkQZ0/s800/ljumi.JPG) vaaleammat palkit ovat nastoja ja tummemmat kitkoja. Vaikka kuinka tuota kuvaa kääntelen, niin en pysty sen perusteella sanomaan, että kitkat pitää joka tapauksessa paremmin lumella.

Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 01.02.12 - klo:12:29
Mistä me tämän tiedämme? Testeissä tämä ilmiö ei tule näkyviin, joten tieto tulee jostain muualta. Tässä kuvassa (https://lh4.googleusercontent.com/-Wn19uGYXma4/TykSwbBR-HI/AAAAAAAAA3o/kytlDwLkQZ0/s800/ljumi.JPG) vaaleammat palkit ovat nastoja ja tummemmat kitkoja. Vaikka kuinka tuota kuvaa kääntelen, niin en pysty sen perusteella sanomaan, että kitkat pitää joka tapauksessa paremmin lumella.

No joo, se taitaa olla lähinnä vain teoriaa eikä ole testeissä juuri käytäntöön realisoitunut. Teoreettinen ero johtuu kai siitä että nastojen ympärillä kumi on sileää, kun kitkassa on lamelleja koko pinta-alalla.

Kyllä tuo ruotsalaisten testi silti tällaisen koko ikänsä nastoilla ajelleen pistää miettimään, pitäisikö seuraavaan autoon ottaa sittenkin ne kitkat...

Voisiko renkaiden rakenteet olla entiset, kun matka-ajossa erityisesti huomaa, että auto hytkyy/värisee ainakin nopeusalueella 60-105 km/h. Välillä tämä hytkyminen on voimakkaampaa ja toisinaan sitä ei tunnu olevan ollenkaan. Testasin muutaman kerran, niin hytkynnän aikana kytkimen pohjaan painaminen (rullaus) ei vaikuta tuntuvasti tärinään. Moottorijarrutus ei vaikutu myöskään, eikä kiihdytyskään. Tätä hytkyntää ei voi kuvailla aivan tasaiseksi, vaan enemmän tuntuu, että tie on täynnä nimismiehen kiharoita tai pikemminkin, että ajaa nappularenkailla, joissa on paljon erikokoisia nappuloita pohjassa :) EDIT: Rattiin ei tärinä ota niinkään vaan enemmänkin koko auto on hytkynnän alaisena.

Renkaat ovat Hakkapeliitta 4 215/55/16 ja valmistus 3506, joten ovatkohan finito? Kävin tasapainoittamassa eturenkaat, noin +10g lisättiin molempiin, mutta ei korjannut asiaa. Tänään ainakin tuntui vibat kovemmalta.

Muut tuollaista epätasaisuutta aiheuttavat osat aiheuttaisivat ilmeisesti jatkuvaa ja tasaista hytkyntää?

Vetoakselikin voi tuota tehdä mutta eiköhän vika renkaista löytyne. Takarenkaista.

Lainaus käyttäjältä: tsiih - 17.02.12 - klo:11:44
Vetoakselikin voi tuota tehdä mutta eiköhän vika renkaista löytyne. Takarenkaista.

Takarenkaita ei ole tarkistettukaan. Ja tänään ei taas jyryyttänyt, ainakaan hirveästi. Ekaa kertaa oli suojasää. Olen jo huolestunut josko olisi kaksoismassavauhtipyörä, mutta kyllä tuo mielestäni myös rengasvialta vaikuttaa, kun noin olosuhteista on kiinni.

Sulla on vaan jäätä/lunta vanteissa....

Lainaus käyttäjältä: Sande - 17.02.12 - klo:17:03
Sulla on vaan jäätä/lunta vanteissa....

Tätä vähän itsekkin epäilen, kun suojasäällä ongelma helpotti.

Lainaus käyttäjältä: jarsiv - 17.02.12 - klo:17:10
Tätä vähän itsekkin epäilen, kun suojasäällä ongelma helpotti.

No olisit heti sanonut...

Lainaus käyttäjältä: tsiih - 17.02.12 - klo:23:36
No olisit heti sanonut...

Havahduin keskustelun aikana :)

Mitäs rengaskokoa suosittelette Passattiin talvikumeihin?

205/55/16 vai 215/55/16? Vai joku muu koko?

96% ajoista tapahtuu pääteitä pitkin, joten polttoainetaloudellisuus ja mukavuus (vähemmän vetelyä) ovat etusijalla.

195/60 16..... on aika kallis rengassarja ja on BMTn vakiokoko .. 205/60 16 = mukavat ja edulliset

On taas se aika vuodesta, kun katupöly puhuttaa. Antaahan taas virkamiesten tutkia..  ::)
Kuolettava katupöly kuriin kitkoilla (http://yle.fi/alueet/helsinki/2012/04/kuolettava_katupoly_kuriin_kitkoilla_3382880.html)

Teknorenkaassa muutama päivä sitten vierailin ja olivat omistajaa käyneet kuulemma haastattelemassa nastojen tiimoilta. Suunnittelevat jotain nastarengasmaksua kaupunkiin..

Itselleni tuli pari kysymystä mieleen. Mikä on hiekoittamisen osuus pölystä (varsinkin jos sitä lisätään) ja miten aikovat käytännössä toteuttaa maksun keräämisen/valvonnan?
Kymmenen vuottahan tuollaisen toteuttamiseen varmaan käytännössä menee, mutta kartoitushanke siis käynnissä. Lienee tämä tutkimus..  http://www.nasta-tutkimusohjelma.fi/7 (http://www.nasta-tutkimusohjelma.fi/7)

Lainaus käyttäjältä: msvahn - 07.04.12 - klo:09:43
ja miten aikovat käytännössä toteuttaa maksun keräämisen/valvonnan?

Nopeasti tulee mieleen tarra ikkunassa joka oikeuttaa nastarenkaiden käyttöön kaupungissa. Tyyliin samanlainen kun oli aikoinaan vuotuisessa autokäyttöverossa.
Sen ostaisi jokainen joka aikoo ajella stadissa nastarenkailla, asuinpaikasta riippumatta. Rajana esim kehä III.
R-kioskilta voisi ostaa, ja maksaisi parikymppiä. Valvonta parkkipirkoilla ja poliiseilla muun valvonnan yhteydessä.

Lainaus käyttäjältä: Arcca - 07.04.12 - klo:09:58
Nopeasti tulee mieleen tarra ikkunassa joka oikeuttaa nastarenkaiden käyttöön kaupungissa. Tyyliin samanlainen kun oli aikoinaan vuotuisessa autokäyttöverossa.
Sen ostaisi jokainen joka aikoo ajella stadissa nastarenkailla, asuinpaikasta riippumatta. Rajana esim kehä III.
R-kioskilta voisi ostaa, ja maksaisi parikymppiä. Valvonta parkkipirkoilla ja poliiseilla muun valvonnan yhteydessä.

Eli satunnaisesti vieraillessa parkkihalleihin pysäköivä voisi sivuuttaa tarran kun valvonta olisi olematonta? No, aika näyttää miten toteuttavat jos ylipäätään päätyvät ratkaisuun.

Jaa-asun 2 km. kehä 3. sisäpuolella mutta käyn töissä 2km. kehä 3 .ulkopuolella ja minulla on muutakin elämää ku vtun. työssäkäynti...voisihan sen yhdistää tietulliin, lisämaksu sille joka tulee nastarenkaille.    Gps valvonta joka yhdistettynä rengasvaihtoon joka on pakollinen rengasliikkeen suoritettava. liike laittaa syksyllä gps.iin nastarengas ohjelman.  jee...
Tämähän on vaan(taas) lisävero autoilijalle.

Lainaus käyttäjältä: exari - 08.04.12 - klo:14:33
Jaa-asun 2 km. kehä 3. sisäpuolella mutta käyn töissä 2km. kehä 3 .ulkopuolella ja minulla on muutakin elämää ku vtun. työssäkäynti...voisihan sen yhdistää tietulliin, lisämaksu sille joka tulee nastarenkaille.    Gps valvonta joka yhdistettynä rengasvaihtoon joka on pakollinen rengasliikkeen suoritettava. liike laittaa syksyllä gps.iin nastarengas ohjelman.  jee...
Tämähän on vaan(taas) lisävero autoilijalle.

Ja renkaansa itse vaihtava (kulissikitkat kotona takaisin nastoihin) säästäisi taas veron.. Ai niin, mutta pultithan sinetöidään..  ;D
Kuten huomataan, ei homma ole käytännössä ihan helppo toteuttaa kustannustehokkaasti.

Ei noista kannata murehtia, koska menee vuosikausia toteutuessaan ja kyllähän sitä kitkoillakin voi ajaa jos maksu on olisi olennainen. Johan nyt nelivetoakin verotetaan vajaavetoisia enemmän (päästöjen muodossa), kohta kai pidostakin joutuu maksamaan..

Lainaus käyttäjältä: msvahn - 08.04.12 - klo:13:47Eli satunnaisesti vieraillessa parkkihalleihin pysäköivä voisi sivuuttaa tarran kun valvonta olisi olematonta? No, aika näyttää miten toteuttavat jos ylipäätään päätyvät ratkaisuun.

Ei kai tuohon tarvitse kun ilmiantopuhelin. Toimii Suomessa kuin itsestään, ei kummempaa valvontaa tarvitse.

Lainaus käyttäjältä: exari - 08.04.12 - klo:14:33
Jaa-asun 2 km. kehä 3. sisäpuolella mutta käyn töissä 2km. kehä 3 .ulkopuolella ja minulla on muutakin elämää ku vtun. työssäkäynti...voisihan sen yhdistää tietulliin, lisämaksu sille joka tulee nastarenkaille.    Gps valvonta joka yhdistettynä rengasvaihtoon joka on pakollinen rengasliikkeen suoritettava. liike laittaa syksyllä gps.iin nastarengas ohjelman.  jee...
Tämähän on vaan(taas) lisävero autoilijalle.

Eikun tietenkin jokaiseen nastarenkaaseen oma GPS-paikannin GSM-modeemilla niin voidaan reaaliaikaisesti seurata missä nastarenkaat menee ja veloittaa sen mukaan. Pitääkin laittaa ministeri Kyllöselle heti sähköpostilla ehdotus....no ei! ::)

Lainaus käyttäjältä: msvahn - 07.04.12 - klo:09:43
Teknorenkaassa muutama päivä sitten vierailin ja olivat omistajaa käyneet kuulemma haastattelemassa nastojen tiimoilta. Suunnittelevat jotain nastarengasmaksua kaupunkiin..

Itselleni tuli pari kysymystä mieleen. Mikä on hiekoittamisen osuus pölystä (varsinkin jos sitä lisätään) ja miten aikovat käytännössä toteuttaa maksun keräämisen/valvonnan?
Kymmenen vuottahan tuollaisen toteuttamiseen varmaan käytännössä menee, mutta kartoitushanke siis käynnissä. Lienee tämä tutkimus..  http://www.nasta-tutkimusohjelma.fi/7 (http://www.nasta-tutkimusohjelma.fi/7)

On niiillä huvinsa...jokavuotinen uutinen pks:lla romanikerjäläisten lisääntymisen ja paapomisen lisäksi.

Ihan ite suoritetun käytännön havainnoinnin mukaan katujen ja teiden reunat, risteyskohdat ja ramppien reunat ovat täynnä hiekkaa ja sepeliä. Se siellä eniten pöllyää, varsinkin paripyörällisten ajoneuvojen ajaessa. Toki nastakin jyrsii tien ainesta, mutta jonkun tutkimuksen mukaan taas nimenomaan kitkarengas nostaisi lamellimuotojen takia sitä sitten ilmaan nastarenkaita enemmän. Kohta ne sitten varmaan laittavat rangaistusmaksut kaikille rengastyypeille.

Katujen siivoustahti täällä päin on käsittämättömän hidasta, sitä kun nopeutettaisiin ja vaadittaisiin jatkossa raskaammalle liikenteellekin talvirengaspakko, päästäisiin hiekkapölyongelmasta jo aika tavalla eroon. Ja niistä 7-8 miljardista autoilijoilta kerätystä potista pitäisi teiden päällystämiseen saada enemmän rahaa.

Toki itse voin siirtyä aivan hyvin jatkossa kitkarenkaisiin, mutta noissa pakotejutuissa en näe kyllä mieltä.

Ja kitkarenkailla ajaville pitäisi määritellä korotettu vakuutusmaksu, kun monet törttöilevät liikenteessä ja aiheuttavat vaaratilanteita tai hidastavat liikennettä?  ;D

Eli jossain muodossa joutuu joka tapauksessa maksamaan? Etelän kaupungissa nastarenkaita on paljon perustellumpi käyttää kuin pohjoisessa, jossa pääosin on lumisia teitä, joissa kitkarenkaat toimivat yhtä hyvin. Kaupungissa pitäisi suolata teitä enemmän, jos käytetään kitkoja, mutta se on auton kestävyyden kannalta huono vaihtoehto.

Lainaus käyttäjältä: Wilburi - 11.04.12 - klo:13:33
Ja kitkarenkailla ajaville pitäisi määritellä korotettu vakuutusmaksu, kun monet törttöilevät liikenteessä ja aiheuttavat vaaratilanteita tai hidastavat liikennettä?  ;D

Eli jossain muodossa joutuu joka tapauksessa maksamaan? Etelän kaupungissa nastarenkaita on paljon perustellumpi käyttää kuin pohjoisessa, jossa pääosin on lumisia teitä, joissa kitkarenkaat toimivat yhtä hyvin. Kaupungissa pitäisi suolata teitä enemmän, jos käytetään kitkoja, mutta se on auton kestävyyden kannalta huono vaihtoehto.

Siinähän ratkaistaan samalla Suomen ikääntyneen autokannan ongelma, ruostuneet autot pitää aiemmin vaihtaa uusiin ja autokanta nuorenee!! Eikö?? ;D ;D ;D

Kitkat vs nastat!! \o/  ;D

Useamman talven Helsingissä etu-&nelivedolla autoilleena totean että sellaista keliä ei ole vielä ollut etteikö kitkoilla pärjää aivan yhtä hyvin kuin nastoilla kunhan kuskilla on järki päässä. Ja missäs rengastutkimuksessa se todettiin että nastat ovat oikeasti paremmat jäällä kuin kitkat vain sen lyhyen ajan kun ne ovat uudet. Nastojen pito romahtaa todella nopeasti kitkoihin verrattuna. Tämä siis mutua kun en jaksa kaivaa ko. testiä. Tällä palstalla toki nastarenkaat vaihtuu uuteen joka syksy mutta sanoisin että 95% autoilijoista ajaa sakkorajalle asti.

Toki suuri osa pölystä on hiekotushiekkaa mutta huomaahan sen joka syksy kun hätäisemmät alkaa vaihtaa nastarenkaita alle niin tiellä lentävän paskan ja loan määrä nousee potenssiin kymmenen yhdessä viikossa vaikka missään ei ole hiekotettu. Eli kyllä ne nastat vaan aika lailla rouhii tietä hajalle ja pölyä ilmaan. Samaa vettä sieltä taivaalta tulee kesät & syksyt mutta vain syksyllä auto on kaamessa kunnossa yhden sateen jälkeen. Lisäksi on mainittava nastarenkaiden aiheuttama infernaalinen melu pääväylien varressa (Mäkelänkatu, Sörkan rantatie, Mechelininkatu yms.) jota saa siis sietää siksi kun Nurmijärveläiset eivät pääse pihastaan pois ilman nastoja  ;)

Eli minun puolesta +1 nastojen käyttökiellolle.

Lainaus käyttäjältä: Wilburi - 11.04.12 - klo:13:33
Etelän kaupungissa nastarenkaita on paljon perustellumpi käyttää kuin pohjoisessa, jossa pääosin on lumisia teitä, joissa kitkarenkaat toimivat yhtä hyvin.

Siellä etelän kaupungeissahan te (poljetulla) lumella ajatte. Täällä Pohjanmaalla ehditään tiet aurata puhtaiksi ennen kuin ne polkeentuvat ja pääosa kilometreistä kertyy kuitenkin pääteillä, joille suolaa kylvetään ihan riittämiin. Talvirengastestejä lukiessa on joskus tullut ihmeteltyä, miksi lumikeliä painotetaan lähes yhtä paljon kuin jäätä. Ei minulle ainakaan usein tule vastaan lumikeliä. Jää on se syy, miksi talvirenkaita käytetään ja miksi turvallisin valinta on nastarengas.

Lainaus käyttäjältä: nemos - 11.04.12 - klo:17:49
Siellä etelän kaupungeissahan te (poljetulla) lumella ajatte. Täällä Pohjanmaalla ehditään tiet aurata puhtaiksi ennen kuin ne polkeentuvat ja pääosa kilometreistä kertyy kuitenkin pääteillä, joille suolaa kylvetään ihan riittämiin. Talvirengastestejä lukiessa on joskus tullut ihmeteltyä, miksi lumikeliä painotetaan lähes yhtä paljon kuin jäätä. Ei minulle ainakaan usein tule vastaan lumikeliä. Jää on se syy, miksi talvirenkaita käytetään ja miksi turvallisin valinta on nastarengas.

Siellä pitkäperjaintanakaan mitään aurattu oltu  ;D ;D
19-tiellä kymmenen sentin loskaurat. Oli siinä kitkoillakin tekemistä  :D

OT: Ennen luulin että Misukat (Primacyt) olisivat hiljaiset. Eilen laitettiin alle Continental Premium Contact vitoset. Eukko sanoi tänä aamuna töihin jäädessään, että hän ei halua GLK:lla ajaa kun Eemeli on niin paljon hiljaisempi...  ::)

LainaaOT: Ennen luulin että Misukat (Primacyt) olisivat hiljaiset. Eilen laitettiin alle Continental Premium Contact vitoset. Eukko sanoi tänä aamuna töihin jäädessään, että hän ei halua GLK:lla ajaa kun Eemeli on niin paljon hiljaisempi..

Joo ja kaikki naiset ovat nuorena kauniimpia. ;) ;)

Naisten suusta kuulee totuuden. Minunkin vaimo sanoo aina, että kyllä H�,,N sitä keppia haluaa veivata, eikä joku muu automaatista puhumattakaan. ;D

Onko arvon arenalaisilla kokemuksia Vredestein Wintrac Extremeistä? Ovatko esimerkiksi Hakkapeliitta R:n veroiset kitkat?

Kuten jo muissa keskusteluketjuissa on tullut esiin, viime viikolla ilmestyivät vertailutestit uusimmista nastallisista ja nastattomista talvirenkaista.

Tuulilasi on ollut jo monta vuotta niin tiukasti turvallisuusnäkökohtiin vedoten nastarenkaiden kannalla, että lehti ei ole edes testannut kitkarenkaita. Vai olisiko kysymys testauskustannusten minimoimisesta?

Tekniikan Maailman uusimmassa testissä kouluarvosanat menivät näin:
- nastarenkaat: 6,9 - 8,5 (5 rengasmerkkiä vähintään 8,0)
- kitkarenkaat: 6,4 - 7,5

Tekniikan Maailman testiselostuksessa todetaan, että "Jokaisen on syytä tiedostaa se ikävä tosiasia, että kitkarenkaat valitsemalla saa renkaat, jotka ovat heikommin pitävät ja huonommat ajettavat talviaikaan oikeastaan jokaisella tienpinnalla."

Mutta ajomelussa ja vierintävastuksessa kitkat ovat ylivoimaiset! Siksi minulla on jo kolmannessa autossa peräkkäin kitkat (aiemmin nastat). Ehkä asiaa pitäisi jälleen harkita ja painottaa turvallisuutta enemmän kuin mukavuutta.

Lainaus käyttäjältä: vkjoki - 02.10.12 - klo:21:08
Tekniikan Maailman testiselostuksessa todetaan, että "Jokaisen on syytä tiedostaa se ikävä tosiasia, että kitkarenkaat valitsemalla saa renkaat, jotka ovat heikommin pitävät ja huonommat ajettavat talviaikaan oikeastaan jokaisella tienpinnalla."

Mikähän mahtanee olla tilanne toisena tai kolmantena talvena? Sulalla asfaltilla ajan kyllä  mieluimmin kitkarenkaalla. Jää ja kitkarengas on huono yhdistelmä, mutta eipä kulunut nastarengaskaan ole paljoa parempi. Paras rengas on harkitseva ja ennakoiva kuski.

^ Vuosi tai kaksi sitten TM:n testissä oli myös kuluneita renkaita, ja muistelen, että nastarenkaiden pito heikkeni renkaiden kuluessa paljon nopeammin kuin kitkarenkaiden pito.

Lainaus käyttäjältä: vkjoki - 02.10.12 - klo:21:57
^ Vuosi tai kaksi sitten TM:n testissä oli myös kuluneita renkaita, ja muistelen, että nastarenkaiden pito heikkeni renkaiden kuluessa paljon nopeammin kuin kitkarenkaiden pito.

Samaa muistelen, olisko se ollut niin että 40 tkm ajettuna ovat aika lailla tasoissa pidon suhteen.

Teknikens Världin testissä Continentalin nastarengas CWV2 suoriutui jarrutuksessa jäällä jo 10 tkm ajettuna heikommin kuin saman verran ajettu kitkarengas CVC5.

http://www.teknikensvarld.se/2010/10/15/11259/gamla-dubbdack-ar-farliga/ (http://www.teknikensvarld.se/2010/10/15/11259/gamla-dubbdack-ar-farliga/)

Käytännössä siis tyypillisellä suomalaisella ajomäärällä saa nastarenkaan valinnut nauttia ensimmäisen talven siitä nastojen tuomasta pitolisästä, kun taas toista talvea aloitettaessa olisi kitkarengas ollut jo jääpidoltaankin parempi vaihtoehto.

Velipoika on rengasliikkeessä töissä ja se on käännytetty kitkarenkaitten puolelle ja vieläpä koittaa muakin käännyttää.
Onneks sen verran virtaa pohojalaista junttiverta kehossa ettei tuu olemaan helppo toi käännytys.
Jotenkin ei vaan mene päähän että joku kumin läppänä pitäis paremmin ilman nastoja.
Kai nämä on niitä makuasioita mistä ei sovi kiistellä tai sit vaan pitäis koittaa oikeesti hyviä ja uusia kitkoja. Mutku ei niillä uskaltais kummiskaan ajaa  ???

Viime talven ajoin ensimmäisen kerran ikinä kitkoilla, Continentaleilla. Olen täysin vakuuttunut, ettei millään pinnalla; jäällä, lumella, sohjossa taiasfaltilla, ollut mitään eroa jarrutus- tai vetopidossa nastoihin verrattuna.

Liikenneympyrässä tai muussa vastaavassa tilanteessa huomasi, ettei sivuttaispitoa ollut kuten nastoissa. No, ensipelähdyksen jälkeen osasi ennakoida.

Eli jatkossakin mennän kitkoilla. Oli kyyti niillä sen verran mukavaa ja hiljasita (ainakin Superbissa), että pieni suuntavakavuuden puutos verrattuna kesärenkaisiin ei haitannut pätkääkän.

Lainaus käyttäjältä: jni - 03.10.12 - klo:21:11
Viime talven ajoin ensimmäisen kerran ikinä kitkoilla, Continentaleilla. Olen täysin vakuuttunut, ettei millään pinnalla; jäällä, lumella, sohjossa taiasfaltilla, ollut mitään eroa jarrutus- tai vetopidossa nastoihin verrattuna.

Liikenneympyrässä tai muussa vastaavassa tilanteessa huomasi, ettei sivuttaispitoa ollut kuten nastoissa. No, ensipelähdyksen jälkeen osasi ennakoida.

Eli jatkossakin mennän kitkoilla. Oli kyyti niillä sen verran mukavaa ja hiljasita (ainakin Superbissa), että pieni suuntavakavuuden puutos verrattuna kesärenkaisiin ei haitannut pätkääkän.

Sama vika. Itseä kitkat houkutti jo pitkään, ja tuo ylläkin mainittu ruotsalaisten vertailu oli viimeinen sykäys. Nyt yksi talvi kitkoilla takana, eikä paluuta nastoihin ole.

Hitto, pakko kai se on nykyaikaisia kitkoja ainakin kokeilla golfin alla, kun mukana tuli puoliksi ajetut CVC5:set. Itselläni käytetty kitkarengas on aiemmin ollut ihan surkea juurikin sivuttaispidon osalta. Pitkittäispitoahan niistä ei ole puuttunut. Nelivetojen hauskuutta en aio silti kitkoilla vähentää.

Olishan se toisaalta hienoa herätä uskomaan, että kiilottuneissa liikenneympyröissä ei 10tkm ajetut nastat toimi enää yhtään paremmin kuin vastaava tai jopa uusi kitkarengas. Mullahan renkaan ominaisuudet muuttuu suoraan vauhdiksi, eli helppo todeta pystyykö kitkalla liikkumaan yhtä "liukkaasti". Ennakoivasti ajan aina, mutta hissuttelua en kestä huonon hallittavuuden seurauksena.

Jengi ostaa talvirenkaita ja renkaidenvaihtosesonki on alkamassa. Kirjaanpa kertauksena muistilistaa talvirenkaista:

- jos arvostaa eniten hyvää pitoa liukkaimmilla keleillä (jää) ja pidon tasaisuutta, kannattaa valita nastat - jos taas vähäistä rengasmelua ja pientä vierintävastusta, kannattaa valita kitkat

- periaatteessa talvirenkaiden rengaspainesuositukset ovat samat kuin kesärenkaillekin, mutta pakkasen aiheuttamaan rengaspaineen laskuun voi varautua korottamalla rengaspainetta parilla kymmenyksellä

- siinä missä auto kulkee kesärenkailla kuin kiskoilla, talvirenkailla meno on aina enemmän tai vähemmän huojuvaa kuin veneellä - auton kulkua voin vakauttaa nostamalla rengaspainetta edessä 0,2 ja takana 0,3 barilla

Tossa eilen vaihtelin emännän Volvoon pari talvea (<20tkm) ajetut contin nastat alle. Ei se ihme että noitten pito romahtaa kitkojen tasolle kun katselee niitä nastoja - nehän oli järjestään ihan pyöreitä päistään... mihin semmonen enää puree. Kivat pienet viivat jättävät jäähän, muuta iloa ei noista nastoista enää ole.  ???

Lainaus käyttäjältä: MTu - 22.10.12 - klo:07:06
Tossa eilen vaihtelin emännän Volvoon pari talvea (<20tkm) ajetut contin nastat alle. Ei se ihme että noitten pito romahtaa kitkojen tasolle kun katselee niitä nastoja - nehän oli järjestään ihan pyöreitä päistään... mihin semmonen enää puree. Kivat pienet viivat jättävät jäähän, muuta iloa ei noista nastoista enää ole.  ???

Kyllä se kitkarengaskin huononee 20tkm jälkeen ihan yhtä paljon kuin piikkirengaskin.

Lainaus käyttäjältä: JS83 - 22.10.12 - klo:07:58
Kyllä se kitkarengaskin huononee 20tkm jälkeen ihan yhtä paljon kuin piikkirengaskin.

Eipä taida huonontua, ainakaan testien mukaan. Rengastyyppien välinen pitoero kapenee kulumisen myötä ja kitkarenkaat saavuttavat (ja ohittavat) nastat jossakin 40 tkm kohdilla muistaakseni.

Itse ostan joka talveksi uudet talvirenkaat. Pieni panostus kuitenkin autoilun kokonaiskustannuksissa. Samoin teen kesärenkaiden kanssa. En edes muista koska olisin ajanut kaksikin kesää samoilla renkailla. Tosin kesärengas kuluukin jo kesässä suht sileäksi ainakin omalla ajotyylillä. Hauskaa oli taas se, että autokin muuttui mukavan hiljaiseksi, kun vaihtoi nastarenkaat alle  :D.

Vuodesta 1997 pelkästään kitkoilla ajoa takana pk-seudulla ja nolla onnettomuutta.

Autoina Peugeot 406, Saab 9-3, MB A190 Automaatti (keskieurooppalaiset kitkat tuli mukana, en todellakaan suosittele käyttämään kokemusteni pohjalta), Golf IV Variant 4Motion, Golf Variant V DSG, Tiguan 4Motion DSG.

Ehkä n.20 ajopäivää on ollut jolloin olisi toivonut että alla olisi nastat. Tuolloin vaan entistäkin tarkempana tilannenopeuksien ja etäisyyksien kanssa.

Itse heitin kitkat toissapäivänä alle ja taas alkoi lähdes täydellinen hiljaisuus Tigun ohjaamossa. Osansa on pehmeämmällä kumiseoksella, osa 235/55/17-> 215/65/16 rengasleveyden ja profiilin muutoksella. Kulutus putoaa pari desiä samalla. Itse olen käyttänyt jo aika pitkään renkaissa ylipaineita, nyt kokeilussa 2,8 edessä ja 2,5 takana. Ainakaan oman kokemuksen mukaan renkaiden kulumisessa en ole huomannut lisäpaineella vaikutusta, mutta ajettavuus siirtyy pykälää lähemmäs kesärenkaita ja kulutukseen pieni positiivinen vaikutus. Ehkä liukkaimmilla keleillä kannattaisi vähän pudottaa paineita pidon lisäämikseksi.

Lisäys: Continental Conti Cross Contact Viking 4x4 VW:n Sima vanteilla nyt alla. Itse en käyttäisi SUV:ssa ihan tavallisia kitkoja. Näissä pitäisi olla vähän vahvempi runko lisäpainon ja mahdollisesti "maastomman" käytön vuoksi

Lainaus käyttäjältä: TAG - 22.10.12 - klo:12:30
Vuodesta 1997 pelkästään kitkoilla ajoa takana pk-seudulla ja nolla onnettomuutta.

Isoisä ajoi yli 70 vuotta autoilla pelkillä kesärenkailla.. Ei yhtään onnettomuutta..

Minkä merkkiset kitkat sinulla on^^.

Kitkoilla olen itsekkin ajellut jo vuosia enkä nastarenkaita kyllä osta.

TAGin viestiin sellainen kommentti, että itsellänikin on edessä talvirenkaiden uusinta Tiguun. Nastoilla on menty tähän asti, mutta nyt ajattelin päivittää kitkoihin. Renkaat tulevat olemaan Hakkapeliitta R:ät, mutta hiukan mietin vielä valintaa tavallisen ja Hakkapeliitta R SUVin välillä. Liikkeen mukaan tavallinen riittää ja Tigun painokaan ei merkittävästi eroa tavallisesta henkilöautosta. Haluaisin kuitenkin tietää tuleeko SUV renkaan myötä etua jämäkämmästä runkorakenteesta? Toisaalta normaalia 215 65 x 16 kokoa ei Hakkapeliitta R SUVista löydy, vaan sopivin koko 16" vanteelle olisi 215 70 R 16. Maavaraa tulisi tietenkin reilu sentti lisää, mutta kumpikohan olisi parempi ajettava?

Lainaus käyttäjältä: skula - 22.10.12 - klo:12:43
Isoisä ajoi yli 70 vuotta autoilla pelkillä kesärenkailla.. Ei yhtään onnettomuutta..

Niinpä ja varmaan ainoat turvallisuusvarusteet olivat jarrut joiden teho ei riittänyt kunnolla lukitsemaan renkaita ja moottoriteho joka ei riittänyt sutimiseen. :) . Hieno saavutus isoisältäsi! Varmaan hyviä vinkkejä olisi tullut tännekin.

Myös automäärä liikenteessaä oli aikoinaan pienempi ja autoissa oli paljon paremmat maavarat. Nyt kun katsoo vanhempia autoja, niin melkein kaikki olivat "SUV"-korkeuksissa tienpinnasta.

Edellisessä Golf Variantissa oli sporttialusta ja melkoisena pulkkana sillä sai lumisten aamujen liikenteessä kulkea. Tuntui, että alla oli kulmakunnan matalin maavara äänestä päätellen. Variantilla ei päässy aina kotiin asti perille maavarasta johtuen. Tuo oli suurin syy miksi nyt on Tiguan alla.

Sorry, meni vähän topikista sivuun

^^ Outlanderissa on alla Hakkapeliitta R SUV juurikin koossa 214 70 R16. Minusta ajettavuus on yllättävän jämäkkä. Tosin Mitsun 2WD -asennossa hieman kesärenkaita huojakammat, joten ajan koko ajan nelivedolla. Siitä huolimatta kulutus putosi litran satasella; on siis valmistajan lupauksella katetta.

Jämäkämpi runkorakenne ehkä saa aikaan sen, että eivät nuo ainakaan Mitsussa ole kesärenkaita hiljaisemmat. Ehkä vähän, mutta pienoinen ulina on kuultavissa. Ei tosin häiritsevästi.

Katsotaan nyt sitten, kuinka toimivat talvikeleissä.

Lainaus käyttäjältä: TAG - 22.10.12 - klo:13:46Edellisessä Golf Variantissa oli sporttialusta CHECK ja melkoisena pulkkana CHECK sillä sai lumisten aamujen liikenteessä kulkea. Tuntui, että alla oli kulmakunnan matalin maavara äänestä päätellen CHECK. Variantilla ei päässy aina kotiin asti perille maavarasta johtuen CHECK. Tuo oli suurin syy miksi nyt on Tiguan alla. EI VIEL�,, :(

nimim: "Minunkin seuraava autoni on kaupunkimaasturi"

Mitenkäs Michelinin kitkat, onko näkynyt testeissä? Jotkut pitää uuteen laittaa. Auto vaihtuu marraskuun alkupuolella, menen kesärenkailla siihen asti vaikka olisi mikä. ;)

Mä kyllä luottaisin niihin ilman testejäkin.
Ai on se kiva kun ei tarvi ressata talvirenkaista kun ne on alla jo valmiiksi.

Lainaus käyttäjältä: tsiih - 23.10.12 - klo:12:46
Mä kyllä luottaisin niihin ilman testejäkin.

+1

Oon tullu vähän siihen tulokseen, että Misukoissa on vähiten pettymisen vaaraa muutkin laatumerkit mukaan laskien. Harvemmin ne testivoittoja napsii, mutta ne on ollu järjestään pyöreitä ja pysyny vanteilla ilman poppakonsteja... mitä ei voi kaikista testivoittajista aina sanoa.

Viime syksynä hommatut Misukan kitkat alla, ja kaikinpuolin tyytyväinen niihin olen. Hyvät ajettavat, hiljaiset, ja ainakin viime talvena pito oli sellainen ettei osannu parempaakaan kaivata.  ;)

Joo ainakin pre-FL B8:ien omistajana en suoraan sanoen uskalla muita oikein ostaakaan. (malli äärimmäisen tärinäherkkä isolla rengaskoolla)
Conti varauksin toisena jos ei Misukalta sopivaa löydy.

Lainaus käyttäjältä: tet - 22.10.12 - klo:12:08
Eipä taida huonontua, ainakaan testien mukaan. Rengastyyppien välinen pitoero kapenee kulumisen myötä ja kitkarenkaat saavuttavat (ja ohittavat) nastat jossakin 40 tkm kohdilla muistaakseni.

Tuossa 40 tkm kohdalla keskimääräinen autoilija on ajanut talvirenkailla jo neljä vuotta tai enemmän. Alkaa olla aika vaihtaa jo muutenkin..
Tästä aiheesta olisi kyllä mielenkiintoista nähdä kunnollisia testituloksia.

Tiivistelmä Tekniikan Maailman talvirengasvertailusta v. 2010 (http://tekniikanmaailma.fi/autot/renkaat/tm-vertailu-talvirenkaat-2010)

Lisään tähän joitain mitattuja tuloksia ko. vertailusta; jätän siis huomiotta subjektiiviset, testikuljettajien antamiin arvosanoihin perustuvat mediaaniluvut. Kerron parhaan nasta-, ja parhaan kitkarenkaan tulokset, sekä kuluneiden renkaiden tulokset.

ABS-jarrutus jäällä, jarrutusmatka metreinä ( 20-5 km/h ):

Nokian Hakkapeliitta 7 ( nasta )     50,5
Continental ContiVikingContact 5 ( kitka )     68,0
Kulunut kitka 6mm     77,5
Kulunut nasta 6mm     80,3
Kulunut kitka 3mm     90,7
Kulunut nasta 3mm     97,4

ABS-jarrutus lumella, jarrutusmatka metreinä ( 35-5 km/h ):

Dunlop SP Ice Response ( nasta )     55,2
Continental CVC 5 ( kitka )     55,5
Kulunut kitka 6mm     60,1
Kulunut nasta 6mm     61,6
Kulunut kitka 3mm     65,9
Kulunut nasta 3mm     66,9

Väistökoe ( tulos kertoo, miten lähellä omalla kaistalla olevan esteen pystyy väistämään, kun auton sivuttaissiirtymä on saavuttanut 4m ) jäällä, matka metreinä ( aloitusnopeus 50 km/h ):

Nokian Hkpl 7 ( nasta )     30,6
Kulunut nasta 6mm     37,5
Continental CVC 5 ( kitka )    37,7
Kulunut kitka 6mm     39,5
Kulunut nasta 3mm     40,5
Kulunut kitka 3mm     44,2

Väistökoe lumella, matka metreinä ( aloitusnopeus 80 km/h ):

Gislaved Nord Frost 5 ( nasta )     36,8
Goodyear Ultra Grip Ice+ ( kitka )     37,3
Kulunut kitka 6mm     40,9
Kulunut nasta 6mm     42,6
Kulunut kitka 3mm     44,2
Kulunut nasta 3mm     45,2

Kiihdytys jäällä, aika sekunteina ( 5-20 km/h ):   

Nokian Hkpl 7 ( nasta )     6,3
Michelin X-Ice XI2 ( kitka )     8,6
Kulunut nasta 6mm     9,2
Kulunut kitka 6mm     10,2
Kulunut kitka 3mm     11,4
Kulunut nasta 3mm     12,1

Kiihdytys lumella, aika sekunteina ( 5-35 km/h ):   

Continental ContiIceContact ( nasta )     4,9
Continental CVC 5 ( kitka )     5,1
Kulunut kitka 6mm     5,3
Kulunut nasta 6mm     6,0
Kulunut kitka 3mm     6,2
Kulunut nasta 3mm     6,6

Jos jotakuta kiinnostaa, voin lisäillä asfalttikokeiden mittaustuloksia; tässä nyt numeroita talviolosuhteiden testeistä.




   

Hei. Paljonko kannattaa laittaa kitkarenkaisiin painetta, kyseess passat 2010, rengas koko 205/55/16. Bensatankinluukussa 2,5 mut eikös suositus ole vähän yli tämän? Paljonko yli?

Lainaus käyttäjältä: ahonekal - 24.10.12 - klo:05:49
Hei. Paljonko kannattaa laittaa kitkarenkaisiin painetta, kyseess passat 2010, rengas koko 205/55/16. Bensatankinluukussa 2,5 mut eikös suositus ole vähän yli tämän? Paljonko yli?

0,2 yli mutta itse lisään vasta kun tulee pakkaset.

^ Paineet on syytä mitata ennen ajoa siinä ulkolämpötilassa, jossa ajetaan. Eteen panisin 0,2 baria yli suosituksen ja taakse 0,3 yli. Sillä tavalla saa muuten epävakaita talvirenkaita hieman jämäköitettyä. Toki voi ajaa suosituspaineillakin, jos paineen nosto tuntuu täristävän liikaa.

Lainaus käyttäjältä: c-son - 03.10.12 - klo:20:49
Teknikens Världin testissä Continentalin nastarengas CWV2 suoriutui jarrutuksessa jäällä jo 10 tkm ajettuna heikommin kuin saman verran ajettu kitkarengas CVC5.

http://www.teknikensvarld.se/2010/10/15/11259/gamla-dubbdack-ar-farliga/ (http://www.teknikensvarld.se/2010/10/15/11259/gamla-dubbdack-ar-farliga/)

Käytännössä siis tyypillisellä suomalaisella ajomäärällä saa nastarenkaan valinnut nauttia ensimmäisen talven siitä nastojen tuomasta pitolisästä, kun taas toista talvea aloitettaessa olisi kitkarengas ollut jo jääpidoltaankin parempi vaihtoehto.

Tää olikin yllättävää että nasta menetti 10tkm matkalla 20 prosentia jarrutustehosta, kun kitka samalla ajomäärällä 7 prosenttia. Mites sitten kun ajetaan vielä toinen kymppitonni renkailla?

Lainaus käyttäjältä: Paha71 - 23.10.12 - klo:20:17

ABS-jarrutus jäällä, jarrutusmatka metreinä ( 20-5 km/h ):

Nokian Hakkapeliitta 7 ( nasta )     50,5
Continental ContiVikingContact 5 ( kitka )     68,0
Kulunut kitka 6mm     77,5
Kulunut nasta 6mm     80,3
Kulunut kitka 3mm     90,7
Kulunut nasta 3mm     97,4

Tässä käppyrää noista^

(http://imageshack.us/a/img90/5898/absjarrutusjllnastakitk.jpg)

Lainaus käyttäjältä: vkjoki - 24.10.12 - klo:08:15
^ Paineet on syytä mitata ennen ajoa siinä ulkolämpötilassa, jossa ajetaan. Eteen panisin 0,2 baria yli suosituksen ja taakse 0,3 yli. Sillä tavalla saa muuten epävakaita talvirenkaita hieman jämäköitettyä. Toki voi ajaa suosituspaineillakin, jos paineen nosto tuntuu täristävän liikaa.

Tähän on hyvä lisätä myös, että joissain renkaissa "ylipaine" voi yllättäin tehdä renkaasta epävakaan "leijujan". Esimerkkinä Contin IceContact DB nastakumi, joka oli aivan kauhea esim. 2.8barin paineilla sekä 195/65 Octaviassa että 205/55 Passatissa moottoritiellä. Kun pudotti kylmäpaineet muistaakseni jonnekin 2,2bar nurkille, järjetön vaeltelu hävisi lähes kokonaan. Vaikea käsittää tuota, koska luulisi rungon vakavoituvan paineen noustessa, mutta muutos oli päinvastainen tuossa renkaassa ajokäytökseen.

Seuraavana talvena milli pois kuluneena käytös asvaltilla parani entisestään, eli huojunta johtui kai pintakuvioinnin velttoudesta verrattuna jämäkkään (jopa epämukavan kovaan) XL-runkoon.

Lainaus käyttäjältä: vkjoki - 24.10.12 - klo:08:15
^ Paineet on syytä mitata ennen ajoa siinä ulkolämpötilassa, jossa ajetaan. Eteen panisin 0,2 baria yli suosituksen ja taakse 0,3 yli. Sillä tavalla saa muuten epävakaita talvirenkaita hieman jämäköitettyä. Toki voi ajaa suosituspaineillakin, jos paineen nosto tuntuu täristävän liikaa.

Kiitos vastauksista, pistin 2,7 kaikkiin pyöriin. Pakkasella sit tarkastus.

Sent from my GT-I9100 using Tapatalk 2

^ Ulkolämpötilan vaikutus on suunnille 0,1 baria 10 astetta kohti. Niinpä jos säädän paineet nollakelillä ja haluan varmistaa, että vielä 10 asteen pakkasellakin painetta on tarpeeksi, lisään paineisiin 0,1 baria pakkasvaraksi. Toinen mahdollisuus on panna nyt optimipaineet ja lisätä painetta sitten, kun mennään kunnon pakkaskeleihin. Tämä sama 0,1 barin sääntö kannattaa muistaa myös kesällä. Tai jos säätää paineita kohdalleen lämpimässä autotallissa.

Lainaus käyttäjältä: msvahn - 24.10.12 - klo:16:02
Tähän on hyvä lisätä myös, että joissain renkaissa "ylipaine" voi yllättäin tehdä renkaasta epävakaan "leijujan". Esimerkkinä Contin IceContact DB nastakumi, joka oli aivan kauhea esim. 2.8barin paineilla sekä 195/65 Octaviassa että 205/55 Passatissa moottoritiellä. Kun pudotti kylmäpaineet muistaakseni jonnekin 2,2bar nurkille, järjetön vaeltelu hävisi lähes kokonaan. Vaikea käsittää tuota, koska luulisi rungon vakavoituvan paineen noustessa, mutta muutos oli päinvastainen tuossa renkaassa ajokäytökseen.

Seuraavana talvena milli pois kuluneena käytös asvaltilla parani entisestään, eli huojunta johtui kai pintakuvioinnin velttoudesta verrattuna jämäkkään (jopa epämukavan kovaan) XL-runkoon.

Pirskales, laitoin juuri 2.8 Nokian seiskoihin ja autosta tuli kuin tulikin kauhea leijuja moottoritien 120 nopeudella. Voi hyvinkin johtua tuosta pintakuvion protestoinnista, rengas on suht matala 205/50-17 ja taitaa painoluokkakin olla iso.
Millään kyllä ei viitsisi pudottaa paineita noin alaskuin 2,2, ohjearvo on 2,5 (+ 0,2).

Lainaus käyttäjältä: Arcca - 24.10.12 - klo:20:49
Pirskales, laitoin juuri 2.8 Nokian seiskoihin ja autosta tuli kuin tulikin kauhea leijuja moottoritien 120 nopeudella. Voi hyvinkin johtua tuosta pintakuvion protestoinnista, rengas on suht matala 205/50-17 ja taitaa painoluokkakin olla iso.
Millään kyllä ei viitsisi pudottaa paineita noin alaskuin 2,2, ohjearvo on 2,5 (+ 0,2).

Joo, 50-sarjalaiseen 2,2 tuntuu liian vähältä, mutta kokeile pudottaa ainakin pari kymmenystä kokeeksi. Taisi mullakin Passatissa olla enemmän kuin 2,2 mutta Skodan alla 65-sarjan kumeissa paras ajettavuus oli tosiaan tuolla paineella. Tokana talvena nostin muistaakseni vähän.

Itsellä juurikin ContiIceContact koossa 215/55/16. Laitoin noin +10´C renkaille 2,7bar. Onko kokemuksia, onko tuo liikaa Continentalille tuossa koossa?

Lainaus käyttäjältä: jarsiv - 27.10.12 - klo:17:54
Itsellä juurikin ContiIceContact koossa 215/55/16. Laitoin noin +10´C renkaille 2,7bar. Onko kokemuksia, onko tuo liikaa Continentalille tuossa koossa?

Huomaat kyllä jos auto hakee moottoritiellä sivutuulimaisesti huojuen. En pudottaisi paineita kokeilematta alemmas, koska jämäkämpihän se on muuten ajella ja vierintävastus pienempi.

Joo, pitää tunnustella kunhan saa renkaat ajettua sisään.

Muuten on tuntunut olevan ok tuo paine, mutta rampeissa kyllä tuntuu että nastojen varassa on paino vielä. Nastat eivät ole varmaan vielä 300km aikana hakeneet paikkaansa. Jatketaan rauhallista ajelua vielä.

Kysyin suoraan Nokian tehtaiden tekniseltä osastolta, mitä havaintoja heillä on siitä, että rengaspaineen nosto suosituksesta 0,2-0,3 baria korkeammaksi tekisi auton kulusta entistä epävakaamman.

Tehtaalta vastattiin, että Nokian tehtaiden koeajoissa tuollaista ilmiötä ei ole tullut esille, ja että suositus 0,2-0,3 barin lisäpaineesta talvirenkaisiin on oikea. Nokian vastauksessa todettiin lisäksi, että liian pienen paineen vaikutus sen sijaan ääritilannekäytökseen melko suuri, eli renkaan reagointi ohjaukseen muuttuu selkeästi myöhästeleväksi.

