Dieselin aika on ohi

Aloittaja Raimo247, 15.03.17 - klo:17:54

« edellinen - seuraava »

Ranssi

Jos diesel on niin kovin kuollut, niin miksi esim. vasta myyntiin tulossa olevan Karoqin huippumalli on TDI?

Visa

Dieselautojen kiinnostuksen vähentyessä myös valikoima pienenee.

Oletteko huomanneet että esimerkiksi Skoda ei faceliftin jälkeen tuo maahan dieselillä Rapidia ollenkaan (eikä ole kai aikomuksena myöhemminkään).

Mielestäni erinomainen päätös ja kehityksen suunta  :)

Näinköhän lähivuosina myös muista malleista putoaa dieselit pikkuhiljaa pois alkaen pienistä autoista isompiin?

HiTecci

Lainaus käyttäjältä: Visa - 21.05.17 - klo:09:31
Mielestäni erinomainen päätös ja kehityksen suunta  :)

Mikäköhän tuossa nyt on niin erinomaista? Jos itse ei tykkää niin muutkaan ei saa tykätä -kö? ???

Katsotaanhan vain kun mennään muutama vuosi taas eteenpäin, miten mieli muuttuu ja lööppilehdistö kaivaa jostain sen seuraavan mukamas tosi, tosi pahan jutun ja taas pääsee ratsastamaan sillä seuraavalla aallolla, rahastamaan tyhmiä. Ensin meluttiin dieselin hiukkasista (DPF), sitten olikin CO2-mielessä hyvä asia (pienempi kulutus) ja nyt puolestaan NOx-mielessä taas paha juttu (SCR). Jep jep ::)

Oma veikkaukseni on että Nesteen My Dieselin kaltaiset 100% kierrätyskamasta muodostetut polttoaineet on se seuraava hyvä juttu ja kappas! Taas on diesel suorastaan ylistetty laitos maan päällä kun tuo etanoli-tuotanto ei vain yksinkertaisesti riitä bensapeleille (maapallon pelloilla pitää tuottaa ruokaa eikä polttoaineita) ja joku E85:kin on yhä 15% fossiilista 8)

Citroën Berlingo III 1.5BlueHDi 130 Shine XL -20
Dethleffs C'Go 495 QSK -16, Suzuki GSF 1250 SA GT ABS Bandit -08

Quattro A4

Lainaus käyttäjältä: HiTecci - 21.05.17 - klo:09:50
Mikäköhän tuossa nyt on niin erinomaista? Jos itse ei tykkää niin muutkaan ei saa tykätä -kö? ???

Katsotaanhan vain kun mennään muutama vuosi taas eteenpäin, miten mieli muuttuu ja lööppilehdistö kaivaa jostain sen seuraavan mukamas tosi, tosi pahan jutun ja taas pääsee ratsastamaan sillä seuraavalla aallolla, rahastamaan tyhmiä. Ensin meluttiin dieselin hiukkasista (DPF), sitten olikin CO2-mielessä hyvä asia (pienempi kulutus) ja nyt puolestaan NOx-mielessä taas paha juttu (SCR). Jep jep ::)

Oma veikkaukseni on että Nesteen My Dieselin kaltaiset 100% kierrätyskamasta muodostetut polttoaineet on se seuraava hyvä juttu ja kappas! Taas on diesel suorastaan ylistetty laitos maan päällä kun tuo etanoli-tuotanto ei vain yksinkertaisesti riitä bensapeleille (maapallon pelloilla pitää tuottaa ruokaa eikä polttoaineita) ja joku E85:kin on yhä 15% fossiilista 8)

Toiset tykkää toiset ei. Työkaveri vaihtoi 2l TD moottorilla varustetun autonsa samanlaiseen 2l TFSI moottorilla varustettuun. Kaveri ajaa n.30tkm/vuosi. Laskujensa mukaan bensalla ajaminen on tullut 45e/kk kalliimmaksi verrattuna dieseliin. Eli eräät ovat valmiita maksamaan hieman enemmän, jos diesel ei miellytä. Varsin pienellä kulutuksella nykyajan ahdetut bensakoneet kulkee. Suorituskyky ja ajomukavuus on kuitenkin bensakoneessa parempi, sitä vääntöä nimittäin löytyy myös. Tietysti vertailussa on 190hv/400nm diesel ja 252hv/370nm bensa.
1.6 Mitsubishi Carisma (1999)
2.0 Mazda 6 (2003)
2.5 Volvo S40 T5 (2005)
2.0 Audi A4 quattro (2009)
2.0 BMW 320i xDrive (2015)

