VAGarena.fi

Lainaus käyttäjältä: Archie - 24.09.14 - klo:10:39
Joo ei ole aikomus laittaa mitään ämpäreitä keulalle, tarkoitus on optimoida koko, valoteho ja käytettävyys. Pitäisi nimittäin pystyä ajamaan auto jatkossakin pikapesun kautta. Eikä keulamaski vaikuta sen tukevammalta kuin muovinen puskurikaan. Rekisterikilven aluslevy on kyllä jo paikallaan, pitää käydä sovittamassa eri lisävaloja Tarviketorin pihalla.

Idea siinä maskiin pulttaamisessa on se, että saa ne valot kahdesta kohtaa kiinni mikä tekee kiinnityksestä huomattavasti tukevamman. Rekisterikilven aluslevyyn kiinnnittämällä saa kiinni vain yhdestä paikasta eikä sekään ole edes kovin tukeva paikka koska se puskurin muovi kyllä joustaa ihan liikaa.

Lainaus käyttäjältä: Archie - 22.09.14 - klo:11:00
Mitäs lisävaloja porukka on saanut mahtumaan Scoutin (2011) keulalle, kun käytetään rekisterikilven alle asennettavaa lisävalotelinettä? Nousevan konepellin etureunan ja telineen väliin ei jää kovin montaa senttiä enkä toisaalta halua kovin isoja ja ulkonevia lisävaloja tarkkaamattomien peruuttelijoiden takia. Lähinnä ollut mielessä Hellan Rallye 3003 Compact, Luminator Compact Metal ja Rallye 1000 FF-mallit.

Itsellä on Hella FF 200 -pitkät Ocun keulilla ja käytän sitä rekisterikilven alle asennettavaa lisävalotelinettä.
Toisaalta, jos nyt olisin itse asentamassa lisäpitkiä niin en käyttäisi tuota lisävalotelinettä koska se ei tunnu kovinkaan tukevalta. Nyt asentaisin lisävalot siihen konepellin maskiosaan siten että maskin etu ja takapuolelle tulisi ohuet tukilevyt jotka pultataan kiinni toisiinsa maskin säleikön välistä. Ja siihen etupuolen levyyn tietenkin tulee se lisävalo kiinni. Ja saa jonkin tukiraudankin laitettua mikä on se pointti koko hommalle. Tuon kaltaista asennusta näkee paljon mersumiehillä, toki maskin säleikkö on mersuissa erisuuntainen (=vaaka) kuin ocussa(=pysty). 

Täällä tipahti kans kuskin puoleinen peilinlasi 1,5v sitten. Olin just lähdössä liikkeelle kun näin silmäkulmasta jotain liikettä ja heti perään kuului ääni. Tuhannen pillun päreinähän se lasi oli. Marmorilta hain varaosan kun piti samantien saada uus osa käyttöön, hintaa en muista mutta ei se mahdottomia ollut. Vaihto-operaatiokaan ei ollut kummoinen, peili vaan ala-asentoon, sormet yläreunan taakse ja varoen vedät irti. Lämmityselementin johdot irti (jos elementti löytyy) ja uusi osa käänteisessä järjestyksessä paikalleen. Aikaa kuluu suunnilleen samanverran kuin tämän viestin kirjoittamiseen.

Lainaus käyttäjältä: SNG - 12.03.14 - klo:10:51
Hups. Kalsiumkloridia tarkoitin. Oli vain tipahtanut tuo ässä pois.

Kalium taas on erittäin herkästi reagoiva aine.

Eli kirotusvirhe. Sorry

Ei mitään anteeksipyyntöjä, lainaamassasi artikkelissa myös puhutaan kaliumkloridista. Selvä erehtymisen mahdollisuus on olemassa jos et satu olemaan kemisti tai muuten alalla, niinkuin Geoman tuossa mainitsi. Itse en ole kumpaakaan, siis kemisti enkä alalla.

