VAGarena.fi

Saksan liittoneuvosto on hyväksynyt lauselman jonka mukaan Saksassa ei myydä polttomoottorilla varustettuja autoja 2029 vuoden jälkeen.
Neuvosto toivoo, että muuallakin EU:ssa kiellettäisiin polttomoottoriautojen myynti.
Onneksi tuolloin voi ostaa viimeisen uuden autonsa. Sähköautolla en aja.

Rohkea päätös mutta tämä oli kai vasta ehdotus, totetuuko ja millä aikataululla jää nähtäväksi. Itsellä on nyt kolmas sähköauto alla ja nyt viimeistään on tullut selväksi ettei paluuta polttomoottoreihin ole, ovat nämä olleet niin luotettavia pelejä puhumattakaan ajamisen vaivattomuuudesta. Ota skriko ja käy heittämässä lenkki Teslalla, voipi mieli muuttua ;)

Lainaus käyttäjältä: svalkein - 11.10.16 - klo:00:16
Rohkea päätös mutta tämä oli kai vasta ehdotus, totetuuko ja millä aikataululla jää nähtäväksi. Itsellä on nyt kolmas sähköauto alla ja nyt viimeistään on tullut selväksi ettei paluuta polttomoottoreihin ole, ovat nämä olleet niin luotettavia pelejä puhumattakaan ajamisen vaivattomuuudesta. Ota skriko ja käy heittämässä lenkki Teslalla, voipi mieli muuttua ;)

Varmasti ovat hyviä, nuo sähköautot. Mutta onko jotakin Teslan hintaista autoa (100 000�,� ?), joka ei olisi "luotettava ja vaivaton". Joka tapauksessa hieno päätös Saksasta jälleen. Hieno ympäristön ja hieno energiapolitiikan kannalta.

Yksi syy taustalla voi olla se, että Saksassa tuotetaan jo nyt enemmän sähköä tuuli- ja etenkin aurinkovoimalla kuin pystytään päivällä kuluttamaan...... lisäksi dieselgate varmasti ajaa sääntelyä tähän suuntaan...... :o

Lainaus käyttäjältä: svalkein - 11.10.16 - klo:00:16
ovat nämä olleet niin luotettavia pelejä puhumattakaan ajamisen vaivattomuuudesta.

Ja varsinkin noissa Caravan-touhuissa ihan ylivertaisia as.vaunun vetureita - vai paljonkos sen Teslan vetopainot nyt taas olikaan ::)

Kyllä se auto täytyy jo kohta ostaa varastoon/talliin odottamaan, mikäli vuonna 2029 haluaa edes ylipäätään ajella "kunnon" polttomoottorilla. Eiköhän vuonna -29 suurimmat isolohkot ole juurikin jotain 0.5 TSI luokkaa :P

Lainaus käyttäjältä: HiTecci - 11.10.16 - klo:08:15
Ja varsinkin noissa Caravan-touhuissa ihan ylivertaisia as.vaunun vetureita - vai paljonkos sen Teslan vetopainot nyt taas olikaan ::)

Ja lyömätön peli sähköauto yleensäkin jos asuu kaupungin keskustassa ja pysäköintipaikka on kadunvarressa. Helppohan siinä on latailla yön yli...

Saa nähdä miten Saksassa saavat latausinfran kuntoon 13 vuodessa. Edellyttää kunnollisia pikalatausasemia, luokkaa 10 min akku täyteen. Ei sitä räntäsateessa jaksa kukaan pidempään seisoa.

Lainaus käyttäjältä: mremonen - 11.10.16 - klo:09:07
Edellyttää kunnollisia pikalatausasemia, luokkaa 10 min akku täyteen.

Kuinkahan monta kWh tuossa ajassa akkuun pitäisi saada puskettua? Siitä sitten laskeskelemaan millaisia virtoja tahi jännitteitä tuossa pitäisi käyttää ja edelleen millainen jöntti sen latauskaapelin tulisi olla jotta se riittävän pienin häviöin siihen jopa kykenisi :o

Ja noita kun sitten pusketaan muutama tuhat kpl johonkin pienehköön kaupunkiinkin, niin millaisia tehosiirtoja tuo kaupunki tarttee lisää jostain ulkopuolelta, mikäli sitä omaa sähkötuotantoa ei ole sitä aikaansaamaan. Montako viherpipojen tuulivoimalaa noita ylipäätään tarvitaan syöttämään - ja entäs jos sitten ei tuulekaan? Veikkaanpahan vain että nuo kotimaiset ydinvoimahankkeet kun saadaan molemmat aikanaan maaliinsa, tulee sille sähkölle olemaan kysyntää jo sellaisessa mittakaavassa että sitä täältä uloskin myydään johdot punaisina 8)

Minkälaisia sähköpisteitä sähköautojen lataus edellyttää asunto-osakeyhtiöihin (virta, jännite jne)? Nyt osa asunto-osakeyhtiöistä tekee päätöksiä, että latauspisteistä saa ottaa virtaa vain 2 h päivässä. Perinteisten sähköpisteiden jännite on 220 V ja enimmäisvirta 10 tai 16 A. Riittääkö talojen ja kuntien sähkönsiirtoverkot tarvittavat tehot?

Alkuvaiheessa on sähköauton käyttäjien huolehdittava itse latauspisteen rakentamisesta kustannuksineen?

Niin, ja täytyyhän niitä sähköautoja verottaa kun polttomoottoriautot vähenevät? Paljon on tulossa muutoksia.

Ilmeistä on että minulta lähtee ajokortti ennenkuin ostan sähköauton.

Lainaus käyttäjältä: HiTecci - 11.10.16 - klo:09:15
Kuinkahan monta kWh tuossa ajassa akkuun pitäisi saada puskettua? Siitä sitten laskeskelemaan millaisia virtoja tahi jännitteitä tuossa pitäisi käyttää ja edelleen millainen jöntti sen latauskaapelin tulisi olla jotta se riittävän pienin häviöin siihen jopa kykenisi :o

Ja noita kun sitten pusketaan muutama tuhat kpl johonkin pienehköön kaupunkiinkin, niin millaisia tehosiirtoja tuo kaupunki tarttee lisää jostain ulkopuolelta, mikäli sitä omaa sähkötuotantoa ei ole sitä aikaansaamaan. Montako viherpipojen tuulivoimalaa noita ylipäätään tarvitaan syöttämään - ja entäs jos sitten ei tuulekaan? Veikkaanpahan vain että nuo kotimaiset ydinvoimahankkeet kun saadaan molemmat aikanaan maaliinsa, tulee sille sähkölle olemaan kysyntää jo sellaisessa mittakaavassa että sitä täältä uloskin myydään johdot punaisina 8)

Onhan tuollaisia megawattien moottoreitakin asenneltu vähän sinne sun tänne, eikä tuo varsinaisesti ole mikään merkittävä ongelma. Pikkukaupunkiin tuskin tarvitaan tuhansia pikalatauspisteita. Energiaa autokannan sähköistys tarvitsee suhteellisen vähän. Yksi iso ydinvoimala riittää jo pitkälle. Isompi ongelma no saada tehontuotto vastaamaan hetkellisiä huippuja, jos kaikki laittavat Teslansa yhtä aikaa lataukseen.

Lainaus käyttäjältä: mremonen - 11.10.16 - klo:09:07
Saa nähdä miten Saksassa saavat latausinfran kuntoon 13 vuodessa. Edellyttää kunnollisia pikalatausasemia, luokkaa 10 min akku täyteen. Ei sitä räntäsateessa jaksa kukaan pidempään seisoa.

Niin tuossa ehdotuksessa käsittääkseni kiellettäisiin vain 100% bensa- tai dieselautot. Esimerkiksi hybridit olisivat edelleen sallittuja.

Lainaus käyttäjältä: Geoman - 11.10.16 - klo:09:22
Minkälaisia sähköpisteitä sähköautojen lataus edellyttää asunto-osakeyhtiöihin (virta, jännite jne)? Nyt osa asunto-osakeyhtiöistä tekee päätöksiä, että latauspisteistä saa ottaa virtaa vain 2 h päivässä. Perinteisten sähköpisteiden jännite on 220 V ja enimmäisvirta 10 tai 16 A. Riittääkö talojen ja kuntien sähkönsiirtoverkot tarvittavat tehot?

Ilmeistä on että minulta lähtee ajokortti ennenkuin ostan sähköauton.

Normaalista 10 ampeerin naulan takana olevasta lämitystolpasta saa energiaa ulos karkeasti ottaen 100 kilometrin ajoon työpäivän tai yön aikana. Tämä toimii hyvin, jos vain kovin moni muu ei tee samaa yhtä aikaa. LAdattavaan hybridiin tuo riittää jo varsin hyvin, mutta täyssähköautolle käytännössä tarvitaan enemmän lataustehoa, jos on vähänkään pidempiä matkoja tarkoitus ajaa.

Sähköautoilun pariin pääsee helposti jo nyt ladattavilla hybrieillä.

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 11.10.16 - klo:12:12
Normaalista 10 ampeerin naulan takana olevasta lämitystolpasta saa energiaa ulos karkeasti ottaen 100 kilometrin ajoon työpäivän tai yön aikana.

Tesla syö n. 17kWh / 100km (https://fi.wikipedia.org/wiki/Tesla_Model_S) ja 10A tolpasta lähtee n. 2kWh tunnissa => latausajaksi tulee tällöin siis 8,5h. Mutta kuten jo sanoitkin, moniko nykyinen tolppakenttä moisen kuorman kestää jos siellä on useampia lataajia samaan aikaan :o

http://www.iltasanomat.fi/autot/art-2000001165734.html (http://www.iltasanomat.fi/autot/art-2000001165734.html)
Suomessa ilmeisesti sähköenergian rinnalle tuodaan voimakkaasti uusiutuvat polttoaineet ja sehän ob hyvä "vanhan" polttomoottorikaluston kätön mahdollistamiseksi.

Kirjoituksesta voi myös aistia, että valtiovalta tulee puuttumaan kinnteistöjenkin latauspisteiden rakentamiseen (tuet, mahdolliset määräykset jne).

Tosiasia on kuitenkin, että käytettyjä käyttökelpoisia sähköajoneuvoja ei tule pitkään aikaan saamaan niin edullisesti, kuin mitä polttomoottoriajoneuvoja on saatavilla.

Ympäristöystävällisten ajoneuvojen verotus (ilmeisesti km-verona, tiemkasuna tms.) tulee nousemaan valtion verotulojen tarpeen vuoksi, kun polttomoottoriautojjen osuus vähenee.

Lainaamremonen: Saa nähdä miten Saksassa saavat latausinfran kuntoon 13 vuodessa. Edellyttää kunnollisia pikalatausasemia, luokkaa 10 min akku täyteen. Ei sitä räntäsateessa jaksa kukaan pidempään seisoa.

&

Lainaus käyttäjältä: tet - 11.10.16 - klo:12:01
Niin tuossa ehdotuksessa käsittääkseni kiellettäisiin vain 100% bensa- tai dieselautot. Esimerkiksi hybridit olisivat edelleen sallittuja.

100% sähköautokanta ei olekaan nykytekniikalla mitenkään mahdollinen.
Jos ihmiset / työmatkalaiset jne.. seisoisivat massoina latausasemilla, niin sehän romuttaisi menetettyinä työtunteina koko kansantalouden. Sama juttu mikä Suomessa tehdään pienemmässä mittakaavassa haittaamalla sujuvaa autoliikennettä monin tavoin.. mm. liian alhaisin nopeusrajoituksin.

Paljon ennakkoluuloja näyttäisi olevan sähköautolua kohtaan

Itse vaihdoin wv Polon vajaa 2kk sitten Nissan Leafiin ja olen erittäin tyytyväinen.

Auto on yöt kotona (ihan tavallisessa) töpselissä, latausvirta n 13 ampeeria jolla akku joka aamu täynnä. Täydellä akulla ajaa 180-200km helposti joka riittää päivän ajoihin. Max 1-2 kertaa kuussa tarvitsee pikaladata ja julkset latausasemat kaupoissa lähinnä plussaa kun saa ilmaista sähköä. Mittarissa nyt 7000km (!) eli sopii ihan jokapäiväiseen ajoon

Ei minkäänlaista aikomusta ostaa bensa-autoa enää. Pihassa oleva toinen auto (bensa 1.2 tsi jetta) lähtee varmaan kohta myyntiin  ;D

Toiseksi autoksi aikomus ostaa 1-2v sisällä pidemmän ajomatkan auto jolla sitten pääsee mökille jne.

Ei muuten ole sähköautossa jatkuvasti vaihdettavaa jakoketjua, hajoavaa turboa, rikkoontuvia tulpanjohtoja / puolia. Huoltoväli 30tkm ja maksaa alle 200 eur. Energiakustannus pari euroa per 100km

Ei mulla ainakaan mitään sähköautoja vastaan, sit kun niitä saa halvalla ja niillä ajaa kaikki ajot ni mikä jottei. Ehkä noita nykysiä tesloja saa kohtuu hintaa vuoden  2030 tienoilla :D Tosin eise teslakaa oikeen ainoona autona riitä.

Lainaus käyttäjältä: tet - 11.10.16 - klo:12:01
Niin tuossa ehdotuksessa käsittääkseni kiellettäisiin vain 100% bensa- tai dieselautot. Esimerkiksi hybridit olisivat edelleen sallittuja.

Alkuperäisessä saksankielisessä tekstissä käytetään sanaa "emissionsfrei". Ahtaasti tulkittuna se tarkoittaa, että moottoreiden tulee olla päästöttömiä => hybridit kielletty?

Lainaus käyttäjältä: Visa - 11.10.16 - klo:13:46
Paljon ennakkoluuloja näyttäisi olevan sähköautolua kohtaan

Ei mulla mitään ennakkoluuloja ole. Puhun vain omista lähtökohdistani ja nykytilanteeseen perustuen.

LainaaItse vaihdoin wv Polon vajaa 2kk sitten Nissan Leafiin ja olen erittäin tyytyväinen.

Niinpä ja mikäs siinä jos auton tarve & halu on tuossa.

LainaaAuto on yöt kotona (ihan tavallisessa) töpselissä, latausvirta n 13 ampeeria jolla akku joka aamu täynnä.

Näinpä. Mitenkäs meinaat saada sen 13 ampeeria Kolmannelle linjalle? Tai viidellekymmenelle autolle kerrostalon pihassa?

LainaaEi muuten ole sähköautossa jatkuvasti vaihdettavaa jakoketjua, hajoavaa turboa, rikkoontuvia tulpanjohtoja / puolia. Huoltoväli 30tkm ja maksaa alle 200 eur. Energiakustannus pari euroa per 100km

Juu, kyllähän nämä faktat on tiedossa. Kuin myös rajoitteet. Et ole asuntovaunua harkinnut?

---
Hybridit joo, sitten ymmärrän tuon Saksan linjauksen. Kuinkahan paljon hybridien ajosuoritteesta oikeasti ajetaan sähköllä ja paljonko sitten fossiilisilla?

Ja kyllä 13 vuodessa paljon ehtii tapahtumaan, kun teollisuudelle vain annetaan riittävästi keppiä ja porkkanaa. Toisaalta akkuteknologian suurta läpimurtoa on odoteltu useamman kymmenen vuotta.

Tosin 13 vuotta sitten, 2003, kännykätkin oli mitä oli. Nykykännyn olisi saanut, kun olisi Nokian commun vetänyt jeesusteipillä läppärin kylkeen kiinni. Sähköautoista ei puhuttu mitään.

OT: Vertailuksi Suomessa.....

http://www.iltasanomat.fi/autot/art-2000001927570.html (http://www.iltasanomat.fi/autot/art-2000001927570.html)

Suomelle asetetut päästötavoitteet ovat kokonaisuutena EU-alueen tiukimpia. Liikenteen osalta kovat tavoitteet tarkoittavat suuria päästöpohjaisia lainsäädäntömuutoksia jo aivan lähivuosille. Ratkaisuja on ministerin mukaan luvassa jo syksyn aikana.
Liikenteellä on Suomen päästövähennysten kokonaistavoitteen saavuttamisen kannalta aivan keskeinen merkitys, sillä liikenne- ja viestintäministeriön laskelmien mukaan liikenne tuottaa lähes puolet kaikista ei-päästökauppasektoriin kuuluvista päästöistämme.

Kumipyöräliikenteen osalta tilanne tarkoittaa muun muassa uusiutuvien polttoaineiden ja sähkön nykyistä huomattavasti rajumpaa suosimista suhteessa fossiilisiin polttoaineisiin eli esimerkiksi perinteiseen bensiiniin ja dieseliin.

Kaikkiaan hallitus tavoittelee liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuuden nostamista vuoteen 2030 mennessä peräti 40 prosenttiin.

Kehittyneet biopolttoaineet lasketaan tavoitteeseen kaksinkertaisina ja tavoitteeseen huomioidaan myös liikenteen uusiutuva sähkö ja uusiutuvista energialähteistä valmistettu vety.

P.s. Kyllä kai niitä Saksassa myydään vielä v. 2029 jälkeenkin, ainakin käytettynä ....  :o

Lainaus käyttäjältä: mremonen - 11.10.16 - klo:14:50
Et ole asuntovaunua harkinnut?

Eikös tuo sakmanni enempi as.autoile, joten se koukuttomuus ei taida juuri haitata ;)

Lainaus käyttäjältä: Visa - 11.10.16 - klo:13:46
Max 1-2 kertaa kuussa tarvitsee pikaladata

Katsotaan ensi keväänä, mikä on keskiarvo silloin. Veikkaan, että talvella saat pikalatailla "jonkin verran" enemmän.

Eihän meillä jotka vannovat polttomoottorin nimeen mitään hätää ole. Kyllähän autojen valmistus ja vienti muualle kuitenkin jatkuu. Toivottavasti silloin tai aikaisemmin meidän viherpiipittäjät eivät keksi samaa kieltoa ja idioottihallitus sitten hyväksyy kiellon.
No onneksi ei tarvitse koskaan ostaa tuollaista sähköautoa. :D :D :D

Sähköautossa (jos on perheen ainokainen) on allekirjoittaneelle muutama huonokin puoli: Hankintahinta, toimintasäde, ja jm-arvo.
Varmasti taajama-kaupunkiajossa söhköauto on parhaimmíllaan, kunhan latauspaikkoja on riittävästi - ja tuleehan niitä enemmän ja lisää jatkuvasti. Päästöttömyys - niin millä ja missä se söhkö tuotetaankin, on se suuri plussa vähäisen huoltotarpeen ohella.
Uusien autojen sekä akkujen hinnatkin tulevat laskemaan, kunhan kapásiteetti ja valmistusmäärät kasvaa (suuruuden ekonomia).
Talvella vetää villapuseron ja pitkät alushousut alle niin varmasti tarkenee (niis...tulee ikävä vanhaa Volvoa talvella...oli kuuma).  :o

Suuntaus näkyy jo nyt. Bensakoneet pienenee koko ajan ja kohta ne häviää pois. Mutta hyvänä asiana voi pitää sitä, että öljyn hinta pysyy alhaisena näillä linjauksilla hamaan tulevaisuuteen. Mutta toisekseen valtiovalta kyllä keksii jotain uusia maksuja polttoaineverojen vähenemisen myötä. Kyllä uusi tekniikka on aina tervetullutta myös meikäläiselle.Vaikka voi siinä sähköautoilussa olla vielä  paljon kehiteltävää. Mitenhän onnistuu esim. lapinreissu vaunu perässä sähköautolla. Pitänee olla agrekaatti peräkontissa ;D

Täytyy sanoa, että kylläpä on autotekniikassa kova kehitysvauhti päällä. Toivottavasti vaan vastuullisten insinöörien ja autosuunnittelijoiden taidot riittävät.

Lainaus käyttäjältä: Visa - 11.10.16 - klo:13:46
Paljon ennakkoluuloja näyttäisi olevan sähköautolua kohtaan

Itse vaihdoin wv Polon vajaa 2kk sitten Nissan Leafiin ja olen erittäin tyytyväinen.

Auto on yöt kotona (ihan tavallisessa) töpselissä, latausvirta n 13 ampeeria jolla akku joka aamu täynnä. Täydellä akulla ajaa 180-200km helposti joka riittää päivän ajoihin. Max 1-2 kertaa kuussa tarvitsee pikaladata ja julkset latausasemat kaupoissa lähinnä plussaa kun saa ilmaista sähköä. Mittarissa nyt 7000km (!) eli sopii ihan jokapäiväiseen ajoon

Ei minkäänlaista aikomusta ostaa bensa-autoa enää. Pihassa oleva toinen auto (bensa 1.2 tsi jetta) lähtee varmaan kohta myyntiin  ;D

Toiseksi autoksi aikomus ostaa 1-2v sisällä pidemmän ajomatkan auto jolla sitten pääsee mökille jne.

Ei muuten ole sähköautossa jatkuvasti vaihdettavaa jakoketjua, hajoavaa turboa, rikkoontuvia tulpanjohtoja / puolia. Huoltoväli 30tkm ja maksaa alle 200 eur. Energiakustannus pari euroa per 100km

Tuossahan tuo tuli kiteytettynä-->
"Toiseksi autoksi aikomus ostaa 1-2v sisällä pidemmän ajomatkan auto jolla sitten pääsee mökille jne."
Eli vaatii toisen auton jolla hoitaa maakuntamatkat  ;D

Peräkärri on sähköautoa tappamassa, vähän niin kuin jenkeissä on kaikilla pakko olla 2t pickup jotta voi motorhomea tai jahtia hinata. Cupraankaan ei saa koukkua.  :P

Dieselmoottorit kuolevat (onneksi) omaan mahdottomuuteensa, saastelaitteet alkavat olla jo niin monimutkaisia. Eipä sillä, kuka noita *askalle haisevia laitoksia jäisi kaipaamaan. Bensakoneissakin hiukkasloukku on jo nurkan takana. Hybridit ovat kaikista järjettömämpiä, niissä on sekä polttomoottori että sähköauton tekniikka. Saadaan laskennallinen 2l kulutus kun pikkuakku on täynnä, eipä siinä muuta älyä ole.

Täyssähkö on tulevaisuutta jo tänään, jos vaan massi kestäisi Teslaan siirtymisen. Muut valmistajat tulevat isosti perässä, GM ja VW nyt mainitakseni. Latausinfraan yms. liittyvät ongelmat varmasti ratkaistaan, jos ei muuten niin valtion keppiä (ehkä porkkanaakin) näyttämällä. Se on varmaa että liikenteen verotus huomioi sähköautot heti kun kriittinen massa ylittyy, verotuloja ei ole varaa menettää.  ???

Lainaus käyttäjältä: Daatta - 11.10.16 - klo:19:24
Latausinfraan yms. liittyvät ongelmat varmasti ratkaistaan, jos ei muuten niin valtion keppiä (ehkä porkkanaakin) näyttämällä.

Kerro nyt miten kaupunkien keskustoissa asuvien latausinfra ratkaistaan? Kun juuri on päästy eroon pysäköintimittareista, jotka haittasivat katujen ylläpitoa muun riesan lisäksi. Toki on teknisesti mahdollista lyödä kännykällä toimiva tolppa neljän metrin välein kaduille, mutta kyllä siitä ongelmia tulee.

Kaikki eivät asu omakotitaloissa, vaikka se yksi uuniperunamies siitä unelmoikin.

Samaa mieltä hybridistä. Se on ihan puhdasta viherpesua ja h*lvetin kallis ratkaisu kun on tosiaan kaksi autoa samassa paketissa.

Mutta ei siinä mitään, jos latausongelmat vain ratkaistaan, niin mielelläni ostan sähköauton. Pääsisihän Teslan tai vastaavan kanssa ihan omille teholukemille.

Lainaus käyttäjältä: mremonen - 11.10.16 - klo:14:50
Mitenkäs meinaat saada sen 13 ampeeria Kolmannelle linjalle? Tai viidellekymmenelle autolle kerrostalon pihassa?
Juu, kyllähän nämä faktat on tiedossa. Kuin myös rajoitteet. Et ole asuntovaunua harkinnut?

Hei pientä peruskoulun fysiikkaa kehiin. 13 ampeeria aika mitätön virta. Esimerkiksi meidän talon 3x25A liittymästä yöllä lataisi 6 autoa samaan aikaan. Mikäpä estää töpselien laittoa kaupungin keskustaan (vaikka sitten Kolmannelle linjalle)?

Ja ketä muuten ihan oikeasti kiinnostaa karavaanaritouhu? että pitäs asua siinä laatikossa? huh huh  ;D

Ja viherpiiperryksestä sähköautolussa ei mielestäni voi puhua. Litiumin kaivaminen ei liene kovin co2 neutraalia hommaa.  Ostan edelleen halvinta mahdollista sähköä (lienee osin hiilivoimaa ainakin talvella). Lähinnä alkanut nyppiä rahan kaataminen öljymaihin. Sähköauto on muuten mukava ajaa, tekniikka kiinnostaa.

Tuli kakkosautoksi edellisen tilalle, muuttui samantien ykkösautoksi. Bensa-auto seissyt pihassa viikkoja taas käyttämättömänä...

Näiden sähköautojen ja hybridien huonot vetopainot (ainakin tällä hetkellä) on vain ihan loistava juttu! Porukka ei pysty vetämään niitä jäähallin kokoisia lasikuitukoppeja ja tukkimaan kaikki tiet ja tienoot.

Minkä olen myös laittanut merkille polttoaineiden hinnan nousun seurauksena on että tämä karavaanari liikenne on vähentynyt huomattavan paljon! Itse olen valmis maksamaan hieman extraa että liikenne sujuu paremmin

Otsikon nähdessäni mieleeni tuli takavuosien keihäsmiehen lausahdus:"Saksa on paska maa". Kyllä oli Seppo jo silloin oikeassa. Joku roti täytyisi olla tällä ecohypetykselläkin!
Itse kuuntelen kutosen murinaa mieluiten muualta kuin kaiuttimista, mutta nämähän ovat toki näitä makuasioita.
Vastavetona tälle kaikelle vouhottamiselle alan kasvattamaan omaa hiilijalanjälkeäni ja aloitan sen jättämällä autoni yöksi käymään. Tuen samalla valtiontaloutta polttoaineverojen muodossa ja pidän pihapiirini harakat lämpiminä..😂

Lainaus käyttäjältä: Visa - 11.10.16 - klo:19:59
Hei pientä peruskoulun fysiikkaa kehiin. 13 ampeeria aika mitätön virta. Esimerkiksi meidän talon 3x25A liittymästä yöllä lataisi 6 autoa samaan aikaan.

Sähköoppi ei mene kyllä ihan alakoulun kertomustaulun mukaan. Jos sähkötaulussa on 25A sulakkeet, niin kolmea autoa pystyisi lataamaan, vaan silloinkaan ei saa olla kovin paljon muuta kulutusta (valot, jääkaapit, telkkarit, tiskikoneet, saunan kiukaasta puhumattakaan.)

Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 11.10.16 - klo:20:30
Sähköoppi ei mene kyllä ihan alakoulun kertomustaulun mukaan. Jos sähkötaulussa on 25A sulakkeet, niin kolmea autoa pystyisi lataamaan, vaan silloinkaan ei saa olla kovin paljon muuta kulutusta (valot, jääkaapit, telkkarit, tiskikoneet, saunan kiukaasta puhumattakaan.)

Meillä ei saunota tai tiskata öisin. Valotkin on pois päältä. Ilmanvaihtokone toki vie pari sataa wattia joka pitää ottaa huomioon.

Mitä tapahtuu kun sähköautolla joutuu isoon kolariin? Voi tulla pieni oikosulku ja tulipalo. Onko näitä testailtu kolaritesteissä

Tuo tekniikka kun tuppaa kehittymään aika huimaa vauhtia, joku tietokonekin 3v ikäisenä on jo ikäloppu, lähes arvoton "romu" vaikka ihan hyvin voi vielä toimiakin. Akkutekniikassa tulee koko ajan vain tehokkaampia, kevyempiä ja pienempiä akkuja tuossa ajassa vaikka kuinka monta sukupolvea. No mitenkäs sitten luulet sille nyt hankkimallesi sähköautolle käyvän, sinisilmäisenäkö kuvittelet edes 50% siitä vielä 3v kuluttua vaihdossa saavasi, hah! Toki jos on mahis pelata toisten rahoilla, niin näitä ei tarvitse juuri pohtia, vaan jos yksityisenä pitäisi tuollainen ostaa, niin aika harva sitä enää mitään Teslaa katselee, haaveilee niistä korkeintaan Leaf perseensä alla ;D

Voisiko akut standardoida vähän samall tavalla kun polttoine nykyään? Silloin akkuja voisi vaihtaa akkuasemilla samaan tapaan kuin kaasupyttyjä. Ei oliis latauksen kanssa ongelmia.

Lainaus käyttäjältä: HiTecci - 11.10.16 - klo:20:53
. No mitenkäs sitten luulet sille nyt hankkimallesi sähköautolle käyvän, sinisilmäisenäkö kuvittelet edes 50% siitä vielä 3v kuluttua vaihdossa saavasi, hah! Toki jos on mahis pelata toisten rahoilla, niin näitä ei tarvitse juuri pohtia, vaan jos yksityisenä pitäisi tuollainen ostaa, niin aika harva sitä enää mitään Teslaa katselee, haaveilee niistä korkeintaan Leaf perseensä alla ;D

Uutena ostetun tsi koneisen volkkarin arvosta muuten suli KAHDESSA vuodessa lähes 50%.

Eipä taida auto olla hyvä sijoitus oli merkki mikä vaan  ;D

Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 11.10.16 - klo:20:30
Sähköoppi ei mene kyllä ihan alakoulun kertomustaulun mukaan. Jos sähkötaulussa on 25A sulakkeet, niin kolmea autoa pystyisi lataamaan, vaan silloinkaan ei saa olla kovin paljon muuta kulutusta (valot, jääkaapit, telkkarit, tiskikoneet, saunan kiukaasta puhumattakaan.)

Aukaisetko vähän tuota kaavaa jolla päädyit tuohon tulokseen? �,,kkiseltään en nyt pääse ollenkaan jyvälle siitä miksei 75A kapasiteetilla nollaa vasten pystytä hoitamaan 6x13A = 78A kuormaa nollaa vasten (no ei oikeasti pitkäaikaisesti voidakaan, mutta hetkellisesti kyllä.) Vai tarkoitatko sanoa että tuo lataustapahtuma on hyvin kapasitiivista/induktiivista jolloin loisvirta nousee isoon osaan?

Sulakkeet (tai johdonsuojakatkaisijat) ei räjähdä heti käsiin jos mennään parilla sadalla watilla yli rajan, nopea googlaus kertoo perus automaattien napsahtavan noin 3 tunnin kuluessa kun ylikuormaa on 1,13x nimellisvirtaan nähden.

Alkuperäispartikkeli:

http://www.spiegel.de/auto/aktuell/bundeslaender-wollen-benzin-und-dieselautos-ab-2030-verbieten-a-1115671.html (http://www.spiegel.de/auto/aktuell/bundeslaender-wollen-benzin-und-dieselautos-ab-2030-verbieten-a-1115671.html)

Ab 2030 Bundesländer wollen Benzin- und Dieselautos verbieten
Der Bundesrat verlangt nach SPIEGEL-Informationen das Aus für Diesel- und Benzinautos. Schon in 14 Jahren sollen nur noch emissionsfreie Fahrzeuge eine Zulassung erhalten.

Die Bundesländer wollen nach SPIEGEL-Informationen ab 2030 keine Benzin- und Dieselautos mehr neu zulassen. Das geht aus einem Beschluss hervor, den der Bundesrat in seiner jüngsten Sitzung gefasst hat. Damit befürworten sowohl SPD- als auch unionsregierte Länder ein entsprechendes Verbot. (Diese Meldung stammt aus dem SPIEGEL)

In dem Beschluss wird die EU-Kommission aufgefordert, "die bisherigen Steuer- und Abgabenpraktiken der Mitgliedstaaten auf ihre Wirksamkeit hinsichtlich der Förderung emissionsfreier Mobilität auszuwerten..., damit spätestens ab dem Jahr 2030 unionsweit nur noch emissionsfreie Pkw zugelassen werden".

Die Grünen begrüßen die Entscheidung, wundern sich allerdings auch. "Wenn wir das Pariser Klimaabkommen ernst nehmen, dürfen nach 2030 keine Verbrennungsmotoren mehr neu auf die Straße", sagt Oliver Krischer, Fraktionsvize im Bundestag. "Das hat der Bundesrat parteiübergreifend so beschlossen, und es ist richtig. Da erstaunt es schon, wenn Union und SPD sich kurz darauf darüber echauffieren,wenn Grüne die Umsetzung einfordern."

Um das Klimaabkommen zu erfüllen, sollen die deutschen CO2-Emissionen bis 2050 um bis zu 95 Prozent gesenkt werden. Eine Maßnahme ist dabei die Förderung der Elektromobilität - allerdings bislang mit bescheidenem Erfolg. Auch eine Kaufprämie hat noch nicht den gewünschten Anschub gebracht.

En nyt lähde kääntämään tätä. Pariisin ilmastosopparin täyttäminen kummittelee taustalla. :(

Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 11.10.16 - klo:21:08
Aukaisetko vähän tuota kaavaa jolla päädyit tuohon tulokseen? �,,kkiseltään en nyt pääse ollenkaan jyvälle siitä miksei 75A kapasiteetilla nollaa vasten pystytä hoitamaan 6x13A = 78A kuormaa nollaa vasten

3x25A tarkoittaa, että jokaisessa kolmessa vaiheessa on 25A sulake (tai suoja-automaatti). Tämä tarkoittaa siis, että yhdestä vaiheesta voidaan ottaa maksimissan tuo 25A. Jos yksi lataus ottaa 13A, niin vaihetta kohti reserviä on 12A. Ja jos talossa/kämpässä on muutakin kulutusta, niin niille täytyy jättää reserviä. On totta, että suojat eivät välttämättä laukea lyhytaikaisesta kuormituksesta, mutta jos pohjana on tuntikaupalla  jatkuva kulutus (kuten akun varaus yleensä on), niin se lämmittää ylikuormasuojaa jo valmiiksi, jolloin joku laite käynnistessään saattaa aiheuttaa sellaisen virtapiikin, että sulake laukeaa. Kuuden auton varaaminen yhtäaikaa on kyllä käytännössä mahdotonta.

Edit: se, kuinka kapasitiivista tai induktiivista virta on, riippuu laturin teknisestä toteutuksesta. Näistä minulla ei ole käytännön tietoa.

Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 11.10.16 - klo:21:22
3x25A tarkoittaa, että jokaisessa kolmessa vaiheessa on 25A sulake (tai suoja-automaatti). Tämä tarkoittaa siis, että yhdestä vaiheesta voidaan ottaa maksimissan tuo 25A. Jos yksi lataus ottaa 13A, niin vaihetta kohti reserviä on 12A. Ja jos talossa/kämpässä on muutakin kulutusta, niin niille täytyy jättää reserviä. On totta, että suojat eivät välttämättä laukea lyhytaikaisesta kuormituksesta, mutta jos pohjana on tuntikaupalla  jatkuva kulutus (kuten akun varaus yleensä on), niin se lämmittää ylikuormasuojaa jo valmiiksi, jolloin joku laite käynnistessään saattaa aiheuttaa sellaisen virtapiikin, että sulake laukeaa. Kuuden auton varaaminen yhtäaikaa on kyllä käytännössä mahdotonta.

Hienoa tässä sähköautohommassa on tekniikka. Esimerkiksi käytössä olevalla kaapelilla voi säätää latausvirtaa 1A välein 1-16A. Eli jos alkaa ahdistamaan niin ottaa vähän virtaa pois. Latauksen voi myös autosta ajastaa.

Itse olen huomannut tuon 13A sopivaksi, ei lämmitä kaapeleita liikaa (ei mene energiaa hukkaan).
10A virta kyllä riittäisi hyvin yön yli latauksessa.

Lainaus käyttäjältä: skriko - 11.10.16 - klo:16:49
Eihän meillä jotka vannovat polttomoottorin nimeen mitään hätää ole. Kyllähän autojen valmistus ja vienti muualle kuitenkin jatkuu. Toivottavasti silloin tai aikaisemmin meidän viherpiipittäjät eivät keksi samaa kieltoa ja idioottihallitus sitten hyväksyy kiellon.
No onneksi ei tarvitse koskaan ostaa tuollaista sähköautoa. :D :D :D

Siis mitä hienoa polttomoottorissa on? Sähkömoottorihan on tuntumansa suhteen täysin ylivoiman verrattuna polttomoottoriin, joka on alhaisilla kierroksilla vailla voimaa ja aina ensin keräilee itseään tovin silloin kun tehonsäädin polkaistaan tulipeltiä vasten.

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 11.10.16 - klo:21:28
Siis mitä hienoa polttomoottorissa on? Sähkömoottorihan on tuntumansa suhteen täysin ylivoiman verrattuna polttomoottoriin, joka on alhaisilla kierroksilla vailla voimaa ja aina ensin keräilee itseään tovin silloin kun tehonsäädin polkaistaan tulipeltiä vasten.

Näimpä.

Käykääpä tässä ketjussa kommentoineet kokeilemassa sähköautoa. Koeajon jälkeen ainakin itselläni kiinnostus bensa-autoilua kohtaan lopahti täysin. Leaf on täydellinen "kaupunkisleeper". Ensimmäisellä 50 metrillä on nopeampi kuin 80% bensa-autoista?

Lainaus käyttäjältä: Visa - 11.10.16 - klo:21:28
Hienoa tässä sähköautohommassa on tekniikka. Esimerkiksi käytössä olevalla kaapelilla voi säätää latausvirtaa 1A välein 1-16A. Eli jos alkaa ahdistamaan niin ottaa vähän virtaa pois. Latauksen voi myös autosta ajastaa.

Itse olen huomannut tuon 13A sopivaksi, ei lämmitä kaapeleita liikaa (ei mene energiaa hukkaan).
10A virta kyllä riittäisi hyvin yön yli latauksessa.

Niin hienoa se tekniikka ei kuitenkaan liene, että se itse säätäisi virtaa pienemmälle, jos muut käyttäjät sattuvat tarvitsevat tehoa?

Lainaus käyttäjältä: HiTecci - 11.10.16 - klo:20:53
Tuo tekniikka kun tuppaa kehittymään aika huimaa vauhtia, joku tietokonekin 3v ikäisenä on jo ikäloppu, lähes arvoton "romu" vaikka ihan hyvin voi vielä toimiakin. Akkutekniikassa tulee koko ajan vain tehokkaampia, kevyempiä ja pienempiä akkuja tuossa ajassa vaikka kuinka monta sukupolvea. No mitenkäs sitten luulet sille nyt hankkimallesi sähköautolle käyvän, sinisilmäisenäkö kuvittelet edes 50% siitä vielä 3v kuluttua vaihdossa saavasi, hah! Toki jos on mahis pelata toisten rahoilla, niin näitä ei tarvitse juuri pohtia, vaan jos yksityisenä pitäisi tuollainen ostaa, niin aika harva sitä enää mitään Teslaa katselee, haaveilee niistä korkeintaan Leaf perseensä alla ;D

Teslat säilyttävät arvonsa näemmä paremmin kuin hyvin, kannattaisi varmaan ostaa jos pätäkkää riittää. Parivuotiaista S85:sista pyydetään nettiautossa lähes 90.000�,� kun uuden vastaavanlaisen (S75) faceliftin saa 89.700 eurolla 8)

Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 11.10.16 - klo:21:34
Niin hienoa se tekniikka ei kuitenkaan liene, että se itse säätäisi virtaa pienemmälle, jos muut käyttäjät sattuvat tarvitsevat tehoa?

1000eur sijoituksella latausasemaan ja pariin palikkaan pitäis onnistua tuokin.
Vielä itsellä vähän pohdinnassa kun ei vielä ole ollut tarvetta.

Taloyhtiön parkkipaikkojen johdot näkyvät olevan monelle ylitsepääsemätön este ajatella positiivisesti sähköautojen mahdollisuuksista. Sama tyyppi istuu lauantaina naapureiden kera omissa sähkösaunoissa 9kw kiuas lämmittämässä HK-sinistä kivillä.

Todellisuudessa taloyhtiöissä on jo nyt melkoisen hevit sähkösysteemit olemassa ja älyratkaisujen kehittyessä älykäs sähkön jakaminen tulee helpottumaan. Eikä mikään estä taloyhtiötä parantamasta yhteyksiä seuraavan 17v aikana.

Itse pidän aika mahdottomana ajatusta, että 2030 olisin itse etsimässä uutta autoa polttomoottoriratkaisusta. Itsellä alkaa olla jo nyt siinä ja siinä, että voisin valita mitään muuta kuin hybridiä tai täyssähköautoa seuraavaksi valinnaksi, kun se parin vuoden päästä on edessä. Vuoden sisällä pääsisin itse Suomen ja Espanjan asuntojen välin jo Teslalla läpi helposti (Teslan hintaluokka vaan vielä väärä). Ainakin dieselin miettiminen aiheuttaa omassa päässä jo ristiriitaisia fiiliksiä asian järkevyydestä, liian monimutkaiseksi on jo mielestäni mennyt päästöjen kanssa taistelu.

Lainaus käyttäjältä: Visa - 11.10.16 - klo:19:59
Hei pientä peruskoulun fysiikkaa kehiin. 13 ampeeria aika mitätön virta. Esimerkiksi meidän talon 3x25A liittymästä yöllä lataisi 6 autoa samaan aikaan. Mikäpä estää töpselien laittoa kaupungin keskustaan (vaikka sitten Kolmannelle linjalle)?

Eihän tuolla 25A sulakkeella pysty lataamaan edes kahta Teslaa.

Lainaus käyttäjältä: HiTecci - 11.10.16 - klo:20:53
No mitenkäs sitten luulet sille nyt hankkimallesi sähköautolle käyvän, sinisilmäisenäkö kuvittelet edes 50% siitä vielä 3v kuluttua vaihdossa saavasi, hah!

Lienisi varmaan paikallaan tutustua vaikkapa käytettyjen Teslojen hintoihin ihan maailmanlaajuisesti ennenkuin kirjoittaa ihan pelkkää potaskaa. Juuri mitkään automallit urheiluauto valmistajien erikoismalleja (Cayman GT4, 911 GT3 RS noin esimerkiksi) lukuunottamatta eivät säilytä arvoaan Teslan Model S:n veroisesti. Ainakin tällä hetkellä kysyntä tuntuu ylittävän tarjonnan joka pitää käytettyjen hinnat korkealla.

Eihän tuo Saksan homma mikään selvä ole, kaikkea muuta. Ennenkuin parlamentti tuosta päättää niin voisin olettaa autonvalmistajien lobbaavan ankarasti. Kuten myös öljyteollisuuden... Toisaalta, jos tuo menee läpi niin sähköautojen kehitys tulee varmasti nopeutumaan. "Pakko on paras muusa" niinkuin vanha sanonta kuuluu. ;)

Teslan hinnan säilymistä on aika turha tuijottaa. Kyseessä on kuitenkin luksustuote, johon harvalla on täällä varaa. Lähemmäs totuutta päästään nissan leafilla. Uusi maksaa noin 40000e ja 2013 mallisista pyydetään 23000e luokkaa.

Minun mielestä valitettavan väärässä kun toistetaan yhtään miettimättä "Pakko on paras muusa". En siis ole samaa mieltä.

Lainaus käyttäjältä: Visa - 11.10.16 - klo:21:04
Uutena ostetun tsi koneisen volkkarin arvosta muuten suli KAHDESSA vuodessa lähes 50%.

Tuo on kyllä tuossa hintaluokassa todella paljon. Sanoisin, että hieman kusetuksen makua, jos näin on käynyt. Tai sitten tässä ei ollut ihan kaikki.

Paljoko Leafista sulaa samassa ajassa / samoilla kilometreillä?

---
Mun pointti edelleen on se, että 100% sähköautoilun tiellä on vielä ratkaistavia ongelmia. Se käy varmasti joillekin henkilöille jonkun aikaa, mutta ei kaikille kaiken aikaa. Päinvastoin kuin fossiilisilla kulkevat. Tokihan valtiovalta voi mahtikäskyllä määrätä 5x100 A syötöt joka taloon samaan tyyliin kun hoidettiin teollisuustason jätevedenpuhdistamot joka niemeen ja notkoon ja mummon mökille. Kunnes sitten ei enää hoidettukaan.

Esimerkiksi meidän 6 asunnon rivitaloyhtiössä autokatokset ovat tasan toisessa päässä kuin talon sähkökeskus. Jotta tuonne autokatokselle asti saataisiin kunnolliset syötöt (en tiedä mitkä mötikät on keskuksessa, kun ei ole kiinnostanut), niin se vaatisi kadun auki repimistä ja maakaapelin vetoa. En tiedä moisen kustannuksia, mutta veikkaan, että ollaan siinä kympin luokkaa per asunto + mahdollinen syötön vahvistaminen pääkeskukseen. Näitä ei kuitenkaan sitten as.oy:ssä voi hoitaa sillä pohjalla, että "ei öisin kuitenkaan kukaan sähköä käytä ja sauno". Mitä jos käyttääkin tai saunoo?

Ja mitenkäs sitten niille kakkosautoille se sähkö saadaan? Kun ne seisoo tuossa talon vieressä kadulla? Eikä siinä ole edes jalkakäytävää vaan meidän tontti alkaa heti kadun reunasta. Kaupunkiko asentaa meidän tontille yleiset sähköpistokkeet? Not. Ja mekö saamme asentaa omalle tontillemme tolpat vain taloyhtiön käyttöön (kadulle päin)? Todennäköisesti myös NOT.

---
Miten nämä latausjohdot lukittuvat noissa autoissa? Vai onko tulevaisuudessa suurta hupia baarista tullessa nyppiä johdot irti?

Tuo Saksan hanke pelkillä polttomoottoreilla toimivien henkilöautojen myynnin kieltämiseksi on melko iso kuvio. Tämä hanke on kuitenkin vain yksi osa siitä, mitä on tulossa. Muutos tulee, se on varmaa, mutta, miten ja milloin,onkin sitten toinen juttu.
Sähköön, vaihtoehtoisiin polttoaineisiin, vetyyn ja eri yhdistelmiin siirrytään väistämättä.
Diesel jää suurempien ajoneuvojen polttoaineeksi vielä pitkään.
Saksassakin tullaan valmistamaan vielä polttomoottoriautoja muille maailman markkinoille, vaikka uusia ei Saksassa saisi rekisteröityäkään.
Ihan sama, onko uusi ratkaisu sitten vety vai sähkö on jakelulogistiikassa ( lataus, tankkaus jne) vielä haastetta.
Esimerkkinä Norjassa nopeasti tapahtunut muutos, siellä on kaupungeissa jo vaikeampaa myydä dieselautoja, niitä ostavat lähinnä ne, jotka tarvitsevat vahvaa vetoautoa tai joilla on mökki kauempana kaupungista. Muutosta on vauhdittanut siellävaltion tukitoimenpiteet.
Ihmiset ostavat yhä enemmän joko bensa-autoja tai sitten hybridejä ja sähköautoja.

Lainaus käyttäjältä: Cyclic Stig - 12.10.16 - klo:03:11
Lienisi varmaan paikallaan tutustua vaikkapa käytettyjen Teslojen hintoihin ihan maailmanlaajuisesti ennenkuin kirjoittaa ihan pelkkää potaskaa. Juuri mitkään automallit urheiluauto valmistajien erikoismalleja (Cayman GT4, 911 GT3 RS noin esimerkiksi) lukuunottamatta eivät säilytä arvoaan Teslan Model S:n veroisesti. Ainakin tällä hetkellä kysyntä tuntuu ylittävän tarjonnan joka pitää käytettyjen hinnat korkealla.

Aika mielenkiintoisesti kirjoitettu kun samaan kappaleeseen tunkee niin moitteen kuin syynkin miksi tilanne on noin tällä hetkellä ;D Markkinatalouden lait kun toimivat ja tuotteelle on enempi kysyntää kuin tarjontaa, niin nouseehan ne hinnat. Teslallakin lienee tällä hetkellä melkoiset jonot ja joillakin nyt vain sattuu olemaan jonkin sortin mukamas kiire saada se perseensä alle ja näin maksavat käytetyistä lähelle, tai jotkut jopa hieman yli uuden hinnan = kyseessä on siis ihan puhtaasti väliaikainen markkinavääristymä joka kyllä aikanaan korjautuu 8)

Mutta ajatellaanpas tilannetta että olet juuri esim. vuosi sitten hommannut sähköauton jolla on toimintamatkaa esim. 300km. Tänään tulee myyntiin tuon saman auton facelift, mutta 2x tehokkaammalla akulla ja myyntihintakin on karvan jopa alle mitä itse tuosta omastasi aikanaan maksoit, onhan se tekniikan sarjatuotanto painanut hintoja alas jo kautta linjan. Ja kuinkakohan helppoa luulet tuon oman autosi jälleenmyynnin käytettynä nyt olevan? Ihanko tosissasi luulet saavasi siitä vielä kovinkin suuren hyvityshinnan? Vielä vuosi eteenpäin ja autosta tulee uusi malli, mutta nyt 4x akkukapasiteetilla, jne. Juu, tilanne on hieman fiktiivinen, mutta valitettavasti aikalailla täyttä faktaa monellekin sähköauton ostajalle tässä tulevina lähivuosina :-\

Lainaus käyttäjältä: mremonen - 12.10.16 - klo:08:08
Esimerkiksi meidän 6 asunnon rivitaloyhtiössä autokatokset ovat tasan toisessa päässä kuin talon sähkökeskus. Jotta tuonne autokatokselle asti saataisiin kunnolliset syötöt (en tiedä mitkä mötikät on keskuksessa, kun ei ole kiinnostanut), niin se vaatisi kadun auki repimistä ja maakaapelin vetoa. En tiedä moisen kustannuksia, mutta veikkaan, että ollaan siinä kympin luokkaa per asunto + mahdollinen syötön vahvistaminen pääkeskukseen. Näitä ei kuitenkaan sitten as.oy:ssä voi hoitaa sillä pohjalla, että "ei öisin kuitenkaan kukaan sähköä käytä ja sauno". Mitä jos käyttääkin tai saunoo?

Ja mitenkäs sitten niille kakkosautoille se sähkö saadaan? Kun ne seisoo tuossa talon vieressä kadulla? Eikä siinä ole edes jalkakäytävää vaan meidän tontti alkaa heti kadun reunasta. Kaupunkiko asentaa meidän tontille yleiset sähköpistokkeet? Not. Ja mekö saamme asentaa omalle tontillemme tolpat vain taloyhtiön käyttöön (kadulle päin)? Todennäköisesti myös NOT.

Kun ja jos jokainen taloyhtiö teetättää nämä latauspisteiden urakat erikseen, niin eihän se mitään halpaa ole. Vanhemmissa kiinteistöissä voi myös joutua uusimaan ns. nousujohdon/t (ts. se paksu kaapeli josta talon söhkö tulee "sisään"). Kun verkon kuormitus kasvaa, voi parhaassa tapauksessa söhkön jakeluverkkoa hallinnoima yhtiö joutua lisäksi uusimaan jakelumuuntajankin.

Suuressa kerrostalossa voi helposti olla 100-200 autopaikkaa, monessa on kaupungissa yhteinen naapuritaloyhtiön kanssa.
Siinähän saa kaivaa joka 2. kadun auki, jotta saa vedettyä vahvemmat touvit.  :o

BTW. Millä muuten söhköauto ladataan esim. maaseudulla 36h söhkökatkon aikana ? Generaattorillako ?

Lainaus käyttäjältä: esko - 12.10.16 - klo:08:15
Esimerkkinä Norjassa nopeasti tapahtunut muutos, siellä on kaupungeissa jo vaikeampaa myydä dieselautoja, niitä ostavat lähinnä ne, jotka tarvitsevat vahvaa vetoautoa tai joilla on mökki kauempana kaupungista. Muutosta on vauhdittanut siellävaltion tukitoimenpiteet.
Ihmiset ostavat yhä enemmän joko bensa-autoja tai sitten hybridejä ja sähköautoja.

Norgessa on sähköautoilua tuettu mm. verotuksella niin paljon, että esim. Oslossa ei aina tahdo löytyä vapaata latauspaikkaa ja bussikaistatkin alkavat täyttyä söhköautoista. Niin, ja Norjassa söhköä (vesivoimalla tuotettua) riittää vientiinkin saakka.