En ole minäkään törmännyt piirteeseen millään muilla renkailla, mutta kahden eri auton ja rengassarjan otannalla näyttää olevan conti ice contactin ominaisuus.

Lainaus käyttäjältä: msvahn - 24.10.12 - klo:16:02
Tähän on hyvä lisätä myös, että joissain renkaissa "ylipaine" voi yllättäin tehdä renkaasta epävakaan "leijujan". Esimerkkinä Contin IceContact DB nastakumi, joka oli aivan kauhea esim. 2.8barin paineilla sekä 195/65 Octaviassa että 205/55 Passatissa moottoritiellä. Kun pudotti kylmäpaineet muistaakseni jonnekin 2,2bar nurkille, järjetön vaeltelu hävisi lähes kokonaan. Vaikea käsittää tuota, koska luulisi rungon vakavoituvan paineen noustessa, mutta muutos oli päinvastainen tuossa renkaassa ajokäytökseen.

Tällaisista kokemuksista tietoisena ajoin viime talven uusilla IceContacteilla maltillisilla 2,4 barin paineilla. Autona A6 ja rengaskoko 225/55R17. Nyt ajattelin kokeilla 2,7 baria ja ajettavuus oli kamalaa vaappumista. Alensin 2,3 bariin ja tilanne korjaantui. Erikoinen ilmiö Contissa tämä.

Minun leijuminen noksu seiskoilla taisikin enimmäkseen johtua navakasta tuulesta, nyt tyynellä ajaessa on ollut siedettävämpi tasaisella tiellä.

Mutta täysin tyytyväinen en ole suuntavakavuuteen: Esimerkiksi tänään pidin rattia täysin paikoillaan ajaessa nelosmotarin loivissa urissa, auto kiipesi uran reunaa ylös, kääntyi sitten itsekseen takaisin kun urasta oli noustu tarpeeksi, uran pohjan yli uran toiselle reunalle ja taas takasin. Sivuttais siirtymä vajaa metri. Näin meno jatkui puolelta toiselle about puoli kilometriä ennenkuin tie kallistui niin paljon että auto nousi pois urasta ja "hauskuus" lopetettava. Ja kokoajan ratti siis tiukasti paikoillaan.

Lainaus käyttäjältä: vkjoki - 29.10.12 - klo:09:00
Kysyin suoraan Nokian tehtaiden tekniseltä osastolta, mitä havaintoja heillä on siitä, että rengaspaineen nosto suosituksesta 0,2-0,3 baria korkeammaksi tekisi auton kulusta entistä epävakaamman.

Tehtaalta vastattiin, että Nokian tehtaiden koeajoissa tuollaista ilmiötä ei ole tullut esille, ja että suositus 0,2-0,3 barin lisäpaineesta talvirenkaisiin on oikea. Nokian vastauksessa todettiin lisäksi, että liian pienen paineen vaikutus sen sijaan ääritilannekäytökseen melko suuri, eli renkaan reagointi ohjaukseen muuttuu selkeästi myöhästeleväksi.

Tuo 0,2 barin nostosuositus koskee ainoastaan nastarenkaita, ei kitkoja.

Lainaus käyttäjältä: skriko - 29.10.12 - klo:20:47
Tuo 0,2 barin nostosuositus koskee ainoastaan nastarenkaita, ei kitkoja.

Niinkö? Olen luullut pakkasilman vaikuttavan samalla tavalla renkaan paineistukseen riippumatta siitä, onko siinä nastat vai ei.

Continentalin suositus nasta- ja kitkarenkaiden paineiksi tulee tässä:

LainaaVäärät ilmanpaineet vaikuttavat auton ajokäyttäytymiseen ja renkaiden ennenaikaiseen kulumiseen. Pakkanen laskee ilmanpaineita n. 0,1 baria/ -10 astetta. Talvirengaspaineiksi suosittelemme 0,2 - 0,3 baria autonvalmistajien kesärenkaille tarkoitettuja paineita enemmän.

Näin Continentalilta selitettiin Continentalin talvirenkaiden ajokäytöstä:
- pohjoismaiset talvirenkaat tuntuivat aina erittäin epävakailta kesärenkaisiin verrattuna
- auton ajokäytöstä voi vakauttaa nostamalla rengaspainetta muutamalla kymmenyksellä
- rengaspaineen pienentäminen tekee renkaasta entistäkin epävakaamman
- rengaspaineen nostaminen 0,5 barilla suositellusta pienentää vierintävastusta 5 % ja paineen laskeminen 0,5 barilla kasvattaa vierintävastusta 10 %:lla
- jos rengaspainetta laskee, vaarana on myös renkaan epätasainen kuluminen ja nastarenkailla lisäksi nastaulkoneman kasvu ja nastojen irtoaminen
- jos renkaan käytös ei muutaman barin kymmenyksen paineen noston jälkeen kertakaikkiaan tyydytä, ainoa ratkaisu on hankkia keskieurooppalaistyyppiset kitkarenkaat (vkjoen kommentti: näiden pito-ominaisuudet talvikeleillä ovat kuitenkin surkeat pohjoismaisiin renkaisiin verrattuna)

Renkaina nokia hakkapeliitta 7 nastat. Aika lötköltä tuntuu ajaa yli 80 nopeuksissa. 60kmh vauhdissakin äkkinäisellä ohjausliikkeellä saa aikaan tunteen, että koko auto lähtee alta. Leijumisen tunteesta jotkut taitaa puhua? 100kmh vauhdissa rupee huomaamaan jo erittäin selvästi suoraan ajaessakin tämmöstä pientä suunta herkkyyttä. Jos 100kmh vauhdista tekee nopean väistöliikkeen ensi toiseen suuntaa ja sitten takaisin, niin jää auto hetkeksi huojumaan ja ohjaus todellakin tuntuu hitaalta. Lienee kuitenkin normaalia talvirenkailla? Mutta ilmeisesti voisi vähän saada hillityksi paineita nostamalla. Tällä hetkellä 0.2bar kesäsuosituksen yli. Paljon sinne uskaltaa tästä vielä lisää laittaa ja mistä kannattaisi ensin lähteä kokeilemaan? Auto on siis uusi Golf VII.

^ Talvirenkaat rakennetaan tarkoituksella sellaisiksi, että niiden sortokulma on suuri eli auto ei käänny niin paljoa kuin rengas kääntyy. Tällä ominaisuudella parannetaan pitoa. Samalla auton suuntavakaus heikkenee ja auto alkaa "leijua". Keskieurooppalaisissa talvirenkaissa ja kesärenkaissa rengas pitää asvaltilla hyvin joka tapauksessa, joten rengas voidaan rakentaa niin, että sortokulma on pieni. Samalla suuntavakaus ja reagointi ohjausliikkeisiin paranevat.

Kyllä rengaspainetta uskaltaa lisätä paljon enemmänkin yli perussuosituksen kuin tuon 0,2 baria. Mutta jo 0,2:nkin lisäyksen huomaa lisääntyneenä täristyksenä. Siis oma mukavuudenhalu ratkaisee, paljonko painetta voi nostaa.

Lainaus käyttäjältä: Golffari7 - 28.11.12 - klo:19:48
Paljon sinne uskaltaa tästä vielä lisää laittaa ja mistä kannattaisi ensin lähteä kokeilemaan? Auto on siis uusi Golf VII.

vkjoki puhui asiaa, taas. Kun kerran sinulla on renkaiden käyttäytyminen autossasi noin hyvin tiedossa, niin kokeile muuttaa paineita pikkuisen kerrallaan. Testilenkkiä ja taas uutta kokeilua. Sillä sinä löydät autosi, renkaittesi ja omien vaatimustesi tasapainon.

Itselläni jouduttiin asentamaan talvirenkaat kesävanteiden päälle väliaikaisesti koska tilaamani talvivanteet myöhästyivät. Jälkiristyskin jäi tekemättä kun ajattelin, että kohta täytyy kuitenkin käydä rengasliikkeessä vaihdattamassa uudet vanteet. Nyt on kuitenkin kesävanteilla rullattu jo monta sataa kilometriä ja uudet vanteetkin saan vasta parin viikon kuluttua. Kannattaako tuo jälkikiristys käydä teettämässä vielä tässä vaiheessa vai onko turha reissu?

Lainaus käyttäjältä: Antero - 29.11.12 - klo:11:50
Itselläni jouduttiin asentamaan talvirenkaat kesävanteiden päälle väliaikaisesti koska tilaamani talvivanteet myöhästyivät. Jälkiristyskin jäi tekemättä kun ajattelin, että kohta täytyy kuitenkin käydä rengasliikkeessä vaihdattamassa uudet vanteet. Nyt on kuitenkin kesävanteilla rullattu jo monta sataa kilometriä ja uudet vanteetkin saan vasta parin viikon kuluttua. Kannattaako tuo jälkikiristys käydä teettämässä vielä tässä vaiheessa vai onko turha reissu?

Siis luinko oikein? Meinaatko tosissaan kuluttaa aikaa/rahaa ja mennä rengasliikkeeseen teettämään jälkikiristyksen? Eikö tuon hoida öbaut viidessä minuutissa omalla rengasraudalla siinä omalla parkkipaikalla?




Ja perään hymiöitä ettei mene tappeluksi.  ;) ;) ;)

Lainaus käyttäjältä: JarnoF - 29.11.12 - klo:12:00
Siis luinko oikein? Meinaatko tosissaan kuluttaa aikaa/rahaa ja mennä rengasliikkeeseen teettämään jälkikiristyksen? Eikö tuon hoida öbaut viidessä minuutissa omalla rengasraudalla siinä omalla parkkipaikalla?




Ja perään hymiöitä ettei mene tappeluksi.  ;) ;) ;)

Rengasliikkeet tekevät tämän tarkastuksen yleensä ilmaiseksi jos renkaat on heillä asennettu (tämä kokemus on Espoon Euromasterista)..

Joo eikai se mitään maksa ja olisivat ainakin varmasti kunnolla kiristetty.

Lainaus käyttäjältä: Antero - 29.11.12 - klo:12:12
Joo eikai se mitään maksa ja olisivat ainakin varmasti kunnolla kiristetty.

Maksaahan se aikaa ja bensaa?

Lainaus käyttäjältä: Antero - 29.11.12 - klo:12:12
Joo eikai se mitään maksa ja olisivat ainakin varmasti kunnolla kiristetty.

Eli ylikiristetty. ::) Yleensähän nuo vetävät varman päälle jo asennuksessa, siis aivan liian kireälle.

Osaako joku sanoa mistä saisi Hakkapeliitta R:ää halvimillaan? Keskieurooppalaiset Continentalin kitkat ovat lähinnä vitsi Suomessa.

^ En tiedä, mistä saa edullisimmin, mutta Autohuolto K. Ylösen hinnat ovat hyvä vertailukohta:
http://www.ylonen.net/index.php?option=com_content&view=article&id=3&Itemid=5 (http://www.ylonen.net/index.php?option=com_content&view=article&id=3&Itemid=5)

Täällä on Sciroccon alla Michelin x-ice north xin2 renkaat kokoluokkaa 205/55-17, rengaspaineet 2.8 (ohje rengasvalmistajan ei ajoneuvon).

Keskustelin tuossa viikolla tunnetun rengasvalmistajan testikuljettajan kanssa. Testikuljettaja kertoi, että kaiket päivät, viikot ja kuukaudet testataan aamusta iltaan. Tässä yhteenvetoa keskustelusta:

Testiolosuhteet: Talvirengastestejä tehdään tyynellä ja tuiskussa, puhtaalla alustalla ja lumipöperössä, jäällä ja asvaltilla, ala- ja ylämäissä. Toistoja, toistoja, toistoja. Jos joku siviiliautoilija vain yhdellä vedolla saa selville, onko talvirengas hyvä vai surkea, testikuljettajan paikan saa varmasti :) , koska kerrasta tietävä tulee rengasvalmistajalle edulliseksi.

Testiautot: Renkaiden ominaisuudet eivät muutu sen mukaan, minkä automerkin alla ne ovat. Testiautoissa pitää olla tunnokas, laadukas alusta, joten halvimpia autoja ei käytetä. Käytössä ovat mm. VW Polo, Ford Fiesta, Ford Focus, Audi A3, Porsche Cayenne.

Kitkat vai nastat: Ammattitestaajat käyttävät omissa autoissaan kitka- ja nastarenkaita sen mukaan, haluavatko renkaiden olevan hiljaiset vai mahdollisimman pitävät. Siis valintakriteerit ovat aivan samat kuin siviiliautoilijoillakin.

Lehtien rengastestit: Ei autolehtien testituloksiin kiinnitetä suuremmin huomiota, vaikkakin mukavaahan se on, jos oma rengasmerkki menestyy.

Kilpailijoiden talvirenkaat: Pakko myöntää, että kaikki tunnetut rengasvalmistajat valmistavat hyviä talvirenkaita.

^oliko testaajalla mitään näkemystä talvirenkaisiin sopivista paineista? Täälläkin useat kuskit ovat raportoineet isoistakin muutoksista renkaan käytöksessä kun nostetaan tai lasketaan paineita.
Tätä olen myös miettinyt rangastestien yhteydessä, eli ajetaanko kaikkia renkaita samoilla auton speksin mukaisilla paineilla vai renkaan valmistajan ilmoittamilla? Ainakaan TM:n testistä en löytänyt asiasta mainintaa. Tuntuisi loogiselta, että esimerkiksi suuntavakavuus paranee paineita nostamalla ja lumipito puolestaan ehkä heikkenee. Tai toisinpäin mutta jokatapauksessa väärin valitulla paineella rengas ei pärjää kaikilla osa-alueilla parhaansa mukaan..

^

Tuotekehitykseen liittyvissä koeajoissa käytettävät rengaspaineet: Rengaspaineina käytetään autonvalmistajan painesuosituksia. (vkjoen lisäys: Siis renkaiden ominaisuudet kehitetään sellaisiksi, että rengas toimisi mahdollisimman tasapainoisesti nimenomaan autonvalmistajan antamilla suosituspaineilla.)

TM:n testeissä käytettävät rengaspaineet: Talviautotestissä TM käyttää rengasvalmistajan painesuosituksia, mutta syksyisessä kahdenkymmenen rengasmerkin vertailutestissä ilmeisesti testiauton valmistajan (VW, Ford tai Audi) suosituksia.

Ostin alkusyksystä talouden "kolmosautoksi" -01:sen variant golffin. Siinä tuli mukana pari talvea ajetut puolikuntoiset 6-7mm Contin CVc5:set kitkat -09 vuoden lopun paistolla eli 3v. valmistuksesta. Niillä liukastellut nyt alkutalven ja onhan ne kiilottuneella tiellä ja liikenneympyröissä ihan onnettomat.

Näin ilmoituksen vanhoista peltivanteista golffiin ja hain ne pois siinä toivossa, että hommaan niihin uudet talvikumit. Päällä niissä olikin 6v. vanhat Hakkapeliitta 5:set, joissa niin ikään 6mm pintaa ja ehkä 5-10% hävinnyt nastoista. Löin ne alle vertailun vuoksi ja nehän toimii selkeästi paremin kuin nuo kitkat! Suoralla jarrutus ja kiihdytyspito on aavistuksen heikompi, mutta senhän nyt voi tietää jo testien, iän ja sukupolven takia. Sen sijaan sivuttaispito on aivan uskomattomasti parempi. Noilla puskeminen ja perän irtoaminen on vähäisempää ja pito on koko ajan ennustettavissa ja tasainen.

Uskon, että täysin uusi kitkarengas olisi vanhoja CVC5:ia parempi, mutta juuri tuo sivuttaispito on se, jota itse arvostan. Pitkittäispidossa harvoin tulee yllätyksiä, kun ennakoivalla ajolla osaa hidastella riittävän ajoissa. Sivuluisut liikenneympyröissä, mutkissa ja risteyksissä sen sijaan olivat hetkiä, joissa kitkoilla pääsi hetkeksi matkustajan rooliin.

Itse olisin noilla Conteilla pärjäillyt "kakkosauton" ajelut, mutta vaimo ei enää suostunut tuolla liikkumaan esim. kauppareissuja, johon koko laite on erityisesti hankittu.
Tavallaan harmittaa, että taas petyin kitkoihin, kun olin ajatellut sellaisia jossain vaiheessa kokeilevan omassa Audissani. Jos, ne kahden talven jälkeen ovat jo tuollaiset luistimet, ei ne ekan talven jälkeenkään voi enää kovin kummoiset olla.  :-\

Sanoo testit ja mittaustulokset mitä tahansa vanhojen renkaiden vertailusta, niin käytännön ajossa ero on edelleen nastojen hyväksi selkeä.

^Ei varmaan kannata noita kokemuksia yleistää koskeviksi kaikkia talvirenkaita kohtaan? Itse olen nyt pari kertaa ajanut kaverin autoa (sama malli kuin oma) ja omasta mielestäni kaverin kitkat pitävät sivuttaissuunnassa ihan yhtä hyvin kuin omat nastat, mutta hakkaavat nastat pitkittäispidossa asfaltilla ja lumipöperössä. Kaverilla contin kitkat kokoa 205/50/17 ja itsellä contin WinterViking 2 nastat koossa 225/45/17. "Pääkallokelillä" en ole kitkoilla vielä ajanut, mutta ns. normaaleissa talviolosuhteissa pidän kitkoista enemmän. Ovat paljon hiljaisemmat kuin nastat, joskin ovat 2cm kapeammat. Kaverilla vuoden vanhat kitkat, omat nastani ovat kaksi talvea ajetut.

En ollut aiemmin kitkoilla satunnaisia koeajoja enempää ajellut, joten ihan oman sivistyksen vuoksi ostin nyt kokeeksi sellaiset, Michelinit. Ajourissa, siis karhealla jäällä, noiden vetopito on yhtä huono kuin väistyneissä kuusi vuotta vanhoissa nastarenkaissa. Muuten pito on tuntunut kelvolliselta. Näin siis uutena.

Sääli jos noilla ei enää kolmantena talvena tee mitään; Alkaa autoilun kustannutkset äkkiä nousemaan jos talvirengaskulut on ~300e/vuosi.

Lainaus käyttäjältä: Emil Eagle - 16.12.12 - klo:21:20
En ollut aiemmin kitkoilla satunnaisia koeajoja enempää ajellut, joten ihan oman sivistyksen vuoksi ostin nyt kokeeksi sellaiset, Michelinit. Ajourissa, siis karhealla jäällä, noiden vetopito on yhtä huono kuin väistyneissä kuusi vuotta vanhoissa nastarenkaissa. Muuten pito on tuntunut kelvolliselta. Näin siis uutena.

Sääli jos noilla ei enää kolmantena talvena tee mitään; Alkaa autoilun kustannutkset äkkiä nousemaan jos talvirengaskulut on ~300e/vuosi.

Ruotsissa tekivät testit, jossa muistaakseni 10tkm matkalla kitkat menittivät ominaisuuksistaan 7% ja nastarenkaat 20%. Eli tuon pohjalta mitä pidempi aika kuluu, sitä paremmat samaan aikaan hommatut kitkat ovat nastarenkaisiin nähden.

Lainaus käyttäjältä: TAG - 16.12.12 - klo:21:43
Ruotsissa tekivät testit, jossa muistaakseni 10tkm matkalla kitkat menittivät ominaisuuksistaan 7% ja nastarenkaat 20%. Eli tuon pohjalta mitä pidempi aika kuluu, sitä paremmat samaan aikaan hommatut kitkat ovat nastarenkaisiin nähden.

On tullut kokeiltua kitkarenkaita ja nastarenkaita, en enään osta kitkarenkaita vaikka ruotsalaiset mitä sanoisi. 40tkm kun ajaa autolla niin renkaat pitää olla hyvät, aina on lähdettävä oli keli sitten mikä hyvänsä.

Itse arvostan pitoa juuri silloin, kun on ne pahimmat kiilottuneet kelit. Normitalvessa molemmilla toki pärjää, mutta tuo kitkojen ailahtelevampi sivuttaispidon vaihtelu on mielestäni ikävä.

Hiljaiset nuo Contit kylläkin oli meluisan Golf IV:sen alla. Samoin jäisellä karhealla asvatilla pitkittäispito yllättävän hyvä (vähintäänkin sama kuin nastoilla). Kuorma-autojen tamppaamat risteykset ja pöperölumen alla oleva kiilottunut asfaltti taas ei niin kivoja alustoja.

Nuo mittaustulokset testeissä antavat suuntaa miten rengas muuttuu ja käyttäytyy eri olosuhteissa sekä vanhetessaan. Käytännön ajossa ero oli kuitenkin yllättävä, kun oletin vanhojen kovettuneiden hakkapeliittojen olevan täysin surkeat, mutta niillähän pystyi ajelemaan norminopeuksilla risteyksiin ilman yllättäviä luisuja.

Kaivoin tästä ketjusta Paha71:sen postaaman TM:n 2010 vuoden testin vanhoilla ja uusilla renkailla.

Tuostahan se paistaa parhaiten, eli vanha 6mm nasta on uuden kitkan tasolla väistössä ja koko elinkaarenkin vertailupariaan parempi.
Pitkittäispidossahan se huonenee enemmän.

LainaaVäistökoe ( tulos kertoo, miten lähellä omalla kaistalla olevan esteen pystyy väistämään, kun auton sivuttaissiirtymä on saavuttanut 4m ) jäällä, matka metreinä ( aloitusnopeus 50 km/h ):

Nokian Hkpl 7 ( nasta )     30,6
Kulunut nasta 6mm     37,5
Continental CVC 5 ( kitka )    37,7
Kulunut kitka 6mm     39,5
Kulunut nasta 3mm     40,5
Kulunut kitka 3mm     44,2

Nyt kun omassani olevilla Contin CV5:lla on tullut kilsoja enemmän, niin niiden pito on parantunut talvikelissä selvästi. Oikeastaan voisi sanoa, että täällä pääkaupunkiseudun lumikaaoksessa ne ovat parhaimmillaan pakkaskelissä. Sivuttaispitokin on ihmeen hyvä, samoin liikeellelähtökyky. Continentalin 5-kitka on allergisin sohjolle ja jonkin verran sellaiselle puuterimaiselle lumimössälle jonka seassa on suolaa. Sohjoliirrolle maantienopeuksissa tämä rengasmalli on ainakin 205-leveänä herkempi kuin vaikkapa Nokian 7-nasta tai wanha RSI-kitka. Mutta, eteenpäin on päästy aivan ok ja ainoa rajoittava tekijä on ollut vain henkilöauton maavara auraamattomilla sivukaduilla.

Katsotaan nyt sitten milloin tulee ne suojasäät vesisateineen ja kiillottuvine jääpintoineen, siinä varmasti eroa alkaa löytymään nastan eduksi.

Jos pidän autoa kauemmin, niin max 2 talvea näillä ajan ja sitten vaihtoon, ainakin Nokian RSI:ssä kolmas talvi oli liikaa jääpidon osalta. Kalliiksihan se tulee, mutta jos nämä nyt osoittautuvat jatkossa jääkelissäkin siedettäviksi, en herkästi kyllä palaa nastoihinkaan, on se äänettömyys kivaa.

Lämmin alkutalvi oli kyllä melkoista myrkkyä ainakin omille kitkoilleni vaikka laitoinkin ne alle vasta Loka-Marraskuun vaihteessa. Sillon toki tuli lunta taivaalta ja sitten alkoikin pitkät vesisateet. Ocussa alla olevat Hakkapeliitta-kitkat olivat (taas) aivan liian pehmeät ja tunnottomat ennen kuin nyt on tullut kunnon pakkaset.

Kyseiset kitkat ovat alla nyt kolmatta talvea ja ikääntymisen myötä tuntuu niiden herkkyys lämpötilalle lisääntyneen. Kaupunkiajossa ei niinkään huomaa mitään mutta maantienopeuksissa 80-100 km/h tuppaavat "hakemaan" koko ajan jos on vain muutama aste pakkasta tai nollakeli ja ohjata saa koko ajan. Rengaspaineilla pystyy hieman korjaamaan, itse laitoin lämpöisillä keleillä reilut ylipaineet. Vakautti hieman menoa mutta en silti ollut tyytyväinen. Pahin yhdistelmä tuntuu olevan lämmin keli (hieman plussan puolella), sohjoinen tienpinta ja kova tuuli. Tänään kun oli parikymmentä astetta pakkasta niin oli suorastaan nautinto ajaa, piti tehdä ylimääräinen lenkki jo sen vuoksi. Ajotuntuma oli erittäin tarkka jo näillä pakkasilla.

Nämä ovat ensimmäiset kitkarenkaat ja olen muuten ollut erittäin tyytyväinen. Ainoastaan rassaa nuo ilmojen lämpenemiset syys- ja kevättalvella jolloin ainakin päivisin käväistään plussan puolella tai nollan tuntumassa. Tuntuu että Nokian kitkat eivät yksinkertaisesti toimi silloin ja tuntuma tiehen häviää. Parhaimmillaan ovat kun pakkasta on V�,,HINT�,,�,,N 10 astetta. Tuo on ainoa syy miksi olisin valmis palaamaan nastarenkaisiin. Nastarenkaat kun eivät tunnu olevan yhtä herkkiä kelien lämpenemiselle...

Eli kitkarengas on puhtaasti pakkaskelien rengas, ainakin Nokialainen...

Lainaus käyttäjältä: Skodailija83 - 20.12.12 - klo:00:51

Eli kitkarengas on puhtaasti pakkaskelien rengas, ainakin Nokialainen...

Oot asian ytimessä. Nokian löysät paskat, jotka mulla on itellänikin, ovat aivan väärä lähtökohta arvostella kitkarenkaita yleensä.

Lainaus käyttäjältä: Skodailija83 - 20.12.12 - klo:00:51
Parhaimmillaan ovat kun pakkasta on V�,,HINT�,,�,,N 10 astetta. Tuo on ainoa syy miksi olisin valmis palaamaan nastarenkaisiin. Nastarenkaat kun eivät tunnu olevan yhtä herkkiä kelien lämpenemiselle...

Eli kitkarengas on puhtaasti pakkaskelien rengas, ainakin Nokialainen...

Ei kannata yleistää. Continental cv5 on ainakin erinomainen myös lumettomilla plussakeleillä, vakaa ajettava ja ylilöysyys loistaa poissolollaan. Totta kai pohjoismainen kitka on aina pehmeämpi kuin kesärengas, se on vaan pakko hyväksyä, mutta Conti ainakaan ei ole liian löysä ajettavuuden kustannuksella. Ainakin tähän automalliin sopii mainiosti ja näillä aidoilla talvikeleillä tosi maukas ajaa. Ylämäkiinkin lähtee kivuitta liikkeelle ja täällä pks:lla on ollut koko joulukuu todellista raakaa kenttätestausaikaa.Ainoa kompastuskivi CV5:lle on paksu sohjomössöpatja, siinä saa olla varovaisempi.

Katsotaan seuraavaksi märkä kiillottunut peilijää, kunhan semmoinen keli tulee ja arvioidaan se puoli sitten...

Mukava kuulla tuollaisia kokemuksia Contin kitkoista. Yhden käytettynä ostetun auton mukana on tullut kitkat, joilla ajoin sen, mitä ko. autolla talvella ajoin, mutta nyt ostin ensimmäistä kertaa itse kitkat. Eli tulevaan seiskaan tuli hankittua rengasliikkeestä Contin 15" kitkat. Kokemuksia odotellessa...

Lainaus käyttäjältä: Ocu_P - 20.12.12 - klo:09:35
Mukava kuulla tuollaisia kokemuksia Contin kitkoista. Yhden käytettynä ostetun auton mukana on tullut kitkat, joilla ajoin sen, mitä ko. autolla talvella ajoin, mutta nyt ostin ensimmäistä kertaa itse kitkat. Eli tulevaan seiskaan tuli hankittua rengasliikkeestä Contin 15" kitkat. Kokemuksia odotellessa...

Kokemukseni koskevat rengaskokoa 205/55/16, en tiedä menettääkö jotakin jämäkkyydessä sitten 65-sarjan profiililla, mene ja tiedä. Kuunnellaan Ocu-P kokemuksiasi! :)

Jos nyt tuleekin joulunaikana tehtyä kaupat 17-tuuman Volvo-vanteista niin ehdottomasti edelleen tulee alle kitkat...

Lainaus käyttäjältä: tsiih - 20.12.12 - klo:06:48
Oot asian ytimessä. Nokian löysät paskat, jotka mulla on itellänikin, ovat aivan väärä lähtökohta arvostella kitkarenkaita yleensä.

"Löysät paskat" on juurikin tuo tunne mitä olen itsekin tuntenut. Ocu oli kesällä erinomainen ajettava Continentalin EcoContacteilla mutta kun kaivoin varastosta nuo Hakkapeliitan kaksi talvea ajetut kitkamössöt niin sen jälkeen muuttui meno aika vellovaksi.

Mutta kuten kirjoitin, nyt on tilanne aika lailla kohdillaan kun tuli ainakin tänne Lpr:n seudulle nämä yli 10 asteen pakkaset. Keväällä on varmaankin taas samat ongelmat kun kelit lämpenee ja aurinko alkaa helottamaan. Täytyy koittaa sitten vaan kärvistellä ja aikaistaa kesärenkaiden allelaittoa mahdollisuuksien mukaan mutta varmaa on jo tässä vaiheessa että ensi talvena ei meikäläisen auton alla Nokian kitkoja nähdä. Nämä pari talvea riittävät...

Kyllä renkaat pitää olla sellaiset että suoralla tiellä pääsee suoraan ilman ihmeempia ratin veivauksia.

Mulla oli kolmessa edellisessä autossa (2xgolf & passat) Nokian kitkat talvisin alla, ja täytyy myöntää, että kyllä ne hiukan löysät oli ajossa, mutta muuten ne kyllä olivat aika mukavat. Mutta nykyiset Goodyearit UltraGrip Ice+ renkaat on kyllä vielä luokkaa paremmat. Ne kun nyt syksyllä vaihdoin alle, niin tuntui, että autokin tuli paremmaksi ajoltaan, kuin kesärenkailla (Gontinental) Rengaskoko on vakio 205/55 16

Kuinkas monta talvea tai kilomeetriä olette yleensä talvirenkaillanne ajaneet ennen uusien hankintaa? Nuo omat nykyiset Hakkapeliitta vitoset ovat melko varmasti ostettu uuteen autoon, eli niillä olisi nyt viides talvi menossa. Mittarissa 64.000, mitähän se sitten tekee talvirenkaiden osaksi, kolmannes?

Uusien talvirenkaiden ostaminen on aina herättelevä kokemus. Sitä vanhan renkaan pidon heikkenemistä ei kunnolla tajuakaan ennenkuin on uudet vastaavat alla.

Varasin justiinsa uutta vastaavat Volvon orkkisvanteet 17-tuumaiset, 7 X 17. Otan yhdestä rengasliikkeestä. Kyllästyin ulkonäöllisesti 16-tuumaiseen. Nopsaan toimitukseen ei saanut Continentalin vitoskitkaa kuin koossa 225/45/17. Onko kellään kokemusta noin leveästä kitkarenkaasta cv5:ssa? Onko erityisen allerginen loskaliirrolle tai auraamattomalle lumitien pinnalle, tai jääpinnalle?

Minulla on cvc5 koossa 225/50/17 alla nyt ja ihan hyvin ne pelaa. Edellisessä oli samat renkaat 205 leveinä, enkä huomaa renkaan suhteen mitään eroa. Molemmat autot kyllä nelivetoja.

Lainaus käyttäjältä: MTu - 01.02.12 - klo:11:04
http://www.teknikensvarld.se/2010/10/15/11259/gamla-dubbdack-ar-farliga/ (http://www.teknikensvarld.se/2010/10/15/11259/gamla-dubbdack-ar-farliga/)

Tuolta voi käydä tavailemassa testiä jossa verrattiin 10tkm ajettuja edellisen kauden parhaimmistoon kuuluneita renkaita (Dubbade ContiWinterViking 2, nordiska dubbfria ContiVikingContact 5 och centraleuropeiska dubbfria ContiWinterContact TS830.).

Tulos on ... aika odotettu ;D

"En tydlig fördel med dubbat, men för de begagnade däcken blir det annorlunda. Det dubbade däcket presterar plötsligt sämre än det nordiska dubbfria och har tappat nästan en femtedel av sin bromskapacitet. Det nordiska dubbfria har tappat sju procent och det centraleuropeiska är bara marginellt sämre än sin nya motsvarighet."

Eli nastojen pito lähtee kokolailla heti kun ne on sisäänajettu.

Tuo pistää rengastestien nastojen hehkutuksen vähän uuteen uskoon. Jos pito oikeasti lähtee alta yhden talven ajeluilla, niin rengastestit ovat aika käsittämätöntä nastapropagandaa?

Pitkä lainaus, mutta lainattava viesti on vanhahko.

Tein tänään todella epätieteellisen, mutta suuntaa-antavan testin nasta- ja kitkarenkaiden jarrutuspidosta.

Verrokit:

10 000 km ajettu nastarengas, ContiIceContact 215/55R16, auto Citroen C4 Picasso HDi
6 000 km ajettu kitkarengas, ContiVikingContact5 205/55R16, auto MB C 200 CDI

Tein testin ajamalla molemmilla autoilla samalla kiillottuneella asfaltilla nopeudenrajoitinta vasten tasan 40 km/h todellisella nopeudella ja tekemällä täysjarrutuksen nollaan asti samasta kohdasta aloittaen. Molemmilla autoilla kolme toistoa, ettei sattuma vaikuttaisi liikaa.

Tulos ei ollut sama kuin yllä. Kummallakin autolla jokainen jarrutus johti yllättävänkin samoihin jarrutusmatkoihin eri jarrutuskerroilla, mutta nastarengas pysähtyi noin kolmanneksen lyhyemmällä matkalla.

Ero oli suorastaan hämmästyttävän iso, ja vahvisti omaa kuukaudessa vahvistunutta empiiristä tulkintaa siitä, että kitkarengas on järkyttävän liukas nastoihin verrattuna, myös sisäänajon jälkeen.

Katsotaan asiaa uudelleen seuraavan kymppitonnin kohdalla.

Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 02.02.13 - klo:22:21
Kun nastarenkailla ajavilla pääargumentti on aina se maksimoitu turvallisuus niin te varmaankin teette muutenkin kaiken turvallisuuden eteen? Talvella ja pimeällä laskette ajonopeuksia, hirvivaara-aluiella tiputatte ajonopeutta ainakin sen 20 km/h, pidätte reilun turvavälin edellämenevään kaikissa tilanteissa?

Ette kai te vain luota nastoihin että voitte ajaa kuin kesäkelillä/päivänvalossa/muuten hyvissä olosuhteissa?

Minulle on aivan sama mitä mieltä kukakin on mistäkin renkaista ja millä ajaa, naurattaa vain se hurskastelu äärimmäisestä turvallisuudesta huonoimmissa olosuhteissa kun se on sitten se ainoa asia mitä turvallisuuden eteen tehdään.
Kuitenkin se turvallisuus on kiinni ratin ja selkänojan välistä, ei renkaista.

Enpä ole tullut kitka vs. nasta -asiaa tullut koskaan ajatelleeksi tuosta näkökulmasta! Olen nimittäin aina kuulunut niihin, jotka suosittelevat nastarenkaita siksi, että nimenomaan vaikeimmissa olosuhteissa ne ovat turvallisemmat kuin kitkat. Mutta maksimoinko sitten turvallisuuden aina muutoinkin ja kaikissa tilanteissa? Enpä taida maksimoida.

Voisiko ajatella niin, että itse kullakin olisi velvollisuus kerätä lisää "turvallisuuspisteitä", mutta kukin saisi päättää osaltaan, millä toimenpiteellä sen tekisi. Joku saattaisi laskea maksiminopeuksia, toinen alkaisi kunnioittaa hirvivaaramerkkejä ja kolmas vaihtaisi kitkat nastoihin.

Lainaus käyttäjältä: vkjoki - 05.02.13 - klo:20:44
Mutta maksimoinko sitten turvallisuuden aina muutoinkin ja kaikissa tilanteissa? Enpä taida maksimoida.

Voisiko ajatella niin, että itse kullakin olisi velvollisuus kerätä lisää "turvallisuuspisteitä", mutta kukin saisi päättää osaltaan, millä toimenpiteellä sen tekisi.

Henkilökohtaisesti minulle on aivan sama, millä renkailla kukin ajaa. Minusta oleellista asiassa on oikeastaan vain se, että omilla preferensseillä tehdyt valinnat eivät muuta sen valitun renkaiden ominaisuuksia yhtään mihinkään.

Siis vaikka kuinka haluaisi niin itselleen perustella, niin nastarengas ei haluamalla muutu hiljaiseksi tai kitkarengas ryhdy pitämään hyvin jäällä. Omalla ajotavallaan voi vaikuttaa siihen, tuleeko jostain heikommasta ominaisuudesta harmia vai ei, mutta ei se heikkous lakkaa olemasta.

En myöskään ymmärrä, miksi kaikki pitäisi viedä äärimmäisyyksiin -- eli jos valitsee nastarenkaan, miksi kaikki muutkin valinnat pitäisi tehdä turvallisuus maksimoiden? Vai pitäisikö kitkarenkaan valinneen muka sitten ajaa jatkuvasti ylinopeutta, ilman valoja ja mielellään vielä kännissä, jotta valinnat olisivat konsistentteja?

Kitka pitää hyvin pehmeällä lumella ja on hiljainen. Nasta pitää hyvin jäällä ja kaikenlaisella lumella, moni nasta myös paljaalla tiellä, mutta melua riittää. Mitä sitten? Molemmilla voi ajaa ja pärjätä. Mutta eivät ne ominaisuudet siitä muuksi muutu.

^ Voisiko tuon tiivistää vaikka näin: saa tykätä tai olla tykkäämättä, mutta olisi reilua tunnustaa tosiasiat, vaikka ne eivät tukisikaan omia mieltymyksiä.

Lainaus käyttäjältä: vkjoki - 05.02.13 - klo:21:07
^ Voisiko tuon tiivistää vaikka näin: saa tykätä tai olla tykkäämättä, mutta olisi reilua tunnustaa tosiasiat, vaikka ne eivät tukisikaan omia mieltymyksiä.

Tuo on hyvin sanottu!

Itsekin nyt tietoisesti ajellut noilla 6-7v. vanhoilla 6mm HPL5:lla kakkosauton alla ja en kaipaa niihin enempää pitoa (eli en aio uusia niitä) vaikka uudet olisi varmasti turvallisemmat. Ajo vaan pitää sovittaa välineiden mukaan. Tuo ei silti poista sitä tosiseikkaa, että onnettomuus ei katso olenko liikkeellä ykkös- vai kakkosautolla..  :)

Alla on pyörinyt molempia, viime perjantaina nastarengas pelasti sen ettei kellonhakureissusta tullut lisäkuluja. Lyhyesti: kaupunkiolosuhteet, luminen liippaantunet tien pinta, alamäki + auto edessä, joka pysähtyi ennen valo-ohjattua risteystä kadulle. Pelivarat jäi aika vähiin abs:ien ruksuttaessa. Refleksin omaisesti tuli vielä nyhdettyä käsijarruakin, tiedä sitten oliko tuosta enemmän etua vai haittaa..

Lainaus käyttäjältä: Marko_K - 05.02.13 - klo:20:58

En myöskään ymmärrä, miksi kaikki pitäisi viedä äärimmäisyyksiin -- eli jos valitsee nastarenkaan, miksi kaikki muutkin valinnat pitäisi tehdä turvallisuus maksimoiden? Vai pitäisikö kitkarenkaan valinneen muka sitten ajaa jatkuvasti ylinopeutta, ilman valoja ja mielellään vielä kännissä, jotta valinnat olisivat konsistentteja?

Tälläkin palstalla aika usein kuultu peruste nastarenkaiden hankkimiselle on juuri tuo maksimaalinen pito/turvallisuus talvikelissä.

Mutta jos se turvallisuus on se minkä eteen tehdään kaikki kun hankitaan renkaita niin eikö olisi loogista että myös muussa toiminnassa liikenteessä maksimoitaisiin turvallisuus?
Mutta joskus on tullut nähtyä sekin että nastarenkaat pidon/turvallisuuden vuoksi hankkinut nimimerkki toisaalta moittii muita liikenteessäolijoita hidastelijoiksi tms.

Ja jos renkaat ostetaan noilla pito/turvallisuusnäkökohdilla niin onhan sitten myös auto hankittu samoilla perusteilla; nelivetoinen, maksimipisteillä saatu viisi tähteä kolaritesteistä ja vielä TM:n talvitestissä jarrutuskokeessa saatu lyhin jarrutusmatka.

Ja jos ei niin miksei?


Niin, autoilu on (ainakin minulle) täynnä kompromissejä ja rengasvalinta on vain yksi kompromissi muiden joukossa.

Itselleni nastattomissa talvirenkaissa on riittävä pito, en kaipaa enkä tarvitse enempää.
Kuten myös kaksivetoisessa autossa, vetääpä kummasta päästä tahansa.

Sama asia on minulle merkittävä tekijä muussa(kin kuin) autoilussa, riittävät ominaisuudet.
En kaipaa enkä etsi äärimmäisiä ominaisuuksia koska yleensä äärimmäisyydet johtavat kustannusten nousuu ja/tai muiden ominaisuuksien heikkenemiseen jopa se riittävien ominaisuuksien alapuolelle.

Nastarenkaissa on varsin pitkälle sama asia kuin nelivetoisissa (katu)maastureissa, niitä perustellaan joillakin äärimmäisillä (käyttö)olosuhteilla on se sitten todellista tahi ei.
Aikoinaan olin mukana maastoajokoulutuksessa jossa nelivetoisilla maastohenkilöautoilla rämmittiin olevinaan vaativa reitti läpi. Tilaisuuden jälkeen ajokouluttaja sitten pienelle porukalle näytti miten takavetoisella Transitilla pääsee saman radan läpi.
Kyse oli siis vain taidosta kiinni, ajolinjavalinnalla ja oikealla ajotekniikalla pääsi helposti läpi radan joka maallikolla meinasi jäädä nelivetoisellakin ajamatta.

Ja kaikki tämä ketään sormella osoittamatta, jos tunnette että teillä on ajo-olosuhteet niin vaativat kaikkina/yhtenä aamuna talvessa niin ajakaa ihmeessä nastarenkailla.

Mutta älkää ihmeessä unohtako tosiasioita ja reaalimaailmaa, kuten joku tuossa edellä kehottikin.

Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 07.02.13 - klo:14:52
Ja jos renkaat ostetaan noilla pito/turvallisuusnäkökohdilla niin onhan sitten myös auto hankittu samoilla perusteilla; nelivetoinen, maksimipisteillä saatu viisi tähteä kolaritesteistä ja vielä TM:n talvitestissä jarrutuskokeessa saatu lyhin jarrutusmatka.

Ja jos ei niin miksei?

Niin, autoilu on (ainakin minulle) täynnä kompromissejä ja rengasvalinta on vain yksi kompromissi muiden joukossa.

Taidat vastata itse omaan kysymykseesi. Ainakin minun näkökulmastani juuri kompromissien tekemisen pakko aiheuttaa sen, ettei autoa ole valittu puhtaasti turvallisuusnäkökohdista. Kompromissien tekemisen aiheuttaa sekä raha että itse autojen ominaisuudet -- maksimoimalla turvallisuutta hinta saattaisi karata ja toisaalta jokin itselle tärkeä ominaisuus jäädä saavuttamatta.

Mutta rengasvalinta on paljon helpompi -- nastarengas ei maksa käytännössä yhtään enempää kuin kitkarenkaat (puhutaan kymmenistä euroista), eikä se myöskään häviä ajettavuuteen liittyvissä ominaisuuksissa, päinvastoin. Siksi valinta on minulle tavattoman helppo -- saan paremmat ominaisuudet ilman lisäinvestointeja tai jonkin vaihtoehtoisen ominaisuuden kärsimättä. Jollain muulla on erilaiset preferenssit.

Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 07.02.13 - klo:14:52Ja jos renkaat ostetaan noilla pito/turvallisuusnäkökohdilla niin onhan sitten myös auto hankittu samoilla perusteilla; nelivetoinen, maksimipisteillä saatu viisi tähteä kolaritesteistä ja vielä TM:n talvitestissä jarrutuskokeessa saatu lyhin jarrutusmatka.

On.

Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 07.02.13 - klo:14:52

Niin, autoilu on (ainakin minulle) täynnä kompromissejä ja rengasvalinta on vain yksi kompromissi muiden joukossa.

Itselleni nastattomissa talvirenkaissa on riittävä pito, en kaipaa enkä tarvitse enempää.
Kuten myös kaksivetoisessa autossa, vetääpä kummasta päästä tahansa.

Sama asia on minulle merkittävä tekijä muussa(kin kuin) autoilussa, riittävät ominaisuudet.
En kaipaa enkä etsi äärimmäisiä ominaisuuksia koska yleensä äärimmäisyydet johtavat kustannusten nousuu ja/tai muiden ominaisuuksien heikkenemiseen jopa se riittävien ominaisuuksien alapuolelle.

Nastarenkaissa on varsin pitkälle sama asia kuin nelivetoisissa (katu)maastureissa, niitä perustellaan joillakin äärimmäisillä (käyttö)olosuhteilla on se sitten todellista tahi ei.
Aikoinaan olin mukana maastoajokoulutuksessa jossa nelivetoisilla maastohenkilöautoilla rämmittiin olevinaan vaativa reitti läpi. Tilaisuuden jälkeen ajokouluttaja sitten pienelle porukalle näytti miten takavetoisella Transitilla pääsee saman radan läpi.
Kyse oli siis vain taidosta kiinni, ajolinjavalinnalla ja oikealla ajotekniikalla pääsi helposti läpi radan joka maallikolla meinasi jäädä nelivetoisellakin ajamatta.

Ja kaikki tämä ketään sormella osoittamatta, jos tunnette että teillä on ajo-olosuhteet niin vaativat kaikkina/yhtenä aamuna talvessa niin ajakaa ihmeessä nastarenkailla.

Mutta älkää ihmeessä unohtako tosiasioita ja reaalimaailmaa, kuten joku tuossa edellä kehottikin.

Miksi tehdä tämmöisessä asiassa kompromissi? Kaikkihan eivät ole ajotaidoiltaan tuon 'Transitmiehen' veroisia. Kuitenkin useammankin meistä on päivittäin talvikelistä riippumatta kuljettava pakolliset työ-, lapsenhoito-, ym. kulkemiset.

Minulla kun on tuo testimäki(vastaus #348 Vs: Talvirenkaat �" talvi 2012/2013), jossa eri autoja ja talvirenkaita on tullut useiden vuosien ajan testailtua, ainoaksi varman liikkumisen vaihtoehdoksi on jäänyt nelivetoauto nastarenkailla.

Tuossa muutama päivä sitten tultiin taas taksimersulla(takaveto, kitkarenkaat) rouvan kanssa ja taksikuski pysähtyi mäen päälle epäröimään, ajaako alas pihalle vai ei. Tie oli aurattu ja pakkasta pari astetta. Rohkaisin kuskia ja sanoin, että jos jäät kiinni, niin autetaan kyllä takaisin ylös. No, eihän siinä ollut mitään ongelmaa, mersu nousi nätisti mäen päälle, kun pihalta katseltiin.