Lainaus käyttäjältä: SNG - 11.03.14 - klo:18:56
Kaliumkloridia epäillään oktomurskeen sijasta.

http://www.hs.fi/autot/Autoja+rikkova+mysteerip%C3%B6ly+ei+olekaan+oktomursketta++nyt+ep%C3%A4ill%C3%A4%C3%A4n+tiesuolaa/a1394510542242?ref=tf_iHSisboksi300-artikkeli&jako=9425cd887dce6e5dae6e5002ef4f153c

Lainaus käyttäjältä: Geoman - 11.03.14 - klo:19:19
Vielä epäuskottavammaksi menee, koska kalsiumkloridin vaikutusaika (teiden suolausaika) on vain osa vuodesta.  On tuo suomalainen nykytiede ihmeen tehotonta?

Kaliumkloridi ei ole sama aine kuin kalsiumkloridi.
Tosin en tiedä kumpaa sitä kylvetään tielle vai jopa molempia.

Täällä (Octavia 1.6 FSI 2005) pakokaasujärjestelmän merkkivalo aiheutui EGR-venttiilistä.

Lainaus käyttäjältä: TTO - 21.11.13 - klo:23:29
Aika useinkin näkee, miten pakoputkesta tulee kiihdytyksessä todella paljon vettä - siis yhteensä desilitroja. Muistelen, että jossain TM:n talviautotestissä taisi olla jokin Mitsu, jossa pakoputki jäätyi umpeen yön aikana. Tuollaiset vesimäärät pakoputkissa ei voi olla hyvä juttu ja senkin vuoksi olen bensavehkeisiin tankannut 98:a.

Minä vähän veikkaan että on aika mitätön se ero pakoputkesta tulevan veden määrässä 98:lla vrt 95.

Lainaus käyttäjältä: anttito - 13.11.13 - klo:11:38
^
Tuossa linkissä kuvia omista Superskodalta tilatuista D1S xenonit: http://www.vagarena.fi/index.php?topic=13538.msg387996#msg387996

Paljon on samaa ja vähän eroakin. Samanlainen vaahtomuovitötterö oli suojana ja tarra oli muuten samanlainen mutta varoitussymbolin vieressä oli isokokoinen C-kirjain.

Noniin, nyt tuli paketti Superskodalta. Olihan taas tunteiden vuoristorataa kun laatikko muistutti muodoltaan enemmän (tyhjää) jalkapalloa kuin suorakulmaista särmiötä. Onneksi olin tilannut samalla vähän muutakin rojua niin olivat myyjäliikkeessä laittaneet Xenonit muun tilatun tavaran sisälle suojaan. Eli itse polttimot paketteineen olivat ihan ehjiä, kuten muukin tilattu tavara. Ja sitten ne polttimopaketit. Minä vähän odotin että paketti on kuvanmukainen skodan, audin, vw:n ym. logoilla varustettu varaosapaketti vaan paketti olikin sitten ihan valkoinen "nimetön". Itse polttimossa oli Osramin tarra. Saapa nähdä oliko tämä nyt varmasti genuiini varaosa vai työnsinkö käteni ns. paskaan.
Mites tärpätti, oliko sinulla Superskodalta tilatussa xenonissa kunnon paketti logopaketti vaiko valkoinen?

Lainaus käyttäjältä: VAG! - 12.11.13 - klo:09:14

Melko tuoreessa TM:ssähän oli taas huoltovertailu missä yhtenä testiautona oli Octavia. Merkkihuolto oli ainoa mikä teki kaikki huolto-ohjelman kohteet. Pärnäset tekivät vain murto-osan. Aivan jokainen pärnänen teki vain murto-osan huoltokohteista. Puolet pärnäsistä ei edes tajunnut, että tässä huollossa olisi pitänyt vaihtaa jakohihna.

Ja ne hinnat? 50-100 euroa halvemmat kuin merkkiliikkeen huolto. Koomisin suoritus oli Fixuksen huolto, missä ei tehty ainuttakaan huolto-ohjelman mukaista toimenpidettä. Ja Fixuksen huolto oli 40 euroa halvempi kuin merkkiliikkeen huolto, missä luonnollisesti tehtiin kaikki tarvittavat toimenpiteet. (Jakohihnan vaihtoa kysyttiin, mutta ei tehty, kun asiakas ei sitä halunnut.)