OT: IMO bensiini on öljynjalostuksen sivutuote kuten kaasukin (jota keski-Euroopassa käytetään paljon mm. talojen lämmitykseen) . Kun bensiinikäyttöiset autot vähitellen katoavat, niin työnnetäänkö ylijääämät USA:han ja kehitysmaihin .... ?  :o

Lainaus käyttäjältä: Statisti - 12.10.16 - klo:06:14
Teslan hinnan säilymistä on aika turha tuijottaa. Kyseessä on kuitenkin luksustuote, johon harvalla on täällä varaa. Lähemmäs totuutta päästään nissan leafilla. Uusi maksaa noin 40000e ja 2013 mallisista pyydetään 23000e luokkaa.

Uuden ajamattoman 30kwh akulla olevan Leafin ilman vaihtoautoa saa reilulla 35k eur. Pitäähän tämä hinnan paremmin kuin volkkari?

Ja tässä keskustelussa lataamisessa ihmiset tuntuu olevan ihan jumissa autojen latureiden maksimivirtojen kanssa.

Kuka esimerkiksi ajaa Teslalla (pl taksimiehet tai muuten autossa istumisesta pitätävät) niin paljon että tarvitsisi latailla täydellä 11-22kw teholla koko yö? esimerkiksi Leafin laturista minulla yön latauksessa käytössä vain alle puolet tehosta. Ei tarvitse mitään muutoksia kodin sähköverkkoon. Taloyhtiön tolpastakin sähkön saisi ilman kummempia muutoksia (kello tietenkin pitäs ottaa pois)

Auton tehokas laturi on toki esimerkiksi kaupassa käydessä kiva kun sähköä ehtii ladata enemmän

Lainaus käyttäjältä: HiTecci - 12.10.16 - klo:08:20

Mutta ajatellaanpas tilannetta että olet juuri esim. vuosi sitten hommannut sähköauton jolla on toimintamatkaa esim. 300km. Tänään tulee myyntiin tuon saman auton facelift, mutta 2x tehokkaammalla akulla ja myyntihintakin on karvan jopa alle mitä itse tuosta omastasi aikanaan maksoit, onhan se tekniikan sarjatuotanto painanut hintoja alas jo kautta linjan. Ja kuinkakohan helppoa luulet tuon oman autosi jälleenmyynnin käytettynä nyt olevan? Ihanko tosissasi luulet saavasi siitä vielä kovinkin suuren hyvityshinnan? Vielä vuosi eteenpäin ja autosta tulee uusi malli, mutta nyt 4x akkukapasiteetilla, jne. Juu, tilanne on hieman fiktiivinen, mutta valitettavasti aikalailla täyttä faktaa monellekin sähköauton ostajalle tässä tulevina lähivuosina :-\

Tämä on juurikin näin. Pikkaisen on optimismia ilmassa jos joku kuvittelee että muutaman vuoden vanhojen sähköautojen hinnat pysyvät korkeina tulevaisuudessa. Kyllä on maailma eri paikka viiden vuoden päästä. Silloin kukaan ei Suomessa maksa 3 vuotta vanhasta Leafista 23.000 euroa. Hyvä jos uusikaan maksaa tuon vertaa.

Suurin arvonalenema on ehdottomasti Think Cityssa. Muutama vuosi sitten maksoi uutena saman kuin e-mersu, mutta nyt niistä pyydetään 7-10k�,� silloin harvoin kun joku tulee myyntiin.

Mä en vieläkään ymmärrä miten tuon jälleenmyyntiä yritettiin kai ihan vakavissaan suomessakin. Tätä nyt voi pitää toki ihana omana lukunaan, enkä ole vertaamassa sitä "oikeisiin" sähköautoihin.

http://tekniikanmaailma.fi/autot/koeajot/tm-koeajo-think-city (http://tekniikanmaailma.fi/autot/koeajot/tm-koeajo-think-city)

Anteeksi mutta minä en ymmärrä tätä sähköhypetystä. En sitten yhtään.

Sähkö ei tule pistorasiasta (Kuten ituhipit luulevat), vaan se pitää tuottaa jollain. Otan nopesti esimerkkinä Saksan vuonna 2014 "Ydinvoimatuotannon vähennyttyä maa luottaa entistä enemmän päästöjä tuottavaan hiilivoimaan, jonka osuus energiantuotannosta oli viime vuonna 45 prosenttia.". Ajat ekologisesti teslalla, mutta sähkö tuotetaan kivihiililellä  :'( :'( :'(. Kunnon kaksinaismoralismia.

Ja sitten tämä akkuteknologia. Joku hehkutti, että se kehittyy kokoajan, mutta taaskaan ituhipit eivät muista, että kun noita raaka-aineita kaivetaan, jalostetaan ja kuljetaan niin siitäkin on seurauksia mm. luonnolle (Esimerkkinä Topgear M3 bmw vs Toyota prius ja kumpi on ekologisempi).

Kaiken tämänkin takana on hirveä lobbaus ja itse en ymmärrä miksi vetyautoja ei kehitetä. Toisaalta Saksalaiset ovat olleet sähköautoissakin paskat housuissa joten nyt ilmeisesti ihan valtiotasolta yritetaan vauhdittaa muutosta. En ymmärtänyt tuota ydinenergiasta luopumistakaan, mutta ituhipit saivat mitä halusivat. Kivihiilihän on puhtaampaa  :'( :'( :'(.

Ei mun mielestä sähköautoasiassa olekaan kysymys päästöistä. Joka tapauksessahan maan alta ylös pumpattu öljy poltetaan jossain; jos ei Euroopassa niin sitten jossain muualla.

Paikalliset päästöt on asia erikseen. Kaupunki-ilma kyllä paranee kun hiili poltetaan voimalassa kaupungin ulkopuolella eikä bensamoottoreissa kaduilla.

Enemmän ärsyttää rahan älytön rahan kaataminen öljymaihin.
Sähköä kuitenkin voidaan tuottaa omassa maassa vedestä tai tuulesta tai (ainakin osin) omista raaka-aineista.

Lainaus käyttäjältä: Visa - 12.10.16 - klo:10:08
Paikalliset päästöt on asia erikseen. Kaupunki-ilma kyllä paranee kun hiili poltetaan voimalassa kaupungin ulkopuolella eikä bensamoottoreissa kaduilla.

Ja ne saasteet tuotetaan tällöin keskitetysti siellä voimalassa, jolloin niiden putsaaminenkin on helpompaa paremmin tuloksin kuin miljoonassa autossa erikseen 8)

Lainaus käyttäjältä: Visa - 12.10.16 - klo:10:08
Ei mun mielestä sähköautoasiassa olekaan kysymys päästöistä. Joka tapauksessahan maan alta ylös pumpattu öljy poltetaan jossain; jos ei Euroopassa niin sitten jossain muualla.

Paikalliset päästöt on asia erikseen. Kaupunki-ilma kyllä paranee kun hiili poltetaan voimalassa kaupungin ulkopuolella eikä bensamoottoreissa kaduilla.

Enemmän ärsyttää rahan älytön rahan kaataminen öljymaihin.
Sähköä kuitenkin voidaan tuottaa omassa maassa vedestä tai tuulesta tai (ainakin osin) omista raaka-aineista.

Vuoden tuon "melkein" vieressä asuneena voin sanoa, että puhdasta oli ilma.
https://en.wikipedia.org/wiki/Kosovo_A_Power_Station

Ja meillähän vielä maksetaan hamaan tappiin saakka tuulitukia josta Saksa on jo luopumassa. Aurinkoenergian vielä ymmärrän, mutta piikkienergia ei lohduta, koska energian tarve on säännöllistä jolloin tarvitaan: Ydinenergiaa, vesienergiaa, turvenergiaa tai vastaavaa jota vuoden tuottaa 24/7/365 riippumatta siitä tuuleeko tai paistaako aurinko.

Ja kyllä olen samaa mieltä, että tarpeeksi ei ole pohdittu bensa-autojen/dieselautojen uudistamista ja sitähän lobbaajat haluavat.

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 12.10.16 - klo:09:55
Anteeksi mutta minä en ymmärrä tätä sähköhypetystä. En sitten yhtään.

Sähkö ei tule pistorasiasta (Kuten ituhipit luulevat), vaan se pitää tuottaa jollain. Otan nopesti esimerkkinä Saksan vuonna 2014 "Ydinvoimatuotannon vähennyttyä maa luottaa entistä enemmän päästöjä tuottavaan hiilivoimaan, jonka osuus energiantuotannosta oli viime vuonna 45 prosenttia.". Ajat ekologisesti teslalla, mutta sähkö tuotetaan kivihiililellä  :'( :'( :'(. Kunnon kaksinaismoralismia.

Ja sitten tämä akkuteknologia. Joku hehkutti, että se kehittyy kokoajan, mutta taaskaan ituhipit eivät muista, että kun noita raaka-aineita kaivetaan, jalostetaan ja kuljetaan niin siitäkin on seurauksia mm. luonnolle (Esimerkkinä Topgear M3 bmw vs Toyota prius ja kumpi on ekologisempi).

Kaiken tämänkin takana on hirveä lobbaus ja itse en ymmärrä miksi vetyautoja ei kehitetä. Toisaalta Saksalaiset ovat olleet sähköautoissakin paskat housuissa joten nyt ilmeisesti ihan valtiotasolta yritetaan vauhdittaa muutosta. En ymmärtänyt tuota ydinenergiasta luopumistakaan, mutta ituhipit saivat mitä halusivat. Kivihiilihän on puhtaampaa  :'( :'( :'(.

Hypetystä ei pidäkään hyväksyä, hypetyksen mukaan kun se homma ei loppujen lopuksi kuitenkaan tule menemään.
Maailma kaupungistuu ja kaikista uusista autoista valtaosa myydään kaupunkeihin, toki niitä käytetään muuallakin.
Keskitetyn energiantuotannon ( vaikka pienemmissäkin yksiköissä tuotetun) päästöt on helpompia hallita kuin miljoonien ja taas miljoonien erillisten autojen.
Bensiini on jo pelkästään sen jalostuksen vuoksi järkevämpää polttaa henkilöautoissa kuin diesel. Diesel voitaisiin säästää kokonaan raskaalle liikenteelle. Bensiiniä kuitenkin syntyy sivutuotteena jalostuksessa.
Akkuihin käytetyt maametallit voidaan kierrättää ja niin myös tehdään. Jos hybridiakku joskus vaihdetaan, vanha akku otetaan vaihdossa ja siitä ilmeisesti myös hyvitetään jotain. Akun vaihto töineen näkyy maailmalla maksavan luokkaa 1500,- ( 10 vuoden / 350 000km takuu ainakin Toyotalla)
Jos ja kun otetaan huomioon yllä olevaan viitaten kaupungistuminen ja kaupunkiajot jäänee M3 melko kauas taakse ekologisuudessa ja taloudellisuudessa, en kovin paljon laskisi painoa Top Gearin viihdeohjelman antiin. Vaikka hauska ja suosittu ohjelma onkin ja sitä itsekin seuraan.
Vetyautot tulevat kunhan välivaiheet on käyty ja jakelulogistiikka ja muu tekniikka vielä kehittyy.

Jos kyse olisi maailman parantamisesta niin eiköhän sähköllä matkustettais jo galaxien välillä :D Rahasta tässä varmasti on kyse tässä hoppuilussa, hyyvää bisnestähän tuo on tuoda uus teknologia ja pakottaa muut käyttämään sitä. Vähän niinkuin gps paikantimet autoissa ::)

Vetyautothan ollu mahdollisia jo pitkään, öljyfirmathan noita jarruttelee ja omistaa patentteja ties mimmosiin tekniikoihin.

Minä kyllä periaatteessa voisin kokeilla jotain vaihtoehtoista voimanlähdettä bensa- tai dieselmoottorin tilalle. Ongelma on lähinnä se, etten löydä sellaisia autoihin jotka kiinnostavat. Heitetäänpä tähän esimerkkinä vaikkapa 4-ovisen VW Golfin hinnaston eri mallien lukumäärät:

• bensa 12 mallia
• diesel 7 mallia
• kaasu 2 mallia
• korkeaseosetanoli 1 malli
• hybridi 1 malli
• sähkö 1 malli

Tuossa kiteytyy minusta aika hyvin suurin syy siihen, etten itse ole siirtynyt tai siirtymässä vaihtoehtoisiin voimanlähteisiin.  Ymmärrän toki, että esim. täyssähköisen voimalinjan survominen samaan koriin kuin bensakone on käytännössä aika hankalaa. Se mitä en taas ymmärrä alkuunkaan on, että tuossa listassa on vain yksi ainoa Multifuel-malli. Sehän on käytönnössä normaali TSI-moottori, jossa on kai joku ylimääräinen anturi bensaputkessa ja parempaa materiaalia olevat kumiosat polttoainejärjestelmässä. Miksi ihmeessä siitä pitää tehdä oma mallinsa? Miksei se ole vaihtoehtona kaikkiin konsernin autoihin joihin saa tavallisen TSI-moottorin? Tai ehkä vielä paremmin: miksi tavallisia TSI-koneita yleensä myydään? Nehän voisivat olla kaikki Multifuel-koneita.

^Tällä hetkellä koko tätä sähköautohömppää häiritsee juurikin tuo mallien vähyys. Aika kuitenkin korjaa sen.

Tässäkin ketjussa puhutaan peräkkäisissä viesteissä Nissan Leafista ja Teslan sadan tonnin kilpurista (joka maksaa sata tonnia vain siksi, kun se on 50% subventoitu). Missä muussa ketjussa vertaillaan janan eri päitä tai puhutaan niistä samanarvoisina?

Tällä hetkellä sähköautoissa puuttuu se "Ocu" tai "Avensis", joka olisi todellinen massojen auto.

Lainaus käyttäjältä: Visa - 12.10.16 - klo:09:18
Kuka esimerkiksi ajaa Teslalla (pl taksimiehet tai muuten autossa istumisesta pitätävät) niin paljon että tarvitsisi latailla täydellä 11-22kw teholla koko yö?

Siis eikö kukaan käy koskaan Teslalla vaikka Helsingistä Tampereella ja takaisin saman päivän aikana? Ei kai siihen taksikuskia tarvita.

Ja silti sen pitäisi aamulla olla valmiina ajoon. Nykyisellä pelillä voin ajaa Jyväskylään ja takaisin ja vasta sitten alkaa katselemaan tankkauspaikkaa.

Lainaus käyttäjältä: mremonen - 12.10.16 - klo:12:36
Siis eikö kukaan käy koskaan Teslalla vaikka Helsingistä Tampereella ja takaisin saman päivän aikana? Ei kai siihen taksikuskia tarvita.

Ja silti sen pitäisi aamulla olla valmiina ajoon. Nykyisellä pelillä voin ajaa Jyväskylään ja takaisin ja vasta sitten alkaa katselemaan tankkauspaikkaa.

Jaa ja minkähän takia se Tesla ei sitten olisi yön pienemmän virran latauksen jälkeen valmis? akku ehkä 75% täynnä mutta pääseehän sillä Hämeenlinnaan ja takaisin.

Jos oikeasti tarvitsee käydä Helsingistä Tampereella joka päivä niin silloin tietenkin kannattaa laittaa isompi virta.

Lainaus käyttäjältä: mremonen - 12.10.16 - klo:12:33
Tällä hetkellä sähköautoissa puuttuu se "Ocu" tai "Avensis", joka olisi todellinen massojen auto.

Totta, ensi kesänä kaupoista saatavasta Ampera-e:stä tullee kova luu keskiluokkaan, todellinen toimintasäde noin 400 km ja hinta alle 40k�,�.

Lainaus käyttäjältä: Visa - 12.10.16 - klo:12:59
akku ehkä 75% täynnä mutta pääseehän sillä Hämeenlinnaan ja takaisin.

Myös talvisessa paukkupakkasessa, kun mm. VR ominen sähköajoneuvoineen tunnetusti on jo ongelmissa - ja heillä se ei ole akuista kiinni ;D

Lainaus käyttäjältä: Visa - 12.10.16 - klo:12:59
Jos oikeasti tarvitsee käydä Helsingistä Tampereella joka päivä niin silloin tietenkin kannattaa laittaa isompi virta.

Ja mitäs jos sulake ei kestä? Ensin sanotaan, että kestää kun lataat pienemmällä virralla. Ja sitten sanotaan, että potkua riittää, kun lataat suuremmalla virralla. Sillä mihin ei vehkeet pysty.

Vähän sama leimaa koko keskustelua. Ensin on halpa ja kevyt vehje Leaf ja seuraava onkin sitten Tesla. Pitääkö sähköautoilijan omistaa kaksi autoa ja kaksi asuntoa, jotta saa kaikki tarpeet tyydytettyä? Ja sitten vielä se bensavehje, jos pitää käydä Rovaniemellä tai vetää vene mökille?

Lainaus käyttäjältä: mremonen - 12.10.16 - klo:13:13
Ja mitäs jos sulake ei kestä? Ensin sanotaan, että kestää kun lataat pienemmällä virralla. Ja sitten sanotaan, että potkua riittää, kun lataat suuremmalla virralla. Sillä mihin ei vehkeet pysty.

Uskoisin että tietäisin etukäteen jos työpaikkani olisi Tampereella ja pitäisi sinne ajaa joka päivä. Asiaanhan voi varautua maksamalla muutaman satasen lisää isommasta sähköliittymästä?

Kuinkas sattuikaan silmiini tuota akkujen kehitystä liippaava päivän artikkeli => ostatko wanhan grafiittipohjaisilla litium akuilla varustetun auton, vai odotteletko että tuo 10x kapasiteetin tarjoava pii-pohjainen tulee markkinoille ???

http://www.tekniikkatalous.fi/tiede/tutkimus/uusi-ratkaisu-tehostaa-litiumakkuja-kaytetaan-huokoista-piita-6589933?utm_source=Teta_Uutiskirje&utm_medium=email&utm_campaign=Teta_Uutiskirje (http://www.tekniikkatalous.fi/tiede/tutkimus/uusi-ratkaisu-tehostaa-litiumakkuja-kaytetaan-huokoista-piita-6589933?utm_source=Teta_Uutiskirje&utm_medium=email&utm_campaign=Teta_Uutiskirje)

LainaaPii tarjoaa jopa kymmenen kertaa suuremman teoreettisen kapasiteetin kuin grafiitti. Piin kiderakenne kuitenkin laajenee ja kutistuu jokaisella lataus-käyttö-syklillä, joka johtaa jauhautumiseen ja kapasiteetin vähenemiseen. Kiinalaisen Shangdongin yliopiston tutkijaryhmä on valmistanut huokoisen piin muunnelman, joka kompensoi haittoja.

Huokoisella piimateriaalilla oli tutkimuksen mukaan erinomaiset sähkökemialliset ominaisuudet, joiden kapasiteetti on kolme kertaa parempi kuin grafiitilla ja paljon pidempi pyörimisvakaus kuin kiteisellä piillä.

Lainaus käyttäjältä: Visa - 12.10.16 - klo:13:22
Asiaanhan voi varautua maksamalla muutaman satasen lisää isommasta sähköliittymästä?

Omakotitalossa, jos kapasiteettia riittää, niin onhan se helppo asennuttaa vaikka minkälainen tökkeli autokatokseen. Mutta huonoimmassa tapauksessa se vaatii isomman talojohdon, kenties pääkeskuksen päivittämisen ja kaikkea muuta pientä. Kerrostaloasukkaan tilannetta en osaa kuvitellakaan.

Lainaus käyttäjältä: Visa - 12.10.16 - klo:13:22
Uskoisin että tietäisin etukäteen jos työpaikkani olisi Tampereella ja pitäisi sinne ajaa joka päivä. Asiaanhan voi varautua maksamalla muutaman satasen lisää isommasta sähköliittymästä?

Et ihan oikeasti halua ymmärtää sitä, että kaikki eivät asu omakotitalossa. Ja kaipa se suurempikapasiteettinen sähköliittymäkin tarvitsee jotain muutakin kuin eurojen siirtelyä? Ei se nyt kuitenkaan mikään laajakaistaliittymä ole, jonka kapasiteettia voidaan konfiguroida etäyhteydellä. Tai ainakaan meidän talossa ei sellaista taida olla, että sulakkeet ja johdot muuttuvat, kun nörtti painaa entteriä.

Taidankin tästä soittaa Helenille, että josko etäkonffaisivat mulle takapihalle 3x50 amppeerin liittymän. Panen vielä valokuvan mukaan, että tietävät mihin hiirellä vetävät sen liittimen.

Lainaus käyttäjältä: HiTecci - 12.10.16 - klo:13:30
Kuinkas sattuikaan silmiini tuota akkujen kehitystä liippaava päivän artikkeli => ostatko wanhan grafiittipohjaisilla litium akuilla varustetun auton, vai odotteletko että tuo 10x kapasiteetin tarjoava pii-pohjainen tulee markkinoille ???

Kuten vaikkapa tietokoneiden tai televisioiden ollessa kyseessä, ei kannata koskaan ostaa sitä tämän päivän mallia, vaan odottaa sitä tulevaisuudessa lanseerattavaa parempaa laitetta  ;D

Lainaus käyttäjältä: mremonen - 12.10.16 - klo:13:38
kaipa se suurempikapasiteettinen sähköliittymäkin tarvitsee jotain muutakin kuin eurojen siirtelyä? Ei se nyt kuitenkaan mikään laajakaistaliittymä ole, jonka kapasiteettia voidaan konfiguroida etäyhteydellä. Tai ainakaan meidän talossa ei sellaista taida olla, että sulakkeet ja johdot muuttuvat, kun nörtti painaa entteriä.

Taidankin tästä soittaa Helenille, että josko etäkonffaisivat mulle takapihalle 3x50 amppeerin liittymän. Panen vielä valokuvan mukaan, että tietävät mihin hiirellä vetävät sen liittimen.

;D

Meillä ainakin liittymän kasvattaminen 3x25 -> 3x35A onnistuu ihan vanhanaikaisesti puhelimella. Sittenpä nörtti hyppää autoon ja käy vaihtamassa sulakkeet, kaapelit kyllä kestää. Menisi kuulemma noin viikko.
Vielä ei ole ollut tarvetta kun hyvin riittää tuo pienempi liittymä vielä.

Monelle näyttää olevan vaikea ajatella, että oma autoilu on jatkossa jotain muuta kuin bensan tai tupaöljyn tankkaamista. Autoilufoorumilla kun ollaan niin intoilu on ymmärrettävää, muuten maailma muuttuu kovaa vauhtia. Itseajavat autot ovat nurkan takana, Yber haluaa poistaa kuljettajat kuskin paikalta, Tesla unelmoi autopooleista. Auton omistaminen ei ole jatkossa mikään itseisarvo, auton voi varata käyttöön aina tarpeen mukaan. Näin ollen autoja ei seisoteta kerrostalojen parkkipaikoilla, lataaminen hoidetaan keskitetysti ja automaattisesti.

Vaikka kerrostalossa olisi sata autopaikkaa sähköautoille, niin syöttöä tarvitse mitoittaa maksimin mukaan. Alykäs lataus, muodossa tai toisessa estää äkilliset kuormituspiikit. Sähkön tuottaminen tulee myös muuttumaan, pienaurinkovoimalat talon katolla ja sähköauton akku säätövoimana on varteenotettava mahdollisuus.

Mitä tulee kolariturvallisuuteen, niin sähköautot testataan siinä missä perinteiset kulkuvälineet. Testa on sattuneesta syystä suurennuslasin alla, Model S on osoittautunut hyvin turvalliseksi autoksi. Vetyautot, no haluaisitko itse ajaa Hinderburgilla.  :o Turvallisia nekin varmasti on, mutta vety on aika hankala alkuaine. Lisäksi vetyauto on käytännössä sähköauto, johon sähkö saadaan polttokennolla. Miksei tehdä suoraan sähköautoa, sähkönjakelun infra on jo valmiina...

Litiumia on yli tarpeen, jatkossa kun kierrätys alkaa pyöriä niin osa saadaan sieltä. Uutta, mullistavaa akkuteknologiaa on tarjolla aina säännöllisesti, harva noista kuitenkaan markkinoille päätyy. Teslassa on vaihdettavat akut, lisäksi autot eivät vanhene käsiin koska päivityksiä tulee OTA:na (verkon yli). Tesla Roadsteriin on jo tarjolla päivitettyä akustoa. On enemmän kyse siitä, haluavatko valmistajat myydä vain uutta mallia vai tarjotaanko pitkään elinkaarta.

Lainaus käyttäjältä: Daatta - 12.10.16 - klo:14:00
Auton omistaminen ei ole jatkossa mikään itseisarvo, auton voi varata käyttöön aina tarpeen mukaan. Näin ollen autoja ei seisoteta kerrostalojen parkkipaikoilla, lataaminen hoidetaan keskitetysti ja automaattisesti.

Jotenkin tuntuu joiltain unohtuvan että tätä maailmaa on aika paljon myös kaupunkien ulkopuolella, jopa Suomessa. Ja mitenkäs tämä Masa Maanviljelijä tuosta autopoolista mukamas hyötyy? Lähin naapurikin on useamman km päässä, niin kukapa muu sitä hänen tarvitsemaa autoa mukamas silloin käyttäisi kun hän itse ei sitä tarvitse? Eipä liene oikein kaupallista potentiaaliakaan tuolla ajatuksella harva-asutusalueilla, joskos edes lähiöissäkään ja niitä on tässä maassa paljon! :-\

Lainaus käyttäjältä: Daatta - 12.10.16 - klo:14:00
Vaikka kerrostalossa olisi sata autopaikkaa sähköautoille, niin syöttöä tarvitse mitoittaa maksimin mukaan. Alykäs lataus, muodossa tai toisessa estää äkilliset kuormituspiikit. Sähkön tuottaminen tulee myös muuttumaan, pienaurinkovoimalat talon katolla ja sähköauton akku säätövoimana on varteenotettava mahdollisuus.

Tähän en usko. En ainakaan 50 vuoteen. Ellei akkuteknologia oleellisesti muutu, eikä ihmisten työssäkäymisrutiinit oleellisesti muutu, niin sitä autoa täytyy ladata sillä 10-16 ampeerin virralla läpi koko yön. Jos niitä autoja on sata yhtä aikaa latauksessa, niin kuormitusvirta on tasan 100 x yhden auton ottama virta, siihen ei mitään tasauskertoimia voi soveltaa eikä älykkyydestä ole mitään apua, vaan se syöttö on mitoitettava maksimikuormituksen mukaisesti. Tai- no joo - jos viisi ihmistä sadasta käy vuorotöissä, niin ne voi ladata (omaa ja) auton akkua päivisin.

Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 12.10.16 - klo:14:17
Tähän en usko.

Juu, enkä minä usko niihin autopoolaihin. Ihmisten käyttäytyminen ei oikeasti muutu niin nopeasti. Tai ehkä viidessäkymmenessä vuodessa, mutta en oikein jaksa niistä ajoista enää huolehtia.

Ei kai autopooli riipu, eikä ole koskaan riippunut mistään auton käyttövoimasta. Kaikki tarvittava teknologia ja infrastruktuuri on autopoolien osalta olemassa ja silti autoja ostetaan omaksi.

Ja samaa mieltä älylataamisesta. Se toimii omakotitaloympäristössä ihan samalla tavalla kuin tällä hetkellä jos omakotitalossa on suora sähkölämmitys. Kun mennään saunaan, lämmitys putoaa pois. Toimii tosiaan kun hallaa aiaheutetaan vain itselle, mutta kyllä kerrostalossa tulisi äkkiä poru, jos sähkönsyöttö olisi suunniteltu 80% maksimikuorman pohjalta. Kun naapurin Pekka menisi saunaan, niin meillä kaiveltaisiin kynttilöitä. Millä se älyläaturi tietäisi kuka on seuraavaksi autollaan lähdössä, eli mitä autoa pitäisi priorisoida?

Lainaus käyttäjältä: Visa - 12.10.16 - klo:13:53
Meillä ainakin liittymän kasvattaminen 3x25 -> 3x35A onnistuu ihan vanhanaikaisesti puhelimella.

Tämä kuvastaa aika lailla hyvin tämän keskustelun tasoa. Katsotaan vain omasta kapeasta näkökulmasta ja sen perusteella tehdään kaikkia koskevia yleistyksiä.

Ei paljon auta, vaikka sähköauto olisi kuinka hyvä, jos sillä ei pysty ajamaan kuin liikkeestä kotiin. Sitten se onkin hinattava jos meinaa johonkin päästä.

Lainaus käyttäjältä: HiTecci - 12.10.16 - klo:13:30
Kuinkas sattuikaan silmiini tuota akkujen kehitystä liippaava päivän artikkeli => ostatko wanhan grafiittipohjaisilla litium akuilla varustetun auton, vai odotteletko että tuo 10x kapasiteetin tarjoava pii-pohjainen tulee markkinoille ???

http://www.tekniikkatalous.fi/tiede/tutkimus/uusi-ratkaisu-tehostaa-litiumakkuja-kaytetaan-huokoista-piita-6589933?utm_source=Teta_Uutiskirje&utm_medium=email&utm_campaign=Teta_Uutiskirje (http://www.tekniikkatalous.fi/tiede/tutkimus/uusi-ratkaisu-tehostaa-litiumakkuja-kaytetaan-huokoista-piita-6589933?utm_source=Teta_Uutiskirje&utm_medium=email&utm_campaign=Teta_Uutiskirje)

Näitä vallankumouksellisia akkuteknologian mullistuksia on uutisoitu säännöllisin ajoin ainakin sen aikaa, kun itse olen osannut lukea niistä. Tuosta huolimatta suurimmatkin hypyt näiden vuosien aikana ovat olleet maltillisia ja kehitys on ollut tasaisen hidasta. Jos tuollainen kertaluokkaa energiatiheämpi akku yhtä äkkiä markkinoille tupsahtaa markkinoille, niin se on pelkkää plussaa. Sen jälkeen sähköautoilun isoin haaste on voitettu ja voin siirtyä polttomoottorista kokonaan ylivertaisen sähkömoottorin käskyttäjäksi.

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 12.10.16 - klo:15:00
Näitä vallankumouksellisia akkuteknologian mullistuksia on uutisoitu säännöllisin ajoin ainakin sen aikaa, kun itse olen osannut lukea niistä. Tuosta huolimatta suurimmatkin hypyt näiden vuosien aikana ovat olleet maltillisia ja kehitys on ollut tasaisen hidasta. Jos tuollainen kertaluokkaa energiatiheämpi akku yhtä äkkiä markkinoille tupsahtaa markkinoille, niin se on pelkkää plussaa. Sen jälkeen sähköautoilun isoin haaste on voitettu ja voin siirtyä polttomoottorista kokonaan ylivertaisen sähkömoottorin käskyttäjäksi.

Vielä oleellisempaa tässä akkujen kehityksessä on hinnan lasku

Vielä noin 5 vuotta sitten akun hinta on ollut luokkaa 600 dollaria / kwh kun tällä hetkellä hinnat lienevät jotain 150 dollaria / kwh

Kwh / kg ei ole samassa suhteessa parantunut.

Lainaus käyttäjältä: mremonen - 12.10.16 - klo:12:33

Tässäkin ketjussa puhutaan peräkkäisissä viesteissä Nissan Leafista ja Teslan sadan tonnin kilpurista (joka maksaa sata tonnia vain siksi, kun se on 50% subventoitu).

Miten tuota Teslaa subventoidaan?

Lainaus käyttäjältä: Daatta - 12.10.16 - klo:14:00Miksei tehdä suoraan sähköautoa, sähkönjakelun infra on jo valmiina...

Vetyautolla on etuja. Se mahdollistaa aurinkoenergia varastoinnin ja  siirron pitkiäkin matkoja. Afrikassa aurinkoenergiaa jokaiselle paneelille on tarjolla aurinkoenergiaa notain kolme kertaa enemmän kuin Suomessa. Nuo paneelit voisivat tuottaa tuolla sähköä, jolla vedestä tehtäisiin vetyä, joka laivattaisiin Suomeen. Vetyä on myös sähkön verrattuna ylivoimaisen nopea tankata autoon. Sähköautoon verrattuna myös akkujen tarvitsema metallipino voidaan jättää parempaan käyttöön.

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 12.10.16 - klo:15:04
Miten tuota Teslaa subventoidaan?

Onhan noita juttuja netissä, niiden todenperäisyyttä en pysty kommentoimaan. Mutta yleinen näkemys kai on se, että Musk on aika taitavasti pystynyt hyödyntämään USAn eri osavaltioiden ZEV-tukia. Ei kai siinä mitään pahaa tai laitonta ole, mutta kun ja jos nuo tuet joskus katoavat, niin S-mallia ei Suomessakaan nähdä sadan tonnin hintaluokassa enää. Eiköhän se mene sinne hintaluokkaan, missä muutkin samantehoiset autot tällä hetkellä majailevat. En oikein jaksa uskoa, että sähkömoottoriteknologia on niin paljon halvempaa kuin sata vuotta sarjatuotannolla tehty polttomoottoriteknologia.

Tuossa nyt vaikka yksi artikkeli: http://blog.independent.org/2016/01/28/the-truth-about-tesla-motors/ (http://blog.independent.org/2016/01/28/the-truth-about-tesla-motors/)

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 12.10.16 - klo:09:55
Sähkö ei tule pistorasiasta (Kuten ituhipit luulevat), vaan se pitää tuottaa jollain. Otan nopesti esimerkkinä Saksan vuonna 2014 "Ydinvoimatuotannon vähennyttyä maa luottaa entistä enemmän päästöjä tuottavaan hiilivoimaan, jonka osuus energiantuotannosta oli viime vuonna 45 prosenttia.". Ajat ekologisesti teslalla, mutta sähkö tuotetaan kivihiililellä  :'( :'( :'(. Kunnon kaksinaismoralismia.

(Esimerkkinä Topgear M3 bmw vs Toyota prius ja kumpi on ekologisempi).

Kerrotko millä perusteella väität tuollaista? Saksassa kivihiilen osuus on ollut laskussa jo pitkään, vaikka hiilivoiman alasajovaihe alkaa vasta nyt ja se vähentää vääjämättä hiilen käyttöä selvästi.
https://www.cleanenergywire.org/sites/default/files/styles/lightbox_image/public/images/factsheet/power-mix-factsheet-2-neu.png?itok=Zj_yHrEp (https://www.cleanenergywire.org/sites/default/files/styles/lightbox_image/public/images/factsheet/power-mix-factsheet-2-neu.png?itok=Zj_yHrEp)

Mitä tuo Top Gearin vertailu mielestäsi osoittaa? Toivottavasti et kuvittele M3:n olevan Priusta taloudellisempi.

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 12.10.16 - klo:15:59
Kerrotko millä perusteella väität tuollaista? Saksassa kivihiilen osuus on ollut laskussa jo pitkään, vaikka hiilivoiman alasajovaihe alkaa vasta nyt ja se vähentää vääjämättä hiilen käyttöä selvästi.
https://www.cleanenergywire.org/sites/default/files/styles/lightbox_image/public/images/factsheet/power-mix-factsheet-2-neu.png?itok=Zj_yHrEp (https://www.cleanenergywire.org/sites/default/files/styles/lightbox_image/public/images/factsheet/power-mix-factsheet-2-neu.png?itok=Zj_yHrEp)

Mitenkä minun silmäni eivät tuossa juuri näe laskevaa trendiä? Ydinvoima on laskenut ja kokonaiskulutus kasvanut, sen takia uusiutuvan osuus on kasvanut reilusti. Hiilen kokonaismäärä (hard coal + lignite) aika vakio, toki kokonaiskulutuksen kasvun takia prosenttiosuus laskenut jonkin verran.

Lainaus käyttäjältä: tet - 12.10.16 - klo:16:05
Mitenkä minun silmäni eivät tuossa juuri näe laskevaa trendiä? Ydinvoima on laskenut ja kokonaiskulutus kasvanut, sen takia uusiutuvan osuus on kasvanut reilusti. Hiilen kokonaismäärä (hard coal + lignite) aika vakio, toki kokonaiskulutuksen kasvun takia prosenttiosuus laskenut jonkin verran.

Juuri näin. Hiilen käyttö on laskenut vain hyvin vähän, mutta kokonaistuotannon kasvun vuoksi sen osuus on laskenut. Tämän vuoksi mun mielestä on järjetöntä väittää maan luottavan entistä enemmän hiileen.

Lainaus käyttäjältä: mremonen - 12.10.16 - klo:15:40
...
Tuossa nyt vaikka yksi artikkeli: http://blog.independent.org/2016/01/28/the-truth-about-tesla-motors/ (http://blog.independent.org/2016/01/28/the-truth-about-tesla-motors/)

Onhan nuo huikeita lukuja ja hyvin kuvastaa miten kaikenlainen tukipolitiikka aina lopulta on epäonnistunutta ja normi veromaksajan kannalta epäreilua.

Elon Musk’s three companies, Tesla Motors, SolarCity, and SpaceX, combined have received a staggering $4.9 billion in government support over the past decade.
Tesla is in the business of capturing government subsidies, not making cars that people actually buy.
Every time a Tesla is sold.. average Americans are on the hook for at least $30,000 in federal and state subsidies that go to wealthy Tesla owners.

Kotomainen vihreilyn riemuvoitto on se, kun Suomessa veronmaksajien rahaa lapioidaan miljarditolkulla (mm. poliitikkojen sukulaisten) tuulivoimayhtiöiden taskuun. Eipä ihme, että vaikkapa Tuuliwatin voitto on lähes 67% liikevaihdosta.. yhteisöveroa eivät kuitenkaan maksaneet :) Sattumalta ko. yhtiön liikevoitto on kutakuinkin sama, kuin veromaksajilta lypsetty tukisumma.

Maajussille sähköauton lataaminen ei liene ongelma, kun pihaan tulee riittävän paksusti sähkönsyöttöä. Luulin että tässä puhuttiin kerrostalohelvetin latauksen ongelmista.  ::) Nykyisessä rivitaloasunnossa joutuisi vetämään uuden piuhan autotalliin ja asentamaan alakeskuksen, jotta saisi kolmivaihesyötön laturille. Taloyhtiöillä on monesti negatiivinen asenne latauspaikan järjestämiseen, ohjeistamalla sekin saataneen kuntoon.

En tiedä mutta olen kuullut, että nykynuorisolle auto saati ajokortti ei ole mikään itsestään selvä asia. Puhutaan nyt niistä kaupungeista, jossa liikkuminen onnistuu julkisilla ilman omaa autoa. Pääkaupunkiseudulla autoilusta ja auton omistamisesta on jo tehty tietoisesti hankalaa, eikä se jatkossa paljon helpottune. Työelämän murros kuulostaa nyt kaukaa haetulta (etätyötä ei ole), mutta jatkossa se on vähemmän paikkasidonnaista. Pakkoautoilu työpaikalle tulee toivottavasti vähenemään. Autopoolit ovat vielä kankeita, mutta jatkossa auto tulee hakemaan sinut haluamastasi paikasta, kuljettaa kohteeseen ja palaa itse latauspaikalle tai jatkaa seuraavalle asiakkaalle.

Tesla on onnistunut saamaan hyvät valtion tuet Gigafactorylle, lisäksi samainen valtio subventoi sähköauton hankintaa. Suomesta nuo Teslat ostetaan ihan markkinahintaan (ainakin ilman suomen valtion tukia), autovero on toki pienempi "nollapäästöjen" myötä. Pienempi, muttei olematon.

Vedyn valmistaminen aurinkoenergialla on toki mahdollista, varmasti sitä tullaan hyödyntämään joissain sovelluksissa. Raskaan liikenteen pitää kulkea jatkossakin, siinä missä laivojenkin. Automaattiohjaus tulee mullistamaan nämäkin kuljetusmuodot, kuskia ei enää tarvita niin ei ole lepoaikoja tai miehistöä.

Lainaus käyttäjältä: mremonen - 12.10.16 - klo:14:45
Kun mennään saunaan, lämmitys putoaa pois. Toimii tosiaan kun hallaa aiaheutetaan vain itselle, mutta kyllä kerrostalossa tulisi äkkiä poru, jos sähkönsyöttö olisi suunniteltu 80% maksimikuorman pohjalta. Kun naapurin Pekka menisi saunaan, niin meillä kaiveltaisiin kynttilöitä. Millä se älyläaturi tietäisi kuka on seuraavaksi autollaan lähdössä, eli mitä autoa pitäisi priorisoida?

Joskus 10 vuotta sitten raavin päätä, kun rivarissa oli kaikki patterit pimeänä 30 asteen pakkasella. En osannut yhdistää pattereita ja saunaa toisiinsa, kun sauna oli lämpeämässä. Onneksi on nykyään myös ilmalämpöpumppu.

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 12.10.16 - klo:15:59
Kerrotko millä perusteella väität tuollaista? Saksassa kivihiilen osuus on ollut laskussa jo pitkään, vaikka hiilivoiman alasajovaihe alkaa vasta nyt ja se vähentää vääjämättä hiilen käyttöä selvästi.
https://www.cleanenergywire.org/sites/default/files/styles/lightbox_image/public/images/factsheet/power-mix-factsheet-2-neu.png?itok=Zj_yHrEp (https://www.cleanenergywire.org/sites/default/files/styles/lightbox_image/public/images/factsheet/power-mix-factsheet-2-neu.png?itok=Zj_yHrEp)

Mitä tuo Top Gearin vertailu mielestäsi osoittaa? Toivottavasti et kuvittele M3:n olevan Priusta taloudellisempi.

Kaiken tämän ituhippeilyn maksaan veronmaksajat. Toki netistä löytyy vaikka kuinka paljon eri juttuja, mutta totuus on että ydinenergiasta luopuminen on vain ituhippien propagandaa jolla ammutaan omaan jalkaan. Jopa Suomessa tämä on koitunut veronmaksajien rasitteeksi, kun 90-luvulla ei rakennettu ydinvoimalaa ja nyt olkiluoto on 8 vuotta myöhässä eikä välttämättä valmistu ikinä!


https://www.suomenuutiset.fi/uusiutuvan-energian-ja-hiilivoimaloiden-epapyha-allianssi-saksassa/ (https://www.suomenuutiset.fi/uusiutuvan-energian-ja-hiilivoimaloiden-epapyha-allianssi-saksassa/)

"Saksa on luonut kalliin tuetun uusiutuvan energian ja uusien hiilivoimaloiden epäpyhän allianssin.  Saksassa tuetaan uusiutuvan energian tuotantoa 24 miljardilla eurolla (293 �,� per saksalainen) vuonna 2014. Tällä saadaan aikaan 13 prosenttia kokonaisenergiankulutuksesta ja 24 prosenttia sähkönkulutuksesta. Silti maan hiilidioksidipäästöt ovat 60 prosenttia suuremmat asukasta kohden kuin naapurimaassa Ranskassa. Ranskan sähköntuotanto perustuu yli 75 prosenttisesti ydinvoimaan kun Saksassa 45 prosenttia sähköstä tehdään rusko- ja kivihiilellä. Tästä huolimatta Saksan vihreiden propagandakoneisto toistaa olevansa ilmastopolitiikan edelläkävijä. Tulevaisuuden päästöjen lisäämiseksi uusia hiili- ja kaasuvoimaloita on rakenteilla tai suunnitteilla 17 gigawatin tehon verran."

"Hiilivoimaloiden tukea perustellaan Saksassa työllisyydellä, ja todennäköisesti sen hyötysuhde työllisyysmielessä onkin hyvä, ainakin uusiutuvien tukeen verrattuna. Tuulivoiman ja aurinkovoiman työllisyysvaikutukset nimittäin kohdistuvat eniten Kiinaan. Kiina toi vuonna 2012 aurinkopaneeleja Eurooppaan 21 miljardin euron arvosta �" tämä vastasi 80 prosentin markkinaosuutta. Marraskuussa 2012 Siemens kirjasi 800 milj. euron tappiot kehittämistään aurinkopaneeleista. Toinen energia-alan jättiyritys Bosch ilmoitti Helmikuussa 2014 lopettavansa aurinkopaneelien valmistuksen kärsittyään 3,7 miljardin euron tappiot. Ongelmaan viimein herättyään EU:n komissio sai heinäkuussa 2013 neuvoteltua Kiinan kanssa keskimäärin 47,6 prosentin tullimaksusta sellaisille aurinkopaneeleille ja niiden komponenteille, joita ei ole hinnoiteltu vapaaehtoisen minimin mukaan. Tätä sovittua minimihintatasoa ei tosin paljastettu."

"Aurinkopaneeleja ja tuulivoimaloiden komponentteja tuodaan Kiinasta, koska Saksassa aurinko- ja tuulisähkön tuottajia tuetaan ruhtinaallisesti. Laskun maksavat sähkönkuluttajat kaksinkertaisena sähkön hintana Suomeen nähden. Lisäksi kustannuksiin voisi lisätä toistakymmentä aurinkoenergian toimijan konkurssia. Hövelin tukirahoituksen turvin on maailmalla aurinkopaneelien valmistuskapasiteettia vähintään kaksinkertainen määrä kuin mitä globaalit markkinat tarvitsevat.  Vihreä idealismi on siis pilannut markkinatalouteen perustuvan kehityksen ja tyhjentänyt veronmaksajien kukkaron. Tämän vihreän politiikan yhteiskunnallisista vaikutuksistakin on jo tutkimustietoa. Saksa on kolmen kärjessä, kun lasketaan Euroopan maita, joissa varakkaimman ja köyhimmän 20 prosentin välinen kuilu on kasvanut nopeimmin vuosina 2000-2010 (eurostat 2010). Ne kaksi muuta kärkimaata ovat Romania ja Bulgaria.

Saksan energiapolitiikan kelkka on nyt kääntymässä. Koska sähkön korkea hinta luo sosiaalisia paineita, on uusi koalitiohallitus tuonut jo useita lakimuutosehdotuksia, joilla uusiutuvien energian tukia pienennetään. Todennäköisesti se lisää hiilivoimaloiden kilpailukykyä ja tarvetta entisestään."

Jos et ymmärrä juttua ja ironiaa, niin katso tuo Topgear:n jakso  ;) (Auto kannattaa ostaa käyttötarkoitukseen).

https://www.youtube.com/watch?v=F04MXepYiBs (https://www.youtube.com/watch?v=F04MXepYiBs)

Lainaus käyttäjältä: Daatta - 12.10.16 - klo:14:00
Monelle näyttää olevan vaikea ajatella, että oma autoilu on jatkossa jotain muuta kuin bensan tai tupaöljyn tankkaamista. 

Sanottakoon, että en vastusta sähköautoa mitenkään, päinvastoin, olen hyvin kiinnostunut asiasta, ja siksipä jaan mielipiteitäni herättääkseni keskustelua. Näyttää vaan siltä - kuten monessa muussakin asiassa - että tulee paljon porua mutta vähän villoja. Jos sähköautojen määrää halutaan lisätä, niin paljon ponnekkaammin pitäisi toimia. Esim, jos kerrostalossa haluaisit sähköautolle tehokkaan latauspisteen, joudut sen tänä päivänä itse rahoittamaan. Ja Suomessa valtiovallan toimenpiteet päästöjen vähentämiseksi ovat melko pientä, ja veikkaanpa että autojen verotus on tulevaisuudessakin se ensteks tärkein asia.

Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 12.10.16 - klo:16:35
Sanottakoon, että en vastusta sähköautoa mitenkään, päinvastoin, olen hyvin kiinnostunut asiasta, ja siksipä jaan mielipiteitäni herättääkseni keskustelua. Näyttää vaan siltä - kuten monessa muussakin asiassa - että tulee paljon porua mutta vähän villoja. Jos sähköautojen määrää halutaan lisätä, niin paljon ponnekkaammin pitäisi toimia. Esim, jos kerrostalossa haluaisit sähköautolle tehokkaan latauspisteen, joudut sen tänä päivänä itse rahoittamaan. Ja Suomessa valtiovallan toimenpiteet päästöjen vähentämiseksi ovat melko pientä, ja veikkaanpa että autojen verotus on tulevaisuudessakin se ensteks tärkein asia.

Itse ostaisin heti hybridin, kun hinta olisi noin 30-40k�,� seuraavilla specseillä: Neliveto, Ocun tilat ettei se vie peräkontista litroja ja että vääntöä/tehoa olisi luokkaa 200hp/400nM. Jatkan unelmointia ja auris hybridiä en saanut koeajoon, kun toyota liikkeessä kävin. Odotan että kaveri tuottaa sellaisen Saksasta ja pääsen koeajolle.

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 12.10.16 - klo:18:03
Itse ostaisin heti hybridin, kun hinta olisi noin 30-40k�,� seuraavilla specseillä: Neliveto, Ocun tilat ettei se vie peräkontista litroja ja että vääntöä/tehoa olisi luokkaa 200hp/400Nm. Jatkan unelmointia ja auris hybridiä en saanut koeajoon, kun toyota liikkeessä kävin. Odotan että kaveri tuottaa sellaisen Saksasta ja pääsen koeajolle.

+1 veit jalat suustani......  ;)  ehkä 5 vuoden kuluttua.....  ;D

Rav4 hybrid?

Unohtui vielä se oleellinen eli kulutus alle viisi litraa ja mieluusti bensalla, niin ei tarttis maksaa dieselveroa  ;). Siis oleellinen hybridissäkin olisi itselle se, että saisi lisätehoa/vääntöä sen 10-30 sekunnin ajaksi ohitettaessa. Muuten autossa riittäisi hyvinkin 100 heppaa. Tuohon nimenomaan sähkömoottori sopisi bensamoottorin jatkoksi sekä taajama-ajossa. Muuten avustaisi ylämäessä ja vastaavissa jossa vääntöä tarvitaan enemmän.

Lainaus käyttäjältä: multsi - 12.10.16 - klo:18:56
Rav4 hybrid?

Hinta ja tavaratila tulee vastaan.

Vastaava hybridi/nelivetotekniika avensikseen ja hinta tuohon 30-40k�,� väliin, niin heittäisin että menisi kaupaksi, kuin colapulloa...

EDIT: Olisi sen jälkeen hajua ja makua myös toyotassa  ;)

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 12.10.16 - klo:18:59
Unohtui vielä se oleellinen eli kulutus alle viisi litraa ja mieluusti bensalla, niin ei tarttis maksaa dieselveroa  ;). Siis oleellinen hybridissäkin olisi itselle se, että saisi lisätehoa/vääntöä sen 10-30 sekunnin ajaksi ohitettaessa. Muuten autossa riittäisi hyvinkin 100 heppaa. Tuohon nimenomaan sähkömoottori sopisi bensamoottorin jatkoksi sekä taajama-ajossa. Muuten avustaisi ylämäessä ja vastaavissa jossa vääntöä tarvitaan enemmän.

Hybridin suorituskyky on numeroiden mukaan huonompi kuin esim. jonkun turbodieselin.
Mutta käytännössä esim. ohitukset sujuvat hyvin ja koskaan ei ole tullut tunnetta, etteikö kerkeäisi. Autossa on ns. PWR-nappi, joka vielä helpottaa ohituksia.
Auris on kuitenkin suunniteltu taloudellisuus edellä, eikä siis ole mikään kilpuri.
Keskikulutus on pysytellyt 16 000 km:n aikana alle 5 litran, matka-ajoa n. 80% koko matkasta.
Vaihteistohan on optimaalinen yhdistettynä hybridiin, liikennevaloista lähtö on helppoa ja nopeaa, jalkoihin ei jää.
Mutta, jos isompia vetokuormia on ja voimaa tarvitaan enemmän on valittava esim. neliveto Lexus RXH. Kulutus nousee, samoin hinta, mutta myös ominaisuuksia tulee lisää.
Muiltakin valmistajilta tulee kilpailukykyisiä laitteita.

Lainaus käyttäjältä: esko - 12.10.16 - klo:19:17
Keskikulutus on pysytellyt 16 000 km:n aikana alle 5 litran, matka-ajoa n. 80% koko matkasta.

Tuohan on huippu. Kuluttaa melkein yhtä vähän kun sukulaistytön 1989 1,3 Honda Civic normaalina bensiiniversiona.

Lainaus käyttäjältä: skriko - 12.10.16 - klo:19:40
Tuohan on huippu. Kuluttaa melkein yhtä vähän kun sukulaistytön 1989 1,3 Honda Civic normaalina bensiiniversiona.