ram1

Itse tehnyt aivan samalla tavalla kuin edellämainitussa jutussa. Työmatkani oli vuosikaudet 70-90km/pvä. Autoja tuli tuona aikana kokeiltua noin 20 kappaletta. Bensaturbon laaja käytännön vääntö/tehoalue niin paljon parempi kuin disussa. Ja nyt puhutaan siis neloskoneista. Manuaaleja kun tykkään ajaa, niin bensalla kun ei tarvii niitä vaihteita juurikaan vatkata ja risteykset yms menee kolmosella.
Taajama-ajossakin voi ajella isoimmalla vaihteella vakkarilla. Disun vetoalue lähtee noin 1500rpm ja alle sen ei mene mihkään ennenkuin turbo tulee peliin, joka tekee taajama-ajosta tuskaa. Bensa-auto menee jouheasti myös ennen turbon tulemista peliin. Disu on ainoastaan motarilla ok, ja silloin voi jopa ajaa isoimmalla vaihteella ilman jyrinää, jolloin ne suurimmat erot kulutukseen myös tulevat. Siitä pienemmillä rajoituksilla kulutuserot pienenee huomattavasti. 80 alueella disu myös hanurista kun saa arpoa 5-6 vaihteen välillä.
Kulut käytetyssä voi mennä mitenpäin vaan riippuen huoltoihin menevistä summista. Kuluja kun on muitakin kuin verot, vakuutukset ja polttoaine. Disuissa voi tulla reilusti kalliimpiakin huoltoja. Dpf/Egr/hehku/massa/kytkin, yms muita ominaisia ongelmia. Nelosdisuista tuossa työmatkallani tykkäsin eniten Bemun softatuista jotka jouheampia ajaa kuin Vagin tietyt disut, mutta ajamisen fiilistä ei saa kyllä disulla, joka menee vain vääntöalueella ja sekin lähinnä enemmän tunne.
Ibiza V Fr CPTA)
Ex- Vagit:Leon 1M Fr, A4 8.5 2.0Tq S-line, Leon Fr Act, (CZEA),1P Cupra, Leon Ts,Superb 1.8T, Ibiza Fr, Leon Ts,Fabia Rs I,Rs Ocu I,Rs Ocu I, Gti IV,
Octavia Tdi Hb Rs- 08
Octavia Combi 1.8Tsi Elegance Dsg 2010
Octavia Rs 2.0Tfsi -06 .IV gti- 03.Polo Classic- 98

skrikoo

4 ovea, ei koskaan ( poikkeus Type-R, näyttää 2-oviselta, mutta siltikin autona vikahankinta ).
Automaatti, ei koskaan.
Diesel, ei koskaan.

Visa

Lainaus käyttäjältä: HiTecci - 21.05.17 - klo:09:50
Mikäköhän tuossa nyt on niin erinomaista? Jos itse ei tykkää niin muutkaan ei saa tykätä -kö?

Eiköhän kyseessä ole vaan mun mielipide. Jokainen tykkää sitten mistä haluaa  ;)

Itse vaihdoin sähköön vuosi sitten ja oikeastaan harmittaa vaan se että ei tullut tehtyä vaihtoa aikaisemmin.

Ennustan diesel/bensa autojen myynin merkittävää vähenemistä pikkuhiljaa lähivuosina. Ainakin minulla sähköstä on positiiviset kokemukset. Ja on muuten halpaa ajoa, 30tkm takana ja "bensakulut" alle 1/5 entisestä

V60

Riippuu tietysti tilanteesta. Jos ajaa pitkää matkaa usein ja kotona ei autoa pysty lataamaan niin en kyllä sähköautoilijaksi ala nykytekniikalla. Omaa dieseliä kun tankkaa 1-2 vkon välein 'a 5 min niin ei pysty venymään joihinkin erityisjärjestelyihin latailujen suhteen.
BMW G21 330d xDrive
Ex. Seat Leon Cupra 300 ST
Ex. Volvo V60 D5

Geoman

Niin jollei ole autoilijoilla yleensä ole malttia ajaa nopeusrajoitusten mukaan (kyse on esim. 5...10 minuutin aikasäästöstä) niin miten on malttia ladata autoa 30 minuuttia?

V60

Jos ei kotona pysty lataamaan niin se jo yksistään on show stopperi. Ei mulla ole aikaa lähteä viemään autoa johonkin julkiseen latauspisteeseen.
BMW G21 330d xDrive
Ex. Seat Leon Cupra 300 ST
Ex. Volvo V60 D5

vasara

Lainaus käyttäjältä: Quattro A4 - 21.05.17 - klo:10:10
... vertailussa on 190hv/400nm diesel ja 252hv/370nm bensa.
Tässä vertailussa ei mikään ihme, että bensa miellyttää enemmän. Mutta toisaalta em. Audin tapauksessa rahaakin pitää pulittaa melkein kymppitonni enemmän. Varusteltuna hintaero vielä suurempi.
Ongelmana Suomessa co2 rek. vero, joka käytännössä 'pakottaa' ostamaan vaikkapa A4:sen dieselinä. Jos autot olisivat kutakuinkin samanhintaiset, niin kukapa ei ottaisi 62 lisähepoa?

Visa

Lainaus käyttäjältä: Geoman - 21.05.17 - klo:20:20
Niin jollei ole autoilijoilla yleensä ole malttia ajaa nopeusrajoitusten mukaan (kyse on esim. 5...10 minuutin aikasäästöstä) niin miten on malttia ladata autoa 30 minuuttia?

Sähköautolla ajaessa mielestäni tankkaaminen sujuu helpommin kuin polttiksella.

Ajan auton pihaan ja johto kiinni, menee aikaa max 5 sekuntia. Tietenkin vaatii mahdollisuuden kotilataamiseen. Joka aamu "tankki" on täynnä.

Itseasiassa kävin kerran huolto-asemalla maaliskuussa (perheessä on vielä polttis jolla ei yllättäen juuri enää ajeta) ja olipa muuten ihan kamala kokemus; ensin asemaa piti etsiä, vertailla hintoja, jonottaa pumpulle ja sitten se kortin kanssa sählääminen ja maksaminen ja seisominen ja lorottelu räntäsateessa jne :D :D (pieni provo sori)

Eipä ole kyllä polttomoottoriautoa yhtään ikävä ;) Aikaisemmin meni 1-2 tankkia viikossa ja tuli tätä sähläämistä harrastettua ihan tarpeeksi.