Mä luin hiljattain saman huoltovertailun, oli aika kylmäävät tulokset kummankin testatun auton osalta. Ei tainnut päästä yksikään nyrkkipaja lähellekään sitä mihin merkkihuolto ja joukossa tosiaan oli Fixuksia, Bosch Car Servicea ja muita ns. nimekkäitä ketjuja niiden yksittäisten "Holopaisen Leka ja Lommo" -liikkeiden lisäksi.

Kiitoksia molemmille pikaisista vastauksista, muistelinkin että joku osa piti vanhasta polttimosta siirtää uuteen.

Lainaus käyttäjältä: tärpätti - 07.11.13 - klo:21:06
En tiedä minkä sortin väpelö saa olla että nuo saa asennettua väärin...

Täällä olis yksi potentiaalinen väpelö jolla uudet xenonit on matkalla Superskodalta. Oliko asennuksessa mitään erityistä vaikeaa osuutta? Umpiot olen aiemminkin käyttänyt irti, niiden irrottamisen ja takaisinlaittamisen kanssa ei pitäisi tulla ongelmia. Mutta itse Xenon-"hehkujen" irrottaminen ja takaisinlaitto ovat sellaista mitä en ole tehnyt koskaan aiemmin ja kiinnostaisi tietää onko siinä jotain huomioimisenarvoista juttua?

Herrat makkis ja VAG!, tutustukaahan jjj84:n edelliselle sivulle laittamiin ajotilapiirrustuksiin. Perehtykää niihin kunnolla ja kertokaa meille miksi ne ovat mielestänne väärässä. Tai vaihtoehtoisesti kertokaa miksi bensaräsä rikkoo fysiikan lakeja.
http://www.vagarena.fi/index.php?topic=18024.120

Henkilökohtaisesti heitän ainakin toistaiseksi hanskat tiskiin, palannen takaisin jos saan kysymyksiini järkevät vastaukset.

Lainaus käyttäjältä: VAG! - 27.10.13 - klo:19:43
Tätä väitetta ei kyllä käytännön arki tue millään muotoa. Olet siis sitä mieltä, että bensaräsä kiihtyy ykkösvaihteella paremmin 1500 kierroksella kuin 6000 kierroksella?

Huoh. Tuntematta bensaräsän tarkempia speksejä oletan että maksimivääntö on tarjolla 1500 rpm ja maksimiteho 6000 rpm. Ihan taatusti kiihtyy 1500 kierroksella paremmin jos vaan pitoa piisaa ja ennenkaikkea moottori tuottaa maksimivääntönsä.

Lainaus käyttäjältä: Jyri - 27.10.13 - klo:18:42
Tuon ymmärrän, mutten samassa lauseessa väitettä että kiihtyvyys on suurin maksimiväännön alueella, mielestäni nämä ovat ristiriidassa?

Eivät ne ole ristiriidassa. Heitetään esimerkki.
Ajat satasta suurimmalla vaihteella ja välitykset ovat onnekkaasti sattuneet sellaisiksi että moottori kiertää maksimivääntömomenttinsa kierroksilla juurikin tuossa satasen vauhdissa. Olkoon se kierrosluku vaikkapa 2500 rpm. Haluat, syystä tai toisesta, hyvin pikaisesti nostaa nopeuttasi vaikkapa -> 120 km/h. Oikea valinta on tietenkin pudottaa vaihdetta pienemmälle, tässä tapauksessa vaikkapa pari-kolme pykälää aina kolmosvaihteelle asti jolloin moottori kiertää maksimitehon kierrosluvulla, olkoon se vaikkapa 5000 rpm. Tälläkin vaihteella saavutetaan maksimikiihtyvyys suurimman vääntömomentin kierrosluvulla mutta se ei meitä kauheasti nyt auta koska se maksimivääntömomentin kierrosluku on 2500 rpm ja sillä auto kulkee nyt valitulla vaihteella nopeudella 50 km/h ja me halutaan lähteä kiihdyttämään 100 km/h vauhdista.

Lainaus käyttäjältä: Jyri - 27.10.13 - klo:18:14
Pakko vääntää vielä. Jos siis tietyllä vaihteella suurin kiihtyvyys on maksimiväännön alueella, niin miksi ei sitten kun haetaan maksimi kiihtyvyyttä käytetä tuota aluetta jos kerran kiihtyvyys on kovinta sillä alueella kyseisellä vaihteella. Jokin ei nyt aukene tässä.