Jos olisi ollut suojakeli ja 10 cm lunta tiellä, olisin ymmärtänyt taksikuskin epäröintiä, todennäköisesti vaikeuksia olisi ollut tiedossa.

Lainaus käyttäjältä: pantero - 07.02.13 - klo:16:54
Miksi tehdä tämmöisessä asiassa kompromissi? Kaikkihan eivät ole ajotaidoiltaan tuon 'Transitmiehen' veroisia. Kuitenkin useammankin meistä on päivittäin talvikelistä riippumatta kuljettava pakolliset työ-, lapsenhoito-, ym. kulkemiset.

Niin miksikö kompromissi?

No siksi kun koko tavirengaskautta ei ole samanlaiset olosuhteet.
Syksyllä ja keväällä varsinkin on paljon sellaisia kelejä että kesärengas olisi ehdottomasti turvallisempi ja enemmän pitoa tarjoava vaihtoehto.

Nastarengas on joissakin keliolosuhteissa pitävin vaihtoehto, kitkarengas paras vaihtoehto joissakin olosuhteissa ja kesärengas vielä joissakin olosuhteissa.
Ja vieläpä eri merkkiset ja malliset renkaat kun nyansseja haetaan.

Eli kyllä se rengasvalinta on kompromissi mitä suurimmassa määrin.
Harvalla on mahdollisuutta tai edes mielenkiintoa vaihdella renkaita kelin mukaan vaikka sillä tavalla saisi parhaan pidon antavilla renkailla ajettua.

Lainaus käyttäjältä: Marko_K - 07.02.13 - klo:15:33
Taidat vastata itse omaan kysymykseesi. Ainakin minun näkökulmastani juuri kompromissien tekemisen pakko aiheuttaa sen, ettei autoa ole valittu puhtaasti turvallisuusnäkökohdista. Kompromissien tekemisen aiheuttaa sekä raha että itse autojen ominaisuudet -- maksimoimalla turvallisuutta hinta saattaisi karata ja toisaalta jokin itselle tärkeä ominaisuus jäädä saavuttamatta.

No juuri näinhän kirjoitin.

Lainaus käyttäjältä: Marko_K - 07.02.13 - klo:15:33
Mutta rengasvalinta on paljon helpompi -- nastarengas ei maksa käytännössä yhtään enempää kuin kitkarenkaat (puhutaan kymmenistä euroista), eikä se myöskään häviä ajettavuuteen liittyvissä ominaisuuksissa, päinvastoin. Siksi valinta on minulle tavattoman helppo -- saan paremmat ominaisuudet ilman lisäinvestointeja tai jonkin vaihtoehtoisen ominaisuuden kärsimättä. Jollain muulla on erilaiset preferenssit.

Niin, nastat ovat joissakin olosuhteissa paremmat kuin nastattomat, ei aina.

Jokainen priorisoi tärkeinä pitämiään ominaisuuksia, itse katson vain että ominaisuudet ovat riittäviä.
En jaksa innostua minkään testien parhaista ja huonoimmista.

Mutta testit ovat silti testejä, tuskin kenelläkään yksityishenkilöllä on kykyä ja mahdollisuuksia tehdä mitään oikeasti luotettavia testejä mistään renkaiden ominaisuuksista/suorituskyvystä.

Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 07.02.13 - klo:18:03
Mutta testit ovat silti testejä, tuskin kenelläkään yksityishenkilöllä on kykyä ja mahdollisuuksia tehdä mitään oikeasti luotettavia testejä mistään renkaiden ominaisuuksista/suorituskyvystä.

Kyllä täälläkin on moni kitkamies vakuuttanut käsi raamatulla, että esimerkiksi lumettomalla asfaltilla kitka huomattavasti parempi ajettava kuin nastarengas. Kun taas testeissä on todettu ja mitattu aivan päinvastaista. Testeissä nastarenkaat ovat ajettavuudeltaan ja pidoltaan paremmat kaikilla testipinnoilla. Lumella, jäällä, kuivalla ja märällä asfaltilla. Ainoat mitatut suureet missä nasta häviää kitkoille on melu ja polttoaineen kulutus.

Nasta vs. kitka vääntöä voi jatkaa loputtomiin, mutta mitattu data on mitattua dataa.

Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 07.02.13 - klo:18:14
Kyllä täälläkin on moni kitkamies vakuuttanut käsi raamatulla, että esimerkiksi lumettomalla asfaltilla kitka huomattavasti parempi ajettava kuin nastarengas. Kun taas testeissä on todettu ja mitattu aivan päinvastaista. Testeissä nastarenkaat ovat ajettavuudeltaan ja pidoltaan paremmat kaikilla testipinnoilla. Lumella, jäällä, kuivalla ja märällä asfaltilla. Ainoat mitatut suureet missä nasta häviää kitkoille on melu ja polttoaineen kulutus.

Nasta vs. kitka vääntöä voi jatkaa loputtomiin, mutta mitattu data on mitattua dataa.

Näinhän se on.

Toisaalta ero nastallisen ja nastattoman renkaan välillä ei suuri ole missään olosuhteissa (kuin mukavuudessa ja melussa).
Ja varsin monessa testissä esimerkiksi lumipito on nastattomassa parempi.

Testi toisaalta on validi vain testatuissa olosuhteissa ja testatun kokoisella renkaalla. Ja vielä tarkemmin; vain testatuilla rengasyksilöillä.
Ja liian usein saa lukea että testissä ollut rengas ei ole identtinen myyntirenkaan kanssa, sattuneesta syystä testattu rengas on ollut 'esisarjaa' tms. tms.

Mutta mikä on riittävä pito?
Yksi ei pärjää edes parhailla nastallisilla ja joku toinen ajaa kesärenkailla ympäri vuoden.

Mutta tänään paras rengas ei ole huomenna paras, keli muuttuu päivästä toiseen ja ei mene pitkään niin pääteillä turvallisin rengas olisi kesärengas.
Testatusti.

Yksi tekijä vielä mikä on tuonut nastatonta ja nastallista rengasta ominaisuuksiltaan lähemmäs toisiaan; alati kiristyvät määräykset nastojen määrässä ja pistovoimassa.
Ja määräykset tulevat jatkossa kiristymään entisestään.

Lainaus käyttäjältä: vkjoki - 05.02.13 - klo:20:44

Voisiko ajatella niin, että itse kullakin olisi velvollisuus kerätä lisää "turvallisuuspisteitä", mutta kukin saisi päättää osaltaan, millä toimenpiteellä sen tekisi. Joku saattaisi laskea maksiminopeuksia, toinen alkaisi kunnioittaa hirvivaaramerkkejä ja kolmas vaihtaisi kitkat nastoihin.

Tuohan olisi hienoa, mutta kun ennakolta kerätyt pisteitä ei ole kuitenkaan sitten käytössä kun on tositilanne.

Hirvikolarin sattuessa on helppo sanoa että pitävämmillä renkailla olisi saanut jarrutettua juuri ne ratkaisevat metrit.
Tai olisi ollut pitoa väistää.

Tai sitten kun ajoit vähän hiljempaa niin hirvi siksi ehti juosta tien yli.
Entäs jos olisi ajanutkin paljon kovempaa; olisit ehtinyt alta enne kun hirvi edes oli tulossa tielle.

Hukkaan heitettyä aikaa jossitella, vaihtoehtoja on liikaa.

Ainoa fakta on se että mitä suurempi nopeus niin sitä isommat vahingot.

Mutta toisaalta perillekin pitäisi päästä jossakin järjellisessä ajassa, kävelyvauhtiakaan ei reaalimaailmassa voi ajaa.

Mitäs jos hankkii testin mukaan 5 metriä pidemmällä matkalla jarrutuksessa pysähtyvät renkaat.
Riittääkö että pitää edellämenevään viisi metriä pidemmän välimatkan, onko yhtä turvallista kuin testivoittajilla?
Tai jospa tiputtaakin nopeutta 10 %, jarrutusmatka kun lisääntyy nopeuden neliössä?

Aivan turhaa mietiskellä, kuljettaja valinnoillaan kuitenkin on se jonka toiminnan mukaan onnettumuuden ja niiden vakavuus määräytyy.

On toki onnettomuustyyppejä joihin joutumista ei voi itse oikein välttää mutta on se hassu juttu miten toisille aina sattuu ja tapahtuu ja toisille ei satu ikinä mitään.

Kaipa ne on ne keliolosuhteet, liukkaus jne. jotka aiheuttavat ne onnettomuudet.

Huomasin, että TM 1/2013 ja TM 3/2013 postilaatikkopalstalla käydään samanlaista 'tunteiden paloa'- keskustelua aiheesta kitkat vai nastat kuin täällä. Kannattaa tutustua. Ohessa muutama yhteenvedonomainen havainto sekä otteita ym. kirjoituksista:

-perheen turvallisuudessa ei pidä tehdä kompromisseja

-nykyaikainen nastarengas on tukevampi ja kulutuskestävyydeltään parempi kuin kitkarengas

-parhaan pidon ja ajettavuuden sekä turvallisuuden talvikeleissä tarjoaa nastarengas

-meluttomuuden, mukavuuden ja ympäristöasioiden suhteen kitkarengas voi olla yhtä hyvä tai jopa parempi kuin nastarengas

-Aalto-yliopiston tutkimuksissa kitkarenkaan on todettu olevan jopa pahempi pölyttäjä kuin nastarengas

-oleellinen syy teiden kulumiselle on teiden kemiallinen sulanapitäminen

-teiden urautumisen pääsyynä on raskas liikenne huonostipohjatuilla teillä( viimevuosina yleistyneet yksipyöräiset jumborenkaat perävaunuissa)

===============================================================================================

Lisäyksenä aiempaan postaukseeni:  Kuvaamani testikeli suojasää ja 10 cm lunta kotimäessä, jolloin povasin vaikeuksia taksimersulle kitkarenkailla(kokemuksia on paljonkin). Olisi hauska nähdä, miten 'Transitmies' moisesta selviäisi. Ajouria kun ei tuossa oikein voi valita, joutuu meinaan pellon puolelle ja ennen jyrkintä nousukohtaa on mutka, jolloin vauhtiakaan ei oikein saa--kaikki on kiinni autosta ja renkaista...

Tällaisia keskusteluja käydään kaikilla foorumeilla joissa on vähääkään autoista kiinnostuneita osallistujia...
Nihin TM:n ranskalaisiin viivoihin kommentteja:

Lainaa-perheen turvallisuudessa ei pidä tehdä kompromisseja

Kova tavoite jos auton renkaista puhutaan. Rengas on aina kompromissi, mikään rengas ei ole paras kaikissa edes pitoon/ajettavuuteen liittyvissä asioissa.
Nyt ilmeisesti taas puhutaan niistä äärimmäisistä olosuhteista ja hyväksytään kaikissa muissa olosuhteissa muita heikompi rengas. Tavoitteena siis että niinä parina huonon kelin päivänä voi ajaa yhtä kovaa ja huolettomasti kuin kaikkina muinakin päivinä. Tuloksena: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013020816651578_uu.shtml (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013020816651578_uu.shtml)

Lainaa-nykyaikainen nastarengas on tukevampi ja kulutuskestävyydeltään parempi kuin kitkarengas

Tukevuus lienee subjektiivisesti arvioitava suure.
Mitä turvallisuutta tukevuus tuo? Turvallisuuden tunnetta?
Kulumiskestävyydellä ei liene mitään tekemistä turvallisuuden kannalta.

Lainaa
-parhaan pidon ja ajettavuuden sekä turvallisuuden talvikeleissä tarjoaa nastarengas

Niin, talvikelissä. Eteläisessä Suomessa on todella paljon muuta kuin talvikeliä talvirengaskaudella.

Lainaa
-meluttomuuden, mukavuuden ja ympäristöasioiden suhteen kitkarengas voi olla yhtä hyvä tai jopa parempi kuin nastarengas

Niinpä voi olla.

Lainaa
-Aalto-yliopiston tutkimuksissa kitkarenkaan on todettu olevan jopa pahempi pölyttäjä kuin nastarengas

K.o. tutkimuksessa ei muistaakseni otettu kantaa siihen että mistä se pöly on peräisin jota kitkarengas pölyttää.
Nastattomien renkaiden ei ole missään tutkimuksissa ole todettu merkittävästi kuluttavan asfalttia kun taas nastat voimakkaasti taas irroittavat tiestä ainesta.
Tien kunnossapito on teiden urautumiseen syyllinen; talvella usein tiessä on vain yksi ajamiskelpoinen 'ura' jota kaikki sitten ajavat. Seurauksena tien voimakas kuluminen tuon uran kohdalta.

Lainaa
-oleellinen syy teiden kulumiselle on teiden kemiallinen sulanapitäminen

Suolausta ei kukaan tunnu haluavan mutta Etelä-Suomen olosuhteissa niillä liikennemäärillä ja varsinkin -asenteilla ei muuhun ole mahdollisuutta. Ikävä kyllä.

Lainaa-teiden urautumisen pääsyynä on raskas liikenne huonostipohjatuilla teillä( viimevuosina yleistyneet yksipyöräiset jumborenkaat perävaunuissa)

Eipä taida pitää paikkaansa. Todisteena vilkasliikenteiset kadut joilla raskasta liikennettä on vähän.
Mutta kyllä noita heikosti rakennettuja teitäkin löytyy.

Varmasti Suomesta löytyy asuinpaikkoja jotka suurimman osan talvikautta ovat hankalasti liikennöitäviä.
Minusta se on huono argumentti vaatia esimerkiksi ammattiautoilijaa ajamaan nastarenkailla jos kerran talvessa olisi kyyti sellaiseen paikkaan jossa nastarenkaita tarvitsee.
Mutta jo taksia tilatessa voi kertoa haluavansa auton jossa on nastarenkaat!
Minusta kuullostaisi kertomasi kuljettaja hyvinkin fiksulta kun ei jääräpäisesti yritä ajaa paikkaan josta ei pääse pois. Näitä tällaisia kuljettajia talvella pääsee auttamaan aika usein, nastattomilla ja nastallisilla renkailla, vieläpä nimenomaan nelivetoiset autot ovat jostan syystä yliedustettuina verrattuna niiden muuhun yleisyyteen.

Mutta väitänpä silti että kaikki ei ole kiinni autosta ja renkaista, kuljettaja on aina ratkaisevassa osassa.

Lainkaan väheksymättä vaivannäköäsi, mutta oleellisimman tiivistit loppukaneettiisi:

Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 08.02.13 - klo:19:18
Mutta väitänpä silti että kaikki ei ole kiinni autosta ja renkaista, kuljettaja on aina ratkaisevassa osassa.

Se on muuten kumma juttu, että "normaali talvikeli" saa kuoriutumaan näillä leveyspiireillä ikänsä asuneista natiiveista sen piilo-rallikuskin... Mikko Hirvosen jalat mutta omat kädet...  ::)

Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 08.02.13 - klo:19:18

-perheen turvallisuudessa ei pidä tehdä kompromisseja

Kova tavoite jos auton renkaista puhutaan. Rengas on aina kompromissi, mikään rengas ei ole paras kaikissa edes pitoon/ajettavuuteen liittyvissä asioissa.
Nyt ilmeisesti taas puhutaan niistä äärimmäisistä olosuhteista ja hyväksytään kaikissa muissa olosuhteissa muita heikompi rengas. Tavoitteena siis että niinä parina huonon kelin päivänä voi ajaa yhtä kovaa ja huolettomasti kuin kaikkina muinakin päivinä. Tuloksena: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013020816651578_uu.shtml (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013020816651578_uu.shtml)

Nyt tässä puhutaan kahdesta eri asiasta:

   -turvallisuudesta, kun on jostakin syystä vain päästävä liikkumaan talvikelistä ja tien kunnosta riippumatta(töihin meno, lapsenhoito, sairastapaukset, ym)

   -turvallisesta liikkumisesta liikenteessä yleensä( turvaväli, ennakoiva ajo, muiden autoilijoiden huomioonotto, ym.)

Ei kai kukaan kiistä ajajan osuutta, käyttipä hän kitkoja tai nastoja. Pointtiasi, että nastat tekevät ajajasta vaarallisen, koska hän kuvittelee voivansa ajaa kuin kesäkelillä, en allekirjoita. Pitäisi kai käydä tutkimassa esim. tämän ketjukolarin autot onko niissä kaikissa nastarenkaat, vai olisi joukossa muutama kitkarengaskin.

Itselle on jatkuva ihmetyksen aihe, kun huonolla kelillä ajelee esim. Länsiväylää, miten oikeasta turvavälistä ei piitata. Itse kun sellaisen pitää, niin siihen kyllä vasempaa kaistaa pitkin joku heti tunkee niin, että lumi pölisee. Eipä ihme, että isot ketjukolarit ovat yleistymässä. Kyse on enemmänkin ajokulttuurista, kuin siitä mikä rengas on alla. Me suomalaisethan olemme talvikelin mestareita ja hankirallin voittajia...

Kun olen tämän viikon flunssaisena kotimäkeä tarkkaillut, niin ainakin kaksi kertaa on ollut sellainen tilanne, että jos perheessä olisi ollut sairaanhoitoa tarvitseva lapsi, joka olisi pitänyt välittömästi viedä lääkäriin, niin se ei olisi onnistunut kaikilla niillä autoilla (renkaista riippumatta), mitä pihassa on aikojen kuluessa ollut. No, ei ole pieniä lapsia ja autoissa on neliveto ja nastarenkaat, joten mäen päälle olisi päästy kaikissa tilanteissa.

Lainaus käyttäjältä: pantero - 09.02.13 - klo:06:02
Nyt tässä puhutaan kahdesta eri asiasta:

   -turvallisuudesta, kun on jostakin syystä vain päästävä liikkumaan talvikelistä ja tien kunnosta riippumatta(töihin meno, lapsenhoito, sairastapaukset, ym)

   -turvallisesta liikkumisesta liikenteessä yleensä( turvaväli, ennakoiva ajo, muiden autoilijoiden huomioonotto, ym.)

En oikein ymmärrä tuollaista ajattelutapaa että nastattomat renkaat automaattisesti tarkoittaa sitä ettei voi turvallisesti ajaa vaikeissakin talvikeleissä.
Nyt kesällä taas nastasäännökset tiukkenevat, nastamäärää ja pistovoimaa vähennetään eli nastattomat ja nastalliset renkaat ovat taas lähempänä toisiaan.

Molemmilla renkailla pärjää, toiset eivät pärjää millään renkailla.
Kuljettajasta on kaikki kiinni.

Lainaus käyttäjältä: pantero - 09.02.13 - klo:06:02
Ei kai kukaan kiistä ajajan osuutta, käyttipä hän kitkoja tai nastoja. Pointtiasi, että nastat tekevät ajajasta vaarallisen, koska hän kuvittelee voivansa ajaa kuin kesäkelillä, en allekirjoita. Pitäisi kai käydä tutkimassa esim. tämän ketjukolarin autot onko niissä kaikissa nastarenkaat, vai olisi joukossa muutama kitkarengaskin.

Nastat eivät tee ajajasta vaarallista, eikä nastattomuus.
Ihan tarkoituksella laitoin tuon linkin; en tiedä (eikä varmaan täällä kukaan muukaan) minkä tyyppiset renkaat noissa autoissa on ollut alla.
Tilastollisesti kahdeksassa tai yhdeksässä on ollut nastalliset renkaat.
Renkaat eivät ole tässä(kään) ratkaisseet vaan kuljettajat jotka ovat ajaneet olosuhteisiin nähden liian kovaa ja liian lyhyillä välimatkoilla.
Olosuhteissa ei ole ollut vikaa eikä syyllisyyttä vaan kuljettajilla. Suomessa on talvi, välillä sataa lunta ja aika usein on liukasta. Ei voi olla yllätys kenellekään.

Lainaus käyttäjältä: pantero - 09.02.13 - klo:06:02

Itselle on jatkuva ihmetyksen aihe, kun huonolla kelillä ajelee esim. Länsiväylää, miten oikeasta turvavälistä ei piitata. Itse kun sellaisen pitää, niin siihen kyllä vasempaa kaistaa pitkin joku heti tunkee niin, että lumi pölisee. Eipä ihme, että isot ketjukolarit ovat yleistymässä. Kyse on enemmänkin ajokulttuurista, kuin siitä mikä rengas on alla. Me suomalaisethan olemme talvikelin mestareita ja hankirallin voittajia...

Tätä itsekin ihmettelen välillä.
Luulenpa että monelle olisi opettavaa joskus käydä kokemassa oikeaa rallivauhtia ja itsekin kokeilla kykyjään.
Huomaisivat että ovat kyvyt oikeaan vauhdinpitoon ovat olemattomat.

Lainaus käyttäjältä: pantero - 09.02.13 - klo:06:02

Kun olen tämän viikon flunssaisena kotimäkeä tarkkaillut, niin ainakin kaksi kertaa on ollut sellainen tilanne, että jos perheessä olisi ollut sairaanhoitoa tarvitseva lapsi, joka olisi pitänyt välittömästi viedä lääkäriin, niin se ei olisi onnistunut kaikilla niillä autoilla (renkaista riippumatta), mitä pihassa on aikojen kuluessa ollut. No, ei ole pieniä lapsia ja autoissa on neliveto ja nastarenkaat, joten mäen päälle olisi päästy kaikissa tilanteissa.

Näinhän se on; jos asuu erikoisolosuhteissa niin niihin pitää varautua asianmukaisesti.
Jos haluaa asua kuvailemassasi paikassa ja joutuu itse ajamaan nastarenkailla ja nelivetoisella autolla niin on varmaan vaikea uskoa että toisenlaisissa olosuhteissa voi pärjätä muulla varustuksella.

Jaska Pankuttaa tarvittaessa lisää...

Lainaus käyttäjältä: pantero - 09.02.13 - klo:06:02
Kun olen tämän viikon flunssaisena kotimäkeä tarkkaillut, niin ainakin kaksi kertaa on ollut sellainen tilanne, että jos perheessä olisi ollut sairaanhoitoa tarvitseva lapsi, joka olisi pitänyt välittömästi viedä lääkäriin, niin se ei olisi onnistunut kaikilla niillä autoilla (renkaista riippumatta), mitä pihassa on aikojen kuluessa ollut. No, ei ole pieniä lapsia ja autoissa on neliveto ja nastarenkaat, joten mäen päälle olisi päästy kaikissa tilanteissa.

Tästä tuli mieleen lapsuudenkotini, taloyhtiö jossa parkkipaikka oli jyrkän, pitkän ja kapea mäen alla. Mäkeen valui vielä sopivalla kelillä hyvin herkästi kaikki sulamisvedet. Ihmisillä oli etu- ja takavetoa, nelivetoja ei juuri tuolloin vielä myynnissä ollut. Talvirenkaat oli yhtä autoa lukuunottamatta nastoilla varustettuja. Jos nyt en ihan väärin muista.

Muutama henkilö pääsi aina kelistä riippumatta mäen ylös, vaikka mitään nykyajan apuvälineitä ei ollutkaan käytössä. Toinen näistä muuten tuo "kitkamies". Pari henkilöä ei taas juuri koskaan ellei tie ollut kuiva. Aika normaalia olikin, että muutama henkilö ajeli aamulla kaikki pihan autot ylös kadunvarteen, että kaikki pääsi töihin... En muista tilannetta, että tuolta ei pois olisi päässyt, vaikka keli olisi ollut kuinka kurja.

Ken on ajanut 60-luvulla Kuplalla, jonka alla oli Nokian Hakkapeliitta-nastarenkaat, tietää, ettei semmoista mäkeä ja keliä ollut, ettei autolla olisi päässyt eteenpäin...

Lainaus käyttäjältä: Mikko - 11.02.13 - klo:15:09

... En muista tilannetta, että tuolta ei pois olisi päässyt, vaikka keli olisi ollut kuinka kurja.

Eikö todellakaan koskaan työnnetty, hiekotettu, käytetty ovimattoa vetävien pyörien alla tai lapioitu lunta?

==================================================================================

Nyt selvisi, missä 'Transitmies' on ainakin asunut...

Lainaus käyttäjältä: Filixon - 11.02.13 - klo:15:22
Ken on ajanut 60-luvulla Kuplalla, jonka alla oli Nokian Hakkapeliitta-nastarenkaat, tietää, ettei semmoista mäkeä ja keliä ollut, ettei autolla olisi päässyt eteenpäin...

En ole ajanut, mutta olen ollut kyydissä pahoissakin paikoissa, joten tämän taidan kyllä allekirjoittaa. Tietysti fysiikan lait pitää ottaa huomioon.

Maavarakaan ei muodostanut suurta estettä, kun keula höyläsi ylimääräisen lumen pois tieltä

Lainaus käyttäjältä: pantero - 11.02.13 - klo:18:44
Eikö todellakaan koskaan työnnetty, hiekotettu, käytetty ovimattoa vetävien pyörien alla tai lapioitu lunta?

Totta kai luotiin lunta ja hiekotettiin. Mutta eikös se vähän kuulu asiaan. Aika heikoilla on jos meinaa talvesta selvitä ilman mitään kiinteistöhuollollisia toimenpiteitä. Siinä ei nelivedollakaan pitkälle pötkitä.

Tuossa vaan huomasi hyvin käytännössä, että miten suuri vaikutus sillä kuskilla on.

Lainaus käyttäjältä: pantero - 11.02.13 - klo:18:49
En ole ajanut, mutta olen ollut kyydissä pahoissakin paikoissa, joten tämän taidan kyllä allekirjoittaa. Tietysti fysiikan lait pitää ottaa huomioon.

Maavarakaan ei muodostanut suurta estettä, kun keula höyläsi ylimääräisen lumen pois tieltä

Kuplassa oli moottorin paino vetävien takapyörien päällä. Pyörät olivat isot, ja Hakkapeliitoissa oli pitkiä nastoja tiheässä. �" No, onhan minullakin kuva, jossa ollaan lapiotöissä, kun Kupla on juuttunut ylämäessä lumeen auraamattomalla metsätiellä...

Kyllä on nyt tänä vuonna tämä katujen pöly ollut häiritsevinä ikinä. Olen aina ollut aktiivinen kitkarenkaiden puolestapuhuja ja tänä vuonna tuntuu moni muukin ymmärtäneen tämän nastarenkaiden ja katupölyn suoran yhteyden. Toivottavasti tämä tällä kertaa saa ilmaa alleen...:
http://yle.fi/uutiset/nastarenkaiden_kayttoa_halutaan_rajoittaa_helsingissa/6562769 (http://yle.fi/uutiset/nastarenkaiden_kayttoa_halutaan_rajoittaa_helsingissa/6562769)

Paitsi, että edelleenkään tuota nastarenkaiden yhteyttä katupölyn lisääntymiseen ei ole osoitettu. Jos lukee tuon tutkimuksen niin siellä todellinen tulos on se, että tienpinnasta nousevaa pölyä on suhteessa enemmän ilmassa kuin hiekoituspölyä. Sitä ei ole osoitettu, että nimenomaan nastarengas aiheuttaa tämän vaan tämä tulos perustuu vain ja ainoastaan olettamuksille. Sitä ei myöskään ole tutkittu, että mikä sitä tienpintaa oikeasti kuluttaa ja missä suhteessa.

Toisessa tutkimuksessa on tutkittu ja todistettu, että kitkarengas nostaa tiestä enemmän pölyä kuin nastarengas. Se on myös tutkittu ja todistettu, että suurin tienpintaa kuluttava on raskas liikenne kesärenkaineen. Verratkaapa joskus vaikka kaistojen kulumista bussikaistojen ja muiden välillä. ;)

Muoks. Lisätään nyt vielä, että vaikka nastat minulla onkin (siksi, että vaimo ei suostu kitkoilla ajamaan) niin en ole mitenkään fanaattisesti niiden kannalla. Toki nastarenkailla pärjää Suomen talvessa paremmin kuin kitkoilla. Enemmän minua ärsyttää tuollaiset tietyn "etujärjestön" tilaamat nollatutkimukset, joissa tulos on jo etukäteen selvillä. Ei edes yritetä selvittää asiaa kokonaisuudessaan, koska todellisena tavoitteena on vain saada keksittyä uusia maksuja autoilijoille. Sitten vielä toimittajat jaksaa lukea vaan johdannon jossa värittyneet lopputulokset esitellään ja väritetty "totuus" leviää taas kansan keskuuteen.

Muoks. 2. Linkki tutkimuksen loppuraporttiin jos joku haluaa lueskella: http://files.kotisivukone.com/nasta.palvelee.fi/tiedostot/Valmiit_nasta-raportit/3_2013_talvirenkaiden_polypaastot_netti.pdf (http://files.kotisivukone.com/nasta.palvelee.fi/tiedostot/Valmiit_nasta-raportit/3_2013_talvirenkaiden_polypaastot_netti.pdf)

Minua tämä fakta (pölisevät kadut ja tiet) ärsyttää ihan itsekkäästä näkövinkkelistä. Kävelen usein töihin ja tuo pöly tekee suorastaan kipeää keuhkoissa kun sitä tarpeejsi ilmassa leijuu.

En ota mitään kantaa noiden tutkimusten uskottavuuteen, luotan tässä kohtaa ihan maalaisjärkeen. Vaikka kävelenkin usein töihin, ajan pk-seudulla ja ympäsri suomea n. 30.000 km/vuodessa. Joten näiltä osin minulla lienee oikeus empiiristen kokemusteni jakamiseen.

Hiekoitushiekka varmasti murenee ja muuttuu pölyksi, siinä ei liene mitään epäselvää. Kysymys onkin lähinnä siitä, ettei ainakaan täällä pk-seudulla hiekoitushiekkaa levitetä ajoradoille. Hiekkaa levitetään joinain päivinä ja hyvin rajallisille aluelle esim. risteyksissä. Tuo hiekka mikä esim. jalkakäytävän viertä reunustaa, on jalkakäytäville levitettyä ja sieltä kadulle ajautunutta. Toki sekin murskautuu autojen alla, sitä vaan on kovin vähän.

Ja kyllähän tuo pölinä ja esim. tuulilasin paskoontuminen kostealla kelillä alkaa jo hyvissä ajoin ennen pakkasten alkua. Syksyllä kun porukkaa alkaa heittämään nastoja alle, alkaa kura roiskumaan. Silloin ei ole usein hiekoitus- ja suolausautoja edes otettu tallista uos.

Itsellä ollut aina nastat, mutta olen myös ajanut kitkoilla pitkiäkin matkoja ja kelin vaihdellessa rajusti ainut turvallinen rengas on nastarengas. Varsinkin nykyautot hävittävät täysin tuntuman tienpintaan jolloin kelin liukkaus paljastuu vasta kun pitää jarruttaa ja silloin on usein liian myöhäistä.
Ammatikseen kun liikuu tienpäällä on yleensä aikataulut ja ei voi koko ajan haistella keliä, varsinkin kun se muuttuu koko ajan tässä rannikolla, jääkelistä pakkaskeliin. Tänä talvena monesti päivällä oli lämpimämpää ja suolattiin, illalla taas oli jo lähemmäs -10 pakkasta ja suola jäätyi tienpintaan jolloin keli oli todella hankala kitkarenkaalle.
Katupöly on erittäin ikävää näin keväällä, mutta tuo yhteys pitäisi selvittää kunnolla, koska samalla lailla keskikaupungilla pölisee, eikä siellä suolata teitä. Väittäisin että hiekoituksesta tulee hiekkäpölyä paljon enemmän.
Toki on nuo näkymättämät hiukkaset, jotka aiheuttavat ehkä eniten syöpää nykyään, raskaankaluston  dieselpartilkkelit joita tulee vanhenevasta kalustosta, kun henkilöautoissa ollaan pääsemäsä ongelmasta eroon. Bensa-autot ovat seuraava ongelma, nehän päästävat enemmän hiukkasia kuin suodattimella varustetut dieselit.

Lainaus käyttäjältä: joukolainen - 23.04.13 - klo:13:34
Bensa-autot ovat seuraava ongelma, nehän päästävat enemmän hiukkasia kuin suodattimella varustetut dieselit.

Suorasuihku-bensat siis. Ei muut. Noita on vielä aika pieni osa koko kalustosta, mutta niiden hiukkaspäästöihin on jo alettu kiinnittää huomiota joten eiköhän direktiivit kohta niihinkin puutu.

Onko noista nyky nastoista sitten enään mihinkään kun niitä nastoja ovat lähteneet niistä "nyppiin" eli uusissa nasta renkaissa vähempi nastoja, onko pito paljonkin heikompi jäällä kuin esim 2012 nasta renkailla? jos in nyt puhuta hkp8 vaan muista nasta renkaista.

Mitä tuossa itse rengasliikkeessä asiaan tutustuin, niin mielestäni nuo uudet nastarenkaat (poislukien Hakkapeliitta 8) ovat aika hyvä kompromissi kitkan ja perinteisen nastan välillä. Varmasti nastamelultaan hiljaisempia, koska nastoja on vähemmän, mutta silti pito on eri luokassa kitkoihin nähden.

Jos parhaan mahdollisen pidon haluaa, on Hakkapeliitta 8 varmasti omassa luokassaan ainakin jäällä, nastoja on tikattu koko renkaan leveydeltä ihan älytön määrä, ja tulevat testit varmaan osoittavat tuon sitten ihan konkreettisesti.

jos nastoja vähentämällä on jää pito heikentynyt vs 2012 malleihin tuntuu että on kyllä sumutettu ja ois pitänyt ostaa vanhemman malliset nastat.

hakka8 on pienempiä nastoja vs muiden isommat nastat.  iskuvoima pienempi mutta sen sitten näkee testeissä miten toimii.

mutta jos nastojen vähentäminen on laskenut jää pitoa niin lähtee vanha malli tilauksen.

Onkos kellään tietoa, mitkä kaikki rengasmallit poistuvat uusien nastarengasmääräysten myötä? Miten käy esim. Hakkapeliitta viitosen ja seiskan? Onko niissä liikaa nastoja? http://www.3t.fi/artikkeli/uutiset/teknologia/lakimuutos_laittaa_nastarenkaat_uusiksi (http://www.3t.fi/artikkeli/uutiset/teknologia/lakimuutos_laittaa_nastarenkaat_uusiksi)

Kaikki vanhat rengasmallit poistuvat, mutta varastot myydään toki tyhjiksi.

Toisin sanoen, mikäli renkaan valmistuspäivä on uudempi kuin heinäkuu 2013, sitä ei saa Suomessa myydä ellei se ole uusien säädösten mukainen.

Kyllä ainakin HP7 säilyy tuotannossa: http://www.taloustaito.fi/fi-FI/u/?announcementId=d6b5fc9a-261e-4166-9564-ccf49731f0f0&groupId=3232b57d-2477-42ab-b401-0a3473dca5e9 (http://www.taloustaito.fi/fi-FI/u/?announcementId=d6b5fc9a-261e-4166-9564-ccf49731f0f0&groupId=3232b57d-2477-42ab-b401-0a3473dca5e9)
"Seiskaan tulee rakenteellisia muutoksia, joiden ansiosta se menee läpi uusista nastasäännöksistä."

Kiitos korjauksesta, tuo 7 siis ilmeisesti heikennetään kilpailemaan toisten "välimallien" kanssa.

Lainaus käyttäjältä: tet - 28.04.13 - klo:12:00
Suorasuihku-bensat siis. Ei muut. Noita on vielä aika pieni osa koko kalustosta, mutta niiden hiukkaspäästöihin on jo alettu kiinnittää huomiota joten eiköhän direktiivit kohta niihinkin puutu.

Eikö esim Passatissa ole nox katti joissakin bensakoneissa joka vastannee dpf:ää. Tämä siis perinteisten kattien lisäksi. Eli pitäisi olla kohtuu pienet päästöt.

Lainaus käyttäjältä: tapanixxx - 12.08.13 - klo:16:35
Eikö esim Passatissa ole nox katti joissakin bensakoneissa joka vastannee dpf:ää. Tämä siis perinteisten kattien lisäksi. Eli pitäisi olla kohtuu pienet päästöt.

NOx = typen oksidit, hiukkaset = noki. NOx-katti poistaa ensimmäistä, DPF jälkimmäistä. NOx:eja tulee laihalla seoksella, ylimääräinen happi yhtyy typpeen. Kaikissa nykydieseleissä on tuo NOx-katti jossakin muodossaan, koska diesel pääsääntöisesti käy laihalla. Saattaa sellainen joistain bensakoneistakin löytyä, en ole perehtynyt asiaan.

Ollaan vissiin väärässä ketjussa... :)

Palaten topikin aiheeseen. Tästä linkistä: http://rengasblogi.fi/tag/renkaiden-valinta/ (http://rengasblogi.fi/tag/renkaiden-valinta/) löytyy vähän infoa renkaiden valintaan ja muutakin kiinnostavaa. Itsellä on alla nastat, tuntuvat omassa ajossa turvallisemmilta ja on jääny "parempi fiilis".

Nokian Renkailla on intressi myydä sekä kitka- että nastarenkaita, joten voisi kuvitella, että he tarkastelevat puolueettomasti kitkojen ja nastojen ominaisuuksia. Tässä Nokian Renkaiden ohjeet siitä, kannattaako valita kitkat vai nastat:

Millaisilla teillä ajat?
Jos ajat talvella enemmän jäisillä kuin lumisilla teillä, sinun kannattaa valita nastarenkaat. Nastarenkaat sopivat erityisesti etelän rannikkoseuduille, jossa tiet ovat talvella usein jäisiä. Kitkarenkaat soveltuvat paremmin lumisille teille. Jos ajat jäisillä ja polanteisilla sivuteillä, suosittelemme nastarenkaiden hankkimista.

Millainen kuljettaja olet?
Jos olet kokenut ja harjaantunut kuljettaja, voit valita talvirenkaiksesi yhtä hyvin nastattomat kuin nastalliset renkaat. Nykyaikaiset kitkarenkaat pitävät hyvin hankalallakin kelillä ja korjaavat jopa kuljettajan pieniä virheitä. Nastarenkaiden pitokyky on kuitenkin vielä huomattavasti parempi. Tuoreen, talviliikeenteeseen totuttelevan autoilijan on järkevää valita nastarenkaat.

Peilijää tai kovaksi pakkautunut lumi vaatii ennakointia
Jos ajat kitkarenkailla vesijäällä tai kovaksi pakkautuneella lumella, esimerkiksi kiillottuneella risteysalueilla, sinun on syytä noudattaa erityistä varovaisuutta. Näillä alustoilla kitkarengas pitää selvästi huonommin kuin nastarengas.

Tie kutsuu pääkallokelilläkin
Onko auto sinulle työväline? Joudutko lähtemään aamuvarhaisella matkaan, vaikka lumimyräkkä tai hirmuinen pääkallokeli piinaisi? Sinun kannattaa ehdottomasti valita nastarenkaat. Nastarenkaat tasaavat ylivoimaisesti parhaiten kelivaihteluita. Nastarenkaat toimivat yllätyksettömästi.

Autossasi on runsaasti turvavarusteita
Ajatko hyvinvarustellulla, uudella autolla, jossa on ajovakaudensäätöjärjestelmä ja ABS-jarrut? Jos ajotapasi on lisäksi hillitty ja ennakoiva, selviydyt talvesta ilman nastojakin.

Arvostatko hiljaisuutta?
Jos renkaan hiljaisuus on sinulle tärkeä seikka, sinun kannattaa valita kitkarengas, joka on hiljainen myös paljaalla tiellä. Uusien nastarenkaidenkin ohjaamoääni on varsin vähäinen ja vaimea. Nasta- ja kitkarenkaiden melutasoa säätelee mm. EU-direktiivi. Modernit nastarenkaat eivät poikkea äänitasoltaan merkittävästi kitkarenkaista.

Kitkarenkailla joustoa asennusaikatauluun
Kitkarenkaat lisäävät asennusaikataulun joustavuutta. Voit asentaa kitkarenkaat autoosi syksyllä hyvissä ajoin ennen liukkaiden talvikelien alkamista. Kitkarenkaat lisäävät ajoturvallisuutta myös keväällä, jolloin lämpötilat vaihtelevat yllättävänkin nopeasti. Voit huoletta ajaa nastattomilla talvirenkaillasi, kunnes lämpötila vakiintuu keväiseksi.

Lähde:
http://www.nokianrenkaat.fi/nastarenkaat-vai-kitkarenkaat (http://www.nokianrenkaat.fi/nastarenkaat-vai-kitkarenkaat)

Tässä aamusta tuota Fillari-lehteä lukiessani korvien välini lanseerasi sanahirviön 'auton sisäinen rullaavuus' näin kaikkien 'kikkailujeni' kohdatessa tekstin '(sen sijaan rengaspaine vaikuttaa rullaamiseen paljon odotettua enemmän,) pinnan muotoja myötäilevä sopivan löysä rengas rullaa siis (maastossa) parhaiten'. Se mitä yritän sanoa on se että auton viimeinen silaus siihen rullaavuuteen on paljolti kiinni siitä miten se pystyy absorboimaan vertikaaliset häiriöt, pintajäykkä alusta on yksi '*erkele' eli kohinaa tulee ja paljon, toinen piru on juurikin rengas paineineen ja huomatkaa myös kantavuusluokkineen, nykyilmiö laittaa omaan autoon liian kantavat renkaat aiheuttavat taas turhaa kohinaa vertikaaliakselille.

Joku saattaa taas hymyillä näille mun kirjoituksille ........ itse olen tyytyväinen omista ratkaisuistani auton suhteen ja täten nautin todella vähäisestä kohinasta Audini vertikaaliakselilla.

Laitan tämän myös kesärengaspuolelle.

http://www.hs.fi/kaupunki/Kitkoilla+ajaville+ehk%C3%A4+alennusta+pys%C3%A4k%C3%B6innist%C3%A4+Helsingiss%C3%A4/a1383546235124 (http://www.hs.fi/kaupunki/Kitkoilla+ajaville+ehk%C3%A4+alennusta+pys%C3%A4k%C3%B6innist%C3%A4+Helsingiss%C3%A4/a1383546235124)

Ja niille, ketkä ei maksa tai jaksa kiertää maksumuuria:

LainaaKitkoilla ajaville ehkä alennusta pysäköinnistä Helsingissä. Helsinki pohtii pysäköintihintoihin porrastusta auton rengastyypin mukaan.

Kun ostaa sähköauton ja laittaa siihen kitkat, niin Helsinki alkanee maksaa sulle pysäköinnistä :)

Mielenkiintoinen artikkeli DN:ssä toisella kotimaisella http://www.dn.se/debatt/kraftig-begransning-av-dubbdack-skulle-radda-liv/ (http://www.dn.se/debatt/kraftig-begransning-av-dubbdack-skulle-radda-liv/)

Siis nastojen suurista haitoista.

Paljonkos arvon arenalaisilla on paineita talvirenkaissa? Mietin että tuliko laitettua pikkuisen liikaa ilmaa kun laitoin 2,5 baria joka nurkkaan. Tänään oli vähän liukasta, oli satanut pikkuisen lunta ja lämpötila oli jossain +1 ja +2 välissä. Auto liukui kuin kelkka ja pidosta ei ollut mitään tietoa.  ??? Renkaina 225/45/17 contin nastat.

No nyt heitit aika lentävän kyssärin, ensinnäkin milloin tuon paineen laitoit ? Muutamia päiviä sitten kun oli vielä lämpimämpää ? Oli mikä oli, ei tuo 2,5 bar. nyt ainakaan liikaa ole, autosi ollessa vielä kohtuu kevyt niin suurin 'ongelman' aiheuttaja lienee tuo renkaan koko, 205/50/17 olisi kenties ollut hieman nasevampi talvirenkaaksi  ;)  .

Itsellänikin on Contit alla ja vaikka uudet ovatkin niin viime la illan kelissä (vesisateen jälkeen iski pakkanen, jää oli kuin lasia ...) luistelin se minäkin VAIKKA kokoni onkin enempi talvirenkaan omainen ( 195/60/16).

215/55r17

3.4bar joka nurkassa, +20 asteen lämpötilassa asetettu.

17" ja isommissa kumeissa en itse käyttäisi milloinkaan alle 3bar paineita.

Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 03.12.13 - klo:04:25
215/55r17

3.4bar joka nurkassa, +20 asteen lämpötilassa asetettu.

17" ja isommissa kumeissa en itse käyttäisi milloinkaan alle 3bar paineita.

Aika tiukat on paineet sulla. Turhan kovaksi vetää noin pienillä renkailla.

Lainaus käyttäjältä: Taskukeke - 02.12.13 - klo:23:49
Paljonkos arvon arenalaisilla on paineita talvirenkaissa? Mietin että tuliko laitettua pikkuisen liikaa ilmaa kun laitoin 2,5 baria joka nurkkaan. Tänään oli vähän liukasta, oli satanut pikkuisen lunta ja lämpötila oli jossain +1 ja +2 välissä. Auto liukui kuin kelkka ja pidosta ei ollut mitään tietoa.  ??? Renkaina 225/45/17 contin nastat.

Itsellä samankoon contit kitkoina paineet 2,7-2,8 joka nurkassa, laitettu plussakeleissä. Pitää hyvin eikä ala kulumaan liikaa keskeltä.

Lainaus käyttäjältä: Taskukeke - 02.12.13 - klo:23:49
Paljonkos arvon arenalaisilla on paineita talvirenkaissa?

Saman verran kuin kesärenkaissa eli 2,3 bar. Rengaskoko 215/60R16. En ole nähnyt tarvetta pitää kovempia paineita kuin kesällä. Talvirenkaiden kesärenkaita suurempi vierintävastus vähän pienenisi, mutta vastaavasti pito huononisi, näin olen päätellyt. Tosin mielessä on ollut että pitäisi joskus kokeilla talvirenkaillakin eri paineita. Kesärenkailla olen kokeillut ja ajo-ominaisuuksia ajatellen parhaaksi vaihtoehdoksi on osoittautunut suositusten mukainen paine.

Lainaus käyttäjältä: Angus - 03.12.13 - klo:07:54
Itsellä samankoon contit kitkoina paineet 2,7-2,8 joka nurkassa, laitettu plussakeleissä. Pitää hyvin eikä ala kulumaan liikaa keskeltä.

Tuo väite ei pitäne paikkaansa. Renkaat kuluu tasaisesti vaikka olis kuin kovat paineet. Ennen oli toisin.

Lainaus käyttäjältä: japa - 03.12.13 - klo:09:03
Tuo väite ei pitäne paikkaansa. Renkaat kuluu tasaisesti vaikka olis kuin kovat paineet. Ennen oli toisin.

Voipi olla, en väitä puolesta enkä vastaan. Kolme eri rengasliikettä kertonut tuon ohjeen kolmen viimeisen sarjan(kaikki 225/45-17) oston yhteydessä kysyessäni paineista. Pidän myös kesäkumeilla samat paineet(sama koko), olleet ajettavuudeltaan paras valinta.

Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 03.12.13 - klo:04:25
3.4bar joka nurkassa, +20 asteen lämpötilassa asetettu.

17" ja isommissa kumeissa en itse käyttäisi milloinkaan alle 3bar paineita.