lao

Dieselin aika ei todellakaan ole juuri täälläkin pohdittujen syiden takia. Ladattava sähköauto tai ladattava hybridi vaatii käytännössä latausmahdollisuuden kotoa ja miellellään vielä niin, että tökkää vain kiinteän piuhan kiinni. Ei kukaan jaksa noita johtoja räplätä kontista sisään ja ulos jatkuvasti. Nykyisin käytännössä juuri missään kerrostaloyhtiössä ei ole järkeviä latausmahdollisuuksia ja kerrostalokäyttäjät jäävät pois tekniikan kehityksestä ellei taloyhtiön hallitus/osakkaat halua lähteä latausmahdollisuuksien kehittämiseen. Naapurikateuden vuoksi nämä asiat ovat vielä hankalampia, kun sähköautoja tai ladattavia hydridejä pidetään vain veronkiertoautoina ja jos valtio rupeaa tukemaan näitä vielä lisää, niin kateus senkun kasvaa.
Ajossa Volvo V90 T8 AWD R design MY18
Ex.
Volvo XC60 D4 Business Classic Summum -17
Å koda Superb Combi 2.0 TSI 280 4x4 L&K DSG -16
BMW F31 320iA xDrive M-sport -13
BMW E91 330xdA M-Sport -06
VW Golf GTI DSG (4ov) -05

teräksenharmaa

#133
Lainaus käyttäjältä: Visa - 21.05.17 - klo:21:47
Sähköautolla ajaessa mielestäni tankkaaminen sujuu helpommin kuin polttiksella.

Ajan auton pihaan ja johto kiinni, menee aikaa max 5 sekuntia. Tietenkin vaatii mahdollisuuden kotilataamiseen. Joka aamu "tankki" on täynnä.

Itseasiassa kävin kerran huolto-asemalla maaliskuussa (perheessä on vielä polttis jolla ei yllättäen juuri enää ajeta) ja olipa muuten ihan kamala kokemus; ensin asemaa piti etsiä, vertailla hintoja, jonottaa pumpulle ja sitten se kortin kanssa sählääminen ja maksaminen ja seisominen ja lorottelu räntäsateessa jne :D :D (pieni provo sori)

Eipä ole kyllä polttomoottoriautoa yhtään ikävä ;) Aikaisemmin meni 1-2 tankkia viikossa ja tuli tätä sähläämistä harrastettua ihan tarpeeksi.

On kyllä aika iso haaste sinulle tuo polttoaineen tankkaaminen. Aika hemmetin moni selviytyy tuosta paljon vähemmälläkin sähläämisellä.

Paljonko tuo 1-2 tankkia viikossa tarkoitti? Nykyautoilla tuo helposti tarkoittaa esimerkiksi 1000-2000 kilometriä viikossa. Tuossa skaalan yläpäässä alkaa olla jo sähköautoilla tarvetta ladata matkalla. Kun jo tuo polttoaineen tankkaaminen teetätti sinulla noin mahdottoman paljon, niin kuinkahan mahtaa onnistua kertaluokkaa hankalampi sähkön lataaminen?

Itse tankkaan bensaa noin kerran kuukaudessa ja sähkö pari kertaa viikossa. Tuon tankkaustaajuuden vuoksi bensan tankkaaminen on ehdottomasti pienempi.

Lainaus käyttäjältä: HiTecci - 21.05.17 - klo:09:50
Mikäköhän tuossa nyt on niin erinomaista? Jos itse ei tykkää niin muutkaan ei saa tykätä -kö? ???

Katsotaanhan vain kun mennään muutama vuosi taas eteenpäin, miten mieli muuttuu ja lööppilehdistö kaivaa jostain sen seuraavan mukamas tosi, tosi pahan jutun ja taas pääsee ratsastamaan sillä seuraavalla aallolla, rahastamaan tyhmiä. Ensin meluttiin dieselin hiukkasista (DPF), sitten olikin CO2-mielessä hyvä asia (pienempi kulutus) ja nyt puolestaan NOx-mielessä taas paha juttu (SCR). Jep jep ::)

Oma veikkaukseni on että Nesteen My Dieselin kaltaiset 100% kierrätyskamasta muodostetut polttoaineet on se seuraava hyvä juttu ja kappas! Taas on diesel suorastaan ylistetty laitos maan päällä kun tuo etanoli-tuotanto ei vain yksinkertaisesti riitä bensapeleille (maapallon pelloilla pitää tuottaa ruokaa eikä polttoaineita) ja joku E85:kin on yhä 15% fossiilista 8)
Saasteongelmien ratkaiseminen on hyvä juttu. Ei tämä dieseleiden päästöhuijaus mistään lööppilehdistöstä liikkeelle lähtenyt. Siellä ei kyvyt riitä näissäkään asioissa.

Nämä jätteistä tehdyt polttoaineet ovat täysin puhdas sivuseikka tässä kuvassa. Niitä voidaan tehdä niin vähän, että ne voidaan polttaa ongelmitta vaikka kokonaan ilman henkilöautojakin.

JoLah

Lainaus käyttäjältä: lao - 21.05.17 - klo:22:07
Dieselin aika ei todellakaan ole juuri täälläkin pohdittujen syiden takia. Ladattava sähköauto tai ladattava hybridi vaatii käytännössä latausmahdollisuuden kotoa ja miellellään vielä niin, että tökkää vain kiinteän piuhan kiinni. Ei kukaan jaksa noita johtoja räplätä kontista sisään ja ulos jatkuvasti. Nykyisin käytännössä juuri missään kerrostaloyhtiössä ei ole järkeviä latausmahdollisuuksia ja kerrostalokäyttäjät jäävät pois tekniikan kehityksestä ellei taloyhtiön hallitus/osakkaat halua lähteä latausmahdollisuuksien kehittämiseen. Naapurikateuden vuoksi nämä asiat ovat vielä hankalampia, kun sähköautoja tai ladattavia hydridejä pidetään vain veronkiertoautoina ja jos valtio rupeaa tukemaan näitä vielä lisää, niin kateus senkun kasvaa.