Koska kiihtyvyys on suurempaa pykälää pienemmällä vaihteella.

Edit: katso nuo jjj84:n kuvaajat. Niistä se selviää.

Lainaus käyttäjältä: Jyri - 27.10.13 - klo:16:53
Jos kiihtyvyys on tietyllä vaihteella kovinta maksimiväännön alueella, niin miksi ei saavuteta parasta kiihtyvyyttä käyttämällä vaihteita siten että ollaan joka vaihteella tuolla maksimiväännön alueella?

Tähän on kyllä taidettu vastata jo aiemmin ja parhaiten asia selviää katsomalla jjj84:n kuvaajia. Vastaan kuitenkin lyhyesti itsekin:
Vaikka tietyllä vaihteella kovin kiihtyvyys saavutetaan maksimiväännön alueella, kiihtyvyys on vielä kovempaa pykälää pienemmällä* vaihteella koska tällöin saadaan toimitettua enemmän vääntömomenttia vetäville pyörille. Ja se kuinka paljon vääntömomenttia sinne vetäville pyörille saadaan, ratkaisee kuinka kova kiihtyvyys on.

*jos käytettävissä

Lainaus käyttäjältä: pokkus - 27.10.13 - klo:14:29
Aika jännäähän olisi jos näin ei kävisi. Tuosta sinun linkistä lainattua, joka toteaa saman asian:

"A car accelerates hardest with gearing selected to stay as close as possible to the engine *power* peak, subject to the traction capability of the tires."

Tuossahan ei kiihdytetä samalla vaihteella vaan käytetään vaihteistoa mahdollistamaan suurimman vääntömomentin toimittamisen vetäville pyörille.

Noin yleisesti ottaen, mitä olen tätä keskustelua seurannut ja siihen osallistunut niin olen huomannut että osa keskustelijoista puhuu aidasta ja toiset aidanseipäistä. Aika harva keskustelija on kyseenalaistanut sitä että noin yleensä kannattaa käyttää vaihteistoa ja nostaa kierrokset suurimman tehon kierrosluvuille jos haluaa maksimaalista kiihtyvyyttä. Toisaalta, se mitä osa keskustelijoista on kyseenalaistanut (ja osa selvästi edes ymmärtämättä mistä puhutaan) on se, että yhdellä yksittäisellä vaihteella tapahtuvassa kiihdytyksessä maksimikiihtyvyys tulee suurimman vääntömomentin kierrosluvulla.

Ja jos vanhat merkit pitävät paikkaansa niin ei tätäkään viestiä kaikki tajua.

Lainaus käyttäjältä: JiiJii - 26.10.13 - klo:22:24
Täällähän kirjoitellaan ihan höpöjä. Mitä suurempi teho, sitä suurempi liike-energian muutos saadaan aikayksikössä.

Muista toki että suuremmassa nopeudessa vaaditaan pienempi nopeuden lisäys aikaansaamaan sama liike-energian lisäys kuin pienemmässä nopeudessa.

Tämä ainainen teho vs. vääntö -kinastelu taitaa ainakin osin johtua siitä että niitä käsitellään jotenkin erillisinä asioina. Mitä ne tietenkään eivät ole vaan teho on vääntö x kierrosluku. Tämän kun sisäistää niin ymmärtää että ilman vääntöä ei ole tehoa ja myöskin sen että pelkkä vääntö ilman kierroksia ei sekään oikein riitä viemään autoa eteenpäin.

Lainaus käyttäjältä: RoccoScientist - 26.10.13 - klo:13:42
Tuossa ei minusta ole mitään järkeä. Niillä pienemmillä välityksillähän pätisi muuten sama asia, eli kiihtyvyys on niillä paras kun saavutetaan väännön huippu eli ollaan taas ihan muualla kuin korkean tehon alueella. Kuitenkin jokainen tietää, että milloin tahansa kun autosta halutaan ulosmitata suurin suorituskyky, ei autoa käytetä millään vaihteella väännön huipun alueella, vaan nimenomaan siellä huipputehon alueella. Räsällä ei siis saada parhaita kiihtyvyyslukemia kun vaihdetta vaihdetaan aina tuossa 4500 rpm:n paikkeilla, vaan joka vaihteella rajoittimella tai vähän ennen.