90-Luvun 1.9TDI toledokin meni jo paljon pienemmällä kulutuksella  ;)

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 12.10.16 - klo:18:59
Unohtui vielä se oleellinen eli kulutus alle viisi litraa ja mieluusti bensalla, niin ei tarttis maksaa dieselveroa  ;)

Vaan jos siihen bensa-hybridiin on olemassa töpseli-latausmahdollisuus, niin kyllä vain, käyttövoimavero se vaan napsahtaa siihenkin justiinsa >:(

Olisko mitään jos kaikki alkaisivat modaamaan jonkun vanhan koslan pattereilla toimivaksi:

http://www.mtv.fi/lifestyle/autot/artikkeli/pihalla-maanneesta-romusta-sahkoautoksi-tamperelaismies-antoi-vanhalle-saabille-uuden-elaman/6115294 (http://www.mtv.fi/lifestyle/autot/artikkeli/pihalla-maanneesta-romusta-sahkoautoksi-tamperelaismies-antoi-vanhalle-saabille-uuden-elaman/6115294)

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 12.10.16 - klo:16:28
https://www.suomenuutiset.fi/uusiutuvan-energian-ja-hiilivoimaloiden-epapyha-allianssi-saksassa/ (https://www.suomenuutiset.fi/uusiutuvan-energian-ja-hiilivoimaloiden-epapyha-allianssi-saksassa/)

Saksan energiapolitiikan kelkka on nyt kääntymässä. Koska sähkön korkea hinta luo sosiaalisia paineita, on uusi koalitiohallitus tuonut jo useita lakimuutosehdotuksia, joilla uusiutuvien energian tukia pienennetään.

Jos et ymmärrä juttua ja ironiaa, niin katso tuo Topgear:n jakso  ;) (Auto kannattaa ostaa käyttötarkoitukseen).

En löytänyt tuosta jutusta yhtään perustetta väitteellesi siitä, että Saksa luottaisi entistä enemmän hiilivoimaa. Perustele ihan omin sanoin se, mitä tuolla tarkoitat.

On täysin luonnollista, että uusiutuvien tukia vähennetään. Niinhän sen täytyykin mennä ihan peruslogiikalla. Aluski kallista teknologiaa tuetaan, jotta se saadaan kehittymään ja sitten kun teknologia tulee kilpailukykyiseksi hinnaltaan, tuet voidaan poistaa. Saksa on ottanut itselleen muutoksen vetäjän roolin ja se ei ole koskaan erityisen halpaa. Kustannuksista huolimatta Saksan talous pyörii vahvana ja Suomi uusiutuvien kehitysmaana ui vuodesta toiseen syvissä vesissä.

Top Gearing pätkähän on ikivanha ja olen kyllä sen joskus kauan aikaa katsonut. Epäselväksi minulle vain jäi se, mitä oikein haluat kertoa tuolla? Tuttua Top Gearin käsikirjoitettua, ennalta-arvattavaa ja monesti melko väkinäistä huumoria vailla mitään teknistä sisältöähän tuokin on.

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 12.10.16 - klo:19:51
90-Luvun 1.9TDI toledokin meni jo paljon pienemmällä kulutuksella  ;)

Kaupungissa menee 3.0-4 litraa /100km, vero vuodessa muistaakseni n. 130,-, vakuutukset halvat.
Auto on toki autona aivan muuta kuin joku 80- tai 90-luvun laitteet. Mm. turvavarusteet aivan toiselta tähdeltä. ( myös auton paino lisääntyy varusteiden myötä)
Lisäksi huippu lämmityslaite, vaihteisto, valot jne. Ainakaan toistaiseksi ei mitään teknisiä ongelmia, ajettu tosin vasta yht. n. 65 000 km.
Itsekin auton ostin varmaankin ehkä 30% sti polttoaineen kulutuksen vuoksi.
Ajoin ennen useillakin eri dieseleillä, kaikki manuaaleja. En enää osta dieseliä, enkä manuaalia. Useita eri merkkisiä oli käytössä.
Nämä on aina kuitenkin henk. kohtaisia arvostuksia, enkä siksi halua neuvoa muuta kuin kokeilemaan.

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 12.10.16 - klo:20:42
En löytänyt tuosta jutusta yhtään perustetta väitteellesi siitä, että Saksa luottaisi entistä enemmän hiilivoimaa. Perustele ihan omin sanoin se, mitä tuolla tarkoitat.

On täysin luonnollista, että uusiutuvien tukia vähennetään. Niinhän sen täytyykin mennä ihan peruslogiikalla. Aluski kallista teknologiaa tuetaan, jotta se saadaan kehittymään ja sitten kun teknologia tulee kilpailukykyiseksi hinnaltaan, tuet voidaan poistaa. Saksa on ottanut itselleen muutoksen vetäjän roolin ja se ei ole koskaan erityisen halpaa. Kustannuksista huolimatta Saksan talous pyörii vahvana ja Suomi uusiutuvien kehitysmaana ui vuodesta toiseen syvissä vesissä.

Sitä että 2011 vuonna Saksa päätti luopua ydinvoimasta 2022 vuoteen mennessä. Tämä tarkoitti hiilen lisäämistä, joka ei ole ympäristölle haitattomampaa. 90-luvulla Saksa ja moni muu euroopan maa kilpaan rakensi ydinvoimaloita, kun meillä ei rakennettu.

Vuonna 2013 ruskohiilen poltto oli ensi kertaa yhtä runsasta kuin DDR:n aikaan. Kivihiilenkin poltto on lisääntynyt, mutta ruskohiilen hiilidioksidipäästöt ovat suhteessa suurempia.

http://www.hs.fi/kotimaa/a1397361915336 (http://www.hs.fi/kotimaa/a1397361915336)

Suurin syy hiilen käyttöön on, että uusiutuvaa energiaa ei voida tuottaa tasaisesti. Eri vuodenaikoina tuulee eri tavoin, eikä aurinko paista jatkuvasti. Teollisuusmaan sähköverkossa pitää olla tasaisesti sähköä.

Lainaus käyttäjältä: skriko - 12.10.16 - klo:19:40
Tuohan on huippu. Kuluttaa melkein yhtä vähän kun sukulaistytön 1989 1,3 Honda Civic normaalina bensiiniversiona.

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 12.10.16 - klo:19:51
90-Luvun 1.9TDI toledokin meni jo paljon pienemmällä kulutuksella  ;)

Itselläkin keskikulutus menee hieman alle viiden litran, noin 4,7l/100km. Eihän näiden hybridi autojen olekaan tarkoitus saavuttaa mitään maagisia kulutuslukemia esim. jotain 2-3l/100km väliin, senhän varmasti molemmat tiedättekin.

Vitsi piileekin siinä että eri ajoprofiileissa leikataan kulutushuiput pois = tasaisen pieni kulutus maantiellä, kaupungissa, pätkäajossa kylmällä moottorilla yms.

Meillä perheen kakkosauto Avensis bensa ja automaatti vie täysin samanlaisessa ajossa mitä auriksella ajetaan aika tarkalleen 6l/100km enemmän soppaa.

Uskon että tuolla hondalla pääsee suotuisissa olosuhteissa tasaisella ja tarkalla ajolla viiden litran huiteisiin, se ei toki siedä yhtään pysähtelyä eikä mitään muutakaan. Eikä tänäpäivänä valkoinen ihminen enää kyseisillä ajoneuvoilla edes aja..

Toledo menee (meni) varmasti myös pienellä kulutuksella nätissä maantieajossa eikä varmasti isoruokainen ole kaupungissakaan.

Mitä tässä yritän selittää on se että ei kannata näitä ketä ilmoittelee maagisia kulutuslukemia, uskoa niin sinisilmäisesti niin ei tule pahempia pettymyksiä sitten niiden suhteen. Ja ei, ei edes hybridit kulje pelkällä hajulla ja ajatuksen voimalla. Ei siinä mitään jos kusettaa ihmisiä (kai) mutta jos rupeaa uskomaan omiin juttuihin niin se on huolestuttavaa, tätä en tarkoittanut kenellekään henkilökohtaisesti vaan ihan yleisesti.

Vähän taisi mennä offin puolelle mutta menkööt ny sitte tämän kerran  ;D

Lainaus käyttäjältä: SamKoo - 12.10.16 - klo:22:00

Uskon että tuolla hondalla pääsee suotuisissa olosuhteissa tasaisella ja tarkalla ajolla viiden litran huiteisiin, se ei toki siedä yhtään pysähtelyä eikä mitään muutakaan. Eikä tänäpäivänä valkoinen ihminen enää kyseisillä ajoneuvoilla edes aja..

Puhut uskomuksista et kokemuksesta. Katsoin ihan mielenkiinnosta mitä tuon 1,3 litraisen Honda luvattu bensankulutus on yhdistetyssä ajossa. Se on 4,9.
Vertailimme nuoruudessa usein kavereiden ja asiakkaiden kanssa kulutuksia. Silloin niitä kirjoiteltiin ruutuvihkoon. Meillä oli tuollainen firmalla ajossa uudesta vuonna 1987. Minun keskikultukseni oli tuolla Hondalla ihan normaalissa ajossani, matkaa, taajamaa, kaupunkia. Tosin lähdin aina lämpimästä 4,48 litraa.
Pienin tankillinen oli tammikuulla 4,05.
Eipä tuo mikään ihme ole kun Scirocollakin pääsin joskus ihan normaalilla sekalaisella ajolla 5,45 kulutukseen ja Hondassa ei ollut ohjaustehostinta, katalysaattoria. painoa yli puolet vähemmän, tehoa lähes 100 hevosvoimaa vähemmän.

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 12.10.16 - klo:21:26
Sitä että 2011 vuonna Saksa päätti luopua ydinvoimasta 2022 vuoteen mennessä. Tämä tarkoitti hiilen lisäämistä, joka ei ole ympäristölle haitattomampaa. 90-luvulla Saksa ja moni muu euroopan maa kilpaan rakensi ydinvoimaloita, kun meillä ei rakennettu.
sähköverkossa pitää olla tasaisesti sähköä.[/b][/u][/size]

Paitsi, että ei se hiilen käyttö ole mihinkään lisääntynyt. Irrallisten lauseiden lainailun sijaan suosittelen katsomaan suoraan todellisia lukuja. Tässä vähän faktoja:
https://www.carbonbrief.org/how-germany-generates-its-electricity (https://www.carbonbrief.org/how-germany-generates-its-electricity)

Hiilen osuus on ollut Saksojen yhdistymisen jälkeen vain neljänä vuonna alhaisempi kuin viime vuonna. Se on totta, että 2013 vuonna hiilen kulutus oli hieman koholla edellisvuodesta, mutta heti seuraavana vuonna tiputtiin tuolta tasolta. Miksi haluat kaivella vuoden 2013 lukuja, kun elämme vuotta 2016? Valitsemaasi vuotta 2013 enemmän hiiltä käytettiin esimerkiksi 2000-luvun alussa aina vuoteen 2007 asti. Tuollainen vuosien valikoiminen ja virheellisen kuvan toitottaminen antaa sellaisen kuvan, että omaa mielipidettä pitää yrittää tukea hyvin epämääräisin keinoin. Faktojen sijaan argumentoit mielikuvilla. Perustelusi kuvastavat hyvin väitteesi virheellisyyttä.

Nyt kannattaa huomata myös se, että hiilivoiman vähentämisen vuoro on vasta nyt. Tämä tulee vääjäämättä tiputtamaan hiilen käyttöä tulevina vuosina. Monet eivät pysty ymmärtämään sitä, mikä on tapahtumien järjestys. Ei noin isoja muutoksia voi kaikkia tehdä samalla kertaa hallitsemattomasti. Saksalla on iso suunnitelma, jota se on määrätietoisesti toteuttanut. Eihän tämän nykytilanteenkaan pitänyt olla mahdollinen. Nykyisen uusiutuvien määrän piti tuhota verkon luotettavuus. Hiilen käytön lisääntymisen myytti näkyy elävän edelleen vahvana, vaikka ei sekään vain ole totta.

Lainaus käyttäjältä: esko - 12.10.16 - klo:20:46
Kaupungissa menee 3.0-4 litraa /100km, vero vuodessa muistaakseni n. 130,-, vakuutukset halvat.
Auto on toki autona aivan muuta kuin joku 80- tai 90-luvun laitteet. Mm. turvavarusteet aivan toiselta tähdeltä. ( myös auton paino lisääntyy varusteiden myötä)
Lisäksi huippu lämmityslaite, vaihteisto, valot jne. Ainakaan toistaiseksi ei mitään teknisiä ongelmia, ajettu tosin vasta yht. n. 65 000 km.

Myös 1.3 suzuki swift/sa310 veti jo -85 tm:n vertailussa tasaista 120km/t 6,5l.  Siinä on jo hybridilläkin tekemistä ja bensa-auris ei samaan pääse suoritykyvyssä eikä kulutuksessa kuin tuo swift, sillä swiftin omamassa oli 700kg.

Se on totta, että ovathan uudet aivan eri autoja turvavarustelultaan ja tiloiltaan, mutta se ei silti muuta absoluuttisia litralukemia siitä mihinkään, että ne eivät ole viimeisen 25v aikana monen auton kohdalla hirveästi laskeneet. Lämmityslaite on monessa vanhemmassa vehkeessä erittäin tehokas kyllä myös.

Itseään kunnioittava afrikkalainen ei aja enää kasari-Hondalla vaan ysäri-Nissanilla. Kasarivehkeet alkavat olla museokamaa/harrasteautoja, eikä niitä liikenteessä enää kauheasti näe.

Lainaus käyttäjältä: multsi - 13.10.16 - klo:09:01
Itseään kunnioittava afrikkalainen ei aja enää kasari-Hondalla vaan ysäri-Nissanilla. Kasarivehkeet alkavat olla museokamaa/harrasteautoja, eikä niitä liikenteessä enää kauheasti näe.

Kyllä täällä meillä päin ne ovat about järjestäin jokainen kasari-Toyota joka vaan vastaan tulee, tummahipiäisen ohjastama. Ja mitä niitä Tojoja tuossa kadun varressakin seisoo, niin koko kesän monet näyttävät kuskaavan nastarenkaita mukanaan ja vastaavasti kesärenkaita kontissa/takapenkillä läpi talven ;D

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 13.10.16 - klo:00:54
Paitsi, että ei se hiilen käyttö ole mihinkään lisääntynyt. Irrallisten lauseiden lainailun sijaan suosittelen katsomaan suoraan todellisia lukuja. Tässä vähän faktoja:
https://www.carbonbrief.org/how-germany-generates-its-electricity (https://www.carbonbrief.org/how-germany-generates-its-electricity)

Hiilen osuus on ollut Saksojen yhdistymisen jälkeen vain neljänä vuonna alhaisempi kuin viime vuonna. Se on totta, että 2013 vuonna hiilen kulutus oli hieman koholla edellisvuodesta, mutta heti seuraavana vuonna tiputtiin tuolta tasolta. Miksi haluat kaivella vuoden 2013 lukuja, kun elämme vuotta 2016? Valitsemaasi vuotta 2013 enemmän hiiltä käytettiin esimerkiksi 2000-luvun alussa aina vuoteen 2007 asti. Tuollainen vuosien valikoiminen ja virheellisen kuvan toitottaminen antaa sellaisen kuvan, että omaa mielipidettä pitää yrittää tukea hyvin epämääräisin keinoin. Faktojen sijaan argumentoit mielikuvilla. Perustelusi kuvastavat hyvin väitteesi virheellisyyttä.

Nyt kannattaa huomata myös se, että hiilivoiman vähentämisen vuoro on vasta nyt. Tämä tulee vääjäämättä tiputtamaan hiilen käyttöä tulevina vuosina. Monet eivät pysty ymmärtämään sitä, mikä on tapahtumien järjestys. Ei noin isoja muutoksia voi kaikkia tehdä samalla kertaa hallitsemattomasti. Saksalla on iso suunnitelma, jota se on määrätietoisesti toteuttanut. Eihän tämän nykytilanteenkaan pitänyt olla mahdollinen. Nykyisen uusiutuvien määrän piti tuhota verkon luotettavuus. Hiilen käytön lisääntymisen myytti näkyy elävän edelleen vahvana, vaikka ei sekään vain ole totta.

Saksalla on suuri unelma, joka maksatetaan veronmaksajilla ja samaa on yritetty ajaa Suomessa jossa voitot lypsetään veronmaksajilta ja nuo tuulimyllyjen purku jää myös meille. Tämä keskusteluhan lähti liikenteeseen siitä, kuinka kaksinaismoralista on ruveta jeesustelemaan sähköautoista, kun sähköä ei tuoteta puhtaasti.

Mitä hiilen käyttöön tulee, niin kaivoin ihan uudemman jutun, jonka mukaan halvat hiilivoimalat eivät aivan nopeasti ole jäämässä pois, kun ydinvoimalat ajetaan alas:
http://energypost.eu/german-conundrum-renewables-break-records-coal-refuses-go-away/ (http://energypost.eu/german-conundrum-renewables-break-records-coal-refuses-go-away/)

Ja kuten totesin niin mekin maksamme kovaa hintaa siitä, että uusinta Arevan rakentavaa ydinvoimalaa ei ole saatu käyntiin. Sähkö kun ei tule pistorasiasta ja viime vuonna meillä oli varavoimaa aika surkeasti kovilla pakkasilla, jos tuontia olisi vaikka Venäjältä notkahtanut.

Joku innokas voisi googlata ja laittaa tänne, mitä Pariisin ilmastosoppari maittain ja vuosittain tulevaisuudessa oikeasti tarkoittaa.
Teollisuus lienee tehostanut energiankulutustaan ja logistiikkaansa jo vuosia, sillä pienemmät kulut on selvä kilpailuetu.

Jäljelle suurista tekijöistä, ts. päästöjen aiheuttajista jäävät
1. energiantuotanto
2. infra (rakentaminen ja asuminen / jäähdytys + lämmitys)
3. liikenne (julkinen ja yksityinen).

Megatrendinä kaupungistuminen (tiiviimpi asuminen / kaupunkirakenne) tehostaa luonnollisesti energiatehokkuutta.

Esim. etätyöllä voidaan jossain määrin vaikuttaa liikkumisen (kommutoinnin) päästöihin, mutta ei niillä vielä mitn ymp. sopparia saada kasaan.  :o

Sorry osaksi OT, mutta asian syvällisempi ymmärtäminen vaatii ehkä tämän avaamista.  ???

Konkurssiin mennyttä tuulivoimayhtiötä pidettiin nousevana tähtenä - keräsi miljoonia Tekesiltä ja työeläkeyhtiöltä

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/konkurssiin-mennytta-tuulivoimayhtiota-pidettiin-nousevana-tahtena---kerasi-miljoonia-tekesilta-ja-tyoelakeyhtiolta/NBCDiVRg?ref=iltalehti:f28e%3Futm_source&utm_medium=boksi&utm_campaign=AlmaInternal&_ga=1.214124176.606398467.1464027968 (http://www.kauppalehti.fi/uutiset/konkurssiin-mennytta-tuulivoimayhtiota-pidettiin-nousevana-tahtena---kerasi-miljoonia-tekesilta-ja-tyoelakeyhtiolta/NBCDiVRg?ref=iltalehti:f28e%3Futm_source&utm_medium=boksi&utm_campaign=AlmaInternal&_ga=1.214124176.606398467.1464027968)

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 13.10.16 - klo:09:59
Konkurssiin mennyttä tuulivoimayhtiötä pidettiin nousevana tähtenä - keräsi miljoonia Tekesiltä ja työeläkeyhtiöltä

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/konkurssiin-mennytta-tuulivoimayhtiota-pidettiin-nousevana-tahtena---kerasi-miljoonia-tekesilta-ja-tyoelakeyhtiolta/NBCDiVRg?ref=iltalehti:f28e%3Futm_source&utm_medium=boksi&utm_campaign=AlmaInternal&_ga=1.214124176.606398467.1464027968 (http://www.kauppalehti.fi/uutiset/konkurssiin-mennytta-tuulivoimayhtiota-pidettiin-nousevana-tahtena---kerasi-miljoonia-tekesilta-ja-tyoelakeyhtiolta/NBCDiVRg?ref=iltalehti:f28e%3Futm_source&utm_medium=boksi&utm_campaign=AlmaInternal&_ga=1.214124176.606398467.1464027968)

Joo, ei näitä uusia teknologiota saada vauhtiin ilman ulkopuolista pääomaa tai sääntelyä. Tai sitten liikkeelle kunnolla pääseminen kestää 20 vuotta. Missä kohdassa tuet esim. tuulivoimalle ovat veronmaksajille jo rasite, onkin ihan toinen juttu (OT).

Lainaus käyttäjältä: multsi - 13.10.16 - klo:09:01
Myös 1.3 suzuki swift/sa310 veti jo -85 tm:n vertailussa tasaista 120km/t 6,5l.  Siinä on jo hybridilläkin tekemistä ja bensa-auris ei samaan pääse suoritykyvyssä eikä kulutuksessa kuin tuo swift, sillä swiftin omamassa oli 700kg.

Se on totta, että ovathan uudet aivan eri autoja turvavarustelultaan ja tiloiltaan, mutta se ei silti muuta absoluuttisia litralukemia siitä mihinkään, että ne eivät ole viimeisen 25v aikana monen auton kohdalla hirveästi laskeneet. Lämmityslaite on monessa vanhemmassa vehkeessä erittäin tehokas kyllä myös.

Vuonna -85 bensassakin oli melkein neljä prosenttia enemmän energiaa.

Viimeisen 25 vuoden kehitystä ei voi arvioida valikoimalla sitä kaikkein pienintä, tehottominta ja keveintä kuolemankapselia 80-luvulta ja vertaamalla sitä ihan asiallisiin nykyautoihin. Jos itse vertaan nykyistä Passatiani joskus omistamaani 80-luvun lopun Sierraan, niin kulutus on tippunut keskimäärin ehkä noin 3 litraa satkulle. Tuo siitä huolimatta, vaikka Passatin tilat ovat hemmetisti paremmat sekä suorituskyky ja varustelu ovat aivan eri tasolla.

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 13.10.16 - klo:09:42
Saksalla on suuri unelma, joka maksatetaan veronmaksajilla ja samaa on yritetty ajaa Suomessa jossa voitot lypsetään veronmaksajilta ja nuo tuulimyllyjen purku jää myös meille. Tämä keskusteluhan lähti liikenteeseen siitä, kuinka kaksinaismoralista on ruveta jeesustelemaan sähköautoista, kun sähköä ei tuoteta puhtaasti.

Mitä hiilen käyttöön tulee, niin kaivoin ihan uudemman jutun, jonka mukaan halvat hiilivoimalat eivät aivan nopeasti ole jäämässä pois, kun ydinvoimalat ajetaan alas:
http://energypost.eu/german-conundrum-renewables-break-records-coal-refuses-go-away/ (http://energypost.eu/german-conundrum-renewables-break-records-coal-refuses-go-away/)

Ja kuten totesin niin mekin maksamme kovaa hintaa siitä, että uusinta Arevan rakentavaa ydinvoimalaa ei ole saatu käyntiin. Sähkö kun ei tule pistorasiasta ja viime vuonna meillä oli varavoimaa aika surkeasti kovilla pakkasilla, jos tuontia olisi vaikka Venäjältä notkahtanut.

Yrittääpä kukin todistella mitä vain, niin totuudessa olisi syytä pysyä. Sinä et näköjään edes halua ottaa kantaa valheelliseen väitteeseesi, vaan siirryt aina sulavasti aiheesta toiseen.

Miksi tuulimyllyt olisi purettava pois? Kun se mylly on kerran saatu pystyyn, niin sen jälkeenhän kulut ovat alhaisia. Fossilisissa alkuinvestointi on halpa, mutta tuotantokulut ovat huomattavat.

Ei se ydinvoimakaan enää ole kovin halpaa. Nykypäivän ydinvoiman rakentaminen on paljon kalliimpaa kuin ennen. Tuo Olkiluoto 3 on ääriesimerkki tuosta.

Lainaus käyttäjältä: multsi - 13.10.16 - klo:09:01
Se on totta, että ovathan uudet aivan eri autoja turvavarustelultaan ja tiloiltaan, mutta se ei silti muuta absoluuttisia litralukemia siitä mihinkään, että ne eivät ole viimeisen 25v aikana monen auton kohdalla hirveästi laskeneet. Lämmityslaite on monessa vanhemmassa vehkeessä erittäin tehokas kyllä myös.

Itseään kunnioittava afrikkalainen ei aja enää kasari-Hondalla vaan ysäri-Nissanilla. Kasarivehkeet alkavat olla museokamaa/harrasteautoja, eikä niitä liikenteessä enää kauheasti näe.

Kasari- tai ysärivehkeistä ei taida olla edes tiedossa paljonko ne tupruttaa hiididioksidia tai partikkeleita? Lyijyäkin oli siihen aikaan bensassa jonkin verran.

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 13.10.16 - klo:10:06
Vuonna -85 bensassakin oli melkein neljä prosenttia enemmän energiaa.

Viimeisen 25 vuoden kehitystä ei voi arvioida valikoimalla sitä kaikkein pienintä, tehottominta ja keveintä kuolemankapselia 80-luvulta ja vertaamalla sitä ihan asiallisiin nykyautoihin. Jos itse vertaan nykyistä Passatiani joskus omistamaani 80-luvun lopun Sierraan, niin kulutus on tippunut keskimäärin ehkä noin 3 litraa satkulle. Tuo siitä huolimatta, vaikka Passatin tilat ovat hemmetisti paremmat sekä suorituskyky ja varustelu ovat aivan eri tasolla.

Ei se ollut kaikkien pienin ja tehottomin. Ainakin noista pikkuatoista Swift oli ylivomaisesti tehokkain ja mitoiltaan vertailun isoimmasta päästä. Kuten lehdessäkin sanottiin, "moottori tuntuu ylimoitetulta swiftiin". Myös mun mielestä 70hv/680kg on vähintäänkin riittävä teho/painosuhde.

Mondeo 1.0 ecoboost edustaa hyvin sitä downsizingia, jolla on korvattu entiset kaksilitraiset tuossa kokoluokassa. Voimme verrata sitä vaikka  nykyisin saman kokoluokan -89 2.0 Camryyn, jossa on 128hv vs mondeon 125hv. Katselin kulutuslukemia, niin ne olivat noilla kahdella kautta linjan aivan samat. Camry on puuttuvien turvarakenteiden takia 200kg kevyempi, joten suorituskyvyssä Mondeo jääkin sitten kauas.

Co2 lukemat taisivat tulla pakollisiksi 2001, jota sitä ennen rekisteröidyt verotetaan kokonaismassan mukaan. Ainahan sen hiilidioksipäästönkin voi helposti laskea jos tietää keskikulutuksen, kuten vaikka tuossa skrikon mainitsemassa Hondassa. Muuta paskaa putkesta kyllä tuli ennen katalysaattorien pakollistumista -92 vaikka miten.

Lainaus käyttäjältä: multsi - 12.10.16 - klo:18:56
Rav4 hybrid?

Rav4 hybridin kyydissä olin vastikään. Todellinen kulutus kuskin mukaan rapia 7L/100km seka-ajossa. Omassa tilavammassa, saman suorituskyvyn omaavassa, bensa neliveto suv:ssa kulutus vain n. 1,5 litraa isompi. Hybridin etu tuleekin lähinnä verotuksessa.. josta huolimatta Rav4 hybrid alkaen 52000�,�. Ei erityisen halpa rumaksi autoksi? Akkutekniikan kehittymistä odotellessa .....

Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 13.10.16 - klo:14:57
Rav4 hybridin kyydissä olin vastikään. Todellinen kulutus kuskin mukaan rapia 7L/100km seka-ajossa. Omassa tilavammassa, saman suorituskyvyn omaavassa, bensa neliveto suv:ssa kulutus vain n. 1,5 litraa isompi. Hybridin etu tuleekin lähinnä verotuksessa.. josta huolimatta Rav4 hybrid alkaen 52000�,�. Ei erityisen halpa rumaksi autoksi? Akkutekniikan kehittymistä odotellessa .....

21,5% pienempi kulutus on mielestäsi "vain"? Tarkoittaa, että lähes joka neljäs ajaa nollapäästöillä autoosi verrattuna. Tuon kun skaalaa 3 miljoonaan autoon, olisi teillämme päästöttömiä autoja 642 000kpl.

Lainaus käyttäjältä: TAG - 13.10.16 - klo:15:10
21,5% pienempi kulutus on mielestäsi "vain"? Tarkoittaa, että lähes joka neljäs ajaa nollapäästöillä autoosi verrattuna. Tuon kun skaalaa 3 miljoonaan autoon, olisi teillämme päästöttömiä autoja 642 000kpl.

1,5 litraa satasella on minusta mitätön kulutusero.. voihan se jollekkin olla merkitsevä? Itse en maksaisi noin pienestä edusta lisähintaa / ostaisi noin rumaa autoa tuolla perusteella. Polttoaineen kulutusta ja omaa co2 päästöään voi säädellä myös jättämällä turhat ajot pois.. tästä tosin ei saa verotuksellista etua auton ostovaiheessa, tai ajoneuvoverossa.

Voe voe! Myyvään vaikka kuinka kauan.
Ei riitä sähköä tuolla ajanjaksolla kaikille sähköautoille.
Pitää rakentaa monta ydinvoimalaa jotta voidaan polttomoottoriautot korvata sähköautoiksi.
Tuo aikataulu on lähinnä vitsi.
Niitä voimaloita pitäisi jo alkaa kiireen vilkkaa rakentamaan. ;D ;D ;D

Milläs sitten liikut kun olet sähköautolla iironkäkkärässä mökkeilemässä talvella ja menee sähköt poikki esim. myrskyn seurauksena. Autokin juuri laitettu latautumaan ja range 10. Mahtas ketuttaa sähköauton omistajana.
Aika haavoittuvainen olisi yhteiskunta jos olisi ainoastaan sähköautoja. Sähköt poikki koko maasta niin siihen loppuisi liikkuminen.
Kyllähän sähkö tulee lopulta valtaamaan ja muuttamaan autoilun, vain muutos on pysyvää.

Lainaus käyttäjältä: livejungle - 13.10.16 - klo:16:52
Milläs sitten liikut kun olet sähköautolla iironkäkkärässä mökkeilemässä talvella ja menee sähköt poikki esim. myrskyn seurauksena. Autokin juuri laitettu latautumaan ja range 10. Mahtas ketuttaa sähköauton omistajana.
Aika haavoittuvainen olisi yhteiskunta jos olisi ainoastaan sähköautoja. Sähköt poikki koko maasta niin siihen loppuisi liikkuminen.
Kyllähän sähkö tulee lopulta valtaamaan ja muuttamaan autoilun, vain muutos on pysyvää.

Aika harvassa ovat ne huoltoasematkin, joista bensaa voi tankata käsipumpuilla. Jos maasta ovat sähköt poikki, niin polttoaineenkin tankkaaminen on takakontista löytyvän bensakanisterin varassa. Nykyisinhän noita sähkökaapeleita vedetään maahan tuolla Iironkäkkärässäkin ja nuo katkot ovat entistä entistä epätodennäköisempiä.

Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 13.10.16 - klo:15:18
1,5 litraa satasella on minusta mitätön kulutusero.. voihan se jollekkin olla merkitsevä? Itse en maksaisi noin pienestä edusta lisähintaa / ostaisi noin rumaa autoa tuolla perusteella. Polttoaineen kulutusta ja omaa co2 päästöään voi säädellä myös jättämällä turhat ajot pois.. tästä tosin ei saa verotuksellista etua auton ostovaiheessa, tai ajoneuvoverossa.

1.5 litraa ja yli 20% suurempi kulutus on minusta asiakkaiden kusetusta.

Se tästä ekologisuudesta ja downsizingista.

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 13.10.16 - klo:17:10
Aika harvassa ovat ne huoltoasematkin, joista bensaa voi tankata käsipumpuilla. Jos maasta ovat sähköt poikki, niin polttoaineenkin tankkaaminen on takakontista löytyvän bensakanisterin varassa. Nykyisinhän noita sähkökaapeleita vedetään maahan tuolla Iironkäkkärässäkin ja nuo katkot ovat entistä entistä epätodennäköisempiä.

Voin sanoa, että ei tankata käsipumpulla, mutta niitä on kohtuu paljon. Suomessakin pitää varmistaa huoltovarmuus!

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 13.10.16 - klo:17:10
Aika harvassa ovat ne huoltoasematkin, joista bensaa voi tankata käsipumpuilla. Jos maasta ovat sähköt poikki, niin polttoaineenkin tankkaaminen on takakontista löytyvän bensakanisterin varassa. Nykyisinhän noita sähkökaapeleita vedetään maahan tuolla Iironkäkkärässäkin ja nuo katkot ovat entistä entistä epätodennäköisempiä.

Aika harvoin sinne mökille ajetaan pensa tai diisseli autolla siten että tankki on just tyhjä pihalle tullessa.

Lainaus käyttäjältä: rami - 13.10.16 - klo:16:03
Ei riitä sähköä tuolla ajanjaksolla kaikille sähköautoille.
Pitää rakentaa monta ydinvoimalaa jotta voidaan polttomoottoriautot korvata sähköautoiksi.
Tuo aikataulu on lähinnä vitsi.
Niitä voimaloita pitäisi jo alkaa kiireen vilkkaa rakentamaan. ;D ;D ;D

Eiköhän ay mafia muutamassa vuodessa saa loputkin raskaasta teollisuudesta häädettyä suomesta jolloin -kappas vaan- jää ylenmäärin sähköntuotantokapasiteettia yli esimerkiksi sähköautojen lataamiseen :D

No, kiistaton fakta kuitenkin on, että tällä hetkellä 100% sähköautosta ei ole massojen autoksi. Vaikka sitten mallisto olisikin kunnossa, niin tekniikasta johtuvat rajoitukset estävät sen syrjäyttämästä polttomoottoriautoja vielä vähään aikaan. Aika sitten näyttää, tapahtuuko tuo koskaan.

Suomessa biopolttoaineiden tuotanto on hyvällä mallilla. Jos päästöjen vähentämiseen pyritään, niin valtiovalta voisi keventää biopolttoaineiden verotusta. Osan bensakoneista voi helposti muuntaa etanolilla toimiviksi, tässä olisi sille vihreälle teknologialle mahdollisuus. Myös biodiesel ja biokaasu ovat käyttökelpoisia vaihtoehtoja.

Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 14.10.16 - klo:09:03
Suomessa biopolttoaineiden tuotanto on hyvällä mallilla. Jos päästöjen vähentämiseen pyritään, niin valtiovalta voisi keventää biopolttoaineiden verotusta. Osan bensakoneista voi helposti muuntaa etanolilla toimiviksi, tässä olisi sille vihreälle teknologialle mahdollisuus. Myös biodiesel ja biokaasu ovat käyttökelpoisia vaihtoehtoja.

Suomalaiset omat mepithän EU:ssa torppasi turpeen hankalampana energialuokkaan ei uusiutuvana ja meilläkin poltellaan tämän vuoksi osittain Venäläistä hiiltä  ;)

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 14.10.16 - klo:09:08
Suomalaiset omat mepithän EU:ssa torppasi turpeen hankalampana energialuokkaan ei uusiutuvana ja meilläkin poltellaan tämän vuoksi osittain Venäläistä hiiltä  ;)

Kansainvälisestihän turve on luokiteltu bioraaka-aineen ja fossiilisten väliin.
Eu sen sijaan taitaa luokitella yksistään fossiiliseksi.

FT-synteesillä turpeesta jalostettavat liikennepolttoaineet koko Suomen tarpeisiin saataisiin tehtyä parin-kolmen prosentin alalta koko Suomen suopinta-alasta.
Yhtä dieseltonnia kohti tarvitaan viisi kuutiota puuta ja 22kuutiota turvetta.

Jos oikein tosissaan halutaan saadaan turpeennoston haitat eliminoitua.
Kuussakin on käyty, vaikka en siellä mukana ollutkaan.

Pahinta on tuontihiilestä sekä myös Venäjän öljystä riippuvuus.

Nykyisellään turpeen noston haitat vesistöille on kuitenkin olemassa.

Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 14.10.16 - klo:09:03
Suomessa biopolttoaineiden tuotanto on hyvällä mallilla. Jos päästöjen vähentämiseen pyritään, niin valtiovalta voisi keventää biopolttoaineiden verotusta. Osan bensakoneista voi helposti muuntaa etanolilla toimiviksi, tässä olisi sille vihreälle teknologialle mahdollisuus. Myös biodiesel ja biokaasu ovat käyttökelpoisia vaihtoehtoja.

Biopolttoainetuotannon kehittymisen vuoksi uskon polttomoottorien olevan Suomessa käyttökelpoisia pitkään vuoden 2030 jälkeen. Vanhan teknologian autot mukautuvat todennäköisesti helpommin biopolttoaineille.

Biopolttoaine tuotannossa kuten kaikessa energiatuotannossa syntyy erimielisyyttä ratkaisujen järkevyydestä ja ympäristöystävällisyydesta: kustannukset, ympäristövaikutukset, aluepolitiikka,  verotus jne. Täysin "paratiisimaista" ratkaisua tuskin on. Mikä on hyvä malli?

Lainaus käyttäjältä: esko - 14.10.16 - klo:10:39
Kansainvälisestihän turve on luokiteltu bioraaka-aineen ja fossiilisten väliin.
Eu sen sijaan taitaa luokitella yksistään fossiiliseksi.

Turpeen uusiutuminen ottaa kai jotain 2000 vuotta? Onko meillä aikaa tuon verran jahkata näissä ilmastonmuutostalkoissa, että se turpeen poltosta vapautunut hiili palautuu uuteen kasvaneeseen turpeeseen? Ei ole, sen takia se on fossiilinen. Kaikki sellainen poltettava materiaali jonka takaisinkasvaminen/-muodostuminen ottaa aikaa enemmän kuin 10-20 vuotta on ilmastonmuutoksen kannalta fossiilista. Esimerkiksi vaikkapa puu - jos kasvatetaan tukkipuuta niin se on fossiilista koska ei kasva Suomessa 20 vuodessa. Tilalle voidaan toki kasvattaa jotain nopeammin uusiutuvaa. Vaan kasvatetaanko poltetun turpeen tilalle jotain nopeaa kasvia, no eipä kasvateta.

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 13.10.16 - klo:17:15
Voin sanoa, että ei tankata käsipumpulla, mutta niitä on kohtuu paljon. Suomessakin pitää varmistaa huoltovarmuus!

Sehän se lämmittääkin, kun tietää että niitä tankkausasemia on pirusti, mutta yksikään niistä ei toimi. Mitä tulee huoltovarmuuteen, niin sähkö on energiana käytössä kaikkialla hemmetisti mökkimatkoja kriittisemmissä asioissa.

Lainaus käyttäjältä: mopedi - 13.10.16 - klo:18:15
Aika harvoin sinne mökille ajetaan pensa tai diisseli autolla siten että tankki on just tyhjä pihalle tullessa.

Kannattaisko sitten olla ajamatta tyhjäksi sitä sähköautonkin tankkia varsinkin silloin, kun myrsky vaarantaa sähkön saatavuuden?

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 14.10.16 - klo:13:08
Sehän se lämmittääkin, kun tietää että niitä tankkausasemia on pirusti, mutta yksikään niistä ei toimi.

Onneksi joillakin on hieman parempi mielikuvitus miten ne saattaisivat sähkökatkon aikana toimi...

Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 14.10.16 - klo:09:03
Suomessa biopolttoaineiden tuotanto on hyvällä mallilla. Jos päästöjen vähentämiseen pyritään, niin valtiovalta voisi keventää biopolttoaineiden verotusta. Osan bensakoneista voi helposti muuntaa etanolilla toimiviksi, tässä olisi sille vihreälle teknologialle mahdollisuus. Myös biodiesel ja biokaasu ovat käyttökelpoisia vaihtoehtoja.

Se pieni määrä biopolttoaineita, joka saadaan tuotettua ejärkevästi, on ehdottomasti järkevintä jaella normaalin polttoaineen seassa. Näin ei tarvita erillistä jakelua ja omaa autokantaa. Tämän vuoksi homman hyödyt ovat paljon suuremmat. Yleensähän noiden biopolttoaineiden tuotanto on melko järjetöntä hommaa.

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 14.10.16 - klo:13:15
Se pieni määrä biopolttoaineita, joka saadaan tuotettua ejärkevästi, on ehdottomasti järkevintä jaella normaalin polttoaineen seassa. Näin ei tarvita erillistä jakelua ja omaa autokantaa. Tämän vuoksi homman hyödyt ovat paljon suuremmat. Yleensähän noiden biopolttoaineiden tuotanto on melko järjetöntä hommaa.

Bensiinin seassa tietenkin. Pelkällä etanolilla polttomoottori ei varmaankaan toimi.

ST1:llä on jo monta bioetanolitehdasta, ja lisää kapasiteettia olisi.
Tuon lausunnon homman järjettömyydestä jätän kommentoimatta.

http://www.st1.fi/etanoli/?gclid=CLWHwZSL2s8CFUd5cgodv2QAhg#alku (http://www.st1.fi/etanoli/?gclid=CLWHwZSL2s8CFUd5cgodv2QAhg#alku)

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 14.10.16 - klo:09:08
Suomalaiset omat mepithän EU:ssa torppasi turpeen hankalampana energialuokkaan ei uusiutuvana ja meilläkin poltellaan tämän vuoksi osittain Venäläistä hiiltä  ;)

En kyllä hetkeäkään ajatellut, että turvetta voisi käyttää auton polttoaineena.  ;D >:( 8)

Lainaus käyttäjältä: Geoman - 14.10.16 - klo:11:36
Biopolttoainetuotannon kehittymisen vuoksi uskon polttomoottorien olevan Suomessa käyttökelpoisia pitkään vuoden 2030 jälkeen. Vanhan teknologian autot mukautuvat todennäköisesti helpommin biopolttoaineille.

Biopolttoaine tuotannossa kuten kaikessa energiatuotannossa syntyy erimielisyyttä ratkaisujen järkevyydestä ja ympäristöystävällisyydesta: kustannukset, ympäristövaikutukset, aluepolitiikka,  verotus jne. Täysin "paratiisimaista" ratkaisua tuskin on. Mikä on hyvä malli?

Muistakaa, että raha ratkaisee kaiken. Biopolttoaineiden valmistus maksaa paljon ja sähkön tuottaminen tulee olemaan merkittävästi edullisempi ratkaisu. Tuosta syystä sähkö tulee voittamaan tuon taistelun. Biopolttoaineet tulevat varmaan keskipitkällä aikavälillä lisäämään osuuttaan, ehkä aluksi suurempana pitoisuutena bensan ja dieselin mukana. Ja tietty biokaasuna.

Lainaus käyttäjältä: TAG - 14.10.16 - klo:14:49
Muistakaa, että raha ratkaisee kaiken. Biopolttoaineiden valmistus maksaa paljon ja sähkön tuottaminen tulee olemaan merkittävästi edullisempi ratkaisu. Tuosta syystä sähkö tulee voittamaan tuon taistelun. Biopolttoaineet tulevat varmaan keskipitkällä aikavälillä lisäämään osuuttaan, ehkä aluksi suurempana pitoisuutena bensan ja dieselin mukana. Ja tietty biokaasuna.

Kuten monet ovat kommentoineet, sähköauton kehityskulku kompuroi vielä, kunnes saadaan aikaan toimivia ja edullisia ratkaisuja.
Sillä välin ympäristökuormitusta voitaisiin helposti keventää muuntamalla nykyiset bensiinimoottorit RE85 etanolilla toimiviksi. Ei sen valmistus niin kovin kallista voi olla, kun bensiiniin sekoitettuna litrahinta jää euron paikkeille. Markkinavoimat ja verotus tietenkin voivat sotkea hintakehitystä, mutta niin voi käydä sähkönkin kohdalla. Suomessa tuotettu bioetanoli lienee eettisesti ja ympäristöpoliittisesti parhaimmasta päästä.

Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 14.10.16 - klo:15:34
Ei sen valmistus niin kovin kallista voi olla, kun bensiiniin sekoitettuna litrahinta jää euron paikkeille.

Tuo johtuu vain siitä, että siinä ei ole luokkaa 70% olevaa veroa toisin kuin bensassa. Ja litrahinta on sama bensan kanssa kun energiasisältö otetaan huomioon.

Jos bensa oikeasti korvattaisiin verottomalla etanolilla, niin veikkaa mitä seuraisi Valtionvarainministeriöstä.

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 14.10.16 - klo:13:12
Onneksi joillakin on hieman parempi mielikuvitus miten ne saattaisivat sähkökatkon aikana toimi...

Olen kyllä huomannut, että mielikuvitusta riittää, kun näitä mielikuvitussähkökatkoja keksitään.

Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 14.10.16 - klo:15:34
Bensiinin seassa tietenkin. Pelkällä etanolilla polttomoottori ei varmaankaan toimi.

ST1:llä on jo monta bioetanolitehdasta, ja lisää kapasiteettia olisi.
Tuon lausunnon homman järjettömyydestä jätän kommentoimatta.

Kuten monet ovat kommentoineet, sähköauton kehityskulku kompuroi vielä, kunnes saadaan aikaan toimivia ja edullisia ratkaisuja.
Sillä välin ympäristökuormitusta voitaisiin helposti keventää muuntamalla nykyiset bensiinimoottorit RE85 etanolilla toimiviksi. Ei sen valmistus niin kovin kallista voi olla, kun bensiiniin sekoitettuna litrahinta jää euron paikkeille. Markkinavoimat ja verotus tietenkin voivat sotkea hintakehitystä, mutta niin voi käydä sähkönkin kohdalla. Suomessa tuotettu bioetanoli lienee eettisesti ja ympäristöpoliittisesti parhaimmasta päästä.

Se vähäinen määrä tuota jätepohjaista etanolia pitäise jaella normaalin bensan seassa. Näin tuon polttoaineen hyödyt olisivat suurimmat. Kun sille tehdään omat jakelukanavat ja autot, niin hyödyt heikkenevät. Siksi tuollainen E85 on Suomessa järjetöntä.

Pelkällä etanolillakin on helppo ajaa ja sitä tehdäänkin siellä, missä etanolia voidaan tuottaa suuria määriä päästötehokkaasti. Nykyteniikalla tuo on toteutettavissa paljon yksinkertaisemmin kuin petroolin käyttäminen aikoinaan. Ongelma on vain siinä, että päästötehokkaasti suuria määriä etanolia tuotetaan harvoilla alueilla aukana Suomesta. Vaikka etanoliauto itse päästelisi vain tuusun tuoksuista vesihyöryä, niin ei se paljon auta, jos etanolin tuotanto nostaa kokonaisuuden fossiilisten tasolle. Tuokin on järjetöntä.

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomen-liikenne-myllataan-taysin-tyosuhdeautoilijoille-luvassa-keppia/a7gGtcxd?_ga=1.57647274.1600831091.1468556806 (http://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomen-liikenne-myllataan-taysin-tyosuhdeautoilijoille-luvassa-keppia/a7gGtcxd?_ga=1.57647274.1600831091.1468556806)

Autoveron poistolla pyritään uusimaan autokantaa. Tavoitteena on, että uusien henkilöautojen päästöt olisivat lähellä EU:n keskiarvoa ja Suomessa olisi vähintään 250 000 sähköautoa vuonna 2030.

ˆ "Kauppalehden tietojen mukaan tavoitteena olisi laskea henkilöautolla yksinajettavien matkojen määrää ja saada ihmiset käyttämään enemmän joukkoliikennettä."

Ei pelkoa, että yksityisautoilu tästä jotenkin halpenisi... Pikkuhiljaa alkaa vaikuttamaan, että ajan SQ5:llä eläkkeelle asti.

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 15.10.16 - klo:14:18
Se vähäinen määrä tuota jätepohjaista etanolia pitäise jaella normaalin bensan seassa. Näin tuon polttoaineen hyödyt olisivat suurimmat. Kun sille tehdään omat jakelukanavat ja autot, niin hyödyt heikkenevät. Siksi tuollainen E85 on Suomessa järjetöntä.

Pelkällä etanolillakin on helppo ajaa ja sitä tehdäänkin siellä, missä etanolia voidaan tuottaa suuria määriä päästötehokkaasti. Nykyteniikalla tuo on toteutettavissa paljon yksinkertaisemmin kuin petroolin käyttäminen aikoinaan. Ongelma on vain siinä, että päästötehokkaasti suuria määriä etanolia tuotetaan harvoilla alueilla aukana Suomesta. Vaikka etanoliauto itse päästelisi vain tuusun tuoksuista vesihyöryä, niin ei se paljon auta, jos etanolin tuotanto nostaa kokonaisuuden fossiilisten tasolle. Tuokin on järjetöntä.

Koska itse en ole asiantuntija, lukisin mielelläni tarkempia perusteluja, miksi Suomessa etanolibensiinin jakeleminen on järjetöntä, ja miksi Suomessa etanolin valmistus ei ole päästötehokasta. Etanolihan tehdään leipomoiden, teollisuuden, kauppojen ja kotitalouksien biojätteistä. Tehtaita on Suomessa ainakin viisi.

Lainaus käyttäjältä: mremonen - 15.10.16 - klo:16:11
ˆ "Kauppalehden tietojen mukaan tavoitteena olisi laskea henkilöautolla yksinajettavien matkojen määrää ja saada ihmiset käyttämään enemmän joukkoliikennettä."

Ei pelkoa, että yksityisautoilu tästä jotenkin halpenisi... Pikkuhiljaa alkaa vaikuttamaan, että ajan SQ5:llä eläkkeelle asti.

Juuri näin. Yksityisautoilijoilla maksatetaan julkinen liikenne. Mistähän ne luulee, että vaikka autovero poistettaisiin, niin miten ihmiset ostavat niitä autoja, kun auton käyttö vie rahat.
Mahtuvatko nuo kaikki omilla autoilla ajavat työläiset joukkoliikennevälineisiin. Miten menee kaupparatsuilla jos kaikki "edut" poistetaan.
Kaikkialle kun vaan ei pääse sillä bussilla.
Hirveästi on allekirjoittaneellakin kulut lisääntyneet.
Ennen ei tarvinnut maksaa käyttömaksua ei vakuutusmaksua eikä kolmos autoa tarvinnut edes katsastaa.
Nyt on maksettava auton ja moton vakuutusmaksut, käyttömaksut ja kolmos auto meni paaliin.
Kerran tosin kyttä tuli sorkkaraudan kanssa kohti katsastamatonta autoani mutta toiseksi jäi ja käveli kiltisti takaisin autoonsa. 8)

Alkuperäisen otsikon aiheeseen palatakseni: Koeajoin Tesla P85D:n vuosi sitten. Koeajo kyllä sai minut vakuuttumaan siitä, että sähköauto on tulevaisuuden auto. Koeajoin myös lataushybridiauton, jolla olisi ajellut päivittäiset työmatkat taajamassa sähköllä ilman polttomoottoria noin 6 kWh yliyön latauksella, jolloin työmatkojen polttoainekulut olisivat olleet olemattomat. Kumpaakaan ei toistaiseksi tullut hankittua sen takia, että yön yli lataus ei vielä onnistu autohallissamme. Asia on taloyhtiön hallituksessa työn alla, joten ehkä seuraava auto on jo sähköauto tai lainakin lataushybridi. Voi olla että sen mukana palaan VAG-leiriin, jos vaikka Audilta tulisi A4- tai A6- sarjaan kiinnostava ladattava auto :)

Olisi autotallissa ilmainen jatkuva lataussähkö. Koskaan en sähköautoa tule kuitenkaan ostamaan.

Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 15.10.16 - klo:17:15
Koska itse en ole asiantuntija, lukisin mielelläni tarkempia perusteluja, miksi Suomessa etanolibensiinin jakeleminen on järjetöntä, ja miksi Suomessa etanolin valmistus ei ole päästötehokasta. Etanolihan tehdään leipomoiden, teollisuuden, kauppojen ja kotitalouksien biojätteistä. Tehtaita on Suomessa ainakin viisi.

Suomessa etanolia tehdään pieniä määriä hiilihydraattipitoisesta jätteestä pienin C02-päästöin. Toisinaan prosessissa voidaan hyödyttää myös hukkaenergiaa siitä prosessista, jonka jäte kelpaa etanolin raaka-aineeksi. Tässä on paljonki järkeä, mutta toiminta on melko pienimuotoista. Tämä vähäpäästöinen etanoli jaeltaisiin autoihin pienimmin päästöin normaalin bensan seassa. Näin ei tulisi lisäpäästöjä rinnakkaisen polttoaineen jakelun ja käytön järjestämisestä. Vaikka se RE85:llä ajava voikin ajatella ajavansa pienin päästöin, niin kokonaisuuden kannalta olisi parempi unohtaa koko RE85 niin kauan, kun vähäpäästöistä etanolia on tarjolla koko tarpeen verran. Tällä hetkellä jätteistä tehty tehtyä etanolia ei riitä läheskään  maan tarpeisiin, vaan suurin osa etanolista tuodaan. vaiheessa kun etanolia varten aletaan kasvattamaan kasveja, päästöt nousevat. Otollisimmilla viljelymailla päästään fossiilista bensaa alhaisempaan kokonaispäästöön, mutta Suomen korkeuksilla etanolin tuotanto suuressa mittakaavassa tuottaa niin suuria päästöjä, että kokonaispäästöt nousevat bensan tasolle tai jopa sen yli.