Asunto-osakeyhtiöllä on lain mukaan velvollisuus tarjota mahdollisuus latauslaitteen asentamiseen. Eli tarpeeksi vahvaa virtaa täytyy tuoda autopaikan luokse. Itse latauslaitteen asentamisesta vastaa osakkeenomistaja (kustannuksista lähinnä)
Skoda Octavia Ambition 2.0 150 TDI DSG 4x4 Matrix LED+peruutuskamera

-karppa-

Lainaus käyttäjältä: JoLah - 22.05.17 - klo:08:07
Asunto-osakeyhtiöllä on lain mukaan velvollisuus tarjota mahdollisuus latauslaitteen asentamiseen. Eli tarpeeksi vahvaa virtaa täytyy tuoda autopaikan luokse. Itse latauslaitteen asentamisesta vastaa osakkeenomistaja (kustannuksista lähinnä)

Parhaassa tapauksessa vaihdetaan sähköpääkeskuksia, avataan asvalttia jotta saadan paksumpaa kaapelia ja sen jälkeen vielä latauslaitteen asentaminen. Kyllä varmana velvollisuus tarjota, mutta tuo pitää vielä hyväksyttää taloyhtiönhallituksella yhtiökokouksessa. Onnea ja menestystä sekä paksua lompakkoa tältä osakkaalta  ;).
1.8 Tbo sedan luupää (Tupla tehot/vääntö)
1.9 TDI Skoda Octavia Combi Laurin & Klement  (Melkein tupla tehot/vääntö)
Suzuki GSX-R 1100 (Lama-ajan Ohjus -Vase)
2.4 D5 Volvo XC70 AWD (Traktori)
2.0 TDI Skoda Octavia Scout (MTM)

Geoman

Lainaus käyttäjältä: JoLah - 22.05.17 - klo:08:07
Asunto-osakeyhtiöllä on lain mukaan velvollisuus tarjota mahdollisuus latauslaitteen asentamiseen. Eli tarpeeksi vahvaa virtaa täytyy tuoda autopaikan luokse. Itse latauslaitteen asentamisesta vastaa osakkeenomistaja (kustannuksista lähinnä)
Tämä olisi uuden keskusteluketjun paikka. Mutta esittäämäsi velvollisuutta ei  vanhoilla As Oy:llä ole. On ilmeisesti tulossa uusi laki joka velvoittaa jostain vuodesta alkaen uusia As Oy:tä rakentamaan tietyn määrään sähköautojen latauspisteitä.

Vanhojen yhtiöiden osalta tarvitaan vahva enemmistö päätökseen latauspisteiden rakentamisesta. Kukaan osakas ei saa ilman As Oy:n lupaa rakentaa omaa latauspistettä. Mikäli luvan saa edellyttää se pisteen rakentajan vastata siitä aihuetuvista lisäkuluista. Mikäli tehdään lämmitettävien autoåpaikkojen peruskuunostus tällöin ilmeisesti pitää varautua latauspisteisiin.

Useissa As Oy:ssä on varattu 16 A virtaa per lämmitettävä autopaikka ja sehän riittää "hitaaseen" lataukseen. Itse kytkentäpisteessä pitää olla autopaikkakohtainen etäluettava virtamittari. Mahdollisesti järjestelmään tarvitaan "älyboxi" joka pienentää latausvirtaa mikäli on vaara, että As Oy:n mittarilta tuleva verkko ylikuormittuu ja näin se pienentää latausvirtaa.

Helposti kustannukset nousevat 2...5'000 euroa per autopaikka. Mikäli As Oy:n syttöverkkoa pitää vahvistaa kyllä se jää auton lataajan vastuulle. Pääkaupunkiseudulla on yhtiöitä, joissa on autopaikkoja pihalla vähemmän kuin asuntoja.

Peeveli

Voisi sanoa, että yksityisautoilun aikakausi alkaa olla lopuillaan. Olipa diesel, bensa, kaasu tai sähkö käyttövoimana. Yleinen asenneilmasto ainakin Euroopassa on autoilua vastaan. Uudet sukupolvet eivät edes aja ajokorttia ja äänestävät Vihreitä. Heitä ei kiinnosta auto sen enempää kuin minua esimerkiksi ratakisko ja sen ominaisuudet. On aivan vääjäämätön kehityskaari, että nyt ajellaan laaja-alaisesti viimeisiä vuosia tai maksimissaan vuosikymmeniä (10-20 vuotta max). Minusta on vaan nöyrästi hyväksyttävä meno, koska automies tai -nainen ei enää voi asiaan paljoa vaikuttaa. Ajat muuttuvat. On paras alkaa tutkimaan ja opettelemaan joukkoliikenneaikatauluja ja harkita vaihtoehtona fillaria, etenkin sähköfillari jos hikoilua pelkää.

HiTecci

Lainaus käyttäjältä: Visa - 21.05.17 - klo:18:13
Itse vaihdoin sähköön vuosi sitten ja oikeastaan harmittaa vaan se että ei tullut tehtyä vaihtoa aikaisemmin.