Kovat on paineet. En nyt kuitenkaan lähtisi tätä nyrkkisäännöksi kaikille antamaan :)

225/50 R17 gummeissa mä olen pitänyt kesät talvet 2.5 baria ja tuntuu ihan hyvältä kompromissilta ajettavuuden ja mukavuuden suhteen. Tosin meidän nurkilla tiet ovat paljon huonommassa kunnossa kuin Suomessa, joten mukavuusaspekti merkitsee varsin paljon.

Sen verran offaria tähän väliin, että oli taas rengasliikkeen "ammattilaiset" olleet vauhdissa. Kävin vaihdattamassa talvirenkaatkin ylikokoon ja samassa yhteydessä ammattilaiset vaihtoivat renkaat auton alle. Kotiin päästyäni auton vasemmanpuoleiset pultit sai raavas mies 65 senttisellä momenttiavaimella juuri ja juuri auki. Aukeamisen yhteydessä kuului jokaisen pultin kohdalla sellainen pamahdus, että heikkohermoisempi olisi luullut jotain isompaakin vahinkoa tapahtuneen.

Ei olisi varmasti käsivoimin auenneet enää talven jälkeen. On se hienoa kun voi käyttää ammattilaisten palveluita. Rengasliikkeiden ammattilaiset toimivat maasta riippumatta täsmälleen samalla tavalla ;D

No, nyt on puhdistetut ja hyvin kevyesti öljytyt pultit kiinni 120 Nm momentilla, joten ne saa tarvittaessa auki vaikka autonkin työkaluilla räntäsateessa.

Lainaus käyttäjältä: tet - 03.12.13 - klo:08:33
Saman verran kuin kesärenkaissa eli 2,3 bar. Rengaskoko 215/60R16. En ole nähnyt tarvetta pitää kovempia paineita kuin kesällä. Talvirenkaiden kesärenkaita suurempi vierintävastus vähän pienenisi, mutta vastaavasti pito huononisi, näin olen päätellyt. Tosin mielessä on ollut että pitäisi joskus kokeilla talvirenkaillakin eri paineita. Kesärenkailla olen kokeillut ja ajo-ominaisuuksia ajatellen parhaaksi vaihtoehdoksi on osoittautunut suositusten mukainen paine.

Juuri noin! Renkaiden ja autojen valmistajien perussuositus paineiksi on sama kesä- ja talvirenkaille. Mutta on huomattava, että suositus koskee renkaita, jotka ovat jäähtyneet siinä lämpötilassa, jossa ajetaan. Jos auto on plus 10 asteen tallissa ja on tarkoitus ajaa 10 asteen pakkasella, pitää rengaspainetta olla autotallissa + 0,2 baria yli suosituspaineen, jotta painetta olisi pakkasajossa riittävästi.

Ja jos lisäksi haluaa jämäköittää talvirenkaiden ajotuntumaa tai pienentää vierintävastusta, voi lisätä painetta vielä 0,1 - 0,2 barilla.

vkjoki puhuu asiaa! Rengasliikkeet suosittelevat merkittävästi ohjearvoista kovempia rengaspaineita osin juuri lämpötilaerojen vuoksi! Jos laitat tallissasi +20 Celsiuksen lämpötilassa autonvalmistajan suositteleman paineen ja mittaat sen -20 celsiuksen lämpötilassa, ovat paineet 0,4 Baria liian alhaiset!

Markku

Lainaus käyttäjältä: VAG! - 03.12.13 - klo:09:18
Sen verran offaria tähän väliin, että oli taas rengasliikkeen "ammattilaiset" olleet vauhdissa. Kävin vaihdattamassa talvirenkaatkin ylikokoon ja samassa yhteydessä ammattilaiset vaihtoivat renkaat auton alle. Kotiin päästyäni auton vasemmanpuoleiset pultit sai raavas mies 65 senttisellä momenttiavaimella juuri ja juuri auki.

Tuossa se vahvin syy miksi vaihdan renkaat AINA itse.

Lainaus käyttäjältä: Ton-1 - 03.12.13 - klo:11:00
Tuossa se vahvin syy miksi vaihdan renkaat AINA itse.

Mäkin ajattelin sanoa, että heittäkää ne renkaat vaan takalootaan, kun olen aina pyrkinyt vaihtamaan itse. Nyt ajoin kesärenkailla lumisateessa rengasliikkeeseen, joten piti antaa Ammattilaisten tehdä työtään.

Oikeanpuoleiset oli ihan kohtuullisessa momentissa, mutta vasemmanpuoleiset renkaat kiinnittänyt Ammattilainen oli kyllä ammattikuntansa kruununjalokivi.

Lainaus käyttäjältä: Ton-1 - 03.12.13 - klo:00:32
No nyt heitit aika lentävän kyssärin, ensinnäkin milloin tuon paineen laitoit ? Muutamia päiviä sitten kun oli vielä lämpimämpää ? Oli mikä oli, ei tuo 2,5 bar. nyt ainakaan liikaa ole, autosi ollessa vielä kohtuu kevyt niin suurin 'ongelman' aiheuttaja lienee tuo renkaan koko, 205/50/17 olisi kenties ollut hieman nasevampi talvirenkaaksi  ;)  .

Itsellänikin on Contit alla ja vaikka uudet ovatkin niin viime la illan kelissä (vesisateen jälkeen iski pakkanen, jää oli kuin lasia ...) luistelin se minäkin VAIKKA kokoni onkin enempi talvirenkaan omainen ( 195/60/16).

Edellisenä päivänä tosiaan laitoin paineet renkaisiin samaisessa +2 asteen lämpötilassa. Olen kanssasi aivan samoilla linjoilla tuosta talvirenkaan koosta, 205/50 olisi minullakin alla jos en ajelisi noilla vanhoilla renkailla, jotka 3 vuotta sitten tuli ostettua. :)

Taitaa olla viimeinen talvi noilla renkailla, nastat tallella mutta pito on mitä on...

Taulukosta näkee rengasvalmistajan suositellut paineet. Eiköhän ne renkaat ole noilla paineilla parhaimmillaan.
Talvikelille 0,1 bar / -10 astetta lisää painetta.
http://www.continental-tires.com/www/download/tires_de_en/general/download-area/ov_technical_information/dl_luftdruck_multi.pdf (http://www.continental-tires.com/www/download/tires_de_en/general/download-area/ov_technical_information/dl_luftdruck_multi.pdf)
GLK:hon suositukset on 2,3 bar joka nurkkaan. 2,5 bar itellä joka renkaassa 0 C lämpötilassa => -20 C lämpötilassa on oikeat paineet.
Auto / rengasmalli kohtaistahan tuo on, mutta 3 bar kuulostaa kovalta? Tuollaiset paineet voi tietysti olla paikallaan jos ajaa täydellä kuormalla, muuten siinä ei minusta ole oikein itua. Huonontuu vain pito ja rengas on epämukava.

Michelinin Xin3 -kitkat meni alle muutama päivä sitten. Ostin ne jo heinäkuussa kun sain kohtuuhinnalla, mutta alle laitettiin vasta nyt kun entiset Contit muuttuivat joulukuun alussa laittomiksi.  8)
Alkuvaikutelmana ainakin sulalla ajo on jämäkämmän tuntuista. Melutaso niin sama että korvalla ei eroa saa. Pito uusissa on luonnollisesti parempi. KOlmisen talvea noilla pitäisi kurvailla, jos ei satu auto vaihtumaan sitä ennen.

Nasta vs. kitka -keskustelu muuttunee tulevaisuudessa turhaksi, kiitos suomalaiskeksinnön:

http://www.iltalehti.fi/autot/2014021218033013_au.shtml (http://www.iltalehti.fi/autot/2014021218033013_au.shtml)

Lainaus käyttäjältä: tet - 12.02.14 - klo:14:41
Nasta vs. kitka -keskustelu muuttunee tulevaisuudessa turhaksi, kiitos suomalaiskeksinnön:

http://www.iltalehti.fi/autot/2014021218033013_au.shtml (http://www.iltalehti.fi/autot/2014021218033013_au.shtml)

"Jos rengas tulee massatuotantoon, kuljettajat voivat napin painalluksella saada nastat ponnahtamaan esiin."
Mitenköhän tuo käytännössä toimii? Tuleeko renkaisiinkin jotakin langatonta älyteknologiaa, jolloin nastat saisi esiin auton sisältä? Voipi ainakin ensi alkuun olla aika hinnakkaita tuollaiset renkaat.

Lainaus käyttäjältä: Seat-mies77 - 17.02.14 - klo:08:50
"Jos rengas tulee massatuotantoon, kuljettajat voivat napin painalluksella saada nastat ponnahtamaan esiin."
Mitenköhän tuo käytännössä toimii? Tuleeko renkaisiinkin jotakin langatonta älyteknologiaa, jolloin nastat saisi esiin auton sisältä? Voipi ainakin ensi alkuun olla aika hinnakkaita tuollaiset renkaat.

Ritari �,,ssä renkaat!  ;D Vanha keksintö
https://www.youtube.com/watch?v=IuqsEypNIQY (https://www.youtube.com/watch?v=IuqsEypNIQY)

Lainaus käyttäjältä: EskoP - 30.07.14 - klo:23:43
Ruotsin ja Norjan teitä kesäreissua ajettua 16" Energy Save Misukoilla voi vain ihmetellä kuinka suuri ero on teiden pinnan tasaisuudessa Suomeen verrattuna. On kuin eri autolla ajelisi, eikä uratkaan ole niin syviä kuin meillä. Sisämelu tippuu tyypillisesti murto-osaan totutusta ja ajosta voi ihan oikeasti nauttia. Ja polttoaineen kulutuskin ko teillä oli pari desiä alle totutun. Pohjoismaat ovat säätyypiltään jotakuinkin vertailukelpoisia ja kaikissa niistä käytetään nastarenkaita talvella. Ilmeisesti perussyy Suomen teiden karkeuteen on isompirakeinen sora, joka hinnaltaan lienee halvinta mahdollista (muualta ylijäänyttä matskua?). Tosin eri puolilla Suomeakin on havaittavia laatueroja. Kukaan ei varmaan laske autoilijoille kertyviä lisäkuluja polttoaineen ja renkaiden kulutuksen osalta hermojen menetyksen lisäksi. Ehkä suomalainen autoilija ei ole niin. Onpahan taivaspaikka varmistettu kun on maanpäällinen helvetti koettuna - tulee aika ajoin mieleen :'(

Suomalainen autoilija ei ehkä ole yhtä vaativa kuin läntisten naapurien asukkaat. Toisaalta suomalainen autoilija eroaa eräässä toisessakin suhteessa läntisistä naapureistaan Norjassa ja Ruotsissa. Hän nimittäin on selvästi halukkaampi käyttämään nastarenkaita. Liikenneviraston T&K -lehden numeron 3/2012 mukaan Norjassa ja Ruotsissa kitkarenkaiden osuus talvirenkaista on samaa luokkaa kuin nastarenkaiden osuus Suomessa. Nastarenkaiden suosiolla Suomessa on todennäköisesti monta syytä. Mainitun lehden mukaan yksi selitys on se, että nastarenkailla on suomalaisessa autoilu- ja teollisuushistoriassa erityisasema. Ensimmäinen talvirengas kehitettiin Nokian tehtailla vuonna 1934. Maailmalle tieto nastarenkaista levisi 1950- ja 60- luvuilla suomalaisten rallimenestyksen myötä. Nastarengas on siis eräänlainen aikansa kännykkä, kansallisen itsetunnon osatekijä. Lehden mukaan tämä osaltaan selittää suomalaisten autoilijoiden kansainvälisesti voimakasta sitoutumista nastarenkaisiin.

Itse epäilen, että nastarenkaiden suosiota ylläpitää myös erään teknisen alan lehden rengastestit, jotka korostavat pitoa liukkaalla jäällä. Testejä lukemalla varsinkin kokematon kuljettaja voi saada sellaisen käsityksen, että ilman nastoja Suomen talvessa ei oikeastaan voi selviytyä.

Siihen nähden, kuinka paljon esim. tällä forumilla on valiteltu autojen ajo- tai rengasmelua, on oikeastaan aika hämmästyttävää, kuinka vähän huomiota on kiinnitetty melun pääasialliseen syyhyn. Kyse on tietenkin siitä, että Suomessa päällysteet ovat poikkeuksellisen karkeita. Siksi jopa laadukkaissa autoissa, kuten Skoda Octaviassa, monia vaivaa liiallinen rengasmelu. Mistä teiden karkeus sitten johtuu? Se on pitkälti seurausta edellä mainitusta innostuksesta nastarenkaiden käyttöön. Vaikutus syntyy kahta tietä. Koska suomalaiset tykkäävät kovasti ajaa nastoilla, täytyy päällysteen jo lähtökohtaisesti olla karkeampaa, jotta se kestäisi nastojen kuluttavaa vaikutusta. Suomalainen asfaltti on siis jo uutena äänekkäämpää kuin ruotsalainen. Toiseksi asiaan vaikuttaa nastojen päällysteeseen kohdistama kulutus. Nastojen karheuttavaa vaikutusta on vielä omiaan lisäämään se, että suurissa kaupungeissa ja pääteillä tiet ovat käytännössä läpi talven sulia. Eli uusi asfaltti kuluu nopeasti entistäkin karkeammaksi, mikä sitten lisää ajomelua.

Eikä tässä vielä kaikki. Nastat eivät ainoastaan lisää meteliä, vaan ne heikentävät liikenneturvallisuutta synnyttämällä uria, jotka sateella täyttyvät vedellä. Oma lukunsa ovat tietysti myös nastojen ympäristö- ja terveysvaikutukset. Lisääntyneestä ajomelusta kärsitään myös muualla kuin autojen sisällä. Nastojen irrottamat pienhiukkaset ovat nekin terveysriski, jotka kaiken lisäksi kohdistuvat ensisijassa muihin kuin nastojen käyttäjiin.

Mm. näistä syistä viranomaiset Norjassa ja Ruotsissa ovat pyrkineet vaikuttamaan kaupunkien ilmanlaatuun talvirengasmääräyksien avulla. Norjan suurimmissa kaupungeissa on jo pitkään säädelty nastarenkaiden osuutta talvirenkaista haittamaksuilla. Ruotsissa puolestaan on viime vuosina ryhdytty rajoittamaan nastarenkaiden käyttöä muutamissa kaupungeissa, ilmanlaadultaan ongelmallisten alueiden kaduilla. Esimerkiksi Oslossa nastarenkaiden osuus oli aiemmin jopa suurempi kuin Helsingissä, mutta nyt jo yli 80 prosenttia talvirenkaista on kitkarenkaita. Maaseudullakin kitkarenkaiden osuus on jo monin paikoin yli 50 prosenttia.

Epäilen, että monet tämän forumin käyttäjistä suhtautuvat epäilen kaikenlaiseen ympäristöliitännäiseen argumentoitiin, tuohon "viherpiipertäjien ekohömppään". Ymmärrän tämän, sillä meillä jokaisella on omat arvostuksemme. Toisaalta kehottaisin näitä "tosimiehiä" lähestymään nastakysymystä uudesta, itsekkäästä näkökulmasta. Eli vaikka ei haluaisikaan luopua rakkaista nastarenkaista ympäristösyistä, niin asiaa voisi ehkä perustella teiden kunnolla ja ajomelulla. Prosessi olisi tietysti hidas, mutta jos Suomessakin kitkarenkaiden osuus vähitellen nousisi, voitaisiin täälläkin siirtyä sileämpään pintamateriaalin. Ja samalla tietysti vähenisi myös teiden kulumisesta aiheutuva ajometeli.

Itse hankin ensimmäiset kitkarenkaani noin 15 vuotta sitten. Auto oli silloin A-Vectra, jossa ei ollut mitään niitä turvavarusteita, joita tämän päivän autoissa on. Olikin melkoinen yllätys huomata, kuinka vähän dramatiikkaa vaihdokseen liittyi. Toisilla autoilijoilla voi luonnollisesti olla aivan päinvastaisia kokemuksia kitkarenkaista, enkä tietenkään halua mitenkään väheksyä niitä. Sen kuitenkin sanon, että jokaisen, joka ei koskaan ole kitkarenkaita kokeillut, kannattaisi se ehdottomasti tehdä. Yllätys voi olla melkoinen, ja vieläpä positiiviseen suuntaan.

Lainaus käyttäjältä: mattinen - 19.08.14 - klo:16:12
Suomalainen autoilija ei ehkä ole yhtä vaativa kuin läntisten naapurien asukkaat. Toisaalta suomalainen autoilija eroaa eräässä toisessakin suhteessa läntisistä naapureistaan Norjassa ja Ruotsissa. Hän nimittäin on selvästi halukkaampi käyttämään nastarenkaita.

Siinä olet oikeassa, että nastojen käyttö on ennen kaikkea asennekysymys. Faktoilla sitä on vaikea perustella, koska päällystetyt tiet Etelä-Suomessa eivät juuri koskaan ole sellaisessa jäässä, jolla Tekniikan Maalma nastarengastestinsä tekee. Olen itse ajanut viimeiset 5 vuotta kitkoilla ja viimeiset vuodet kitkojen kumiseos oli jo selkeästi kovettunut ja pito heikentunyt. Silti en ole koskaan joutunut kitkoilla vaaratilanteeseen tai yllättävään pidon menetykseen ja luisuun. Pienilläkään teillä ei ole vastaan tullut ylämäkeä, jota auto ei olisi kitkoilla noussut. Nastarenkaista poiketen kitkoilla tietää aina millainen tienpinnan liukkaus on ja pystyy sovittamaan ajonopeuden ja tyylin sen mukaan.

Siitä väännetään kättä kuluttavatko nastat oikeasti asfalttia. Nykyisellä asfalttiseoksella eivät välttämättä. Mutta kuten mattinen mainitsee, jos nastoja käytettäisiin vähemmän, niin teillä voisi käyttää pehmeämpiä ja hiljaisempia asfalttilaatuja. Takavuosien kumiasfalttikokeilut ja Tampereen kehätien betonipäällyste kaatuivat siihen, että ne eivät tietenkään kestäneet nastarenkaiden rasitusta. Talomme autotallin betonilattiaan hierrettiin rakennusvaiheessa MasterTop-pinnoite, jotta se kestää nastoja. Kitkojen kanssa tuo on kyllä osoittautunut lähinnä turhaksi kulueräksi.

Mielestäni nastarenkaita voi puolustaa vain sellainen, joka on useamman vuoden ajanut kitkoilla. Eniten ääntä pitävät ne, jotka eivät ole koskaan kitkoilla ajaneet tai ovat niitä "kokeilleet" siten, että nastoillakin olisi ajanut penkkaan.

Nastarenkaat vs. kitkat taitaa tyypillisesti olla sellainen aihe, joka saa ihmiset hermostumaan. Sen vuoksi onkin paikallaan todeta, etten missään nimessä halua sanoa, että oma rengasvalintani olisi jollain tavalla parempi kuin jonkun toisen. Mahdollisista ennakkoluuloista luopuminen on se seikka, johon haluaisin kuljettajia kannustaa. Muistan hyvin tilanteen, kun itse harkitsin kitkoja ensimmäisen kerran. Nastojen rapina sulilla talviteillä harmitti vuosi vuodelta yhä enemmän ja enemmän. Toisaalta kun luin TM:n testejä ja keskustelupalstojen kommentteja, syntyi vaikutelma kitkarenkaiden aikamoisista riskeistä. Varsinkin nettikeskustelujen perusteella syntyi sellainen kuva, että kitkarenkain varustettu auto syöksyy heti ensimmäisen lumisateen jälkeen suoraan pois tieltä. Kun autoon sitten lopulta kitkat laitettiin, oli ristiriita erilaisten kauhukuvausten kanssa melkoinen. Mitään eriskummallista ja järkyttävää ei tapahtunutkaan. Auto ohjautui samalla tavalla kuin ennenkin, koko "suuri muutos" olikin tavattoman arkipäiväinen ja tylsä juttu. Nastojen rapina vain katosi kuin Mannerheim-elokuva historian hämäriin.

Lainaus käyttäjältä: mattinen - 19.08.14 - klo:16:59
Nastarenkaat vs. kitkat taitaa tyypillisesti olla sellainen aihe, joka saa ihmiset hermostumaan. Sen vuoksi onkin paikallaan todeta, etten missään nimessä halua sanoa, että oma rengasvalintani olisi jollain tavalla parempi kuin jonkun toisen. Mahdollisista ennakkoluuloista luopuminen on se seikka, johon haluaisin kuljettajia kannustaa. Muistan hyvin tilanteen, kun itse harkitsin kitkoja ensimmäisen kerran. Nastojen rapina sulilla talviteillä harmitti vuosi vuodelta yhä enemmän ja enemmän. Toisaalta kun luin TM:n testejä ja keskustelupalstojen kommentteja, syntyi vaikutelma kitkarenkaiden aikamoisista riskeistä. Varsinkin nettikeskustelujen perusteella syntyi sellainen kuva, että kitkarenkain varustettu auto syöksyy heti ensimmäisen lumisateen jälkeen suoraan pois tieltä. Kun autoon sitten lopulta kitkat laitettiin, oli ristiriita erilaisten kauhukuvausten kanssa melkoinen. Mitään eriskummallista ja järkyttävää ei tapahtunutkaan. Auto ohjautui samalla tavalla kuin ennenkin, koko "suuri muutos" olikin tavattoman arkipäiväinen ja tylsä juttu. Nastojen rapina vain katosi kuin Mannerheim-elokuva historian hämäriin.

Olet oikeassa, että molemmissa rengasvalinnoissa on puolensa. Keskusteluissa kuitenkin harmittaa se, että ne perustuvat tunteeseen, eivät faktaan tai edes omaan kokemukseen. Ymmärrän kuitenkin hyvin sen, että kitkoihin vaihtaneet ovat huomanneet miten väärä yleinen käsitys kitkoista on. Kun sitä yrittää kertoa muille ja he eivät ymmärrä tai halua ymmärtää, niin riitahan siitä syntyy. Vaikka tarkoitus ei olisikaan sanoa, että oma rengasvalinta olisi paras tai ainut oikea. Nastoissa on varmasti puolensa ja kitkoissa heikkoutensa, mutta perinteisestihän Suomessa on kaikesta vain yksi oikea totuus. Tämä näkyy hyvin siinä, että kun TM testaa jonkin tuotteen, niin se loppuu kaupasta samantien. Harva katsoo arvosteluperusteita ja painotuksia, miettien mitkä asiat itselle ovat tärkeitä. Rengastesteissäkin voittanut rengas harvoin on samaan aikaan sekä hiljainen, hyvin pitävä, että sporttinen ajaa.

Itsellenikään kitkoihin vaihtaminen ei ollut mikään maailmaa mullistava kokemus. Ropinan loppuminen oli suurin muutos ja siihen olen ollut todella tyytyväinen. Erityisesti silloin, kun ajelen suolatuilla teillä lumettomina talvina. Suosittelen silti muitakin ottamaan riskin ja kokeilemaan. Kukaan ei estä sen jälkeen ajamasta loppuelämää tyytyväisenä nastoilla :-)

Entäs ne irtoilevat nastat kun jengi vaihtaa nastarenkaisiin vaikkei täällä etelässä ole vielä ollut edes pakkaskelejä?
Nimim. lauantaina sain nastan tuulilasiin motarilla, ja nyt siinä on 15cm pitkä halkeama sen seurauksen. Vituttaa, varsinkin kun itse ajan kitkoilla. Onneksi on tuulilasivakuutus, mutta vituttaa silti. Halkesi näköjään ihan samantien, en ehtinyt käyttämään korjauksessa.

Kaupunkialueella nastojen rajoittamisen / kieltämisen puolesta puhuu myös meluaspekti - tiedän kokemuksesta, että jos asuu liikennöiden kadun varrella, niin talvella liikennemelu on paljon pahempaa.

Hyvin ne kanadassa ja pohjois-usa:ssakin ajavat nastattomilla renkailla. Suomessa usein ollaan ylivarovaisia asiassa kuin asiassa. Halutaan täydellistä turvallisuutta. Mutta samalla keskustelusta unohtuu muut seikat, kuten pienhiukkasten terveysvaikutukset, tienpinnan kuluminen (=rahanmeno) sekä melu (mikä on myös terveyshaitta). Samaan syssyyn totean että ei ne syvällä uralla olevat tiet ainakaan turvallisuutta lisää, päinvastoin.

Lainaus käyttäjältä: heifetz - 17.11.14 - klo:10:46
Suomessa usein ollaan ylivarovaisia asiassa kuin asiassa. Halutaan täydellistä turvallisuutta.

Totta. Vastaavaa tuskin tapahtuu quattrolla ja nastoilla.

https://www.youtube.com/watch?v=N7TgyyXRju8 (https://www.youtube.com/watch?v=N7TgyyXRju8)   

Kuten muissakin sivistysvaltioissa nastarenkaille ehdoton käyttökielto olisi paras ratkaisu. Lumiketjut sallittaisiin tilapäiskäyttöön.

Toinen vaihtoehto on sakkomaksu nastarenkaiden käyttäjille, joka voidaan ohjata suoraan teiden kunnossapitoon periaatteella sen maksat minkä rikot. Oslossahan tällainen rangaistusmaksu nastarenkaiden käyttäjille on voimassa ja kitkarenkaiden osuus lähestyy jo 100%.

Teiden kunnossapitoakin tärkeämpi asia on kuitenkin ilmanlaatu ja keuhkosairauksien ennaltaehkäiseminen.

Jos nastarengaskielto ei toteudu täysimääräisesti Suomessa, uskon kuitenkin, että nastarenkaille käy ajan myötä kuten tupakoinnille; niiden käytöstä tulee epäsosiaalista ja häpeällistä.

Lainaus käyttäjältä: maileri - 17.11.14 - klo:13:48
Kuten muissakin sivistysvaltioissa nastarenkaille ehdoton käyttökielto olisi paras ratkaisu. Lumiketjut sallittaisiin tilapäiskäyttöön.

Toinen vaihtoehto on sakkomaksu nastarenkaiden käyttäjille, joka voidaan ohjata suoraan teiden kunnossapitoon periaatteella sen maksat minkä rikot. Oslossahan tällainen rangaistusmaksu nastarenkaiden käyttäjille on voimassa ja kitkarenkaiden osuus lähestyy jo 100%.

Teiden kunnossapitoakin tärkeämpi asia on kuitenkin ilmanlaatu ja keuhkosairauksien ennaltaehkäiseminen.

Jos nastarengaskielto ei toteudu täysimääräisesti Suomessa, uskon kuitenkin, että nastarenkaille käy ajan myötä kuten tupakoinnille; niiden käytöstä tulee epäsosiaalista ja häpeällistä.

Samaa mieltä.

Lainaus käyttäjältä: samppa79 - 17.11.14 - klo:10:33
Entäs ne irtoilevat nastat kun jengi vaihtaa nastarenkaisiin vaikkei täällä etelässä ole vielä ollut edes pakkaskelejä?
Nimim. lauantaina sain nastan tuulilasiin motarilla, ja nyt siinä on 15cm pitkä halkeama sen seurauksen. Vituttaa, varsinkin kun itse ajan kitkoilla. Onneksi on tuulilasivakuutus, mutta vituttaa silti. Halkesi näköjään ihan samantien, en ehtinyt käyttämään korjauksessa.

Kaupunkialueella nastojen rajoittamisen / kieltämisen puolesta puhuu myös meluaspekti - tiedän kokemuksesta, että jos asuu liikennöiden kadun varrella, niin talvella liikennemelu on paljon pahempaa.

Sinullapa on hyvä näkö, kun ehdit nähdä että se oli nasta. Osuiko kova pala edellä? ;)

Näistä "nastoista" joita lasiin ropisee, on siis ainakin 99,9 % kiviä. Jos kiukun purkaminen helpottaa, niin kannattaa suunnata sitä sinne oikeaan suuntaan eli tienpidolle joka sitä hiekoitussoraa teille kylvää. Ai niin, mutta niitä kiviähän tarttuu myös sorateiltä autojen renkaisiin... Piru vieköön, perhanan landepaukut kun sorateillä suhaavat, pitäisi kieltää motarilla ajo sen jälkeen!  ;D ;D

Itse tarkastan aina keväällä kesärenkaiden vaihdossa talvirenkaiden kunnon ennen varastoon laittoa. En muista ihan tarkkaan milloin viimeksi on nastoja puuttunut, mutta melko varmasti silloin elettiin 1990-luvun alkua. En siis tunne syyllisyyden piikkiä lihassani, minun nastojani ei ainakaan kukaan ole saanut lasiinsa piiiiiiiiiiiiiiiitkään aikaan.

Lainaus käyttäjältä: maileri - 17.11.14 - klo:13:48

Toinen vaihtoehto on sakkomaksu nastarenkaiden käyttäjille, joka voidaan ohjata suoraan teiden kunnossapitoon periaatteella sen maksat minkä rikot. Oslossahan tällainen rangaistusmaksu nastarenkaiden käyttäjille on voimassa ja kitkarenkaiden osuus lähestyy jo 100%.

Heh heh! Uskotko tosissaan, että ne rahat menisivät teiden kunnossapitoon? Kaunis ajatus mutta ei taida toimia käytännössä.

Sama se mitä ne oslossa duunaa. On muitakin maailmoja kuin kehä3 ja oslo. Ei luoja minä toivon ettei ikinä nähdä nastarengas kieltoa! Täyttä hulluutta koko touhu edes ajatuksena! Tromsassa esim varmasti 70% autoista käyttää nastoja ja raskaalla kalustolla on ketjupakko. Ja varmasti syyn tietää kaikki. 

Kruununa keskusteluun - onko joku tullut katumapäälle ja haluaisi vaihtaa kitkansa nastoihin? Kyseessä hyvä kuntoiset 225/45R17 Contin meteligeneraattorit?

Lisätiedot yvllä, kiitos

Lainaus käyttäjältä: maileri - 17.11.14 - klo:13:48
Kuten muissakin sivistysvaltioissa nastarenkaille ehdoton käyttökielto olisi paras ratkaisu. Lumiketjut sallittaisiin tilapäiskäyttöön.

Toinen vaihtoehto on sakkomaksu nastarenkaiden käyttäjille, joka voidaan ohjata suoraan teiden kunnossapitoon periaatteella sen maksat minkä rikot. Oslossahan tällainen rangaistusmaksu nastarenkaiden käyttäjille on voimassa ja kitkarenkaiden osuus lähestyy jo 100%.

Teiden kunnossapitoakin tärkeämpi asia on kuitenkin ilmanlaatu ja keuhkosairauksien ennaltaehkäiseminen.

Jos nastarengaskielto ei toteudu täysimääräisesti Suomessa, uskon kuitenkin, että nastarenkaille käy ajan myötä kuten tupakoinnille; niiden käytöstä tulee epäsosiaalista ja häpeällistä.

Melko pitkälti samaa mieltä. Näinä kohenevan talouden aikoina aivan varmasti jossain päin mietitään säästöjä ja mahdollisia lisätuloja. Nastarengasmaksussa yhdistyvät nämä molemat. Kerätään rahaa nilltä jotka ehdottomasti haluavat nastoilla ajaa ja samall säästyy aika lailla tienpidossa. Näillä rahoilla on sitten näppärää maksella työttömyyskorvauksia kun työttömyys huitelee 30% paremmalla puolella.

Toki parina vuotena tulisi pelti kolisemaan ennen kuin porukka oppisi sen ettei talvella voikaan ajella kuten kesällä. Ihan kuin sivutuotteena säästyisi melkoinen summa astmaatikkojen ja muiden yliherkkien oireiden vähänemisen myötä. Uskokaa pois. Ennen pitkää nastoista tullaan poistumaan ja ihan taloussyistä.

Tiisselien kieltäminen pelastaisi enemmän ihmisiä?
Nastojen kieltäminen tappaisi enemmän ihmisiä, ainakin aluksi?  8)

Lainaus käyttäjältä: Eka Golf - 17.01.15 - klo:22:12
Tiisselien kieltäminen pelastaisi enemmän ihmisiä?

Ja millähän perusteella? Nykyiset suorasuihkubensat tuottavat enemmän hiukkaspäästöjä kuin DPF:llä varustetut dieselit.

Kyse on pienhiukkasista joita nuo suodattimet eivät suodata!

Ainoa huono puoli kitkoissa on, että ne eivät sovi vähän ajaville. Itellä oli Celicassa "vanhana" 2004 ostetut renkaat. Taisivat olla jo 10 vuotta vanhat kun myin auton. Olivat Michelinin kitkat jo sen verran kovat, että vaikka oli alle 20 000 ajetut ja pintaa 8 milliä, niin eivät juuri pitäneet. autossa ei ollut luistonestoa eikä ESP:tä.
Sciroccon kitkat olivat hieman yli 20 000 ajetut ja vajaat 5 vuotta vanhat. Kyllä nekin menivät kuin pulkka. Lumella vielä pärjäsi. Pögötissä ( 06 ) 9 vuotta vanhat hakkapeliitan nastat. Kyllä on pito toisenlaista vaikka on ajettu jo yli 40 000. 

Lainaus käyttäjältä: skriko - 22.01.15 - klo:00:32
Ainoa huono puoli kitkoissa on, että ne eivät sovi vähän ajaville. Itellä oli Celicassa "vanhana" 2004 ostetut renkaat. Taisivat olla jo 10 vuotta vanhat kun myin auton. Olivat Michelinin kitkat jo sen verran kovat, että vaikka oli alle 20 000 ajetut ja pintaa 8 milliä, niin eivät juuri pitäneet. autossa ei ollut luistonestoa eikä ESP:tä.
Sciroccon kitkat olivat hieman yli 20 000 ajetut ja vajaat 5 vuotta vanhat. Kyllä nekin menivät kuin pulkka. Lumella vielä pärjäsi. Pögötissä ( 06 ) 9 vuotta vanhat hakkapeliitan nastat. Kyllä on pito toisenlaista vaikka on ajettu jo yli 40 000.

Ei voi kyllä ymmärtää tämmöisiä kitupiikkejä, jotka ajelee hengenvaarallisilla kivikovilla renkailla. Ei varmasti ole noissa 9 vuotta vanhoissa renkaissa sen enempää pitoa, nastat vain antaa väärän turvallisuuden tunteen. Teepä äkkijarrutus noilla renkailla ja ajat varmasti edellä ajavan perään jos ei turvaväliä ole 100m.

Lainaus käyttäjältä: skriko - 22.01.15 - klo:00:32
Ainoa huono puoli kitkoissa on, että ne eivät sovi vähän ajaville.

Vähän ajava säästää polttoainekuluissa vuosittain niin paljon, että on hyvinkin varaa - myös oman turvallisuutensa vuoksi - uusia renkaat kolmen/neljän vuoden välein. Kustannus on kuin se entinen pieru Saharasa ja tuoreella kumilla on aina parempi kosketus...

Välillä näkee 'mummojen ja pappojen' 1980-luvun autoissa talvirenkaina vielä Nokia Hakkapeliitta 09:t tai Michelin XM+S 200:t. Todennäköisesti alkuperäisinä  ;D

Lainaus käyttäjältä: Tuomari - 22.01.15 - klo:02:49
Ei voi kyllä ymmärtää tämmöisiä kitupiikkejä, jotka ajelee hengenvaarallisilla kivikovilla renkailla. Ei varmasti ole noissa 9 vuotta vanhoissa renkaissa sen enempää pitoa, nastat vain antaa väärän turvallisuuden tunteen. Teepä äkkijarrutus noilla renkailla ja ajat varmasti edellä ajavan perään jos ei turvaväliä ole 100m.

No, kohta tulee autoilua 36 vuotta ja pitkälle toistamiljoonaa kilometriä täynnä. Koskaan en ole ajanut kenenkään perään, en nokkaan, en kylkeen, en suistunut tieltä, enkä ole ajanut, enkä aiheuttanut minkäänlaista kolaria.
Ootko muuten miettinyt, miten ihmiset ennen pärjäsivät. Isäni ajeli ympäri Suomea työkseen kesärenkailla kaiket talvet. Itselläni oli -70 luvulla kuluneet Nokian 08 Hakkapeliitat. Ei ollut ABS jarruja, ei ollut luistonestoa, ei ollut ajovakaudenhallintajärjestelmiä. Autot olivat takavetoisia ja painoivat 700 kg, peräluukussa oli 50 kilon hiekkasäkki, kun usein jäi paikalleenkin kiinni tasaisella tiellä. Katsos me paljon ajaneet ja kaiken nähneet olemme hiukan parempia kuskeja. Osaamme ennakoida, ja ymmärrämme pitää turvavälit ja tiedämme senkin, että Suomessa on talvi, tulee lunta ja on liukasta.
Toisin kun nämä nuoret jästipäät. Heti kun tulee vähän lunta ja pyryä, niin ollaan ihan sekaisin ja tulee satoja peltikolareita, kun ajetaan perseessä kiinni. Kaiken a ja o on ennakointi ja turvaväli. Että säästä nuo saarnasi niille, jotka ajavat kolarin, kun olosuhteet ovat huonot. Olosuhteet eivät ole koskaan huonot, on vaan huonoja kuskeja, jotka eivät osaa suhteuttaa nopeuttaan vallitseviin olosuhteisiin. PISTE.

Lainaus käyttäjältä: skriko - 22.01.15 - klo:14:51
No, kohta tulee autoilua 36 vuotta ja pitkälle toistamiljoonaa kilometriä täynnä. Koskaan en ole ajanut kenenkään perään, en nokkaan, en kylkeen, en suistunut tieltä, enkä ole ajanut, enkä aiheuttanut minkäänlaista kolaria.
Ootko muuten miettinyt, miten ihmiset ennen pärjäsivät. Isäni ajeli ympäri Suomea työkseen kesärenkailla kaiket talvet. Itselläni oli -70 luvulla kuluneet Nokian 08 Hakkapeliitat. Ei ollut ABS jarruja, ei ollut luistonestoa, ei ollut ajovakaudenhallintajärjestelmiä. Autot olivat takavetoisia ja painoivat 700 kg, peräluukussa oli 50 kilon hiekkasäkki, kun usein jäi paikalleenkin kiinni tasaisella tiellä. Katsos me paljon ajaneet ja kaiken nähneet olemme hiukan parempia kuskeja. Osaamme ennakoida, ja ymmärrämme pitää turvavälit ja tiedämme senkin, että Suomessa on talvi, tulee lunta ja on liukasta.
Toisin kun nämä nuoret jästipäät. Heti kun tulee vähän lunta ja pyryä, niin ollaan ihan sekaisin ja tulee satoja peltikolareita, kun ajetaan perseessä kiinni. Kaiken a ja o on ennakointi ja turvaväli. Että säästä nuo saarnasi niille, jotka ajavat kolarin, kun olosuhteet ovat huonot. Olosuhteet eivät ole koskaan huonot, on vaan huonoja kuskeja, jotka eivät osaa suhteuttaa nopeuttaan vallitseviin olosuhteisiin. PISTE.

Ei nyt tartte ihan kamalasti kaikkia nuoria kuskeja yleistää ;) Vai pitääkö olla 36 vuotta ajokokemusta takana että pääsee tuolle levelille?
Nimimerkillä nuori jästipää, kortti 8 vuotta ja 0 kolaria.

Lainaus käyttäjältä: vwp - 22.01.15 - klo:14:57
Ei nyt tartte ihan kamalasti kaikkia nuoria kuskeja yleistää ;) Vai pitääkö olla 36 vuotta ajokokemusta takana että pääsee tuolle levelille?
Nimimerkillä nuori jästipää, kortti 8 vuotta ja 0 kolaria.

Juu, ei toki se ollut tarkoituksenikaan. Tietysti nuorissa on hyviäkin kuskeja. Olinhan itsekin 26 vuotiaana, kun kortti oli ollut 8 vuotta ja vasta 300 000 kilometriä takana, kuski joka ei ollut koskaan kolaroinut. Yhtä hyvin nuorissa on hyviäkin kuskeja, niin kuin 50- kymppisissä on huonoja kuskeja.
Toivottavasti ajosi jatkuu samanlaisena ja kun saavutat 2 000 000 kilometrin rajapyykin, on saldosi silloinkin 0 kolaria.

Lainaus käyttäjältä: skriko - 22.01.15 - klo:14:51
Blaablaa...

Paskoilla renkoilla ajaminen kertoo jotain ajotaidoista? Taidat sitten olla näitä papparaisia, jotka köröttelee 100 alueella kuuttakymppiä kun vähän sattuu satamaan lunta ja on pimeää  ::)

Kerran olen ostanut auton paskoilla vanhoilla nastarenkailla ja yhden pääkallokelipäivän koettuani lähti renkaat saman tien vaihtoon.

Lainaus käyttäjältä: Tuomari - 22.01.15 - klo:20:48
Paskoilla renkoilla ajaminen kertoo jotain ajotaidoista? Taidat sitten olla näitä papparaisia, jotka köröttelee 100 alueella kuuttakymppiä kun vähän sattuu satamaan lunta ja on pimeää  ::)

Kerran olen ostanut auton paskoilla vanhoilla nastarenkailla ja yhden pääkallokelipäivän koettuani lähti renkaat saman tien vaihtoon.

Juu. Kortti on ollut hyllyllä 3 kertaa juuri tuon vuoksi, kun olen ajanut 100 alueella 60.
Ootsa kova mummorainen, kun et pysty ajamaan pääkallokeleillä slikseillä.

Lainaus käyttäjältä: skriko - 22.01.15 - klo:22:28
Juu. Kortti on ollut hyllyllä 3 kertaa juuri tuon vuoksi, kun olen ajanut 100 alueella 60.
Ootsa kova mummorainen, kun et pysty ajamaan pääkallokeleillä slikseillä.

Kyllä hyvällä kelillä kuka vaan pystyy kaahaamaan, sitten tullaan perse edellä vastaan kun alkaa "huono keli" pelottamaan.
Eikä olleet sliksit vaikka paskat olivatkin, vanha kovettunut rengas ei vain pidä yhtään tosipaikan tullen.

Lainaus käyttäjältä: skriko - 22.01.15 - klo:14:51
No, kohta tulee autoilua 36 vuotta ja pitkälle toistamiljoonaa kilometriä täynnä.  PISTE.

Paljon on kilsoja sinulle aikoinaan tullut.

Viimeisten 5 vuoden aikana lukemani mukaan tullut vain 45 tkm, eli alle 10 tkm/vuosi... Hyvin vähentyneet vuosikilsat.

Muistakaa että renkailla ei ole mitään merkitystä, jos vauhtia on liikaa. :(

http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/kuvat-tuusulanvaylan-turma-auto-taysin-palasina-moottori-lensi-50-metrin-paahan/4685066 (http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/kuvat-tuusulanvaylan-turma-auto-taysin-palasina-moottori-lensi-50-metrin-paahan/4685066)

Nastat on meillä ollut aina kaikissa autoissa ja tulee olemaan...ja yhtä hyvät edessä ja takana.

Lainaus käyttäjältä: V-O - 22.01.15 - klo:22:50
Paljon on kilsoja sinulle aikoinaan tullut.

Viimeisten 5 vuoden aikana lukemani mukaan tullut vain 45 tkm, eli alle 10 tkm/vuosi... Hyvin vähentyneet vuosikilsat.

Mistähän olet päätellyt ja lukenut, että olen ajanut viimeisen viiden vuoden aikana 45 000?
Parhaana vuotena autokauppaa tehdessäni ajoin yli 100 000 vuodessa.
Muuten motollakin tulee 60 000 viidessä vuodessa.

Lainaus käyttäjältä: 765turbo - 22.01.15 - klo:23:31
Muistakaa että renkailla ei ole mitään merkitystä, jos vauhtia on liikaa. :(

Juuri näin. Hyvä kuski ajaa kelillä kun kelillä ja pelillä kun pelillä.

http://www2.vtt.fi/inf/pdf/technology/2014/T204.pdf (http://www2.vtt.fi/inf/pdf/technology/2014/T204.pdf)

Lainaus käyttäjältä: Länskäri - 12.03.15 - klo:19:00
http://www2.vtt.fi/inf/pdf/technology/2014/T204.pdf (http://www2.vtt.fi/inf/pdf/technology/2014/T204.pdf)

Ei jaksa lukea. Tiivistätkö? Olikos se niin että kitkarenkailla ajavat kuolevat ja ajavat kännissä? Silti aion jatkaa kitkoilla.

Lainaus käyttäjältä: HAL9000 - 13.03.15 - klo:10:44
Ei jaksa lukea. Tiivistätkö? Olikos se niin että kitkarenkailla ajavat kuolevat ja ajavat kännissä? Silti aion jatkaa kitkoilla.

Antaa iltalehden tiivistää http://www.iltalehti.fi/autot/2015031219346706_au.shtml (http://www.iltalehti.fi/autot/2015031219346706_au.shtml) Itse en ole kovin kiihkeä kummankaan rengastyypin kannattaja, kukin tekee kuten parhaaksi näkee, liittyypä vaan topiikin aihepiiriin. :-X

Lainaus käyttäjältä: HAL9000 - 01.12.14 - klo:18:41
Melko pitkälti samaa mieltä. Näinä kohenevan talouden aikoina aivan varmasti jossain päin mietitään säästöjä ja mahdollisia lisätuloja. Nastarengasmaksussa yhdistyvät nämä molemat. Kerätään rahaa nilltä jotka ehdottomasti haluavat nastoilla ajaa ja samall säästyy aika lailla tienpidossa. Näillä rahoilla on sitten näppärää maksella työttömyyskorvauksia kun työttömyys huitelee 30% paremmalla puolella.

Toki parina vuotena tulisi pelti kolisemaan ennen kuin porukka oppisi sen ettei talvella voikaan ajella kuten kesällä. Ihan kuin sivutuotteena säästyisi melkoinen summa astmaatikkojen ja muiden yliherkkien oireiden vähänemisen myötä. Uskokaa pois. Ennen pitkää nastoista tullaan poistumaan ja ihan taloussyistä.

Ei kai nastoillakaan voi ajaa talvella niin kuin kesällä?

Iltalehden tiivistyksen kun lukee niin onko tuolla tutkimuksella sitten mitään tieteellistä arvoa ?
Todetaan että nasta tasoittaa kitkaeron ja suora sitaatti "Jäisillä teillä ajettaessa onnettomuudet olisivat VTT:n mukaan vähentyneet jopa 83 prosenttia, jos onnettomuusautoissa olisi ollut ajalla? nastarenkaita." Helposti ymmärrettävää. Samoin seuraava " Jos kaikki kitkarenkaita käyttävät vaihtaisivat nastoihin, voitaisiin välttää keskimäärin yksi kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus talvikaudessa. Vastaavasti, jos kaikki ajaisivat kitkoilla, kuolemaan johtaneet onnettomuudet lisääntyisivät vuosittain keskimäärin yhdeksällä"

Kuitenkin puhutaan siitä, että kitkarenkaiden käyttäjät ajavat renkaansa usein huonompaan kuntoon kuin nastojen käyttäjät, ajavat enemmän ylinopeutta ja peräti ahkerampia ajelemaan humalassakin.
Pitääkö VTT:n arvio prostentteineen paikkansa siinä tapauksessa että kuljettajien toimintatapoja ei huomioida mitenkään ?