Lainaus käyttäjältä: mremonen - 15.10.16 - klo:16:11
ˆ "Kauppalehden tietojen mukaan tavoitteena olisi laskea henkilöautolla yksinajettavien matkojen määrää ja saada ihmiset käyttämään enemmän joukkoliikennettä."

Ei pelkoa, että yksityisautoilu tästä jotenkin halpenisi... Pikkuhiljaa alkaa vaikuttamaan, että ajan SQ5:llä eläkkeelle asti.

Luultavasti jotain tullaan muuttamaan ennen söhköautojen invaasiota [verokertymän turvaamiseksi], mutta entäs tämä uutinen:

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001931220.html (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001931220.html)

STT:n lähteiden mukaan autoverosta luopumisesta ei ole käyty poliittista keskustelua.
Kauppalehti kertoo, että hallitus on suunnittelemassa muutoksia auto- ja ajoneuvoveroihin, jotka vaikuttavat erityisesti työsuhdeautoilijoiden etuihin. Lehden käyttämien nimettömien lähteiden mukaan nykyisistä auto- ja ajoneuvoveroista ollaan luopumassa ja verot korvattaisiin uusilla asiakasmaksuilla.

Lehti kirjoittaa, että ihmisten halutaan siirtyvän käyttämään aiempaa enemmän joukkoliikennettä. Työsuhdematkalipun käyttöä pyritään lisäämään ja vastaavasti yksin ajettujen matkojen lukumäärää vähentämään.

Toisaalta, onhan autovero vielä muutaman kerran alenemassa vuodenvaihteessa ja hallituskin voi pysyä reilut 2½ vuotta pystyssä.  :o

On tuo nyt sitten taas hauskaa kun alkaa jälleen autoverosta luopumisjauhanta. Juuri kun on saatu autokauppa vähän nostamaan päätään suosta, niin sitten ihmiset jarruttelevat taas ostopäätöksiään odotellen autoveron poistoa.
Tuota jos olisi odotellut niin olisi täytynyt ajaa sillä vanhalla ainakin 20 vuotta. Silloin jo jauhettiin autoveron poistoa.

Niin ja samassa yhteydessä mainittiin ajoneuvoverosta (=käyttömaksu+käyttövoimavero) luopumisesta. Tämä tarkoittaa, että Dieselvero jäisi pois?

Johan tämä auton osto on vaikeaa, kun mallistotkin muuttuvat nopeasti sähköisempään suuntaan?

Lainaus käyttäjältä: Geoman - 15.10.16 - klo:19:30
Niin ja samassa yhteydessä mainittiin ajoneuvoverosta (=käyttömaksu+käyttövoimavero) luopumisesta. Tämä tarkoittaa, että Dieselvero jäisi pois?

Johan tämä auton osto on vaikeaa, kun mallistotkin muuttuvat nopeasti sähköisempään suuntaan?

Niin se vain on, ja osa tästä muutoksesta menee ah niin rakastetun ( :P) Volkswagen-konsernin ja dieselgaten piikkiin. Taustalla kummittelee myös se Pariisin ilmastosoppari.

Lyhyesti, sekä VAG Group että kilpailijat joutuvat laittamaan lisää paukkuja 1) bensiinimoottoreiden (vettä sylintereihin ym.) 2) söhköautojen akkujen 3) muiden uusiutuvien energiamuotojen kehittämiseen ja nopeampaan massatuotantoon (siis kansanautoksi) ottamiseen. Toki ympäristö ja ehkä jälkipolvetkin kiittävät.  ;) ::)

Sitten on sähköteknologia luotettavaa ja kaikissa oloissa toimivaa kun PV siirtyy siihen. Sitä päivää odotellessa. Tankilla pääsisi kyllä sitten hiljaa koukkaamaan selustaan :)

Ensimmäistä tukkirekkaa myös odottelen.

---
En epäile sitä, etteikö Tesla ole hieno auto ja upea ajaa. Ja varmaan sitä ovat myös muut sähköautot, mutta fakta vain on, että vielä vähään aikaan ne eivät kaikille käy. Jo pelkästään tuon latausmahdollisuuden puuttumisen vuoksi.

Lainaus käyttäjältä: skriko - 15.10.16 - klo:19:08
On tuo nyt sitten taas hauskaa kun alkaa jälleen autoverosta luopumisjauhanta. Juuri kun on saatu autokauppa vähän nostamaan päätään suosta, niin sitten ihmiset jarruttelevat taas ostopäätöksiään odotellen autoveron poistoa.
Tuota jos olisi odotellut niin olisi täytynyt ajaa sillä vanhalla ainakin 20 vuotta. Silloin jo jauhettiin autoveron poistoa.

Hyvä vaaliteema ja myös.... veronlähde.....  :P

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 15.10.16 - klo:18:11
Suomessa etanolia tehdään pieniä määriä hiilihydraattipitoisesta jätteestä pienin C02-päästöin.
...

Tohon naapuriin on yritetty pykätä kohtuullisen kokoista etanolitehdasta nyt jo monta vuotta, se tekisi viinaa oljesta ja akanoista. Niin monta mutkaa ja viivästystä on vaan ollut matkassa, että näyttää tuon hankkeen toteutuminen äärimmäisen epätodennäköiseltä. Valitettavasti.

http://www.sbe.fi (http://www.sbe.fi)

Lainaus käyttäjältä: vwmies - 15.10.16 - klo:22:18
Hyvä vaaliteema ja myös.... veronlähde.....  :P

Tämä vaaliteemahan oli Persuilla jo viime vaaleissa, että autoverosta luovutaan.

Huomasitteko muuten että 2019 jälkeen uusissa asunnoissa pitää olla sähköautolle latausmahdollisuus.

Mielestäni kyllä hyvä päätös. Hitaasti maailma muuttuu tämänkin jälkeen, mutta suunta ainakin oikea  :D

http://gas2.org/2016/10/13/eu-mandates-electric-car-chargers-new-homes-2019/ (http://gas2.org/2016/10/13/eu-mandates-electric-car-chargers-new-homes-2019/)

*Ja mitenkäs se kaapeli tulee riittämään sieltä 20. kerroksesta maahan? Jollen ihan väärin muista, niin esimerkiksi Helsingin kaupunki on menossa tasan toiseen suuntaan ja pyrkii purkamaan säännöksiä, jotka vaativat x kpl pysäköintipaikkoja asuntoa kohden. Eikös Kalasatamasta pyritä saamaan asuinaluetta, jossa autojen määrää pyritään rajoittamaan?

Lainaus käyttäjältä: mremonen - 16.10.16 - klo:15:52
*Ja mitenkäs se kaapeli tulee riittämään sieltä 20. kerroksesta maahan?

Pitkää jatkopötköä vaan ikkunasta roikkumaan.

Lainaus käyttäjältä: mremonen - 16.10.16 - klo:15:52
*Ja mitenkäs se kaapeli tulee riittämään sieltä 20. kerroksesta maahan? Jollen ihan väärin muista, niin esimerkiksi Helsingin kaupunki on menossa tasan toiseen suuntaan ja pyrkii purkamaan säännöksiä, jotka vaativat x kpl pysäköintipaikkoja asuntoa kohden. Eikös Kalasatamasta pyritä saamaan asuinaluetta, jossa autojen määrää pyritään rajoittamaan?

Kaikilla Helsingin uusilla asuin- ja työpaikka-alueilla pyritään (voimakkaasti) rajoittamaan autojen määrää kaavamääräyksin, ei koske missään nimessä vain Kalasatamaa. Siitä voi sitten jokainen kuvitella että aiheuttaako ongelmia tulevaisuudessa vai ei. Jotain hyvää, jotain huonoa.

Lainaus käyttäjältä: skriko - 15.10.16 - klo:19:08
On tuo nyt sitten taas hauskaa kun alkaa jälleen autoverosta luopumisjauhanta. Juuri kun on saatu autokauppa vähän nostamaan päätään suosta, niin sitten ihmiset jarruttelevat taas ostopäätöksiään odotellen autoveron poistoa.
Tuota jos olisi odotellut niin olisi täytynyt ajaa sillä vanhalla ainakin 20 vuotta. Silloin jo jauhettiin autoveron poistoa.

Jotain siellä kyllä tapahtuu

https://www.lvm.fi/live (https://www.lvm.fi/live)

Lainaus käyttäjältä: EiSeOoNiinJust - 16.10.16 - klo:19:47
Jotain siellä kyllä tapahtuu

https://www.lvm.fi/live (https://www.lvm.fi/live)

Jaa muokkaus ei onnistukaan.

Lähinnä siis se, että jos muutetaan käyttöverotus Fortumin kaltaisen yhtiön alle, niin olisi helppo tehdä samalla kertaa isompaakin muutosta. Itsellä ainakin meni mietintään auton hankinta jos esim 2018 alussa sulaa arvosta aika iso osa pois noin vain ja kenties joutuu silti maksamaan suurempaa vuosimaksua.

Puhumattakaan siitä, jos tehdään tulevaisuudessa Carunan tapainen muutos ja esim. tiestö onkin yhtäkkiä jonkin oman yrityksen alaisena, jolla ei käytännössä rajoituksia kun ei ole valtionyhtiö....

Jos olisi se kristallipallo

Lainaus käyttäjältä: EiSeOoNiinJust - 16.10.16 - klo:20:22
Jaa muokkaus ei onnistukaan.

Lähinnä siis se, että jos muutetaan käyttöverotus Fortumin kaltaisen yhtiön alle, niin olisi helppo tehdä samalla kertaa isompaakin muutosta. Itsellä ainakin meni mietintään auton hankinta jos esim 2018 alussa sulaa arvosta aika iso osa pois noin vain ja kenties joutuu silti maksamaan suurempaa vuosimaksua.

Puhumattakaan siitä, jos tehdään tulevaisuudessa Carunan tapainen muutos ja esim. tiestö onkin yhtäkkiä jonkin oman yrityksen alaisena, jolla ei käytännössä rajoituksia kun ei ole valtionyhtiö....

Jos olisi se kristallipallo

Aina kun valtiovalta sanoo, että tämä on hyvä asia, niin seuraavissa vaaleissa kustaan sun niskaan  ;). Kuka muistaa esimerkiksi tämän dieselautojen suhteen.

"Valtion liikenneverkkoyhtiö rahoittaisi toimintansa pääasiassa liikenneverkon käyttöön perustuvilla asiakasmaksuilla, joilla korvattaisiin osa liikenteen nykyisistä veroista ja maksuista."
Eihän siinä mitään, jos niitä maksuja sitten kerätään muuallakin kuin Kehä I:llä.

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 16.10.16 - klo:20:25
Aina kun valtiovalta sanoo, että tämä on hyvä asia, niin seuraavissa vaaleissa kustaan sun niskaan  ;). Kuka muistaa esimerkiksi tämän dieselautojen suhteen.

Näinpä. Ensin oli dieselautot niin hyviä, että niiden hankintaa piti kannustaa. Sitten kun niitä hankittiin, niin lyödäänkin veroa veron päälle. Kuka oikeasti kuvittelee, että vuonna 2030 sähköautoja tuetaan? Tuki vähenee samaa tahtia tai hieman nopeammin kuin mitä sähköautot yleistyvät.

Lainaus käyttäjältä: skriko - 16.10.16 - klo:16:44
Pitkää jatkopötköä vaan ikkunasta roikkumaan.

Tässä se nyt nähdään, että noi maat joissa on saatu aina ihailla rakentamista, jossa kaikki johdot kuljetetaan pitkin ulkoseiniä, ovat lopulta olleet edelläkävijöitä :) . Brititkin ovat olleet niin viisaita, että ovat kuskanneet vesijohtoja ulkoseinissä, josta ne on näkyvillä helpompi sulattaa talvella jäästä.

Lainaus käyttäjältä: mremonen - 16.10.16 - klo:20:46
Näinpä. Ensin oli dieselautot niin hyviä, että niiden hankintaa piti kannustaa. Sitten kun niitä hankittiin, niin lyödäänkin veroa veron päälle. Kuka oikeasti kuvittelee, että vuonna 2030 sähköautoja tuetaan? Tuki vähenee samaa tahtia tai hieman nopeammin kuin mitä sähköautot yleistyvät.

Ensin tuetaan että homma ottaa tuulta alleen ja sitten tuki poistetaan. Näinhän mm. Norjassa saatiin sähköautokanta kasvamaan ihan hurjaa vauhtia ja nythän sielläkin tuo tuki on jo poistettu. Ja muutenkin just niin kauan kun valtion verotulot on kytkettyinä päästöihin tai kulutukseen, niin kulutuksen pienentämisen suosiminen on ikäänkuin kaksiteräinen miekka. Toisaalta se on pakko ympäristöpaineiden alla saada kulutusta ja saasteita alas, mutta taas toisaalta koska tuo tarkoittaa samalla myös verotulojen pienenemistä, pitää tilalle keksiä jotain muuta ja wanhalle kalustolle tuo tarkoittaa pahimmassa tapauksessa yhä vain kiristyvää verotusta uusien verojen muodossa, uudemman selvitessä pelkillä noilla uusilla veroilla :-\

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 15.10.16 - klo:18:11
Suomessa etanolia tehdään pieniä määriä hiilihydraattipitoisesta jätteestä pienin C02-päästöin. Toisinaan prosessissa voidaan hyödyttää myös hukkaenergiaa siitä prosessista, jonka jäte kelpaa etanolin raaka-aineeksi. Tässä on paljonki järkeä, mutta toiminta on melko pienimuotoista.

Skannailin vähän nettiä selvittääkseni itselleni asioita. St1:llä on Suomessa viisi tuotantolaitosta. Kapasiteettia voidaan lisätä. Etanolibensiiniä myyviä jakeluasemia Suomessa on yli sata.

Lainaa
Tällä hetkellä jätteistä tehty tehtyä etanolia ei riitä läheskään  maan tarpeisiin, vaan suurin osa etanolista tuodaan.

"St1 Biofuelsin etanolin tuotanto perustuu VTT:n kehittämään prosessiin, jonka avulla etanolin valmistus on kannattavaa pienessäkin mittakaavassa jätteiden syntypaikoilla. St1 käyttää tuottamansa etanolin ainakin alkuvaiheessa omilla asemillaan myytäviin polttoaineisiin, mutta tuotannon laajentaminen kansainvälisille markkinoille kiinnostaa."

Jos sitä riittää vientiin, niin riittäisi varmaan myös oman maan tarpeisiin.

Kaikkien suomalaisten autojen siirtyminen E85-bensiiniin ei ole tietenkään realistista, varsinkin, kun flexifuel-autojen tuotanto ei kiinnosta autotehtaita. Sen sijaan kehittyneempiä ratkaisuita odotellessa voitaisiin pienin kustannuksin ja lyhyellä aikavälillä muuntaa vanhemmat autot etanolia hyödyntäviksi. Jos halutaan pienentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

LainaaOtollisimmilla viljelymailla päästään fossiilista bensaa alhaisempaan kokonaispäästöön, mutta Suomen korkeuksilla etanolin tuotanto suuressa mittakaavassa tuottaa niin suuria päästöjä, että kokonaispäästöt nousevat bensan tasolle tai jopa sen yli.

"St1 rakentaa tänä vuonna myös seuraavan bioetanolituotannon laitostyypin. BionolixTM tulee käyttämään raaka-aineenaan kotitalouksien ja kauppojen erilliskerättyä biojätettä. Suunnitteluvaiheessa olevat seuraavan sukupolven yksiköt tulevat hyödyntämään raaka-aineenaan mm. kotitalouksien, teollisuuden ja kaupan pakkauksia sekä olkea. Uudet raaka-aineet moninkertaistavat hajautetun konseptin mahdollisuudet biopolttoainetuotannossa. "

"Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt energiayhtiö St1:n RE85-korkeaseosetanolille Avainlipun käyttöoikeuden. RE85-polttoneste sisältää 80�"85 % bioetanolia, jota St1 valmistaa kotimaisesta elintarviketeollisuuden biojätteestä Etanolix®-konseptillaan."

Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 26.10.16 - klo:09:05
Skannailin vähän nettiä selvittääkseni itselleni asioita. St1:llä on Suomessa viisi tuotantolaitosta.

"St1 Biofuelsin etanolin tuotanto perustuu VTT:n kehittämään prosessiin, jonka avulla etanolin valmistus on kannattavaa pienessäkin mittakaavassa jätteiden syntypaikoilla. St1 käyttää tuottamansa etanolin ainakin alkuvaiheessa omilla asemillaan myytäviin polttoaineisiin, mutta tuotannon laajentaminen kansainvälisille markkinoille kiinnostaa."

Jos sitä riittää vientiin, niin riittäisi varmaan myös oman maan tarpeisiin.

Nuo kaikki tuotantolaitoksen ovat varsin pieniä. Suomessa poltetaan moottoribensiiniä noin 2 miljoonaa kuutiota vuodessa. Jos etanolia sekoitetaan sekaan 10 prosenttia tuosta, niin etanolia tarvitaan noin 200 miljoonaa litraa vuodessa. Nuo St1:n laitokset ovat vuotuiselta kapasiteetiltään miljoonasta muutamaan miljoonaan litraan vuodessa. Tuollaisia laitoksia tarvittaisiin sata kattamaan Suomen tarve. Toistaiseksi ollaan viennin varassa ja ympäristön kannalta parasta olisi vain väänin lorauttaa tuo pieni määrä jätteistä tehtyä etanolia normaalin "ysivitosen" sekaan. St1:n kannalta tietenkin kanattaa pitää mahdollisimman suurta ääntä aiheesta ja uskotella asiakkaille RE85:llä ajamisen olevan suuri ekoteko.

Tuossa ollaan siis viemässä ulkomaille valmistusprosessia eikä etanolia. Etanolia ei riitä edes oman maan tarpeisiin, mutta tehtaita voidaan tietenkin rakentaa minne vain, missä sopivaa raaka-ainetta on saatavilla.

Etanolin käyttötavoitteiden vuoksi isompiakin laitoksia on tulossa, mutta ne käyttävät raaka-aineekseen esimerkiksi puuta ja olkea. Näillä tehtailla ei päästä yhtä taloudelliseen prosessiin ja alhaiseen hintaan kuin näillä pienillä elintarviketeollisuuden jätteitä hyödyntävillä laitoksilla.

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 26.10.16 - klo:15:27
St1:n kannalta tietenkin kanattaa pitää mahdollisimman suurta ääntä aiheesta ja uskotella asiakkaille RE85:llä ajamisen olevan suuri ekoteko.

Onhan se mielestäni ekoteko, jos sillä voidaan korvata fossiilisia polttoaineita. Vai kuuluuko tekstin rivien välistä öljyteollisuuden ääni?

Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 28.10.16 - klo:11:58
Onhan se mielestäni ekoteko, jos sillä voidaan korvata fossiilisia polttoaineita. Vai kuuluuko tekstin rivien välistä öljyteollisuuden ääni?

Jotenkin tuntuu, ettet ymmärtänyt laisinkaan kirjoittamaani. Jos mielestäni tuo pieni tarjolla oleva määrä vähäpäästöistä etanolia pitäisi jaella mahdolisimman vähin haitoin, niin mitä tekemistä tällä on öljyteollisuuden kanssa?

Tuoreen lehtiartikkelin mukaan tuottamalla puusta sähköä etanolin sijaan olisi näin saatava sähköenergia kaksinkertainen verrattuna siitä tuotettavaan etanolienergiaan. Lisäksi sähköä voitaisiin tuottaa "paikallisesti" ja siirtokulut olisivat pienemmät.

Näinköhän se sähkö olisi tässäkin mielessä tehokkaampi. Etanoli on aluepoliittinen ratkaisu ja ilmeisesti eräänlainen välivaihe. Etanolissa pitää olla parasta ennen päivämäärä?

Lainaus käyttäjältä: Geoman - 28.10.16 - klo:12:30
Tuoreen lehtiartikkelin mukaan tuottamalla puusta sähköä etanolin sijaan olisi näin saatava sähköenergia kaksinkertainen verrattuna siitä tuotettavaan etanolienergiaan. Lisäksi sähköä voitaisiin tuottaa "paikallisesti" ja siirtokulut olisivat pienemmät.

Näinköhän se sähkö olisi tässäkin mielessä tehokkaampi. Etanoli on aluepoliittinen ratkaisu ja ilmeisesti eräänlainen välivaihe. Etanolissa pitää olla parasta ennen päivämäärä?

Ko. lehtiartikkeliin ei ollut viittausta, mutta onkohan tuossa huomioitu ihan kaikki? Etanoli-, bensa- ... energian säilyttäminen on aika paljon helpompaa ja kustannustehokkaampaa kuin sähkön.

Lainaus käyttäjältä: Geoman - 28.10.16 - klo:12:30
Tuoreen lehtiartikkelin mukaan tuottamalla puusta sähköä etanolin sijaan olisi näin saatava sähköenergia kaksinkertainen verrattuna siitä tuotettavaan etanolienergiaan. Lisäksi sähköä voitaisiin tuottaa "paikallisesti" ja siirtokulut olisivat pienemmät.

Näinköhän se sähkö olisi tässäkin mielessä tehokkaampi. Etanoli on aluepoliittinen ratkaisu ja ilmeisesti eräänlainen välivaihe. Etanolissa pitää olla parasta ennen päivämäärä?

Eiköhän tämä asia ole aika itsestään selvää. Kaiken yhdyskuntajätteen polttaminen keskitetysti sähköksi ja siitä sähköautoihin, varmasti saa energiapotentiaalista enemmän irti kuin, että jätettä aletaan lajittelemaan ja prosessoimaan polttoaineiksi, jotka pitää vielä kuljettaa jaeltavaksi. Polttoratkaisussa saadaan myös päästöt keskitetysti hoidettua ja lisäksi syntyy kaukolämpöä eli päästään n. 90% kokonaishyötysuhteeseen. Vihreä liike on pitkälle vastustanut tätä kehitystä, koska se ei rohkaise ihmisiä tarpeeksi vähentämään kulutusta.

Täsmälleen samasta syystä vetyautojen ongelmana on energian kulutus eli saadaksesi autoosi 1Kw sähköenergiaa, menee vedyn vastaavan energiasisällön tuottamiseen vedyksi 3Kw sähköä. Eli miksei sitten tankata suoraan akkuun sitä 3Kw energiaa sähkönä, sähköauto se vetyautokin on.

Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 28.10.16 - klo:14:43
Ko. lehtiartikkeliin ei ollut viittausta, mutta onkohan tuossa huomioitu ihan kaikki? Etanoli-, bensa- ... energian säilyttäminen on aika paljon helpompaa ja kustannustehokkaampaa kuin sähkön.

Tuo artikkeli oli viime sunnuntain Hufvudstadsbladet:ssa. En muista kenen kirjoittama.

http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-2000001940713.html (http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-2000001940713.html)

Saksalaiset autonvalmistajat eivät enää emmi sähköautojensa kanssa. Ne esittelivät useita uusia malleja Pariisin autonäyttelyssä. Autoteollisuus uskaltaa myös ennustaa, että sähköautot alkavat todella syrjäyttää bensaversioita markkinoilta heti 2020-luvun alussa.
Sähköautojen menekkiä ovat osaltaan jarruttaneet perinteisiä autoja 5 000�"10 000 euroa kovemmat hinnat. Saksan liittohallitus pyrkii nyt lieventämään tätä hintaeroa tukemalla kuluttajia sähköauton ostossa 4 000 eurolla. Tuki ei ole ainakaan olennaisesti lisäämässä sähköautojen vetovoimaa, jota rajoittaa edellen niiden ajosäteen ja latausasemien vähäisyys.

Ajosäde näyttää painavan erityisen paljon saksalaisten vaa’assa ja etenkin isompien autojen luokassa, jossa sähköautolla liikutaan vasta noin 200 kilometrin säteellä. Pariisissa esiteltyjen VW E-Golfin ja BMW i3:n ajosäteiksi ilmoitettiin 300 kilometriä NEDC-mittauskriteereillä. Ne ovat kuitenkin kauniin sään arvoja, sillä jos käytetään ilmastointi- ja lämmityslaitteita, säde putoaa lähelle 200 kilometriä.

Saksan markkinoiden e-tähdeksi onkin noussut Opelin Ampera-e, jonka virallinen ajosäde akkujen yhdellä latauksella on jo peräti 500 kilometriä, ja todellinenkin säde jopa 380 kilometriä. Autonvalmistaja demonstroi tämän Pariisin Autosalon-messuilla yhtäjaksoisella ajolla Lontoosta Pariisiin. Saksassa on unelmoitu vastaavasta reissusta Münchenistä Italian Gardajärvelle.

Ampera-e on sarjavalmis ja tulossa liukuhihnalta markkinoille ensi kevään lopulla. Sen hinnasta on ollut liikkeellä erilaisia huhuja, viimeisimpien arvailujen mukaan lähdetään 34 000 eurosta. Se olisi vähän alle E-Golfin, vaikka sen akuissa on jopa yli tuplaten kapasiteettia, 60 kWh, ja selvästi enemmän heppoja (204 vrt. 115�"136). Molemmissa on hyvin tilaa viidelle hengelle, samoin kuin ostos- tai reissutavaroille.

Volkswagenilla kovat paineet

Sähköautojen kalliimmat hinnat johtuvat erityisesti akuista. BMW on pitäytynyt i3:ssa 33 kWh:n akkuihin eikä ole satsannut sitä isompiin muistakin syystä. Tuotantojohtaja Heinrich Schwackhöfer on todennut WirtschaftWochelle, että he eivät siirrä autoihinsa kaikkea, mikä olisi teknologisesti mahdollista, jos se ei tue kestävää kehitystä. Hän viittaa akkujen erittäin energiaintensiiviseen tuotantoon.

Siinä missä Opel on tuomassa markkinoille ensimmäisenä pitkän matkan juoksijan, niin muut autonvalmistajat Saksassa lupaavat sellaisia vasta uuden sukupolven myötä. Ne kaikki kertoivat Pariisissa tulevista, mutta vasta joidenkin vuosien kuluttua realisoituvista uusista tuotantoalustoistaan ja autoarkkitehtuureista: VW uudesta I.D.:stä, BMW iNextistä ja Daimler EQ:sta.

Volkswagenilla on päästöhuijauksensa jälkeen näytön paikka esiintyä mitä puhtoisimpana pulmusena, ja tarve kertoa kovaäänisesti uusista suunnitelmistaan. Strategiajohtaja Thomas Sedran uskoo sähköautojen menekin nousuun jo vuosikymmenen vaihteessa �" akkujen halpenemisen, päästörajoitusten kiristymisen ja muiden autojen kaupungeissa kohtaamien ajorajoitusten myötä.

Käännekohta on jo näköpiirissä: Sedran ajoittaa sen manager-magazinin haastattelussa vuosien 2021 ja 2023 välille.
Silloin hän uskoo sähköauton valmistuskulujen ja myyntihinnan keikahtavan halvemmaksi kuin polttomoottorilla varustetun auton.
Sitten kuluttaja voi tehdä päätöksen niiden välillä hinnasta riippumatta. Sähköautoa alkaa myös suosia paitsi hinta, myös muut ominaisuudet.

Saksan toinen kamari, osavaltioiden liittoneuvosto on vaatinut ajokieltoa perinteisille polttomoottoriautoille vuodesta 2030 lähtien. Varovaisuudestaan huolimatta se on herättänyt heti autoteollisuuden äläkän. Teollisuuden omat ennusteet ja suunnitellut toimenpiteet ovat samansuuntaisia, mutta eivät tietenkään varman päälle.

:o :o :o

Lainaus käyttäjältä: vwmies - 29.10.16 - klo:08:48
Silloin hän uskoo sähköauton valmistuskulujen ja myyntihinnan keikahtavan halvemmaksi kuin polttomoottorilla varustetun auton.

No tämä nyt on aika lailla selvää, kun ajattelee noiden tekniikoiden monimutkaisuuden eroa. Vielä kun tulevat napamoottorit, niin voimansiirtolinjastakin voidaan luopua. Tai ainakin korvata se kaapelilla.

LainaaSitten kuluttaja voi tehdä päätöksen niiden välillä hinnasta riippumatta. Sähköautoa alkaa myös suosia paitsi hinta, myös muut ominaisuudet.

Kunhan sen kerrostaloasujan latausongelmat ratkaistaan vain jotenkin. Ja nyt en puhu edes mistään lähiökerrostalosta, vaan suurempien kaupunkien keskustoissa asuvista. On se sitten Mannerheimintien tai Itsenäisyydenkadun varrella.

LainaaSaksan toinen kamari, osavaltioiden liittoneuvosto on vaatinut ajokieltoa perinteisille polttomoottoriautoille vuodesta 2030 lähtien.

Kuinkas luulet, että tuo onnistuu? Vaikka Saksassa autojen kierto onkin nopeampaa kuin Suomessa. Tuollainen kielto kun lähestyy, polttomoottoriautojen arvo romahtaa nollaan ja merkitsee se jotain Saksassakin. Siellä myös paikallinen Autoliitto on hieman (poliittisesti) suurempi mahti kuin vastaava meillä.

Tosin viidessätoista vuodessa tulee tapahtumaan autotekniikassa varmasti suurempi murron kuin mitä on tapahtunut ehkä viimeisen 50 vuoden aikana. Itse asiassa mitä 50 vuoden aikana on tullut todella uutta, joka oli ennen erikoisuus ja nyt arkipäivää? Turbomoottorit, mitä muuta? Neliveto?

Lainaus käyttäjältä: mremonen - 29.10.16 - klo:10:11

Kunhan sen kerrostaloasujan latausongelmat ratkaistaan vain jotenkin. Ja nyt en puhu edes mistään lähiökerrostalosta, vaan suurempien kaupunkien keskustoissa asuvista. On se sitten Mannerheimintien tai Itsenäisyydenkadun varrella.

Tämän päivän kaupunkisuunnittelu ratkaisee tämän ongelman, ei siis tarvitse miettiä miten Mannerheimintien tai Itsenäisyydenkadun varrella sähköauton lataus onnistuu. Eipä niillä kulmilla ole pian enää autopaikkojakaan, ei asiointia, asumista eikä työntekoa varten. Kaupunkilaisten tehokas liikkuminen perustuu 2020- ja 2030-luvuilla (sähkö)polkupyörään ja ratikkaan. Jep.

Lainaus käyttäjältä: TAG - 28.10.16 - klo:15:45
Eiköhän tämä asia ole aika itsestään selvää. Kaiken yhdyskuntajätteen polttaminen keskitetysti sähköksi ja siitä sähköautoihin, varmasti saa energiapotentiaalista enemmän irti kuin, että jätettä aletaan lajittelemaan ja prosessoimaan polttoaineiksi, jotka pitää vielä kuljettaa jaeltavaksi. Polttoratkaisussa saadaan myös päästöt keskitetysti hoidettua ja lisäksi syntyy kaukolämpöä eli päästään n. 90% kokonaishyötysuhteeseen. Vihreä liike on pitkälle vastustanut tätä kehitystä, koska se ei rohkaise ihmisiä tarpeeksi vähentämään kulutusta.

Täsmälleen samasta syystä vetyautojen ongelmana on energian kulutus eli saadaksesi autoosi 1Kw sähköenergiaa, menee vedyn vastaavan energiasisällön tuottamiseen vedyksi 3Kw sähköä. Eli miksei sitten tankata suoraan akkuun sitä 3Kw energiaa sähkönä, sähköauto se vetyautokin on.

Pelkkiä kilowatteja tutkimalla suoraan sähköksi näyttää edulliselta.. mutta edelleen. Miten ratkaistaan sähköenergian varastointi? Se on nykytekniikalla kallista. Sähkön varastointi 3/1 suhteessa vedyksi voi ollakkin kaikki kustannukset huomioiden ja sopivana ajankohtana (ei sähkön kulutuspiikin kohdalla)  edullista?

Lainaus käyttäjältä: mremonen - 29.10.16 - klo:10:11
Vaikka Saksassa autojen kierto onkin nopeampaa kuin Suomessa. Tuollainen kielto kun lähestyy, polttomoottoriautojen arvo romahtaa nollaan ja merkitsee se jotain Saksassakin. Siellä myös paikallinen Autoliitto on hieman (poliittisesti) suurempi mahti kuin vastaava meillä.

Yksi harkinnanarvoinen idea voisi olla joukkoliikennettä korvaava "söhköautopooli". Eli yksityisautot (tai suuri osa niistä) korvataan ladatuilla "lainasöhköautoilla", jonka saa tarvittaessa käyttöönsä paikasta x ja jonka voi jättää paikkaan y (ladattavaksi). Vähän niinkuin kaupunkipyörien idea mutta paljon pidemmälle vietynä.  Yksityiskäytössä ajoneuvon käyttöaste on todella matala niinkuin on todettukin.
Tämä ei varmastikaan lyö läpi vielä 5 vuodessa, sillä sitä ennen pitää vielä latauspaikatkin järjestää. 
Ai niin, söhköbussitkin ovat tulossa (toivottavasti ennen Länsimetron valmistumista, sorry OT.  ;D)
Jos langaton (induktiivinen) lataustekniikka yleistyisi, niin sitten.....

Veropolitiikalla pystytään kyllä - jos vain halutaan - vauhdittamaan kehitystä oli se sitten mitä vain....  ???

Lainaus käyttäjältä: vwmies - 29.10.16 - klo:15:28
Yksi harkinnanarvoinen idea voisi olla joukkoliikennettä korvaava "söhköautopooli". Eli yksityisautot (tai suuri osa niistä) korvataan ladatuilla "lainasöhköautoilla", jonka saa tarvittaessa käyttöönsä paikasta x ja jonka voi jättää paikkaan y (ladattavaksi). Vähän niinkuin kaupunkipyörien idea mutta paljon pidemmälle vietynä.  Yksityiskäytössä ajoneuvon käyttöaste on todella matala niinkuin on todettukin.
Tämä ei varmastikaan lyö läpi vielä 5 vuodessa, sillä sitä ennen pitää vielä latauspaikatkin järjestää.

Vähän menee hypettämisen puolelle, mutta Tesla on tätä jo tuotteistamassa itseajavien autojen muodossa.

https://electrek.co/2016/10/28/tesla-model-3-self-drivin-ride-tesla-network-cost-per-mile/

Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 29.10.16 - klo:15:16
Pelkkiä kilowatteja tutkimalla suoraan sähköksi näyttää edulliselta.. mutta edelleen. Miten ratkaistaan sähköenergian varastointi? Se on nykytekniikalla kallista. Sähkön varastointi 3/1 suhteessa vedyksi voi ollakkin kaikki kustannukset huomioiden ja sopivana ajankohtana (ei sähkön kulutuspiikin kohdalla)  edullista?

Tässä voisi olla yksi vaihtoehto tuohon ongelmaan. Muilta valmistajilta tulee varmasti vastaavia tuotteita hyvin pian.

https://electrek.co/2016/10/28/tesla-powerwall-2-game-changer-in-home-energy-storage-14-kwh-inverter-5500/

Minä uskon sähköautoihin, kun sähköä pystytään varastoimaan vähänkin isompia määriä esimerkiksi aurinkoenergiasta. Näin myös yötä vasten pystyisi lataamaan autoa, kun päivällä tuleva aurinkoenergia saataisiin varastoon johonkin akkupattereihin.

Aurinkoenergia on minusta se asia mihin pitäisi panostaa enemmän eikä rangaista, koska Suomessa on kattopinta-alaa mihin paneeleja sijoittaa. Ainoa konkreettinen mihin sitä pystyy käyttämään on käyttöveden lämmitys.

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 29.10.16 - klo:19:10
Minä uskon sähköautoihin, kun sähköä pystytään varastoimaan vähänkin isompia määriä esimerkiksi aurinkoenergiasta. Näin myös yötä vasten pystyisi lataamaan autoa, kun päivällä tuleva aurinkoenergia saataisiin varastoon johonkin akkupattereihin.

Aurinkoenergia on minusta se asia mihin pitäisi panostaa enemmän eikä rangaista, koska Suomessa on kattopinta-alaa mihin paneeleja sijoittaa. Ainoa konkreettinen mihin sitä pystyy käyttämään on käyttöveden lämmitys.

Juu,  ja mieluiten hybridikattila ja 3000-9000l varaaja.....sekä tulisija vesikierrolla varalle &/ iloksi (sorry OT).....

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 29.10.16 - klo:19:10
Minä uskon sähköautoihin, kun sähköä pystytään varastoimaan vähänkin isompia määriä esimerkiksi aurinkoenergiasta. Näin myös yötä vasten pystyisi lataamaan autoa, kun päivällä tuleva aurinkoenergia saataisiin varastoon johonkin akkupattereihin.

Aurinkoenergia on minusta se asia mihin pitäisi panostaa enemmän eikä rangaista, koska Suomessa on kattopinta-alaa mihin paneeleja sijoittaa. Ainoa konkreettinen mihin sitä pystyy käyttämään on käyttöveden lämmitys.

Rakensin kesämökin muutama vuosi sitten, tontin laidassa olisi ollut sähköliittymä hintaan 7000,- euroa.
En liittymää ottanut, vaan asensin aurinkosähköjärjestelmän.
Järjestelmä on tarpeeksi tuhti, jotta jääkaapit, valot, vesipumput yms. toimivat.
Invertteri välissä ja käyttöjännite 230V.
Akut 550AH, laajennusvaraa 820Ah asti ( rajana akkukaivon koko mökin alla).
Mökki on normaalisti kesäkäytössä, silloin tällöin mökillä ollaan talvisinkin.
Kertaakaan ei ole sähkö loppunut kesken, kertaakaan ei ole tullut sähkölaskua, kertaakaan ei ole tullut sähkön siirrosta laskua.
Järjestelmässä on siniaaltoinvertteri eli jännite on 230V.
Järjestelmä maksoi n. 3500 euroa.
Johdotus tehtiin  230V jännitteelle siltä varalta, ettei aurinkosysteemi pelittäisi ja joutuisin hankkimaan sähköliittymän.
Ainakaan toistaiseksi ei ole tarvinnut hankkia liittymää, olen ollut tyytyväinen.
Pointti aurinkosähköjärjestelmässä on oikea mitoitus, niin kaapeleille kuin muillekin osille.
Esimerkiksi liian ohut syöttökaapeli voi olla kohtalokas koko järjestelmän toimivuuden kannalta.
Tontin ilmansuunta on myös tärkeä.

^Tuossa on asiaa. Teitkö itse vai käytitkö ulkopuolisia?

Lainaus käyttäjältä: Rauska - 29.10.16 - klo:20:16
^Tuossa on asiaa. Teitkö itse vai käytitkö ulkopuolisia?

Järjestelmän mitoitti eräs Suomessa asuva saksalainen, joka on perehtynyt aurinkosähköjärjestelmiin.
Laitteet asensin itse, johtojen päät ( 230V) kävi kytkemässä sähköasentaja ( itsellä ei lisenssejä tuohon).
Kaikkien tällaiseen sähköistykseen käytettävien osien hinta on laskenut ja tehot samaan aikaan parantuneet, kesäasunnossa oikein mitoitettu järjestelmä toimii.
Kesäaikaan ei niin huonoa keliä viikolla olekaan, etteikö akut olisi viikonlopuksi taas täynnä.
Lataus paranee keskitalven jälkeen heti helmikuun loppupuolella, kevättalvella virtaa tulee jo yllin kyllin.
Huonoin aika on loka-tammikuu. Silloinkin ainakin Keski-Suomen korkeudella edes jonkinlaista latausta tulee päivisin.

Lainaus käyttäjältä: esko - 29.10.16 - klo:19:49
Rakensin kesämökin muutama vuosi sitten, tontin laidassa olisi ollut sähköliittymä hintaan 7000,- euroa.
En liittymää ottanut, vaan asensin aurinkosähköjärjestelmän.
Järjestelmä on tarpeeksi tuhti, jotta jääkaapit, valot, vesipumput yms. toimivat.
Invertteri välissä ja käyttöjännite 230V.
Akut 550AH, laajennusvaraa 820Ah asti ( rajana akkukaivon koko mökin alla).
Mökki on normaalisti kesäkäytössä, silloin tällöin mökillä ollaan talvisinkin.
Kertaakaan ei ole sähkö loppunut kesken, kertaakaan ei ole tullut sähkölaskua, kertaakaan ei ole tullut sähkön siirrosta laskua.
Järjestelmässä on siniaaltoinvertteri eli jännite on 230V.
Järjestelmä maksoi n. 3500 euroa.
Johdotus tehtiin  230V jännitteelle siltä varalta, ettei aurinkosysteemi pelittäisi ja joutuisin hankkimaan sähköliittymän.
Ainakaan toistaiseksi ei ole tarvinnut hankkia liittymää, olen ollut tyytyväinen.
Pointti aurinkosähköjärjestelmässä on oikea mitoitus, niin kaapeleille kuin muillekin osille.
Esimerkiksi liian ohut syöttökaapeli voi olla kohtalokas koko järjestelmän toimivuuden kannalta.
Tontin ilmansuunta on myös tärkeä.

Mökillä tuo vielä menee, jos ei ole ympärivuotisessa käytössä tai pidempiä aikoja talvella.

Mökille mietin hetken, mutta totesin että ilmalämpöpumppu ei toimi tuolla järjestelmällä ja olen 10k�,� köyhempi. Enitenhän 3000kw vuosikulutuksella tympäisee nuo pelkät perusmaksut.

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 29.10.16 - klo:20:41
Mökillä tuo vielä menee, jos ei ole ympärivuotisessa käytössä tai pidempiä aikoja talvella.

Mökille mietin hetken, mutta totesin että ilmalämpöpumppu ei toimi tuolla järjestelmällä ja olen 10k�,� köyhempi. Enitenhän 3000kw vuosikulutuksella tympäisee nuo pelkät perusmaksut.

Totta.
Pointti on juuri tuo oman käyttötarpeen arviointi ja sen jälkeen oikea mitoitus, josta voi sitten laskea ja vertailla kustannuksia eri vaihtoehdoille. ILP tai mikään muukaan sähkölämmitys ei ainakaan vielä sovellu akuilla käytettäväksi. Polttopuita pitää tehdä...
Pienille vuosikulutuksille lankeavat suuret kiinteät kulut ottaa tosiaan päähän.

Lainaus käyttäjältä: esko - 29.10.16 - klo:20:52
Totta.
Pointti on juuri tuo oman käyttötarpeen arviointi ja sen jälkeen oikea mitoitus, josta voi sitten laskea ja vertailla kustannuksia eri vaihtoehdoille. ILP tai mikään muukaan sähkölämmitys ei ainakaan vielä sovellu akuilla käytettäväksi. Polttopuita pitää tehdä...
Pienille vuosikulutuksille lankeavat suuret kiinteät kulut ottaa tosiaan päähän.

Totta. Allekirjoittanut otti vanhaan "perintömökkiin" 2000-luvun alussa sähköliittymän vähän yli 2k�,�. Eihän sitä sähköä ns. kesäkäytössä kulu kuin ruoanlaittoon pl. savustaminen ja telkkuun. Mutta tonttiliittymällä saa työkalut toimimaan ja sillä on oma arvonsa.
Hauskinta asiassa on, että sähkösoppari on ilman kk perusmaksua (sorry OT). Vuodessa kuluu 200-300kWh.  :o

Jos palattaisiin mökeistä autoihin, niin onhan sen huima muutos sitten kun on vain täyssähköautoja. Sillä tulee olemaan todella käänteentekevä vaikutus kaikkeen autoilun ympärillä pyörivään infraan ja palveluihin. Alkaen huoltoasemista, auton huoltamisesta, varaosakaupasta, ym. Iso osa nykyisistä jutuista kuitenkin pyörii polttomoottorin ja sen tarpeiden ympärillä. Kuten vaikka öljyt, pakoputket, ym. Ja jos voimansiirtokin korvataan napamoottoreilla, niin voimansiirron huollotkin ovat ohi. Mitä sinne sitten jää? Polttimot, joita niitäkään ei voi vaihtaa. Jarrut, jotka nekin kuluvat vähemmin, jolleivat sitten ole täyssähköiset. No, pissapojan nesteen tarkistaminen ja iskarit...

Lainaus käyttäjältä: mremonen - 30.10.16 - klo:11:53
Jos palattaisiin mökeistä autoihin, niin onhan sen huima muutos sitten kun on vain täyssähköautoja. Sillä tulee olemaan todella käänteentekevä vaikutus kaikkeen autoilun ympärillä pyörivään infraan ja palveluihin. Alkaen huoltoasemista, auton huoltamisesta, varaosakaupasta, ym. Iso osa nykyisistä jutuista kuitenkin pyörii polttomoottorin ja sen tarpeiden ympärillä. Kuten vaikka öljyt, pakoputket, ym. Ja jos voimansiirtokin korvataan napamoottoreilla, niin voimansiirron huollotkin ovat ohi. Mitä sinne sitten jää? Polttimot, joita niitäkään ei voi vaihtaa. Jarrut, jotka nekin kuluvat vähemmin, jolleivat sitten ole täyssähköiset. No, pissapojan nesteen tarkistaminen ja iskarit...

Onhan se suuri mullistus kun pakokaasutestikin jää pois..... mutta alustan välykset on hyvä tarkistaa. Ja rasvata lukot.   ::)

Seuraava kirjoitus sivuaa aihetta hyvin:

http://www.iltasanomat.fi/autot/art-2000001943132.html (http://www.iltasanomat.fi/autot/art-2000001943132.html)

Autoala on merkittävässä taitekohdassa: Kuluttajille luvassa satojen miljardien ylimääräiset kustannukset?

Öljy- ja autoala on parhaillaan erittäin merkittävässä murrosvaiheessa, esittää alan tulevaisuutta luotaava tuore katsaus.
Murrosilmiön taustalla ovat EU:n raskaat päästövähennystavoitteet, joiden vuoksi markkinoille on tuotava samanaikaisesti sekä optimoituja polttomoottoriajoneuvoja että vaihtoehtoisia polttoaineita ja teknologioita hyödyntäviä autoja.

Tämä saattaa nostaa autojen voimalaiteratkaisujen yhteenlaskettuja kustannuksia jopa 380-390 miljardia euroa vuodesta 2010 vuoteen 2030, kertoo Roland Berger -konsulttiyhtiön tekemä polttoaine- ja ajoneuvoteknologioita luotaava katsaus.

Katsauksen tavoitteena oli tuottaa alalle objektiivinen etenemissuunnitelma vuoteen 2030+ ja selvittää samalla yhteiskunnan kannalta edullisimmat vaihtoehdot kasvihuonekaasujen vähentämiseksi tieliikennesektorilla.

Selvitys tehtiin öljy- ja autoalan tilauksesta. Tilaajiin kuuluivat BMW, Daimler, Honda, NEOT/St1, Neste, OMV, Shell, Toyota ja Volkswagen.

https://www.rolandberger.com/en/Publications/pub_integrated_fuels_and_vehicles_roadmap_2030.html (https://www.rolandberger.com/en/Publications/pub_integrated_fuels_and_vehicles_roadmap_2030.html)

Lainaus käyttäjältä: vwmies - 02.11.16 - klo:12:12
Seuraava kirjoitus sivuaa aihetta hyvin:

http://www.iltasanomat.fi/autot/art-2000001943132.html (http://www.iltasanomat.fi/autot/art-2000001943132.html)

Autoala on merkittävässä taitekohdassa: Kuluttajille luvassa satojen miljardien ylimääräiset kustannukset?

Öljy- ja autoala on parhaillaan erittäin merkittävässä murrosvaiheessa, esittää alan tulevaisuutta luotaava tuore katsaus.
Murrosilmiön taustalla ovat EU:n raskaat päästövähennystavoitteet, joiden vuoksi markkinoille on tuotava samanaikaisesti sekä optimoituja polttomoottoriajoneuvoja että vaihtoehtoisia polttoaineita ja teknologioita hyödyntäviä autoja.

Tämä saattaa nostaa autojen voimalaiteratkaisujen yhteenlaskettuja kustannuksia jopa 380-390 miljardia euroa vuodesta 2010 vuoteen 2030, kertoo Roland Berger -konsulttiyhtiön tekemä polttoaine- ja ajoneuvoteknologioita luotaava katsaus.

Katsauksen tavoitteena oli tuottaa alalle objektiivinen etenemissuunnitelma vuoteen 2030+ ja selvittää samalla yhteiskunnan kannalta edullisimmat vaihtoehdot kasvihuonekaasujen vähentämiseksi tieliikennesektorilla.

Selvitys tehtiin öljy- ja autoalan tilauksesta. Tilaajiin kuuluivat BMW, Daimler, Honda, NEOT/St1, Neste, OMV, Shell, Toyota ja Volkswagen.

https://www.rolandberger.com/en/Publications/pub_integrated_fuels_and_vehicles_roadmap_2030.html (https://www.rolandberger.com/en/Publications/pub_integrated_fuels_and_vehicles_roadmap_2030.html)

Ööö eli oljy-yhtiöt ja perinteiset polttomoottoriautojen valmistajat ovat tilanneet tutkimuksen jossa todetaan että siirtyminen pois heidän tuotteistaan on kallista  ja ei kannata vaan vaihtaa muuhun :D

(ja sitten iltasanomat uutisoi uutisena)

Kai se on selvää, että kuluttaja tämän ekoilun maksaa, tavalla tai toisella. Vastahan aamulla uutisoitiin, että Suomi luopuu kivihiilen käytöstä vuoteen 2030 mennessä. Sen jälkeen sähköä saa edelleen töpselistä, mutta miten säätövoima toteutetaan? Lisääntyneenä tuontina luultavasti, mutta jos muuallakaan ei tuule tai paista aurinko.  ??? Sähkön (tai muunkaan energian) hinta ei tule laskemaan, kun päästötavoitteet edellä mennään. 

Lainaus käyttäjältä: Daatta - 02.11.16 - klo:13:35
Kai se on selvää, että kuluttaja tämän ekoilun maksaa, tavalla tai toisella. Vastahan aamulla uutisoitiin, että Suomi luopuu kivihiilen käytöstä vuoteen 2030 mennessä. Sen jälkeen sähköä saa edelleen töpselistä, mutta miten säätövoima toteutetaan? Lisääntyneenä tuontina luultavasti, mutta jos muuallakaan ei tuule tai paista aurinko.  ??? Sähkön (tai muunkaan energian) hinta ei tule laskemaan, kun päästötavoitteet edellä mennään.

Samaa mietin myös uutisen kuultua. Suomella ei olisi kyllä varaa nuoleskella eu:ta ja esittää edelläkävijää.

Lainaus käyttäjältä: Daatta - 02.11.16 - klo:13:35
Kai se on selvää, että kuluttaja tämän ekoilun maksaa, tavalla tai toisella. Vastahan aamulla uutisoitiin, että Suomi luopuu kivihiilen käytöstä vuoteen 2030 mennessä. Sen jälkeen sähköä saa edelleen töpselistä, mutta miten säätövoima toteutetaan? Lisääntyneenä tuontina luultavasti, mutta jos muuallakaan ei tuule tai paista aurinko.  ??? Sähkön (tai muunkaan energian) hinta ei tule laskemaan, kun päästötavoitteet edellä mennään.

Tuo muakin naurattaa, kun turpeen torppasi omat mepit ja sitähän meillä riittää.

Kannattaa katsoa tämä uusi Leonardo DiCaprion dokumenttielokuva

https://www.youtube.com/watch?v=90CkXVF-Q8M (https://www.youtube.com/watch?v=90CkXVF-Q8M)

Kyllä se ainakin allekirjoittaneella pisti mielen miettimään vähän asioita, kuten esim. ajaisiko nykyisellä autolla pari vuotta pidempään ja hyppäisi sitten suoraan sähköautoon ja jättäisin omalta osalta nykyisen auton viimeiseksi polttomoottoriautoksi.

Lainaus käyttäjältä: TAG - 02.11.16 - klo:22:47
Kannattaa katsoa tämä uusi Leonardo DiCaprion dokumenttielokuva

https://www.youtube.com/watch?v=90CkXVF-Q8M (https://www.youtube.com/watch?v=90CkXVF-Q8M)

Kyllä se ainakin allekirjoittaneella pisti mielen miettimään vähän asioita, kuten esim. ajaisiko nykyisellä autolla pari vuotta pidempään ja hyppäisi sitten suoraan sähköautoon ja jättäisin omalta osalta nykyisen auton viimeiseksi polttomoottoriautoksi.

+1 Oli melko pysäyttävä dokumentti, vaikka paljoa uutta asiaa ei tuossa itselle tullutkaan. Näillä näkymin seuraava auto on sähköauto, oli se sitten uusi tai käytetty.

Dokumentissa sivuttiin hieman myös alla olevaa uutista.