Edit: Niin ja tiedän kyllä, että wikissäkin noin lukee, mutta minusta siinä ei ole koskaan ollut järjen hiventä. Samaa järkeilyä kun käyttää joka ikiseen vaihteeseen, tulee nimenomaan tuohon tulokseen, että mitään moottoria ei kannata kierrättää.

Olet päätellyt asian vähän väärin. Vääntömomentti on se mikä autoa kiihdyttää; ei se vääntömomentti mitä moottori tuottaa vaan se mikä saadaan vetäville pyörille toimitettua. Ja nämä ovat kaksi eri asiaa (toki läheistä sukua toisilleen) koska vaihteistolla voidaan muuttaa vääntömomenttia. Tämän takia pääsääntöisesti (en äkkiä keksi poikkeuksia mutta kaippa niitäkin löytyy) saadaan vetäville pyörille toimitettua suurempi vääntömomentti pienemmällä vaihteella suurimman tehon kierrosluvulla kuin isommalla vaihteella suurimman väännön kierrosluvulla.
Summa summarum: auto (tai moottoripyörä, ihan mikä vaan vaihteistolla varustettu laite) kiihtyy nopeimmin suurimman tehon kierrosluvulla jos vaihde voidaan valita vapaasti. Jos taas vaihdetta ei voi valita, ts. mennään yhdellä vaihteella, kiihtyvyys on suurinta suurimman väännön kierrosluvulla.

Edit: jaha, teräksenharmaa ehti ensin selittämään tämän.

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 26.10.13 - klo:13:15
Kiihtyvyys tietyllä vaihteella on on suurin kun saavutetaan väännön huippu.  Teho tulee kysymykseen vain silloin, jos on käytettävissä pienempiä välityksiä, joilla pääsee korkeamman tehon alueelle.

Olin just tätä samaa tulossa kirjoittamaan. Kovin moni ei tunnu tätä faktaa tietävän.

Lainaus käyttäjältä: Pekka T - 10.10.13 - klo:15:37
Markku J tuplasi, kuka pistää vielä paremmaksi? 

Miten olisi 62,4-litrainen venäläinen Zvezda M-50 dieselmoottori? Löytyy eräästä kotimaisesta modified-luokan tractor pulling -laitteesta. Mitä tuli kesällä parissa pulling-tapahtumassa käytyä niin kyllähän tuo tarjosi parhaat soundit, johtuen varmaankin kirkkaasti suurimmasta iskutilavuudesta sekä solmujen puutteesta pakopuolella. Näillä solmuilla oli muiden modified-luokissa kilpailevien pikkulohko-brittien (1-2 kpl RR Meteor) äänimaailmaa vaiennettu.
Tatjaana tractor pulling piikkiö *11.6.2011*
Valitettavasti yhdessäkään löytämässäni videossa ei se äänimaailma oikein välity.

1. Auton merkki ja malli: Skoda Octavia 1.6FSI vm 2005
2. Mitä huoltoon kuului: 180 tkm määräaikaishuolto (mittarissa 172 tkm). Lisäksi vaihdettu jarrunesteet, jarruletku edestä ja alatukivarsien takimmaiset puslat molemmilta puolilta.
3. Liike jossa huolto tehty: Aine Oy, Oulu.
4. Huollon hinta: 740 euroa.
5. Huollon ajankohta: Lokakuu -13

Kommenttia: edellisen huollon jälkeen kommentoin että näille FSI-koneille tyypillinen nykiminen on poissa. Noh, tuli se takaisin mutta hävisi taas tämän huollon jälkeen, tosin en usko että lopullisesti. Lisäksi aamun ensimmäiselle kovemmalle kiihdytykselle tyypillinen "potku" 3000 rpm:n jälkeen on poissa. Mitä lie tehneet sellaista että nuo hävisivät.

Lainaus käyttäjältä: DeletedUser - 06.06.13 - klo:09:48
Ilmastointi pois, peilit koria vasten, 98 tankkiin, ilmanpaineet ylös, 5-vaihteella, yksin, valot kiinni, maski teipaten, vararengas/paikkapullo tallinperälle...