Iltiksen 'tutkimus' ei myöskään huomioi nastarenkaiden haittavaikutuksia: kuinka monta kuolemaa vuodessa on nastojen nostattaman asfalttipölyn ansiota? Entä kuinka monta keuhkösyöpää pöly on aiheuttanut? Entä kuolonkolarit mitkä johtuvat nastojen tien pinnalle aiheuttamista tuhoista/urista?

Syy on kitkojen vaikka oisi kuinka kännissä.
Syy on ylinopeuden vaikka oisi kuinka kännissä.
Syy on liian vähässä turvavyön käytössä vaikka oisi kuinka kännissä.

Tämä yhteiskunta on kieroutunut vähätellessään rattijuoppojen aiheuttamia vahinkoja, kaikilla tasoilla.  >:(

Minä käytän nastoja ja turvavyötä vaikka ajaisin kännissä, en aja mutta kossina joskus ajoin.
Jos ajaisin, niin ajaisin mahdollisimman tarkasti sääntöjen ja rajoituksen mukaan, koska mitä järkeä on herättää "kusitolppien" huomio?  8)

"Matti Morrin mielestä kaupunkiliikenteessä tarvitaan sekä kitkojen että nastojen käyttäjiä.
�" Nastarenkaat karhentavat liukasta tien pintaa, jolloin kitkarenkaat pitävät sillä paremmin. Jos nastarenkaat kiellettäisiin kokonaan, tarvittaisiin entistä enemmän hiekoitusta, mikä taas lisäisi katupölyä."

Noo, ylläoleva ei ole henkilökohtainen kannaotto, vaan ärsyke keskustelun jatkamiseksi.

Itse olen tähän saakka aina talvisin ajanut nastarenkailla, mutta nyt olen miettinyt, josko voisi uuteen autoon laittaa kitkat. Näyttää siltä, että ilmastonmuutoksen vuoksi kadut ovat yhä useammin sulat ja märät, toisaalta pakkasen tultua ne muuttuvat jäisiksi, mutta minun ei ehkä ole pakko lähteä omalla autolla liikkeelle jos kelit ovat kitkarenkaiden kannalta inhottavat.

Tässä kuitenkin raadille kysymys: perinteisesti talvirenkaiksi suositellaan kapeaa ja korkeaa rengasprofiilia, mutta päteekö se myös kitkoihin?

Hyvä keskustelunavaus :)

Lainaa

Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 18.08.15 - klo:09:59
Tässä kuitenkin raadille kysymys: perinteisesti talvirenkaiksi suositellaan kapeaa ja korkeaa rengasprofiilia, mutta päteekö se myös kitkoihin?

Pätee ja ei päde. Kapeampi rengas pureutuu paremmin vesi/loska/lumipatjan läpi tien pintaan kuin leveämpi rengas, jolla on taipumusta nousta patjan päälle. Mitä kovempi vauhti, sen suurempi taipumus renkaalla tähän vesi/loska/lumi-liirtoon on.

Asetelma kääntyy sitten toisin päin kovemmalla pinnalla, jolloin leveämmällä renkaalla pito on monesti parempi. Kannattaa lukea viimeisin Tuulilasin nastattomien talvirenkaiden testi. Tässä testissä oli juuri Nokian Hakkapeliitta R2:sta kahdessa eri koossa. Sen verran jutusta muistan että esim. liikkelle lähdöissä ja jarrutuksissa jääpinnalla leveämpi profiili toimi paremmin.

Kyllä nyky-kitkat ovat "ihmerenkaita", eli myös vetisellä jäällä pärjää ilman ylimääräisiä sydämen tykytyksiä.

Lainaus käyttäjältä: Zego - 18.08.15 - klo:11:05
Kyllä nyky-kitkat ovat "ihmerenkaita", eli myös vetisellä jäällä pärjää ilman ylimääräisiä sydämen tykytyksiä.

Riippuu tietenkin tilannenopeudesta  :D. Vetinen jää on erityisen paha kitkarenkaille, mutta sitä se on myös nastapyöryköille.

Lainaus käyttäjältä: Zego - 18.08.15 - klo:11:05
Kyllä nyky-kitkat ovat "ihmerenkaita", eli myös vetisellä jäällä pärjää ilman ylimääräisiä sydämen tykytyksiä.

Kitkarengas on testatusti huonoin vesikelirengas, varsinkin vesiliirtoon joutuminen kaikkein ongelmallisinta ja yllätyksellisintä. Sydämentykytykset tulevat tehokkaimmin sileällä jäällä, jonka päällä on puuterilunta - rengas menee tukkoon tuosta lumesta, eikä saa otetta kovemmasta pohjasta (jäästä).

Nastarengas nykyisellään on jäykempi kulutuspinnaltaan, koska nastat vaativat asennusympäristöltään /-pohjaltaan tukevuutta. Tämän vuoksi mm. sulalla asfaltilla nastarenkaan tukevampi kulutuspinta parantaa renkaan ajettavuutta.

On olosuhteista kiinni kumpi rengas on sopivampi.
Jos haetaan pelkästään absoluuttisesti turvallisinta ja toimivinta talvirengasta, niin se on nastarengas.

Vakiokoinen (koko rekisteröintitodistuksessa) rengas talvirenkaana on edullisin ja toimivin ratkaisu mm. siksi, että talviajonopeudet ovat kesänopeuksia alhaisemmat.

Ei ole tilannetta missä ei kitkarengas toimisi, on vain liian suurta tilannenopeutta eli ennakointitaidotonta ajajaa liikenteessä  :o

Kitkarengas on parhaimmillaan väljemmillä vesillä eli reippaasti Kehä kolmosen ulkopuolella, Pohjois-Suomessa. Pakkasessa ja lumitiellä.

Sen sijaan etelän vetelässä ja ruuhkissa sekä tempoilevassa ajorytmissä olemattomilla turvaväleillä ajettaessa (siis pitäisin itse turvaväliä mutta se ei onnistu vaan aina joku Spede kiilaa eteen) alkaa nastarengas olla seuraava vaihtoehtoni. Olen ajanut pääosin kitkoilla viimeiset 10 vuotta mutta ne pari nastallista talvea välissä toivat tietyt plussat: renkaan jämäkkyys sekä ehdottomasti parempi pito jäällä ja sohjossakin. Toki rapina ei ole kivaa mutta sen kestää.

Tässä pähkäilee seuraavaa talvirengassatsia, kädenvääntö itseni kanssa kitka-nasta on päätymässä nastan voitoksi. Tien kulumista en enää jaksa murehtia niin kauan kun suurin osa ajaa niillä -miksi minä uhrautuisin jos 85% ei niin tee? Menen kerrankin jossain enemmistön mukaan...

Viime "talvi" Turussa neljättä talvea ajetuilla kitkarenkailla saivat minut vakuuttuneeksi kitkarenkaiden riittävyydestä. Etelä-Suomessahan kelit oli pääsääntöisesti muuta kuin kitkarenkaalle suotuisat, vaihtelevasti vetistä mustaa jäätä ja märkää asvalttia. Kaikesta huolimatta pärjäsin näillä ilman dramatiikkaa kuten nastoillakin.

Nyt sitten tilasin hyvin toimineiden Continental VikingContact 5:n tilalle uudet VikingContac 6:t. Urasyvyys rupesi tosiaan olemaan lähellä 5 mm niin ajattelin pistää vaihtoon.  Contit ovat olleet minun mielestä vakaat ajettavat vaikka ovatkin "donitsikoossa" 195/65/15.

Nokian Hakkapeliitta R2:sta minulla jäi Polossa hieman huono vaikutelma yhden talven ajalta. Kevyt Polo tuntui vaeltelevan matka-ajossa aivan liikaa ja ajaminen tuntui hieman rasittavalta.

Itse siirryin kitkoihin kun huomasin että nastarengas pitää vain yhden talven ja on sen jälkeen käytännössä paljon huonompi kuin talven ajettu kitkarengas. Kyllästyin siis nastoilla luistelemiseen ja Nokian nastat oli autoissa alla. Etelä-Suomessa toimitaan.

Lainaus käyttäjältä: Zego - 18.08.15 - klo:14:20
Itse siirryin kitkoihin kun huomasin että nastarengas pitää vain yhden talven ja on sen jälkeen käytännössä paljon huonompi kuin talven ajettu kitkarengas. Kyllästyin siis nastoilla luistelemiseen ja Nokian nastat oli autoissa alla. Etelä-Suomessa toimitaan.

Juuri näistä samoista syistä itsekin tein saman peliliikkeen. En ymmärtänyt miksi minun tulisi kuunnella edelleen nastojen ropinaa, jos saan hyvillä kitkarenkailla edelleen samat ominaisuudet tulevina talvina.

Jep jep, alkaa olla nastoilla auringonlaskun aika. Kitkoilla pärjää nykyisin ihan tarpeeksi hyvin ilman nastojen haittavaikutuksia (nastojen nostattama hengenvaarallinen asfalttipöly, vaarallisesti urautuvat tiet, teiden ennenaikaiset kulumiset, jne).

Itse en kyllä pohjoisen kunnon talvessa mieti hetkeäkään kummalla renkaalla ajan. Nastarengas on aina omassa autossa ollut ja tulee olemaan.

Tuohon päätökseen vaikutti yksi ainut ajokerta pohjoisen normaalissa talvikelissä tuttavani autolla jossa oli melkein pakasta vedetyt kitkat (en muista mitkä). Olihan se vaan vetelää menoa... Ehkä ne etelämpänä toimii, mutta eivät mielestäni kunnon talvikelissä.

Lainaus käyttäjältä: heifetz - 18.08.15 - klo:14:59
Jep jep, alkaa olla nastoilla auringonlaskun aika. Kitkoilla pärjää nykyisin ihan tarpeeksi hyvin ilman nastojen haittavaikutuksia (nastojen nostattama hengenvaarallinen asfalttipöly, vaarallisesti urautuvat tiet, teiden ennenaikaiset kulumiset, jne).

Joukkohysteriaa - tuo haittavaikutusten esilletuonti. Nastarenkaat eivät ole sen syyllisempiä kuin talviliikenne ilman nastoja; syyllisin meillä teiden huonoon kuntoon on teiden kemiallinen sulana pitäminen, joka rapauttaa(=pehmentää) tienpinnat: Ei siihen paljon tarvita "hierontaa" kun tiestä pinta kuluu. Niin ja huonosti tehdyt tiet (=riittämätön pohjustus) ovat edesauttamassa tätä ajoväylien antautumista.

Tutustukaa Aalto Yliopiston tutkimukseen pienhiukkas-/asfalttipölyongelmasta; vähintään yhtä syyllinen on kitkarengas.

Meillä tuntuu kaikissa asioissa järjen käyttö olevan auringon laskussa; siitä pitää huolen yksisilmäinen vihreys.

Ensi talveksi pitänee taas uudet kiekot ostaa, ja kitkat ne nyt tästedes on. En helvetissä rupea enää sitä nastojen ropinaa ja ulinaa kuuntelemaan. Ja kun se tulee joka tapauksessa, olipa merkki mikä tahansa, niin ei kiitos. Merkki vaan pitäisi valita. Kinkkejä en talvikiekoiksi uskalla, mutta varmaan se sitten misukka, conti, nokia, kenties hankook.....sellaisten joukosta. Milloin tulenee loppusyksyllä sitten ensimmäiset talvirengastestit ?

Monet vuodet ajattelin ostaa kitkat mutta lopulta kuitenkin aina päädyin nastoihin kun tuli ostohetki.

Nykyisen auton kohdalla valinta oli sitten helppo sillä esittelyautossa oli alla valmiiksi kitkat. Nyt kaksi talvea kitkoilla pääkaupunkiseudulla ajaneena en enää nastoihin vaihtaisi. Vaikka on leveät renkaat 225/45-17 ei ole ollut talvella mitään ongelmia pidon kanssa. Liikkelle lähdöt myös jäisellä tiellä ei tuota mitään ongelmia, johtuu myös ehkä Hybridistä joka lähtee niin pehmeästi liikkeelle.

Lainaus käyttäjältä: savolaiskollega - 18.08.15 - klo:18:09
Ensi talveksi pitänee taas uudet kiekot ostaa, ja kitkat ne nyt tästedes on. En helvetissä rupea enää sitä nastojen ropinaa ja ulinaa kuuntelemaan. Ja kun se tulee joka tapauksessa, olipa merkki mikä tahansa, niin ei kiitos. Merkki vaan pitäisi valita. Kinkkejä en talvikiekoiksi uskalla, mutta varmaan se sitten misukka, conti, nokia, kenties hankook.....sellaisten joukosta. Milloin tulenee loppusyksyllä sitten ensimmäiset talvirengastestit ?

Eikös syyskuun puolenvälin tai lokakuun alun TM:ssä taida olla, siis jotain 17/2015?
Siinä on sitten melkein 1 1/2 kk löytää kitkat alle. Kaiketi Conti tai Goodyear.

Yetiin tulee Hakkapeliitta R2 SUV 215/65/16 589�,�... tilattu ja noudan tällä viikolla.

Lainaus käyttäjältä: Tos® - 19.08.15 - klo:21:22
Yetiin tulee Hakkapeliitta R2 SUV 215/65/16 589�,�

�,,h. Mistä noin halavalla saa? Ja miksi poikkeava koko? Rengashan on lähes 3 senttiä korkeampi kuin alkuperäinen rekisteriotteen 17 tuumainen!
Itse köyhäilin ja kysyin pienemmän ja halvemman koon renkaita (205/55-16) ja niistä pyydettiin Nokialaisena 700�,� ja Misukkana 620�,�.   >:(

Seinäjoelta, kyselin parista paikasta ja toises oli yli 50 edukkaammat.

Vakiokoko on 215/60 16 talvirenkaissa, keskustelujen mukaan 65 mahtuu pyörimään alla ja tuo sentin lisää maavaraa.

205 profiilin rengas taas pudottaa sentin jo niukasta maavarasta pois.

Lainaus käyttäjältä: Tos® - 20.08.15 - klo:17:15
205 profiilin rengas taas pudottaa sentin jo niukasta maavarasta pois.

No eihän Yetin maavara nyt sieltä matalammasta päästä ole...
Ai niin, noissa edellä laittamissani hinnoissa oli vanteille laitto ja alle laitto hinnassa mukana...

589�,�:n kuuluu pelkkä vanteelle laitto ja painotus.

�,,kkiä se jetin maavara jää niukaksi  8)

Valitsin talvipyöriksi octaviaan continentalin kitkat siinä toivossa että olisivat hiljaiset, ainakin yhtä hiljaiset kuin nokialaiset tai jopa hiljaisemmat. Onkohan kenelläkään konkreettista kokemusta??

Lainaus käyttäjältä: Hannes - 20.08.15 - klo:21:00
Valitsin talvipyöriksi octaviaan continentalin kitkat siinä toivossa että olisivat hiljaiset, ainakin yhtä hiljaiset kuin nokialaiset tai jopa hiljaisemmat. Onkohan kenelläkään konkreettista kokemusta??

Kokemusta ei ole, mutta lueskelen juuri Tuulilasin testiä viime vuodelta, ja desibelimittauksien mukaan ne ovat samanarvoisia, kun rengaskoko on 205/55R16.

Joo nykyisessä II octaviassa minulla on hakkapelitan kitkat, ihan kelpo kumit mutta vaihteeksi ajattelin kokeilla Continentalin kitkoja ja tekisi mieli vielä kokeilla 205/60/16 koossa siinä toivossa että olisi vielä hiljaisemmat.

En tiedä tarkkaan mutta rengasmyyjä sanoi että nokia on tällä hetkellä aika suolaisessa hinnassa....tiedä sitten mikä on oikea ero.

Näin tosiaan sanoi myyjä minullekkin...continental on ollut aina perusvarma valinta, onko kenelläkään kokemusta tuosta jos vaihtaa vielä 55 sarjalaisesta 60 sarjalaiseen...onko melua vähempi ja tuleeko kenties muita propleemia??

Mietin tossa, mitä eroa Nokian R2 SUV -renkailla on eroa tavallisiin R2 -kitkoihin? Vaikka rengas on isompi ja painavampi, niin se on tässä Yetin tapauksessakin halvempi kuin normirengas. Onko se vain hintapolitiikkaa, vai onko teknisissä ominaisuuksissa eroa?

Mielestäni Conti ei kyllä mikään perusvarma valinta ole, etenkään jos kestoa ja toimivuutta haet samasta paketista. Itse olen Goodyear miehiä ollut jo jonkin aikaa ja muitakin renkaita katselisin ennemmin kuin Conteja koska testivoittaja harvemmin on ajokilometreja kestävä rengas, eli mikä rengas on todellisuudessa parempi ja turvallisin voi jo yhdessä kaudessa kääntyä päälaelleen.

Lainaus käyttäjältä: Zego - 22.08.15 - klo:10:07
Mielestäni Conti ei kyllä mikään perusvarma valinta ole, etenkään jos kestoa ja toimivuutta haet samasta paketista. Itse olen Goodyear miehiä ollut jo jonkin aikaa ja muitakin renkaita katselisin ennemmin kuin Conteja koska testivoittaja harvemmin on ajokilometreja kestävä rengas, eli mikä rengas on todellisuudessa parempi ja turvallisin voi jo yhdessä kaudessa kääntyä päälaelleen.

Niin, mitä renkaalta odottaa ja haluaa? Ei ole yleisesti sellaista rengasta, joka täyttää kaikki vaatimukset. Mm. pidon ja kulumiskestävyyden välillä on haettava kompromissi.
Jos etsinnässä on kulutusta kestävä rengas, niin sen pito-ominaisuudet ovat suomeksi sanottuna heikot.
Kyllä Continental on yksi varmimmista onnistujista näiden kompromissien suhteen; pito-ominaisuudet ovat painokkaammat kuin kulumisen kesto - ja tämä ratkaisee turvallisen käytön. Turvallisuutta ei saa ilmaiseksi.

Renkaan ominaisuudet vanhenevat muutenkin pelkästään aikaa myöden; useiden renkaiden kumiaineksen muuttuminen, mm. uv-säteilyn ja kemikaalien vaikutuksesta, huonontaa renkaan pito-ominaisuuksia ja käyttömukavuutta todella radikaalisti.

Renkaiden käyttökestävyyden ratkaisevat käyttäjän ajotyyli ja renkaiden paineet - ja tietty kunnossa oleva alusta ja pyörien asentokulmat (ohjauskulmat).
Moni käyttäjä pilaa hyvätkin renkaat alkukäytön sisäänajon puuttumisella, tai muuten väärällä menettelyllä: sulalla ajoalustalla liian suurilla kaarreajo- ja tilannenopeuksilla.

Conti on hyvinkin perusvarma rengas, ja kestävyys, se vaihtelee niin suuresti auton, käyttäjän sun muun suhteen ettei siitä voi mitään yksiselitteistä faktaa kertoa. Toiset pääsee 20 tuusaa, toiset repii 70-80 tuusaa samanmerkkisillä kumeilla...

Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 22.08.15 - klo:09:34
Mietin tossa, mitä eroa Nokian R2 SUV -renkailla on eroa tavallisiin R2 -kitkoihin? Vaikka rengas on isompi ja painavampi, niin se on tässä Yetin tapauksessakin halvempi kuin normirengas. Onko se vain hintapolitiikkaa, vai onko teknisissä ominaisuuksissa eroa?

Hyvä kysymys.
Ainakin kantavuus on parempi, jetin tapauksessa voi vain odottaa miten se vaikuttaa ajomukavuuteen.
Ajettavuus ehkä paranee, mutta mukavuus vastaavasti huononee  :o

Kantavuuden kasvattaminen (yli todellisen tarpeen) renkaalle ei paranna ajomukavuutta, eikä ajettavuutta.
Yeti on kevyt auto ja se ei tarvitse kokonaismassaansa suurempaa kantavuusluokitusta renkaalle.

SUV-renkaat ovat painavammilla SUV-malleilla kohdallaan; painavan auton suhde pyörien massaan ei ole niin kriittinen kuin kevyemmillä autoilla.

Ajettavuuden, mukavuuden ja polttoaineenkulutuksen takia en suosittele painavia renkaita Yetiin.

Maavarasta olikin kysymys.
Talvi näyttää miten nuo vaikuttaa.
Kulutusta (http://www.fuelly.com/car/skoda/yeti/2011/tos/332283) on seurattu alusta asti.

En usko että Yetistä maavara loppuu kesken ilman SUV-renkaitakaan, kun se ei ole loppunut Octavioistakaan joita itse olen ajanut (jos tavoitteenasi ei ole ajaa pääosin todella syvässä lumessa talvella).

Mitä te nyt, Tos:n valinta 215/65 ei poikkea paljon vakiokoosta 215/60.

Se pieni rekisteriotteen koko 205/55 R16 on tarkoitettu lumiketjujen kanssa.

Joskus joutuu ajeleen teitä, jossa keskikohta on korkealla.  ;D

Auton nopeusmittari ei saa näyttää todellista nopeutta vähemmän; rengaskoon suurennus halkaisijaltaan pienentää nopeusnäyttöä.

Rengaskoon muuttaminen muuttaa kokonaisvälitystä ja vetositkeyttä. Halkaisijaltaan suuremmilla renkailla vetovoima heikkenee ja mm. huippunopeuden (esimerkkinä) saavuttaminen muuttuu utopiaksi.

Jos mittari pystytään kalibroimaan näyttämään laillisia nopeuksia, niin välityssuhteen muuttaminen ei onnistukaan niin yksinkertaisesti - pitäisi muuttaa vetopyörästön välitystä.

Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 22.08.15 - klo:16:06
Auton nopeusmittari ei saa näyttää todellista nopeutta vähemmän; rengaskoon suurennus halkaisijaltaan pienentää nopeusnäyttöä.

Eiköhän tuo Tos:n huima 3 km/h muutos mahdu nopeusmittarin toleranssiin, Vag:t yleensä näyttää 100:n kohdalla 4-5 km/h liikaa vakiorenkailla.

Trafin tiedote. 12.4.2012:

Auto on muutoskatsastettava, jos vanteen nimellishalkaisija poikkeaa yli 26 mm tai renkaan leveys yli 30 mm alkuperäisestä. Renkaan ulkohalkaisijaa ei saa suurentaa enempää kuin 51 mm.

Nopeusmittarin näyttämä on tarvittaessa korjattava, jos renkaan ulkohalkaisijaa muutetaan, koska nopeusmittari ei saa näyttää todellista alhaisempaa nopeutta. Esimerkiksi alkuperäisrenkaan 195/50/R16 korvaaminen renkaalla 215/55/R16 voi johtaa siihen, että ilman asianmukaista nopeusmittarin kalibrointia nopeusmittari ei enää täytä vaatimuksia.

Tos:n tapauksessa halkaisijamuutos on 22 mm, joten koon puolesta menee hyvin Trafin (ja lain) sallimiin rajoihin.

Voi APUA  ::)

Joudun varmaan nettipoliisien tyrmään tästä?
Guuglettakaa itse esim. Yeti ylikoon renkaat.

Kyllä. Ja EI.
Hinta ei ollut pääasia - vaan maavara, eikä sekään. Keskustelun perusteella päädyin ylikoon renkaisiin.

En edes kysynyt orkkiskoon hintoja. Vasta täällä käydyn keskustelun perusteella huomasin - kas ne onkin kalliimmat.


TOS:sin Jetissä on tulevana talvena liian (törkeen, äveriään, tolkuttoman, päin p*rsettä, laittoman ) suuret pyörät, sanotte mitä sanotte.

---
Ainiin... yks nykypäivän sana unohtui:
Huikeen suuret renkaat; senhän nykyteinit ymmärtää? eikö?
;D

Lainaus käyttäjältä: Tos® - 23.08.15 - klo:20:28
Voi APUA  ::)
Joudun varmaan nettipoliisien tyrmään tästä?

No sori. En tarkoittanut että tätä ceissiä käsiteltäisiin tällä tavalla. Tutkin vain mitä renkaita omaan autoon laittaisin, ja kiinnostuin näistä SUV-pallukoista, joiden hinta tosiaan näyttää olevan halvempi kuin vakiokoon renkaiden. Kuka tietää vaikka omaan etuvetoisen kippoonikin laittaisin nämä überkoon renkaat, kun ne kuitenkin ovat täysin lailliset.

+1 TOS:n päätökselle.
Katselin tässä Ocuun, jossa on huonon tuen paketti,  kitkoja ja siihenkin ylikoon rinkulat 205/60 R16 on halvemmat kuin vakiot 205/55 R16.
Oivallista, saa kunnon donitsit, sentin lisää korketta ja säästää. Tuohan ei ole mikään bulevardisportti, vaan kulkuväline huonosti auratuille talvikaduille, vaikka on lisäksi vetovajakki.

3BG nelivetopassattiin tulossa talveksi alle Continentalin ContiWinterContact TS830P keskieuroopan kitkat, kokoluokassa 235/40r19. On myös tätä paljon parjattua ylikokoa halkaisijaltaan. Luottavaisin mielin odotellaan ensihiutaleita, Tampereen seudulla on melko leutoja talvia ollut viime vuosina ja suola-autot suolaa vähän liiankin ahkerasti pääteitä. Viime talvi tuli ajeltua 6 vuotta vanhoilla nastoilla.

On kyl kumma, että erikoisempi koko on edukkaampi?

Suomalaisittain "erikoinen" koko saattaa olla ulkomailla paljon yleisempi.

Minä ostan aina nastarenkaat, muuttuvat pikkuhiljaa kitkarenkaiksi, kun lopulta kitka liian pieni, vaihdan taas uudet!  8)

Lainaus käyttäjältä: Eka Golf - 26.08.15 - klo:22:44
Minä ostan aina nastarenkaat, muuttuvat pikkuhiljaa kitkarenkaiksi, kun lopulta kitka liian pieni, vaihdan taas uudet!  8)

Minäkin ostan aina nastarenkaat, mutta koskaan ei ole vielä käynyt noin. Kumi muuttuu kitkattomaksi (kovettuu) ennen kuin nastat kuluvat loppuun.

No niin... paljon parjatut ylikoon renkaat on alla:

Mittasin lokarinkaaresta maahan mittaa...
Yetin vakio 17" (225/50)kesärenkaat, vastaan Nokian R2 SUV 215/65/16

Ennen
Etu vasen: 76,5
Etu oikee: 77
Taka oikee 76
Taka vasen 76,5

Jälkeen:

Etu vasen: 79
Etu oikee: 79
Taka oikee: 79,5
Taka vasen: 80

Mittarivirhe on gps:n mukaan... tai sitä ei juuri ole. Tarkemmat tutkimukset myöhemmin.
Melutaso ainakin on vähentynyt lyhyen koeajon perusteella.

Miksi joku parjaisi tuon tyyppistä rengastusta? Kapeampi rengas ei ole niin altis loskaliirrolle ja penkkoihin haukkaamiselle, ja korkeampi profiili kasvattaa renkaan kosketuspinta-alaa lisäten kitkaa.

Lainaus käyttäjältä: Tos® - 22.10.15 - klo:22:15
No niin... paljon parjatut ylikoon renkaat on alla:

Mittasin lokarinkaaresta maahan mittaa...
Yetin vakio 17" (225/50)kesärenkaat, vastaan Nokian R2 SUV 215/65/16

Ennen
Etu vasen: 76,5
Etu oikee: 77
Taka oikee 76
Taka vasen 76,5

Jälkeen:

Etu vasen: 79
Etu oikee: 79
Taka oikee: 79,5
Taka vasen: 80

Mittarivirhe on gps:n mukaan... tai sitä ei juuri ole. Tarkemmat tutkimukset myöhemmin.
Melutaso ainakin on vähentynyt lyhyen koeajon perusteella.

Minulla muuttuu toisinpäin. Sulla talvirenkaalla rengas 2,91 senttiä korkeampi. Mulla talvirenkaalla 2,39 matalampi.

Kulutuskin näyttää mfa:n mukaan pudonneen...
Mutta johtuneeko se sitten mittarivirheen muuttumisesta.

Kulutusnäyttö on kalibroitu maksimiin, eikä kesärenkailla vieläkään vastannut todellista.

Lainaus käyttäjältä: Tos® - 22.10.15 - klo:22:15
No niin... ylikoon renkaat on alla:

Jossain kirjoituksessa oli samaan kappaleeseen leivottu käsitteet 'negatiivinen olkapoikkeama', 'ylikokoinen rengas' ja 'ET'. (ei tarkoita extra terrestial vaan Einpresstiefe). Voisko joku vielä selvittää, miten nämä kolme asiaa liittyvät toisiinsa?

Lainaus käyttäjältä: nackerton - 22.10.15 - klo:23:05...ja korkeampi profiili kasvattaa renkaan kosketuspinta-alaa lisäten kitkaa.

Niin että mitä?  ???

Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 23.10.15 - klo:21:12
Niin että mitä?  ???

Joo, en minäkään ihan ymmärrä miten renkaan korkeus kasvattaa kosketuspintaa kun kuitenkin leveys pysyy samana.

Lainaus käyttäjältä: skriko - 23.10.15 - klo:21:15
Joo, en minäkään ihan ymmärrä miten renkaan korkeus kasvattaa kosketuspintaa kun kuitenkin leveys pysyy samana.

Kun renkaan kehän mitta kasvaa teoriassa kosketuspinta alustaan on pidempi.
Korkeaprofiilisen renkaan suurempi muodonmuutos vielä lisää efektiä.
Tuollahan puhuttiin nimenomaan ylikoon (ylikorkeasta) renkaasta.

Kellään kokemusta tästä uudesta "testimenestyksestä" Triangle IceLinkistä?

Lainaus käyttäjältä: Väänänen - 23.10.15 - klo:22:03
Kun renkaan kehän mitta kasvaa teoriassa kosketuspinta alustaan on pidempi.
Korkeaprofiilisen renkaan suurempi muodonmuutos vielä lisää efektiä.
Tuollahan puhuttiin nimenomaan ylikoon (ylikorkeasta) renkaasta.

Eli jos on 235/40X18 Vs. 235/50X18, niin jälkimmäisissä kitka huononee ja polttonesteenkulutus nousee?

Lainaus käyttäjältä: Väänänen - 23.10.15 - klo:22:03
Kun renkaan kehän mitta kasvaa teoriassa kosketuspinta alustaan on pidempi.
Korkeaprofiilisen renkaan suurempi muodonmuutos vielä lisää efektiä.
Tuollahan puhuttiin nimenomaan ylikoon (ylikorkeasta) renkaasta.

Ei kai tuolla käytännössä voi mitään merkitystä olla ? Paljon enemmän asiaan vaikuttaa ilmanpaineet.

Lainaus käyttäjältä: JakeS - 23.10.15 - klo:22:24
Ei kai tuolla käytännössä voi mitään merkitystä olla ? Paljon enemmän asiaan vaikuttaa ilmanpaineet.

Noin minäkin sen ymmärrän. Tietysti jos painetta on vähän, niin silloin rengas "leviää". Jos paineet ovat oikeat, niin eihän se kosketuspinta-ala siitä mihinkään kasva vaikka rengas on korkeampi.

Lainaus käyttäjältä: skriko - 23.10.15 - klo:22:29
Noin minäkin sen ymmärrän. Tietysti jos painetta on vähän, niin silloin rengas "leviää". Jos paineet ovat oikeat, niin eihän se kosketuspinta-ala siitä mihinkään kasva vaikka rengas on korkeampi.

Paitsi vauhdissa jolloin tyhjempi rengas omaa pienemmän kosketuspinta-alan  :o

Lainaus käyttäjältä: Jyri - 23.10.15 - klo:22:31
Paitsi vauhdissa jolloin tyhjempi rengas omaa pienemmän kosketuspinta-alan  :o

Mutta jos kumpikaan renkaista ei ole tyhjempi.

http://lib.tkk.fi/Lic/2012/urn100674.pdf (http://lib.tkk.fi/Lic/2012/urn100674.pdf)

Nastarenkaat  ovat  muuttuneet 1990-luvulta  alkaen  huomattavasti matalaprofiilisemmiksi. Mitä matalampi renkaan profiilisuhde, sitä lyhyempi on renkaan ja  tien  välisen  kosketusalan  pituus.  Tästä  seuraa  teoriassa,  että  nykyaikaisilla  matalaprofiilisilla renkailla nastan tiekosketus ei olisi alhaisissakaan nopeuksissa yhtä hiertävä kuin aikaisemmissa tutkimuksissa, jotka on tehty pääasiassa korkeaprofiilisemmilla renkailla

Matalaprofiilirenkaalla rungolla on kenties isompi osuus kuorman kantamisessa, kuin korkeampiprofiilisilla?

Lainaus käyttäjältä: nackerton - 24.10.15 - klo:00:08
http://lib.tkk.fi/Lic/2012/urn100674.pdf (http://lib.tkk.fi/Lic/2012/urn100674.pdf)

Nastarenkaat  ovat  muuttuneet 1990-luvulta  alkaen  huomattavasti matalaprofiilisemmiksi. Mitä matalampi renkaan profiilisuhde, sitä lyhyempi on renkaan ja  tien  välisen  kosketusalan  pituus.  Tästä  seuraa  teoriassa,  että  nykyaikaisilla  matalaprofiilisilla renkailla nastan tiekosketus ei olisi alhaisissakaan nopeuksissa yhtä hiertävä kuin aikaisemmissa tutkimuksissa, jotka on tehty pääasiassa korkeaprofiilisemmilla renkailla

Insinöörien teoriassa varmaankin, mutta käytännössä ei. Konditionaalia ja teoriaa.

Eniten vaikuttaa kait renkaan halkaisija eli käytännössä vannekokoko?
Toiseksi kumin korkeus koska korkeampi "litistyy enemmän" ja siksi kosketuspinta kasvaa?
Kitkan määrä taas riippuu pinta-alasta ja massasta (sekä profiilista, kumiseoksesta, kuvioinnista, lämpötilasta yms.) ja on jo "korkeampaa matikkaa"!  8)

Omat kokemukseni kapeammasta ja korkeammasta ovat kuitenkin olleet positiiviset, josko kosketuspinta-ala (ja siten kitka) eivät kasvaisikaan niin ovatpahan ainakin mukavammat ja hiljaisemmat :)

Minulla Opelissa kesärengas maasta vanteen alkuun 1,63cm korkeampi kuin oli Sciroccossa. Talvirengas 1,7cm. Jotenkin tuntui Rocco jämäkämmältä. Sitten vastapainona taas Opel ei kolise ja rämise.

Nyt alkavan talven rengasvalinta mietityttää (kesätassut vielä alla ja pitäisi ostaa talveksi uudet) ::)
Rengasprofiili 195/65 R15

Autona on 04 vuoden octavia combi, abs jarruilla.

Ostin 2013 nastarenkaat. Kuluivat kahdessa talvessa huonoon kuntoon.

Tässä mietin että jos tulevat talvet alkavat olemaan lähes lumettomia, niin kitkarengas olisi varmasti oiva valinta.
Nastarenkaat varmasti tykkäävät jos jatkuvasti raapivat vasten paljasta asfalttia ja lämpötilat ovat lämpöiset talveen nähden.

Kaikenkaikkiaan olen ajanut 3 talvea. Eka talvi meni 93 vuoden mitsubishi galantilla joissa ei abseja ja nastarenkaat olivat loppuunajetut ( nastoja ehkä jäljellä 20 %) ja vältyin kolareilta vaikka piti ajaa paljon työajoja kelissä kuin kelissä.Nyt viimeset 2 talvea mennyt aloituksessa mainitulla autolla.

Jos ostaa nastat ja talvi on jälleen lumeton niin täytyy melkeen joka ikinen kuukausi sitten ()? ??? pyörittää renkaita etu ja taka-akselin välillä. Asun siis Heinolassa.

Olen nyt vähän hukassa, mutta veli oli ainakin sitä mieltä että etuvetoiseen farkkuun jossa on absit ei missään nimessä kitkoja kannata hommata.

En kuitenkaan älyttömästi olisi valmis uhraamaan talvikumeihin, ehkä maksimissaan 60�,�/kpl

Lainaus käyttäjältä: make_1992 - 06.11.15 - klo:09:22
Nyt alkavan talven rengasvalinta mietityttää (kesätassut vielä alla ja pitäisi ostaa talveksi uudet) ::)
Rengasprofiili 195/65 R15

Autona on 04 vuoden octavia combi, abs jarruilla.

Ostin 2013 nastarenkaat. Kuluivat kahdessa talvessa huonoon kuntoon.

Tässä mietin että jos tulevat talvet alkavat olemaan lähes lumettomia, niin kitkarengas olisi varmasti oiva valinta.
Nastarenkaat varmasti tykkäävät jos jatkuvasti raapivat vasten paljasta asfalttia ja lämpötilat ovat lämpöiset talveen nähden.

Kaikenkaikkiaan olen ajanut 3 talvea. Eka talvi meni 93 vuoden mitsubishi galantilla joissa ei abseja ja nastarenkaat olivat loppuunajetut ( nastoja ehkä jäljellä 20 %) ja vältyin kolareilta vaikka piti ajaa paljon työajoja kelissä kuin kelissä.Nyt viimeset 2 talvea mennyt aloituksessa mainitulla autolla.

Jos ostaa nastat ja talvi on jälleen lumeton niin täytyy melkeen joka ikinen kuukausi sitten ()? ??? pyörittää renkaita etu ja taka-akselin välillä. Asun siis Heinolassa.

Olen nyt vähän hukassa, mutta veli oli ainakin sitä mieltä että etuvetoiseen farkkuun jossa on absit ei missään nimessä kitkoja kannata hommata.

En kuitenkaan älyttömästi olisi valmis uhraamaan talvikumeihin, ehkä maksimissaan 60�,�/kpl

Jos budjetti on 60 �,�/rengas ja koko 195/65 15 niin rima ei kovin korkealla voi olla.
Ja tuossa hintaluokassa suosittelen ottamaan nastoitetun version, noin halvoissa renkaissa nastoitettu on varmasti parempi pidoltaan kuin nastaton.
Taitaa uutena olla aika vaikea löytää yhtään mitään, käytettyjä ei kannata hankkia sellaiseen autoon jolla on tarkoitus joka päivä ajaa.

Muuten valinta nastattoman ja nastoitetun välillä kannattanee miettiä sen mukaan missä ajelee.
Jos ajaa pääteitä pitkin liki kaikki ajonsa niin niillä pärjää talvellakin vaikka kesärenkailla.

Jos sitten ajaa piikkuteitäkin niin omia vaivoja säästääkseen kannattaa olla talvirenkaat alla. Ja mitä enemmän ja huonompia teitä ajaa niin sitten nastoitetut.

Lainaus käyttäjältä: make_1992 - 06.11.15 - klo:09:22
Nyt alkavan talven rengasvalinta mietityttää  ::)
Rengasprofiili 195/65 R15

Autona on 04 vuoden octavia combi, abs jarruilla.

Ostin 2013 nastarenkaat. Kuluivat kahdessa talvessa huonoon kuntoon.

Kaikenkaikkiaan olen ajanut 3 talvea. Eka talvi meni 93 vuoden mitsubishi galantilla joissa ei abseja ja nastarenkaat olivat loppuunajetut ( nastoja ehkä jäljellä 20 %) ja vältyin kolareilta vaikka piti ajaa paljon työajoja kelissä kuin kelissä.Nyt viimeset 2 talvea mennyt aloituksessa mainitulla autolla.

Olen nyt vähän hukassa, mutta veli oli ainakin sitä mieltä että etuvetoiseen farkkuun jossa on absit ei missään nimessä kitkoja kannata hommata.

En kuitenkaan älyttömästi olisi valmis uhraamaan talvikumeihin, ehkä maksimissaan 60�,�/kpl

Noilla reunaehdoilla kannattaa valita nastarenkaat.  :)
Ajokokemus, auton ominaisuudet ja myöskään hintaraja eivät puolla kitkarenkaiden valintaa tässä tapauksessa.(ei millään pahalla vaan tosiasiana)

Yleensä suosittelen kyllä kitkarenkaita mutta lähinnä vain kokeneille kuljettajille, jotka ajavat modernimmalla ajonvakautuksella ja muillakin varusteilla ryyditettyä autoa, ja ovat valmiita hankkimaan kitkarenkaat vain parhaista vaihtoehdoista jotka valitettavasti useimmissa kokoluokissa tarkoittaa 150-300 �,�/kpl.

Lainaus käyttäjältä: make_1992 - 06.11.15 - klo:09:22
Nyt alkavan talven rengasvalinta mietityttää (kesätassut vielä alla ja pitäisi ostaa talveksi uudet) ::)
Rengasprofiili 195/65 R15

Autona on 04 vuoden octavia combi, abs jarruilla.

Ostin 2013 nastarenkaat. Kuluivat kahdessa talvessa huonoon kuntoon.

Tässä mietin että jos tulevat talvet alkavat olemaan lähes lumettomia, niin kitkarengas olisi varmasti oiva valinta.
Nastarenkaat varmasti tykkäävät jos jatkuvasti raapivat vasten paljasta asfalttia ja lämpötilat ovat lämpöiset talveen nähden.

Kaikenkaikkiaan olen ajanut 3 talvea. Eka talvi meni 93 vuoden mitsubishi galantilla joissa ei abseja ja nastarenkaat olivat loppuunajetut ( nastoja ehkä jäljellä 20 %) ja vältyin kolareilta vaikka piti ajaa paljon työajoja kelissä kuin kelissä.Nyt viimeset 2 talvea mennyt aloituksessa mainitulla autolla.

Jos ostaa nastat ja talvi on jälleen lumeton niin täytyy melkeen joka ikinen kuukausi sitten ()? ??? pyörittää renkaita etu ja taka-akselin välillä. Asun siis Heinolassa.

Olen nyt vähän hukassa, mutta veli oli ainakin sitä mieltä että etuvetoiseen farkkuun jossa on absit ei missään nimessä kitkoja kannata hommata.

En kuitenkaan älyttömästi olisi valmis uhraamaan talvikumeihin, ehkä maksimissaan 60�,�/kpl

En uskoisi että nastattomiin siirtymisessä olisi estettä,jos olet tuolla Mitsubishillakin  noin huonokuntoisilla nastarenkailla pärjännyt. Ainoa ongelma on nyt tuo budjettisi. Tuossa sinun kokoluokassasi hyviä pohjoismaisia kitkarenkaita (Continental, Nokian, Michelin, Goodyear, jne.) alkaa saamaan vasta 85 �,�-100 �,� ja siihen vielä rengastyöt päälle. Kaiken kaikkiaan joutuisit 350-450 �,� noihin uhraamaan, jotta hyvät kitkat saisit uutena autosi alle vaihdettuna. Vähän käytettyjä saattaisit saada tuohon budjettiisi, mutta löytäminen voi olla hankalaa.

Jos tuo sinun budjettisi on ehdottoman tiukka ja joudut uudet ostamaan niin puoltaisin ehkä edellisten kirjoittajien tapaan jotain halvemman valmistajan nastarenkaita, mutta näistäkin voi olla vaikea löytää 60 �,�/kpl -hinnalla hyviä vaihtoehtoja...

Lainaus käyttäjältä: make_1992 - 06.11.15 - klo:09:22
Nyt alkavan talven rengasvalinta mietityttää (kesätassut vielä alla ja pitäisi ostaa talveksi uudet) ::)
Rengasprofiili 195/65 R15. Autona on 04 vuoden octavia combi, abs jarruilla.

Ostin 2013 nastarenkaat. Kuluivat kahdessa talvessa huonoon kuntoon.

Tässä mietin että jos tulevat talvet alkavat olemaan lähes lumettomia, niin kitkarengas olisi varmasti oiva valinta. Nastarenkaat varmasti tykkäävät jos jatkuvasti raapivat vasten paljasta asfalttia ja lämpötilat ovat lämpöiset talveen nähden.

"Nastat vai kitkat" on aihe, josta suurella todennäköisyydellä on mahdollisuus saada aikaan kiivas eipäs-juupas -väittely, jossa tunteet kuumenevat. Tämän vuoksi todettakoon heti alkuun, että kysymykseen ei ole olemassa yhtä ja ainutta oikeaa ratkaisua. Jokainen tekee rengasvalintansa omien käyttötarpeidensa, kokemustensa ja autonsa perusteella. Erään seikan haluan kuitenkin tuoda selvästi esiin. Sellaisille henkilöille, jotka eivät koskaan ole kitkarenkailla ajaneet, suosittelen lämpimästi niiden kokeilemista. Tällä foorumilla on varmasti lukuisia laajan autoilukokemuksen omaavia henkilöitä, joille on ajan kuluessa muodostunut selkeä käsitys eri rengastyyppinen eduista ja haitoista. He myös mielellään kertovat näistä kokemuksistaan ja saattavat esittää melko voimakkaitakin mielipiteitä. Tästä huolimatta mikään ei voita oman käyttökokemuksen tuomaa tietoa.

Kun itse hankin ensimmäiset kitkarenkaani, oli autoni vuoden 1990 Opel Vectra 2.0 GLS. Ei ABS-jarruja, ei ajonvakautusta eikä mukautuvaa vakionopeudensäädintä. Suhtauduin kitkoihin epäillen, koska niistä kerrottiin aika paljon erilaisia kauhutarinoita tyyliin "ei enää ikinä kitkoja" jne. Syntyi vaikutelma, että kitkarenkaisiin vaihtamisen jälkeen auto suorastaan itsestään selvästi suistuu pois tieltä. Samoin TM:n rengasteisteissä kirjoitettiin vuodesta toiseen suuriin piirtein niin, ettei Suomen talvesta oikein voi ilman nastoja selvitä. Päätin kuitenkin ottaa riskin, ja hankin kitkat. Yllätyin erittäin positiivisesti. Auto pysyi käsissä aivan kuten aikaisemmin nastarenkailla, mitään dramaattista eroa en havainnut. Paitsi ajoäänten suhteen. Auto muuttui kitkojen myötä huomattavasti hiljaisemmaksi. Siihen nähden, kuinka negatiivinen käsitys minulla oli kitkoista ennen kuin olin niitä itse kokeillut, oli niihin siirtyminen todella miellyttävä kokemus.

Ajelin pari viikkoa sitten nelostietä Helsingistä Keski-Suomeen. Lusin ja Hartolan välillä tehtiin silloin päällystetöitä, jolloin oli mainio tilaisuus vertailla uuden ja vanhan asfaltin äänimaailmaa. Ero oli todella dramaattinen. Tuollaisissa tilanteissa tulee miettineeksi, että mahtavatkohan ihmiset mieltää, kuinka suuri merkitys nastojen käytöllä on autojen melutasoon. Päätiet pidetään käytännössä ympäri vuoden sulina. Siitä huolimatta niillä jurnutetaan useita kuukausia nastarenkailla. Jotkut tekevät sitä jo nyt. Tästä seuraa useita epämiellyttäviä asioita: 1) Asfaltissa täytyy Suomessa käyttää karkeaa kiviseosta, jotta se kestäisi nastarallin 2) Jo alun perin karkeasta pinnasta huolimatta tiet kuluvat pian hyvin karkeiksi nastojen käytön vuoksi. Näistä molemmista seikoista seuraa, että autojen melutaso on Suomessa aivan toista kuin maissa, joissa nastoja ei käytetä tai niitä käytetään vähemmän. Eikä tässä vielä kaikki. Nastarenkaat tekevät teihin syviä uria, jotka sitten kesällä ovat turvallisuusriski vedellä täyttyessään.