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/pommi-tikittaa-kiinan-automarkkinoilla/FXPR5H8D (http://www.kauppalehti.fi/uutiset/pommi-tikittaa-kiinan-automarkkinoilla/FXPR5H8D)

"Rangaistukset" tulisi kohdistaa niihin, jotka tekevät ostopäätöksensä tietoisesti vasten sen hetkistä ympäristösuosituksia ja tiedossa olevia haittamaksuja ja veroja.

Niitä jotka ovat ostaneet autonsa aikaisemmin sen hetkisen tiedon ja verotusjärjestelmän kukaan ei pitäisi rangaista uusilla määräyksillä. Kyllä nämä vanhat ajoneuvot poistuvat aktiivisesta käytöstä vuosien kuluessa eikä esim. yli 20-vuotias auto ole enään tehokkaassa käytössä vaan sen ajomäärät ovat vuosittain alhaisia.

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 02.11.16 - klo:20:42
Tuo muakin naurattaa, kun turpeen torppasi omat mepit ja sitähän meillä riittää.

Eli kaikki palava vain tuleen päästöistä luonnosta välittämättä, jos vain omista nurkista poltettavaa löytyy. Saksankin varmaan pitäisi lopettaa ydinvoima ja uusiutuvien kanssa puuhastelu, koska maasta löytyy kivihiiltä paljon.

Joo, eikös kivihiilikin uudistu suunnilleen samaan tahtiin turpeen kanssa? Ja tuleehan sitä öljyäkin lisää koko ajan. Sadan miljoonan vuoden päästä ölppää on taas niin että ranteet rutisee.

Lainaus käyttäjältä: mremonen - 03.11.16 - klo:10:01
Joo, eikös kivihiilikin uudistu suunnilleen samaan tahtiin turpeen kanssa? Ja tuleehan sitä öljyäkin lisää koko ajan. Sadan miljoonan vuoden päästä ölppää on taas niin että ranteet rutisee.

Turve uudistuu aika paljon nopeammin, muistaakseni noin 2000 vuodessa. Eihän sillä mitään merkitystä ole, ilmastonmuutos kun ei paria vuosituhatta odottele.

EIkö koko ilmastonmuutos ollu paskapuhetta  ::)

Itse nautin polttomoottoreista todennäköisesti niin kauan kuin mahdollista, koska ei tule olemaan varaa sähköautoon hyvin pitkään aikaan ja sittenhän ne onkin jo pakollisia ym mun valinnoista riippumatta :D tai tuskin on tylevaisuudessa varaa muuhun kuin polkupyörään, ellei sekin veroiteta harvojen huviks :D

Lainaus käyttäjältä: sambolo - 03.11.16 - klo:12:47
EIkö koko ilmastonmuutos ollu paskapuhetta  ::)
...

Ei kait.. välillä lämpenee ja välillä kylmenee. Maapallon ilmastohan on muuttunut aikojen saatossa välillä hyvinkin radikaalisti. Välillä koko planeetta on ollut jään peitossa, jonka jälkeen ilmaston lämpeneminen on sen sulattanut. Viimeisin Veiksel-jääkausi alkoi noin 116 000 ja päättyi noin 11 500 vuotta sitten.. jääkauden lopussa ilmasto lämpeni nopeasti, vaikkei ollut autoja co2 päästöineen :)

Veiksel jääkautta ennen maapallolla vallitsi Eem-interglasiaali lämpökausi, jolloin Englannissakin oli subtrooppinen ilmasto.. mikähän se tämänkin lämpenemisen aiheutti?
(Jos jotakuta kiinnostaa, niin vastaus löytyy googlaamalla.. syynä ei ollut ihminen)

Nykyään kohkataan varsin pienestä lämpenemisistä, joka on maapallon historian mittakaavassa mitätön..  1900- luvulla n. 0,5 asteen lämpenemisestä (tarkka 0,74 ± 0,18 °C). Lämpenemisen nopeus on tottakait yksi huomionarvoinen seikka, jota pitää tarkkailla. Nykyiset ennusteet voivat pitää paikkaansa, tai sitten ei.
Hyvä puoli ilmastonmuutos 'propagandassa' on se, että se saa ihmisiä ympäristötietoisemmiksi.. saastuttamisen kaikkinainen vähentäminen on aina hyvä asia. Suomessa tulisi erityisesti kiinnittää huomiota arvokkaiden vesistöjemme tilaan ja rankaista niitä kuormittavia tahoja, eikä aina vain autoilijoita?

Jos 20000 vuoden päästä ihminen ei ole tappanut itseään, niin ongelmana saattaa olla ilmaston kylmeneminen ja mietitään ratkaisuja sen hidastamiseksi.. mahdotontahan se tulee olemaan, koska ihmistä suuremmat voimat (enkä nyt puhu mistään taivaan isästä) määrittävät planeettamme lämpötilan isot puitteet.

^ Sinänsä asiaa, mutta ei liene kovin olennaista? Mitä hyödyttää kertailla vanhoja vuosimiljoonien aikana tapahtuneita asioita, että milloin on maapallo ollut jään peitossa ja milloin rutikuiva "tulimeri". Nyt puhutaan nykypäivästä ja siitä, säilyykö pallo elinkelpoisena vai ei. Tiedeyhteisön ylivoimainen enemmistö lienee kuitenkin sitä mieltä, että tämänkertaisessa lämpenemisessä ihmisellä on sormensa pelissä. Jos sen estämiseksi on jotain tehtävissä, niin minusta kannattaa ennemmin tehdä kuin olla tekemättä ja odottaa maailmanloppua.

^Juu.. 0,5 astetta on ilmasto lämmennyt sadassa vuodessa. Olennaista on, kuten sanoin, ympäristötietoisuuden yleinen kasvu. Nyt vaan asiaa rummutetaan niin paljon, että päättäjilllä on paniikkinappula pohjassa ja tehdään hätiköityjä ratkaisuja.. ala Olli Rehnin viimeisin ulostulo (..joka tosin sekin oli kepun risusavotta juonia). Vähän pidemmälle ulottuvaa suunnittelua ja kestäviä toimenpideohjelmia kaipais. Asioiden kieltäminen vailla järjellisiä ja taloudellisesti kestäviä vaihtoehtoja ei ole tämän piskuisen kansakunnan etu.. eikä se ole globaalin ilmaston etu. Täällä on kuitenkin ympäristöasiatkin paremmalla tolalla kuin monessa muussa paikassa.. poislukien kaivostoiminta ja vesien suojelu.

Lämpenemisen mukainen käyrä..  Hyvin erottuu kaikki pienet pikkujääkaudet jne.. http://xkcd.com/1732 (http://xkcd.com/1732)

Tuo kuva oli juuri sitä propagandaa, joka vie pohjan sinänsä hyvältä ympäristöajattelulta. Lähtöpisteenä jääkausi ja lopussa 'skenaarioita', joita voi kuka vaan heitellä. Tottakait on lämmennyt jääkaudesta. Jos kuva olisi alkanut aiempaa, niin ilmasto olisi kylmennyt.

Samallahan matkailua pitäisi rajoittaa/lyödä kunnon sanktiot kun kaikkeen muuhunkin halutaan puuttua. Esim. Thaimaan matkan pelkkä lento tuottaa CO2- päästöjä n. 1000 kg/lärvi. Itse kun en ole ulkomailla 6 vuoteen käynyt niin joutaa autolla ajellakin.

* Joo. Sen takia tämä tekopyhyys syö aika lujaa. Koko ajan puhutaan autoista ja eritoten Suomen autoista. Ihan niin kuin niillä olisi jotain merkitystä globaalisti. Ensin 100 EUR/lentokilometri/matkustaja CO2-veroa ja sitten aletaan katsomaan autojen suuntaan.

Samoin joku liikennesuunnittelu. Siinä ei oteta mitenkään huomioon CO2-päästöjä esimerkiksi liikennevalojen rytmityksen ja/tai tekoälyn osalta. Jenkeissä on vasta nyt kai suunnilleen yhteen risteykseen tehty valot, jotka oikeasti käyttävät antureita ja tilastollista dataa valojen ohjaamiseen. CO2-päästöt olivat pudonneet merkittävästi.

Se kyllä ihmetyttää, että autoilussa olisi pakko siirtyä sähkökäyttöön, mutta jos taloa lämmität sähköllä olet lähes suurin mahdollinen ympäristörikollinen. Ainakin valtaapitävien mielestä...

Asiaa ymmärtämättömät saadaan pelottelulla "vihreiksi". Tätä pelottelua ollaan tehty "muoti-ilmiönä" jo jonkin aikaa; samaa kaavaahan käytetään Amerikan presidenttipelissäkin.
Suuri raha sanelee koko infran, ei vihreä "aate".

Mikäli jotain olisi jäänyt vaikka ihan koulufysiikasta mieleen, niin kannattaisi palauttaa vaikkapa faktat aineesta ja energiasta: mm. häviämättömyyden lakia kannattaisi tutkailla.

Hyvin niukasti ollaan oltu jakamassa tietoa mm. autojen valmistukseen ja kokonaiskäyttöikään/-elinkaareen liittyvästä ns. hiilijalanjäljestä. Useimpien, ainakin nimeltä tunnistama suomalainen autoalan tutkija Juhani Laurikko on hiljattain kertonut (julkaistu ainakin joissakin päivälehdissä, mutta hyvin "varovasti"), että edelleenkin selvästi vähimmillä ympäristökuormituksilla kokonaisuudessaan toimii pienellä tehokkaalla dieselmoottorilla oleva nykyaikainen henkilöauto. Sähköautojen valmistus- ja hävittämiskulut ja ympäristökuormitus, erityisesti näissä elinkaaren päätyvaiheissa, ovat ylivoimaisen kalliita ja jopa ongelmallisia.

Suurin ongelma kuluttajan kannalta on yhä useammassa asiassa media, joka hyppii asiassa kuin toisessakin aidan toiselle puolelle - siis oman toimialueensa ulkopuolelle. Media pyrkii vakuuttelemaan sähköauton erinomaisuutta ja saasteettomuutta; ääritapauksissa ollaan levitelty tietoa, että käyttö ei maksa mitään! Ah, mitä asiantuntevuutta. ::)

Lainaus käyttäjältä: V60 - 04.11.16 - klo:11:00
Samallahan matkailua pitäisi rajoittaa/lyödä kunnon sanktiot kun kaikkeen muuhunkin halutaan puuttua. Esim. Thaimaan matkan pelkkä lento tuottaa CO2- päästöjä n. 1000 kg/lärvi.

Netistä löytyvän laskurin mukaan noin 1150 kg. Jos auton CO₂-päästö on vaikka 120 g/km, joka lienee aika yleinen taso uusissa perheautoissa, niin sillä saa ajella noin 9600 km jotta päästö on sama kuin yhden hengen edestakainen Thaimaan matka. Lentomatka Helsingistä Bangkokiin ja takaisin on pituudeltaan lähes 16000 km, joten lentomatkan päästö kilometriä kohti pesee auton ekologisuudessa aika selvästi jos matkustaa yksin. Kahden hengen kuormalla mennään jo aika tasoihin. Toki harvalle varmaan edes tulisi mieleen lähteä jollain "sotkalla" sahaamaan täältä kaukoitään ja takaisin. ;D

Mutta totta lienee se, ettei monikaan niistä jotka autoilunsa ekologisuutta joskus pohtivat, osaa laskea lentomatkojensa tuhansia ja taas tuhansia kilometrejä vuotuiseen "hiilibudjettiinsa".

Lainaus käyttäjältä: mremonen - 04.11.16 - klo:11:14
Samoin joku liikennesuunnittelu. Siinä ei oteta mitenkään huomioon CO2-päästöjä esimerkiksi liikennevalojen rytmityksen ja/tai tekoälyn osalta. Jenkeissä on vasta nyt kai suunnilleen yhteen risteykseen tehty valot, jotka oikeasti käyttävät antureita ja tilastollista dataa valojen ohjaamiseen. CO2-päästöt olivat pudonneet merkittävästi.

Vihreä aalto esim. Hgissä Lönnrotinkadulla (ulosajo - kokoomakatu) ollut on vuosikymmeniä. Silti liikenneturvallisuuden (on parantunut, ?) nimessä monin paikoin valot ainakin pks näyttävät monin paikoin autottomassa risteyksessä punaista. Tai sitten pieneltä sivukadulta tuleva 1 ajoneuvo katkaisee pääkadun  20-50 autolta kulun. Myös joukkoliikenteen kaistaa käyttävä saa usein ensin vihreät valot, mikä on ihan järkeenkäyvää. Tutkimusten mukaan, yhteen punaisiin pysähtymiseen ja liikkeelle taas lähtöön kuluvalla polttoaineella ajaa 1 km = 1000m. Kaupunkiajon kulutus on ak. n. 25-30% maantieajoa suurempi. Tästä niitä päästöjä syntyy.  :o

Jos ketä kiinnostaa, niin tänään illalla tulee televisiosta ohjelma, jossa keskustellaan biopolttoaineista ja sähköautoista.

�,,skettäinhän uutisoitiin, että valtiovalta haluaa Suomessa kasvattaa bioetanolin osuutta autojen polttoaineena.

Jo pari vuotta sitten oli lehdessä kirjoitus, kuinka teollisuus valmistelee uutta bensalaatua, jossa etanolin osuus olisi 20 %. Etanolin lisäys mahdollistaisi päästörajoissa pysymisen polttomoottoreissa. Vaatii toki muutoksia auton moottoreihin, mutta jospa muutaman vuoden kuluttua autoteollisuus lanseeraa uusia E20-bensallla käyviä malleja. Saataisiin edullisempia vaihtoehtoja sähköautoille, joiden hypetys on median toimesta niin kovin yksipuolista. Saksankin ehdotus polttomoottoreiden kieltämisestä voi vielä muuttua moneen kertaan.

Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 04.11.16 - klo:12:02
Mikäli jotain olisi jäänyt vaikka ihan koulufysiikasta mieleen, niin kannattaisi palauttaa vaikkapa faktat aineesta ja energiasta: mm. häviämättömyyden lakia kannattaisi tutkailla.

Hyvin niukasti ollaan oltu jakamassa tietoa mm. autojen valmistukseen ja kokonaiskäyttöikään/-elinkaareen liittyvästä ns. hiilijalanjäljestä. Useimpien, ainakin nimeltä tunnistama suomalainen autoalan tutkija Juhani Laurikko on hiljattain kertonut (julkaistu ainakin joissakin päivälehdissä, mutta hyvin "varovasti"), että edelleenkin selvästi vähimmillä ympäristökuormituksilla kokonaisuudessaan toimii pienellä tehokkaalla dieselmoottorilla oleva nykyaikainen henkilöauto. Sähköautojen valmistus- ja hävittämiskulut ja ympäristökuormitus, erityisesti näissä elinkaaren päätyvaiheissa, ovat ylivoimaisen kalliita ja jopa ongelmallisia.

Mitähän sisältöä tähän keskusteluun tuo "häviämättömyyden laki" mahtaa tähän tuoda?

Tietoa tuostakin aiheesta on helposti saatavilla. Iltapäivälehdistä en sitä suosittele etsimään. Voisit kyllä jälleen linkittää lähteesi. Pohjustetaan nyt sen verran, että ainakin näin menee yksi sanatarkka lainaus:
�" Suomessa sähköauto on varmasti parempi kuin polttomoottoriauto, Laurikko sanoo.
http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/autot/2014-04-20/Kuinka-kauas-pit%C3%A4%C3%A4-p%C3%A4%C3%A4st%C3%A4-3319135.html (http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/autot/2014-04-20/Kuinka-kauas-pit%C3%A4%C3%A4-p%C3%A4%C3%A4st%C3%A4-3319135.html)

Väite, että polttoaineen bio-osuuden lisäys vähentäisi co2 päästöä, on kummallinen? Miten se vähentää polttoaineen palaessa co2 päästöjä? Koko homma kuulostaa lähinnä laskennaliselta kikkailulta. Kun lisäksi huomioidaan, että monien biopolttoaineisin tarvittavien kasvien tuotanto tarkoittaa itsessään myös co2 päästöjä, niin päästöt kokonaisuudessaan tosiasiallisesti kasvavat. Ohessa joku 'raportti'.. http://www.co2-raportti.fi/index.php?page=ilmastouutisia&news_id=2211 (http://www.co2-raportti.fi/index.php?page=ilmastouutisia&news_id=2211)

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 07.11.16 - klo:10:24
Mitähän sisältöä tähän keskusteluun tuo "häviämättömyyden laki" mahtaa tähän tuoda?

Tietoa tuostakin aiheesta on helposti saatavilla. Iltapäivälehdistä en sitä suosittele etsimään. Voisit kyllä jälleen linkittää lähteesi. Pohjustetaan nyt sen verran, että ainakin näin menee yksi sanatarkka lainaus:
�" Suomessa sähköauto on varmasti parempi kuin polttomoottoriauto, Laurikko sanoo.
http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/autot/2014-04-20/Kuinka-kauas-pit%C3%A4%C3%A4-p%C3%A4%C3%A4st%C3%A4-3319135.html (http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/autot/2014-04-20/Kuinka-kauas-pit%C3%A4%C3%A4-p%C3%A4%C3%A4st%C3%A4-3319135.html)

::)   Laurikon tämän päivän toteamus "hiilijalanjäljestä" lienee yksilöivämpi valmistuksen ja käyttöiän kokonaisuudessaan huomioiden kuin kaksi vuotta sitten T&T:ssä esitetty, josta tuo lainauksesi on - siis "vanhaa tietoa".
Tuossa vanhemmassa T&T:n artikkelissa kerrottiin suurten maiden runsaasta hiilenkäytöstä energiassa ja valmistustekniikassa ja siten kokonaisuuteen vaikuttamisessa. Pitänee osata lukea tuonkin artikkelin yhteydessä, mitä tarkoittaa, että Suomessa sähköauto on "varmasti parempi kuin polttomoottoriauto".

Mielenkiintoiseksi tekee sähköauton todellisen toimivuuden kannalta nämä Suomalaiseen vuosikiertoon sisältyvät talvijaksot! Kaikki muukin tarvittava (sähkö)energia auton talvikäytössä otetaan siitä samasta kapasiteetista. Jos kunnon talvi on kyseessä on pakko hypätä junaan tai lentokoneeseen jos kauppamatkoja pitempiä matkoja on edessä. ::)

Tällä hetkellä pienellä ja tehokkaalla (= hyvä kokonaishyötysuhde) dieselmoottorilla oleva henkilöauto on kokonaiselinkaarensa aikana vähiten ympäristöä kuormittava.

Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 07.11.16 - klo:11:11
Väite, että polttoaineen bio-osuuden lisäys vähentäisi co2 päästöä, on kummallinen? Miten se vähentää polttoaineen palaessa co2 päästöjä? Koko homma kuulostaa lähinnä laskennaliselta kikkailulta.

Ei se vähennäkään. Kyse on hiilen kiertoajasta, eli siitä kuinka nopeasti palamisessa ilmaan vapautuva hiili sitoutuu takaisin maaperään. Esim. öljyllä se ottaa miljoonia vuosia, joten vuosimiljoonia lyhyemmällä tähtäimellä tarkasteltaessa öljyn polttaminen lisää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta. Taas esimerkiksi kun jotain kerran vuodessa satoa antavaa kasvia käytetään polttoaineeksi, sitoutuu hiili takaisin uuteen kasvuun vuodessa. Näin ollen yli vuoden periodilla tarkasteltuna hiilidioksidin määrä ei ole lisääntynyt.

Nuo maan muokkaamiset sun muut ovat sitten kokonaan toinen juttu, eli mikä on kokonaiskuormitus kun huomioidaan kaikki muutokset.

Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 07.11.16 - klo:11:59
::)   Laurikon tämän päivän toteamus "hiilijalanjäljestä" lienee yksilöivämpi valmistuksen ja käyttöiän kokonaisuudessaan huomioiden kuin kaksi vuotta sitten T&T:ssä esitetty, josta tuo lainauksesi on - siis "vanhaa tietoa".

Tällä hetkellä pienellä ja tehokkaalla (= hyvä kokonaishyötysuhde) dieselmoottorilla oleva henkilöauto on kokonaiselinkaarensa aikana vähiten ympäristöä kuormittava.

Niin toistaiseksi pyynnöistä huolimatta tuo väitteesi on vielä vailla viitettä eli alkaa vaikuttaa elätodennäköiseltä, että Laurikko edes olisi mitään tuollaista väittänyt.

Lainaus käyttäjältä: tet - 07.11.16 - klo:12:19
Ei se vähennäkään. Kyse on hiilen kiertoajasta, eli siitä kuinka nopeasti palamisessa ilmaan vapautuva hiili sitoutuu takaisin maaperään. Esim. öljyllä se ottaa miljoonia vuosia, joten vuosimiljoonia lyhyemmällä tähtäimellä tarkasteltaessa öljyn polttaminen lisää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta. Taas esimerkiksi kun jotain kerran vuodessa satoa antavaa kasvia käytetään polttoaineeksi, sitoutuu hiili takaisin uuteen kasvuun vuodessa. Näin ollen yli vuoden periodilla tarkasteltuna hiilidioksidin määrä ei ole lisääntynyt.
...

Mutta kasvithan kasvaa riippumatta siitä käytetäänkö sitä polttoaineeksi / muuhun käyttöön / ei käytetä lainkaan.
Biopolttoaineita 'suosivassa' laskennassa oletetaan, että polttoaineeksi jalostettava kasvi sitouttaa juuri sen polttamisen tuottamaa hiiltä takaisin maaperään?
.. mutta sehän sitouttaa kaikkea muutakin co2:sta 'takaisin maaperään', vaikkapa ihmisten hengityksellään tuottamaa co2:sta (jonka määrä on muuten huomattava).
Tarkoitan, että eihän sitä biopolttoaine co2:sta voi korvamerkitä joillekkin kasveille ja näin olettaa, että palamisen co2 on lyhyen kierron takia 0 ?
Ilman laskennallista 'korvamerkintää' ko. kasviala sitouttaisi jostain muusta lähteestä tullutta co2:sta.

Lainaus käyttäjältä: tet - 07.11.16 - klo:12:19
Nuo maan muokkaamiset sun muut ovat sitten kokonaan toinen juttu, eli mikä on kokonaiskuormitus kun huomioidaan kaikki muutokset.

Onhan nämäkin huomioitava, tai muuten ollaan pahemmassa jamassa kuin ilman biopolttoaine kasvien tuotantoa.. vrt. Indonesian sademetsien hakkuut, jotta saadaan palmuöljyn viljelylle peltotilaa. Tässä kuviossa muitakin tekijöitä kuin co2 kierto.. esim. sademetsien eläimistö.

Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 07.11.16 - klo:11:11
Väite, että polttoaineen bio-osuuden lisäys vähentäisi co2 päästöä, on kummallinen? Miten se vähentää polttoaineen palaessa co2 päästöjä?
...Ohessa joku 'raportti'.. http://www.co2-raportti.fi/index.php?page=ilmastouutisia&news_id=2211 (http://www.co2-raportti.fi/index.php?page=ilmastouutisia&news_id=2211)

Suomessa bioetanolia kuitenkin käsittääkseni tuotetaan ekologisemmin, kun sitä tehdään elintarviketeollisuuden jätteistä.

Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 07.11.16 - klo:13:17
Mutta kasvithan kasvaa riippumatta siitä käytetäänkö sitä polttoaineeksi / muuhun käyttöön / ei käytetä lainkaan.
Biopolttoaineita 'suosivassa' laskennassa oletetaan, että polttoaineeksi jalostettava kasvi sitouttaa juuri sen polttamisen tuottamaa hiiltä takaisin maaperään?
.. mutta sehän sitouttaa kaikkea muutakin co2:sta 'takaisin maaperään', vaikkapa ihmisten hengityksellään tuottamaa co2:sta (jonka määrä on muuten huomattava).
Tarkoitan, että eihän sitä biopolttoaine co2:sta voi korvamerkitä joillekkin kasveille ja näin olettaa, että palamisen co2 on lyhyen kierron takia 0 ?
Ilman laskennallista 'korvamerkintää' ko. kasviala sitouttaisi jostain muusta lähteestä tullutta co2:sta.

Biopolttoaineiksi käytetäviä kasveja toki on tarkoitus viljellä, eli puhutaan ainakin osittain kasveista joita ei vielä ole. Jos niitä ei ole, ne eivät sido yhtään mitään. Jos taas katsotaan olemassa olevaa kasvikantaa, niin itsestään kasvaessaan kasvit jossain vaiheessa kuolevat, ja kuolleiden kasvien mädätessä ilmaan vapautuu paitsi hiilidioksidia, myös paljon pahempaa kasvihuonekaasua eli metaania. Vaikka puusta tehtäisiin paperia, niin jossain vaiheessa se paperin hiilikin vapautuu ilmakehään; joko saunan kiuasta sanomalehdellä sytyttäessä, tai käytetyn suodatinpussin mädäntyessä kaatopaikalla. Aivan yhtä hyvin voimme vapauttaa sen puun hiilen auton moottorissa, jolloin pääsemme autolla eteenpäin.

Pohjimmiltaan siis: jos kasveja ei käytetä biopolttoaineena, niiden hiili kiertää ilmakehän kautta takaisin maaperään itsestään nollasummaperiaatteella. Jos käytämme ne polttoaineena, pääsemme hyödyntämään tätä nollasummaa. Eli auto joka käyttää biopolttoainetta, on osa tätä nollasummaketjua.

Fossiilisia polttoaineita käyttäen tilanne ei ole nollasummapeliä, koska poltamme öljyä nopeammin kuin uutta öljyä muodostuu. Toki voisimme korvata öljyn polton päästöt kasvattamalla vaikka metsää saharaan, tiedä sitten paljonko mahtaisi maksaa.

Lainaus käyttäjältä: tet - 07.11.16 - klo:16:08
Biopolttoaineiksi käytetäviä kasveja toki on tarkoitus viljellä, eli puhutaan ainakin osittain kasveista joita ei vielä ole. Jos niitä ei ole, ne eivät sido yhtään mitään. Jos taas katsotaan olemassa olevaa kasvikantaa, niin itsestään kasvaessaan kasvit jossain vaiheessa kuolevat, ja kuolleiden kasvien mädätessä ilmaan vapautuu paitsi hiilidioksidia, myös paljon pahempaa kasvihuonekaasua eli metaania. Vaikka puusta tehtäisiin paperia, niin jossain vaiheessa se paperin hiilikin vapautuu ilmakehään; joko saunan kiuasta sanomalehdellä sytyttäessä, tai käytetyn suodatinpussin mädäntyessä kaatopaikalla. Aivan yhtä hyvin voimme vapauttaa sen puun hiilen auton moottorissa, jolloin pääsemme autolla eteenpäin.

Pohjimmiltaan siis: jos kasveja ei käytetä biopolttoaineena, niiden hiili kiertää ilmakehän kautta takaisin maaperään itsestään nollasummaperiaatteella. Jos käytämme ne polttoaineena, pääsemme hyödyntämään tätä nollasummaa. Eli auto joka käyttää biopolttoainetta, on osa tätä nollasummaketjua.

Fossiilisia polttoaineita käyttäen tilanne ei ole nollasummapeliä, koska poltamme öljyä nopeammin kuin uutta öljyä muodostuu. Toki voisimme korvata öljyn polton päästöt kasvattamalla vaikka metsää saharaan, tiedä sitten paljonko mahtaisi maksaa.

Eihän tuo nyt noin mene. Ei sitä biopolttoaine kasvimaata mihinkään aavikolle tehdä, missä ei kasva tällä hetkellä mitään? Vaan käytännössä kaadetaan sademetsää, joka tilalle istutetaan vaikkapa soijapapua. Käytännössä hiilijalanjäki on 4 x kertainen verrattuna fossiilisiin.. kuten tuossa edellä linkatussa raportissa todettu.. ja bonuksena tapetaan ainutlaatuinen eläimistö.

Vastaavasti jos esim. Suomessa nyt hyötykäytössä olevaa viljelymaata valjastetaan biopolttoaine tuotantoon, niin ollaan samassa tilanteessa. Nykyisetkään viljelykasvit eivät itsekseen kuole ja mätäne, vaan ne otetaan hyötykäyttöön. Jos viljaa tuotetaan vähemmän se tuodaan muualta.. sama yhtälö jos metsiä raivataan biopolttoaine kasvien tuotantoalueiksi (metsät ovat jo valmiiksi toimivia hiilinieluja ja joita voidaan hyödyntää järkevämminkin).

Lainaus käyttäjältä: tet - 07.11.16 - klo:16:08
Vaikka puusta tehtäisiin paperia, niin jossain vaiheessa se paperin hiilikin vapautuu ilmakehään; joko saunan kiuasta sanomalehdellä sytyttäessä, tai käytetyn suodatinpussin mädäntyessä kaatopaikalla. Aivan yhtä hyvin voimme vapauttaa sen puun hiilen auton moottorissa, jolloin pääsemme autolla eteenpäin.

Sauna sytytetään jokatapauksessa jollain.. ei tämä ole 'aivan yhtä hyvin' vaihtoehtoinen juttu. Suodatinpussikin mädäntyy vaikka kuinka tehdään biopolttoainetta.. ja sekin mädäntyminen voidaan biokaasun tuotannossa hyödyntää, jos halutaan.

Kyseessä on Suomen mittakaavassa kepun juoni, jolla saadaan maanomistajille lapioitua lisää tukirahaa. Maailman mittakaavassa kyseessä on järjettömyys, jolla käytännössä tuhotaan luontoa yhä enemmän, eikä pelasteta kuten 'oma lehmä ojassa' poliitikot valehtelevat. Ruuan tuotantoon tarvitaan globaalisti yhä enemmän tuotantoalaa, kun väestön määrä lisääntyy. Ei yhä kallisarvoisemmaksi käyvää maa-alaa ole varaa käyttää biopolttoaine pelleilyyn vain siitä syystä, että teollisuusmaissa voidaan olla näennäisesti ekologisia?

Jos biomassaa tuotettaisiin täysin 'tyhjästä' vaikkapa tuottamalla levää siihen tehdyissä altaissa, niin sitten päästäisiin mahdollisesti plussan puolelle.. mikäli tuotantojärjestelyt saataisiin kestäviksi ja kannattaviksi.

Lue tämä lyhyt juttu.. http://www.co2-raportti.fi/index.php?page=ilmastouutisia&news_id=2211 (http://www.co2-raportti.fi/index.php?page=ilmastouutisia&news_id=2211)
EU- komissiollakin on siis ongelmat tiedossa.. joku on vain lobannut biopolttoaine hömpän niin hyvin, että itsepetoksen kierteestä on vaikea päästä eroon ja etsiä oikeasti järkeviä ratkaisuaja.

^ Karkasi niin kauas aiheesta, että paras kun suljen suuni. Kysymys oli siitä hiilikierron teoriasta, mutta sinä kaivoitkin sitten kaikki mahdolliset epäkohdat joita saattaa tulla vastaan jos tehdään kaikki väärin. Kysyit ilmeisesti kysymyksen jonka vastauksen tiesit hyvin tarkkaan, minä yritin vastata siihen ja vain siihen mutta homma lähti lapasesta. Unohdetaan koko juttu. :-X

Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 07.11.16 - klo:17:29
Eihän tuo nyt noin mene. Ei sitä biopolttoaine kasvimaata mihinkään aavikolle tehdä, missä ei kasva tällä hetkellä mitään? Vaan käytännössä kaadetaan sademetsää, joka tilalle istutetaan vaikkapa soijapapua. Käytännössä hiilijalanjäki on 4 x kertainen verrattuna fossiilisiin.. kuten tuossa edellä linkatussa raportissa todettu.. ja bonuksena tapetaan ainutlaatuinen eläimistö.

Vastaavasti jos esim. Suomessa nyt hyötykäytössä olevaa viljelymaata valjastetaan biopolttoaine tuotantoon, niin ollaan samassa tilanteessa. Nykyisetkään viljelykasvit eivät itsekseen kuole ja mätäne, vaan ne otetaan hyötykäyttöön. Jos viljaa tuotetaan vähemmän se tuodaan muualta.. sama yhtälö jos metsiä raivataan biopolttoaine kasvien tuotantoalueiksi (metsät ovat jo valmiiksi toimivia hiilinieluja ja joita voidaan hyödyntää järkevämminkin).
Sauna sytytetään jokatapauksessa jollain.. ei tämä ole 'aivan yhtä hyvin' vaihtoehtoinen juttu. Suodatinpussikin mädäntyy vaikka kuinka tehdään biopolttoainetta.. ja sekin mädäntyminen voidaan biokaasun tuotannossa hyödyntää, jos halutaan.

Kyseessä on Suomen mittakaavassa kepun juoni, jolla saadaan maanomistajille lapioitua lisää tukirahaa. Maailman mittakaavassa kyseessä on järjettömyys, jolla käytännössä tuhotaan luontoa yhä enemmän, eikä pelasteta kuten 'oma lehmä ojassa' poliitikot valehtelevat. Ruuan tuotantoon tarvitaan globaalisti yhä enemmän tuotantoalaa, kun väestön määrä lisääntyy. Ei yhä kallisarvoisemmaksi käyvää maa-alaa ole varaa käyttää biopolttoaine pelleilyyn vain siitä syystä, että teollisuusmaissa voidaan olla näennäisesti ekologisia?

Jos biomassaa tuotettaisiin täysin 'tyhjästä' vaikkapa tuottamalla levää siihen tehdyissä altaissa, niin sitten päästäisiin mahdollisesti plussan puolelle.. mikäli tuotantojärjestelyt saataisiin kestäviksi ja kannattaviksi.

Lue tämä lyhyt juttu.. http://www.co2-raportti.fi/index.php?page=ilmastouutisia&news_id=2211 (http://www.co2-raportti.fi/index.php?page=ilmastouutisia&news_id=2211)
EU- komissiollakin on siis ongelmat tiedossa.. joku on vain lobannut biopolttoaine hömpän niin hyvin, että itsepetoksen kierteestä on vaikea päästä eroon ja etsiä oikeasti järkeviä ratkaisuaja.

Onko siis UMP:n BioVerno ja Kemiin suunniteltu biopolttoainetehdas huono juttu? UPM käyttää polttoainetuotannossa mäntyöljyä jota syntyy puunjalostusprosessin sivutuotteena sellutehtailta. Kemin tehtaallahan on tarkoitus käyttää raaka-aineenaan puupohjaista biomassaa kuten energiapuuta, korjuutähteitä ja metsäteollisuuden sivuvirtoja.

Voisiko joku kertoa millä tapaa tämä on huono juttu? Jos Suomessa pystytään järkevällä tavalla tuottamaan biopolttoaineita niin sehän on vaan isänmaan etu. Hieman yksinkertaisia kommentteja kuin että lapioidaan maanomistajille lisää rahaa.

Biopolttoaineet ovat täydellistä hulluutta, ainoa motivaatio kepun tarve syytää rahaa maaseudulle, mitään asiaperustetta ei ole. Paljon järkevämpää olisi polttaa biomassa suoraan sähköksi/lämmöksi jos ylipäätänsä polttaa halutaan. Tällöinkin vain metsäteollisuuden sivujakeet, turpeestakin pitäisi päästä eroon. Kaikki tuotannossa oleva maapinta-ala pitäisi käyttää ruoan ja teollisen puuraaka-aineen tuotantoon.

Lainaus käyttäjältä: V60 - 08.11.16 - klo:13:17
Onko siis UMP:n BioVerno ja Kemiin suunniteltu biopolttoainetehdas huono juttu? UPM käyttää polttoainetuotannossa mäntyöljyä jota syntyy puunjalostusprosessin sivutuotteena sellutehtailta. Kemin tehtaallahan on tarkoitus käyttää raaka-aineenaan puupohjaista biomassaa kuten energiapuuta, korjuutähteitä ja metsäteollisuuden sivuvirtoja.

Voisiko joku kertoa millä tapaa tämä on huono juttu? Jos Suomessa pystytään järkevällä tavalla tuottamaan biopolttoaineita niin sehän on vaan isänmaan etu. Hieman yksinkertaisia kommentteja kuin että lapioidaan maanomistajille lisää rahaa.

Jos puunjalostusprosessin sivutuotetta kertyy niin paljon, että se kannattaa hyödyntää ja että sitä varten kannattaa (ilman ylimääräistä tukea) perustaa biopolttoainetehdas.. niin silloinhan homma on kunnossa.
Jos (..ja kun lehtitietojen perusteella) puhdasta sivutuotetta ei kerry riittävästi järjellisen määräiseen (taloudellisesti kannattavaan) polttoainetuotantoon, vaan joudutaan käyttämään myös muita lähteitä, niin ollaan hakoteilla. Puuta on kannattavampaa käyttää muulla tavoin. Kyseessä on jälleen yksi työllistämisprojekti, joka tulee veromaksajille ja luonnolle kalliiksi.

Tehdas tultaisiin tekemään (lehtitietojen mukaan) julkisella rahalla.. edes investoija itse ei usko, että hanke olisi markkinaehtoisesti kannattava.
Lisäksi (lehtitietojen mukaan) käytetty menetelmä ko. tehtaassa olisi kannattava vasta 5 x kertaisella öljyn hinnalla.
Lisäksi 'täysin muuhuin käyttöön soveltumatonta' puuta ei tulla saamaa riittävästi => joudutaan täyttämään vaje arvokkaammalla tavaralla.
Haiskahtaa minusta uudelta Talvivaaralta.. ymmärrän että huonon työllisyystilanteen alueilla asiasta ollaan innoissaan ja reaaliteetit helposti unohtuu.. näin oli Talvivaarankin kohdalla ja jokainen luotu työpaikka maksanut veromaksajille miljoonia.

Pohjoismaissa bioetanolia tehdään kuitenkin himpuin verran ekologisemmin. Täällä ei raivata sademetsiä pelloiksi, vaan etanolia tuotetaan mm. elintarvikejätteistä, kotitalouksien biojätteestä, sellusta, sahanpuruista, ehkäpä oljenkorsistakin.

Ei, näiden tehtaiden kapasiteetti ei riitä koko autokannan tarpeisiin, mutta niinhän suunnitelmat ovatkin, että noin 10 prosenttia liikenteen polttoaineista olisi biopolttoaineita vuoteen 2020 mennessä. Tuossa luvussa lienee mukana biodiesel ja biokaasukin.

Uusimmassa Tuulilasissa oli muuten osaavasti otettu kantaa Norjan, Hollannin ja Saksan kaavailuihin kieltää polttomoottorilla varustetut autot. Tässä lainaus kirjoituksesta:

"Jos polttomoottoriautojen rekisteröinti kielletään, reagoivat valmistajat luonnollisesti lopettamalla niiden tuotannon. Samalla uusien sähköautojen tuotantomäärät kasvaisivat moninkertaisiksi nykytuotantoon verrattuna.

Korvaavien sähköautojen valmistaminen vaatii vain kymmenesosan siitä työmäärästä minkä polttomoottoriautot vaativat (miksi sähköautot sitten maksavat niin prkeleesti? /meikäläisen huomautus). Nopea muutos uhkaisi jopa satoja tuhansia työpaikkoja, ja vaikutus Saksan ja koko Euroopan talouteen tuskin olisi positiivinen.

Samalla herää kysymys, mitä Saksan teillä tällä hetkellä kulkeville yli 45 miljoonalle henkilöautolle tehdään? Jos polttomoottoriautot joutuisivat mustalle listalle, romahtaisivat käytettyjen autojen markkinat täysin ja sen negatiiviset taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset olisivat Euroopassa merkittävät."

Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 08.11.16 - klo:16:29
Pohjoismaissa bioetanolia tehdään kuitenkin himpuin verran ekologisemmin. Täällä ei raivata sademetsiä pelloiksi, vaan etanolia tuotetaan mm. elintarvikejätteistä, kotitalouksien biojätteestä, sellusta, sahanpuruista, ehkäpä oljenkorsistakin.
...

Joo, mutta uhkana on se, että kun täällä maa-alaa käytetään biopolttoaineen raaka-aineen tuotantoon, niin ko. maa-alalta väistyvää kasvia joudutaan yhä enemmän tuomaan.. ja se tuontituote vaatii mahdollisesti sen sademetsän raivausta.. tai se on vähintäänkin pois ko. maan ruuantuotannosta.
Esim. USA:ssa soijapapua joudutaan tuomaan Brasiliasta, koska oma tuotanto menee enenevässä määrin biopolttoaineen raaka-aineeksi.
Indonesiassa palmuöjy viljelmät vie tilaa sademetsiltä ja ruuan tuotannolta ...

Suomessakin kaavaillaan (Kemin tapaus), että biopolttoainetta tuotetaan pääasiassa nimenomaan puusta, eikä esim. kotitalouksien biojätteestä.

Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 08.11.16 - klo:16:46
Uusimmassa Tuulilasissa oli muuten osaavasti otettu kantaa Norjan, Hollannin ja Saksan kaavailuihin kieltää polttomoottorilla varustetut autot. Tässä lainaus kirjoituksesta---

Samalla herää kysymys, mitä Saksan teillä tällä hetkellä kulkeville yli 45 miljoonalle henkilöautolle tehdään? Jos polttomoottoriautot joutuisivat mustalle listalle, romahtaisivat käytettyjen autojen markkinat täysin ja sen negatiiviset taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset olisivat Euroopassa merkittävät."

Eiköhän näille tule jokin luokkaa 10 vuoden siirtymäaika. Edes itäeurooppalaiset tai suomalaiset eivät pysty vuodessa-parissa ostamaan kaikkia dumpattavia germaanien polttomoottoriautoja. Eikä niitä saada vaikkapa vuoden aikana romutettuakaan. Liian iso ´bisnes' tai paljon euroja kiinni heitettäväksi tuosta vaan romuksi.... N o way.  :( :o

Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 09.11.16 - klo:16:24
Joo, mutta uhkana on se, että kun täällä maa-alaa käytetään biopolttoaineen raaka-aineen tuotantoon, niin ko. maa-alalta väistyvää kasvia joudutaan yhä enemmän tuomaan..
Suomessakin kaavaillaan (Kemin tapaus), että biopolttoainetta tuotetaan pääasiassa nimenomaan puusta, eikä esim. kotitalouksien biojätteestä.

Kaikki ST1 bioetanolitehtaat tekevät etanolin nimenomaan biojätteistä. Ja jos sitä energiapuuta aletaan kasvattaa, niin luulisin kyllä, että meillä on kesantopeltoja ja ojanvarsia ihan riittämiin, ettei se hyötyviljelysmaata vie.

Ihan toinen asia on sitten maatalouspolitiikka, jonka vuoksi Suomessa ei kannata peltoja juurikaan viljellä...

^Puhun Kemin tapauksesta, niinkuin tekstissäni lukee.

LainaaJa jos sitä energiapuuta aletaan kasvattaa..

Suomen oloissa puu ei kasva niin nopeasti, että energiapuuta kannattaisi taloudellisest järkevästi (ilman tukia) kasvattaa.
Vaikka sitä puuta kyllä kasvaa ja korjataan muuhun käyttöön & siitä tulee hukkatavaraa, niin onko sen ylijäämän käyttö biopolttoaineen tuotannossa taloudellisesti järkevää? Eipä taida olla ilman yhteiskunnan massivista tukea.

LainaaIhan toinen asia on sitten maatalouspolitiikka, jonka vuoksi Suomessa ei kannata peltoja juurikaan viljellä...

Niinko? Ja kuitenkin viljellään. Eiköhän tuo 'ei kannata peltoja juurikaan viljellä' johdu enempi pohjoisen olosuhteista kuin siitä, että maatalousyrittäjiä (n. 50000 kpl.) tuetaan vuosittain vain 3 Miljardilla eurolla..  maksetaan maanviljelijöiden lomakorvauksia 200 miljoonaa euroa (jota muut yrittäjät ei saa) jne..

Minkälaista lisäkädenojennusta veromaksajilta vielä voisi odottaa?

Mutta.. tämä keskustelu on nyt lipsunut pitkälle OT puolelle.

Tämähän menee selkeästi jo politikoinnin puolelle. Mutta kun täällä on kerran kovan luokan asiantuntemusta paikalla niin voisitko vähän avata millaisia tukia maanomistajat tästä bioenergiahommasta saisivat ja kuinka hyvin sitä kautta rikastuisi, lukuja kiitos.

Jos ajatellaan energiapuuta niin siihen on saanut energiapuun korjuutukea joka on käytännössä mennyt metsäyhtiölle korjuukustannusten kattamiseksi. Tällöin metsänomistajalle on voitu maksaa n.13 eur hintaa/motti. Jos kertymä energiapuukohteesta on n.50 m3 niin tästä saadaan huimat 650 eur/ha tuotto josta tietenkin maksetaan 1/3 veroa. Ja tähän on kulunut metsän uudistamisesta 20-30 vuotta johon mennessä kulut ovat olleet viljelyuudistamisesta 500-1000 eur. Vaikuttaa aika kultakaivokselta, eikö totta.

Lisäselvennyksenä voisi vielä laittaa mitä energiakasvia suomalaíseen metsämaahan laitetaan joka vie tilaa varsinaiselta puuntuotannolta?

Mitä maataloustukiin tulee niin kansallisilla maataloustuilla tarkoitetaan kokonaan valtion varoista maksettavia maatalouden tukimuotoja. Vuonna 2016 maa- ja puutarhatalouden kansallisiin tukiin on käytettävissä valtion talousarviossa yhteensä 321,7 miljoonaa euroa. Kansallisilla tuilla täydennetään EU:n tukijärjestelmiä (EU:n suorat tuet, luonnonhaittakorvaukset, ympäristökorvaukset ja eläinten hyvinvointikorvaukset) ja turvataan maa- ja puutarhatalouden toimintaedellytyksiä ja kannattavuutta sekä maaseudun elinvoimaisuuden säilymistä. Ihan vaan vinkkinä: jos ei ole elinvoimaista maaseutua niin kaupungeissa tulee aika ankeaa.

Mitä muuten tukiin tulee niin esim. tuulivoimatukeen ollaan upottamassa 3 mrd. Kenen taskuun ne menee? Norjassa sähköautojen lisääntyminen on pitkälti tukien ansiota. Sähköautoihin on saanut kymmenien tuhansien tuet. Samoin Suomessa maksettiin jotain tukimuotoa jolloin esim. Teslaan sai samoin kymppitonnien edun. Kenen taskuun tämä valahti? No sellaisen jolla oli varaa ostaa 100 keur auto.

No se politiikasta. Jos nyt ajatellaan että maassamme myydään n. 100 000 autoa/v ja tästä osuudesta sähköautoja on 250 kpl niin onhan se järkevää tehdä biopolttoainetta korvaamaan osa fossiilisesta tavarasta. Ei kai kukaan kuvittele että 5 vuoden päästä kaikki myydyt autot olisi sähkiksiä. Jos 10 vuoden päästä määrä olisi 50% (jota en usko) niin siitä huolimatta myytäisiin vielä 50 000 polttomoottoriautoa jotka olisivat käytössä vielä 2030- luvulla.

Lainaus käyttäjältä: vwmies - 09.11.16 - klo:17:11
Eiköhän näille tule jokin luokkaa 10 vuoden siirtymäaika.

Saksan ehdotushan lähtee siitä, että polttomoottoriautoja ei myydä enää vuoden 2030 jälkeen. Siihenhän on "siirtymäaikaa" about 14 vuotta, joka sekin on kyllä aivan liian lyhyt, ei siinä ajassa autokanta pysty uusiutumaan. Pidän tuollaista ehdotusta hätiköitynä politikointina, joka ei varmaankaan tule menemään läpi.

Lainaus käyttäjältä: V60 - 09.11.16 - klo:19:14
millaisia tukia maanomistajat tästä bioenergiahommasta saisivat ja kuinka hyvin sitä kautta rikastuisi, lukuja kiitos.

Lukuja ei Kemin tapauksen osalta vielä voida tietää. Ne selviävät aikanaan, jos tämäkin veronmaksajien painajaishanke etenee.

Lainaus käyttäjältä: V60 - 09.11.16 - klo:19:14
... Vuonna 2016 maa- ja puutarhatalouden kansallisiin tukiin on käytettävissä valtion talousarviossa yhteensä 321,7 miljoonaa euroa...

Poimit yhden luvun mmm.fi sivuilta, joka on 1/10 osa kokonaiskustannuksista (tuet ja tuen luontaiset kulut).

Lainaus käyttäjältä: V60 - 09.11.16 - klo:19:14
Mitä muuten tukiin tulee niin esim. tuulivoimatukeen ollaan upottamassa 3 mrd. Kenen taskuun ne menee?

Kepulaisten sukulaisten taskuun.. mm. M.Pekkarinen. Sulaa hulluutta tämäkin.. joskin tämä luku ei ole / vuosi.

Lainaus käyttäjältä: V60 - 09.11.16 - klo:19:14
Ihan vaan vinkkinä: jos ei ole elinvoimaista maaseutua niin kaupungeissa tulee aika ankeaa.

Elinvoimainen maaseutu on hyvä juttu, mutta joku roti pitää siinäkin olla paljonko se kaupunkilaisille maksaa. Kohtuullisia maataloustukia en vastusta, niitä maksetaan kaikkialla kehittyneemmissä maissa, jotta hommalla pääsee ko. maan kustannustason mukaiseen kohtuulliseen tulotasoon. Lisää tukea tarvitsevia hankkeita ei ole varaa rahoittaa (ei ainakaan pitäisi olla).

Lainaus käyttäjältä: nokivasara link=topic=33053.msg578089#msg578089
Elinvoimainen maaseutu on hyvä juttu, mutta joku roti pitää siinäkin olla paljonko se kaupunkilaisille maksaa.
/quote]Mieluummin söisin kyllä leipää, joka on leivottu suomalaisesta viljasta, kuin vaikkapa Puolassa kasvatetusta rukiista. Olosuhteet vaan ovat niin erilaiset. Niin, eihän tämä(kään) aiheeseen liity.

Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 09.11.16 - klo:19:52
Lukuja ei Kemin tapauksen osalta vielä voida tietää. Ne selviävät aikanaan, jos tämäkin veronmaksajien painajaishanke etenee.
Poimit yhden luvun mmm.fi sivuilta, joka on 1/10 osa kokonaiskustannuksista (tuet ja tuen luontaiset kulut).
Kepulaisten sukulaisten taskuun.. mm. M.Pekkarinen. Sulaa hulluutta tämäkin.. joskin tämä luku ei ole / vuosi.
Elinvoimainen maaseutu on hyvä juttu, mutta joku roti pitää siinäkin olla paljonko se kaupunkilaisille maksaa. Kohtuullisia maataloustukia en vastusta, niitä maksetaan kaikkialla kehittyneemmissä maissa, jotta hommalla pääsee ko. maan kustannustason mukaiseen kohtuulliseen tulotasoon. Lisää tukea tarvitsevia hankkeita ei ole varaa rahoittaa (ei ainakaan pitäisi olla).

Aiheen vierestä menee mutta menköön kun joku kerran on aloitettu....

Eihän Suomeen olla mitään energiapuuviljelmiä perustamassa ja niihin tukiaisia käyttämässä vaan polttoaineita tehdään metsänhoidon ja puunjalostuksen sivutuotevirroista. Itse tehtaiden rakentamiseen taas käytetään tukirahoja, sekä EU:lta että veronmaksajilta. Esim. Kemin tehdas saisi EU:lta 88,5 milj. euroa ja valtion kassasta 50 milj. Lisäksi hanke työllistäisi yhtiön mukaan rakennusvaiheessa 4 000 työntekijää ja vakituisesti noin 150 työntekijää. Sen lisäksi tehdas tarjoaisi töitä sadoille työntekijöille alihankkijoiden kautta.

Täällä eräällä on ilmeisesti joku Kepu- angsti. Eiköhän esim. tuossa tuulivoimatuessa Vihreillä ollut merkittävä panos ja nyt ollaan jo myöntämässä virheet
Tuulivoiman tukemisesta todetaan seuraavaa (Talouselämä): "Tuuli- ja aurinkovoiman tuet lisäävät hiilidioksidipäästöjä, aiheuttavat uhkaa sähköverkkojen toiminnalle ja vääristävät sähkömarkkinoita. Tuet hidastavat eri energiantuotantomuotojen tuotekehitystä ja haittaavat Euroopan pk-sektorin kilpailukykyä.

Kansalaiset maksavat tuulivoimaoperaattoreille kahdesta kolmeen miljardia euroa, jotta nämä tuottavat satunnaisesti tuulivoimasähköä, joka kattaa jokusen prosentin koko maan sähköntuotannosta. Meneillään on yksi taloushistorian suurimmista tulonsiirroista yksityisiltä kansalaisilta suurelta osin ulkomaisista pääomasijoittajista koostuvalle toimialalle."