Ai että kun pääsis vaihtamaan itsekin, mutta kun ei ole tuo oma pinkka läheskään siinä kunnossa että moisesta juuri voi vielä edes haaveilla :-\ Toki onni sinänsä kun tuo tekniikka menee niin rajua vauhtia eteenpäin = se nykyinen sähköauto vanhenee ennen aikojaan ja sen jälleenmyynti tullee aikanaan olemaan melko hankalaa. Ja kun tuota caravan-touhuakin pitäisi harrastaa, niin tällä hetkellä ainut johon edes saa koukun muutakin kuin fillaritelinettä varten taitaa olla Tesla X, joka sitten jo maksaakin keskisuuren omakotitalopaketin verran :'( Mutta sinällään OKT-asukkina ihan mielelläni tuikkaisin auton aina tuossa autotallissa töpseliin (tai vaikka hautaisin sen induktiokelan autotallin lattiaan) ja muutenkin tälläisen utale-insinörtin mieltä kiehtoo kovasti kaikenlainen uusi tekniikka :) Mutta ennen kuin asiat tuon sähköauton suhteen paranevat merkittävästi = sellaisesta tulisi meikäläisellekin ihan aidosti realistinen vaihtoehto, niin dieselillä mennään 8)

Citroën Berlingo III 1.5BlueHDi 130 Shine XL -20
Dethleffs C'Go 495 QSK -16, Suzuki GSF 1250 SA GT ABS Bandit -08

V60

Lainaus käyttäjältä: Visa - 21.05.17 - klo:21:47
Sähköautolla ajaessa mielestäni tankkaaminen sujuu helpommin kuin polttiksella.

Ajan auton pihaan ja johto kiinni, menee aikaa max 5 sekuntia. Tietenkin vaatii mahdollisuuden kotilataamiseen. Joka aamu "tankki" on täynnä.

Itseasiassa kävin kerran huolto-asemalla maaliskuussa (perheessä on vielä polttis jolla ei yllättäen juuri enää ajeta) ja olipa muuten ihan kamala kokemus; ensin asemaa piti etsiä, vertailla hintoja, jonottaa pumpulle ja sitten se kortin kanssa sählääminen ja maksaminen ja seisominen ja lorottelu räntäsateessa jne :D :D (pieni provo sori)

Eipä ole kyllä polttomoottoriautoa yhtään ikävä ;) Aikaisemmin meni 1-2 tankkia viikossa ja tuli tätä sähläämistä harrastettua ihan tarpeeksi.

Ymmärrän toki että maksukortin ja polttoainepistoolin käyttö ei kaikilta niin hyvin onnistu mutta itseltä niiden käyttö on sujunut lähes 30v autoiluhistoriani aikana ihan sujuvasti. Ennen tungettiin automaattiin tosin lähinnä seteleitä.

Voi olla että olen kaavoihin kangistunut mutta polttoainepistoolin käytön sijaan sähköauton lataus sen sijaan tuntuu olevan täynnä kaikenlaisia muttia. Mikäli asuu omakotitalossa ja ajelee töihin, kauppaan jne. niin eihän silloin mitään ongelmaa olekaan. Entäpä sitten pidemmät matkat? Kyllä kesällä ja juhlapyhinä tiet/liikenneasemat ainakin toistaiseksi on turvoksissa autoja. Miten latauskapasiteetti sähköautojen lisääntyessä mitoitetaan? Miten voi olla varma että JUURI SINULLE on latauspaikka vapaana kun saavut latauspisteelle. Ei mitenkään. Voi olla että joudut odottamaan lataukseen pääsyä tunnin jolloin tauko venyykin 1.5 h mittaiseksi. Jos ajatellaan että 6 polttoainemittarin asema läpäisee tunnissa 60 autoa a' 6 min tankkausajalla niin sähköautoja menee läpi 6:sta töpselistä 12 kpl a'30 min latausajalla. Ja mikä estää ettei autot ole latauksessa siellä pidempään. Onko jonotussysteemi jonkinlainen Mäkkärin drive in- tyyppinen ja istut siellä autossa määräämättömän ajan odottamassa lataamoon. Kyllähän nyt lataukset onnistuu mutta entä sitten kun sähköautoja on liikenteessä miljoona?

Kyllä siinä mielestäni on tämän suhteen epävarmuustekijöitä kun ei voi tietää milloin VARMASTI saa autoonsa lisää virtaa. Eräässä autolehdessä oli tarinaa kahdesta naisesta jotka lähtivät seikkailemaan sähköautolla Ruotsin kautta Keski-Eurooppaan. Matka sinänsä onnistui mutta neitokaiset joutuivat mm. yöpymään autossaan Tanskassa parkkipaikalla kun joltain latauspisteeltä ei saanutkaan virtaa. Oli kuulemma ihan fantsua. Luulen että fantsuus on kaukana kun perhe pienten lasten kanssa viettää yön autossa parkissa.

Pitää myös ottaa huomioon että esim. Renault Zoen paljon hehkutettu NEDC- syklin mukainen 400 km:n toimintamatka kutistuu 150-200 kilometriin kun mennään motaria tai pakkaskelissä.

Eli mielestäni täysin sähköisen autoilun rintamalla on vielä muutama haaste.

BMW G21 330d xDrive
Ex. Seat Leon Cupra 300 ST
Ex. Volvo V60 D5

Gudmund

Lainaus käyttäjältä: Peeveli - 22.05.17 - klo:08:45
Voisi sanoa, että yksityisautoilun aikakausi alkaa olla lopuillaan. Olipa diesel, bensa, kaasu tai sähkö käyttövoimana. Yleinen asenneilmasto ainakin Euroopassa on autoilua vastaan. Uudet sukupolvet eivät edes aja ajokorttia ja äänestävät Vihreitä. Heitä ei kiinnosta auto sen enempää kuin minua esimerkiksi ratakisko ja sen ominaisuudet. On aivan vääjäämätön kehityskaari, että nyt ajellaan laaja-alaisesti viimeisiä vuosia tai maksimissaan vuosikymmeniä (10-20 vuotta max). Minusta on vaan nöyrästi hyväksyttävä meno, koska automies tai -nainen ei enää voi asiaan paljoa vaikuttaa. Ajat muuttuvat. On paras alkaa tutkimaan ja opettelemaan joukkoliikenneaikatauluja ja harkita vaihtoehtona fillaria, etenkin sähköfillari jos hikoilua pelkää.