Ymmärrän hyvin ihmisten turvallisuushakuisuuden liikenteen suhteen, mutta ainakin Etelä-Suomen ja Helsingin vinkkelistä asiaa katsoen hommassa on mielestäni jonkinasteista hätävarjelun liioittelua tai tarpeettoman suurta ennakkoluuloa kitkarenkaita kohtaa. Jo nyt, kun talvesta ei vielä ole tietoakaan, ihmiset raapivat paljasta asfalttia katumaastureillaan, joissa on neliveto, lukkiutumattomat jarrut, ajonvakautus jne, jne. Kuten sanottu, jokainen tehköön itse valintansa, mutta välillä kyllä kovasti toivoo, että ne, jotka kitkoja eivät koskaan ole kokeilleet, sen tekisivät.

Lainaus käyttäjältä: make_1992 - 06.11.15 - klo:09:22
Nyt alkavan talven rengasvalinta mietityttää (kesätassut vielä alla ja pitäisi ostaa talveksi uudet) ::)
Rengasprofiili 195/65 R15

Autona on 04 vuoden octavia combi, abs jarruilla.

Ostin 2013 nastarenkaat. Kuluivat kahdessa talvessa huonoon kuntoon.

Tässä mietin että jos tulevat talvet alkavat olemaan lähes lumettomia, niin kitkarengas olisi varmasti oiva valinta.
Nastarenkaat varmasti tykkäävät jos jatkuvasti raapivat vasten paljasta asfalttia ja lämpötilat ovat lämpöiset talveen nähden.

Kaikenkaikkiaan olen ajanut 3 talvea. Eka talvi meni 93 vuoden mitsubishi galantilla joissa ei abseja ja nastarenkaat olivat loppuunajetut ( nastoja ehkä jäljellä 20 %) ja vältyin kolareilta vaikka piti ajaa paljon työajoja kelissä kuin kelissä.Nyt viimeset 2 talvea mennyt aloituksessa mainitulla autolla.

Jos ostaa nastat ja talvi on jälleen lumeton niin täytyy melkeen joka ikinen kuukausi sitten ()? ??? pyörittää renkaita etu ja taka-akselin välillä. Asun siis Heinolassa.

Olen nyt vähän hukassa, mutta veli oli ainakin sitä mieltä että etuvetoiseen farkkuun jossa on absit ei missään nimessä kitkoja kannata hommata.

En kuitenkaan älyttömästi olisi valmis uhraamaan talvikumeihin, ehkä maksimissaan 60�,�/kpl

Itse painiskelin kans kitkat vai nastat asian kanssa ja päädyin kitkoihin. Vaihdoin juuri autoa ja siinä on alla aika loppuunkuluneet contin kitkat ja rengasmyyjä rupes kauppaa renkaita, kysyi että kumpaa haluan kitkaa vai nastaa? Vastasin siihen, että en oikein tiedä on mulla kitkaa ollu vanhassa bemarissa. Myyjä tokaisi, että jos oot bemarilla pärjänny kitkoilla niin pärjäät sitte hyvin passatillakin. Laitoin sitte kitkat tiluuksiin. Päädyin tämmösiin pitkän tutkiskelun jälkeen.
[url]http://www.vannetukku.fi/sv1-nordic-testimenestys-p-51336.html/url]

Voin kertoa kokemuksia myöhemmin, mutta palaute on ollut aika hyvää ja nuo sais varmaan tuossa haluamassasi koossa 60 euroon.

Lainaus käyttäjältä: kramer - 06.11.15 - klo:14:11
...ja nuo sais varmaan tuossa haluamassasi koossa 60 euroon.

Ei taida saada mistään kuuteen kymppiin.

Rengasonlinestä saa pelkät kumit kuudella kympillä mutta sitten pitää itse tehdä vannetyöt.
http://www.rengas-online.com/cgi-bin/rshop.pl?dsco=136&cart_id=29201609.136.26512&sowigan=Wi&Breite=195&Quer=55&Felge=15&Speed=&Load=&kategorie=6&Marke=Nankang&ranzahl=4&tyre_for=&x_tyre_for=&Herst=Nankang&m_s=3&rsmFahrzeugart=PKW&filter_preis_bis=&filter_preis_von=&homologation=&search_tool=standard&nordic_compound=1&Label=E-E-73-3&details=Ordern&typ=R-132818 (http://www.rengas-online.com/cgi-bin/rshop.pl?dsco=136&cart_id=29201609.136.26512&sowigan=Wi&Breite=195&Quer=55&Felge=15&Speed=&Load=&kategorie=6&Marke=Nankang&ranzahl=4&tyre_for=&x_tyre_for=&Herst=Nankang&m_s=3&rsmFahrzeugart=PKW&filter_preis_bis=&filter_preis_von=&homologation=&search_tool=standard&nordic_compound=1&Label=E-E-73-3&details=Ordern&typ=R-132818)

Ja jos täältä kyselee neuvoja niin uskoakseni se jo tarkoittaa ettei laitteita ole käytössä eikä taitoa käyttää sellaisia vaikka jossain olisi käytössäkin.
Eli ainakin 50 �,� menee vielä töihin.

55,95�,� näytti olevan vannetukussa nankangit, mutta toki tulee vielä vannetyöt päälle sekä toimituskulut. Muutenki vaan kerroin päätyväni noihin.  ;)

Liikkeessä kuultua, "ostin netistä halvalla renkaat, nyt pitäs saada halvalla asennettua vanteelle.. no mene sinne nettiin asentamaan ne.."

Eli miksi maksatte esim. Saksaan halvoista renkaista mutta kaveria ette viitsi työllistää joka voisi elää yrityksellään..

Tuli nyt vaan mieleen tää kun kaikki vinkuu "eeebäystä saa hjalvalla". Pian sieltä ostetaan jauhelihakin vai..

Mulla on nykyisessä Räsässä Nankangin kitkat (en muista tarkempaa nimeä). Hyvää niissä on, että kuivissa kesäolosuhteissa pysyy tiellä. Kaikilla muilla keleillä pitää ajaa hikipisarat otsalla. Sattuivat olemaan autoa ostaessa alla, joten niillä on menty kesät. Talveksi hankin 16" Hakkapeliitta vitoset (tarkka koko ei oo muistissa), mitkä ovat olleet ihan ok.

Lainaus käyttäjältä: kramer - 06.11.15 - klo:14:11
Itse painiskelin kans kitkat vai nastat asian kanssa ja päädyin kitkoihin. Vaihdoin juuri autoa ja siinä on alla aika loppuunkuluneet contin kitkat ja rengasmyyjä rupes kauppaa renkaita, kysyi että kumpaa haluan kitkaa vai nastaa? Vastasin siihen, että en oikein tiedä on mulla kitkaa ollu vanhassa bemarissa. Myyjä tokaisi, että jos oot bemarilla pärjänny kitkoilla niin pärjäät sitte hyvin passatillakin. Laitoin sitte kitkat tiluuksiin. Päädyin tämmösiin pitkän tutkiskelun jälkeen.
[url]http://www.vannetukku.fi/sv1-nordic-testimenestys-p-51336.html/url]

Voin kertoa kokemuksia myöhemmin, mutta palaute on ollut aika hyvää ja nuo sais varmaan tuossa haluamassasi koossa 60 euroon.

Itse olen juuri noita samoja kitkoja miettinyt.. Kun meinaan on noin hyvin testeissä pärjännyt

Siis olen valmis laittamaan pelkkiin renkaisiin sen 60�,�/kpl. Rengastyöt sitten erikseen :)

Toi nastojen kuluminen mietityttää. Kun tosiaan kahdessa talvessa meni renkaat eikä se ole kovin miellyttävää talvella ulkona ähertää monta kertaa talvessa renkaiden pyörittämisen kanssa... Tosiaan urasyvyyttä oli vaikka muille jakaa vielä renkaissa jäljellä mutta lähinnä eturenkaista nastat kaikonneet hyvin pois :/

Lainaus käyttäjältä: katteja - 06.11.15 - klo:16:09
Tuli nyt vaan mieleen tää kun kaikki vinkuu "eeebäystä saa hjalvalla". Pian sieltä ostetaan jauhelihakin vai..

Oon perjaateessa samaa mieltä. Semmonen + 50-100�,� voin maksaa suomilisää. Nyt ero kotimaasta ostettuna oli aikatarkkaan 200�,� ulkomaan hintoihin, niin vaikka en ehkä ole ihan persaukisin ei silti ole oikein varaa lahjoittaa 200�,� pois. Yhtähyvin voin tilata ulkomailta ja pistää vaikka satkun joulupatakeräykseen taas tms... Joskus hintaerot on vaan sen verran suuria. Siihen maksanko vielä kotimaisuus extraa vaikuttaa se onko liike pätevä. Itse tiedän vain yhden rengasliikkeen mihin luotan ja sinne extrarahan laitto ei tunnu niin pahalle. 

Mut hinnoista puheenollen. Itse en ole tajunnut sitä, että ostetaan joku kohtuu tyyris pirssi ja sitten huudellaan täällä mistä saa paskimmat hankookit siihen alle halvimmalla. Luulis kun auton pitää olla niin priimaa, että olis rahaa/mielenkiintoa ostaa edes kunnon renkaat.

Lainaus käyttäjältä: Haq - 06.11.15 - klo:16:11
Mulla on nykyisessä Räsässä Nankangin kitkat (en muista tarkempaa nimeä). Hyvää niissä on, että kuivissa kesäolosuhteissa pysyy tiellä. Kaikilla muilla keleillä pitää ajaa hikipisarat otsalla. Sattuivat olemaan autoa ostaessa alla, joten niillä on menty kesät. Talveksi hankin 16" Hakkapeliitta vitoset (tarkka koko ei oo muistissa), mitkä ovat olleet ihan ok.

Nankangilla on monia kitkamalleja, toivottavasti sulla ei ole sv-1 nordicit mitkä tilasin. Voihan ne olla kehnot, mutta muutamat tutut kehuneet sekä googlettamallaki löytyny positiivisia kokemuksia...noo toivotaan parasta, pelätään pahinta.

Lainaus käyttäjältä: kramer - 06.11.15 - klo:16:44

Nankangilla on monia kitkamalleja, toivottavasti sulla ei ole sv-1 nordicit mitkä tilasin. Voihan ne olla kehnot, mutta muutamat tutut kehuneet sekä googlettamallaki löytyny positiivisia kokemuksia...noo toivotaan parasta, pelätään pahinta.

Ei oo nuo, joten melko todennäköisesti saat paremmat :)

Huh :D

Kun en rengashommia tee ammatikseni niin se että itse teen vannetyöt on minulle hauskaa verryttelyä.
Käytössäni on kunnolliset laitteet tasapainotuskoneineen ja ihan vain mielenkiinnon vuoksi teen vaihtotyön itse, kyse ei ole niinkään kustannussäästöstä.

Ja kun vaihdan itse niin renkaatkin hommaan mistä milloinkin eteen sattuu, välillä paikallisesta liikkeestä ja joskus olen tuolta rengasonlinestäkin tilannut ja todella hyvin sekin on toiminut.

Tuli nyt sitten hommattua Nankangin SW7 nastarenkaat pitkän pohdiskelun jälkeen. Sitten kysymys rengaspaineista. Olen tottunut aina pitämään sekä kesä että talvikumeilla paineet 2,5 baarissa. Eräältä foorumilta luin että auton käytös olisi paljon parempi ja kulutus pienempi jos paine olisi lähempänä 3,0 baaria? Mitä mieltä tästä olette=?

Autossa suositus on 2,2-2,3 baaria

Rengaskoko (15" vai 20") vaikuttaa aika tavalla vastaukseen, mutta vastataan nyt silti yleisellä tasolla:

Kulutuksen puolesta väite pitänee paikkansa. Käytöksen puolesta vastaus riippuu siitä mitä haet. Pehmeyttä ja hiljaisuutta vai jämäkkää ohjausvastetta ja hytkymätöntä käytöstä. Talvikumeissa kannattaa jokatapauksessa pitää noin puoli baria korkeampia paineita jottei renkaat kulu keskeltä piloille etuajassa.

Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 07.11.15 - klo:11:07
Rengaskoko (15" vai 20") vaikuttaa aika tavalla vastaukseen, mutta vastataan nyt silti yleisellä tasolla:

Kulutuksen puolesta väite pitänee paikkansa. Käytöksen puolesta vastaus riippuu siitä mitä haet. Pehmeyttä ja hiljaisuutta vai jämäkkää ohjausvastetta ja hytkymätöntä käytöstä. Talvikumeissa kannattaa jokatapauksessa pitää noin puoli baria korkeampia paineita jottei renkaat kulu keskeltä piloille etuajassa.

Tuumakoko on 15

Jos siellä on nyt 2.5bar sisällä niin käy iskemässä huoltsikalla 3.5bar sisään ja käy koittamassa miltä auto tuntuu.

Yleensä talvirenkaissa neuvotaan pitämään 0,3-0,4 baria kovempaa painetta siksi että ilman lämpötila kun laskee 10 astetta renkaan paine tippuu 0,1 baria.

Näillä keleillä kun laittaa renkaaseen 2,3 baria ja joskus jos tulee oikea talvi ja 30 pakkasta niin painetta renkaassa on enää 1,9.
Ja jos vennttiili vähän vuotaa jne niin eletaan olemaan riskirajoilla.

Hifistelijät täyttävät renkaansa typellä, se kun ei reagoi niin voimakkaasti lämpötilavaihteluihin eikä happi vanhenna rengasta sisäpuolelta.

Mutta kannattaa kokeilla autoa ja sen käytöstä ihan suositusten mukaisilla paineilla ja vaikkapa tuolla edellä mainitulla 3,5 barin paineilla.
...huomaat kyllä eron, ja luulen kyllä arvaavani kumpiko on parempi...


Omassani on 2,3 ympäriinsä, kokokin on tosin muutenkin mukavuuteen tähtäävä 205/65 15.
Ja on mukavaa ja melutonta matkustamista!

Renkaat Continental Conti Viking Contact 6
koko 215/60R16
Paineet edessä 2,8 bar ja takana 2,6 bar
Meno hiljaista, hiljaisempaa kuin saman kokoisilla kesärenkailla Michelin Energyillä

Lainaus käyttäjältä: make_1992 - 07.11.15 - klo:11:04
Tuli nyt sitten hommattua Nankangin SW7 nastarenkaat pitkän pohdiskelun jälkeen. Sitten kysymys rengaspaineista. Olen tottunut aina pitämään sekä kesä että talvikumeilla paineet 2,5 baarissa. Eräältä foorumilta luin että auton käytös olisi paljon parempi ja kulutus pienempi jos paine olisi lähempänä 3,0 baaria? Mitä mieltä tästä olette=?

Autossa suositus on 2,2-2,3 baaria

Minä pitäisin sen 2,5.

Lainaus käyttäjältä: make_1992 - 07.11.15 - klo:11:04
Tuli nyt sitten hommattua Nankangin SW7 nastarenkaat pitkän pohdiskelun jälkeen. Sitten kysymys rengaspaineista. Olen tottunut aina pitämään sekä kesä että talvikumeilla paineet 2,5 baarissa. Eräältä foorumilta luin että auton käytös olisi paljon parempi ja kulutus pienempi jos paine olisi lähempänä 3,0 baaria? Mitä mieltä tästä olette=?

Autossa suositus on 2,2-2,3 baaria

Jos tuo suositus on suositus juuri sillä kuormalla millä pääsääntöisesti ajat, niin minäkin pitäisin talvirenkaissa 2,5 ja katsoisin miltä auto tuntuu kyseisillä painella.
Polttonesteenkulutus voi tietenkin desin pienentyä 3,0 baarilla, mutta onko se sen väärti jos auto on liian kova ja mahdollisesti renkaat kuluvat nopeammin.

Ylipaineella ei renkaita saa kulumaan nopeampaa, alipaineella se onnistuu helposti.

Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 08.11.15 - klo:15:45
Ylipaineella ei renkaita saa kulumaan nopeampaa, alipaineella se onnistuu helposti.

Serkkupoikani piti autossaan jatkuvia ylipaineita juuri tuon polttonesteen kulutuksen pienentymisen toivossa. Renkaat kuluivat aika nopeasti keskeltä sileiksi.
Osti sitten samaan autoon uudet samanlaiset renkaat laskien paineet valmistajan suosittelemiksi. Eivätpä kuluneet enää.
Itse en keksi, eikä renkaiden myyjä vianoorissakaan keksinyt nopealle kulumiselle ja sille että renkaat eivät kuluneet enää, muuta syytä kuin liian korkeat paineet.

Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 08.11.15 - klo:15:45
Ylipaineella ei renkaita saa kulumaan nopeampaa, alipaineella se onnistuu helposti.

Näin on, jos renkaat ovat riittävän leveillä (=sopivilla) vanteilla. Ja lähes kaikki nykyiset renkaat ovat teräskudosvyörenkaita, joiden kulutuspinta on muotojäykkä tämän teräsvyön ansiosta. Huom. tässä ei ole kysymys pintakumin jäykkyydestä.

Lainaus käyttäjältä: Tos® - 22.10.15 - klo:22:15
No niin... paljon parjatut ylikoon renkaat on alla:

Mittasin lokarinkaaresta maahan mittaa...
Yetin vakio 17" (225/50)kesärenkaat, vastaan Nokian R2 SUV 215/65/16

Ennen
Etu vasen: 76,5
Etu oikee: 77
Taka oikee 76
Taka vasen 76,5

Jälkeen:

Etu vasen: 79
Etu oikee: 79
Taka oikee: 79,5
Taka vasen: 80

Mittarivirhe on gps:n mukaan... tai sitä ei juuri ole. Tarkemmat tutkimukset myöhemmin.
Melutaso ainakin on vähentynyt lyhyen koeajon perusteella.

Parisen tuhatta ajettu ja täytyy tunnustaa, että olen tyytyväinen.
Suuremman SUV renkaan väitetystä "kovuudesta" ei ole tietoakaan. Paljon mukavemmat ja hiljaisemmat kuin kesäpyörät.
Talvikeliä toki ei ole vielä ollut...

Lainaus käyttäjältä: skriko - 08.11.15 - klo:15:53
Serkkupoikani piti autossaan jatkuvia ylipaineita juuri tuon polttonesteen kulutuksen pienentymisen toivossa. Renkaat kuluivat aika nopeasti keskeltä sileiksi.
Osti sitten samaan autoon uudet samanlaiset renkaat laskien paineet valmistajan suosittelemiksi. Eivätpä kuluneet enää.
Itse en keksi, eikä renkaiden myyjä vianoorissakaan keksinyt nopealle kulumiselle ja sille että renkaat eivät kuluneet enää, muuta syytä kuin liian korkeat paineet.

Tapahtuiko tämä tällä vuosikymmenellä? Mittarilla vedelty 3bar mutta oikeasti mennytkin vain 2bar? Jotain muutakin feelua tuossa on ollut.

Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 08.11.15 - klo:18:50
Tapahtuiko tämä tällä vuosikymmenellä? Mittarilla vedelty 3bar mutta oikeasti mennytkin vain 2bar? Jotain muutakin feelua tuossa on ollut.

Tuosta on aikaa noin 7 vuotta renkaina Michelin primacy. Hänellä on itsellä oma painemittari ja tarkastanut sillä aina paineet huoltoasemakäynnin jälkeen. Käy aina samalla huoltoasemalla, mutta ei luota niiden mittareihin, vaikka sama mittari onkin. Itsekään en luota kun asiakkaat heittelevät niitä aina, niin näyttävät mitä sattuu. Minäkin tarkistan aina omalla mittarilla.

Kyllä se vaan niin on että suosituksia reilummilla paineilla ei saa kulumaan nykyisiä teräsvyörenkaita nopeammin eikä varsinkaan keskeltä. Rengas lämpenee pyöriessään vähemmän, mitä enemmän renkaassa on muodonmuutosta vastustavaa ilmanpainetta. Itse olen tätä ilmiötä tarkkaillut viimeisen neljän vuoden ajan mittailemalla kesä- ja talvirenkaiden urasyvyyksiä. Mittausten jälkeen laitan tulokset Excel-taulukkoon josta renkaiden kulumista on helppo seurata. Pyrin pitämään renkaissa yleensä 0,3-0,7 bar suosituksia korkeampia paineita. Useammin renkaat ovat kuluneet hitusen n. 0,1-0,3 mm enempi reunaurista kuin keskiurista. Nykyisin itsellänikin on käytössä Motonetistä hankittu digitaalinen rengaspainemittari, jolla tulee asetettua tarkemmin paineet asemalla käynnin jälkeen.

Lainaus käyttäjältä: th - 13.11.15 - klo:15:08
Vielä hieman mietityttää, että kitkat vai nastat. Tähän asti tullut ajettua nastoilla, mutta yhtä a6 allroadia kitkoilla testanneena houkuttaisi kovasti mennä kitkoilla. Pääkaupunkiseudulla ja helsinki-tampere moottoritiellä tulee pääosin auton kilometrit kerrytettyä. Ilmeisesti vaihtoehdot mitä tarjoavat ovat continentalin nastat tai kitkat.

"Nastat vai kitkat" on aihe, josta suurella todennäköisyydellä on mahdollisuus saada aikaan kiivas eipäs-juupas -väittely, jossa tunteet kuumenevat. Tämän vuoksi todettakoon heti alkuun, että kysymykseen ei ole olemassa yhtä ja ainutta oikeaa ratkaisua. Jokainen tekee rengasvalintansa omien käyttötarpeidensa, kokemustensa ja autonsa perusteella. Erään seikan haluan kuitenkin tuoda selvästi esiin. Sellaisille henkilöille, jotka eivät koskaan ole kitkarenkailla ajaneet, suosittelen lämpimästi niiden kokeilemista. Tällä foorumilla on varmasti lukuisia laajan autoilukokemuksen omaavia henkilöitä, joille on ajan kuluessa muodostunut selkeä käsitys eri rengastyyppinen eduista ja haitoista. He myös mielellään kertovat näistä kokemuksistaan ja saattavat esittää melko voimakkaitakin mielipiteitä. Tästä huolimatta mikään ei voita oman käyttökokemuksen tuomaa tietoa.

Kun itse hankin ensimmäiset kitkarenkaani, oli autoni vuoden 1990 Opel Vectra 2.0 GLS. Ei ABS-jarruja, ei ajonvakautusta eikä mukautuvaa vakionopeudensäädintä. Suhtauduin kitkoihin epäillen, koska niistä kerrottiin aika paljon erilaisia kauhutarinoita tyyliin "ei enää ikinä kitkoja" jne. Syntyi vaikutelma, että kitkarenkaisiin vaihtamisen jälkeen auto suorastaan itsestään selvästi suistuu pois tieltä. Samoin TM:n rengasteisteissä kirjoitettiin vuodesta toiseen suuriin piirtein niin, ettei Suomen talvesta oikein voi ilman nastoja selvitä. Päätin kuitenkin ottaa riskin, ja hankin kitkat. Yllätyin erittäin positiivisesti. Auto pysyi käsissä aivan kuten aikaisemmin nastarenkailla, mitään dramaattista eroa en havainnut. Paitsi ajoäänten suhteen. Auto muuttui kitkojen myötä huomattavasti hiljaisemmaksi. Siihen nähden, kuinka negatiivinen käsitys minulla oli kitkoista ennen kuin olin niitä itse kokeillut, oli niihin siirtyminen todella miellyttävä kokemus.

Ajelin pari viikkoa sitten nelostietä Helsingistä Keski-Suomeen. Lusin ja Hartolan välillä tehtiin silloin päällystetöitä, jolloin oli mainio tilaisuus vertailla uuden ja vanhan asfaltin äänimaailmaa. Ero oli todella dramaattinen. Tuollaisissa tilanteissa tulee miettineeksi, että mahtavatkohan ihmiset mieltää, kuinka suuri merkitys nastojen käytöllä on autojen melutasoon. Päätiet pidetään käytännössä ympäri vuoden sulina. Siitä huolimatta niillä jurnutetaan useita kuukausia nastarenkailla. Jotkut tekevät sitä jo nyt. Tästä seuraa useita epämiellyttäviä asioita: 1) Asfaltissa täytyy Suomessa käyttää karkeaa kiviseosta, jotta se kestäisi nastarallin 2) Jo alun perin karkeasta pinnasta huolimatta tiet kuluvat pian hyvin karkeiksi nastojen käytön vuoksi. Näistä molemmista seikoista seuraa, että autojen melutaso on Suomessa aivan toista kuin maissa, joissa nastoja ei käytetä tai niitä käytetään vähemmän. Eikä tässä vielä kaikki. Nastarenkaat tekevät teihin syviä uria, jotka sitten kesällä ovat turvallisuusriski vedellä täyttyessään.

Ymmärrän hyvin ihmisten turvallisuushakuisuuden liikenteen suhteen, mutta ainakin Etelä-Suomen ja Helsingin vinkkelistä asiaa katsoen hommassa on mielestäni jonkinasteista hätävarjelun liioittelua tai tarpeettoman suurta ennakkoluuloa kitkarenkaita kohtaa. Jo nyt, kun talvesta ei vielä ole tietoakaan, ihmiset raapivat paljasta asfalttia katumaastureillaan, joissa on neliveto, lukkiutumattomat jarrut, ajonvakautus jne, jne. Kuten sanottu, jokainen tehköön itse valintansa, mutta välillä kyllä kovasti toivoo, että ne, jotka kitkoja eivät koskaan ole kokeilleet, sen tekisivät.

Vaikka niitä kitkoja kuinka puolustelisi ja kaivaisi "parempia" puolia, niin totuus on se että nastat vaan on yksinkertaisesti turvallisemmat talvella. Tästä ei ole kahta kysymystä. Mulle on ihan sama joku melu tai tien raapiutuminen jos mulla on perhe kyydissä. Kovan mällin sattuessa liukkaalla varmasti jäisi miettimään josko se olisi ollut nastoilla estettävissä. Varsinkin jos joku lapsista esimerkiksi vammautuisi tai kuolisi, niin en ikinä antaisi sitä itselleni anteeksi, että seikkailin pääkallokelillä joillain vitun kitkoilla. Muula ei mitään väliä, vain turvallisuudella. Ei mulla muuta. OT:ksi meni.

Lainaus käyttäjältä: Ritzenhoff - 13.11.15 - klo:17:31
Vaikka niitä kitkoja kuinka puolustelisi ja kaivaisi "parempia" puolia, niin totuus on se että nastat vaan on yksinkertaisesti turvallisemmat talvella. Tästä ei ole kahta kysymystä. Mulle on ihan sama joku melu tai tien raapiutuminen jos mulla on perhe kyydissä. Kovan mällin sattuessa liukkaalla varmasti jäisi miettimään josko se olisi ollut nastoilla estettävissä. Varsinkin jos joku lapsista esimerkiksi vammautuisi tai kuolisi, niin en ikinä antaisi sitä itselleni anteeksi, että seikkailin pääkallokelillä joillain vitun kitkoilla. Muula ei mitään väliä, vain turvallisuudella. Ei mulla muuta. OT:ksi meni.

�,,lä seikkaile vaan aja ennakoiden ja varovasti silloin, kun keli niin vaatii. Turvallisuus on pääasiassa ratin ja penkin välissä. Itse olen viimeiset 5 talvea ajanut vitun kitkoilla eikä paluuta nastallisiin talvirenkaisiin ole. Yhtään kolaria, tai edes läheltäpiti tilannetta en ole aiheuttanut. Muutaman kerran ollut lähellä, että joku olisi perään ajanut nastarenkailla varustetulla autolla. Ke aamuna oli kuuraliukkautta ja lähestyessäni liikenneympyrää huomasin takana tulevan auton ajavan liian lähellä. Jouduin pysäyttämään auton, koska ympyrässä sattui auto olemaan, takana tulevan auton nastojen ääni alkoi kuulumaan kuskin jarruttaessa ja peilistä näin, että läheltä piti peräänajo. Olisiko peräänajo sattunut, jos takana tulevalla olisi ollut kitkat, sitä ei voi tietää. Kuuraliukkaalla ero kitkojen ja nastojen välillä on mielestäni pieni. Jäätyneellä polanteisella pinnalla ero on selvä nastarenkaiden hyväksi.

Turvallisia talvikilometrejä kaikille oli renkaat mitkä hyvänsä. Toivottavasti kaikilla on hyväkuntoiset renkaat kuitenkin.

Lainaus käyttäjältä: K70 - 13.11.15 - klo:20:18
mattinen kirjoittaa asiallisesti kokemuksistaan ja saa vastineeksi provosointia. 25 vuotta sitten, kun siirryin kitkarenkaiden käyttäjäksi, kerroin innoissani kokemuksistani, mutta lopetin sen pian, kun sain lähinnä vinoilua vastineeksi.

Audi Center:ssa Hertsikassa on kait A4 Sedan 1.4 TFSI 110 kW S tronic Business koeajettavissa, A4 Sedan 2,0 TDI 110 kW Business Sport:n lisäksi.

Mattinen on todellakin rengasasiantuntija. Kaiketi suunnitteli autoonsa kapeimpia renkaita mitä vaan laki sallii.
Toinen ääriryhmä haluaa laittaa leveimmät renkaat mitä laki sallii.
Paras rengaskoko on kumminkin sellainen mikä siinä kyseisessä autossa on tehdasasenteisena. Tuskin tehdas laittaa huonompia renkaita (kokoon nähden)autoon vaan etsii maksimaalista suoritusta kaikissa olosuhteissa. En kyllä voisi ajatella laittaa jotain mainioita 155 leveitä renkaita.
Kannattaa laittaa kitkarenkaat niin ei ole koskaan maksimaalisen asiallisia renkaita autossa olipa kesä tai talvi. Onneksi olkoon!

Lainaus käyttäjältä: Ritzenhoff - 13.11.15 - klo:17:31Vaikka niitä kitkoja kuinka puolustelisi ja kaivaisi "parempia" puolia, niin totuus on se että nastat vaan on yksinkertaisesti turvallisemmat talvella. Tästä ei ole kahta kysymystä

Tämä on sinun kokemuksesi nastarenkaista, eikä siihen ole tietenkään huomauttamista. Minun (tähän astinen) kokemukseni on puolestaan se, että siirtyminen kitkarenkaisiin ei ole vaikuttanut liikenneturvallisuuteen. Se, onko asiasta ”kahta kysymystä”, onkin sitten toinen juttu. Siihen keskusteluun pitäisi saada mukaan tutkimukseen perustuvaa tietoa. Lisäksi tuo keskustelu saisi mielellään olla mahdollisimman kokonaisvaltainen. Toisin sanoen, nastarenkaiden mahdollisia turvallisuushyötyjä punnittaisiin niiden aiheuttamia haittoja vastaan. Haittoja eivät luonnollisestikaan ole pelkkä melu tai renkaiden ja teiden kuluminen. Niitä ovat myös erilaiset nastojen aiheuttamat terveyshaitat.

Turvallisuuden suhteen tulee mieleen Suomen ero Norjaan ja Ruotsiin. Näissä maissa on talvi siinä missä Suomessakin ja molemmat ovat Suomea edellä liikenneturvallisuudessa, jos sitä mitataan asukaslukuun suhteutetulla liikennekuolemien määrällä. Silti Norjassa ja Ruotsissa käytetään nastarenkaita huomattavasti vähemmän kuin Suomessa. Syynä on todennäköisesti se, että Norjassa ja Ruotsissa autoilijoita ”kannustetaan” kitkarenkaiden käyttöön erilaisilla nastoihin liittyvillä veroilla, maksuilla ja kielloilla. Jos kitkarenkaat todella olisivat sellainen uhka perheiden ja lapsien hengelle kuin jotkut ehkä uskovat, olisiko esim. Ruotsissa ryhdytty niiden käyttöä rajoittamaan? Tuskin.

Mutta kuten sanottu, tästä kysymyksestä ei ole löydettävissä yhtä totuutta, ja jos perheen hengissä pysyminen on nastarenkaiden käytöstä kiinni, niin siihen ei ole mitään huomauttamista. Pointti tuolla edellä olikin lähinnä se, että kitkoja kannattaa kokeilla. Siinä voi todella yllättyä positiivisesti.

Lainaus käyttäjältä: rami - 13.11.15 - klo:21:06
Paras rengaskoko on kumminkin sellainen mikä siinä kyseisessä autossa on tehdasasenteisena.

Tämän sinä olet todennut jo useampaan kertaan, ja väite voi hyvinkin pitää paikkansa. Mutta miten se liittyy valintaan kitka- ja nastarenkaiden välillä?  ;D ;D ;D ;D

Lainaus käyttäjältä: mattinen - 14.11.15 - klo:15:26
Tämä on sinun kokemuksesi nastarenkaista, eikä siihen ole tietenkään huomauttamista. Minun (tähän astinen) kokemukseni on puolestaan se, että siirtyminen kitkarenkaisiin ei ole vaikuttanut liikenneturvallisuuteen. Se, onko asiasta ”kahta kysymystä”, onkin sitten toinen juttu. Siihen keskusteluun pitäisi saada mukaan tutkimukseen perustuvaa tietoa. Lisäksi tuo keskustelu saisi mielellään olla mahdollisimman kokonaisvaltainen. Toisin sanoen, nastarenkaiden mahdollisia turvallisuushyötyjä punnittaisiin niiden aiheuttamia haittoja vastaan. Haittoja eivät luonnollisestikaan ole pelkkä melu tai renkaiden ja teiden kuluminen. Niitä ovat myös erilaiset nastojen aiheuttamat terveyshaitat.

Turvallisuuden suhteen tulee mieleen Suomen ero Norjaan ja Ruotsiin. Näissä maissa on talvi siinä missä Suomessakin ja molemmat ovat Suomea edellä liikenneturvallisuudessa, jos sitä mitataan asukaslukuun suhteutetulla liikennekuolemien määrällä. Silti Norjassa ja Ruotsissa käytetään nastarenkaita huomattavasti vähemmän kuin Suomessa. Syynä on todennäköisesti se, että Norjassa ja Ruotsissa autoilijoita ”kannustetaan” kitkarenkaiden käyttöön erilaisilla nastoihin liittyvillä veroilla, maksuilla ja kielloilla. Jos kitkarenkaat todella olisivat sellainen uhka perheiden ja lapsien hengelle kuin jotkut ehkä uskovat, olisiko esim. Ruotsissa ryhdytty niiden käyttöä rajoittamaan? Tuskin.

Mutta kuten sanottu, tästä kysymyksestä ei ole löydettävissä yhtä totuutta, ja jos perheen hengissä pysyminen on nastarenkaiden käytöstä kiinni, niin siihen ei ole mitään huomauttamista. Pointti tuolla edellä olikin lähinnä se, että kitkoja kannattaa kokeilla. Siinä voi todella yllättyä positiivisesti.

Mitäs sitten tehdään kun ajetaan öisellä jäisellä maantiellä satasta "vitun kitkoilla" ja hirvi loikkaa eteen? Pää alas ja kädet ristiin?

Minua hirvittää ajatus ulosmitata lähtökohtaisesti nastojen etu niistä ääritilanteista joissa nastoja tarvittaisiin. 99 prossaa ajosta menee kivasti ennakoimalla, mutta kun liikenteessä tulee myös tilanteita joita ei voi täysin ennakoida. Molemmilla olen ajanut ja täysin itsekkäistä syistä pysyn nastoissa jatkossa.

Toi yks' heppu aikoi laittaa aikoinaan superkapeet renkaat ettei kuluisi polttoainetta.
Ainoat kunnon renkaat ovat talvikäytössä nastarenkaat loppu on huuhaata.
Näkeehän sen kun vähäkään tulee huonot kelin niin kitkajätkät ajelee toisten periin,että rytinä käy. Kymmeniä äijiä kaivaa nokkaansa tienposkessa ja känny korvalla itketään.
Minulle ihan SAMA. Vaan ottaa viuedeen kun tunareiden takia nousee liikennevakuutusmaksut. Pitäisi vielä enemmän laittaa maksajiksi kolaroijia. Sekä myös antaa alennuksia vakuutuksissa huolellisille "superkuskeille" joilla on kymmeniä vuosia olleet täydet BONUKST.

Lainaus käyttäjältä: rami - 14.11.15 - klo:16:00
Toi yks' heppu aikoi laittaa aikoinaan superkapeet renkaat ettei kuluisi polttoainetta.
Ainoat kunnon renkaat ovat talvikäytössä nastarenkaat loppu on huuhaata.
Näkeehän sen kun vähäkään tulee huonot kelin niin kitkajätkät ajelee toisten periin,että rytinä käy. Kymmeniä äijiä kaivaa nokkaansa tienposkessa ja känny korvalla itketään.
Minulle ihan SAMA. Vaan ottaa viuedeen kun tunareiden takia nousee liikennevakuutusmaksut. Pitäisi vielä enemmän laittaa maksajiksi kolaroijia. Sekä myös antaa alennuksia vakuutuksissa huolellisille "superkuskeille" joilla on kymmeniä vuosia olleet täydet BONUKST.

Jos referenssejä haetaan autourheilusta, voi päätellä että itseasiassa kapea piikkirengas on talvella suorituskykyisin vaihtoehto 😜

"Jos kaikki kitkarenkaita käyttävät vaihtaisivat nastoihin, voitaisiin välttää keskimäärin yksi kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus talvikaudessa. Vastaavasti, jos kaikki ajaisivat kitkoilla, kuolemaan johtaneet onnettomuudet lisääntyisivät vuosittain keskimäärin yhdeksällä", sanoo VTT:n tutkija Juha Luoma."

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/nastat-vastaan-kitkat-vtt-tutki-onnettomuusriskin/2cxXZaU6 (http://www.kauppalehti.fi/uutiset/nastat-vastaan-kitkat-vtt-tutki-onnettomuusriskin/2cxXZaU6)

Itse olen koko ikäni käyttänyt talvirenkaina nastoitettuja renkaita, mutta ajattelin kokeilla tänä talvena nastattomia. Lähden siitä, että liukkaalla ei ole pakko ajaa niin lujaa, että ote tiehen irtoaa. Tietysti takana tulevat hermostuvat, ja ovat sitä mieltä, että siinä menee joku nysvääjä. Mutta minä en aio ottaa siitä paineita.

Lainaus käyttäjältä: rami - 14.11.15 - klo:16:00
Toi yks' heppu aikoi laittaa aikoinaan superkapeet renkaat ettei kuluisi polttoainetta.
Ainoat kunnon renkaat ovat talvikäytössä nastarenkaat loppu on huuhaata.
Näkeehän sen kun vähäkään tulee huonot kelin niin kitkajätkät ajelee toisten periin,että rytinä käy. Kymmeniä äijiä kaivaa nokkaansa tienposkessa ja känny korvalla itketään.
Minulle ihan SAMA. Vaan ottaa viuedeen kun tunareiden takia nousee liikennevakuutusmaksut. Pitäisi vielä enemmän laittaa maksajiksi kolaroijia. Sekä myös antaa alennuksia vakuutuksissa huolellisille "superkuskeille" joilla on kymmeniä vuosia olleet täydet BONUKST.

Tuohan on ihan täyttä asiaa. Itsekin olen nastarenkaita käyttävä - ja sitä ihan kylmän viileästi.
Kitkarenkailla pärjää silloin kun ei ole liukasta, mutta kun on liukasta, niin ainoa todella toimiva talvirengas on kunnollinen nastarengas.

Renkaista ja niiden ominaisuuksista voi kysyä vaikka Matti Morrilta, joka on paras suomalainen rengasasiantuntija. Hän vastaa mm. Nokianien talvitestauksesta kehittämistyön osalta. Vaikka rengasmerkki on hänen takanaan/työantajanaan, niin hän kyllä kertoo puolueettomasti mitä ovat niin nasta-, kuin kitkarenkaatkin. Morrin lyhennetty versio parhaasta talvirenkaasta on nastarengas.

Pienhiukkassaasteista ja teiden ja katujen kulumisista siltä osin mitä erilaiset renkaat näihin asioihin vaikuttavat kannattaa tutustua Alto yliopiston tekemään kattavaan tutkimukseen. Kitkarenkaat ovat vähintään yhtä saastuttavia ja kuluttavia kuin nastarenkaatkin.
Oleellinen asia, joka jostain kummasta syystä "unohdetaan", on teiden kemiallinen sulana pitäminen, eli suolaaminen/urealla käsittely. Tällä "laillistetulla" ympäristörikoksella pehmennetään/rapautetaan kestopäällysteiden pinnat niin pehmeiksi ja mureneviksi/liukeneviksi, että on aivan sama mitkä renkaat tämän pinnan päällä pyörivät - toki painavien ajoneuvojen vaikutus on vielä suurempi.
On järkeen käypä seikka, että kitkarenkaiden lamellien väliin tarttunut asfalttihierre toimii kuin santapaperi ja tätä hierrettä renkaat pyöriessään heittävät ympäristöönsä. Tämä on jopa tehokkaampaa kuin vähempilamellisilla (nyky)nastarenkailla!

Pitäviä renkaita tarvitaan ongelma-olosuhteissa (=liukkaalla!) ja nämä olosuhteet korostuvat liikennetiheyksien ja liikennemäärien kasvaessa. Suurin hämääjä tällaisten kelien puutumiselle on näillä keleillä tapahtuva runsas suolaus ja urean ruiskutus.
Tällä hetkellä on turha tapella ja kertoa renkaiden paremmuuksista, koska vielä täällä ruuhka-Suomessa ei ole edes talvea ollut. Mutta kun kunnon myräkkä tulee ja tienpinnat ehtivät jäätymään, niin tullaan valitettavasti näkemään ei toivottuja liian lähellä toistensa perässä ajaneiden kovia kohtaamisia - keskeiset syyt (aikaisempien tapauksien perusteella): liian suuri tilannenopeus, liian lähellä ajaminen ja pidoltaan liian huonot renkaat.

Sivuasiana suolasta/ureasta vielä sen verran että se ruostuttaa autoja, jumiuttaa jarruja, aiheuttaa sähkölaitteisiin ongelmia, jne.

Rengas on aina kompromissi eri ominaisuuksien suhteen.

TM:n tämänvuotisessa talvirengastestissä 'testivoittaja' ja parhaita arvosanoja jääolosuhteissa saanut Nokian renkaiden Hakkapeliitta 8 on käsittelykokeessa märällä asfaltilla toiseksi huonoin ja jarrutuskokeessa kuivalla asfaltilla huonoin.

Miksikö tästä kerroin?
Paljas asfaltti ei ole harvinaista talvella, ja märkä asfaltti suorastaa tyypillinen elementti Etelä-Suomessa.

Jos aletaan jossittelemaan olisiko auto pysähtynyt nastarenkailla jääkelillä verrattuna nastattomiin niin jossitelkaa myös märällä ja kuivallakin kelillä tapahtuneista onnettumuuksista. Tai olisiko kyydissänne lapsenne säästynyt jos olisikin ollut Linglongin nastattomat talvirenkaat (parhaat jarrutuksessa kuivalla asfaltilla ja parhaat käsittelykokeessa märällä asfaltilla).

Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 14.11.15 - klo:19:17


Jos aletaan jossittelemaan olisiko auto pysähtynyt nastarenkailla jääkelillä verrattuna nastattomiin niin jossitelkaa myös märällä ja kuivallakin kelillä tapahtuneista onnettumuuksista. Tai olisiko kyydissänne lapsenne säästynyt jos olisikin ollut Linglongin nastattomat talvirenkaat (parhaat jarrutuksessa kuivalla asfaltilla ja parhaat käsittelykokeessa märällä asfaltilla).

Juu. Kannattaisi vielä turvallisuuden maksimoinnin vuoksi ostaa kaikkein turvallisin auto. Silloin voi jossitella olisiko selvinnyt onnettomuudesta paremmin turvallisemmalla autolla. Tai ehkä olisi selvinnyt vielä paremmin, kun olisi nukkunut tunnin pommiin tai jäänyt kokonaan kotiin. Jos tädillä olisi munat hän olisi setä. Om jag var kung, skulle jag köpä ett slott.

Ja loppujen lopuksi itse kukin varmaan tekee nasta/kitka päätöksensä sen perusteella millaisissa olosuhteissa talvella pääosin ajelee. Itse ajelen pääosin kunnon talvikelissä, ja sen vuoksi talvella on aina alla laadukkaat, vaikka sitten kalliimmatkin, nastarenkaat. Ja näin tulee olemaan niin kauan kun näillä leveysasteilla asun.

Lainaus käyttäjältä: Morpheus3 - 14.11.15 - klo:19:35
Ja loppujen lopuksi itse kukin varmaan tekee nasta/kitka päätöksensä sen perusteella millaisissa olosuhteissa talvella pääosin ajelee.

Juuri näin. Vähän sama kun väittelisi kumpi nainen on viehättävämpi, pitkä-vai lyhythiuksinen tai onko tumma mies komeampi kuin vaalea.

Ajomelu kitkoissa on aivan järkyttävä, kun muu perhe/kanssamatkustajat huutavat kurkkusuorana kauhusta kokomatkan.

Lainaus käyttäjältä: Golfauto - 14.11.15 - klo:19:52
Ajomelu kitkoissa on aivan järkyttävä, kun muu perhe/kanssamatkustajat huutavat kurkkusuorana kauhusta kokomatkan.

Jaahas. Siinä kuski laittaa ajotaitonsa kitkojen syyksi. ;)

Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 14.11.15 - klo:18:35
Oleellinen asia, joka jostain kummasta syystä "unohdetaan", on teiden kemiallinen sulana pitäminen

Muistuttaisin, että tätä tehdään ensisijaisesti raskaan liikenteen tarpeita silmälläpitäen. Täysperävaunullisiin yhdistelmiin tai linja-autoihin kun ei taida olla olemassa nastarenkaita.

Nastat karhentavat "peilijäätä" ja siinä on sitten hyvä ajaa kitkoilla?  8) Töihin mennessä ajan voimalan ohi ja sen kohdalla on talvella usein niin liukasta kun turverekat "silittää" kuumilla renkaillaan jään, että nastat on tarpeen!

Lainaus käyttäjältä: rami - 14.11.15 - klo:16:00Ainoat kunnon renkaat ovat talvikäytössä nastarenkaat loppu on huuhaata.

Tämän suhteen täytyy ottaa huomioon, että lausunnon esittää henkilö, jolle vasta auton ostamisen jälkeen paljastui sen tavaratilan koko. Hänen käsityskykynsä on siis jossain määrin rajallinen.

Lainaus käyttäjältä: rami - 14.11.15 - klo:16:00Näkeehän sen kun vähäkään tulee huonot kelin niin kitkajätkät ajelee toisten periin,että rytinä käy. Kymmeniä äijiä kaivaa nokkaansa tienposkessa ja känny korvalla itketään.

Tämä on kieltämättä rehevä kielikuva, mutta todellisuuden kanssa sillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä.

Lainaus käyttäjältä: \o/ - 14.11.15 - klo:15:46Mitäs sitten tehdään kun ajetaan öisellä jäisellä maantiellä satasta "vitun kitkoilla" ja hirvi loikkaa eteen?

Kuka on käyttänyt ilmaisua ”vitun kitkat”? Meinaan, kun ne on tässä laitettu lainausmerkkeihin? Siteeraatko kenties jotain omaa aikaisempaa kommenttiasi?