(MTV3):
"Tuulivoimatukiin uppoaa jatkossa suurimmillaan veronmaksajien rahaa jopa 300 miljoonaa euroa vuodessa. Arvio on Energiateollisuuden tekemä.
�" Pidän tuulivoiman syöttötariffia ylianteliaana tukena. Se on laskettu aikanaan väärin ja se on syytä myöntää ääneen, Ville Niinistö sanoo."

Mitä maataloustukiin tulee niin maataloustuet ovat ikään kuin hinnanalennuskorvaus. Jos viljellään ilman tukia, ruoka kallistuisi rutkasti tai kotimainen tuotanto loppuisi lähes kokonaan. Tuet alentavat siis kuluttajan ruokakassin hintaa. Ne eivät rikastuta farmaria. Suomalaisia maanviljelijöitä on vain muutama prosentti työvoimasta, mutta tämä porukka tuottaa noin 80 prosenttia Suomessa syötävästä ruoasta. 
Samalla alkutuotanto luo työpaikkoja jalostuksessa, kaupassa, kuljetuksessa. Suomalaisen elintarvikeketjun työllistävä vaikutus on yli 300 000 työpaikkaa. Joka viides aikuinen saa palkkansa ketjusta, jonka alkupäässä on maanviljelijä.
Tuet ovat myös korvaus ylimääräisistä ympäristö- ja eläinsuojelutoimista.
Ruuan tuotantoa tuetaan joka puolella maailmaa. Ruuan tuotanto on vain osa yhteiskunnan tukia. Lisäksi muu yritystoiminta saa n. 1 mrd tukieuroja vuodessa. Voi hyvällä syyllä kysyä että mitä järkeä on tukea verovaroista Itämerellä risteileviä juottoloita. Esim. muutama vuosi sitten Viking Line:n ja Tallink:n porauslautat saivat veronmaksajien rahoja 65 milj. euroa vuodessa. Myös Nokia on saanut yhteiskunnan tukia satoja miljoonia vuosien mittaan. Länsimetroon menee 300 milj. ja Tampereen ratikkaan 80 milj. veronmaksajien rahoja.

Laskentatavasta hieman riippuen maataloustuki on noin 2,7 miljardia euroa vuodessa kun otetaan eläkkeet ja lomituskorvaukset mukaan. Tästä kansallisella tuella eli verovaroin katetaan n.60% eli 1,6 mrd ja loput tulee EU:n maatalouskassasta.

Vasemmistoliiton kannanotto maatalouteen antaa hyvän ja tiivistetyn kuvan asiasta--> http://www.vasemmisto.fi/kannanotot/kannanotot-2016/maatalouden-ahdinkoon-loydettava-hallitut-ratkaisut/ (http://www.vasemmisto.fi/kannanotot/kannanotot-2016/maatalouden-ahdinkoon-loydettava-hallitut-ratkaisut/)

Tuotantosuunnasta riippuen yrittäjätulo tila kohti oli v.2015 oli 2300-21600 eur. Aika harva palkansaaja vetelee noilla tuloilla.
"Ulkomailta tuodaan Suomeen sianlihaa melkein 24 miljoonaa kiloa ja nautaa ja broileria kumpaakin 14 miljoonaa kiloa. Ulkomailta tulevat tuotteet ovat usein halvempia epäeettisten tuotantomenetelmien takia, muun muassa heikompien ympäristö- ja eläinoikeusstandardien vuoksi. Iso osa tuontilihasta menee lihavalmisteisiin, joiden kohdalla alkuperämaata ei tarvitse merkitä."

Välillä näkee kommentteja jossa ollaan sitä mieltä että Kehä3:n sisäpuoli on kaiken napa ja elättää muuta osaa maata. Se on totta että voimakkaita kaupunkeja tarvitaan mutta jos nyt ajatellaan vaikkapa metsäteollisuutta joka on tällä hetkellä suurin vientiala 22% osuudella. Missähän tapahtuu metsän kasvatus, hoito, puun korjuu, kuljetus ja jalostaminen. Aivan. Tämä taas vaatii toimivaa infraa jotta siellä Vuosaaressa olisi jotain mitä laivoihin lastata. Tämän vuoksi koko maan tasapainoinen kehitys on tärkeää ja biotuotteet lisäävät osuuttaan tulevaisuudessa.
Melko hyvin maittaa myös mökkeilijöille maaseudun infra ja palvelut. Kummasti ajetaan city-maasturilla sinne mustikkapaikan viereen. Eikös se olisi kunnon kannalta parempi kävellä ensin 5 km ja sitten alkaa marjastaa ;)

Metsänomistajista  n.25% alkaa olla jo kaupunkilaisia jolloin metsänmyyntitulot valuvat kaupunkeihin. Vuosikymmenten saatossa maa- ja metsärahoja on valunut miljarditolkulla kaupunkien infran rakentamiseen kun maaseudulle jääneet ovat maksaneet sisaruksiaan ulos tilasta tai sitten ovat laittaneet perinnöt myyntiin. 

Summasummarum: pitää nähdä metsä puilta ja polttomoottoreilla ajellaan vielä pitkään ;D

Nyt tuijotetaan vain CO2 päästöihin ja henkilöautoliikenteeseen. Käsittääkseni raskas liikenne tuottaa liikenteen hiukkaspäästöistä 70...75%, laivat ja lentokoneet aiheuttavat kokonaisuudessaan henkilöautoliikennettä suurempia päästöjä. Teollisuus on oma lukunsa luonnollisesti. Sähköautoihin sähkön tuottaminen ei myöskään ole päästötöntä, kuten ei biopolttoaineiden valmistus raaka-aineketjuineen.

Paikallisesti tarkastellen ovat henkilöautoliikenteen päästöt hallitsevia, mutta nienosti sanoen "globaalisti" niillä on vähänen merkitys.

Historiallisesti pääkaupunkimme on etelälaidassa mutta älkäämme antako sen jakaa maatamme kahtia.

Maatalouden perusongelma Suomessa on luonnollisesti, että kasvien kasvukausi on luhyt, kasvukausi hyödynnetään eläinten rehuksi, koska elämiä voidaan pitää talvevellakin - maitotuotteita riittä kyllä, mutta tuoreita vihanneksia ei. Ei tämäkään ole kenenkään suomalaisen vika.

Se että myydäänkö viimeinen uusi bensiini- tai diesel auto Saksassa 2029 ei vielä ratkaise ilmasto-ongelmia. Viimeistä ratkaisua ei ole vielä ihmiskunta löytänyt, mutta suunta on oikea.

Niin, jos katsellaan muutaman vuoden takaisia tilastoja niin maailman energiankulutuksesta on tuotettu eri lähteillä seuraavasti:

Öljy, maakaasu, kivihiili-->78%
Uusiutuvat-->19% (jossa biomassojen ja polttoaineiden osuus on n.12%)
Ydinvoima--> 3%

eli tuon mukaan n. 7% energiasta tuotettaisiin tuuli-, aurinkovoimalla, maalämmöllä jne. Tuuli- ja aurinkovoimassa on se ikävä piirre että silloin kun energiaa Suomessa eniten tarvitaan niin sitä ei noista lähteistä saa. Ja jos tuulitukien avulla ajetaan muu energiantuotanto henkihieveriin niin sitten taas ihmetellään.

Näin hiljattain uutisen jonka mukaan Kiina on taas lisännyt hiilivoiman käyttöä ja avannut kaivoksia koska teollisuus alkaa menettää kilpailukykyään.

Mielenkiintoista nähdä missä ollaan 20 vuoden kuluttua tämän tilaston osalta. Kirittävää siis riittää jos halutaan että sähköautoilu olisi oikeasti puhdasta. Toki arvonsa silläkin että se on paikallisesti puhdasta.

Sähköautossa tai sen lataamisessa on se hyvä puoli, että sen voi tehdä silloin kun pörssisähkö on halpaa ja sitä on saatavilla. Nyt on jo saatavissa järjestelmiä, jotka seuraavat Nordic poolin hintaa reaaliajassa ja säännöstelevät sähkön käyttöä annettujen ehtojen mukaan. Seuraus voi olla että akku ei olekaan aamulla täynnä, kun sähkö on käytetty muuhun tarjoitukseen. Silloin pitää ilmeisesti siirtyä julkisiin, pitää etäpäivä tai ilmoittautua sairaaksi.  :P

Asuntoa pitäisi taasen pystyä lämmittämään koko ajan, sähkön hinnasta ja saatavuudesta riippumatta. Kauppalehti on tuosta kirjoittanut tälläkin viikolla, kohta mennään siihen että sähkölämmitystalouksilta edellytetään omat aurinkopaneelit ja akustot. Muuten sähkö on erityisen kallista, tai sitä ei pahimmassa tapauksessa ole ollenkaan saatavilla. Säätövoima on toisen kirjoituksen mukaan turhaa, siirretään teollisuustuotanto niihin maihin missä sähköä saa (aurinko paistaa ja tuulee) vuoden ympäri.  :o Mielenkiintoista energiapolitiikkaa, jos minulta kysytään.

Lainaus käyttäjältä: V60 - 11.11.16 - klo:11:46
...
Täällä eräällä on ilmeisesti joku Kepu- angsti.

Ei mitään angstia.. pelkkää inhoa vain. Vastikään Sipilä kävi oikein paikan päällä iloitsemassa, kun Talvivaaraan saadaan taas kipattua 100 miljoonaa lisää verorahaa. (..entisten satojen miljoonien päälle. Tarkkoja lukuja ei ole, mutta joidenkin arvioiden mukaan 1 Miljardi on jo kaadettu kankkulan kaivoon)
Talvivaaran tilinpäätöstiedotteesta: Talvivaaran henkilöstömäärä laski hieman edellisestä vuodesta ja oli vuoden 2015 lopussa 39 (2014: 53).

Melko kallista työllistämistä & mittavat ympäristötuhot päälle.

Lainaus käyttäjältä: V60 - 11.11.16 - klo:11:46
(MTV3):
"Tuulivoimatukiin uppoaa jatkossa suurimmillaan veronmaksajien rahaa jopa 300 miljoonaa euroa vuodessa. Arvio on Energiateollisuuden tekemä.
�" Pidän tuulivoiman syöttötariffia ylianteliaana tukena. Se on laskettu aikanaan väärin ja se on syytä myöntää ääneen, Ville Niinistö sanoo."

Tukien puuhamiehenä oli silloinen elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen, jonka olisi pitänyt olla asiassa jäävi tuulivoimaan liittyvien sukulaissuhteidensa vuoksi.

Tässä lisää viimeaikaisia: http://www.turkulainen.fi/artikkeli/391909-juha-sipilan-kotikunta-saa-omat-junavuorot-etela-suomessa-karsitaan-rajusti (http://www.turkulainen.fi/artikkeli/391909-juha-sipilan-kotikunta-saa-omat-junavuorot-etela-suomessa-karsitaan-rajusti)

Vielä.. Viime aikoina uutisoitu, että Kepun lempilapsi 'maakuntahalinto' tarkoittaa sittenkin veronkorotuksia, vaikka hallitusohjelmassa muuta valehdeltiin.

Mutta.. tämä kaikki OT:ta.. lopetan paasaamiseni tähän :)

Lainaus käyttäjältä: V60 - 17.11.16 - klo:13:14
Niin, jos katsellaan muutaman vuoden takaisia tilastoja niin maailman energiankulutuksesta on tuotettu eri lähteillä seuraavasti:

Öljy, maakaasu, kivihiili-->78%
Uusiutuvat-->19% (jossa biomassojen ja polttoaineiden osuus on n.12%)
Ydinvoima--> 3%

eli tuon mukaan n. 7% energiasta tuotettaisiin tuuli-, aurinkovoimalla, maalämmöllä jne. Tuuli- ja aurinkovoimassa on se ikävä piirre että silloin kun energiaa Suomessa eniten tarvitaan niin sitä ei noista lähteistä saa. Ja jos tuulitukien avulla ajetaan muu energiantuotanto henkihieveriin niin sitten taas ihmetellään.

Näin hiljattain uutisen jonka mukaan Kiina on taas lisännyt hiilivoiman käyttöä ja avannut kaivoksia koska teollisuus alkaa menettää kilpailukykyään.

Mielenkiintoista nähdä missä ollaan 20 vuoden kuluttua tämän tilaston osalta. Kirittävää siis riittää jos halutaan että sähköautoilu olisi oikeasti puhdasta. Toki arvonsa silläkin että se on paikallisesti puhdasta.

Lukusi sisältävät ilmeisesti sähkön lisäksi myös lämmön. Sähköntuotannossa hiilivapaiden osuus on selvästi suurempi ja varsinkin Suomessa tilanne on täysin eri. Suomessa viime vuonna hiilivapaiden osuus oli 79 prosenttia (73 % 2014). Jos joskus ydinvoimatyömailla päästäisiin maaliin asti, niin se vähentäisi foossiilisten käyttöä entisestään.

Suomessa tulee myös talvella ja vesivoima on erinomainen säätövoima. Eikö sekään nyt ole kovin merkityksellistä, jos kuormahuippuja katetaan fossiilisilla, jos yleensä voidaan pitää varavoimalat kylmillään.

Kiina lisää hiilen käyttöä, mutta samalla hiilen osuus kokonaisuudesta laskee selvästi.

^Täältä näkee tuulivoiman tuotannon Suomessa haluamallaan aikavälillä (kattaa valtaosan Suomessa tuotetusta tuulivoimasta):
http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/kulutus-ja-tuotanto/Sivut/Tuulivoima2.aspx?beginDate=20160101&endDate=20161231&showChart=1&showTable=0 (http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/kulutus-ja-tuotanto/Sivut/Tuulivoima2.aspx?beginDate=20160101&endDate=20161231&showChart=1&showTable=0)

Ilta-sanomat kertoo Folkkarin aikeista. Näyttää siltä, että konserni on jo alkanut varautumaan polttomoottoriautojen kieltoon.


Volkswagen aikoo vähentää 23000 työntekijää

Yhtiö on luvannut, ettei työntekijöitä irtisanota ennen vuotta 2025.
Saksalainen autonvalmistaja Volkswagen aikoo vähentää jopa 23 000 työntekijää luonnollisen poistuman kautta, kertovat nimettömät lähteet uutistoimisto Bloombergille.

Päästöskandaalissa ryvettynyt ja sähköautoihin investoiva autovalmistaja hakee leikkauksilla 3,7 miljardin euron säästöjä.

Yhtiö on neuvotellut leikkauksista työntekijöidensä kanssa, ja luvannut, ettei se aio irtisanoa työntekijöitä ennen vuotta 2025.

Volkswagen järjestää säästöjä koskevan tiedotustilaisuuden kello 10.30 Suomen aikaa.

Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 17.11.16 - klo:14:09
Ei mitään angstia.. pelkkää inhoa vain. Vastikään Sipilä kävi oikein paikan päällä iloitsemassa, kun Talvivaaraan saadaan taas kipattua 100 miljoonaa lisää verorahaa. (..entisten satojen miljoonien päälle. Tarkkoja lukuja ei ole, mutta joidenkin arvioiden mukaan 1 Miljardi on jo kaadettu kankkulan kaivoon)
Talvivaaran tilinpäätöstiedotteesta: Talvivaaran henkilöstömäärä laski hieman edellisestä vuodesta ja oli vuoden 2015 lopussa 39 (2014: 53).

Niin, tuo Talvivaarahan taitaa olla melkein pöytälaatikkoyhtiö nykyään. Ne verorahat taas kipataan Terrafame-nimiseen firmaan, jonka palkkalistoilla lienee merkittävästi enemmän populaa?

Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 18.11.16 - klo:10:53
Ilta-sanomat kertoo Folkkarin aikeista. Näyttää siltä, että konserni on jo alkanut varautumaan polttomoottoriautojen kieltoon.


Volkswagen aikoo vähentää 23000 työntekijää

Yhtiö on luvannut, ettei työntekijöitä irtisanota ennen vuotta 2025.
Saksalainen autonvalmistaja Volkswagen aikoo vähentää jopa 23 000 työntekijää luonnollisen poistuman kautta, kertovat nimettömät lähteet uutistoimisto Bloombergille.

Päästöskandaalissa ryvettynyt ja sähköautoihin investoiva autovalmistaja hakee leikkauksilla 3,7 miljardin euron säästöjä.

Yhtiö on neuvotellut leikkauksista työntekijöidensä kanssa, ja luvannut, ettei se aio irtisanoa työntekijöitä ennen vuotta 2025.

Volkswagen järjestää säästöjä koskevan tiedotustilaisuuden kello 10.30 Suomen aikaa.

Muutos (supistuminen) työvoiman osalta tapahtuu myös autojen varaosa- ja huoltoketjuissa sekä myös muilla autotehtailla. Minulla on sellainen käsitys, että uusien autojen huolto- ja korjaustarve on paljon pienempi.

Akkuteollisuus tulee ilmeisesti muuttamaan raaka-ainetarpeita ja hintoja. Volkswageinlla on oletettavasti vaikeuksia investoida uusiin hankkeisiin päästöskandaalin kulujen vuoksi.

Uudessa AMS 10.11. 2016 nrossa todetaan, että Saksasta puuttuu vaivaiset 2020 mennessä peräti 70.000 söhköautojen latausasemaa/paikkaa...  :o

Lainaus käyttäjältä: tet - 18.11.16 - klo:11:30
Niin, tuo Talvivaarahan taitaa olla melkein pöytälaatikkoyhtiö nykyään. Ne verorahat taas kipataan Terrafame-nimiseen firmaan, jonka palkkalistoilla lienee merkittävästi enemmän populaa?

Joo.. virhegooglaus minulta. Terraframella 640 henkilöä töissä. Silti pirun kallista työllistämistä. Miljardilla eurolla loisi ihan toisenlaista kasvua ja työpaikkoja jossain sellaisissa kohteissa, joilla muukin toiminta-ajatus, kuin luonnon paskaaminen ja verorahojen kuppaaminen.

Tämä Saksan asia heijastuu myös Suomeen ja tämänkin ketkun kirjoituksiin: Suomen autokanta aiotaan uudistaa nopealla tahdilla �"

Työryhmä: Ensimmäiset tavoitteet toteutettuna jo kolmen vuoden päästä, nykybensaa ja -dieseliä ei pidemmän päälle enää myytäisi

http://www.iltasanomat.fi/autot/art-2000004872749.html (http://www.iltasanomat.fi/autot/art-2000004872749.html)

Vuonna 2030 kaikkien Suomessa myytävien autojen tulisi olla yhteensopivia sähkön, vetyn, kaasun tai erilaisten biopolttoaineiden kanssa �" jopa 100 % pitoisuuksina, toteaa ministeriön työryhmä.
Liikenne- ja viestintäministeriön asettama työryhmä on luovuttanut ehdotuksensa suunnitelmaksi EU:n jakeluinfradirektiivin toimeenpanemisesta Suomessa.

Ehdotuksessa käsitellään vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluverkoston markkinoiden kehittämistä ja niihin liittyvän infrastruktuurin käyttöönottoa. Lisäksi työryhmä ehdottaa liikenteen vaihtoehtoisia käyttövoimia ja niiden jakeluinfraa koskevia tavoitteita vuosille 2020 ja 2030 sekä toimenpiteitä, joilla tavoitteet saavutettaisiin.

�" Kiitän työryhmää huolella tehdystä työstä ja kattavasta ehdotuksesta. Työ on tärkeä, sillä vaihtoehtoisilla polttoaineilla on keskeinen rooli liikenteen päästöjen vähentämisessä. Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee nyt loppuvuoden aikana Suomen kansallisen suunnitelman jakeluinfradirektiivin toimeenpanemisesta, kertoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.

Työryhmä esittää, että eri polttoaineiden jakeluasemaverkosto sekä sähköautojen vaatimat julkiset latauspisteet Suomessa rakennettaisiin pääosin markkinaehtoisesti. Rakentamisessa voitaisiin kuitenkin hyödyntää erilaisia EU- ja kansallisia tukia. Rakentajina toimisivat pääosin erilaiset energiayhtiöt ja muut kaupalliset toimijat, kuten kauppakeskukset tai pysäköintioperaattorit.

Suomen kansalliseksi tavoitteeksi ehdotetaan, että tieliikenne olisi vuonna 2050 lähes nollapäästöistä. Sekä henkilö- ja pakettiautojen että raskaan liikenteen käyttövoimana olisivat tuolloin sähkö, vety ja kaasu sekä erilaiset biopolttoaineet myös korkeina, jopa 100 % pitoisuuksina. Jotta tähän tavoitteeseen päästäisiin, kaikkien Suomessa myytävien autojen tulisi jo vuonna 2030 olla näiden käyttövoimien kanssa yhteensopivia, sillä suomalainen autokanta uusiutuu hitaasti, keskimäärin vain noin kerran 20 vuodessa.

Työryhmä katsoo että tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan myös runsaasti uusia ohjauskeinoja, vaikka jakeluverkoston rakentamisen lähtökohtana on markkinaehtoisuus. Näitä voisivat olla muun muassa jakeluvelvoitelain uudistaminen, olemassa olevien taloudellisten ohjauskeinojen käyttö ja kehittäminen, julkisten hankintojen hyödyntäminen, informaatio-ohjauksen kehittäminen sekä erilaiset kehittämishankkeet ja kokeilut.

Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 15.10.2015 työryhmän valmistelemaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2014/94 eli niin sanotun jakeluinfradirektiivin kansallista toimeenpanoa. Direktiivi tuli voimaan lokakuussa 2014.

Työryhmässä oli laaja edustus liikenne-, energia- ja elinkeinoelämän aloilta. Työryhmän loppuraportti sisältää kolme eriävää ja viisi täydentävää lausumaa. Eriävät mielipiteet jättivät valtiovarainministeriö, Öljy- ja biopolttoaineala ry ja St1 Oy. Täydentävät lausumat antoivat työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeinoelämän keskusliitto sekä Satamaliitto. Lisäksi ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö sekä Teknologiateollisuus ry ja Energiateollisuus antoivat yhteiset täydentävät lausunnot.   :o

Saksakin on myöntymässä sähköautoille annettavalle tuelle. Sähköauton ostaja saisi valtiolta 5 000 euron kertaluontoisen tuen. Ladattavan hybridiauton ostajalle tukea olisi puolestaan luvassa 3 000 euroa. Tukea jaettaisiin vain alle 60 000 euroa maksavien autojen hankintaan. Lisäksi tuki pienenisi niin, että vuonna 2018 sitä jaettaisiin sähköautojen ostajille 3000 euroa ja hybrien ostajille 2000 euroa. Sitten kun koko 1,2 miljardin arvoinen apupaketti olisi käytetty, tukea ei enää jatkettaisi.

Suomessa väläytellään vähän saman kaltaista sähköautojen kannustinta. Ajatus tässä on kai se, että sähköautot halpenevat muutamassa vuodessa, jolloin tukea ei enää myönnettäisi.

Toivottavasti tukea jaettaisiin myös biopolttoaineisiin. . .

Eli Suomen koko 13 vuotta vanha autokanta pitäisi uusia 13 vuodessa  ;D ;D ;D. Millä rahalla, jos töissäkin pitäisi kansalaisten käydä ;).

Alkaa tulla VW:lle kiire saada hybridimallistoaan laajemmaksi. Nyt pusketaan esim. Kodiaqia ulos ilman mitään (ehkä 2019) lupausta hybridiversiosta, vaikka koko EU on lähdössä dieselistä ulos lähivuosina.

Mielestäni 2018 pitäisi VW:llä olla tarjolla GTE tyylinen vaihtoehto kaikissa Golf luokkaa suuremmissa malleissa, jos haluavat saada niitä tukien keskellä myydyksi.

Itse alan olla jo moodissa, että seuraava auto on lataushybridi tai sähköauto. Siihen saakka poljen 5v vanhaan diesel Tiguaaniin kilometrejä.

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 22.11.16 - klo:18:08
Eli Suomen koko 13 vuotta vanha autokanta pitäisi uusia 13 vuodessa  ;D ;D ;D. Millä rahalla, jos töissäkin pitäisi kansalaisten käydä ;).

Suomen autokantahan on noin 3,7 miljoonaa ajoneuvoa  ;).

http://www.aut.fi/tilastot/suomen_autokanta_rekisterissa_olevat_(2014_saakka)/vuosittain/autokanta_31.12.2014/autokanta_ajoneuvolajeittain_31.12.2014 (http://www.aut.fi/tilastot/suomen_autokanta_rekisterissa_olevat_(2014_saakka)/vuosittain/autokanta_31.12.2014/autokanta_ajoneuvolajeittain_31.12.2014)

Autojen keski-ikä noin 11,7 vuotta henkilöautoissa. Kyllä taas aivopieruja satelee Suomessakin.

Lainaus käyttäjältä: TAG - 22.11.16 - klo:18:57
Alkaa tulla VW:lle kiire saada hybridimallistoaan laajemmaksi. Nyt pusketaan esim. Kodiaqia ulos ilman mitään (ehkä 2019) lupausta hybridiversiosta, vaikka koko EU on lähdössä dieselistä ulos lähivuosina.

Mielestäni 2018 pitäisi VW:llä olla tarjolla GTE tyylinen vaihtoehto kaikissa Golf luokkaa suuremmissa malleissa, jos haluavat saada niitä tukien keskellä myydyksi.

Itse alan olla jo moodissa, että seuraava auto on lataushybridi tai sähköauto. Siihen saakka poljen 5v vanhaan diesel Tiguaaniin kilometrejä.

Joo, kyllä tämä on joskus tulevaisuudessa auton vaihtoa harkitsevalle todella hämmentävä sekametelisoppa.
Lopputulemana myös käytetyn auton arvo tulee ilmeisesti  laskemaan vielä nykyistäkin rivakammin.
Itse en vastusta muutosta, mutta sen olisi hyvä olla jollakin tavalla "hallittua" (vrt. nykyinen autoverosekoilu).  :o ??? :P

Lainaus käyttäjältä: vwmies - 22.11.16 - klo:19:16
Joo, kyllä tämä on joskus tulevaisuudessa auton vaihtoa harkitsevalle todella hämmentävä sekametelisoppa.
Lopputulemana myös käytetyn auton arvo tulee ilmeisesti  laskemaan vielä nykyistäkin rivakammin.
Itse en vastusta muutosta, mutta sen olisi hyvä olla jollakin tavalla "hallittua" (vrt. nykyinen autoverosekoilu).  :o ??? :P

Vanha auto on pahasta, dieselauto on pahasta, bensa-auto on pahasta ja päättäjät eivät tiedä mitä haluavat. Parempi siis ajaa vanhalla, niin ei tartte ressata  ;).

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 22.11.16 - klo:19:24
Vanha auto on pahasta, dieselauto on pahasta, bensa-auto on pahasta ja päättäjät eivät tiedä mitä haluavat. Parempi siis ajaa vanhalla, niin ei tartte ressata  ;).

Autoala ja -kauppiaat eivät tykkää (ei ole kytköstä kuin maksajan roolissa) .... vihreys tulee vielä hintoihinsa vaikka söhkö tuleekin pistorasiasta /  :o

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 22.11.16 - klo:18:08
Eli Suomen koko 13 vuotta vanha autokanta pitäisi uusia 13 vuodessa  ;D ;D ;D. Millä rahalla, jos töissäkin pitäisi kansalaisten käydä ;).

Luetaanpas hieman tarkemmin siellä! ;)

LainaaVuonna 2030 kaikkien Suomessa myytävien autojen tulisi olla yhteensopivia sähkön, vetyn, kaasun tai erilaisten biopolttoaineiden kanssa �" jopa 100 % pitoisuuksina

Siinä lukee että "kaikkien Suomessa myytävien", ei "kaikkien Suomessa liikkuvien". Luonnollisestikaan siinä ei tarkoiteta käytettynä myytäviä autoja, kuten ei milloinkaan vastaavissa yhteyksissä. Kyse on uusista autoista joita tuodaan maahan myyntitarkoituksessa.

Leikittelyä paljonko latauspaikka maksaa taloyhtiöön/taloyhtiössä.

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/kuinka-paljon-sahkoauto-maksaa-taloyhtiolle-tassa-yksi-tapaus/kMRNKxKR (http://www.kauppalehti.fi/uutiset/kuinka-paljon-sahkoauto-maksaa-taloyhtiolle-tassa-yksi-tapaus/kMRNKxKR)

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 27.11.16 - klo:11:03
Leikittelyä paljonko latauspaikka maksaa taloyhtiöön/taloyhtiössä.

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/kuinka-paljon-sahkoauto-maksaa-taloyhtiolle-tassa-yksi-tapaus/kMRNKxKR (http://www.kauppalehti.fi/uutiset/kuinka-paljon-sahkoauto-maksaa-taloyhtiolle-tassa-yksi-tapaus/kMRNKxKR)

Ja sähkökaapelien uusiminen päälle (Ko. jutussa joku kommentoija esitti, että lienee käytännön mahdottomuus taloyhtiöiden sähköliittymien kannalta). Uudisrakentamisessa näitä juttuja pitäisi alkaa huomioimaan? Ties vaikka niin jo tehdäänkin.

Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 27.11.16 - klo:12:46
Ja sähkökaapelien uusiminen päälle (Ko. jutussa joku kommentoija esitti, että lienee käytännön mahdottomuus taloyhtiöiden sähköliittymien kannalta). Uudisrakentamisessa näitä juttuja pitäisi alkaa huomioimaan? Ties vaikka niin jo tehdäänkin.

Eihän se uusiminen mahdotonta ole, rahalla saa.... vaatii isomassa / vanhemmassa yhtiössä ainakin suuremman ns. nousujohdon (touvin) jakelumuuntajalta talokeskukseen. Siitä eteenpäin parkkipaikkojen lataustpisteisiin hieman aikaisempaa paksummat kaapelit.  ;)

Lainaus käyttäjältä: vwmies - 27.11.16 - klo:12:56
Eihän se uusiminen mahdotonta ole, rahalla saa.... vaatii isomassa / vanhemmassa yhtiössä ainakin suuremman ns. nousujohdon (touvin) jakelumuuntajalta talokeskukseen.

tämä kaapeli on usein maan alla ja kaupungissa asfaltilla peitelty.

Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 27.11.16 - klo:13:08
tämä kaapeli on usein maan alla ja kaupungissa asfaltilla peitelty.

Asvalttiviidakko..... ja kun kuormitusta lisätään tarpeeksi, joudutaan vaihtamaan jakelumuuntaja suurempaan, sen jälkeen vahvistamaan paikallisen jakeluverkon siirtotehoa, sitten kantaverkon... ja lopulta lisäämään söhkön tuotantokapazitteettia ja/tai tuontia....  :o

Toki kuormituksen ja jakeluverkon älyohjauksella sekä esineiden internetillä voidaan/saadaan kuormitushuiput alenemaan ja tasaantumaan..... mutta myös haavoittuvuus kasvaa....  :o :(

Ilmiöllä on muitakin seurauksia:  Sähköautot voivat hävittää Saksan autoteollisuudesta 250 000 työpaikkaa

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/sahkoautot-voivat-havittaa-saksan-autoteollisuudesta-250-000-tyopaikkaa/suhxgY3g (http://www.kauppalehti.fi/uutiset/sahkoautot-voivat-havittaa-saksan-autoteollisuudesta-250-000-tyopaikkaa/suhxgY3g)

Sähköautojen tuotannon yleistyminen aiheuttaa valtavia mullistuksia autoteollisuudessa.  :o :o

Sähköautot ovat valtava uhka Saksan autoteollisuuden työvoimalle. Tätä mieltä on Mercedes-Benziä valmistavan Daimlerin hallintoneuvoston työntekijöitä edustava Michael Brecth.

Brecht laskee, että 880 000 työpaikasta vaarassa on peräti 250 000, kertoo uutistoimisto Reuters.

Sähköautoissa on osia huomattavasti vähemmän kuin polttomoottoriautoissa, joten niiden rakentaminen on yksinkertaisempaa. Lisäksi työn tekee yhä useammin robotti ihmisen sijasta.  ;)

Süddeutsche Zeitungin julkaisemassa jutussa autoalan asiantuntijat ennustavat, että erityisen vaikea tilanne tulee olemaan Etelä-Saksan Baijerissa, missä autoteollisuus on suuri työllistäjä.

^Ja paljonko katoaa liikevaihtoa/työvoimaa koko ketjussa (varaosat, huolto, ym)? Eikä muuten noita sähkövehkeitä sitten enää paljon tallissa raneteta.

Tietyissä tehtävissä oletan polttomoottorin olevan vielä pitkään korvaamaton. Näitä ovat puolustusvoimat, pelastuslaitos, työkoneet, "rekat", poliisi jne

Huoltoasemienkin tehtävät vähenevät. Auto pitää ladata kotona, työpaikalla tai paikassa missä siihen on aikaa. Pikalatauskin on hidas ainakin toistaiseksi.

Polttomoottoriautojen vaihtoarvo laskee niin, että väliraha sähköauton ostamiseksi kasvaa. Vastaavasti nämä nyt myynnissä olevat sähköautot sekä hybridi ovat tekniikaltaan nopeasti ajan kuluessa vanhentuvia eivätkä siten kovin haluttavia.

Rinnakkain tulee olemaan monenlaista tekniikkaa ennenkuin huolto- ja varaosaverkosto siihen sopeutuu.

Lainaus käyttäjältä: mremonen - 28.11.16 - klo:16:02
^Ja paljonko katoaa liikevaihtoa/työvoimaa koko ketjussa (varaosat, huolto, ym)? Eikä muuten noita sähkövehkeitä sitten enää paljon tallissa raneteta.

Paljon tietenkin. Siksi VAG tulee hitaasti mukaan sähköautoihin, halutaan säästellä työpaikkoja?

Varmasti ranetetaan jatkossakin, vanhoista polttomoottoriautoista rakennetaan jo nyt sähköautoja. Sähköautoissa on paljon vähemmän huoltokohteita myös kotitarvikemekaanikolle, ei tarvitse vaihtaa öljyjä tai suodattimia. VCDS:llä pystynee jatkossakin muuttamaan parametreja, riippuen tietysti siitä kuinka suljetuiksi sähköautot rakennetaan. Tuleeko VAG:n sähköautoihin samanlainen OTA järjestelmä kuin Teslalla, vai pitäydytäänkö nykyisessä merkkihuoltojärjestelmässä. Valintoja valintoja...

Jos ja kun sähköautojen määrä Euroopassa lisääntyy tramaattisesti, niin herää kysymys.. mistä kaikki sähkö? Samaan aikaan monet maat on luopumassa ydinvoimasta. Esimerkkinä Sveitsi, jonka sähköstä lähes 40% tuotetaan ydinvoimalla. Vesivoimalla tuotetaan ko. maassa yli puolet sähköstä tällä hetkellä. Mutta kun ilmastonmuutos sähköautoista huolimatta etenee ja Alpeille ei sadakkaan enää lunta entisen malliin, niin...
Venäjältäkö ostetaan? Nehän voisi lisätä tuotantoa polttamalla vaikkapa öljyä :)

Erään auto- ja liikennetoimittajan kannanotto

https://www.taloustaito.fi/Teemat/Auto/Tolvasen-autopaivakirja/autoilun-perusidea-ei-viela-toteudu-sahkoautossa/?utm_source=Veroviikko+28.11.2016&utm_medium=email&utm_campaign=Veroviikko (https://www.taloustaito.fi/Teemat/Auto/Tolvasen-autopaivakirja/autoilun-perusidea-ei-viela-toteudu-sahkoautossa/?utm_source=Veroviikko+28.11.2016&utm_medium=email&utm_campaign=Veroviikko)

Ei tästä niin vain sähköautoilijaksi siirrytä - ainakaan Suomessa. Meillä ei infrastruktuurissa ole pelinvaraa nykyisillä rakenteilla. Vaikka olisi muutama atomivoimala, niin kantaverkon ulkopuolinen sähkön jakelu ei toimi näillä mitoituksilla, ts. kaikki on liian heppoista ja edellyttää kantaverkon ja kuluttajan välisen jakeluväylän uudelleen rakentamisen.
Ellette usko, niin jo muutama pakkaspäivä laittaa tämän nykyisen sähkön jakelun polvilleen; kulutusta pitää rajoittaa mm. sähkösaunojen käyttöä porrastamalla. Tässä ei ole kysymys sähkön riittämisestä, vaan sähkön siirron kapasiteetin riittämättömyydestä. ::)
Ja on turha luulla että sähköautoilu olisi ilmaista, kuten muutamat "asiantuntija-toimittajat" ovat jo julistaneet omassa rajoittuneisuudessaan.

Lainaus käyttäjältä: V60 - 08.11.16 - klo:13:17
Onko siis UMP:n BioVerno ja Kemiin suunniteltu biopolttoainetehdas huono juttu? UPM käyttää polttoainetuotannossa mäntyöljyä jota syntyy puunjalostusprosessin sivutuotteena sellutehtailta. Kemin tehtaallahan on tarkoitus käyttää raaka-aineenaan puupohjaista biomassaa kuten energiapuuta, korjuutähteitä ja metsäteollisuuden sivuvirtoja.

Voisiko joku kertoa millä tapaa tämä on huono juttu? Jos Suomessa pystytään järkevällä tavalla tuottamaan biopolttoaineita niin sehän on vaan isänmaan etu. Hieman yksinkertaisia kommentteja kuin että lapioidaan maanomistajille lisää rahaa.

Sanotaan heti, että ei ole sinänsä huono juttu, tankissa itselläkin sitä nyt. Ongelma vaan on siinä, että käsittääkseni BioVernon valmistukseen menee niin paljon energiaa, että vaikka lopputulos on hyvä, niin sitä on vaikeaa järjellä perustella. Jos meillä olisi sähköautot ja kaikki risut ja muu yhteiskuntajäte poltettaisiin sähköksi ja putsattaisiin savukaasut, niin lopputulos olisi erittäin suurella todennäköisyydellä parempi, niin luonnon kuin talouden kannalta.

En tiedä onko tämä juuri suomalaisille erityisen tyypillistä, mutta kaikkea tätä lukemaani keskustelua tässä keskustelussa heijastaa negatiivisuus. 90% kirjoituksista hakee kaikkea mikä voisi mennä pieleen, hyvin harva miettii mitään mahdollisuuksia mitä tämä tuo tullessaan, työpaikkoja, paikallista tekemistä, omavaraisuutta, parempaa hengitysilmaa, melun vähentymistä, jne. Ihminen pohjimmiltaan vastustaa muutosta ja alitajunta tekee kaikkensa pitääkseen entisen piti sitä hyvänä tai ei. Toi ajattelutapa vaan ei valitettavasti tuo Suomeen kasvua, eikä anna Suomelle mitään mahdollisuuksia tulevaisuudessa kansainvälisessä kilpailussa, saati että nykyisestä kuopasta ikinä enää noustaisiin.

Suomalaiset kehittää selvityksiä tuulivoiman terveysvaikutuksesta, kun samalla yksi Kanariansaarista on jo 100% tuulivoimasta energiansa saava saari ja ratkaissut omilla ympäristönsä ominaisuuksia hyväksikäyttävällä ratkaisulla energian varastointiongelman (ylijäämällä pumpataan vettä yläjärvelle, josta vesivoimalla saadaan neljän tuulettoman päivän energiat). Miljoona kiinalaista on jo töissä aurinkopaneelien valmistustehtailla. Dubaissa tehdään aurinkovoimalaa (sähköpaneelit), joka löi kaikki ällikällä taloudellaan.
http://www.apricum-group.com/dubai-shatters-records-cost-solar-earths-largest-solar-power-plant/ (http://www.apricum-group.com/dubai-shatters-records-cost-solar-earths-largest-solar-power-plant/)  Öljyn pitää maksaa alle 10�,� barreli ennenkuin pystyy samaan. Tuota Dubain casea pidetään öljyalan lopullisena kuoliniskuna, investoinnit loppuvat tuohon.

Kuitenkin tässä on kyse siitä, että lopetamme esi-isiemme kaivamisen maasta ylös ja polttamisen saasteeksi taivaalle. Ihan sama mitä mieltä ihmiset ovat siitä onko tämä ilmaston lämpeneminen ihmisen syytä vai ei. Se mikä on oleellista on se, että onko mitään järkeä tapattaa kasvavaa miljoonamäärää ihmisiä ja vielä suurempaa määrää muuta elävää vuosittain sen vuoksi, että ollaan ihastuttu ympäristön pilaavaan energiamallliin. Öljy ja kivihiili takoittaa suurinta käynnissäolevaa elämän massamurhaa maapallon historiassa. Kuka aivoilla varustettu haluaa vastustaa sitä, että siitä päästään eroon. Etenkin kun keinot ovat nyt just tässä nenän edessä.

Ja jotta tämä keskustelu jatkuisi normaaliin tapaan, niin nyt on aika teilata mun näkemykset.

Kun mietitään sähköverkon toimintaa ja sen haasteita, niin on hyvä ymmärtää, että tulevaisuudessa sähkön tuotanto ja jakelu on täysin erilaista kuin nyt. Se on erittäin laajasti hajautettua toisin kuin nyt ja mukana on enemmän älykästä ohjausta kuin nyt. Eli välttämättä kaapeleita ei tarvitse uusia ihan siinä skaalassa kuin jos matkittaisiin vanhaa voimakkaasti keskitettyä mallia.

Hollannissa on käynnissä mielenkiintoinen kokeilu, jossa yhteisö on tekemässä kokonaisuutta, jossa auton akut ovat sähkön ylijäämän tallennustila ja puskuri yön yli. Sähköauton akkuun mahtuu monen päivän talon tarvitsemat energiat ja autoilijat saavat mobiilisovellukset, joilla kännykällä voivat kertoa, milloin ja kuinka paljon voivat antaa auton energiasta muuhun käyttöön. Esim. antamalla 20% käyttöön, hoidetaan esim. parin talon sähköt yöksi. Mitä enemmän autoja saadaan verkkoon mukaan, sitä varmemmin se toimii. itse sähkö voidaan sitten tuottaa aurinkopaneeleilla ja tuulienergialla. Tuossa projektissa katot täytetään aurinkopaneeleilla. Toki tuo malli ei tule olemaan 100% omavarainen, mutta pudottaa ratkaisevasti ulkoisen sähköntarpeen määrän. Ainakaan ei tarvitse itkeä sitä, että sähköautoilu lisää sähköverkon kokonaiskuormaa tarpeillaan.

Lainaus käyttäjältä: TAG - 28.11.16 - klo:19:07
Ja jotta tämä keskustelu jatkuisi normaaliin tapaan, niin nyt on aika teilata mun näkemykset.

Olen TAG samaa mieltä asioissa joita yllä esitit, joskin suhtaudun tuohon BioVernoon siinä mielessä hieman positiivisesti, että sillä saadaan leikattua tuontiöljyn määrä, ja siten jää enemmän pennosia omaan maahan. Nykyisessä talouden tilanteessa ei varmastikkaan tekisi pahaa, jos edes osa ulkomaille vietävästä miljardista eurosta jäisi Suomeen. Sähköautot tuovat varmasti meille lisää työpaikkoja energian tuotannon ja järjestelmien ylläpitämisen muodossa. Tekniikkaan liittyy varmasti vielä monia ongelmia, mutta ei ketään varmaankaan olla pakottamassa ostamaan uutta sähköauto jos sitä ei halua. Muutoksessa kestää useita vuosia, jolloin ongelmat ehditään varmasti ratkaista. Olikohan Suomessa tällä hetkellä peräti ~200 sähköautoa, ja rekisterissä 3 miljoonaa kotteroa haamuautot mukaan laskettuna.

Lainaus käyttäjältä: TAG - 28.11.16 - klo:19:34
Kun mietitään sähköverkon toimintaa ja sen haasteita, niin on hyvä ymmärtää, että tulevaisuudessa sähkön tuotanto ja jakelu on täysin erilaista kuin nyt. Se on erittäin laajasti hajautettua toisin kuin nyt ja mukana on enemmän älykästä ohjausta kuin nyt. Eli välttämättä kaapeleita ei tarvitse uusia ihan siinä skaalassa kuin jos matkittaisiin vanhaa voimakkaasti keskitettyä mallia.

Juurikin näin. Omassa taloyhtiössä vaihdettiin tilalle vain etäluettavat lämmitystolpat, joita voi ohjata selaimella.

Lainaus käyttäjältä: TAG - 28.11.16 - klo:19:34
Hollannissa on käynnissä mielenkiintoinen kokeilu, jossa yhteisö on tekemässä kokonaisuutta, jossa auton akut ovat sähkön ylijäämän tallennustila ja puskuri yön yli. Sähköauton akkuun mahtuu monen päivän talon tarvitsemat energiat ja autoilijat saavat mobiilisovellukset, joilla kännykällä voivat kertoa, milloin ja kuinka paljon voivat antaa auton energiasta muuhun käyttöön. Esim. antamalla 20% käyttöön, hoidetaan esim. parin talon sähköt yöksi. Mitä enemmän autoja saadaan verkkoon mukaan, sitä varmemmin se toimii. itse sähkö voidaan sitten tuottaa aurinkopaneeleilla ja tuulienergialla. Tuossa projektissa katot täytetään aurinkopaneeleilla. Toki tuo malli ei tule olemaan 100% omavarainen, mutta pudottaa ratkaisevasti ulkoisen sähköntarpeen määrän. Ainakaan ei tarvitse itkeä sitä, että sähköautoilu lisää sähköverkon kokonaiskuormaa tarpeillaan.

Californiassa taisi BMW:llä olla hieman vastaava kokeilu menossa. Käsittääkseni tuossa ei tosin syötetty virtaa verkkoon, jolloin toteutus onnistuu pelkällä auton softan muutoksella.

Ei tuo negatiivisuus ole päällimmäinen asia, vaan huoli tämänhetkisestä ryntäilystä ja globaalista linjattomuudesta. Ympäristöasiat eivät ole uusi asia, mutta uutta on se että nyt ryntäillään. Kehtitys voisi olla luonnollisempaa, tehtyihin hyviin ratkaisihin perustuvaa eikä poliittista  komentamista ilman että se perustuisi tietämykseen.  Muutosten pitäisi olla hallittuja. Eurooppakaan ei ole vielä muodostanut yhtenäistä mielipidettä. Tosiasia on varmaankin, että autoteollisuus ei ole tämän muutoksen käynnistäjä.

Ei ratkaisu ole se että ihmisiä painostetaan käyttämään julkista liikennettä - jokainen sitä tietää käyttänyt  sen palvelutason, eikä sitä voida nostaa yksityisautoilun tasolle. Sähkölaskussa on nykyisin veroa 37 % eli siirto-+sähkölaskun loppusummaan lisätään 58 %.

Onko meillä varaa näin isoon muutokseen: energiatuet, uusien laitosten infran rakentamin, puun hinnan nousu, autokaluston uusiminen jne. Lisäksi pitää nykyisten polttomoottoriautojen auto- ja polttoaiverotus korvata uusilla veromuodoilla, joita ei käytetä tieliikenteen hyväksi kuin 15 %?

Lainaus käyttäjältä: TAG - 28.11.16 - klo:19:07
En tiedä onko tämä juuri suomalaisille erityisen tyypillistä, mutta kaikkea tätä lukemaani keskustelua tässä keskustelussa heijastaa negatiivisuus. 90% kirjoituksista hakee kaikkea mikä voisi mennä pieleen, hyvin harva miettii mitään mahdollisuuksia mitä tämä tuo tullessaan, työpaikkoja, paikallista tekemistä, omavaraisuutta, parempaa hengitysilmaa, melun vähentymistä, jne. Ihminen pohjimmiltaan vastustaa muutosta ja alitajunta tekee kaikkensa pitääkseen entisen piti sitä hyvänä tai ei. Toi ajattelutapa vaan ei valitettavasti tuo Suomeen kasvua, eikä anna Suomelle mitään mahdollisuuksia tulevaisuudessa kansainvälisessä kilpailussa, saati että nykyisestä kuopasta ikinä enää noustaisiin.

Suomalaiset kehittää selvityksiä tuulivoiman terveysvaikutuksesta, kun samalla yksi Kanariansaarista on jo 100% tuulivoimasta energiansa saava saari ja ratkaissut omilla ympäristönsä ominaisuuksia hyväksikäyttävällä ratkaisulla energian varastointiongelman (ylijäämällä pumpataan vettä yläjärvelle, josta vesivoimalla saadaan neljän tuulettoman päivän energiat).

Sama on kyllä huomattu. Kaikki triviaalit pikkuasiat saavat valtavia mittasuhteita, kun aletaan keksimään esteitä sille, miksi sähköautot eivät voi toimia. Sopivaa pistoketta ei millään vain ole mahdollista saada pihalle, kun ne johdotkin ovat siellä asfaltin alla. Niin ja kantaverkko myös rähjähtää, jos joku sähköauton verkkoon kytkeen.

Muutosvastarintaahan tuo on, eikä tässä ole mitään uutta. Samaan tapaan kaasareiden korvaaminen elektronisella suihkutuksella ja katalysaattorit olivat aivan mahdoton ajatus. Lyijytön bensa oli tuhon tie - etanolista puhumattakaan.

Tuulivoimaa on Suomessa hyvin vähän, maa on erityisen harvaan asuttu ja silti jengi sairastaa tuulivoimalaa niin pirusti. Mitenkähän kukaan on hengissä alueilla, joissa tyylivoimaloita ja ihmisiä on kertaluokkaa enemmän?

Kehitys tuo muutosta ja muutos on ainoa pysyvä asia. Ei kehitystä kannattaisi vastustaa. Kehityksen veturit pärjäävät, mutta jarrumiehet tippuvat junasta.

Lainaus käyttäjältä: Geoman - 28.11.16 - klo:19:44
Ei tuo negatiivisuus ole päällimmäinen asia, vaan huoli tämänhetkisestä ryntäilystä ja globaalista linjattomuudesta. Ympäristöasiat eivät ole uusi asia, mutta uutta on se että nyt ryntäillään. Kehtitys voisi olla luonnollisempaa, tehtyihin hyviin ratkaisihin perustuvaa eikä poliittista  komentamista ilman että se perustuisi tietämykseen.  Muutosten pitäisi olla hallittuja. Eurooppakaan ei ole vielä muodostanut yhtenäistä mielipidettä. Tosiasia on varmaankin, että autoteollisuus ei ole tämän muutoksen käynnistäjä.

Ei ratkaisu ole se että ihmisiä painostetaan käyttämään julkista liikennettä - jokainen sitä tietää käyttänyt  sen palvelutason, eikä sitä voida nostaa yksityisautoilun tasolle. Sähkölaskussa on nykyisin veroa 37 % eli siirto-+sähkölaskun loppusummaan lisätään 58 %.

Onko meillä varaa näin isoon muutokseen: energiatuet, uusien laitosten infran rakentamin, puun hinnan nousu, autokaluston uusiminen jne. Lisäksi pitää nykyisten polttomoottoriautojen auto- ja polttoaiverotus korvata uusilla veromuodoilla, joita ei käytetä tieliikenteen hyväksi kuin 15 %?

Itse en oikein usko minkään mahtikäskyn parantavan kehitystä. Keskusjohtoinen tuotekehitys tuo hyvin harvoin hyviä tuloksia. Neuvostoliitossa tuota jo kokeiltiinkin useamman ihmissukupolven ajan.

Julkinen liikenne on monesti palvelutasoltaan hemmetisti parempaa kuin yksityisautoilu ja sama kääntäen. Molemmille on paikkansa. Molemmilla on omat vahvuutensa, joissa toisen eväät vain loppuvat kesken.

Kysyä sopii myös sitä, että kuinka kannattavaa on maksaa öljymaille energian kaltaisesta peruselintarvikkeesta?

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 29.11.16 - klo:09:28
Kaikki triviaalit pikkuasiat saavat valtavia mittasuhteita, kun aletaan keksimään esteitä sille, miksi sähköautot eivät voi toimia. Sopivaa pistoketta ei millään vain ole mahdollista saada pihalle, kun ne johdotkin ovat siellä asfaltin alla. Niin ja kantaverkko myös rähjähtää, jos joku sähköauton verkkoon kytkeen.

Tai sitten tämä on tervettä realismia. Ja nämä pistoke- ja sähköongelmat ovat näitä lyhyen tähtäimen ongelmia jotka ovat kyllä ratkaistavissa. 20 vuoden, tai jopa viiden, koko homma on ihan eri näköistä. Sama se oli kun tulivat nämä energiansäästölamput. Meni aika monta vuotta, ennen kuin ne oikeasti pystyivät korvaamaan normaalit sähkölamput. Eikä vieläkään ihan 100% olla siellä mistä lähdettiin. Paitsi ehkä energiatehokkuuden osalta.