Yksityisautoilun aika ei lopu vielä pitkiin aikoihin. Se voi hieman muuttua, mutta ei lopu.

Ja se ettei nuoret aja ajokorttia, on pelkkää kantakaupungin kylmien kujien vääristynyttä kaikua. Suomessa on nykyisin enemmän voimassa olevia ajokortteja kuin koskaan. Myös pääkaupunkiseudun nuoret ajavat ajokortteja edelleen paljon, osa vain siirtää hankintaa parilla vuodella (jotta on rahat kasassa).
Vielä kun huomioi ikäluokkien pienevät koot, niin ajokorttien hankinta on (24 ikävuoteen mennessä) käytännössä ihan samalla mallillaan kuin viimeiset 20-30 vuotta Suomessa. Esimerkiksi vuonna 2000 on syntynyt 10% vähemmän suomalaisia (noin -6000) kuin vuonna 1995. Juuri nämä ikäluokat "hankkivat" nyt ajokortteja. Ã,,lkää antako vihreiden lehtien viedä teitä höplään tässä asiassa.

Kyllä varmasti muutamat kaupunkilaiset jättävät nykyään ajokortin kokonaan ajamatta, mutta se ei vielä isoa venettä käännä.

Sähköistyvässä liikenteessä yksityisautoilun kilpailukyky vain paranee joukkoliikenteeseen nähden, uskokaa pois.

Dieselin rooli tässä kaikessa on tietysti mielenkiintoinen, mutta uskon sillekin jäävän ihan hyvän jalansijan kentälle vielä vuosiksi.
Octavia III RS TDI

BMF

Katsotaan nyt kauan saan dieselveturillani ajella ennen kuin hakevat väkisin  pihastani pois.  ;D
Ajossa: Passat Variant 2.0TDI (EVO) DSG -20
-Octavia III Combi RS FL 2.0 TDI DSG -17
-Octavia III Combi 1.4 TSI DSG -13

belkin67

Vähän on turhaa höyryämistä ja spekulointia, kun autoni vaihtoväli on vähintään 6 vuotta.. eli aktivoituu n 2022.  ;) Ehtii tulla jo mini ydinreaktorit odotellessa autoihin... vitsi vitsi... Tosiasiassa ihan "turhaa" vouhkaamista, muutokseen menee vuosia ja kun oman auton vaihtohetki tulee, niin siinä kohtaa päätös mallista ja käyttövoimasta tehdään senhetkisen parhaan käytettävissä olevan tiedon mukaan. Tätä nykyistä hankiessa DSL oli paras vaihtoehto tämänhetkiseen ajoprofiiliin.

Visa

Lainaus käyttäjältä: V60 - 22.05.17 - klo:09:47
Ymmärrän toki että maksukortin ja polttoainepistoolin käyttö ei kaikilta niin hyvin onnistu mutta itseltä niiden käyttö on sujunut lähes 30v autoiluhistoriani aikana ihan sujuvasti. Ennen tungettiin automaattiin tosin lähinnä seteleitä.

Voi olla että olen kaavoihin kangistunut mutta polttoainepistoolin käytön sijaan sähköauton lataus sen sijaan tuntuu olevan täynnä kaikenlaisia muttia. Mikäli asuu omakotitalossa ja ajelee töihin, kauppaan jne. niin eihän silloin mitään ongelmaa olekaan. Entäpä sitten pidemmät matkat? Kyllä kesällä ja juhlapyhinä tiet/liikenneasemat ainakin toistaiseksi on turvoksissa autoja. Miten latauskapasiteetti sähköautojen lisääntyessä mitoitetaan? Miten voi olla varma että JUURI SINULLE on latauspaikka vapaana kun saavut latauspisteelle. Ei mitenkään. Voi olla että joudut odottamaan lataukseen pääsyä tunnin jolloin tauko venyykin 1.5 h mittaiseksi. Jos ajatellaan että 6 polttoainemittarin asema läpäisee tunnissa 60 autoa a' 6 min tankkausajalla niin sähköautoja menee läpi 6:sta töpselistä 12 kpl a'30 min latausajalla. Ja mikä estää ettei autot ole latauksessa siellä pidempään. Onko jonotussysteemi jonkinlainen Mäkkärin drive in- tyyppinen ja istut siellä autossa määräämättömän ajan odottamassa lataamoon. Kyllähän nyt lataukset onnistuu mutta entä sitten kun sähköautoja on liikenteessä miljoona?

Kyllä siinä mielestäni on tämän suhteen epävarmuustekijöitä kun ei voi tietää milloin VARMASTI saa autoonsa lisää virtaa.

Eiköhän kuka vaan osaa nestettä lorotella paikasta toiseen ;) mielstäni kyse on mukavuudesta. Arvostan sitä että auto tankkaa itsensä käymättä missään (ja itse vaikka sohvalla löhöten)

Ja sähkön/latauspaikkojen puute ei ole ollut kertaakaan ongelma vaikka pidempiä matkoja tehty.

BMF

#144
Passatin GTE on lähinnä kannattava juuri alle 30km päiväajeluihin (luvattu jotai 50km sähköllä). Joka päivä pitää töpseliin kiinnittää joten aika rasittavaa sekin. Talvella lataus kestää vielä vähemmän...Siis jos haluaa nauttia "täyssähköstä". Talvella 15 asteen pakkasilla lähti polttomoottori myös väkisten päälle vaikka oli kuinka akku täysi... Tämä siis tuttavan auton kokemusten perusteella.