Onhan näitä konsteja, joista jokainen vaikuttaa vähäsen.

Ja yksi konsti mitä ei kannata jättää huomioimatta on riittävän pitkä mittaussuora. Niitä viimeisiä km/h haettaessa tarvitaan yllättävän paljon tilaa.

Lainaus käyttäjältä: muuli1010 - 28.05.13 - klo:13:57
Niin kai tiesit etta jo ajat sitten ko ongelma on monessa kodissa ratkaistu fiksulla ohjauksella joka tiputtaa lammityksen samaiseksi tunniksi pois paalta.

Niin, sehän se pointti oli että tähän lataushommaan on olemassa jo ratkaisut. Sinällään tuohon fiksuun ohjaukseen en ole henkilökohtaisesti törmännyt sillä en ole koskaan asunut sähkölämmitteisessä asunnossa.

Lainaus käyttäjältä: tet - 28.05.13 - klo:13:48
^ Eli ojasta allikkoon, siis investointeja sähköverkkoon tarvitaan. Ei se äly sinne itsestään ja ilmaiseksi tupsahda sen paremmin kuin ne paksummat tapsitkaan.

No eikai kukaan ole väittänytkään että homma varmasti hoituisi ilman minkäänlaisia investointeja? Lue se aikaisempi viestini missä peräänkuulutin ennakkovarautumista tähän lataamiseen tämänpäivän rakentamisen yhteydessä sekä korjausten & huollon yhteydessä.
Sitäpaitsi, halvimmillaan tällainen "äly" voi olla sellainen pistorasiaan tuleva ajastin jolla voi asettaa latausajan vaikkapa klo 23-07 väliselle ajalle. Tuollaiset ei kauheita maksa, esimerkiksi sisäkäyttöön tarkoitettu maksaa biltemassa 7 euroa. Siihen hintaan saa pari varakappalettakin. Ulkokäyttöön soveltuvat ovat varmasti kalliimpia mutta tuskin kenenkään autoilevan henkilön talous siihen kaadu.
http://www.biltema.fi/fi/Rakentaminen/Sahko/Ajastimet/Pienoiskellokytkin-3n-pakkaus-35099/

Lainaus käyttäjältä: tet - 28.05.13 - klo:13:23
5 kW ottaa sellaiset reilut 7 A per vaihe, eli vähemmän kuin tuo edellä spekuloitu lataus. Mitäs sitten kun se "hyrbiidi" on tolpassa latauksessa JA laitetaan se kiuas päälle samaan aikaan?

Lainaus käyttäjältä: Notmi - 28.05.13 - klo:13:00
Tuohon vielä lisättynä jokin äly joka pitää huolen siitä että se lataus tapahtuu silloin kun muita suuria sähkönkuluttajia ei ole käytössä.

Lainaus käyttäjältä: tet - 28.05.13 - klo:12:36
Tässä tuli sähköntuotannon osuus käsiteltyä, mutta mitenkäs se siirto? Lähinnä mieleen tulee siellä loppupäässä pienjänniteverkon kapasiteettiongelmat. Tuossa jo aiemmin sivuttiin tätä ongelmaa, eli harvassa "lämmitystolppafarmissa" syöttökapasiteetti vastaa tolppien pistorasioiden yhteenlaskettua nimellisvirtaa. Puhutaan melko merkittävästä sähkönkulutuksen lisäyksestä siellä loppupäässä, poislukien sähkölämmitystalot joissa tuo auton vaatima energiamäärä on pieni talon nykykulutukseen verrattuna. Voipi mennä pienjänniteverkko aika lailla uusiksi maassamme, mikä tarkoittaa mylläystä siellä kuluttajien nurkissa kun uutta paksumpaa tapsia vedellään ja keskuksia uusitaan.