LainaaMuutosvastarintaahan tuo on, eikä tässä ole mitään uutta. Samaan tapaan kaasareiden korvaaminen elektronisella suihkutuksella

Itse kyllä muistelen kateellisena ihailleeni naapurin GTI-pösöä ja hieman hävenneeni omaa kaasariviritystä.

LainaaTuulivoimaa on Suomessa hyvin vähän, maa on erityisen harvaan asuttu ja silti jengi sairastaa tuulivoimalaa niin pirusti. Mitenkähän kukaan on hengissä alueilla, joissa tyylivoimaloita ja ihmisiä on kertaluokkaa enemmän?

Tämä on kyllä niin totta. Ei tarvitse mennä kuin tuohon Viroon, niin siellä on horisontti täynnä vispilöitä. Ilmankos siellä on olut niin halpaa, kun kukaan ei pysty ajattelemaan kirkkaasti...

Lainaus käyttäjältä: mremonen - 29.11.16 - klo:09:49
Tai sitten tämä on tervettä realismia. Ja nämä pistoke- ja sähköongelmat ovat näitä lyhyen tähtäimen ongelmia jotka ovat kyllä ratkaistavissa. 20 vuoden, tai jopa viiden, koko homma on ihan eri näköistä. Sama se oli kun tulivat nämä energiansäästölamput. Meni aika monta vuotta, ennen kuin ne oikeasti pystyivät korvaamaan normaalit sähkölamput. Eikä vieläkään ihan 100% olla siellä mistä lähdettiin. Paitsi ehkä energiatehokkuuden osalta.

Itse kyllä muistelen kateellisena ihailleeni naapurin GTI-pösöä ja hieman hävenneeni omaa kaasariviritystä.

Tämä on kyllä niin totta. Ei tarvitse mennä kuin tuohon Viroon, niin siellä on horisontti täynnä vispilöitä. Ilmankos siellä on olut niin halpaa, kun kukaan ei pysty ajattelemaan kirkkaasti...

Itse käytin energiansäästölamppuja joskus 10-15 vuotta sitten ja eivät ne tosiaan olleet hehkulamppujen tasolla vaan paljon sen yläpuolella. Noilla sai valotehoa sen verran hyvin, että vähillä valaisimilla toteutetussa opiskelijaluukussakin alkoi näkemään, eikä lamppuja tarvinnut koko ajan vaihdella. Ainoa negativiinen puoli oli se, että käytetyt energiansäästölamput piti erotella muusta jätteestä. Nykyisin kehitys on mennyt entistä pidemmälle, hehkulamppujen ollessa edelleen valoteholtaan yhtä heikkoja ja usein hajoavia.

Aika moni tuomitsi tuollaiset sähköviritykset ja katalysaattorit ihan mahdottomiksi ylläpidettäviksi. Noilla varutetut autot piti joutua romuttamaan jo muutaman vuoden iässä, kun näiden uutuuksien piti hajota usein ja tulla tajuttoman kalliisksi korjata.

Jos etsii tuulivoimaa korkean elintason maista, niin voi katsella vaikka Ruotsin, Tanskan jja Saksan suuntaan.

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 29.11.16 - klo:09:28
Muutosvastarintaahan tuo on, eikä tässä ole mitään uutta.

Ei tuo minun nähdäkseni ole vastustamista vain vastustamisen vuoksi, vaan takana on huoli siitä, miten lyhyessä ajassa muka saataisiin koko maailma käännettyä ihan toisenlaiseksi, ja kuka sen kaiken maksaa. Kuten täällä on todettu, jutun juoni on tällä hetkellä täysin sekava, koska eri sidosryhmät lobbaavat asiaa omasta näkökulmastaan ja ideologiat törmäilevät toisiinsa. Poliitikoilla populisointi menee tietämyksen edelle. Toivottavasti asiat saadaan linjattua kunnolla, ennenkuin ollaan ihan kuusessa. (kusessa).

LainaaKehitys tuo muutosta ja muutos on ainoa pysyvä asia. Ei kehitystä kannattaisi vastustaa.

Toki ihminen on luonteeltaan sellainen, että mitään ei tehdä, ennenkuin on pakko. Vaan kun tätä ilmastonmuutosasiaakin on jauhettu jo kymmeniä vuosia, ja joku on aina sitä vastustanut. Herra Amerikan kantakin on vielä hiukan epäselvä.

--------

Luin äskettäin lehtiartikkelin, kuinka Jaappanissa jossain tuhannen ihmisen kylässä on protoiltu tulevaisuuden asumista energiansäästön varjossa. Alueella on 600 pientaloa.

Sadan neliön omakotitalon katolla on aurinkopanelit ja ja akusto, jossa on varavirtaa kolmeksi vuorokaudeksi. Talon ulkoseinässä on laatikko, joka kehittää maakaasusta vedyn ja hapen sekoitusta, ja sillä tehdään sähköä.  Jokaisen talon pihassa on sähköauton latauspiste, ja on niitä julkisilla paikoillakin. Autosta voi myös tarvittaessa ladata virtaa talon tarpeisiin (mites autolla sitten ajetaan kun akku on imetty tyhjäksi?).

Hienoa tutkimusta, mutta kirjoitus paljastaa, kuinka lapsenkengissä vielä ollaan. Japanissakaan ei olla vielä tuon pidemmällä. Kyseisen talon aurinkopaneli ja energiayksikkö kehittävät yhdessä 800 watin tehon. Ollaan ilmeisen lämpimällä vyöhykkellä, koska kirjoituksessa puhutaan talon viilentämisestä, ei niinkään lämmittämisestä. Miten Suomessa talvipakkasella? Tuulivoimasta ei tässä Japanin casessa puhuta mitään. Sadeveden keräämisestä puutarhan kasteluun kyllä.

Uudet asuntoalueet voidaan varustaa nollaenergiataloilla, ja varustaa sähköautoille sopiviksi ym. energiaystävällisiksi. Mutta miten olemassaoleva vanha infra? Tarvitaan paljon rahhaa. Tämä on se ongelma.

Sähköautojen lisäksi voidaan muuntaa vanhoja autoja biopolttoaineila toimiviksi, ja on uutisoitu myös, että autoteollisuus kehittää uusia, vahvemmalla etanoliseoksella toimivia polttomoottoreita.

Tuli tuota Japanin juttua myös selailtua. Kovin ovat pieniä silakat joulukaloiksi - ainakin Suomen olosuhteisiin suhteutettuina  ::)
Melkoista idealismia ovat muutamat nähneet ja kääntäneet realismin vastustamiseksi. Todella toimivat ratkaisut ovat muuta kuin nämä sieltä täältä poimitut "hajatiedot". Mm. kulutuksen prosessoinnilla nykyjärjestelmän (siirto)kapasiteetilla ei synnytetä tarvittavaa energiaa; prosessointi päin vastoin hidastaa jo muutenkin auttamattoman hidasta lataamista ja toisaalta rajoittaa muuta sähkön käyttöä.

Sähkökiukaisiin verrattuna nämä pikalatausasemat, mm. Teslan tapauksessa, ovat kertaluvultaan aivan jotain muuta.
Mietintämyssy päähän: samassa taloyhtiössä on vaikkapa kaksikymmentä Teslaa ja ne lähtevät kaikki aamulla "töihin". Miten sähkön saanti - ja vielä edullisesti - on järjestetty. Ja samalla kaiken muunkin, kuten asuntojen lämmityksen ja asumismukavuuden, tulee toimia kärsimättä tästä kuormituksesta.
Ja tämä on vain yksi taloyhtiö; silloin kun näitä sähköautoja on vaikka se suunniteltu 250 000 kpl:tta, niin nämä asiat tulee olla ratkaistuja ja toimivia sähkön saannin osalta.

On aivan turhaa vedota joihinkin suomalaisiin tuulivoimalatoteutuksiin, jotka ovat aivan poikkeavissa olosuhteissa ja erilaisia (suurempia) noihin mainittuihin "sivistyneempiin" verrokkimaihin  verrattuna. Mm. saksalaisten tuulimyllyt ovat eri kokoluokkaa ja poikkeavia toteutukseltaan. Saksassa on tiukat ehdot ympäristön kannalta turvaetäisyyksille ja mahdollisesti tuotetulle infraäänelle.
Suurimmat arvostelijat asuvat Kehä III:n sisäpuolella, kaukana tuulimyllyistä, ja arvostelevat kaikki kookkaiden myllyjen infraäänestä enemmän ja vähemmän kärsivät hulluiksi - tämä on vakavampi asia kuin tämä vähättely.
Suomessa valitettavasti myllyjen kyky tuottaa sähköä on huonoimmillaan silloin kun sitä tarvittaisiin eniten. Ellei meillä ole (atomi)voimaloita, niin ei meillä ole myöskään kykyä talvisähköautoiluun. Tässä se kovin haaste täällä Pohjolassa asumiselle ja liikkumiselle.

Eli jottai pitäis teherä, sano ...

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 29.11.16 - klo:11:12
Itse käytin energiansäästölamppuja joskus 10-15 vuotta sitten ja eivät ne tosiaan olleet hehkulamppujen tasolla vaan paljon sen yläpuolella.

Mun kokemukset energiansäästölampuista 10-15 vuotta sitten olivat kyllä ihan muuta. Mutta voihan se olla, että vaatimustaso ihmisillä on vain erilainen. Esimerkiksi syttymisnopeus oli sellainen, että siinä ehti aamu valjeta ennen kuin mökissä oli valotehoa tarpeeksi. Ulkona ei riittänyt sekään. Nykyään on sitten toinen juttu, varsinkin kun on tullut kunnon ledejä. Jotka nekin alussa olivat niin sinisiä, ettei meinannut aamutötsää saada osumaan kohdalleen...

Silloin kun mennään uuden teknologian etureunalla (ns. bleeding edge), niin pitää olla valmis kestämään sen teknologian puutteellisuuksia. Tämä on mielestäni ok jossain teollisuudessa, jossa siitä voi saada jotain kilpailuetua, mutta en jaksa toimia koekaniinina siviilissä ja omilla rahoilla.

Lainaus käyttäjältä: mremonen - 29.11.16 - klo:14:09
Mun kokemukset energiansäästölampuista 10-15 vuotta sitten olivat kyllä ihan muuta. Mutta voihan se olla, että vaatimustaso ihmisillä on vain erilainen. Esimerkiksi syttymisnopeus oli sellainen, että siinä ehti aamu valjeta ennen kuin mökissä oli valotehoa tarpeeksi. Ulkona ei riittänyt sekään. Nykyään on sitten toinen juttu, varsinkin kun on tullut kunnon ledejä. Jotka nekin alussa olivat niin sinisiä, ettei meinannut aamutötsää saada osumaan kohdalleen...

Silloin kun mennään uuden teknologian etureunalla (ns. bleeding edge), niin pitää olla valmis kestämään sen teknologian puutteellisuuksia. Tämä on mielestäni ok jossain teollisuudessa, jossa siitä voi saada jotain kilpailuetua, mutta en jaksa toimia koekaniinina siviilissä ja omilla rahoilla.

Niin kuin aika usein monessa muullakin allalla, myös energiansäästölampuissa on hyviä ja huonoja. Itse aina ihmettelin sitä, miksi ihmiset ostivat halpaa, kun muutaman euron lisäpanostuksella olisi saanut lampun, joka syttyi nopeasti ja kesti pitkään. En tiedä mikä nykyinen tilanne on, mutta silloin en olisi ottanut alekorin lamppuja edes ilmaiseksi. Kylmiin olosuhteisiin luonnollisesti pitää valita kylmässä toimiva lamppu.

Mitä tullee sähköautoihin, niin eipä sähkömoottori ja akku ole mitään kovin mullistavaa teknologiaa. Kysymys on lähinnä vain siitä, etä miten saadaan tarpeeksi paljon akkua autoon kohtuullisella hinnalla.

Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 29.11.16 - klo:11:18
Sähköautojen lisäksi voidaan muuntaa vanhoja autoja biopolttoaineila toimiviksi, ja on uutisoitu myös, että autoteollisuus kehittää uusia, vahvemmalla etanoliseoksella toimivia polttomoottoreita.

Ei se etanolin polttaminen ole nyt juurikaan mikään merkittävä ongelma. Kysymys vain on se, että miten etanolia valmistettaisiin edes nykyisen tarpeen verran pienin päästöin. Etanolin valmistaminen puusta siten, että käyttöön saadaan tuntuvasti vähemmän energiaa kuin polttamalla puu sähköksi, kuulostaa hölmöläisten hommalta.

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 29.11.16 - klo:14:39
Ei se etanolin polttaminen ole nyt juurikaan mikään merkittävä ongelma. Kysymys vain on se, että miten etanolia valmistettaisiin edes nykyisen tarpeen verran pienin päästöin. Etanolin valmistaminen puusta siten, että käyttöön saadaan tuntuvasti vähemmän energiaa kuin polttamalla puu sähköksi, kuulostaa hölmöläisten hommalta.

Edetään OT-linjalla:
Suurin energian tarve talviaikana on sekä lämmitys- että teollisuusenergiapuolella. Ei kannattane polttaa puuta sähköksi, vaan suoraan lämmöksi. Kaikki "mutkat" haukkaavat oman osansa kokonaishyötysuhteesta.

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 29.11.16 - klo:14:30
Niin kuin aika usein monessa muullakin allalla, myös energiansäästölampuissa on hyviä ja huonoja. Itse aina ihmettelin sitä, miksi ihmiset ostivat halpaa, kun muutaman euron lisäpanostuksella olisi saanut lampun, joka syttyi nopeasti ja kesti pitkään. En tiedä mikä nykyinen tilanne on, mutta silloin en olisi ottanut alekorin lamppuja edes ilmaiseksi. Kylmiin olosuhteisiin luonnollisesti pitää valita kylmässä toimiva lamppu.

OT mutta menköön:

Myös Kiinan LEDeissä on luvatun 40-50.000 polttotunnin sijaan vain 1-2v. pari tuntia kerrallaan päivässä poltettuja ja pimenneitä ......   :(

Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 29.11.16 - klo:15:13
Edetään OT-linjalla:
Suurin energian tarve talviaikana on sekä lämmitys- että teollisuusenergiapuolella. Ei kannattane polttaa puuta sähköksi, vaan suoraan lämmöksi. Kaikki "mutkat" haukkaavat oman osansa kokonaishyötysuhteesta.

Totta kai lämpö kannattaa tehdä suoraan jos lämpöä tarvitsee, mutta tuskinpa BobSmith tarkoitti lämmittävänsä kämppäänsä bioetanolilla. Auto tässä pitäisi saada liikkeelle ja siihen kysymykseen lämpökattila ei oikein vastaa.

Ei ihan otsikon aiheesta mutta selvä seuraus:

Isot automerkit rakentavat sähköautoille yhteisen latausverkon Eurooppaan. Tavoitteena on tuhansien asemien verkosta pääteiden varteen.

Saksalaiset autonvalmistajat BMW, Daimler ja Volkswagen-ryhmä Porscheineen ja Audeineen sekä yhdysvaltalainen Ford ovat sopineet yhteistyöstä sähköautojen nopeiden latauspisteiden rakentamisesta Eurooppaan.  ::)

Auton lataaminen muuttuu nykyistä paljon nopeammaksi samalla, kun ajaja voi pitää kahvitauon, kuvailee Audin pääjohtaja Rupert Stadler.

Aiesopimuksen mukaan asemia tulee pääteiden varrelle "lähes kaikkialle Eurooppaan". Yhtiöiden tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun) puhutaan tuhansien asemien verkostosta vuoteen 2020 mennessä. Ensi vuonna tavoitteena on 400 pistettä.

Yhtiöt eivät toistaiseksi kerro, millä hinnalla akun saa asemilla ladattua. Omia investointejaan asemaverkostoon yhtiöt kuvaavat huomattaviksi.

Yhteishankkeen tarkoituksena on lisätä sähköautojen myyntiä Euroopassa, jossa se on vielä vähäistä. Ajoneuvojen hinnan lisäksi kompastuskivenä on juuri latausmahdollisuuksien vähäisyys, minkä takia ajomatkat jäävät lyhyiksi.

Suomen hallituksen tavoitteena on, että Suomen teillä ajelisi 13 vuoden päästä neljännesmiljoona sähköautoa.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner sanoi maanantaina, että muun muassa hankintatukijärjestelmän avulla tavoite on realistinen. Vielä ensi vuodeksi tukea ei kuitenkaan ole luvassa.

Suomen kaikkiaan noin kolmimiljoonaisesta autokannasta oli viime keväänä 700 täyssähköautoja.

Lähteet: AFP, AP, Yle (uutiset 29.11. -16)

Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 29.11.16 - klo:12:42
Tuli tuota Japanin juttua myös selailtua. Kovin ovat pieniä silakat joulukaloiksi - ainakin Suomen olosuhteisiin suhteutettuina  ::)
Melkoista idealismia ovat muutamat nähneet ja kääntäneet realismin vastustamiseksi. Todella toimivat ratkaisut ovat muuta kuin nämä sieltä täältä poimitut "hajatiedot". Mm. kulutuksen prosessoinnilla nykyjärjestelmän (siirto)kapasiteetilla ei synnytetä tarvittavaa energiaa; prosessointi päin vastoin hidastaa jo muutenkin auttamattoman hidasta lataamista ja toisaalta rajoittaa muuta sähkön käyttöä.

Sähkökiukaisiin verrattuna nämä pikalatausasemat, mm. Teslan tapauksessa, ovat kertaluvultaan aivan jotain muuta.
Mietintämyssy päähän: samassa taloyhtiössä on vaikkapa kaksikymmentä Teslaa ja ne lähtevät kaikki aamulla "töihin". Miten sähkön saanti - ja vielä edullisesti - on järjestetty. Ja samalla kaiken muunkin, kuten asuntojen lämmityksen ja asumismukavuuden, tulee toimia kärsimättä tästä kuormituksesta.
Ja tämä on vain yksi taloyhtiö; silloin kun näitä sähköautoja on vaikka se suunniteltu 250 000 kpl:tta, niin nämä asiat tulee olla ratkaistuja ja toimivia sähkön saannin osalta.

On aivan turhaa vedota joihinkin suomalaisiin tuulivoimalatoteutuksiin, jotka ovat aivan poikkeavissa olosuhteissa ja erilaisia (suurempia) noihin mainittuihin "sivistyneempiin" verrokkimaihin  verrattuna. Mm. saksalaisten tuulimyllyt ovat eri kokoluokkaa ja poikkeavia toteutukseltaan. Saksassa on tiukat ehdot ympäristön kannalta turvaetäisyyksille ja mahdollisesti tuotetulle infraäänelle.
Suurimmat arvostelijat asuvat Kehä III:n sisäpuolella, kaukana tuulimyllyistä, ja arvostelevat kaikki kookkaiden myllyjen infraäänestä enemmän ja vähemmän kärsivät hulluiksi - tämä on vakavampi asia kuin tämä vähättely.
Suomessa valitettavasti myllyjen kyky tuottaa sähköä on huonoimmillaan silloin kun sitä tarvittaisiin eniten. Ellei meillä ole (atomi)voimaloita, niin ei meillä ole myöskään kykyä talvisähköautoiluun. Tässä se kovin haaste täällä Pohjolassa asumiselle ja liikkumiselle.

Eli jottai pitäis teherä, sano ...

Juuri näin.. pelkällä positiivisella ajattelulla, intomielellä ja poliitikkojen periaatepäätöksillä ei pitkälle pötkitä :)
Suomeen tuodaan pakkaspäivinä 1/3 tarvittavasta sähköstä ulkomailta. Käytännössä puolet Ruotsista ja toinen puoli Venäjältä. Jos Ruotsi tarvitsee jatkossa sähkönsä omille sähköautoilleen, niin jäljelle jää epäluotettava Venäjä. Kun Suomi luopuu hiilen käytöstä, niin pelkästään sen korvaamiseen tarvitaan melkoisesti lisää tuotantokapasiteettia (n. 10-20% sähkön kokonaistuotannosta). Kun ydivoimalan rakentaminen kestää näemmä sen 15 vuotta (Olkiluoto 3), niin tässä pitäisi olla täysi rähinä jo päällä rakentamassa uutta sähköntuotantokapasiteettia ja parannella verkkoinfraa 250000 sähköautoa varten?

Semmonenkin pointti että tarvittavat biomassavolyymit ovat aivan tolkuttomia, kyse ei todellakaan ole mistään metsäteollisuuden sivuvirroista kuten usein annetaan ymmärtää. Todellisuudessa pystytettäisiin joku kolmisenkymmentä tuotantolaitosta pelkästään prosessoimaan puusta biopolttoaineita, nykyiset hakkuumäärät suunnilleen tuplattaisiin, ja kaikki tämä aivan helvetin kallista, ja maksajahan tiedetään.

Joskus ihan päässälaskuharjoituksena tultiin semmoiseen karkeaan lopputulemaan että jos koko Suomen peltopinta-ala olisi rypsillä, niin juuri voisi riittää liikennepolttoaineisiin, yhtään ei siis jäisi alaa ravinnontuotantoon.

Todellinen ajuri kepulla suosia biopolttoaineita on tästä seuraava massiivinen tulonsiirto taajamista syrjäsuomeen. Kaupunkilaiset maksaisivat keinotekoisen kalliit biopolttoaineet, ja rahat valuisivat suoraan maakuntiin. Kyseessä on siis pohjimmiltaan kepun masinoima massiivinen tulonsiirto kannattajilleen. Voiko kokoomus todellakin langeta tähän ansaan.

Koska on valtion virka-autoina sähköautoja? Vai valmistuuko Länsimetro tai Olkiluoto aikaisemmin?

[quote
Todellinen ajuri kepulla suosia biopolttoaineita on tästä seuraava massiivinen tulonsiirto taajamista syrjäsuomeen. Kaupunkilaiset maksaisivat keinotekoisen kalliit biopolttoaineet, ja rahat valuisivat suoraan maakuntiin. Kyseessä on siis pohjimmiltaan kepun masinoima massiivinen tulonsiirto kannattajilleen. Voiko kokoomus todellakin langeta tähän ansaan.
[/quote]
Tässähän pekeleessä  tämä "suomalaisuus" näkyy oikein hyvin!!! Sairasta kateellisuutta on "hyökätä" maakuntien/kepun kimppuun, jos tietty omavaraisuus saadaan Suomesta? Suomen hyvinvointi ja omavaraisuus on kaikkien suomalaisten etu - myös vihervassari-kaupunkilaisten!
Kyllä mielelläni maksan sen biopolttoaineen osuuden Suomeen - sen sijaan, että jenkit (hinnalla keinottelijat) ja arabit (tuottajat) jatkavat meidän kyykyttämistä.

Ps. kokoomuslaisia, kuten muitakin poliitikkoja on muuallakin kuin Kehä III:n sisäpuolella.

Parhaimmillaan pientalon tai -ryhmän katolla on aurinkokennot, joiden virralla saa 3/4 vuodesta varattua täyssähköauton akut täyteen.
Ehkä tämä asia on niin mullistava, että koko ajattelutapa pitää panna joko uusiksi tai kääntää päälaelleen.  Ne kuitenkin tulevat vielä. :P

Lainaus käyttäjältä: vwmies - 29.11.16 - klo:18:56
Parhaimmillaan pientalon tai -ryhmän katolla on aurinkokennot, joiden virralla saa 3/4 vuodesta varattua täyssähköauton akut täyteen.
Ehkä tämä asia on niin mullistava, että koko ajattelutapa pitää panna joko uusiksi tai kääntää päälaelleen.  Ne kuitenkin tulevat vielä. :P

Hienoahan se olisi jos Suomessakin onnistuisi näin, mutta onpahan liian optimistinen "toitotus". Latausaika on joka tapauksessa näillä aurinkokennojen virtakapasiteeteillä tosi piiiiiiitkä. Realismia kehiin. ;)

Se, mitä olen yrittänyt tässä mielipiteenäni tuoda esiin, on, että kaikkia ei voi pakottaa ajamaan sähköautolla. Biopolttoaineet ovat se vaihtoehtoinen ratkaisu. Biopolttoaineita ovat mm. bioetanoli, biodiesel ja biokaasu. Okei, niitä ei riitä kaikille, vaikka pohjoismaat kaikki yhdistäisivät tuotantonsa ja jakeluverkkonsa. Mutta ne olisivat vaihtoehto niille, jotka eivät voi tai halua ajaa sähköautolla, ei ainakaan, ennenkuin kaikki sen ongelmat on ratkaistu. 

Biopolttoaineissa ei ole mitään järkeä niin kauan kuin maasta saadaan porattua öljyä/kaasua. Biopolttoaineiden valmistus on energiaa hukkaavaa, ja niiden hinta on järkyttävän korkea verrattuna fossiillisiin. Lopputulemana on massiivi tulonsiirto kansalaisilta bioklusterille(metsänomistjat, viljelijät, biolaitokset jne.), lisäksi polttoaineet olisivat niin kalliita että niitä tuskin voitaisiin verottaa kuten nykyään, jolloin valtion tulot vähenesivät ja julkiset palvelut rapautuisivat tältäkin osin. Niin kauan kuin käytetään halvinta mahdollista vaihtoehtoa ei tälläisiä tulonsiirrollisia vääristymiä tapahdu.

Lainaus käyttäjältä: pekeke - 29.11.16 - klo:20:32
Biopolttoaineissa ei ole mitään järkeä niin kauan kuin maasta saadaan porattua öljyä/kaasua. Biopolttoaineiden valmistus on energiaa hukkaavaa, ja niiden hinta on järkyttävän korkea verrattuna fossiillisiin. Lopputulemana on massiivi tulonsiirto kansalaisilta bioklusterille(metsänomistjat, viljelijät, biolaitokset jne.), lisäksi polttoaineet olisivat niin kalliita että niitä tuskin voitaisiin verottaa kuten nykyään, jolloin valtion tulot vähenesivät ja julkiset palvelut rapautuisivat tältäkin osin. Niin kauan kuin käytetään halvinta mahdollista vaihtoehtoa ei tälläisiä tulonsiirrollisia vääristymiä tapahdu.

Kerropa hieman lisää siitä, millainen tulonsiirto esim. metsänomistajille on tulossa niin muutkin pääsevät paremmin kärryille? Kuinka paljon vaikkapa 50 ha metsää omistava tästä hyötyy?

^No selvähän tuo jos puunjalostusteollisuuden lisäksi biop.a.teollisuus alkaisi käyttää puuta raaka-aineena niin puun hinta kysynnän lisääntyessä nousisi. Tätä vielä korostaisi pottoainetuotantoon tarvittavien puuvolyymien massiivisuus. Erityisesti tietysti hyötyisivät suurmetsänomistajat. Ja laskun maksaisivat tavan kansalaiset sensijaan että ajaisivat edullisemmilla fossiilisilla.

Lainaus käyttäjältä: pekeke - 29.11.16 - klo:21:31
^No selvähän tuo jos puunjalostusteollisuuden lisäksi biop.a.teollisuus alkaisi käyttää puuta raaka-aineena niin puun hinta kysynnän lisääntyessä nousisi. Tätä vielä korostaisi pottoainetuotantoon tarvittavien puuvolyymien massiivisuus. Erityisesti tietysti hyötyisivät suurmetsänomistajat. Ja laskun maksaisivat tavan kansalaiset sensijaan että ajaisivat edullisemmilla fossiilisilla.

Se nyt vaan on järkevämpää toteuttaa ilmastotavoitteet kotimaisin keinoin, vaikka "kepulaisten" hyötyminen kuinka pekekeä harmittaisi

Kotimainen biopolttoaine kuulostaa äkkiseltään hyvältä: työllistävyys, kaupan vaihtotase ja tietty omavaraisuusosuus. Mutta: vaikka en ole nykyajan Vihreän liiton kannattaja enkä ns. Jalkaliiton mies, niin yksi asia huolestuttaa tuossa: Maamme metsien hyvinvointi. Metsää ei saisi nähdä pelkkänä hyödynnettävänä raaka-aineena, vaan biosfäärin tärkeänä osana. Siellä asuu ja elää valtaisa eläinten ja kasvien joukko. Metsien ekosysteemi järkkyy rajusti tehometsätaloudesta. Laajat aukkohakkuut, maaperän kääntäminen auralla ja kaiken hakkuusta jääneen ylijäämän (puhutaan rumasti hakkuujätteestä vaikka kyse on eloperäisestä metsään kuuluvasta tuotteesta joka turvaa maaperän ravinnerikkauden ja ravintoketjuun tärkeänä lenkkinä kuuluvan pieneliöstön elämän). Huolestuttava tulevaisuuden skenaario on se, että kautta maan kaikki jäljellä olevat eliöstörikkaat vanhat metsät on hakattu, ja tilalla on aukoita sekä köyhää puupeltoa.

Mielestäni pitäisi ottaa laajempaan käyttöön ihmisten tuottaman jätteen hyväksikäyttö biopolttoaineissa (kuten St1 tekee) ja maakaasu. Lisäksi maailmassa on suurin päästöihin liittyvä ongelma: ihmiskunnan väestöräjähdys. Muutamassa vuosikymmenessä maapallon väkiluku tulee tuplaantumaan, joten energian riittävyydestä ja päästöistä tulee todella suuri ongelma.

Lainaus käyttäjältä: nemos - 30.11.16 - klo:06:33
Se nyt vaan on järkevämpää toteuttaa ilmastotavoitteet kotimaisin keinoin, vaikka "kepulaisten" hyötyminen kuinka pekekeä harmittaisi

Bioklusterin rakentamisen ensisijainen tavoite ei ole ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaan tulojen uusjako. Kuvio istuu täydellisesti kepun pirtaan, ja sillä innolla sitä myös ajaa.

Todellisuudessa kannattaisi edelleen nojata pääasiassa fossiilisiin, ja jatkossa siirtyä kohti ainakin henkilöautoilun ja kaupunkiliikenteen sähköistämistä. Keskitetty sähköntuotanto on kertaluokkia energiatehokkaampaa kuin puun keittäminen viinaksi. Näinhän toimitaan useimmissa muissa maissa.

Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 29.11.16 - klo:16:41
Juuri näin.. pelkällä positiivisella ajattelulla, intomielellä ja poliitikkojen periaatepäätöksillä ei pitkälle pötkitä :)
Suomeen tuodaan pakkaspäivinä 1/3 tarvittavasta sähköstä ulkomailta. Käytännössä puolet Ruotsista ja toinen puoli Venäjältä. Jos Ruotsi tarvitsee jatkossa sähkönsä omille sähköautoilleen, niin jäljelle jää epäluotettava Venäjä. Kun Suomi luopuu hiilen käytöstä, niin pelkästään sen korvaamiseen tarvitaan melkoisesti lisää tuotantokapasiteettia (n. 10-20% sähkön kokonaistuotannosta). Kun ydivoimalan rakentaminen kestää näemmä sen 15 vuotta (Olkiluoto 3), niin tässä pitäisi olla täysi rähinä jo päällä rakentamassa uutta sähköntuotantokapasiteettia ja parannella verkkoinfraa 250000 sähköautoa varten?

Viime vuosina Venäjältä on tullut noin viidesosa tuonnista. Määrä on samaa luokkaa sen Viroon vietävän sähkön kanssa. Suomeen valmistuvat kaksi ydinvoimalaa muuttavat tilannetta merkittävästi varsinkin, kun sähkön kysyntä on laskussa. Jotenkin tuntuu vähän siltä, että monet eivät ymmärrä sitä, kuinka vähäinen sähköautojen energian tarve todellisuudessa on. Tuollainen 250 000 sähköautoa tarvitsisi noin yhden terawattitunnin vuodessa. Olkiluoto 3 tulee tuottamaan 13 ja Hanhikivi 1 tulee tuottamaan 9 terawattituntia vuodessa. Nuo kaksi voimalaa tulevat tuottamaan nykyisen tuonnin verran sähköä, eikä 250 000 sähköautoa hirveästi heilauta tilannetta suuntaan tai toiseen. 

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 30.11.16 - klo:09:25
Suomeen valmistuvat kaksi ydinvoimalaa muuttavat tilannetta merkittävästi varsinkin, kun sähkön kysyntä on laskussa.

Kunhan nyt nähtäisiin se yksikin  ;D Ja Länsimetro...

Ja täytyy muistaa, että tuo tehontarve kohdistuu ajallisesti rajalliselle alueelle, eli alkuillan ja yön tunteihin.

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 30.11.16 - klo:09:25
Viime vuosina Venäjältä on tullut noin viidesosa tuonnista. Määrä on samaa luokkaa sen Viroon vietävän sähkön kanssa. Suomeen valmistuvat kaksi ydinvoimalaa muuttavat tilannetta merkittävästi varsinkin, kun sähkön kysyntä on laskussa. Jotenkin tuntuu vähän siltä, että monet eivät ymmärrä sitä, kuinka vähäinen sähköautojen energian tarve todellisuudessa on. Tuollainen 250 000 sähköautoa tarvitsisi noin yhden terawattitunnin vuodessa. Olkiluoto 3 tulee tuottamaan 13 ja Hanhikivi 1 tulee tuottamaan 9 terawattituntia vuodessa. Nuo kaksi voimalaa tulevat tuottamaan nykyisen tuonnin verran sähköä, eikä 250 000 sähköautoa hirveästi heilauta tilannetta suuntaan tai toiseen.

Vasta oli juttua tekniikka ja taloudessa, että jos Suomessa lisääntyy ilma/maalämpöpumput tarvitaan uusi ydinvoimala. Se sähkö ei tule vain pistorasiasta.

Lainaus käyttäjältä: pekeke - 30.11.16 - klo:08:35
Bioklusterin rakentamisen ensisijainen tavoite ei ole ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaan tulojen uusjako. Kuvio istuu täydellisesti kepun pirtaan, ja sillä innolla sitä myös ajaa.

Todellisuudessa kannattaisi edelleen nojata pääasiassa fossiilisiin, ja jatkossa siirtyä kohti ainakin henkilöautoilun ja kaupunkiliikenteen sähköistämistä. Keskitetty sähköntuotanto on kertaluokkia energiatehokkaampaa kuin puun keittäminen viinaksi. Näinhän toimitaan useimmissa muissa maissa.

Hohhoijaa. Toki olisi kustannustehokkainta käyttää öljypohjaisia tuotteita, MUTTA. Faktahan on se, että kun ilmastonmuutoksen torjumiseksi on päätetty ryhtyä toimenpiteisiin niin jotain on tehtävä. Ei 2,5 miljoonaa polttomoottoriautoa hetkessä paaliin laiteta vai olisiko parempi että niin tehtäisiin ja v.2025 alkaen täällä saisi ajaa vain sähköautoilla? Suomessa on vahva metsäklusteri ja raaka-ainetta joita voidaan hyödyntää biopolttoainetuotantoon moniin muihin maihin verrattuna. Lisäksi ilmasto ei ole sähköautoille paras mahdollinen. Tuolta voi lukea vähän taustaa biopolttoaineiden käytölle:
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/biopolttoaineilla-nopeasti-eroon-paastoista/cdjZ37CH?utm_source=leiki&utm_medium=ekontakti&utm_campaign=personoitu&_ga=1.5195258.816277764.1453666357 (http://www.kauppalehti.fi/uutiset/biopolttoaineilla-nopeasti-eroon-paastoista/cdjZ37CH?utm_source=leiki&utm_medium=ekontakti&utm_campaign=personoitu&_ga=1.5195258.816277764.1453666357)

Mikähän uusjako tässä muka on käynnissä ja miten muka metsiä tuhotaan?

Biopolttoaineiden raaka-aineiksihan on suunniteltu metsäteollisuuden sivuvirtoja, pieniläpimittaista energiapuuta ja hakkuutähteitä eikä varsinaista ainespuuta. Lisäksi tehdään polttoainetta yhdyskunnan biohajoavista jätteistä.

Tässä UPM:n BioVernosta:Raaka-aineena on UPM:n selluntuotannon tähteenä saatava mäntyöljy. UPM BioVernon avulla voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi tavalliseen fossiiliseen dieseliin verrattuna. Koska biopolttoaineemme valmistetaan metsäteollisuuden tähteestä, saadaan puuraaka-aine hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti.

Tässä Kemiin suunnitellun Kaidin biodieseltehtaan suunnitelmista: Rakennettava biojalostamo käyttäisi raaka-aineenaan puupohjaista biomassaa kuten energiapuuta, korjuutähteitä ja metsäteollisuuden sivuvirtoja. Tehdas olisi toteutuessaan maailman ensimmäinen toisen sukupolven biodieseljalostamo, jonka pääraaka-aineena toimisi puupohjainen biomassa.
Jalostamo tuottaisi vuodessa 225 000 tonnia toisen sukupolven biopolttoainetta, josta 75 % olisi uusiutuvaa dieseliä ja 25 % uusiutuvaa bensiiniä. Tehdas olisi malliesimerkki puhtaasta paikallisesta energiasta, joka on tuotettu puusta luonnonvaroja kestävästi hyödyntäen.

Toki jos halutaan että metsä on vain koppakuoriaisten ja marjastajien käytössä niin sitten tässä yhteiskunnassa ei parane tehdä oikein mitään. Metsäteollisuus on kuitenkin tällä hetkellä Suomen suurin vientiala vaikka jokin aika sitten "asiantuntijat" olivat sitä kuoppaamassa täysin.

Eihän metsänomistaja hyödy biopolttoaineista juuri mitään. Ainoastaan roskapuulle tullee paremmat markkinat jollain alueella. Metsäteollisuuden sivuvirtoja tulee riippumatta biopolttoaineista mutta tässä tapauksessa niitä kohdennetaan uudella tavalla. Jos ymmärtää vähääkin metsätaloudesta niin hakkutähteillä ja energiapuulla ei rahaa tehdä. Energiapuun kerääminen on sinänsä kannattamatonta ja vaatii tukea. Kuutiosta voidaan tällöin maksaa n. 13 eur. Jos ajatellaan että 1000 m3 kertymä vaatii pinta-alaa 15 ha ja käteen jäävä raha verojen jälkeen on 8700 eur niin onpa kultakaivos. Puu on kasvanut kuitenkin siihen mennessä 20-30 vuotta. Kiinnostaako aloittaa bisneksenteko?

Mitähän näistä palstan "asiantuntijoiden" mietteistä tuumaavat ne tuhannet duunarit jotka tulevat saamaan leipänsä tehtaiden rakentamisesta, ylläpidosta sekä logistisista toiminnoista. Esim. Kaidin tehtaan on määrä työllistää rakennusvaiheessa 4000 henkilöä ja ylläpito 150. Tehdassuunnitelmiahan on käynnissä useita.

Mitä tulee tukiin, niin olisiko sitten ollut fiksua laittaa tuulitukiin 3 mrd yhteiskunnan rahaa? No tämä kuviohan nyt järkeistetään.
"Suomalaisen tuulivoimarakentamisen huippuosaajat ovat pääosin kannattamattomia yrityksiä, jos eivät jo konkurssissa, uutisoi Talouselämä 7.10.2016.
Lehden mukaan tuorein tapaus on vaasalainen tuuliturbiinivalmistaja Mervento, johon upposi sijoittajien rahoja liki 30 miljoonaa euroa.
Ennen Merventoa konkurssiin meni tuulivoimayhtiö Winwind, jolta jäi konkurssivelkoja 315 miljoonaa euroa, pääasiassa ulkomaalaisille ja Verohallinnolle."

Muutenkin ihmetyttää kohkaaminen jostain metsänomistajien triljoonavoitoista ja tukiaisista. Metsänomistajista n.25% alkaa muuten olla  jo kaupunkilaisia. Pitäisikö näistä olla sitten kateellinen:
- Vuonna 2015 Suomi maksoi suoria vastikkeettomia yritystukia 1,3 mrd. Sen lisäksi yritykset saivat 6 mrd erilaisten  verohelpotusten muodossa, eli yhteensä 7,3 mrd.
- Vuodesta 2002 Viking Line on saanut varustamotukea suomalaisilta veronmaksajilta lähes 440 miljoonaa euroa.
- Terveystalon likevaihto vuonna 2014 oli 301 milj. euroa. Tästä maksettiin Suomeen veroa 0 eur. Reilua, eikö totta?

Ennemminkin tämä bioliemijuttu tulee autoilijoiden maksettavaksi:

"Suomalaisille autoilijoille on luvassa jopa 1,5 miljardin euron lasku hallituksen suunnitelmista lisätä biopolttoaineita liikenteessä, kertoo Tekniikka & Talous.
T&T haastatteli Energiateollisuus ry:n asiantuntijaa Antti Kohopäätä, jonka mukaan hallituksen bioautointoilu maksaa suomalaisautoilijoille 0,5�"1,5 miljardia euroa vuodessa.
VTT:n laskelmien mukaan metsätähteestä tehtävän dieselin ja bensiinin tuotantokustannukset ovat noin 73 senttiä litralta, mikä tarkoittaa Kohopään mukaan noin 10�"30 lisäkustannuksia perinteisiin polttoaineisiin verrattuna.
Kohopää kritisoi sitä, että Suomessa ei ole esitetty tarkkaa tietoa biopolttoaineiden hintavaikutuksista. Biovelvoitteen miljardit siirtyvät Kohopään mukaan suoraan polttoaineen jakelu- ja valmistusketjuun.
Kohopää peräänkuuluttaa avoimempaa tietoa liikenteen päästöjen vähentämisen kustannuksista.
Energiateollisuus ry pitää sähköautoja bioautoja halvempana vaihtoehtona päästöjen vähentämiseksi."

Mutta jokainen voi ostaa sähköauton jos sellaisen haluaa ja tulee halvemmaksi. Joten mitään probleemaahan ei ole olemassa.

Aivan höpöä väittää että biopolttoaineet syntyisivät jostain metsäteollisuuden sivuvirroista, tarvittavat volyymit ovat massiivisia, hakkuiden tuplaaminen nykyisestä on virallinenkin arvio. Jos halutaan uskoa ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen sähkö on oikea ratkaisu. Täytyy tosiaan toivoa että sähköautot jyrää ja biohölmöily jää kuriositeetiksi. Hallitus suunnittelee kuitenkin jo nyt _kolmeakymmentä_ biolaitosta polttoaineiden valmistusta varten.

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 30.11.16 - klo:10:57
Vasta oli juttua tekniikka ja taloudessa, että jos Suomessa lisääntyy ilma/maalämpöpumput tarvitaan uusi ydinvoimala. Se sähkö ei tule vain pistorasiasta.

Niin kirjoitin kyllä ihan selkeitä lukuja siitä, minkä verran sähköä syntyy ja minkä verran sitä mainittu automäärä kuluttaisi. Asuminen tälläkin hetkellä on sähkönkuluttajana paljon isompi tekijä kuin asuntojen pihoilla mahdollisesti joskus olevat sähköautot tulevat olemaan. Samalla yhdellä ydinvoimalallla tuottaisi Suomen koko henkilöautoliikenteen tarvitseman sähkön.

Lainaus käyttäjältä: pekeke - 30.11.16 - klo:12:26
Aivan höpöä väittää että biopolttoaineet syntyisivät jostain metsäteollisuuden sivuvirroista, tarvittavat volyymit ovat massiivisia, hakkuiden tuplaaminen nykyisestä on virallinenkin arvio.

Sinua vaivaa jonkinlainen on/off-ajattelu ilmeisesti. Eihän tässä nyt olla kaikkea polttoainetta vaihtamassa bioon nyt ja tässä. Ne sivuvirrat riittävät kai kuitenkin siihen tasoon jota hallitus nyt on kaavaillut? Tuo hakkuiden tuplaaminen tarkoittanee KAIKKEA liikenteen energiankulutusta? Itse en ymmärrä ollenkaan, miksi jotkut (kuten sinä) haluavat yksipuolistaa käytettävissä olevan keinovalikoiman yhteen ainoaan vaihtoehtoon. Tottakai meillä tulee olla useita erilaisia vaihtoehtoja, joista jokainen valitsee itselleen sopivimman.

Sinänsä hakkuiden tuplaaminen ei voi edes tulla kyseeseen, koska meillä ei metsää kasva niin paljoa, mutta se on sitten taas jo eri juttu.

Lainaus käyttäjältä: tet - 30.11.16 - klo:13:22
Sinua vaivaa jonkinlainen on/off-ajattelu ilmeisesti. Eihän tässä nyt olla kaikkea polttoainetta vaihtamassa bioon nyt ja tässä. Ne sivuvirrat riittävät kai kuitenkin siihen tasoon jota hallitus nyt on kaavaillut? Tuo hakkuiden tuplaaminen tarkoittanee KAIKKEA liikenteen energiankulutusta? Itse en ymmärrä ollenkaan, miksi jotkut (kuten sinä) haluavat yksipuolistaa käytettävissä olevan keinovalikoiman yhteen ainoaan vaihtoehtoon. Tottakai meillä tulee olla useita erilaisia vaihtoehtoja, joista jokainen valitsee itselleen sopivimman.

Sinänsä hakkuiden tuplaaminen ei voi edes tulla kyseeseen, koska meillä ei metsää kasva niin paljoa, mutta se on sitten taas jo eri juttu.

Virallinen tavoite on 30% biopohjaisia 2030 mennessä ja 50% 2050, tarvittavat määrät ovat niin suuria yhdessä tehostuvan muun metsäteollisuuden kanssa että hakkuut pitäisi noin tuplata, lisäystarve n. 15 milj. kuutiota. Jos tehdään valtavat investoinnit suunniteltuihin 30 biolaitokseen on myöhäistä vaihtaa suuntaa.

Asioista parhaiten perillä näyttää olevan "V60", jolle kiitos asiallisista kirjoituksista.
Muiden "tuotokset" ilmentävät synnyttäjiään, erityisesti "pekelen" avohakkuut ja kepu-viha. Suhteellisuuden taju käytettävissä olevaan ja tulevaisuudessa tarvittavaan bioenergiaan pitää sovittaa myös sähköautojen polttomoottoriautoja korvaavaan määrään nähden; polttomoottoriautojen määrä esimerkiksi vuonna 2050 on jo niin pieni, että bioenergialaitoksia (joita ei ole edes olemassakaan) pitää ajaa alas, tai sitten ne tuottavat aivan jotain muuta ja muualle.

Kannattaisiko pysytellä otsikon mukaisessa aiheessa??   ::)

Hyvää päivänjatkoa itse kullekin.

Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 30.11.16 - klo:14:03
Asioista parhaiten perillä näyttää olevan "V60", jolle kiitos asiallisista kirjoituksista.
Muiden "tuotokset" ilmentävät synnyttäjiään, erityisesti "pekelen" avohakkuut ja kepu-viha. Suhteellisuuden taju käytettävissä olevaan ja tulevaisuudessa tarvittavaan bioenergiaan pitää sovittaa myös sähköautojen polttomoottoriautoja korvaavaan määrään nähden; polttomoottoriautojen määrä esimerkiksi vuonna 2050 on jo niin pieni, että bioenergialaitoksia (joita ei ole edes olemassakaan) pitää ajaa alas, tai sitten ne tuottavat aivan jotain muuta ja muualle.

Kannattaisiko pysytellä otsikon mukaisessa aiheessa??   ::)

Hyvää päivänjatkoa itse kullekin.

Kummallisia väitteitä, en ole sanallakaan maininnut avohakkuita, virallinen arvio lisähakkuista on tuo 15milj.kuutiota/v., ymmärrän kyllä että hyvät mielipiteet aina tosiasiat voittaa, mutta silti kamoon.
En tunnusta myöskään suoranaista kepuvihaa, mutta kepu nyt vaan sattuu tämmösiä hallituksessa ajamaan, ja selvästi oma lehmä ojassa, ei kansakunnan kokonaisetu, fakta jälleen tämäkin.

Lainaus käyttäjältä: pekeke - 30.11.16 - klo:14:09
Kummallisia väitteitä, en ole sanallakaan maininnut avohakkuita, virallinen arvio lisähakkuista on tuo 15milj.kuutiota/v., ymmärrän kyllä että hyvät mielipiteet aina tosiasiat voittaa, mutta silti kamoon.
En tunnusta myöskään suoranaista kepuvihaa, mutta kepu nyt vaan sattuu tämmösiä hallituksessa ajamaan, ja selvästi oma lehmä ojassa, ei kansakunnan kokonaisetu, fakta jälleen tämäkin.

OT jatkuu: Kyllä noilla väittämilläsi määrillä joudutaan avohakkuisiinkin. Kansakunnan kokonaisetuna on mahdollisimman suuri omavaraisuus - myös polttoaineissa. Jospa nuo olisivat demarien tai vihreiden (=vasemmisto) ajamia juttuja, niin sittenkö olisivat mielesi mukaisia? Metsänhoito ja ilmastoasiat ovat jo muutenkin pilattuja kaatuneiden puiden pakkomakuuttamisella ja lahottamisella (=hölmöläisten politiikkaa) - ja näitähän meillä tulee vuosittaisissa myrskytuhoissa enemmän kuin yhden biojalostamon tarpeiden verran.

Lainaus käyttäjältä: V60 - 30.11.16 - klo:11:39
Ennemminkin tämä bioliemijuttu tulee autoilijoiden maksettavaksi:

"Suomalaisille autoilijoille on luvassa jopa 1,5 miljardin euron lasku hallituksen suunnitelmista lisätä biopolttoaineita liikenteessä, kertoo Tekniikka & Talous.
T&T haastatteli Energiateollisuus ry:n asiantuntijaa Antti Kohopäätä, jonka mukaan hallituksen bioautointoilu maksaa suomalaisautoilijoille 0,5�"1,5 miljardia euroa vuodessa.
VTT:n laskelmien mukaan metsätähteestä tehtävän dieselin ja bensiinin tuotantokustannukset ovat noin 73 senttiä litralta, mikä tarkoittaa Kohopään mukaan noin 10�"30 lisäkustannuksia perinteisiin polttoaineisiin verrattuna.
Kohopää kritisoi sitä, että Suomessa ei ole esitetty tarkkaa tietoa biopolttoaineiden hintavaikutuksista. Biovelvoitteen miljardit siirtyvät Kohopään mukaan suoraan polttoaineen jakelu- ja valmistusketjuun.
Kohopää peräänkuuluttaa avoimempaa tietoa liikenteen päästöjen vähentämisen kustannuksista.
Energiateollisuus ry pitää sähköautoja bioautoja halvempana vaihtoehtona päästöjen vähentämiseksi."

Mutta jokainen voi ostaa sähköauton jos sellaisen haluaa ja tulee halvemmaksi. Joten mitään probleemaahan ei ole olemassa.

Varmasti osaltaan tuleekin..... tässä hieman väliaikatietoa (sorry TaaS OT) itse biopolttoaineen ominaisuuksista (ja ei ole kytköstä):

Testitulokset saanut UPM puupohjaisesta polttoaineestaan: Ilmanlaatu parantuisi selvästi

UPM kertoo sen puupohjaisen dieselin toimivan kuin parhaat dieselpolttoaineet.
UPM on testannut kotimaista puupohjaista dieselpolttoainetta sekä laboratoriossa että käytännön liikenteessä. Testit osoittivat, että UPM:n uusiutuva diesel toimii parhaiden dieselpolttoaineiden tavoin, yhtiö kertoo tiedotteessaan.

UPM BioVerno -dieselin laboratoriotestit tehtiin VTT:llä. Liikennetestit tehtiin pääkaupunkiseudun bussiliikenteessä yhdessä Helsingin seudun liikenteen (HSL) kanssa. Vuoden kestäneissä liikennekoeajoissa olivat mukana myös Transdev Finland Oy, Volvo ja St1. Liikennöintiin liittyvät seurantamittaukset tehtiin niin ikään VTT:llä.

Laboratoriotestaus aloitettiin Euro III -luokan busseilla, joita käytetään edelleen paljon Suomen liikenteessä. UPM BioVerno -dieselillä mitattiin selvästi pienemmät päästöt kuin verrokkina olleella kauppalaatuisella fossiilisella dieselillä. Muihin testattuihin kehittyneisiin polttoaineisiin verrattuna UPM BioVerno -dieselin päästöt olivat vähintään yhtä pienet.

�" UPM BioVernon käyttö nykyisessä bussikannassa fossiilisen dieselin sijaan vähentäisi joukkoliikenteen päästöjä merkittävästi. Tämä on hyvä uutinen, sillä puupohjaisella kotimaisella polttoaineella pystyttäisiin heti parantamaan pääkaupunkiseudun ilmanlaatua, sanoo UPM Biopolttoaineet -liiketoiminnan johtaja Sari Mannonen.

Bussien liikennetestit ajettiin Helsingin ja Keravan välisessä liikenteessä Transdev Finlandin liikennöiminä Volvon neljällä identtisellä Euro VI -luokan bussilla, joissa on päästötasoltaan alhainen ja tehokas moottori. Koeajoja tehtiin 20-, 50- ja 100-prosenttisella UPM BioVerno -dieselillä.