Mielestäni ainakin uuden sähköauton hintaan kuuluu yksi ilmainen akkuvaihto matkaan joskus 5-10 vuoden päästä riippuen akkukapasiteetin heikkenemisestä. En ainakaan itse näe järkeä ostaa 10 vuotta vanhaa sähköautoa johon pitäisi akku vaihtaa. Toki en ole vanhoja käytettyjä autoja vähään aikaan ostanutkaan, mutta jälleenmyyntiarvo taitaa laskea tässä vaiheessa mukavasti.

Nythän BMW tosin esitteli uuden langattoman latausalustan olikohan jotain 1500â,¬ hintaan, joka pitäisi ainakin omaan rivari autokatokseen pultata ja sementoida asfaltiiin kiinni ettei lähtisi varkaiden matkaan.  ;D
Ajossa: Passat Variant 2.0TDI (EVO) DSG -20
-Octavia III Combi RS FL 2.0 TDI DSG -17
-Octavia III Combi 1.4 TSI DSG -13

teräksenharmaa

Lainaus käyttäjältä: Visa - 22.05.17 - klo:12:59
Ja sähkön/latauspaikkojen puute ei ole ollut kertaakaan ongelma vaikka pidempiä matkoja tehty.
Aika vaikea ymmärtää sitä, kuinka jollekin voi olla ongelma löytää bensa-asema, mutta kertaluokkia harvinaisemmat latauspisteet löytyvät ongelmitta. Yhdenkään pidemmän matkan kun teet, niin lataukseen kuluvan ajan laskelmasi heittävät kuperkeikkaa.

teräksenharmaa

Lainaus käyttäjältä: BMF - 22.05.17 - klo:13:23
Passatin GTE on lähinnä kannattava juuri alle 30km päiväajeluihin (luvattu jotai 50km sähköllä). Joka päivä pitää töpseliin kiinnittää joten aika rasittavaa sekin.

Juuri ajelin 40 kilometriä tuollaisella ja auto ilmoitti tuon jälkeen sähköä olevan jäljellä vielä 10 kilometrille. Matka jakautui aika tasan maantie-, taajama- ja suurkaupunkiajon kesken. Talvella ja kylmällä matka toki lyhenee. Monella on mahdollisuus ladata työpaikalla, ja silloin sähköisen käyttösäteen voi helposti tuplata. Eikä sekään hirveästi haittaa, vaikka osan matkan joutuisikin ajamaan bensalla. Päivittäin lataukseen kytkeminen tosiaan on rasittavaa, enkä itse sitä toistaiseksi ole harrastanutkaan.

Peeveli

Lainaus käyttäjältä: Gudmund - 22.05.17 - klo:10:09
Yksityisautoilun aika ei lopu vielä pitkiin aikoihin. Se voi hieman muuttua, mutta ei lopu.

Ja se ettei nuoret aja ajokorttia, on pelkkää kantakaupungin kylmien kujien vääristynyttä kaikua. Suomessa on nykyisin enemmän voimassa olevia ajokortteja kuin koskaan. Myös pääkaupunkiseudun nuoret ajavat ajokortteja edelleen paljon, osa vain siirtää hankintaa parilla vuodella (jotta on rahat kasassa).
Vielä kun huomioi ikäluokkien pienevät koot, niin ajokorttien hankinta on (24 ikävuoteen mennessä) käytännössä ihan samalla mallillaan kuin viimeiset 20-30 vuotta Suomessa. Esimerkiksi vuonna 2000 on syntynyt 10% vähemmän suomalaisia (noin -6000) kuin vuonna 1995. Juuri nämä ikäluokat "hankkivat" nyt ajokortteja. Ã,,lkää antako vihreiden lehtien viedä teitä höplään tässä asiassa.

Kyllä varmasti muutamat kaupunkilaiset jättävät nykyään ajokortin kokonaan ajamatta, mutta se ei vielä isoa venettä käännä.

Sähköistyvässä liikenteessä yksityisautoilun kilpailukyky vain paranee joukkoliikenteeseen nähden, uskokaa pois.

Dieselin rooli tässä kaikessa on tietysti mielenkiintoinen, mutta uskon sillekin jäävän ihan hyvän jalansijan kentälle vielä vuosiksi.

Pääkaupunkiseudulla ja muissa isoissa yliopistokaupungeissa yhä harvempi ajaa ajokortin, se on selvitetty. Ne joilla se on, eivät ole halukkaita hankkimaan autoa. Myös uusien autojen myynti takkuaa, ja niistäkin huomattava osa on työsuhdepelejä. Kaupunkisuunittelu tähtää autoilu vähentämiseen rankoin keppi-keinoin (korotetut pysäköintimaksut, vähenevät asukaspysäköintiruudut, kaupunkibulevardit, tietullit jne) ja painopiste liikennepolitiikassa on marssijärjestyksenä a) kävely b) pyöräily c) joukkoliikenne d) jakeluliikenne e) yksityisautoilu.

Totta kai autoilua tulee hamaan tulevaisuuteen asti olemaan, mutta se on jatkossa yhä harvempien herkku, kuten oli vuosisata sitten. Hyvätuloisimmat ajavat, he ostavat niitä sähköautoja, pienituloisimmat dallaavat tai fillaroivat. Tällöin autoliikennettä on vähemmän ja varakkaiden autoilu sujuu kätevämmin ilman ruuhkia.