Lainaus käyttäjältä: \o/ - 14.11.15 - klo:15:46Pää alas ja kädet ristiin?

Varmaan joku ”vitun tampio” voisi noinkin toimia.

Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 14.11.15 - klo:18:35Kitkarenkailla pärjää silloin kun ei ole liukasta, mutta kun on liukasta, niin ainoa todella toimiva talvirengas on kunnollinen nastarengas.

Itse olen pärjännyt kitkarenkailla hyvin myös silloin, kun on ollut liukasta. Joillakin toisilla kokemus on ollut toisenlainen, ja siksi ymmärränkin hyvin niitä, jotka nastoja haluavat käyttää. JfabiaK:kin suhteen on oleellista juuri se, että hän on kitkoja kokeillut ja ne itselleen sopimattomiksi todennut. Asia on sillä selvä, eikä siihen ole mitään huomauttamista.

Lainaus käyttäjältä: Golfauto - 14.11.15 - klo:19:52Ajomelu kitkoissa on aivan järkyttävä, kun muu perhe/kanssamatkustajat huutavat kurkkusuorana kauhusta kokomatkan.

Jos näin on todella tapahtunut, niin kyse lienee ollut siitä, että ko. kuljettaja on ylittänyt oman taitotasonsa rajat. Ratkaisu tähän lienee se, että kuljettaja tarkistaa omia ajotapojaan tai sitten vaihtoehtoisesti hankkii perheelleen sopivan lääkityksen.

Lainaus käyttäjältä: mattinen - 14.11.15 - klo:21:58
Tämän suhteen täytyy ottaa huomioon, että lausunnon esittää henkilö, jolle vasta auton ostamisen jälkeen paljastui sen tavaratilan koko. Hänen käsityskykynsä on siis jossain määrin rajallinen.

Tämä on kieltämättä rehevä kielikuva, mutta todellisuuden kanssa sillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä.

Kuka on käyttänyt ilmaisua ”vitun kitkat”? Meinaan, kun ne on tässä laitettu lainausmerkkeihin? Siteeraatko kenties jotain omaa aikaisempaa kommenttiasi?

Varmaan joku ”vitun tampio” voisi noinkin toimia.

Itse olen pärjännyt kitkarenkailla hyvin myös silloin, kun on ollut liukasta. Joillakin toisilla kokemus on ollut toisenlainen, ja siksi ymmärränkin hyvin niitä, jotka nastoja haluavat käyttää. JfabiaK:kin suhteen on oleellista juuri se, että hän on kitkoja kokeillut ja ne itselleen sopimattomiksi todennut. Asia on sillä selvä, eikä siihen ole mitään huomauttamista.

Jos näin on todella tapahtunut, niin kyse lienee ollut siitä, että ko. kuljettaja on ylittänyt oman taitotasonsa rajat. Ratkaisu tähän lienee se, että kuljettaja tarkistaa omia ajotapojaan tai sitten vaihtoehtoisesti hankkii perheelleen sopivan lääkityksen.

Muuten osuva kirjoitus, mutta kahdesta viimeisestä sanasta voi päätellä, että ikäsi alkaa joko kakkosella tai kolmosella.
Olinko oikeassa vai väärässä?

Lainaus käyttäjältä: skriko - 14.11.15 - klo:22:02
Muuten osuva kirjoitus, mutta kahdesta viimeisestä sanasta voi päätellä, että ikäsi alkaa joko kakkosella tai kolmosella.
Olinko oikeassa vai väärässä?

Aika yllättävä analyysi. Kaksi viimeistä sanaahan olivat "sopivan" ja lääkityksen". Mitä näistä sanoista (tai itse asiasisällöstä) voisi päätellä henkilön iän? Kommenttisi on kyllä mielenkiintoinen. Siitä kun voi mielestäni vetää sen johtopäätöksen, että iän sijoittuminen välille 20-30 olisi jotenkin negatiivinen seikka.

Tuo yksi märkäkorva jauhaa ja jankuttaa tuossa tyhjää joka asiassa tietomäärä on kyllä ns. "märkäkorvan" tasolla.
Kun ei asioista ymmärrä kannattaa miettiä mitä kirjoittaa.
Kuolaa tuon oman koppuransa kanssa.
Turhaa suunsoittoa kokeneimmille autoilijoille. ;D ;D ;D

Lainaus käyttäjältä: mattinen - 14.11.15 - klo:22:13
Aika yllättävä analyysi. Kaksi viimeistä sanaahan olivat "sopivan" ja lääkityksen". Mitä näistä sanoista (tai itse asiasisällöstä) voisi päätellä henkilön iän? Kommenttisi on kyllä mielenkiintoinen. Siitä kun voi mielestäni vetää sen johtopäätöksen, että iän sijoittuminen välille 20-30 olisi jotenkin negatiivinen seikka.

Et vastannut kysymykseeni alkaako ikäsi kakkosella tai kolmosella. Kyseisen asian että näin on, päättelin kahdesta viimeisetä sanasta. Johtopäätöksesi on väärä, iän sijoittuminen välille 20-30 ei ole kielteinen asia, päinvastoin.
Kyse oli vain noista kahdesta sanasta, joidenka käyttö paljasti minulle ikäsi. Mutta nythän en tiedä olinko oikeassa.

Jos ikä alkaa kakkosella tai kolmosella, on silloin jotain 20-39 väliltä ei 20-30 väliltä. Varmaan löydetään eroa kun verrataan näiden edellä mainittujen iläryhmien keskiarvokäyttäytymistä autoilussa (joku 39-vuotias saattais olla otettu, että häntä pidetään vielä "nuorekkaana"). Yksilöllisiä poikkeuksia löytyy siinä miten minkäkin ikäiset käyttäytyy liikenteessä, mutta löytyy myös yksilöllisiä poikkeuksia siinä minkälaisissa olosuhteissa kukin ajaa ja minkälaiset ominaisuudet renkaissa miellyttää. Tää on ikuinen riidanaihe teille ja.... teille myös.

Itse varaudun aina pahimpaan ja huomioin renkaiden valinnassa myös auton muut käyttäjät. Ja musiikki ja takapekin kyytiläinen (5 vee tyttö) pitävät niin mukavaa taustahälyä, että nastoilla mennään.

Lainaus käyttäjältä: Haq - 14.11.15 - klo:23:00

Itse varaudun aina pahimpaan ja huomioin renkaiden valinnassa myös auton muut käyttäjät. Ja musiikki ja takapekin kyytiläinen (5 vee tyttö) pitävät niin mukavaa taustahälyä, että nastoilla mennään.

+10
Kuten täällä kirjoitettiinkin, jokainen valitsee renkaansa käyttöolosuhteidensa, mieltymyksiensä, turvallisuudenhakuisuutensa yms. seikkojen mukaan. Tuohon ikään johon viittasin alkavaksi kakkosella tai kolmosella 20-39, viittasin siihen omalta kohdaltani vain noiden kyseisen henkilön kirjoituksessa olleiden kahden viimeisen sanan vuoksi, en liikennekäyttäytymisen, enkä minkäään muunkaan.
Jokainen meistä on ollut nuori ja hulvaton ja jokaisesta meistä tulee vanha ja höperö. Toiset vaan ovat olleet hulvattomampia ja toisista tulee höperömpiä.

Lainaus käyttäjältä: Ritzenhoff - 13.11.15 - klo:17:31
Vaikka niitä kitkoja kuinka puolustelisi ja kaivaisi "parempia" puolia, niin totuus on se että nastat vaan on yksinkertaisesti turvallisemmat talvella.

Tuo kysymys on kaikkea muuta kuin yksinkertainen. Joka kelillä ja kaikilla renkailla ajetaan pidon mukaan. Itse olen viime aikoina alkanut miettimään sellaista vaihtoehtoa, että ostaisin joka syksy uudet kitkat ja ajaisin niillä vuoden. Näin talvella olisi aina uudet pitävät talvirenkaat. Ratkaisu olisi myös varsin vaivaton.

Siirryin vuonna 2008 kitkoihin. Tärkein syy muutokseen oli se, että nastarenkaiden tuottama ajomelu tuntui henkisesti kuormittavalta ja aiheutti ajoväsymystä. Vireänä uskon ajavani tarkemmin, turvallisemin ja ennakoivammin. Niin se ikä: alkaa vielä viitosella, mutta ihan kohta kuutosella.

Lainaus käyttäjältä: audioman - 15.11.15 - klo:13:31
Niin se ikä: alkaa vielä viitosella, mutta ihan kohta kuutosella.

Tämä ikä siivittikin minut kysymykseen joka on täysin ot mutta olkoon. Jos ei ole kyse siitä, että lapsesi on ollut penisilliinikuurilla ja olet pyytänyt lastasi ottamaan lääkkeensä niin... Oletko koskaan sanonut, tai kirjoittanut kenellekään ihmiselle. Ota lääkkeesi, onko lääkitys kohdallaan?

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 15.11.15 - klo:12:48
Tuo kysymys on kaikkea muuta kuin yksinkertainen. Joka kelillä ja kaikilla renkailla ajetaan pidon mukaan. Itse olen viime aikoina alkanut miettimään sellaista vaihtoehtoa, että ostaisin joka syksy uudet kitkat ja ajaisin niillä vuoden. Näin talvella olisi aina uudet pitävät talvirenkaat. Ratkaisu olisi myös varsin vaivaton.

Miettiminen ihan skarppina, vai onko jotain ...??
Kyllä on niin, että jos kesällä ajaa autolla samoilla renkailla kuin talvellakin ja joskus vähän kovempaakin ja kelillä kuin kelillä, mm. sateessa, niin tyhmempää ratkaisua ei ole kuin kitkarenkaat. ::)
Jos nyt vaikka itse haluaa kärsiä, niin ei kannata olla vaaraksi muille kanssaliikkujille ja liikenteessä oleville.

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 15.11.15 - klo:12:48
ostaisin joka syksy uudet kitkat ja ajaisin niillä vuoden.

Kitkarenkaat kesällä ovat kuitenkin kelvottomammat kuin kesärenkaat konsanaan.

Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 15.11.15 - klo:13:50
Miettiminen ihan skarppina, vai onko jotain ...??
Kyllä on niin, että jos kesällä ajaa autolla samoilla renkailla kuin talvellakin ja joskus vähän kovempaakin ja kelillä kuin kelillä, mm. sateessa, niin tyhmempää ratkaisua ei ole kuin kitkarenkaat. ::)
Jos nyt vaikka itse haluaa kärsiä, niin ei kannata olla vaaraksi muille kanssaliikkujille ja liikenteessä oleville.

Ja millähän tavalla kitkarenkailla kesällä ajava olisi jotenkin vaaraksi muille? Automiehen pitää osata sovittaa nopeutensa myös tuliteriä testivoittajarenkaita huonommalle pidolle. Kädetön liian kovaa ajava kuski on vaaraksi muille renkaista riippumatta.

Monet taksimiehet tekevät juuri noin että ostavat joka syksy uudet kitkarenkaat ja ajavat siis läpi kesän kitkoilla.

Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 15.11.15 - klo:14:42
Kitkarenkaat kesällä ovat kuitenkin kelvottomammat kuin kesärenkaat konsanaan.

Onhan niissä vähän huonompi pito, mutta eipä tuo ero niin ihmeellinen ole. Muuttujia on paljon muitakin. Uskallan väittää, että nykyinen autoni on paremmin hallittavissa kitkarenkain kuin pari joskus aikaisemmin omistamaani autoani kesärenkain. Tuo tulee renkaiden profiileista ja autojen alustoista.

Millainen yhdistelmä sun mielestä on riittävän suorituskykyinen Suomen nopeuksiin:
Fabia kuluneilla ja vähemmän suorituskykyisillä kesärenkailla varustettuna
Golf GTI vähän kuluneilla matalaprofiilisilla kitkarenkailla
Porsche 911 tuliterin huippurenkain

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 15.11.15 - klo:15:25
Onhan niissä vähän huonompi pito, mutta eipä tuo ero niin ihmeellinen ole. Muuttujia on paljon muitakin. Uskallan väittää, että nykyinen autoni on paremmin hallittavissa kitkarenkain kuin pari joskus aikaisemmin omistamaani autoani kesärenkain. Tuo tulee renkaiden profiileista ja autojen alustoista.

Millainen yhdistelmä sun mielestä on riittävän suorituskykyinen Suomen nopeuksiin:
Fabia kuluneilla ja vähemmän suorituskykyisillä kesärenkailla varustettuna
Golf GTI vähän kuluneilla matalaprofiilisilla kitkarenkailla
Porsche 911 tuliterin huippurenkain

No senhän ovat kaikki jo saaneet nähdä, että uskallat väittää - ja väität joko vain väittämisen vuoksi tai tyhmyyksissäsi (=sama asia).

On todella ero kuin yöllä ja päivällä kesäajossa, jos ajaa kitkarenkailla tai kesärenkailla. Kitkarenkaat ovat tunnottoman veltot kuumassa kesäajossa, kaarreajossa vaaralliset, koska sortokulmat muuttuvat jopa arvaamattomiksi ja vesisateella vedenkertymissä huonoina vedenpoistajina ovat sekä vesijarrut, että pintaliitäjät.

Taksit käyttävät jonkun verran kaupunkiajossa kitkarenkaita läpivuotisesti, mutta maaseutu- ja maantieliikenteessä noiden em. ongelmien takia ajavat kesällä kesärenkailla.

Tiedot peräisin: pikkupoikien tietotoimistosta, ei googlesta.

Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 15.11.15 - klo:15:52
No senhän ovat kaikki jo saaneet nähdä, että uskallat väittää - ja väität joko vain väittämisen vuoksi tai tyhmyyksissäsi (=sama asia).

On todella ero kuin yöllä ja päivällä kesäajossa, jos ajaa kitkarenkailla tai kesärenkailla. Kitkarenkaat ovat tunnottoman veltot kuumassa kesäajossa, kaarreajossa vaaralliset, koska sortokulmat muuttuvat jopa arvaamattomiksi ja vesisateella vedenkertymissä huonoina vedenpoistajina ovat sekä vesijarrut, että pintaliitäjät.

Taksit käyttävät jonkun verran kaupunkiajossa kitkarenkaita läpivuotisesti, mutta maaseutu- ja maantieliikenteessä noiden em. ongelmien takia ajavat kesällä kesärenkailla.

Tiedot peräisin: pikkupoikien tietotoimistosta, ei googlesta.

Itsellä oli kolmosautossa yhden kesän kitkat kun puoliilman sain. Hyvää oli pieni polttonesteenkulutus.
Huonoa. Tosiaan vaikka oli kyseessä kolmosauto, niin huomasi heti, että ovat veltot ja tunnottomat. Kovalla vesisateella olivat niin vaaralliset, että useasti jäin odottelemaan tienposkeen, että suurempi sade meni ohi. Sitten kuluivat vielä molemmat eturenkaat toisesta reunasta ihan teräksille, vaikka talvirenkaat eivät kuluneet lainkaan.
Minulle on ehdotettu monesti, että mikset aja kitkoilla ympäri vuoden. En tosiaankaan aja. Mutta jos joku haluaa ajaa, niin siitä vaan.

Itse ketjun aiheeseen.
Olen usein havainnut, että rengaspaineita olisi pitänyt nostaa ajoissa. Monasti tulee puolitalveen ajeltua ja sitten vasta huomaan, että tyhjiähän nämä renkaat ovat.
Yleensä olen ostanut sopivan kapeat talvirenkaat nastoin, nyt 185x60R15. Johtuu ihan siitä, että kelillä kuin kelillä ja tiellä kuin tiellä saattaa joutua sen kyseisen päivän 200 km matkan tekemään. En ole kokenut edes tarpeelliseksi kokeilla kitkoja, johtuen juuri matkoihini liittyvistä tietyyppien haasteista. Jos joku niistä tykkää, niin hyvä niin.

Tietenkin kiinnostaisi kuulla, mitä kokemuksia joku voisi kertoa jäärata-ajosta kitka vastaan nasta?

Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 15.11.15 - klo:15:52
No senhän ovat kaikki jo saaneet nähdä, että uskallat väittää - ja väität joko vain väittämisen vuoksi tai tyhmyyksissäsi (=sama asia).

On todella ero kuin yöllä ja päivällä kesäajossa, jos ajaa kitkarenkailla tai kesärenkailla. Kitkarenkaat ovat tunnottoman veltot kuumassa kesäajossa, kaarreajossa vaaralliset, koska sortokulmat muuttuvat jopa arvaamattomiksi ja vesisateella vedenkertymissä huonoina vedenpoistajina ovat sekä vesijarrut, että pintaliitäjät.

Taksit käyttävät jonkun verran kaupunkiajossa kitkarenkaita läpivuotisesti, mutta maaseutu- ja maantieliikenteessä noiden em. ongelmien takia ajavat kesällä kesärenkailla.

Tiedot peräisin: pikkupoikien tietotoimistosta, ei googlesta.

Ehkä jollakin huojakammalla profiililla voisi puhua tuohon suuntaan, mutta vähänkään tukevammalla profiililla kitkat käyttäytyvät täysin loogisesti. Saattaapa käydä niinkin, että joku kapeilla kesärenkailla varustettu Fabia huojuu enemmän kuin tukevammaksi suunniteltu auto kitkoilla. Suomen nopeuksissa ei ole mitään ongelmia noissa asioissa. Saksan baanoilla tilanne on vähän toinen, mutta niin vain sielläkin melkein kaikki vuokra-autot kulkevat kitkojen päällä ympäri vuoden.

Vähän omia kokemuksia aiheesta. Aloitetaan vaikka taksarien rengasvalinnoilla. Itse en tiedä ainuttakaan taksaria joka kitkoilla ajaa kesällä, saati sitten ympäri vuoden. Kuluneet kitkat ovat vesikelillä todella surkeat. Huonot vesiliirto-ominaisuudet ja yleinen liukkaus.  Kitkoja kyllä loppukeväästä ajetaan usein loppuun karkealla asfaltilla ihan vain siksi että kesäkumeja ei pilata turhaan (kiitos tästäkin nastojen käyttäjille  :D).
Tämä tieto aika luotettavista lähteistä.

Sitten muutama sana omista rengasvalinnoista. Laitan hieman skrioakin paremmaksi. Omat talvirengashankinnat ovat olleet vuodeta -99 saakka pelkkää kitkarengasta. Ensimmäisiä nastattomia talvirenkaita käytin -90 luvun vaihteessa mutta kyseessä oli silloin m+s merkinnällä oleva "talvikäyttöön" hyväksytty nastaton rengas joka oli ominaisuuksiltaan täysin kelvoton talviolosuhteissa. Ehkäpä tuosta 1999 vuodesta eteenpäin voidaan jo puhua kitkarenkaista. Kehitys on ollut hurja ja nykyiset kitkarenkaat ovat ominaisuuksiltaan loistavia talvikäyttöön. Toki renkaassa pitää olla kompromissejä mutta niin on myös nastarenkaissakin. Omien painotuksien perusteella tehdään valinta. Ei sen enempää kitka-/kuin nastapellen ainoan ja oikena mielipiteen perusteella.

Minua on aina ärsyttänyt se, että kitkoista puhutaan että niillä "pärjää" Suomen talvessa. Ei niillä pärjää vaan ne ovat ominaisuuksiltaan loistavat Suomen talveen. Jonkinlaista kokemusta niistä on tullut koska on ollut etuvetoista, takavetoa ja nelivetoa ja kokonaiskilometrimäärä kitkarenkailla talviaikaan on varmasti lähemmäs 1,5 miljoonaa kilometria useamman eri kuljettajan ajamana. Rengasmerkkejä on ollut useita,  ja ajo-olosuhteet laidasta laitaan pohjoisesta etelään. Yhtään vahinkoa ei ole tässä välissä sattunut (kop,kop) jossa edes epäilys että syy olisi ollut renkaissa. 

Kokemusta on myös nastallisista autoista. Näitä lainavehkeitä on ollut vuosien kuluessa useita ja tullut ajettua useampi tuhat kilometriä mutta sen verran nastattomiin tottunut ja herkkä hipiä että en koe niiden olevan minulle vaihtoehto.

Lainaus käyttäjältä: JakeS - 15.11.15 - klo:16:31
Vähän omia kokemuksia aiheesta. Aloitetaan vaikka taksarien rengasvalinnoilla. Itse en ainuttakaan taksaria joka kitkoilla ajaa kesällä, saati sitten ympäri vuoden. Kuluneet kitkat ovat vesikelillä todella surkeat. Huonot vesiliirto-ominaisuudet ja yleinen liukkaus.  Kitkoja kyllä loppukeväästä ajetaan usein loppuun karkealla asfaltilla ihan vain siksi että kesäkumeja ei pilata turhaan (kiitos tästäkin nastojen käyttäjille  :D).
Tämä tieto aika luotettavista lähteistä.

Sitten muutama sana omista rengasvalinnoista. Laitan hieman skrioakin paremmaksi. Omat talvirengashankinnat ovat olleet vuodeta -99 saakka pelkkää kitkarengasta. Ensimmäisiä nastattomia talvirenkaita käytin -90 luvun vaihteessa mutta kyseessä oli silloin m+s merkinnällä oleva "talvikäyttöön" hyväksytty nastaton rengas joka oli ominaisuuksiltaan täysin kelvoton talviolosuhteissa. Ehkäpä tuosta 1999 vuodesta eteenpäin voidaan jo puhua kitkarenkaista. Kehitys on ollut hurja ja nykyiset kitkarenkaat ovat ominaisuuksiltaan loistavia talvikäyttöön. Toki renkaassa pitää olla kompromissejä mutta niin on myös nastarenkaissakin. Omien painotuksien perusteella tehdään valinta. Ei sen enempää kitka-/kuin nastapellen ainoan ja oikena mielipiteen perusteella.

Minua on aina ärsyttänyt se, että kitkoista puhutaan että niillä "pärjää" Suomen talvessa. Ei niillä pärjää vaan ne ovat ominaisuuksiltaan loistavat Suomen talveen. Jonkinlaista kokemusta niistä on tullut koska on ollut etuvetoista, takavetoa ja nelivetoa ja kokonaiskilometrimäärä kitkarenkailla talviaikaan on varmasti lähemmäs 1,5 miljoonaa kilometria useamman eri kuljettajan ajamana. Rengasmerkkejä on ollut useita,  ja ajo-olosuhteet laidasta laitaan pohjoisesta etelään. Yhtään vahinkoa ei ole tässä välissä sattunut (kop,kop) jossa edes epäilys että syy olisi ollut renkaissa. 

Kokemusta on myös nastallisista autoista. Näitä lainavehkeitä on ollut vuosien kuluessa useita ja tullut ajettua useampi tuhat kilometriä mutta sen verran nastattomiin tottunut ja herkkä hipiä että en koe niiden olevan minulle vaihtoehto.

Hyvä kirjoitus kokemuksen äänestä. Sokerina pohjalla, että nokitit vielä vuodella. Tosin ajokilometreissä valovuodella. ;)

Itse olen ajanut kitkoilla muistaakseni vuodesta 1980. Ensin Michelin XM+100-renkailla ja seuraavaksi Blizzakin 1. versiolla. Viimeksi mainitut olivat mielestäni ensimmäiset laadukkaat kitkarenkaat Suomen markkinoila.
Markku

ääni kitkoille.

Kun nuo nastapellet ovat jo nyt vaihtaneet asfaltintuhoojat alle täällä Etelä-Suomen vetisillä ja lämpimillä teillä, niin renkaista tulee pika pikaa surkeat kitkat, kun nastat irtoilee ja sinkoilee epämääräisiin suuntiin. Viimeksi perjantaina yksi pirun nasta pläjähti keskelle tuulilasia. Onneksi ei kuitenkaan jäänyt suurempaa jälkeä, mutta ääni oli karmea. ???
Uudellamaalla pitäisi kyllä saada nastavero aikaiseksi asap (valtion talous kuntoon).

Itselläni on eka kitkarengassarja ikinä alla. Viime talvi oli ensimmäinen kitkoilla. Kyllähän niillä pärjäsi, mutta en tykännyt. Ajetaan vielä tämä talvi noilla kitkoilla ja vuoden päästä sitten nastat taas alle.

Minkä ihmeen takia tästäkin asiasta pitää saada tällainen vouhkaaminen aikaiseksi? Joku tykkää ajella kitkoilla ja toinen nastoilla. Toiset tarvitsevat nastoja ääriolosuhteiden takia, näitä toki pieni osa nastakuskeista mutta kuitenkin. Kitkakuskit taas tarvitsevat nastakuskeja karhentamaan esim. liikenneympyröitä jotta kitkakin niissä pitäisi. Miksi ei nyt vaan sovittaisi, että ihan sama millä ajaa talvella, kunhan ei kesärenkailla? :-[

Lainaus käyttäjältä: tet - 16.11.15 - klo:11:56Minkä ihmeen takia tästäkin asiasta pitää saada tällainen vouhkaaminen aikaiseksi? Joku tykkää ajella kitkoilla ja toinen nastoilla. Miksi ei nyt vaan sovittaisi, että ihan sama millä ajaa talvella, kunhan ei kesärenkailla?

Juuri näin. Oma pääpointtini liikenteen ikuisuuskysymyksessä "kitkat vai nastat" olikin lähinnä se, että suosittelin (ja suosittelen) kitkarenkaiden kokeilemista niille, joilla ei omakohtaista kokemusta niistä ole. Olin itse aikoinani hyvin ennakkoluuloinen kitkojen suhteen juuri sen vuoksi, että niistä puhuttiin usein hyvin negatiivisesti suorastaan jonkinlaisina "tuomiopäivän renkaina". Ja sen vuoksi, että omat käyttökokemukseni ovat niin jyrkässä ristiriidassa noiden puheiden kanssa, uskallan suositella vastaavaa kokeilua muillekin. Uskon siis, että moni muukin voi yllättyä positiivisesti kitkarenkaiden suhteen.

Tarkoitus ei siis ole syyllistää ketään rengasvalintojensa vuoksi. Toisaalta en kyllä kiellä sitäkään, etteikö kevätkarheilla asfaltilla ajaessa joskus käy mielessä, että olisi mukava nähdä kitkarenkaiden osuuden kasvavan edes hieman lähemmäksi Norjan ja Ruotsin tasoa. Mutta juuri tällaiset puheet koetaan ilmeisesti syyllistävinä. Muuten on hieman vaikea ymmärtää niitä kovin tunnepitoisia puheenvuoroja, joissa kitkarenkaiden käytön katsotaan suorastaan vaarantavan lasten hengen.

Lainaus käyttäjältä: Haq - 14.11.15 - klo:23:00
Itse varaudun aina pahimpaan.

Minusta tuntuu, että aika monet toimivat juuri näin. Mielestäni tämä asenne ei ehkä ole aivan ongelmaton. Ymmärrän sinänsä hyvin ihmisten turvallisuushakuisuuden liikenteen suhteen, mutta ainakin pääkaupunkiseudun ja Helsingin vinkkelistä asiaa katsoessa hommassa on mielestäni lievää hätävarjelun liioittelua. Kadut ovat Helsingissä sulia ja paljaita melkein koko talven, mutta ihmiset varautuvat raskaasti niihin muutamiin päiviin, jolloin kaduilla mahdollisesti on liukkautta. Jo nyt, kun talvesta ei vielä Helsingissä ole tietoakaan, ihmiset raapivat paljasta asfalttia katumaastureillaan, joissa on neliveto, lukkiutumattomat jarrut, ajonvakautus jne. Sama jatkuu pitkälle kevääseen. Tästä varman päälle pelaamisesta maksetaan melko korkea hinta teiden kunnon, ajomelun ja terveysvaikutusten suhteen. Siihen nähden, kuinka hyvin ihmiset todennäköisesti tämän päivän autoillaan muutamista liukkaista päivistä selviäisivät, olisi tätä varautumisajattelua ehkä hieman syytä uudelleenpunnita. Tukholmassa ja Oslossa nastojen käyttöä on rajoitettu erilaisilla veroilla ja kielloilla. En oikein jaksa uskoa, että noiden maiden ja kaupunkien viranomaiset olisivat tohtineet nastojen rajoituslinjalle lähteä, jos siitä todella seuraisi ihmisten hengen ja terveyden vaarantuminen. Pikemminkin epäilen, että etu-haitta -arvioinnissa nastojen haitat (melu, tiestön kuluminen ja terveyshaitat) on arvioitu niiden turvallisuushyötyä suuremmiksi.

Mutta turvallisuudentunne on hyvin subjektiivinen asia, eikä sen vuoksi minulla, sen paremmin kuin kenelläkään muulla ole oikeutta toisten puolesta määritellä, mikä koetaan turvalliseksi ja mikä ei.

Lainaus käyttäjältä: rami - 14.11.15 - klo:22:22
Tuo yksi märkäkorva jauhaa ja jankuttaa tuossa tyhjää joka asiassa tietomäärä on kyllä ns. "märkäkorvan" tasolla. Turhaa suunsoittoa kokeneimmille autoilijoille.

Sinänsä mielenkiintoisista nahka- ja sohvanäkemyksistäsi huolimatta sanoisin, että sinun kohdallasi ikä ei valitettavasti ole tuonut tullessaan mitään erityisen laajaa tietopohjaa. Tiedät toki autosi viat ja puutteet, mutta tällainen tietämys ei ole ikäriippuvainen seikka, vaan perustuu lähinnä toimiviin aistihavaintoihin. Sinun kohdallasi ikä näkyy lähinnä tietynlaisena, melko tympeänä keskusteluasenteena, joka lienee melko yleinen jo hieman varttuneempien kansalaisten keskuudessa. Toisin sanoen, asiat ilmoitetaan yksioikoisina ja ehdottomina totuuksina, joiden ainoa perustelu on usein se, että niiden esittäjä sattuu olemaan tiettyä mieltä ja on tietyn ikäinen. "Minulla on tietoa, koska minulla on kokemusta". Sinun esiintymisesi täällä on hyvä esimerkki siitä, miten edellä sanottu ei välttämättä pidä lainkaan paikkaansa. Mitä taas tulee märkiin korviin, niin kehottaisin sinua vilkaisemaan omiin housuihisi. Sinun ikäliitännäinen märkyytesi löytyy todennäköisesti sieltä.  ;D ;D ;D ;D

Siinä kohtaa kun luodaan harhakuvaa, että renkailla saadaan aikaiseksi turvallisuutta, ollaankin jo aikalailla pitkällä pöpelikössä. Edelleenkään ne renkaat ei autoasi aja metsää/toisen perään/jalankulkijan yli. Voit ajaa vaikka lumiketjuilla, mutta jossain kohtaa se pito niistäkin loppuu. Kädettömät tässä kohtaa hakevat sitten ne ulkopuoliset tekijät vastuuseen.

E: niin ja sunnutaita odotellessa kun saadaan ehkä ensilumi maahan etelässäkin. Pääseekö taas liukkaus yllättämään autoilijat  ;D

Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 16.11.15 - klo:14:31
Siinä kohtaa kun luodaan harhakuvaa, että renkailla saadaan aikaiseksi turvallisuutta, ollaankin jo aikalailla pitkällä pöpelikössä. Edelleenkään ne renkaat ei autoasi aja metsää/toisen perään/jalankulkijan yli. Voit ajaa vaikka lumiketjuilla, mutta jossain kohtaa se pito niistäkin loppuu. Kädettömät tässä kohtaa hakevat sitten ne ulkopuoliset tekijät vastuuseen.

E: niin ja sunnutaita odotellessa kun saadaan ehkä ensilumi maahan etelässäkin. Pääseekö taas liukkaus yllättämään autoilijat  ;D

OT, mutta joka vuosihan se Kehä III sisällä asuville muka niin käy monta kertaa talvessa. ;D

Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 16.11.15 - klo:14:31
E: niin ja sunnutaita odotellessa kun saadaan ehkä ensilumi maahan etelässäkin. Pääseekö taas liukkaus yllättämään autoilijat  ;D

Jep, jok'ikisen vuoden tapahtuma. Peltikorjaamot ovat jo varautuneet ruuhkiin.  8)
Kyllä se yllärinä tuntuu tulevan myös Kehä III:n ulkopuolella.

Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 16.11.15 - klo:14:31
Siinä kohtaa kun luodaan harhakuvaa, että renkailla saadaan aikaiseksi turvallisuutta, ollaankin jo aikalailla pitkällä pöpelikössä. Edelleenkään ne renkaat ei autoasi aja metsää/toisen perään/jalankulkijan yli.

Erittäin hyvin sanottu. 
Se onko alla nastat vai kitkat on loppupeleissä yksi vähiten turvallisuuteen vaikuttava asia talviajossa mutta ainoa mistä jaksetaan jauhaa talvesta toiseen.

Meillä kun samaa autoa käyttää useampi hölö, niin nastat on helpoin ratkaisu.

Lainaus käyttäjältä: kt - 16.11.15 - klo:16:25
Meillä kun samaa autoa käyttää useampi hölö, niin nastat on helpoin ratkaisu.

Mun hölöllä ei korttia niin kitkat ;D ollu viimeiset 5.5 vuotta.

Lainaus käyttäjältä: Veke - 16.11.15 - klo:16:51
Mun hölöllä ei korttia niin kitkat ;D ollu viimeiset 5.5 vuotta.

Mun superilla on oma auto nastoilla, niin kitkat ollut kohta 16 vuotta.

Ihan mielenkiinnosta olisi kiva kuulla vannoutuneiden nastojen käyttäjiltä ja varsinkin etelä-suomessa asuvilta, että montako kertaa nastat ovat pelastaneet teidät tänä "talvena"? ja otantaan voisi ottaa mukaan vaikka pari edellistäkin todella "talvista talvea"  ;)

Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 21.12.15 - klo:11:47
Ihan mielenkiinnosta olisi kiva kuulla vannoutuneiden nastojen käyttäjiltä ja varsinkin etelä-suomessa asuvilta, että montako kertaa nastat ovat pelastaneet teidät tänä "talvena"? ja otantaan voisi ottaa mukaan vaikka pari edellistäkin todella "talvista talvea"  ;)

"Mielenkiintoinen" lähestymistapa tämä "että montako kertaa nastat ovat pelastaneet teidät tänä  -------".

Kun ei ole tapahtunut mitään vahinkoja, ja ollaan selvitty mm. näistä todella useista 1-2 mm:n jääkuorrutetuista aamuajeluista, niin silloin saattaa olla nastoilla vaikutusta. Todennäköisempää näin tämä "pelastuminen".

Ikävämpiä kuulumisia ovat nämä vastavilla keleillä tapahtuneet onnettomuudet, joiden jälkiseurauksena on tullut mm. kommentteja, että "ikinä en enää aja kitkarenkailla, tai nyt ovat mun kitkarenkailla ajot tässä, tai nyt riitti mulle, ..." ::)
Ja tämä todella yleisintä Etelä-Suomessa. ;)

Ja niille joilla on "viherkaihi" sen verran, että nastat eivät näitä etelän ja lännen teitä tuhoa vaan suolaaminen ja urean levitys syö/rapauttaa kestopäällysteet pilalle!

Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 21.12.15 - klo:12:11
"Mielenkiintoinen" lähestymistapa tämä "että montako kertaa nastat ovat pelastaneet teidät tänä  -------".

Kun ei ole tapahtunut mitään vahinkoja, ja ollaan selvitty mm. näistä todella useista 1-2 mm:n jääkuorrutetuista aamuajeluista, niin silloin saattaa olla nastoilla vaikutusta. Todennäköisempää näin tämä "pelastuminen".

Ikävämpiä kuulumisia ovat nämä vastavilla keleillä tapahtuneet onnettomuudet, joiden jälkiseurauksena on tullut mm. kommentteja, että "ikinä en enää aja kitkarenkailla, tai nyt ovat mun kitkarenkailla ajot tässä, tai nyt riitti mulle, ..." ::)
Ja tämä todella yleisintä Etelä-Suomessa. ;)

Ja niille joilla on "viherkaihi" sen verran, että nastat eivät näitä etelän ja lännen teitä tuhoa vaan suolaaminen ja urean levitys syö/rapauttaa kestopäällysteet pilalle!

+1

Muutamaan kertaan ollut täällä Turun seudulla aamusta (ja illallakin) sellaiset kelit, että oon ollut tyytyväinen nastoihini, viimeksi sunnuntai-iltana. Ja aavistuksen levollisemmin mielin katson vaimon töihinlähtöä olohuoneen ikkunasta.

Jos siis omalla (nastat) tulen risteykseen, joka on tosi liukas täällä eteläsuomen "talvikeleillä", niin nastoilla pysähtyy ennen kolinaa, ehkä.
No tuossa jotain arvioita
https://www.nokianrenkaat.fi/innovatiivisuus/turvallisuus/renkaan-vaikutukset-turvallisuuteen/talvirenkaiden-jarrutusmatkat-jaalla/ (https://www.nokianrenkaat.fi/innovatiivisuus/turvallisuus/renkaan-vaikutukset-turvallisuuteen/talvirenkaiden-jarrutusmatkat-jaalla/)
Edit: mulla siis GoodYearin nastat  8)

Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 21.12.15 - klo:12:11
"Mielenkiintoinen" lähestymistapa tämä "että montako kertaa nastat ovat pelastaneet teidät tänä  -------".

Kun ei ole tapahtunut mitään vahinkoja, ja ollaan selvitty mm. näistä todella useista 1-2 mm:n jääkuorrutetuista aamuajeluista, niin silloin saattaa olla nastoilla vaikutusta. Todennäköisempää näin tämä "pelastuminen".

Ikävämpiä kuulumisia ovat nämä vastavilla keleillä tapahtuneet onnettomuudet, joiden jälkiseurauksena on tullut mm. kommentteja, että "ikinä en enää aja kitkarenkailla, tai nyt ovat mun kitkarenkailla ajot tässä, tai nyt riitti mulle, ..." ::)
Ja tämä todella yleisintä Etelä-Suomessa. ;)

Ja niille joilla on "viherkaihi" sen verran, että nastat eivät näitä etelän ja lännen teitä tuhoa vaan suolaaminen ja urean levitys syö/rapauttaa kestopäällysteet pilalle!

Joo, en kyllä itsekään osaa ajatella asiaa tuolta kannalta että mikä "pelastuminen" olisi nimenomaan esim. nastoista tai jostain muustakaan yhdestä TIETYST�,, asiasta kiinni.

Ja, kyllä täällä Rovaniemen korkeuden talvessakin on ehtinyt jo olla sellaisia päiviä, että ei haluaisi kyllä kitkoilla minnekään edes kokeilla ajavansa. Sen verran pahoja pääkallokelejä on täälläkin riittänyt, ja parhaillaankin näyttää työhuoneen ulkolämpömittari pakkasta olevan vain -0,1 astetta, ja eilen oli parhaimmillaan +2 astetta. Joten tuostahan seuraa taas melekosen liukkaat olosuhteet.

Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 21.12.15 - klo:12:11
Ikävämpiä kuulumisia ovat nämä vastavilla keleillä tapahtuneet onnettomuudet, joiden jälkiseurauksena on tullut mm. kommentteja, että "ikinä en enää aja kitkarenkailla, tai nyt ovat mun kitkarenkailla ajot tässä, tai nyt riitti mulle, ..." ::)
Ja tämä todella yleisintä Etelä-Suomessa. ;)

Olet aivan oikeassa, nämä jälkiseurauskommentit ovat todella ikäviä. Ainahan se "talvi yllättää". Vika löytyy aina kelistä tai renkaista  ;D

Lainaus käyttäjältä: Rauska - 21.12.15 - klo:12:36
Jos siis omalla (nastat) tulen risteykseen, joka on tosi liukas täällä eteläsuomen "talvikeleillä", niin nastoilla pysähtyy ennen kolinaa, ehkä.
No tuossa jotain arvioita
https://www.nokianrenkaat.fi/innovatiivisuus/turvallisuus/renkaan-vaikutukset-turvallisuuteen/talvirenkaiden-jarrutusmatkat-jaalla/ (https://www.nokianrenkaat.fi/innovatiivisuus/turvallisuus/renkaan-vaikutukset-turvallisuuteen/talvirenkaiden-jarrutusmatkat-jaalla/)
Edit: mulla siis GoodYearin nastat  8)

Pysähtyy kitkoillakin jos asenne on talvella erilainen kuin kesällä ajaessa, suurella osalla sama pää kesät talvet auton ratissa ja siksi se auto ei pysähdykkään kuin kesäkelillä. Renkaissa ei ole vikaa vaan kuljettajassa jos auto ei tiellä pysy  ;)

Lainaus käyttäjältä: Patomursu - 21.12.15 - klo:17:16
Pysähtyy kitkoillakin jos asenne on talvella erilainen kuin kesällä ajaessa, suurella osalla sama pää kesät talvet auton ratissa ja siksi se auto ei pysähdykkään kuin kesäkelillä. Renkaissa ei ole vikaa vaan kuljettajassa jos auto ei tiellä pysy  ;)

Vaikka pään vaihtaisi, niin eipä pysähdy (=ei pysähtynyt!) kitkarenkailla silloin kun juuri jäätyneelle pinnalle sataa puuterilumi ja noissa olosuhteissa on joutunut liikkumaan autolla. Kokemuksesta puhun.

Itse ajan 95% talviajoista Kehä III sisäpuolella. Liukkautta enemmän harmittaa jatkuva suolaus ja auraus, ikinä ei ole kunnon quattro kelejä. Kahdessa edellisessä autossa ollut kitkat ja fakta on, että pitoa on vähemmän. Pari kertaa naapurit työtäneet pihaan kun olin jumissa. Tämä johtui erehdyksestä etuvetoiseen autoon, joka kesti sen yhden talven. Nelikolla en ole jäänyt jumiin.

Vaimon autoon otin nastat. Oli hänen oma toiveensa ja itsekin puolsin ajatusta. Omaan uuteen autoon tilasin eilen Hakkan R2 kitkat. Jotenkin järjetöntä rouhia nastoilla, kun pihalla on 10 astetta plussaa ja lumesta ei tietoakaan. En silti väitä kitkoja paremmiksi, valitsin ne oikeastaan kolmesta syystä. Mukavammat leikkiä kun tie on edes vähän jäässä,  hiljaisemmat, sekä tien kohtuuttoman kulutuksen vähentäminen. Mietin kyllä pitkään nastoja, ovathan ne paremmat talvirenkaat. Vaikka ajaa kuinka hiljaa ja varovasti, mitä vaan voi sattua.

Mitä jos jalkakäytävältä juoksee lapsi alle ja auto ei pysähdy ajoissa. Itselleni on aivan sama kenen syy se on, jään pohtimaan olisiko lapsi pelastunut jos alla olisi ollut nastat. Tämä on ainut syy mitä mietin rengasvalinnassa. Ajan kuitenkin näissä paikoissa todella hiljaa, luisut sitten alueilla missä ei ole jalankulkijoita. Kyllä se on luotettava sen verran omiin ratkaisuihin liikenteessä, että uskalsin ottaa kitkat. Jos risteyksessä menee pitkäksi kaikesta huolimatta, se vitu**aa yli kaiken, mutta peltiä saa aina rahalla lisää.

On se jännä juttu kun liikennevaloissa on nastarengaspellet niin aina tuntuu sutia lyövän ja auto kiemurtelee vaikka minnepäin ja minä kitkarenkailla siinä perässä kattelen ja  oottelen jotta alkas mennä. Itse pääsen lähes aina sutimatta ja jouheasti kitkoilla liikkeelle vaikka kuin liukasta on ollu. ;)

Lainaus käyttäjältä: japa - 21.12.15 - klo:17:46
On se jännä juttu kun liikennevaloissa on nastarengaspellet niin aina tuntuu sutia lyövän ja auto kiemurtelee vaikka minnepäin ja minä kitkarenkailla siinä perässä kattelen ja  oottelen jotta alkas mennä. Itse pääsen lähes aina sutimatta ja jouheasti kitkoilla liikkeelle vaikka kuin liukasta on ollu. ;)

Eipä se pelleiksi tai törpöiksi osoittautuminen  - tai edes nimittely - ole kiinni alla pyörivistä rengastyypeistä tai rengasmerkeistä. Kyllä se on kiinni kunkin asenteista ja itsetunnosta. - Myös näissä kirjoitteluissa.  ::)

Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 21.12.15 - klo:17:30
Vaikka pään vaihtaisi, niin eipä pysähdy (=ei pysähtynyt!) kitkarenkailla silloin kun juuri jäätyneelle pinnalle sataa puuterilumi ja noissa olosuhteissa on joutunut liikkumaan autolla. Kokemuksesta puhun.

Eikä pysähdy vaikka oli uudet Nokian 8:t. Sopivasti n10cm  lunta peilijään päällä niin sukkana meni...

Jos jään päälle sataa parisen milliä lunta niin on ihan yks hailee että onko alla nasta- vai kitkarengas...

Tosia asia on myös että nastat kuluttavat tietä enemmän kuin kitkat. Suolaus ja sulanapito (=varsinkin jäätymis-sulamissykli) on teitä kuluttavaa, mutta se ei poista sitä etteikö nastarengas kuluttaisi tietä, varsinkin +60km/h nopeuksissa: http://lib.tkk.fi/Lic/2012/urn100674.pdf (http://lib.tkk.fi/Lic/2012/urn100674.pdf)

Nastat ja kitkat on molemmat hyviä renkaita, varsinkin kun valitsee ns premium renkaat. Jos haluaa halvat renkaat on parempi valita halvat nastat kuin halvat kitkat. Nastat on myös parempi vaihtoehto jos renkaiden pitoaika tulee olemaan +4vuotta ja ajaa vähän.

Kitkojen etu on hiljaisuus, ekologisuus, toiminta paljaalla tiellä, toimii erinomaisesti lumella jne. Nasta on varmavalinta joka keliin, jos vain ropinaa ja vollotusta jaksaa kuunnella. Tietyille käyttäjille nasta on ainoa oikea vaihtoehto, mutta väittäisin että puolet autoilijoita pärjäisi vallan mainiosti kitkoilla. Nykyään autoilijoista kitkoja käyttää vissiinkin noin 20% autoilijoista.

Myöskin asfaltin päälle tulleella ohuella jää "glaseerauksella" kitka toimii omien kokemuksien mukaan hyvin, ei juurikaan eroa nastarenkaaseen. Omien kokemuksien mukaan mm HKPL8 kuluu "kuluneeksi nastarenkaaksi" noin 15tkm ajojen jälkeen, eli omassa ajossa noin 3kk aikana. Tosin myöskin 3v vanhat kitkat on omastamielestä vaihtokuntoiset jo ikänsä puolesta...

Itse ajan semmoisen 60tkm vuodessa, pääasiassa isoja väyliä (Lahti-Hyvinkää-PKS), talvisin tulee aina pohjoisiin reissu tai pari. Lahden seudullakin näitä oikeita talvikelejä on kiitettävästi verrattuna PK-seutuun. Itselleni turvallisuus on tärkeä asia ja renkaat menevät vaihtoon kun pito rupeaa olla heikko eli talvirenkaat noin 1,5 talven ja 40tkm ja kesärenkaat kun pintaa on noin 4mm. En näe syytä säästää renkaissa kun rengaskulut ovat aika minimaaliset kun miettii autoilun kokonaiskustannuksia... Nytkin hain uudet kitkat vanhojen nastojen auton mukana tulleillein tilalle vaikka täyttivät lainpykälän, mutta pito oli onneton.