Tulosten mukaan UPM BioVerno toimii erittäin hyvin kaikilla sekoitussuhteilla �" parhaiden dieseleiden tavoin �" ja keskikulutus on sama kuin fossiilisella dieselillä, UPM kertoo. Ongelmattomia testikilometrejä kertyi kaikkiaan noin 400 000.

�" Olemme tyytyväisiä testituloksiin. Ne osoittivat, että UPM BioVernolla voisi korvata kokonaan fossiilisen dieselin nykyisessä bussiliikenteessä. Biopolttoaineet ovat merkittävässä asemassa Helsingin Seudun Liikenteen tavoitteissa, sillä tähtäämme lähivuosina hiilettömään pääkaupunkiseudun liikenteeseen, liikennepalveluiden johtaja Reijo Mäkinen Helsingin Seudun Liikenteestä sanoo.

UPM:n uusiutuva diesel, UPM BioVerno, on innovaatio, joka laskee kasvihuonekaasupäästöjä jopa 80 prosenttia ja autoilun lähipäästöjä merkittävästi fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Korkealaatuinen polttoaine valmistetaan selluntuotannon tähteestä mäntyöljystä.

UPM aloitti puupohjaisen dieselin tuotannon Lappeenrannan biojalostamolla tammikuussa 2015.

No voihan täällä vääntää liikenteen päästörajoitusten toteutusvaihtoehdoista (politikoinnin tässä yhteydessä jättäisin vähemmälle, ainakin näillä argumenteilla) vaikka maailman tappiin mutta itse näen järkevässä määrin toteutetun biopolttoainetuotannon kokonaisuuden kannalta ihan hyvänä ratkaisuna. Jos ja kun sähköistyminen joissain muodossa etenee niin siirtymävaiheen aikana tarvitaan kuitenkin jotain korvaavaa. Miksei esim. HSL osta kirkuen sähköbusseja NYT vaan aikoo käyttää biodieseliä?:

"UPM Bioverno -dieselin laboratoriotestit tehtiin VTT:llä ja liikennetestit pääkaupunkiseudun bussiliikenteessä yhdessä Helsingin seudun liikenteen (HSL) kanssa. Olemme tyytyväisiä testituloksiin - ne osoittivat, että UPM Biovernolla voisi korvata kokonaan fossiilisen dieselin nykyisessä bussiliikenteessä. Biopolttoaineet ovat merkittävässä asemassa Helsingin Seudun Liikenteen tavoitteissa, sillä tähtäämme lähivuosina hiilettömään pääkaupunkiseudun liikenteeseen, sanoo Reijo Mäkinen, Liikennepalvelut-osaston johtaja Helsingin Seudun Liikenteestä.  
 - Kehittyneet biopolttoaineet ovat testatusti toimiva ratkaisu ja merkittävä mahdollisuus Suomelle. Ne voivat toimia ohituskaistana vähähiilisyyteen, sillä ne voidaan ottaa käyttöön heti ja niillä voidaan selkeästi vähentää liikenteen päästöjä, sanoo VTT:n tutkimusprofessori Nils-Olof Nylund.
HSL:n tavoitteena on nostaa biopolttoaineiden osuus HSL:n bussiliikenteessä tasolle 70-90 % jo ennen vuosikymmenen loppua."

Ja kuten aiemmin sanottua, jokainen voi käydä vaikka huomenna tilaamassa itselleen sähköauton ja ajella sillä tyytyväisenä. Toki tarjonta tulee muutaman vuoden kuluttua lisääntymään. No OP:lta saa ihan kk- vuokralla ;D

Jaa, kertaus on opintojen äiti ::)

Lainaus käyttäjältä: V60 - 30.11.16 - klo:14:31
No voihan täällä vääntää liikenteen päästörajoitusten toteutusvaihtoehdoista (politikoinnin tässä yhteydessä jättäisin vähemmälle, ainakin näillä argumenteilla) vaikka maailman tappiin mutta itse näen järkevässä määrin toteutetun biopolttoainetuotannon kokonaisuuden kannalta ihan hyvänä ratkaisuna.
...

Kunhan mittakaavat ja toteutukset tehdään 'järkevässä mittakaavassa' ja tosiaankin 'hukkatavaraa' hyödyntäen. Itse näen, että tässä on vaarana, että kumpikaan em. ehdoista ei toteudu.. ainakin jos kepulaiset saa asiasta päättää. 'Omavaraisuusasteen kohottaminen' yms. ovat sinänsä hyviä asioita, mutta ei millä hinnalla tahansa. En mitenkään voi uskoa, että puun puristaminen nestemäiseksi biopolttoaineeksi voisi olla taloudellisesti järkevämpää, kuin sen polttaminen energiaksi ja sen muu hyötykäyttö?

OT (liittyen ketjun kommentointeihin): Tämän ko. asian (biopolttoaineet) arvostelijoita syytetään kepuvihasta, joka on minusta kohtuullisessa mittakaavassa terve piirre ihmisessä :) .. 'viha' sanan voisi kylläkin korvata sanalla 'kriittisyys'.
Kaikki puolueet vetää kotiinpäin.. se on vähän niinkuin niiden toiminta-ajatus. Mutta kyllähän Sipilän viimeaikaiset touhut menee härskin puolelle.

Erään kivihiililaitoksen edustaja kertoi, että korvattaessa hiili puuhakkeella tarvitaa yhden rekan sijalle 7 rekkaa, jotta puuhakkeesta saatava energia on sama kuin kivihiilessa. Lopputulos saattaa hyvinkin olla +- nolla.

On tulossa paljon lisätyöllisyyttä, jonka hinta on vielä avoin.

Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 30.11.16 - klo:15:56
OT (liittyen ketjun kommentointeihin): Tämän ko. asian (biopolttoaineet) arvostelijoita syytetään kepuvihasta, joka on minusta kohtuullisessa mittakaavassa terve piirre ihmisessä :) .. 'viha' sanan voisi kylläkin korvata sanalla 'kriittisyys'.
Kaikki puolueet vetää kotiinpäin.. se on vähän niinkuin niiden toiminta-ajatus. Mutta kyllähän Sipilän viimeaikaiset touhut menee härskin puolelle.

OT-jatkuu: Onkohan mikään viha terve piirre ihmisessä? Tiukka poliittinen orientoituminen - mahtaako olla terve piirre sekään?
Viimeinen lause kavaltaa kyllä kirjoittajansa.  ::)

Oletan että tämä mainittu "viha" syntyy siitä, että päättäjät puhuvat, mutta todellista tietoa, laskelmia lukuja, kuvauksia siitä mitä on tulossa ei ole eikä tunnu tulevan. Päättäjien sisällötön puhe synnyttää ihmisissä pelkoja uhkista, toisissa se synnyttää toivoa, kun pitää itse miettiä ja päätellä mitä sanottiin vaikkei todellisuudessa sanottu mitään - esiinnyttiin kyllä.

Lainaus käyttäjältä: Geoman - 30.11.16 - klo:16:05
Erään kivihiililaitoksen edustaja kertoi, että korvattaessa hiili puuhakkeella tarvitaa yhden rekan sijalle 7 rekkaa, jotta puuhakkeesta saatava energia on sama kuin kivihiilessa. Lopputulos saattaa hyvinkin olla +- nolla.

On tulossa paljon lisätyöllisyyttä, jonka hinta on vielä avoin.

Ei liity suoraan ketjun aiheeseen mutta kautta rantain kuitenkin eli miten esim. pk- seudun lämmöntuotanto aiotaan järjestää sitten kun fossiilisista luovutaan? Ei varmaan riitä aurinkopaneelit ja tuulipropellit katolle...

^Ihan oikeasti on puhuttu hakerallista pks:n lämpövoimaloihin, en nyt taas viitsi kerrata minkä hallinnon toimesta. Aivan älyvapaata touhua joka tapauksessa. Tämä on just sitä kun mennään politiikka eikä tosiasiat edellä.

Lainaus käyttäjältä: V60 - 30.11.16 - klo:11:39
Ennemminkin tämä bioliemijuttu tulee autoilijoiden maksettavaksi:

"Suomalaisille autoilijoille on luvassa jopa 1,5 miljardin euron lasku hallituksen suunnitelmista lisätä biopolttoaineita liikenteessä, kertoo Tekniikka & Talous.
T&T haastatteli Energiateollisuus ry:n asiantuntijaa Antti Kohopäätä, jonka mukaan hallituksen bioautointoilu maksaa suomalaisautoilijoille 0,5�"1,5 miljardia euroa vuodessa.

Nou hätä. Öljystä jalostetun bensiinin hintakin tulee nousemaan "veroteknisistä ja ympäristösyistä". Ja toki sähkön hintaakin himmataan ylöspäin, sanokaa mun sanoneen. Autolla liikkuminen ei tulevaisuudessa tule olemaan halpaa.

Lainaus käyttäjältä: pekeke - 30.11.16 - klo:16:38
^Ihan oikeasti on puhuttu hakerallista pks:n lämpövoimaloihin, en nyt taas viitsi kerrata minkä hallinnon toimesta. Aivan älyvapaata touhua joka tapauksessa. Tämä on just sitä kun mennään politiikka eikä tosiasiat edellä.

Hei, kerro nyt, miten pk-seudun lämpöenergia tuotetaan kun fossiilisista polttoaineista luovutaan mikäli ei käytetä biomassaa, kiitos!

Lainaus käyttäjältä: V60 - 30.11.16 - klo:17:15
Hei, kerro nyt, miten pk-seudun lämpöenergia tuotetaan kun fossiilisista polttoaineista luovutaan mikäli ei käytetä biomassaa, kiitos!

Kääntämällä takkia. Huomataan että tavoitteet oli vain märkiä unia ja jatketaan hiilen polttoa :)
Vaikka poltettava tavara olisi ns. uusiutuvaa, niin se ei co2:sta vähennä muutakuin laskennallisesti, hiilen kiertonopeus huomioituna. Kasvit vaan hoitaa tuota samaa hiilen kiertokulkua riippumatta siitä, mihin loppukäyttöön ne valjastetaan.
Aurinkovoima, vesivoima, ydinvoima ja tuulivoima on tässä suhteessa päästöttömiä. Niidenkään rakentaminen ei ole päästötöntä, eikä ympäristön kannalta ongelmatonta. Suo siellä ja vetelä täällä.
Konevoimalla tapahtuvan liikkumisen vähentäminen globaalisti on yksi varma keino vähentää päästöjä.

Lainaus käyttäjältä: V60 - 30.11.16 - klo:16:24
Ei liity suoraan ketjun aiheeseen mutta kautta rantain kuitenkin eli miten esim. pk- seudun lämmöntuotanto aiotaan järjestää sitten kun fossiilisista luovutaan? Ei varmaan riitä aurinkopaneelit ja tuulipropellit katolle...

Loviisan ydinvoimalasta on harkittu rakennettavaksi kaukolämpötunneli pääkaupunkiseudulle. Nythän lauhdevesi puretaan mereen ja voimalaitoksen edustalla voi pitää purjehduskilpailuja talvella. Tämä kiihdyttää Fortum Loviisan ydunvoimalan uusimista ja tuleekohan siihenkin venäläiset laitteet niinkuin ovat nykyisetkin.

Lainaus käyttäjältä: Geoman - 30.11.16 - klo:18:32
Loviisan ydinvoimalasta on harkittu rakennettavaksi kaukolämpötunneli pääkaupunkiseudulle. Nythän lauhdevesi puretaan mereen ja voimalaitoksen edustalla voi pitää purjehduskilpailuja talvella. Tämä kiihdyttää Fortum Loviisan ydunvoimalan uusimista ja tuleekohan siihenkin venäläiset laitteet niinkuin ovat nykyisetkin.

Aivan, nyt aletaan olemaan jo jäljillä ;D Mutta en usko että takkia ihan kokonaan käännetään. Totesihan EU:n komissiokin tänään että jatkakaa vaan siellä Suomessa klapin tekoa, no problemo. Kun metsä kasvaa niin se sitoo myös hiiltä takaisin ilmakehästä. Joten ei ole lahoavat aarniometsätkään hyvä juttu siinä suhteessa. Nythän hyvän metsänhoidon ansiosta Suomessa on puuta enemmän kuin koskaan.

OT-linja jatkuu ...
Tuhon biomassapuutavaraan jotain ajateltavaa. Meillä Suomessa on tässä infrassa niin paljon putsattavaa, että puuta riittää pitkäksi ajaksi: meillähän on tunnetusti "tuhansien järvien maa" ja rantalepikoita ja pusikoita riittää raivattavaksi; ratojen ja voimalinjojen varret ovat täynnä raivattavaa puutavaraa, (maan)teiden turvavyöhykkeitä saa putsata vuosikaudet. Mäntypistiäisten toukat tuhoavat miljoonia kuutioita puutavaraa käyttökelvottomaksi raaka-aineeksi, mutta biomassaksi tästäkin on. Kierrätyksessä olevat puurakenteet, mm. kuormalavat ja vastaavat pakkauskehikot kannattaa hyödyntää, jne.
Ei ole vuosiin akuuttia tarvetta puuttua terveeseen varsinaiseen metsää ja vuosien saatossa puumassan käyttötarve putoaa suhteessa lisääntyviin sähköautoihin.
Ja tällä suunnitelmallisella puutavaran hyötykäytöllä putsataan Suomea "sivistyneeseen" suuntaan.

Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 30.11.16 - klo:19:14
OT-linja jatkuu ...
Tuhon biomassapuutavaraan jotain ajateltavaa. Meillä Suomessa on tässä infrassa niin paljon putsattavaa, että puuta riittää pitkäksi ajaksi: meillähän on tunnetusti "tuhansien järvien maa" ja rantalepikoita ja pusikoita riittää raivattavaksi; ratojen ja voimalinjojen varret ovat täynnä raivattavaa puutavaraa, (maan)teiden turvavyöhykkeitä saa putsata vuosikaudet. Mäntypistiäisten toukat tuhoavat miljoonia kuutioita puutavaraa käyttökelvottomaksi raaka-aineeksi, mutta biomassaksi tästäkin on. Kierrätyksessä olevat puurakenteet, mm. kuormalavat ja vastaavat pakkauskehikot kannattaa hyödyntää, jne.
Ei ole vuosiin akuuttia tarvetta puuttua terveeseen varsinaiseen metsää ja vuosien saatossa puumassan käyttötarve putoaa suhteessa lisääntyviin sähköautoihin.
Ja tällä suunnitelmallisella puutavaran hyötykäytöllä putsataan Suomea "sivistyneeseen" suuntaan.

Näinhän se ideaalitilanteessa menisi. 'Materiaali' taitaa vaan olla liian hajallaan, jotta sitä voisi korjata kuluttamatta enemmän energiaa keräykseen, kuin mitä se jalostettuna tuottaa?

^Joo, naivius huipussaan, Suomen energiahaasteita ei risusavotoilla hoideta, tämmönenkin perusasia monille vaikea tajuta. Sama ongelma liittyy jo pelkästään biopolttoaineisiin, tarvittavat raaka-ainevolyymit ovat massiivisia.

Lainaus käyttäjältä: Peeveli - 30.11.16 - klo:07:57Lisäksi maailmassa on suurin päästöihin liittyvä ongelma: ihmiskunnan väestöräjähdys. Muutamassa vuosikymmenessä maapallon väkiluku tulee tuplaantumaan, joten energian riittävyydestä ja päästöistä tulee todella suuri ongelma.

Ei nyt välttämättä näinkään. Väestöräjähdys on jo tapahtunut. Kyllä se käyrä kohta taittuu.

Kaikkialla mediassa aina toitotetaan, että asiat menisi koko ajan kovemmalla vauhdilla päin #@rsettä. Johtuu osittain siitä, että katastrofiuutiset myy paremmin kuin positiiviset uutiset. Kannattaa googlailla herran nimeltä Hans Rosling TED-talkkeja ym. luentoja. Hänen mielipiteet antaa paljon positiivisemman kuvan väestökehityksestä, keskivertokurjuudesta, lehdistön painotuksista ym. maapallon tilanteesta. ;)

Lainaus käyttäjältä: JarnoF - 01.12.16 - klo:06:47
Ei nyt välttämättä näinkään. Väestöräjähdys on jo tapahtunut. Kyllä se käyrä kohta taittuu.

Kerrotko lisää? Afrikassa on 4.2 miljardia ihmistä tämän vuosisadan loppuun mennessä, joka on enemmän kuin maapallolla 70-80-luvulla yhteensä... Eikä tuohon ole paljon puututtu tai otettu missään esille.

Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 30.11.16 - klo:16:39
Nou hätä. Öljystä jalostetun bensiinin hintakin tulee nousemaan "veroteknisistä ja ympäristösyistä". Ja toki sähkön hintaakin himmataan ylöspäin, sanokaa mun sanoneen. Autolla liikkuminen ei tulevaisuudessa tule olemaan halpaa.

Ei kait kukaan lukutaitoinen autonomistaja ole niin naivi, että ei tajua muutamaa perusasiaa:

1. EU-aikana vapaa autojen tuonti merkitsee myös nopeammin laskevia käytettyjen hintoja (sorry OT)

2. Autoverotus ei enää toimi ja alkaa kohta olla muinaisjäänne (sorry vielä OT)

3. Autoilua pidetään ympäristöhaittana ja sen kokonaiskulut eivät tule laskemaan vaan nousutrendillä ollaan

Sitten itse asiaan.  http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000004888852.html (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000004888852.html)

Bensan ja dieselin verotus kiristyy �" näin hallitus käy tankkaajan lompakolla

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Niemisen mukaan hallitus on rikkonut lupauksen olla korottamatta autoilijoiden kustannuksia.
Autoilijan kulut kasvavat, sillä tulossa on vuodenvaihteessa selvä korotus varsinkin fossiilisten polttonesteiden verotasoihin. Vuonna 1.1.2017 autoilu siis kallistuu.

Hallituksen esityksestä selviää, että fossiilisen moottoribensiinin verotaso nousee 2,12 senttiä litralta. Fossiilisen dieselöljyn verotason korotus on 2,41 senttiä litralta.

Vaikka korotukset kuulostavat äkkiseltään pieniltä, vuodessa paljon ajavien kulut nousevat euroissa reilusti. Yli 15 000 kilometriä vuodessa ajava maksaa vähintään 15 euroa enemmän kuin ennen.

Biopolttoaineiden eli bioetanolin ja biodieselöljyn verotaso nousee hieman vähemmän. Bioperäisten nestemäisten liikennepolttoaineiden verotuksen rakenne säilyy ennallaan.

�"Ennen vaaleja lupailtiin ihan toista eli että korotuksia autoilijoiden kustannuksiin ei olisi tulossa, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen ihmettelee.

�" Juha Sipilän (kesk) hallitusohjelmassa tätä ei ole. Lisäksi täytyy muistaa, että pumppuhintoihin tulee vielä arvonlisävero mukaan. Taas on yksi vaalilupaus rikottu, hän harmittelee.

Bensiinin ja dieselöljyn verotus koostuu valmisteverosta eli polttoaineverosta sekä arvonlisäverosta. Arvonlisävero on 24 prosenttia tuotteen arvonlisäverottomasta hinnasta eli noin 19 prosenttia kuluttajahinnasta.

Arvonlisävero maksetaan polttoaineen koko hinnasta, myös hintaan sisältyvästä valmisteverosta.

Autoliittoa hiertää lisäksi liikenne- ja viestintäministeriön suunnittelema Suomen väyläverkoston siirtäminen uuden yhtiön hallintaan vuoden 2018 alusta. Tavoitteena on perustaa uusi yhtiö eli LiVe Oyj, jolle siirtyisivät väylien hoidon, kehittämisen ja ylläpidon tehtävät.

Autoliiton mukaan faktoja avoimen keskustelun käymiseksi ei ole juuri annettu, mutta hanketta kehutaan ja asiaa markkinoidaan lupaamalla veronalennuksia. Autoliiton kannanoton mukaan ministeriö haluaa käyttöönsä maksun, joka toisi poliittista ohjausvaltaa ilman poliittista vastuuta. Sellaista ei perustuslaki Autoliiton mukaan tunne.

Tuossa aikaisemmin oli maininta "rantalepikoista", näistä lehtometsien puiden saati pajun energiasisältö on mitätön. Eiköhän enerfia sisältö ole koivu-, mänty- ja kuusipuussa?
uudistuksia kohden mennään. Itse säilytän nykyisen autokalusto, säästän kuukausittain hieman rahaa ja seuraan tilannetta. Vaikka polttomoottoristen autojeni vaihtoarvo on alhainen niin kokemuksesta tiedän että niilllä ajaa kyllä noin 300...500 tkm. Suljen korvani kirjoituksista uusien autojenturvallisuudesta, ajoa helpottavista laitteista.

Uudistukset ovat hyviä, mutta kun ei tiedä mihin suuntaan niissä ollaan menossa ja mitä niistä seuraa?

Lainaus käyttäjältä: pekeke - 30.11.16 - klo:22:19
^Joo, naivius huipussaan, Suomen energiahaasteita ei risusavotoilla hoideta, tämmönenkin perusasia monille vaikea tajuta. Sama ongelma liittyy jo pelkästään biopolttoaineisiin, tarvittavat raaka-ainevolyymit ovat massiivisia.

No puutahan kyllä riittää: "Suomen metsissä oli puuta yhteensä 2360 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2014. Puuston vuotuinen kasvu on jo useamman vuoden ajan ollut yli sata miljoonaa kuutiota vuodessa. Metsävaramme ovat lisääntyneet 30 vuoden aikana yli puoli miljardia kuutiometriä. 1900-luvun alkuun verrattuna puuston määrä on kasvanut yli 60 prosenttia, vaikka yli kymmenesosa maan pinta-alasta ja parhaiten kasvavista metsistä luovutetiin 1940-luvulla Neuvostoliitolle. Metsämaalla puuta on keskimäärin 111 kuutiota, kun vielä 1970-luvulla luku oli 75 kuutiota hehtaaria kohti.
Hakkuut ovat vuodessa noin 65 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta. Luonnonvarakeskus on arvioinut, että kestävä hakkuiden taso on noin 81 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta vuodessa.

Ensimmäinen askel biotalouteen olisi se, että massiiviset metsänhoito- ja harvennusrästit saataisiin hoidettua. Käytännössä kaikki se puu, mikä tulevan 30�"40 vuoden aikana korjataan, on jo metsissä kasvamassa. Tämä edellyttäisi radikaaleja metsänhoitoteknologian ja -menetelmien kehitysinnovaatioita ja niiden laajamittaista käyttöönottoa."

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 01.12.16 - klo:06:54
Kerrotko lisää? Afrikassa on 4.2 miljardia ihmistä tämän vuosisadan loppuun mennessä, joka on enemmän kuin maapallolla 70-80-luvulla yhteensä... Eikä tuohon ole paljon puututtu tai otettu missään esille.

Juuri näin, ja maapallon koko väestömäärä on samaan aikaan 14-15 miljardia. Nyt siis vajaat 7,5 mrd. Valtaisa lisäys. Se tuntuu ruuantuotannossa sekä energian ja raaka-aineiden riittävyydessä tai oikeammin riittämättömyydessä. Tärkein säällinen ja samalla myös humaani kehitysavun muoto olisi pitänyt olla jo 70-luvulta alkaen perhesuunnittelun opastus, valitus ja miesten strerilisaatio porkkanaa (palkkio) vastaan. Nyt alkaapi olla liian myöhäistä, tuho tulee ellei ihme tapahdu. Jos maapallon väkiluku olisi max 4 miljardia, energia sun muu riittäisi kepeästi ja muutoksia voitaisiin tehdä piemmällä aikavälillä, loivemmin.

Lainaus käyttäjältä: V60 - 01.12.16 - klo:12:11
No puutahan kyllä riittää: "Suomen metsissä oli puuta yhteensä 2360 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2014. Puuston vuotuinen kasvu on jo useamman vuoden ajan ollut yli sata miljoonaa kuutiota vuodessa. Metsävaramme ovat lisääntyneet 30 vuoden aikana yli puoli miljardia kuutiometriä. 1900-luvun alkuun verrattuna puuston määrä on kasvanut yli 60 prosenttia, vaikka yli kymmenesosa maan pinta-alasta ja parhaiten kasvavista metsistä luovutetiin 1940-luvulla Neuvostoliitolle. Metsämaalla puuta on keskimäärin 111 kuutiota, kun vielä 1970-luvulla luku oli 75 kuutiota hehtaaria kohti.
Hakkuut ovat vuodessa noin 65 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta. Luonnonvarakeskus on arvioinut, että kestävä hakkuiden taso on noin 81 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta vuodessa.

Ensimmäinen askel biotalouteen olisi se, että massiiviset metsänhoito- ja harvennusrästit saataisiin hoidettua. Käytännössä kaikki se puu, mikä tulevan 30�"40 vuoden aikana korjataan, on jo metsissä kasvamassa. Tämä edellyttäisi radikaaleja metsänhoitoteknologian ja -menetelmien kehitysinnovaatioita ja niiden laajamittaista käyttöönottoa."

Ongelma vaan on se, että valtamenetelmä nykyisin on edelleen avohakkuu. Lisäksi maaperä käännetään auroin, ja siinä tuhotaan karike- ja muut ravinnekerrokset, eikä biologien mukaan sellaisesta uudistettavasta (istutus) metsästä tule enää koskaan aiemman veroista. Luonnon muovaamat (ja esimerkiksi myrskykaadot metsään jätettynä) metsät ovat kunnon metsiä; niissä on elämää ja myös niiden myrskynkestävyys on parempi kuin harvempien ihmisen luomien puupeltojen. Lisähuoli on hakkuujämien poisvienti biopolttoainetehtaisiin ja lämpövoimaloihin, materiaalin joka on tärkeä metsien ravinteille ja pohjaeliöstölle. Tulisi myös tosiaan muistaa sekin, että metsissä on muitakin eläviä olentoja kuin ihminen. Me tuhoamme niiltä elämisen mahdollisuuden. Esimerkiksi metsätiaiset ovat nyt uhanalaisia (töyhtö- ja hömötiainen), samoin palokärki, kuukkeli ja metsäkanalinnut. Töyhtötiainen on myös niin arka lintu, ettei se uskalla lentää edes aukkohakkuualueen yli, joten jos sen metsän ympäriltä on paikat hakattu, ei se pysty vaihtamaan elinaluetta eikä niiden jälkeläiset pysty liikkumaan. Tällöin aluekannat romahtavat. Olen tässä siis myös ns. pienten puolta. Toivon, että eläinystävät eli esim. koiraihmiset ymmärtäisivät tätäkin puolta.

Miten lie ihmisten tuottaman jätteen mahdollisuudet? Voiko niiden osuutta laajentaa meillä ja muualla? Jotenkin maallikkona näin kuvittelisin. Siinä olisi kyllä materiaalia ja hienoa jos sen saisi käytettyä polttoainteollisuudessa kuten meillä ST1 on tehnytkin. Siinä ei metsämme niin kärsisi ja jätteet taas saataisiin hävitettyä hyödyttävällä tavalla.

Lainaus käyttäjältä: pekeke - 30.11.16 - klo:13:49
Virallinen tavoite on 30% biopohjaisia 2030 mennessä ja 50% 2050, tarvittavat määrät ovat niin suuria yhdessä tehostuvan muun metsäteollisuuden kanssa että hakkuut pitäisi noin tuplata, lisäystarve n. 15 milj. kuutiota.

Minkä tehostuvan metsäteollisuuden? Pakkauskartonki on ainoa jonka kysyntä kasvaa, paperin taas vähenee kaiken aikaa. Ei kai se UPM tuonne biolitkuihin olisi muuten lähtenytkään, jos perinteisellä metsäteollisuudella olisi ruusuinen tulevaisuus näkyvissä. Kyllä nykyisestä metsäteollisuuden puuvirrasta iso osa menee tulevaisuudessa biopolttoaineisiin, kun ei paperia enää kukaan osta.

Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 30.11.16 - klo:18:20
Kasvit vaan hoitaa tuota samaa hiilen kiertokulkua riippumatta siitä, mihin loppukäyttöön ne valjastetaan.

Juuri näin. Ja kun ne valjastetaan polttoaineeksi, niin sama määrä fossiilisen polttoa vähenee -> hiilipäästöt ilmaan vähenevät samalla määrällä joka fossiilista jää polttamatta.

Lainaus käyttäjältä: tet - 01.12.16 - klo:15:37

LainaaKasvit vaan hoitaa tuota samaa hiilen kiertokulkua riippumatta siitä, mihin loppukäyttöön ne valjastetaan.

Juuri näin. Ja kun ne valjastetaan polttoaineeksi, niin sama määrä fossiilisen polttoa vähenee -> hiilipäästöt ilmaan vähenevät samalla määrällä joka fossiilista jää polttamatta.

Niin siis laskennallisesti vähenee, mutta suoraan co2:sta mitaten ei vähene sitten niin yhtään. Ilmakehä ei tiedä onko sen riesaksi tullut liika co2 peräisin puun, vai hiilen poltoista.
Tästä on aiemmin ketjussa laajalti sepostettu, en jaksa niitä toistaa.

Vähän realismia useammallakin tuossa yllä. Puunj.teollisuuden päätuote on sellu(myös uusien laitosten, �,,änekoski jne), sen kysyntä on juuri pakkausten valmistuksen myötä kovassa kasvussa.
Kaikenlainen elintarvikejätteestä ja vastaavita pieneristä tehtävä etanoli on puuhastelutasoista, samoin nämä metsäteollisuuden sivuvirrat. Biopolttoaineet vaativat hakkuiden reilua lisäämistä, millään risupaketeilla ei ole kuin symboliarvoa. Tämä jos siis hallituksen tavoitteet toteutetaan.
Ja kuten monta kertaa todettu biop.a.:t tulevat hyvin kalliiksi, joko kuluttajat köyhtyvät tai valtio(p.a.verot alas) tai tod.näk. molemmat. Polttoaineen absoluuttisella tuotantokustannuksella on suuri vaikutus yleiseen varallisuuteen, ja toisaalta mahdollisuuteen kerätä valtiolle veroja.

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 01.12.16 - klo:06:54
Kerrotko lisää? Afrikassa on 4.2 miljardia ihmistä tämän vuosisadan loppuun mennessä, joka on enemmän kuin maapallolla 70-80-luvulla yhteensä... Eikä tuohon ole paljon puututtu tai otettu missään esille.

Vuoteen 2050 mennessä ~11 miljardia koko maailmassa. Siihen se kutakuinkin jää. Rosling selittää teorian paremmin kuin minä (erittäin selkeästi ;D). Luentovideoita löytyy Youtubesta. ;)

Menee vain hieman Saksasta sivuun joten OT sallittaneen (YLE uutiset 2.12. 2016):

Neljä suurkaupunkia aikoo kieltää kaikki dieselkäyttöiset henkilö- ja kuorma-autot vuodesta 2025 alkaen, kertoo BBC. Meksikossa järjestetyssä suurkaupunkien yhteiskokouksessa päätöksestä kertoivat isäntäkaupunki Mexico City, Pariisi, Madrid ja Ateena.

Kiellon tärkein peruste on dieselautojen aiheuttamat ilmansaasteet. Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut, että ilmansaasteet aiheuttavat vuosittain noin kolme miljoonaa ennenaikaista kuolemaa.  :(

Lainaus käyttäjältä: vwmies - 02.12.16 - klo:13:32
Kiellon tärkein peruste on dieselautojen aiheuttamat ilmansaasteet. Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut, että ilmansaasteet aiheuttavat vuosittain noin kolme miljoonaa ennenaikaista kuolemaa.  :(

Eikö tämä ole kornisti ajateltu ihan hyvä asia, koska maapallolla väestömäärän kasvaa hallitsemattomasti.  Mexico (City):ssä on enemmän asukkaita, kuin Suomessa yhteensä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/M%C3%A9xico

Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 01.12.16 - klo:16:37
Juuri näin. Ja kun ne valjastetaan polttoaineeksi, niin sama määrä fossiilisen polttoa vähenee -> hiilipäästöt ilmaan vähenevät samalla määrällä joka fossiilista jää polttamatta.

Niin siis laskennallisesti vähenee, mutta suoraan co2:sta mitaten ei vähene sitten niin yhtään. Ilmakehä ei tiedä onko sen riesaksi tullut liika co2 peräisin puun, vai hiilen poltoista.
Tästä on aiemmin ketjussa laajalti sepostettu, en jaksa niitä toistaa.

No tästä voi lukea miten hiilensidonta metsien osalta menee. Ei liene vaikea ymmärtää...tai tietenkin voi olla. Mutta jos joku ajattelee että pystyyn kuivanut aarniometsä on hiilipäästöjen osalta paras niin pielessä ollaan. Kun puu lahoaa omia aikojaan metsään niin se tuottaa co2- päästöjä. Kunnia Suomen tilanteesta pitää antaa siis sodanjälkeiselle panostukselle puuntuotantoon. Jos pelkästään koppakuoriaisia olisi ajateltu sodan jälkeen niin tämä maa näyttäisi hieman erilaiselta hyvinvoinnin suhteen kuin mitä se nyt on. Ehkä joidenkin mielestä Albanian elintaso olisi ok kunhan vaan olisi kelometsiä:

"Tällä hetkellä Suomessa käytetään kotimaista puuta noin 55 miljoonaa kuutiota teollisuuden tarpeisiin ja noin yhdeksän miljoonaa kuutiota energian tuotantoon. Hallitusohjelman tavoitteena on lisätä puunkäyttöä 15 miljoonaa kuutiota vuositasolla.
Metsien vuotuinen kasvu on tällä hetkellä reilut sata miljoonaa kuutiota ja kestävien hakkuiden rajat ovat matalammalla noin 85 miljoonassa kuutiossa. Siinä pysyttäessä takaamme hakkuiden pysyvän kestävyyden rajoissa, eli tulevien sukupolvien mahdollisuudet puuvarojen hyödyntämiseen sekä metsien hiilensidontakyky säilyvät vähintään nykytasolla.
Sekä Suomessa että EU:ssa nieluvaikutus on pääosin talousmetsissä, missä puuston määrää on kasvatettu tarkoituksellisesti vuosikymmeniä hakkuumahdollisuuksien lisäämiseksi. Samalla metsien puuston ja maaperän hiilivarat ja hiilensidontakyky ovat kasvaneet jopa kaksinkertaisiksi, ja kehitystä voidaan jatkaa vielä pitkälle tulevaisuuteen.
Puihin sitoutuu tonni hiilidioksidia jokaista puukuutiometriä kohden. Suomalaiset puuntuottajat ovat kantaneet kortensa kekoon hiilidioksidin sidonnassa. Suomessa puuston kokonaistilavuus on kasvanut viimeisen 50 vuoden aikana lähes 900 000 000 kuutiota. Metsien kasvu on kiihtynyt jatkuvasti ja Suomen metsät ovat sitoneet vuosittain 40 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Tehokas metsien käyttö on parasta hiilensidonnan kannalta.

Vuotuisesti metsiin jääneen puumateriaalin lisäksi metsistä on hakattu puutavaraa rakentamiseen ja muuhun hiiltä sitovaan käyttöön. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2013 hiilidioksidin kokonaispäästöt Suomessa olivat 60,6 miljoonaa tonnia josta energiasektorin päästöt olivat 47,5 miljoonaa tonnia.
Sitoessaan 40 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa, on metsien hiilensidonta merkittävää verrattuna Suomen vuotuisiin hiilidioksidipäästöihin. Metsätkään eivät kykene sitomaan kaikkea hiilen ja öljyn tuottamaa hiilidioksidimäärää."

Lainaus käyttäjältä: vwmies - 02.12.16 - klo:13:32
Neljä suurkaupunkia aikoo kieltää kaikki dieselkäyttöiset henkilö- ja kuorma-autot vuodesta 2025 alkaen, kertoo BBC. Meksikossa järjestetyssä suurkaupunkien yhteiskokouksessa päätöksestä kertoivat isäntäkaupunki Mexico City, Pariisi, Madrid ja Ateena.

Jokos sähkökäyttöisiä jakeluautoja on olemassa?

Ja miksi jättävät bensakoneet edelleen vapaiksi saastuttamaan?  :o

Lainaus käyttäjältä: Zego - 02.12.16 - klo:17:39
Ja miksi jättävät bensakoneet edelleen vapaiksi saastuttamaan?  :o

Hyvä kysymys. Ehkä miitingin päättäjiä on valistettu uusien tehokkaampien akkujen tai induktiivisen latauksen ennakoitua nopeammasta kaupallistamisesta.....  ???

Mutta: Jos muutamia viimeisimpiä TM talvitestejä on uskominen, niin testaajat olivat erittäin hämmästyneitä uusien suorasuihkumoottoreiden disukoita suuremmista pienhiukkaspäästöistä......eli tällä puolella on vielä paljon parannettavaa.  :o

Eikö nyt vuoden alusta kuitenkin tule hiukkasloukut myös bensakoneisiin.

Lainaus käyttäjältä: V60 - 02.12.16 - klo:14:55
No tästä voi lukea miten hiilensidonta metsien osalta menee. Ei liene vaikea ymmärtää...tai tietenkin voi olla. Mutta jos joku ajattelee että pystyyn kuivanut aarniometsä on hiilipäästöjen osalta paras niin pielessä ollaan. Kun puu lahoaa omia aikojaan metsään niin se tuottaa co2- päästöjä. Kunnia Suomen tilanteesta pitää antaa siis sodanjälkeiselle panostukselle puuntuotantoon. Jos pelkästään koppakuoriaisia olisi ajateltu sodan jälkeen niin tämä maa näyttäisi hieman erilaiselta hyvinvoinnin suhteen kuin mitä se nyt on. Ehkä joidenkin mielestä Albanian elintaso olisi ok kunhan vaan olisi kelometsiä:

Aha. Tutkijat ovat kanssasi eri mieltä. Syke raporteista..
Metsän CO2:n sitomiskykyyn vaikuttaa metsän pinta-alan lisäksi myös metsän ikärakenne ja hoitotoimet. On esimerkiksi havaittu, että hiilidioksidia sitoutuu enemmän perinteisten talousmetsien hoitotoimien ulkopuolisiin metsiin. Tämä johtuu siitä, että tällöin hiiltä sitoutuu talousmetsää enemmän myös muuhun kuin puustoon (Seidl ym. 2007). Metsien ikä puolestaan vaikuttaa hiilitaseeseen siten, että nuoret metsät ovat voimakkaan hajotustoimintansa vuoksi pääasiassa hiilen lähteitä, mutta vanhemmat metsät ovat hiilinieluja (Kolari ym. 2004).

"pystyyn kuivanut aarniometsä" & "Albanian elintaso = kelometsät" on sitten jo puhdasta Kepu propagandaa.
Kepulaisille luonto edustaa ja on aina edustanut pelkkää rahantekovälinettä. Näkökulma on hyvin suppea ja itsekäs.

Vanhoilla metsillä ja puhtaalla luonnolla on toki muitakin arvoja, kuin sen ylivertainen kyky sitoa co2:sta. Virkistys, matkailu, monipuolinen eläimistö ja eliöstö.. joitakin mainitakseni. Tuskimpa turistit tulee Kiinasta asti Suomeen katselemaan nuoria talousmetsiä? Risukkoa ja horsmaa löytyy muualtakin, mutta kaunis ja puhdas luonto alkaa olla maailman mittakaavassa jo nähtävyys.

Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 02.12.16 - klo:17:33
Jokos sähkökäyttöisiä jakeluautoja on olemassa?

Jakeluautoja tuskin on, mutta seuraava artikkeli on lupaava: "Rekkojen Tesla" on kohta markkinoilla �" yli 1 900 km ilman dieseliä

http://www.talouselama.fi/uutiset/rekkojen-tesla-on-kohta-markkinoilla-yli-1-900-km-ilman-dieselia-6604736 (http://www.talouselama.fi/uutiset/rekkojen-tesla-on-kohta-markkinoilla-yli-1-900-km-ilman-dieselia-6604736)

Donald Trumpin hallinto aikoo panostaa fossiilisiin polttoaineisiin, mutta puhtaan energian puolestapuhujilla on erilainen idea tulevaisuudesta. Nikola Motor Company esitteli perjantaina suuren rekan, joka käyttää voimanlähteenään polttokennoja ja litiumioniakkuja, kertoo Ars Technica.

Yhtiön mukaan Nikola One -rekka tulee markkinoille vuonna 2020. Sen toimintasäde olisi tuolloin peräti 1200 mailia eli yli 1900 kilometriä.

Rekkaliikenne on Yhdysvalloissa kuten muuallakin maailmassa tärkeä osa logistiikkaa. Uusi polttokennorekka on yhtiön lupausten mukaan jopa tehokkaampi kuin perinteinen diesel-rekka.

Tekniikka perustuu litiumioniakkuihin, joita vetypolttokennot lataavat.  :o

Nikola Motor Companyn nimi viittaa Nikola Teslaan, kuuluisaan tiedemieheen. Yhtiötä ei pidä sekoittaa Elon Muskin sähköautoja valmistavaan, nyt jo verrattain kuuluisaan Tesla-nimiseen firmaan.

Tai alkuperäinen hieman pidempi juttu ihmeteltäväksi:

http://arstechnica.co.uk/cars/2016/12/nikola-hydrogen-fuel-cell-truck/ (http://arstechnica.co.uk/cars/2016/12/nikola-hydrogen-fuel-cell-truck/)

It runs on a fully electric drivetrain powered by high-density lithium batteries, which are charged on the go by a hydrogen fuel cell. Of course, its horizons are currently limited by a severe lack of hydrogen fuelling stations, so Nikola�"which, like Tesla, is named for the Serbian-American scientist and inventor Nikola Tesla�"will also be constructing a network of 364 hydrogen fuelling stations "across the US and Canada," starting in 2018.
The price of the fuel will be included in the cost of leasing the trucks, as will servicing and warranty, though there's no word yet how much that lease will actually cost. To date, NMC says it has accepted reservations totalling "nearly three billion dollars" in future orders.

At yesterday's launch in Salt Lake City, Utah, Nikola's founder and CEO Trevor Milton described the Nikola One as "the most advanced semi-truck ever built." Amongst its innovations is a smart dashboard which, he claimed, would be able to pick out the most cost-efficient route for drivers. Also included inside the vehicle's enormous cab will be one or two full-size beds, a 40-inch curved 4K TV with Apple TV, Wi-Fi, and 4G LTE connectivity, and a refrigerator, freezer, and microwave.

The first 5,000 or so trucks will be built by the trucking giant Fitzgerald, but Milton hopes to have a location for its planned "world-class advanced manufacturing facility" sorted by mid-2017. His plans�"which also involve eventually producing up to 50,000 units per year�"are incredibly ambitious.

Lainaus käyttäjältä: vwmies - 06.12.16 - klo:11:16
Jakeluautoja tuskin on, mutta seuraava artikkeli on lupaava: "Rekkojen Tesla" on kohta markkinoilla �" yli 1 900 km ilman dieseliä

http://www.talouselama.fi/uutiset/rekkojen-tesla-on-kohta-markkinoilla-yli-1-900-km-ilman-dieselia-6604736 (http://www.talouselama.fi/uutiset/rekkojen-tesla-on-kohta-markkinoilla-yli-1-900-km-ilman-dieselia-6604736)

Donald Trumpin hallinto aikoo panostaa fossiilisiin polttoaineisiin, mutta puhtaan energian puolestapuhujilla on erilainen idea tulevaisuudesta. Nikola Motor Company esitteli perjantaina suuren rekan, joka käyttää voimanlähteenään polttokennoja ja litiumioniakkuja, kertoo Ars Technica.

Yhtiön mukaan Nikola One -rekka tulee markkinoille vuonna 2020. Sen toimintasäde olisi tuolloin peräti 1200 mailia eli yli 1900 kilometriä.

Rekkaliikenne on Yhdysvalloissa kuten muuallakin maailmassa tärkeä osa logistiikkaa. Uusi polttokennorekka on yhtiön lupausten mukaan jopa tehokkaampi kuin perinteinen diesel-rekka.

Tekniikka perustuu litiumioniakkuihin, joita vetypolttokennot lataavat.  :o

Nikola Motor Companyn nimi viittaa Nikola Teslaan, kuuluisaan tiedemieheen. Yhtiötä ei pidä sekoittaa Elon Muskin sähköautoja valmistavaan, nyt jo verrattain kuuluisaan Tesla-nimiseen firmaan.

Tai alkuperäinen hieman pidempi juttu ihmeteltäväksi:

http://arstechnica.co.uk/cars/2016/12/nikola-hydrogen-fuel-cell-truck/ (http://arstechnica.co.uk/cars/2016/12/nikola-hydrogen-fuel-cell-truck/)

It runs on a fully electric drivetrain powered by high-density lithium batteries, which are charged on the go by a hydrogen fuel cell. Of course, its horizons are currently limited by a severe lack of hydrogen fuelling stations, so Nikola�"which, like Tesla, is named for the Serbian-American scientist and inventor Nikola Tesla�"will also be constructing a network of 364 hydrogen fuelling stations "across the US and Canada," starting in 2018.
The price of the fuel will be included in the cost of leasing the trucks, as will servicing and warranty, though there's no word yet how much that lease will actually cost. To date, NMC says it has accepted reservations totalling "nearly three billion dollars" in future orders.

At yesterday's launch in Salt Lake City, Utah, Nikola's founder and CEO Trevor Milton described the Nikola One as "the most advanced semi-truck ever built." Amongst its innovations is a smart dashboard which, he claimed, would be able to pick out the most cost-efficient route for drivers. Also included inside the vehicle's enormous cab will be one or two full-size beds, a 40-inch curved 4K TV with Apple TV, Wi-Fi, and 4G LTE connectivity, and a refrigerator, freezer, and microwave.

The first 5,000 or so trucks will be built by the trucking giant Fitzgerald, but Milton hopes to have a location for its planned "world-class advanced manufacturing facility" sorted by mid-2017. His plans�"which also involve eventually producing up to 50,000 units per year�"are incredibly ambitious.

Pelkästään sähköllä toimivista jakeluautoista en tiedä, mutta hybridejä on.

http://www.hino.com/hino-trucks-hino-195h.html (http://www.hino.com/hino-trucks-hino-195h.html)

https://www.scania.com/group/en/take-control-hybrid-truck-for-city-use/ (https://www.scania.com/group/en/take-control-hybrid-truck-for-city-use/)

Kaupunkien keskustoissa hybridivoimalinjalla toimivalla jakeluautolla on paljonkin etuja. Vähemmän dieselpakokaasuja, melua ja polttoainetta.

Saksalaiset pelästyivät dieselautojen rajoittamispuheita. (https://www.kauppalehti.fi/uutiset/dieselautojen-myynti-sukelsi-saksassa-huhtikuussa/UF5ESR2Q)

Saksan tuoreiden ensirekisteröintitilastojen mukaan saksalaiset ovat kääntämässä selkäänsä dieselautoille. Niiden rekisteröintimäärät putosivat peräti viidenneksellä.

Dieselautojen markkinaosuus oli huhtikuussa 41 prosenttia ja bensiiniautojen osuus oli 55,9 prosenttia. Jälkimmäinen on säilynyt ennallaan, sillä sähköautojen markkinaosuus on kasvanut saman verran, mitä diesit ovat menettäneet.

Euroopan autonvalmistajien järjestön mukaan dieselautojen markkinaosuus Saksassa oli viime vuonna 46 prosenttia.

Saksassa käydään parhaillaan keskustelua dieselautojen käytön rajoittamisesta suurkaupunkien keskustoissa.

"Dieselautojen markkinaosuus laskee tulevina kuukausina ja vuosina, koska keskustelu dieselautojen rajoittamisesta ei lopu", sanoo Peter Fuss  Ernst & Youngilta.

Kauppalehti kertoi Saksan kaupunkien suunnitelmista tarkemmin tänään jutussa Alkaako tästä dieseleiden alasajo?

Kokonaisuudessaan Saksan ensirekisteröintien määrä putosi huhtikuussa kahdeksan prosenttia. Syynä on pääsiäispyhien sattuminen huhtikuulle.

Volkswagen-konserni on ykkönen Saksan automarkkinoilla. Huhtikuussa sen muiden merkkien paitsi Seatin rekisteröinnit vähenivät. Erityisesti Seat Ateca käy nyt hyvin kaupaksi.

Huhtikuussa markkinaosuuttaan menettivät myös Mercedes-Benz, BMW, Opel, Ford, Nissan, Hyundai ja Kia.

Voittajia olivat Fiat, Dacia ja Toyota, kertovat uutistoimisto Reuters ja Automotive News Europe.

Uuden moottoritekniikan suosio kasvoi räjähdysmäisesti (https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uuden-moottoritekniikan-suosio-kasvoi-rajahdysmaisesti/EtK73Z89)

Perinteiset moottorit jylläävät yhä Euroopassa, mutta uusi tekniikka nousee rytinällä.

Euroopan autoteollisuusliitto Acean tuoreen tilaston mukaan hybridiautojen myynti kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä räjähdysmäisesti. Vuoden takaisesta kasvua oli 61,2 prosenttia.

Yli 110 000 hybridin myynti oli silti edelleen vaatimaton määrä perinteisillä moottoreilla kulkevien autojen 4,14 miljoonaan kappaleeseen verrattuna.

Hybridien läpimurrosta Euroopassa on puhuttu pitkään. Tammi-maaliskuun lukujen uskotaan todistavan, että nyt se on tapahtunut.

Täyssähköautojen myynti koheni 29,9 prosenttia lähes 47 200:aan. Kaasua käyttävien mallien kysyntä parani 10,4 prosenttia yli 54 700:aan.

Tutkimus: Dieselautojen päästöt tappavat vuodessa yli 100 000 ihmistä, ja tämäkin luku on alakanttiin (https://tekniikanmaailma.fi/autot/tutkimus-dieselautojen-paastot-tappavat-vuodessa-yli-100-000-ihmista-ja-tamakin-luku-alakanttiin/)

15.05.2017 22:12 (1)   TEKSTI Sami Rainisto
   
Dieselautojen päästörikkomukset johtavat vuosittain kymmenien tuhansien ihmisten kuolemaan, toteaa uusi tutkimus.

Maanantaina julkaistun tutkimuksen mukaan joka vuosi maailmassa kuolee ennenaikaisesti 38 000 ihmistä sen vuoksi, että dieselautot päästävät ilmoille enemmän typpioksidin päästöjä kuin on tarkoitettu.

Vaikka kaikki dieselautot noudattaisivat päästörajoja, niiden päästöt aiheuttaisivat silti 70 000 ihmisen ennenaikaisen kuoleman joka vuosi, kertoo ICCT:n ja University of Yorkin julkistama tutkimus.

Suurin osa dieselautojen aiheuttamista kuolemista tapahtuu Euroopassa, Kiinassa ja Intiassa. Euroopassa ennenaikaisia kuolemia rajojen rikkomisen vuoksi tapahtuu 11 000 vuodessa.

Yhteensä dieselautot aiheuttavat EU:ssa yli 28 000 ihmisen ennenaikaisen kuoleman, tutkimus toteaa.

Lähes kaikki dieselmoottorit tuottavat enemmän myrkyllisiä typen oksideja kuin määräykset sallivat. Nämä ylimääräiset päästöt olivat 4,6 miljoonaa tonnia vuonna 2015.

Tutkimus on julkaistu Nature-tiedelehdessä.

”Autovalmistajat tietävät, miten puhtaita autoja tehdään, ja he tietoisesti eivät tee niin”, sanoo Ray Minjares ICCT-tutkimuslaitoksesta.

”Miksi valmistajat, jotka myyvät ajoneuvoja Euroopassa, haluavat tarjota Euroopalle likaisempia versioita Yhdysvalloissa myydyistä autoistaan?”

Tutkimuksessa tutkijat arvioivat vain, kuinka paljon typen oksidit aiheuttavat ennenaikaisia kuolemia muodostamalla pienhiukkasia ja otsonia. Tutkimus ei ottanut huomioon typen oksidien aiheuttamaa suoraa haittaa terveydelle, jota on vaikeampaa arvioida. Ennenaikaisten kuolemien todellinen määrä voi olla siis todellisuudessa paljon suurempi.
Lue Tekniikan Maailman taannoinen selvitys dieselautojen tulevaisuudesta. (https://tekniikanmaailma.fi/autot/tm-selvitti-kannattaako-dieselautoa-enaa-ostaa-ja-13-muuta-oleellista-kysymysta/?shared=760769-b5f7d5dc-999)

Olen yllättynyt kuinka vähän noihin kuolee? Tietty tuo on hihasta ravistettu ja olisi myös kiva nähdä miten ravistaisivat saman luvun bensa-autoille sekä sähköautoille?