Eihän tuo spekuloitu pistokehybridien "vallankumous" nyt ole yhdessä yössä tapahtumassa, aikaa on varautua. Mielestäni uusia "tolppafarmeja" rakennettaessa ja vanhoja rempatessa tänä päivänä pitäisi vähintäänkin varautua siihen että autoja tullaan lataamaan näistä tolpista jonain päivänä. Muutenkin sähkönjakeluinfraa rakennettaessa ja huollettaessa pitää varautua tulevaan sähkönkulutuksen kasvuun (ihan senkin takia että usein kun siirrytään energiaa säästävään ratkaisuun niin se tarkoittaa siirtymistä jostain muusta energiamuodosta sähkökäyttöisyyteen). Osin tuota sähköautojen (oikeat + pistokehybridit) sähköverkon kuormitusta tasaa se, että niitä ladataan yöaikaan jolloin muutenkin maassamme on sähkönkulutus pienempää kuin päivisin. Tuohon vielä lisättynä jokin äly joka pitää huolen siitä että se lataus tapahtuu silloin kun muita suuria sähkönkuluttajia ei ole käytössä.
Pitää muistaa että selviäähän meidän sähköverkkomme senkin että puoli miljoonaa kotia nasauttaa puoli yhdeksältä lauantai-iltana sellaisen 5 kW sähkölämmityshässäkän päälle tunnin ajaksi...

Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 28.05.13 - klo:08:16
Ja erittäin monessa niistä ei voi tällä hetkellä käyttää lohkolämppärin lisäksi edes sisätilan lämppäriä, kun sulakkeet paukkuu jo sillä kuormalla. Ja näiden päälle pitäisi sitten ottaa vielä 10A latausvirtaa....

Mun mielestä tätä on hyvä lähestyä konkreettisen esimerkin kautta. Tuolla latauksella maasturi liikkuu kaupungissa varmaan 50-80km. Toki teoreettisilla testeillä matkaa saattaa tulla enemmän, mutta veikkaisin, että todellinen, arkielämässä toteutuva matka on tuota luokkaa.

Jos auton akkuja ladataan joka yö viisi tuntia 10A/230V:llä, tulee vuotuiseksi kulutukseksi noin 4200kWh. Tämä on enemmän kuin mitä nelihenkinen perhe käyttää sen parkkialueen vieressä olevassa kerrostaloasunnossaan vuodessa sähköä. Perheen sähkönkulutus siis kaksinkertaistuisi ja silti ajellaan vasta autolla, millä pääsee yhdellä latauksella alle sata kilsaa. Eihän tässä ole vielä mitään ongelmaa, jos vain muutama perhe taloyhtiössä hankkii töpseliauton, mutta jos kaikilla olisi sellainen, niin aika järeitä muutoksia tarvittaisiin koko maan energiantuotantoon.

Tai ainahan sitä sähköä voi tuoda lisää Venäjältä ja kaikki voivat ajella tyytyväisenä "nollapäästöillä" kotoa töihin ja maailma pelastuu.

Lasketaanpa vähän paljonko se 4200 kWh vuosittainen sähköenergian lisäkulutus tarkoittaa suuressa mittakaavassa. Oletetaan nyt että pistokehybridit yhtäkkiä syystä tai toisesta tulevat hyvin suosituiksi, siten että niitä myydään kymmeniä prosentteja kaikista maassamme myytävistä autoista. Maassamme myydään vuosittain keskimäärin yli 100000 uutta henkilöautoa. Sanotaan että pistokehybridien osuus tästä on sellainen että 15 tai 20 vuoden kuluttua maassamme on miljoona pistokehybridiautoa. Nämä pistokehybridit kaikki kuluttavat sen 4200 kWh vuodessa, tämä tekee 4200 kWh*1000000 eli 4,2 TWh. Luku on varsin suuri. Mutta verrataan sitä tämän päivän suomalaiseen sähkönkulutukseen ja tuotantoon. Suomessa kulutetaan vuosittain noin 80 TWh sähköenergiaa ja tuo 4,2 TWh on luokkaa viisi prosenttia kaikesta kulutuksesta. Tuotantopuolella taas Loviisa 1 & 2 (ne maamme pienitehoisimmat sähköä jauhavat ydinreaktorit) tuottavat vuosittain luokkaa 4 TWh sähköenergiaa. Vertailun vuoksi Olkiluoto 1 & 2 tuottavat liki tuplat tuohon nähden ja Olkiluoto 3 sitten joskus valmistuttuaan noin triplat tuohon 4,2 TWh nähden.