Lainaus käyttäjältä: raipuli - 21.12.15 - klo:20:06
Tosia asia on myös että nastat kuluttavat tietä enemmän kuin kitkat. Suolaus ja sulanapito (=varsinkin jäätymis-sulamissykli) on teitä kuluttavaa, mutta se ei poista sitä etteikö nastarengas kuluttaisi tietä, varsinkin +60km/h nopeuksissa: http://lib.tkk.fi/Lic/2012/urn100674.pdf (http://lib.tkk.fi/Lic/2012/urn100674.pdf)

Tutkimuksessa jää aika vähälle huomiolle kosteuden aiheuttama "eroosio", eli kun asfaltti on koko ajan märkä, niin rengas kuin rengas hiertää siitä pois ainesosia. Toisekseen, tutkimus on tehty ennen kuin uudet nastarengasmääräykset ovat tulleet voimaan.

Kaksi teesiä, jotka aina kannatta ottaa huomioon:
1) jos nastarenkaita ei olisi karhentamassa jäisen tien pintaa, niin kitkarenkailla ajaminen olisi paljon vaikeampaa.
2) Katupölystä suurin osa aiheutuu runsaasta hiekoittamisesta, jota joudutaan nastattomilla renkailla ajavien vuoksi tekemään.

No, kaikesta huolimatta valitsin täksi talveksi ensimäistä kerta elämässäni kitkarenkaat. Mutta annetaan rauha myös niille, jotka tukeutuvat vieläkin nastarenkaisiin.

Lainaus käyttäjältä: Mjkarhu - 21.12.15 - klo:17:44
Itse ajan 95% talviajoista Kehä III sisäpuolella. Liukkautta enemmän harmittaa jatkuva suolaus ja auraus, ikinä ei ole kunnon quattro kelejä. Kahdessa edellisessä autossa ollut kitkat ja fakta on, että pitoa on vähemmän. Pari kertaa naapurit työtäneet pihaan kun olin jumissa. Tämä johtui erehdyksestä etuvetoiseen autoon, joka kesti sen yhden talven. Nelikolla en ole jäänyt jumiin.

Vaimon autoon otin nastat. Oli hänen oma toiveensa ja itsekin puolsin ajatusta. Omaan uuteen autoon tilasin eilen Hakkan R2 kitkat. Jotenkin järjetöntä rouhia nastoilla, kun pihalla on 10 astetta plussaa ja lumesta ei tietoakaan. En silti väitä kitkoja paremmiksi, valitsin ne oikeastaan kolmesta syystä. Mukavammat leikkiä kun tie on edes vähän jäässä,  hiljaisemmat, sekä tien kohtuuttoman kulutuksen vähentäminen. Mietin kyllä pitkään nastoja, ovathan ne paremmat talvirenkaat. Vaikka ajaa kuinka hiljaa ja varovasti, mitä vaan voi sattua.

Mitä jos jalkakäytävältä juoksee lapsi alle ja auto ei pysähdy ajoissa. Itselleni on aivan sama kenen syy se on, jään pohtimaan olisiko lapsi pelastunut jos alla olisi ollut nastat. Tämä on ainut syy mitä mietin rengasvalinnassa. Ajan kuitenkin näissä paikoissa todella hiljaa, luisut sitten alueilla missä ei ole jalankulkijoita. Kyllä se on luotettava sen verran omiin ratkaisuihin liikenteessä, että uskalsin ottaa kitkat. Jos risteyksessä menee pitkäksi kaikesta huolimatta, se vitu**aa yli kaiken, mutta peltiä saa aina rahalla lisää.

Et siis osannu ottaa vetoluistonestoa pois ja ajaa sitä etuvetoista oikein. Kannattaa mennä raskaan kaluston puikkoihin niin opit ajamaan, kerran sutaisee mäessä niin siinä sitä sitten ollaan  ;)

Lainaus käyttäjältä: Patomursu - 21.12.15 - klo:21:20
Et siis osannu ottaa vetoluistonestoa pois

Onkos se niin, että kaikista autoista ei edes voi kytkeä vetoluistonestoa pois päältä?

Lainaus käyttäjältä: Patomursu - 21.12.15 - klo:17:16
Pysähtyy kitkoillakin jos asenne on talvella erilainen kuin kesällä ajaessa, suurella osalla sama pää kesät talvet auton ratissa ja siksi se auto ei pysähdykkään kuin kesäkelillä. Renkaissa ei ole vikaa vaan kuljettajassa jos auto ei tiellä pysy  ;)

Lainauksessa esitettiin se, että _samoissa_ olosuhteissa nastarenkailla jarrutusmatka on yleensä lyhempi. Riippumatta kuskista  8)

Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 21.12.15 - klo:21:24
Onkos se niin, että kaikista autoista ei edes voi kytkeä vetoluistonestoa pois päältä?

En usko, aika katastrofi meikäläisiin keleihin olisi sellainen. ESP on pakotettu monessa nykypelissä, mutta TCS:n saa pois.

Lainaus käyttäjältä: Patomursu - 21.12.15 - klo:21:20
Et siis osannu ottaa vetoluistonestoa pois ja ajaa sitä etuvetoista oikein. Kannattaa mennä raskaan kaluston puikkoihin niin opit ajamaan, kerran sutaisee mäessä niin siinä sitä sitten ollaan  ;)

Vuosi oli 2012, todella luminen talvi ja auto Audi TT. Toki osasin ottaa vetoluiston pois päältä, mutta tällä kertaa taskussa ollut kuorma-auto korttikaan ei auttanut. Uskon kyllä että vika oli kuljettajassa, eihän talvella voi olla missään olosuhteissa sellaista keliä, että auto jää jumiin täysin auraamattomalle tielle  :).

Lainaus käyttäjältä: raipuli - 21.12.15 - klo:20:06
Jos jään päälle sataa parisen milliä lunta niin on ihan yks hailee että onko alla nasta- vai kitkarengas...

Tosia asia on myös että nastat kuluttavat tietä enemmän kuin kitkat. Suolaus ja sulanapito (=varsinkin jäätymis-sulamissykli) on teitä kuluttavaa, mutta se ei poista sitä etteikö nastarengas kuluttaisi tietä, varsinkin +60km/h nopeuksissa: http://lib.tkk.fi/Lic/2012/urn100674.pdf (http://lib.tkk.fi/Lic/2012/urn100674.pdf)

Nastat ja kitkat on molemmat hyviä renkaita, varsinkin kun valitsee ns premium renkaat. Jos haluaa halvat renkaat on parempi valita halvat nastat kuin halvat kitkat. Nastat on myös parempi vaihtoehto jos renkaiden pitoaika tulee olemaan +4vuotta ja ajaa vähän

Kitkojen etu on hiljaisuus, ekologisuus, toiminta paljaalla tiellä, toimii erinomaisesti lumella jne. Nasta on varmavalinta joka keliin, jos vain ropinaa ja vollotusta jaksaa kuunnella. Tietyille käyttäjille nasta on ainoa oikea vaihtoehto, mutta väittäisin että puolet autoilijoita pärjäisi vallan mainiosti kitkoilla. Nykyään autoilijoista kitkoja käyttää vissiinkin noin 20% autoilijoista.

Myöskin asfaltin päälle tulleella ohuella jää "glaseerauksella" kitka toimii omien kokemuksien mukaan hyvin, ei juurikaan eroa nastarenkaaseen. Omien kokemuksien mukaan mm HKPL8 kuluu "kuluneeksi nastarenkaaksi" noin 15tkm ajojen jälkeen, eli omassa ajossa noin 3kk aikana. Tosin myöskin 3v vanhat kitkat on omastamielestä vaihtokuntoiset jo ikänsä puolesta...

Itse ajan semmoisen 60tkm vuodessa, pääasiassa isoja väyliä (Lahti-Hyvinkää-PKS), talvisin tulee aina pohjoisiin reissu tai pari. Lahden seudullakin näitä oikeita talvikelejä on kiitettävästi verrattuna PK-seutuun. Itselleni turvallisuus on tärkeä asia ja renkaat menevät vaihtoon kun pito rupeaa olla heikko eli talvirenkaat noin 1,5 talven ja 40tkm ja kesärenkaat kun pintaa on noin 4mm. En näe syytä säästää renkaissa kun rengaskulut ovat aika minimaaliset kun miettii autoilun kokonaiskustannuksia... Nytkin hain uudet kitkat vanhojen nastojen auton mukana tulleillein tilalle vaikka täyttivät lainpykälän, mutta pito oli onneton.

Muutama kommentti:

- 2 mm puuterilunta jään päällä, niin nastarengas toimii johdonmukaisemmin ja turvallisemmin

- tässä nastarengastutkimuksessa oltiin ilmeisesti tarkoituksellisesti jätetty teiden/katujen kemiallisen sulatuksen  merkitys huomiotta. Tutkimusta voisi verrata keuhkosyöpätutkimukseen, jossa tupakan vaikutus on täysin sivuutettu

- kitkojen veltompi kulutuspinta ei tue niiden parempaa sulalla käyttäytymistä; vastaavan kokoiset nastarenkaat ovat jäykemmät pinnaltaan ja siten tukevammat sulallakin pinnalla

- nastarenkaiden (nykyiset, uusien säännösten mukaiset) äänekkyydestä on urbaania legendaa, mutta käyttäjillä (itsellänikin) on omakohtaista kokemusta, joka tukee renkaiden olevan jopa vähä-äänisempiä kuin käytössä olevien kesärenkaiden

- sopivaan "glaseeraukseen", jossa pinnan karheus ei tule enää jään läpi, kitkarenkailla ei saa otetta; -> tulee näitä karmeita kokemuksia, joista oli tuossa aiemmin mainintoja. Kannatta uskoa mm. Nokian Renkaiden testituloksia ja informaatiota renkaiden toimivuudesta ja niiden oikeasta käytöstä.

- suolatuilla teillä (valtaväylät, moottoritiet), joilla loska ja irtolumi ovat yleistä, toimivat kitkarenkaat aivan mainiosti; kun tarvitaan pitoa liukkaalla, niin nastarengas on edelleen paras talvirengas

- hyvä asia on, että renkaiden turvallisuudesta ja loogisesta toimivuudesta huolehditaan uusimalla renkaat riittävän ajoissa

- meillä on suuri ongelma teiden ja katujen kestävyyden kanssa. Olosuhteet ja sen seurauksena yksisilmäisesti toteutettu teiden kemiallinen kausisulanapito tuhoaa teitä ja luontoa (ja autoja). Jostain neuvostoajoilta jäänyt "suolakiintiö-periaate" on pahimpia rasitteita: ellei kiintiötä käytetä, niin seuraavan kauden määrärahat jäävät pienemmiksi tai "olemattomiksi". Nytkin jonkun pakkaspäivän seurauksena muutamat taajamat ovat kirjaimellisesti uineet suolassa tai ureassa - ja autot ovat aivan karmeassa bitumi&suola-kuorrutuksessa.
On aivan turha laittaa (nyky)nastojen syyksi teiden rapautumista ja kulumista; viherkaihin läpi katsottuna tulee kummallisia näköharhoja: nastoja nähdään, mutta kemiaa ei  ::)

Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 22.12.15 - klo:14:25

- tässä nastarengastutkimuksessa oltiin ilmeisesti tarkoituksellisesti jätetty teiden/katujen kemiallisen sulatuksen  merkitys huomiotta. Tutkimusta voisi verrata keuhkosyöpätutkimukseen, jossa tupakan vaikutus on täysin sivuutettu

Ei ollut suolaus unohtunut opinnäytetyön tekijältä:

LainaaSuolaus vaikuttaa päällysteiden kulumiseen siten, että se muuttaa lumisen, jäisen tai kuivan päällysteen pinnan märäksi, ja lisää siten nastarengaskaudella märän päällysteen aikaa. Vestola et al. (2006) mainitsevat, etteivät natriumkloridi ja kalsiumkloridi (CaCl) vahingoita kemiallisesti asfalttipäällysteen pintaa.

Oletko koskaan miettinyt sitä, että miksi tiet ovat Suomessa vain talven jälkeen  karheita, vaikka kesälläkin riittää vettä tien pinnalla? Miksi tuota karheutta ei esiinny siellä, missa teitä suolataan mutta missä ei käytetä nastarenkaita?

Aika lailla lunta tupaan nastarenkaille MOT:n tutkimuksessa. Ei jätä juurikaan sijaa selittelylle.

Lainaus käyttäjältä: HAL9000 - 30.05.16 - klo:20:28
Aika lailla lunta tupaan nastarenkaille MOT:n tutkimuksessa. Ei jätä juurikaan sijaa selittelylle.

+1! Tosin tiedän yhden "selittelijän", joka varmasti yrittää kovasti ::)

Hei, onko Suomessa on välttämättä käyttää lumiketjut?

Selitellä ei tarvitse jos ajaa paljon olosuhteissa joissa nastarengas on ainoa turvallinen vaihtoehto?  8)

Lainaus käyttäjältä: Polina - 17.06.16 - klo:12:26
Hei, onko Suomessa on välttämättä käyttää lumiketjut?

Nyt en ihan ymmärtänyt kysymystä, mutta jos kysyit lumiketjujen käyttöpakosta, sellaista ei ole. Niitä saa ilmeisesti käyttää marraskuusta helmikuuhun samoin kuin nastojakin.

Lainaus käyttäjältä: Eka Golf - 17.06.16 - klo:22:31
Selitellä ei tarvitse jos ajaa paljon olosuhteissa joissa nastarengas on ainoa turvallinen vaihtoehto?  8)

Paljonko on paljon?

Nyt en ihan ymmärtänyt kysymystä, mutta jos kysyit lumiketjujen käyttöpakosta, sellaista ei ole. Niitä saa ilmeisesti käyttää marraskuusta helmikuuhun samoin kuin nastojakin.
[/quote]

Kysyin juuri tästä asiasta. Ja mitä siis eroa lumiketjujen ja nasta renkaiden välillä?

Aika iso ero. Nastarenkaissa nastat ovat valmiiksi sisäänupotettuina, lumiketjut joutuu pukemaan renkaiden ylle kuin korsetin. Ketjut auttavat lähinnä paksussa hangessa tai savessa/mudassa ajellessa, jäällä nastat varmasti toimivat paremmin.

Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 20.06.16 - klo:18:54
Aika iso ero. Nastarenkaissa nastat ovat valmiiksi sisäänupotettuina, lumiketjut joutuu pukemaan renkaiden ylle kuin korsetin. Ketjut auttavat lähinnä paksussa hangessa tai savessa/mudassa ajellessa, jäällä nastat varmasti toimivat paremmin.

Josko kuvat kertoisivat eron.  :)

https://www.google.fi/search?q=lumiketjut&espv=2&biw=1366&bih=681&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ved=0ahUKEwil7oP3m7fNAhXCIJoKHfIzDVgQsAQISQ (https://www.google.fi/search?q=lumiketjut&espv=2&biw=1366&bih=681&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ved=0ahUKEwil7oP3m7fNAhXCIJoKHfIzDVgQsAQISQ)

https://www.google.fi/search?q=nastarenkaat&espv=2&biw=1366&bih=681&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwj_57OLnLfNAhXldpoKHeQyBysQ_AUIBigB (https://www.google.fi/search?q=nastarenkaat&espv=2&biw=1366&bih=681&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwj_57OLnLfNAhXldpoKHeQyBysQ_AUIBigB)

Unohda ketjut. Nastarenkaat talveksi!

Eipäs vaan kitkat, ja keskieuroopan kitkat mikäli ajoympäristö on oulun eteläpuolella.

Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 21.06.16 - klo:07:08
Eipäs vaan kitkat, ja keskieuroopan kitkat mikäli ajoympäristö on oulun eteläpuolella.

Jos kysyjä ei ole ajanut Suomen talvessa niin olisivatko nastat kuitenkin varmempi valinta? Päättelin kysymyksenasettelusta. Mietin kanssa kitkojen mainitsemista, mutta em syystä keskityin nastojen suosittelemiseen. Kyllähän nastat antavat enemmän arvio- ja ajovirheitä anteeksi.

Lainaus käyttäjältä: SNG - 20.06.16 - klo:21:22
Josko kuvat kertoisivat eron.  :)

https://www.google.fi/search?q=lumiketjut&espv=2&biw=1366&bih=681&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ved=0ahUKEwil7oP3m7fNAhXCIJoKHfIzDVgQsAQISQ (https://www.google.fi/search?q=lumiketjut&espv=2&biw=1366&bih=681&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ved=0ahUKEwil7oP3m7fNAhXCIJoKHfIzDVgQsAQISQ)

https://www.google.fi/search?q=nastarenkaat&espv=2&biw=1366&bih=681&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwj_57OLnLfNAhXldpoKHeQyBysQ_AUIBigB (https://www.google.fi/search?q=nastarenkaat&espv=2&biw=1366&bih=681&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwj_57OLnLfNAhXldpoKHeQyBysQ_AUIBigB)

Unohda ketjut. Nastarenkaat talveksi!

Voisitko vielä selvittää, onko se mahdollista pukea lumiketjut nastarenkaiden ylle? Ensin luulin osta tavalliset talvirenkaat täältä https://www.giga-rengas.fi/ (https://www.giga-rengas.fi/) ja tästa sivustosta etsin varaosien sivusto, eli https://www.auton-varaosat24.fi/ (https://www.auton-varaosat24.fi/) mista haluan osta lumiketjut. Mutta sinun viestin jälkein en tiedä onko se paras ratkaisu)) Ehkä on todella parempi osta vain nastarenkaat... :o ::)

Lainaus käyttäjältä: Polina - 21.06.16 - klo:17:16
Voisitko vielä selvittää, onko se mahdollista pukea lumiketjut nastarenkaiden ylle? Ensin luulin osta tavalliset talvirenkaat täältä https://www.giga-rengas.fi/ (https://www.giga-rengas.fi/) ja tästa sivustosta etsin varaosien sivusto, eli https://www.auton-varaosat24.fi/ (https://www.auton-varaosat24.fi/) mista haluan osta lumiketjut. Mutta sinun viestin jälkein en tiedä onko se paras ratkaisu)) Ehkä on todella parempi osta vain nastarenkaat... :o ::)

Voit. Nastarenkaiden kanssa ei normaalisti tarvita lumiketjuja. Itseasiassa en tiedä ketään jolla olisi lumiketjut.

Yes you can. Normally snowchains are not used with spiketyres. Actually I don´t know anybody having snowchains here in Finland.

Tuleva talvikaudelle olen hankkimassa kitkat. Ihan ensimmäistä kertaa ajelen kitkoilla.
Yleissuositus kitkoille on, että kapeampi antaa paremman pidon. Toisin sanoen onko nyt pidon kannalta merkitystä jos 185/65R15 sijasta hankkii esim.175/70R14?

Lainaa...kapeampi antaa paremman pidon

Väärin. Mitä enemmän kumia kontaktissa tien pintaan, sen parempi pito. Ongelmia tulee siinä vaiheessa jos sitä kontaktia varten pitää ensin mennä jonkun sohjokerroksen läpi, silloin kapeudesta on hyötyä. 10mm leveyden muutos hukkuu kuitenkin taustakohinaan miljoonan muun muuttujan joukossa.

Käsitykseni perustui esim.tähän väiteesee:
http://www.ts.fi/teemat/auto+ja+liikenne/170652/Kapeampi+rengas+antaaleveaa+paremman+pidon (http://www.ts.fi/teemat/auto+ja+liikenne/170652/Kapeampi+rengas+antaaleveaa+paremman+pidon)

Mutta kyllä Jultsun väite olisi paljon järkevämpi/loogisempi.

Lainaus käyttäjältä: masterboy - 21.06.16 - klo:19:18
Käsitykseni perustui esim.tähän väiteesee:
http://www.ts.fi/teemat/auto+ja+liikenne/170652/Kapeampi+rengas+antaaleveaa+paremman+pidon (http://www.ts.fi/teemat/auto+ja+liikenne/170652/Kapeampi+rengas+antaaleveaa+paremman+pidon)

Mutta kyllä Jultsun väite olisi paljon järkevämpi/loogisempi.

Toisissa olosuhteissa leveämpi antaa paremman pidon ja taas toisissa olosihteissa kapeampi on parempi. Tuo linkkisi juttu haparoi aika pahasti. Pintapaine ei ole se tekijä, joka tekee kapeasta renkaasta paremman lumen, sohjon ja veden päällä, vaan kyse on renkaan kapeudesta. Mitä kapeampi rengas on, sitä vähemmän sen tarvitsee syrjäyttää altaan noita mainittuja veden olomuotoja päästäkseen kontaktiin kovan alustan kanssa. Pintapaina ei yleensä edes vaihtele paljoa. Leveän renkaan pintapaine voi helposti olla suurempikin kuin kapean, jos siinä leveässä renkaassa on korkeampi paine.

Lainaus käyttäjältä: SNG - 21.06.16 - klo:17:21
Voit. Nastarenkaiden kanssa ei normaalisti tarvita lumiketjuja. Itseasiassa en tiedä ketään jolla olisi lumiketjut.

Yes you can. Normally snowchains are not used with spiketyres. Actually I don´t know anybody having snowchains here in Finland.

Kiitos avustasi!

Ostelin tuossa uudet nastarenkaat VW Passat 3C alle. Vanhastaan olen ollut parkkiintunut Michelinien käyttäjä kesä-(energy, crossclimate) ja talvirenkaissa (x-ice north 2), mutta nyt ajattelin kokeilla jotain uutta. Menin ostamaan TM:n ja Tuulilasin testien ylistämät Nokian Hakkapeliitta 8 talvirenkaat, kooltaan 205/55/16/94T.

Ensikokemuksia on nyt noin tuhannen kilometrin ajosta HKI-TRE moottoritieltä, sekä pienemmilta kanta- ja seututeiltä ja tietenkin mökkitieltä.

Aikaisemmin Michelineissä olen nauttinut tasaisesta toimivuudesta kautta ajokirjon, ei ole haitannut ajaako 120 lasissa motarilla, vai 60 lasissa maaseudulla, lumessa tai asfaltilla.
Nokialaisia olen aikaisemmin käyttäny Hakkapeliitta 2 muodossa, jolloin totesin niiden olevan varsin kelvottomat, kovaääniset, mutta kohtuu vakaat ajettavat, joten ennakko-odotukset eivät olleet kasien suhteen kovinkaan korkealla.

No, ensimmäiset ajot on tosiaan suoritettu. Renkaat ovat ensivaikutelmalta (1000km) Passatin alla varsin hiljaiset, jopa X-Ice north renkaita hiljaisemmat. Myös mutkaisilla ja mäkisillä teillä, jotka ovat välillä lumen välillä jään peitossa rengas on vallan erinomainen. Ohjautuvuus on hyvä ja renkaaseen tuntuu voivan luottaa. Tämä tosiaan alle 100kmh nopeuksissa, mieluiten alle 80kmh, ja lumisilla ja jäisillä teillä.

Suorastaan surkeat nämä tuntuvat olevan sulalla asfaltilla n. 100kmh+ nopeuksissa. Esimerkiksi TRE-HKI moottoritiellä, tien ollessa sula, näiden ajettavuus on aivan jostain syvältä. Vanhoilla Micheliineillä Passatti eteni kuin juna sulalla ja jäisellä tiellä. Vaihdettuani Nokialaiset, alkoi auto käyttäytyä kuin villi hevonen sulalla tiellä yli 100kmh nopeuksissa. Aikaisemmasta poiketen joutuu autoa ohjaamaan koko ajan, tekemällä pieniä korjausliikkeitä suuntaan ja toiseen, sekä esim. ohitustilanteessa pitää kaistanvaihto suorittaa todella varovasti, koska välillä nämä renkaat tuntuvat "hyökkäävän" eli yliohjaavan ja välillä taas ei ole mitään vastinetta, eli "aliohjaavat". Jos käytös olisi tasaista, niin se olisi hyväksyttävää, mutta näin vaihteleva toimivuus on lähinnä ärsyttävää. Michelineillä saatoin pitää ratin alareunasta kiinni ja vain mutkissa käänneellä rattia. Nyt minun tulee pitää melkeinpä kaksin käsin ratista kiinni ja suorallakin tiellä olla tarkkana, ettei auto ajaudu toiselle kaistalle. Ajaminen sulalla asfaltilla yli 100kmh vaatii jatkuvaa keskittymistä, eikä ole missään määrin rentoa.

Mielestäni on käsittämätöntä, miten Nokian renkaat ovat mokanneet kuivan asfalttiajon näin pahasti ja miten siitä ei TM:n ja Tuulilasin testeissä ole suuremmin huudeltu. Vaikka renkaat toimivat erinomaisesti alle 100kmh nopeuksissa lumella ja jäällä, ajetaan niillä Suomen talvessa useimmiten kuitenkin sulahkolla asfaltilla (ainakin allekirjoittanut). Nelipyöräsuuntauksenkin olen autoon tehnyt juuri, joten siitä ei voi tuo olla kiinni. Eikä kyllä vanhoilla kesä- tai talvirenkailla ongelmia ollutkaan. No testit jatkuvat, pitänee jatkossa ajella Helsingin ja Tampereen väliä maisemareittejä pitkin, niin ei tunne koko matkaa ajautuvansa ulos tieltä. Tuntuma kuivalla asfaltilla Hakkapeliitta 8 renkailla kun on samanlainen, kuin jäisellä tiellä kesärenkailla. Polttoainetaloudellisesti renkaat ovat ihan hyvällä tasolla. Kulutus ei hitaammissa talvinopeuksissa ole ainakaan korkeampi, mitä kesärenkailla nopeammilla kesänopeuksilla ajettaessa.

Pienikin ongelma pyöränkulmissa aihettaa ylimääräistä ohjaustarvetta renkaista riippuen. Ite oon tapellu aiheen kanssa ärsytykseen asti. Toleranssin puoliväli on aika lähellä täydellistä, ei siis riitä,  että on toleranssissa.

Ps. Vaimon autolla kävin kokeilemassa hkpl kaseja  ja oli hyvinkin suuntavakaat ja jäähän tarraavat. Pehmeässä pöperössä eivät pidä, niinkuin ei mutkaan renkaat. Hyvin luotettavan tuntuman omaavat renkaat.

Lainaus käyttäjältä: epeli - 11.11.16 - klo:11:58
[A]jetaan Suomen talvessa useimmiten kuitenkin sulahkolla asfaltilla (ainakin allekirjoittanut).

Tämä on juuri se syy, mikä aikoinaan sai allekirjoittaneen siirtymään nastarenkaista kitkoihin. Tuntui hassulta vuodesta toiseen kuunnella nastojen ropinaa paljaalla asfaltilla.

Lainaus käyttäjältä: epeli - 11.11.16 - klo:11:58
Ostelin tuossa uudet nastarenkaat VW Passat 3C alle. Vanhastaan olen ollut parkkiintunut Michelinien käyttäjä kesä-(energy, crossclimate) ja talvirenkaissa (x-ice north 2), mutta nyt ajattelin kokeilla jotain uutta. Menin ostamaan TM:n ja Tuulilasin testien ylistämät Nokian Hakkapeliitta 8 talvirenkaat, kooltaan 205/55/16/94T.

Ensikokemuksia on nyt noin tuhannen kilometrin ajosta HKI-TRE moottoritieltä, sekä pienemmilta kanta- ja seututeiltä ja tietenkin mökkitieltä.

Aikaisemmin Michelineissä olen nauttinut tasaisesta toimivuudesta kautta ajokirjon, ei ole haitannut ajaako 120 lasissa motarilla, vai 60 lasissa maaseudulla, lumessa tai asfaltilla.
Nokialaisia olen aikaisemmin käyttäny Hakkapeliitta 2 muodossa, jolloin totesin niiden olevan varsin kelvottomat, kovaääniset, mutta kohtuu vakaat ajettavat, joten ennakko-odotukset eivät olleet kasien suhteen kovinkaan korkealla.

No, ensimmäiset ajot on tosiaan suoritettu. Renkaat ovat ensivaikutelmalta (1000km) Passatin alla varsin hiljaiset, jopa X-Ice north renkaita hiljaisemmat. Myös mutkaisilla ja mäkisillä teillä, jotka ovat välillä lumen välillä jään peitossa rengas on vallan erinomainen. Ohjautuvuus on hyvä ja renkaaseen tuntuu voivan luottaa. Tämä tosiaan alle 100kmh nopeuksissa, mieluiten alle 80kmh, ja lumisilla ja jäisillä teillä.

Suorastaan surkeat nämä tuntuvat olevan sulalla asfaltilla n. 100kmh+ nopeuksissa. Esimerkiksi TRE-HKI moottoritiellä, tien ollessa sula, näiden ajettavuus on aivan jostain syvältä. Vanhoilla Micheliineillä Passatti eteni kuin juna sulalla ja jäisellä tiellä. Vaihdettuani Nokialaiset, alkoi auto käyttäytyä kuin villi hevonen sulalla tiellä yli 100kmh nopeuksissa. Aikaisemmasta poiketen joutuu autoa ohjaamaan koko ajan, tekemällä pieniä korjausliikkeitä suuntaan ja toiseen, sekä esim. ohitustilanteessa pitää kaistanvaihto suorittaa todella varovasti, koska välillä nämä renkaat tuntuvat "hyökkäävän" eli yliohjaavan ja välillä taas ei ole mitään vastinetta, eli "aliohjaavat". Jos käytös olisi tasaista, niin se olisi hyväksyttävää, mutta näin vaihteleva toimivuus on lähinnä ärsyttävää. Michelineillä saatoin pitää ratin alareunasta kiinni ja vain mutkissa käänneellä rattia. Nyt minun tulee pitää melkeinpä kaksin käsin ratista kiinni ja suorallakin tiellä olla tarkkana, ettei auto ajaudu toiselle kaistalle. Ajaminen sulalla asfaltilla yli 100kmh vaatii jatkuvaa keskittymistä, eikä ole missään määrin rentoa.

Mielestäni on käsittämätöntä, miten Nokian renkaat ovat mokanneet kuivan asfalttiajon näin pahasti ja miten siitä ei TM:n ja Tuulilasin testeissä ole suuremmin huudeltu. Vaikka renkaat toimivat erinomaisesti alle 100kmh nopeuksissa lumella ja jäällä, ajetaan niillä Suomen talvessa useimmiten kuitenkin sulahkolla asfaltilla (ainakin allekirjoittanut). Nelipyöräsuuntauksenkin olen autoon tehnyt juuri, joten siitä ei voi tuo olla kiinni. Eikä kyllä vanhoilla kesä- tai talvirenkailla ongelmia ollutkaan. No testit jatkuvat, pitänee jatkossa ajella Helsingin ja Tampereen väliä maisemareittejä pitkin, niin ei tunne koko matkaa ajautuvansa ulos tieltä. Tuntuma kuivalla asfaltilla Hakkapeliitta 8 renkailla kun on samanlainen, kuin jäisellä tiellä kesärenkailla. Polttoainetaloudellisesti renkaat ovat ihan hyvällä tasolla. Kulutus ei hitaammissa talvinopeuksissa ole ainakaan korkeampi, mitä kesärenkailla nopeammilla kesänopeuksilla ajettaessa.

Ilmanpainetta nostamalla saattaisi tukevoitua meno. Itsellä 2.6 bar 2.2 bar asemasta.

Lainaus käyttäjältä: SNG - 11.11.16 - klo:12:22
Ilmanpainetta nostamalla saattaisi tukevoitua meno. Itsellä 2.6 bar 2.2 bar asemasta.

Tämä on hyvä neuvo. Ja takarenkaissa kannattaa pitää eturenkaita enemmän painetta - myös kevyellä kuormalla ( ! ). Vakauttaa suoraan ajamista, koska takarenkaiden sortokulmat pienenevät.

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 21.06.16 - klo:20:13
Toisissa olosuhteissa leveämpi antaa paremman pidon ja taas toisissa olosihteissa kapeampi on parempi. Tuo linkkisi juttu haparoi aika pahasti. Pintapaine ei ole se tekijä, joka tekee kapeasta renkaasta paremman lumen, sohjon ja veden päällä, vaan kyse on renkaan kapeudesta. Mitä kapeampi rengas on, sitä vähemmän sen tarvitsee syrjäyttää altaan noita mainittuja veden olomuotoja päästäkseen kontaktiin kovan alustan kanssa. Pintapaina ei yleensä edes vaihtele paljoa. Leveän renkaan pintapaine voi helposti olla suurempikin kuin kapean, jos siinä leveässä renkaassa on korkeampi paine.

Lainaus käyttäjältä: SNG - 11.11.16 - klo:12:22
Ilmanpainetta nostamalla saattaisi tukevoitua meno. Itsellä 2.6 bar 2.2 bar asemasta.

Kyllä renkaan kosketuspinta-alan pienentäminen lisää pintapainetta (kp/cm^2). Renkaan kaventuessa pinta-ala pienenee, mutta kuormitus ei muutu kuin teoreettisesti mahdollisten pyörien kevennysten vaikutuksen verran.
Leveiden renkaiden pintapaine saattaa olla lähellä kapeampia vaihtoehtoja, jos pintakuvioiden välit ovat vastaavasti avarampia, eli kiinteän kulutuspinnan kokonaiskosketus määrää pinta-alan.

Hakka R2 kitkat alla tänä talvena, kun auto vaihtui hiukan vanhempaan nelikkoon. Tosi hiljaiset, varsinkin jos on tiellä lumikerros vaimentamassa rengasääniä. Uudehkolla asfalttipätkällä ei kuulu autoon juuri mitään ääntä. Ei ole nastoja tullut ikävä vielä pidonkaan suhteen.

Onko foorumilaisilla millaisia kokemuksia Nokian Hakkapelitta R2 kitkoista ja niitten suuntavakaudesta? Golfissa nyt 225/45/17 kitkat alla ja auraukset hiljattain säädetty, mielestäni ei mene niin hyvin kun voisi mennä. Olen kokeillut paineita nostaa, se kyllä auttaa mutta alkaa kyyti olemaan aika topakkaa.
Harkinnassa siirtyminen 16" nastapyöriin.

R2 ei ole suuntavakaa ainakaan omassa autossa. Tai sitten on hyvin tarkka suuntaukselle ja paineelle. 205/55/16 on koko. Muuten hyvä rengas jos ei renkaasta kiinni tuo suuntavakaus.

R2 tuntuu paremmalta korkeemmilla paineilla, melko tunnoton ja pikkasen "löllö" kun ajaa suoraan ja rattia kääntää suuntaan tai toiseen vain vähän. Täytyypä tänään käydä pikkasen laittaan taas painetta. Suuntaus autossa pitäs olla ok, tehtiin syyskuussa.

Mulla siis edessä 2.6 bar ja takana 2.8. Mitattu 0 asteen tienoilla.

Selvästi kyllä vakaantunut meno R2 kitkoilla kun nosti paineita reippaasti tuonne 2.7 bar nurkille. Olen myös harkinnut sitä että vaihtaisin 205/50/17 kitkat autooni, ja vaikka kokeilisi  toista merkkiä kokonaan.
Kaiken jären mukaan kapeampi rengas vetelisi vähemmän ja kun profiiliakin tulee hieman lisää, pitäisi mukavuuttakin samalla tulla aavistus lisää?

Mitä näistä tuumitte?

https://www.renkaatvaihtoon.fi/rengas/goodyear/goodyear_ultragripice2/205-50r17/86447 (https://www.renkaatvaihtoon.fi/rengas/goodyear/goodyear_ultragripice2/205-50r17/86447)

Gy on loistorengas. Itsekin ajoin voortissa sarjan nokian r2 ja siihen verrattuna gy on jämäkkä kumi jonka muutkin ominaisuudet ovat mallillaan.

Nokian r2 rft 245/45r18 toimii ihan hyvin pikkusen korkeammilla paineilla, edessä 2,6 ja takana 3.0

Mites onko siihen heittää mitään mutuarviota kumpi on suuntavakaampi samassa koossa, nastarengas vai kitkarengas?
Contilta saisi mm. varmaan tosi pätevää nastaakin 205/50/17 koossa.

Vaikka yksi ominaisuus lukitaan niin silti yhtälössä on liikaa muuttujia että voisi antaa minkäänlaista vastausta.

Pumppaa nyt ensin niihin paskanokialaisiin se maksimi eli 3.5bar painetta ja kokeile miten ne sitten käyttäytyy.

No siis, otathan huomioon että auton ohjepaine on 2.2 bar tyhjälle autolle ja 2.4 bar täydelle kuormalle.
2.7 alkaa jo olemaan aika topakkaa kyytiä, en halua yhtään nostaa paineita.

Auton valmistaja speksaa tarkoituksella liian matalat paineet jotta ajomökä olisi pienempi ja kyyti pehmeämpi. Niitä suosituksia voi toki uskoa sokeasti kuin jeesukseen, mutta kovempien paineiden kokeilu ei maksa mitään ja tuleepahan sekin vaihtoehto poissuljettua.

Aina 0.2-0.3bar ylipainetta, niin hyvä tulee...

http://www.is.fi/autot/art-2000005201390.html?ref=rss (http://www.is.fi/autot/art-2000005201390.html?ref=rss)

Lainaus käyttäjältä: Antti O - 02.12.16 - klo:16:56
Selvästi kyllä vakaantunut meno R2 kitkoilla kun nosti paineita reippaasti tuonne 2.7 bar nurkille. Olen myös harkinnut sitä että vaihtaisin 205/50/17 kitkat autooni, ja vaikka kokeilisi  toista merkkiä kokonaan.
Kaiken jären mukaan kapeampi rengas vetelisi vähemmän ja kun profiiliakin tulee hieman lisää, pitäisi mukavuuttakin samalla tulla aavistus lisää?

Mitä näistä tuumitte?

https://www.renkaatvaihtoon.fi/rengas/goodyear/goodyear_ultragripice2/205-50r17/86447 (https://www.renkaatvaihtoon.fi/rengas/goodyear/goodyear_ultragripice2/205-50r17/86447)

Itselläni on hieman erillainen kokemus. Aikaisemmat kitkani olivat Continentalin Viiking 5:set 205/45R17 ja rengas oli asfaltilla hieman hillomainen ja suuntavakaus oli hieman kehno. Taas uudet Viiking 6:set on 225 leveyksiset ja ovat huomattavasti suuntavakaammat eivät tunnu enää hillolta. �,,änekkyydessä en ole huomannut minkäänlaista eroa noiden välillä vaikka pidän uusissa 2.8bar painetta kaikissa rengaissa.

En ole päässyt vielä ajamaan umpilumella, joten kokemukseni on vielä rajoittunutta mutta kerron mielelläni kokemuksesta kunhan saan vähän enemmän.

Itse olen miettinyt mitä DSG tuumaa ylikoon renkaista... esim. satasen vauhdissa kierroksia on vähemmän.

Miksi se välittäisi renkaiden halkaisijoista yhtään mitään? Olettaen toki siis että kaikki 4 kumia ovat identtisen kokoisia.

Ylikoolla tarkoitinkin että ne on vähän suuremmat paremman maavaran toivossa.
Siksi kierroksiakin on vähemmän.

Lainaus käyttäjältä: Tos® - 25.10.17 - klo:20:39
Ylikoolla tarkoitinkin että ne on vähän suuremmat paremman maavaran toivossa.
Siksi kierroksiakin on vähemmän.

Tuskin tuosta muuta haitta on, kuin että jossain tietyssä nopeudessa loota voi käyttää (ainakin aiempaan kokemukseen nähden) "väärää" vaihdetta, esim. jyristellä liian pienillä kierroksilla. Tai sitten voi käydä ihan toisin päin, vaihtopisteiden muutokset osuu niin että jokin ennen vaivannut jyristely poistuu kun samassa paikassa mennäänkin eri vaihteella.

Mitä kitkarengasta suosittelette uuteen Q5:een talveksi? Koko 235/55 R19.

Nykyisessä A4:ssa on ollut Continentalin Viking Contact 6 ja niistä olen tykännyt.

Q5:een Continentalin vaihtoehto kai olisi Cross Contact Winter, mutta siitä ei ole kokemusta.

Olisiko täällä ehdotuksia?

Continental CONTIWINTERCONTACT TS 850P 235/55 R19 105 H

Onkohan kellään kokemuksia Goodyearin Ultra Grip Ice Arctic nastarenkaista Golf VII tai miksei muunkin laitteen alla? Olisi mahdollisuus ostaa tuollainen satsi "halavalla".
Entiset Continentalit olisivat olleet vielä pinnalleen ok mutta suurin osa nastoista joko irronnut tai uponnut renkaaseen.

Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 17.02.20 - klo:12:47
�,,lä osta koskaan paskaa... Contit on ainoat kunnon kumit 2.5 joka rekaaseen sillä mennään talvi.

2.5bar paine mielestäsi ok myös 285/30r20 Conteihin, 2.5 tonnia painavan Range Roverin alla?

Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 17.02.20 - klo:12:47
�,,lä osta koskaan paskaa... Contit on ainoat kunnon kumit 2.5 joka rekaaseen sillä mennään talvi.

Korjataan vähän Continentalin maahantuojan edustajan lauserakennetta vastaamaan todellisuutta:

�,,lä osta koskaan paskaa... Contit on ainoat kunnon kumit 2.5 joka rekaaseen sillä mennään talvi.

Lainaus käyttäjältä: a_jaba - 17.02.20 - klo:12:58
Korjataan vähän Continentalin maahantuojan edustajan lauserakennetta vastaamaan todellisuutta:

Jönglööraaja pitäisi saada houkuteltua naapurifoorumille, siellä olis yksi kova Michelin-fani vastassa. Saatais kunnon rengassodat aikaiseksi. ::)

Lainaus käyttäjältä: a_jaba - 17.02.20 - klo:12:58
Korjataan vähän Continentalin maahantuojan edustajan lauserakennetta vastaamaan todellisuutta:

�,,lä osta koskaan paskaa... Contit on ainoat kunnon kumit 2.5 joka rekaaseen sillä mennään talvi.

En usko että Continentalilla päästetään peruskoulun äidinkielen papereilla edustajaksi. ;D
Oikeastaan peruskoulussakin osataan kirjoittaa lause oikein ilman kirjoitusvirheitä ::)

Kun muuta argumenttia ei enää ole, niin ruvetaan pätemään kirjoitusvirheistä  ;D.

Tää nyt kuitenkin on keskusteluforum. Ei olisi paljoa vaadittu, lukea se oma teksti ennenkuin painaa lähetä nappia.
Jos siltikin teksti on silkkaa siansaksaa, niin suosittelen laittamaan korkin kiinni.

Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 23.02.20 - klo:16:02
Tää nyt kuitenkin on keskusteluforum. Ei olisi paljoa vaadittu, lukea se oma teksti ennenkuin painaa lähetä nappia.
Jos siltikin teksti on silkkaa siansaksaa, niin suosittelen laittamaan korkin kiinni.

No luuletko olevasi parempi, kun rupeat nipottamaan oikeinkirjoituksesta? Ei se sinullakaan nappiin mene.

Moni meistä kirjoittaa tänä päivän puhelimella, joka kummasti lisää kirjoitusvirheiden määrää!

Tuli syksyllä ostettua sitten nuo Goodyear UG Ice Arcticit ja olen ollut tyytyväinen.

Kokemuksia Nokian R3 kitkoista? Pitäisi vaihtaa pari vuotta vanhat Contin nastat kitkoihin tulevaksi talveksi. Joillain forumeilla olen pongannut valituksia "sivuäänestä" tietyllä nopeudella.
Hakusessa siis hiljainen ja napakka kitka 17" koossa B8 koriseen passattiin.

Lainaus käyttäjältä: jukkab8 - 20.08.20 - klo:06:10
Kokemuksia Nokian R3 kitkoista? Pitäisi vaihtaa pari vuotta vanhat Contin nastat kitkoihin tulevaksi talveksi. Joillain forumeilla olen pongannut valituksia "sivuäänestä" tietyllä nopeudella.
Hakusessa siis hiljainen ja napakka kitka 17" koossa B8 koriseen passattiin.

On hyvä rengas. Yhden talven ollut alla R2 jälkeen ja varsinkin suuntavakaus on mennyt parempaan suuntaan. En ole mitään sivuääniä huomannut. Jollottaahan tuollainen, jos ajaa todella sileää pintaa, kuten pelkkä bitumi tai puusilta, mutta niin taitaa tehdä muutkin renkaat. Eli eipä juuri mitään harmituksia. Itsellä nuo renkaat menee ihan kärkeen talvirenkaissa ihmisten kokemusten ja testien painotusten mukaan.

Itsellä kokemusta GY UG Ice2, Misukan X-Ice ja R3. R3 on ainakin omalla perstuntumalla selvästi paras talvirengas kitkarenkaaksi noista. Kolmessa autossa jo ehtinyt sellaiset olemaankin. Nyt pitäisi taas syksyllä ostaa yksi kierros uusia kitkoja. Misukalta käsittääkseni on tulossa uusi kitka. Mielenkiinnolla odotan, tuleeko siitä mitään testifaktaa ennen ostohousujen pukemista. Jos ja ostamiseen kannustavaa, niin saatan kokeillakin, muutoin alle tulee taas R3.

Micheliniltä olisi tosiaan tulossa pitkästä aikaa uusi kitkarengas MICHELIN
X-ICE SNOW: https://www.michelin.fi/auto/tyres/michelin-x-ice-snow (https://www.michelin.fi/auto/tyres/michelin-x-ice-snow)
Jos valinnan suhteen haluaa ehkä hieman fiilistellä niin, ehkä odottelisin TM :n syksyllä ilmestyvää talvirengastestien tuloksia ja katselisin sitten sen jälkeen itselleni sopivat renkaat ominaisuuksien mukaan. Tietty nyt jos tekee hankintoja niin voi saada aika hyvään hintaan vanhentuvia malleja. En usko että ainakaan millään noista merkkirenkaista voi mennä pahemmin metsään.

Lainaus käyttäjältä: Tos® - 02.01.10 - klo:19:32
Noissa continentaleissa tais olla joku palautusmahdollisuus.
Joistaki irtos nastat heti ja toisista taas ei.

Minäkin ihmettelin contin nastapakoa,kiva tietää sen olevan enemän kiinni valmistajasta kuin ajotavasta.Omituista myynti politiikkaa,päästää tuote,kovasti kilpailulle alalle kesken eräisenä.

Huomasitko muuten, että vastasit yli 10 vuotta vanhaan postaukseen?

Jopas se aika on rientänyt  :o ;D
Taisi tuolloin olla michelinin kitkat alla...

Nyt joka tapauksessa Golffissa R3 kitkat peruskoosssa 205/55 R16.
Tiguanissa oli R2. En tiedä vielä sanoa muuta, kuin ylellisen hiljaiset - paitsi korjatulla asfaltilla kuuluu vaimea ujellus.

Autoissa kun on rengaskoot ilmoitettu ja niille paineet.
Entäs sitten kun laitetaan erikokoista pyörää alle. minkä logiikan mukaan laitetaan paineet.

Pitäsikö vain katsoa renkaan kyljestä koska näyttää hyvältä kun pieni ylipaine ei haittaa menoa.
Matalaprof kumeihin viellä vähän lisää.
Vai onko siihen oiekin joku laskukaava miten muutetaan vakiokokopaineet sopimaan muille renkaille?