Mutta vielä otsikon aiheeseen: kyynisenä sanon vaan että aivan sama millä voimanlähteellä loppupelissä autosi on varustettu, verottaja kuppaa sillä aina ja rajoituksia tulee ajan mittaan kaikille. Tässä maassa kannattaa vaan alkaa kohentamaan kuntoa, hankkia sukkapuku ja kypärä, harjoitella peilin edessä stubbmainen irvistys ja alkaa sotkemaan kovaa vauhtia munamankelilla. Ellei sitten viihdy haisevissa busseissa tai metroissa ördesekopäiden seurassa.

vasara

Lainaus käyttäjältä: Peeveli - 22.05.17 - klo:14:07
Pääkaupunkiseudulla ja muissa isoissa yliopistokaupungeissa yhä harvempi ajaa ajokortin, se on selvitetty. Ne joilla se on, eivät ole halukkaita hankkimaan autoa. Myös uusien autojen myynti takkuaa, ja niistäkin huomattava osa on työsuhdepelejä. Kaupunkisuunittelu tähtää autoilu vähentämiseen rankoin keppi-keinoin (korotetut pysäköintimaksut, vähenevät asukaspysäköintiruudut, kaupunkibulevardit, tietullit jne) ja painopiste liikennepolitiikassa on marssijärjestyksenä a) kävely b) pyöräily c) joukkoliikenne d) jakeluliikenne e) yksityisautoilu.

Totta kai autoilua tulee hamaan tulevaisuuteen asti olemaan, mutta se on jatkossa yhä harvempien herkku, kuten oli vuosisata sitten. Hyvätuloisimmat ajavat, he ostavat niitä sähköautoja, pienituloisimmat dallaavat tai fillaroivat. Tällöin autoliikennettä on vähemmän ja varakkaiden autoilu sujuu kätevämmin ilman ruuhkia.

Mutta vielä otsikon aiheeseen: kyynisenä sanon vaan että aivan sama millä voimanlähteellä loppupelissä autosi on varustettu, verottaja kuppaa sillä aina ja rajoituksia tulee ajan mittaan kaikille. Tässä maassa kannattaa vaan alkaa kohentamaan kuntoa, hankkia sukkapuku ja kypärä, harjoitella peilin edessä stubbmainen irvistys ja alkaa sotkemaan kovaa vauhtia munamankelilla. Ellei sitten viihdy haisevissa busseissa tai metroissa ördesekopäiden seurassa.
Autojen (myös henkilöautojen) määrä kuitenkin kasvaa kokoajan Suomessa. http://tilastokeskus.fi/til/mkan/2015/mkan_2015_2016-03-23_tie_001_fi.html
'Selvitys' on siis mitä ilmeisemmin kohdistettu varsin rajalliseen osajoukkoon suomalaisista?
=>
jos autoilua hankaloitetaan kaupunkisuunnittelun keinoin, niin se tarkoittaa vain entistä enemmän ruuhkia ja entistä enemmän saasteita.

Tämä:  Kaupunkisuunittelu tähtää autoilu vähentämiseen rankoin keppi-keinoin (korotetut pysäköintimaksut, vähenevät asukaspysäköintiruudut, kaupunkibulevardit, tietullit jne) ja painopiste liikennepolitiikassa on marssijärjestyksenä a) kävely b) pyöräily c) joukkoliikenne d) jakeluliikenne e) yksityisautoilu.
.. on tottakait vihreiden märkä uni, mutta valtaväestön elämäntapa ja ideologia se ei ole ja virhreillä ei toistaiseksi ole natsoja tälläistä skenaariota toteuttaa.

"Yleinen asenneilmasto ainakin Euroopassa on autoilua vastaan. Uudet sukupolvet eivät edes aja ajokorttia ja äänestävät Vihreitä"
Tälle väitteelle ei löydy vaalituloksista tukea. 24% osuus kaupunginvaltuustossa Helsingissä ja 21% Jyväskylässä ei vielä tarkoita yksinvaltaa edes noissa kaupungeissa.
Esim. Saksassa vihreiden kannatus on romahtanut.. muualla Euroopassa kannatus on lähinnä marginaalista.

Gudmund

Lainaus käyttäjältä: Peeveli - 22.05.17 - klo:14:07
Pääkaupunkiseudulla ja muissa isoissa yliopistokaupungeissa yhä harvempi ajaa ajokortin, se on selvitetty. Ne joilla se on, eivät ole halukkaita hankkimaan autoa.

Voitko vielä heittää lähteen, missä/kuka tämän on selvittänyt? Itseäni aihe kiinnostaa oikeasti, mutta en vain ole löytänyt väitettäsi tukevaa aineistoa.
Jos puhutaan vaikka alle 24-vuotiaiden tai alle 30-vuotiaiden ryhmästä, niin kuinka paljon vähemmän heillä on ajokortteja vuonna 2016 kuin vuonna 1996 tai 1976? 

Sehän on selvä että nuoret eivät halua hankkia autoa, kun "siihen menee rahaa niin paljon", mutta nuoristakin varmasti valtaosa on sitä mieltä että mieluiten he autolla kulkevat paikasta toiseen (kunhan joku toinen maksaa..).

Uskon kyllä sen että verottaja kuppaa tulevaisuudessakin ihan riittävästi tielläliikkujia, oli se käyttövoima sitten mikä tahansa. Sähkö mullistaa (ainakin) kaupunkiliikkumisen seuraavan 20 vuoden aikana. Sanokaa mun sanoneen, kun vuosi 2037 koittaa, heh. Enkä todellakaan tarkoita sitä, että Tampereet, Turut ja Porit kuljettavat sähköratikoilla väkensä töihin ja takaisin, vaan että se sähkö on oikeasti joka puolella, pienissä ja isoissa laitteissa.

Varsinkin isommat kaupunkiseudut voisivat ottaa käyttöön myös "mankeliveron", jolla sitten kustannettaisiin osaltaan osin aika kalliiksikin tulevia pyörätieverkon parannushankkeita. Jotenkin se pyöräilijäkin tulevaisuudessa tunnistetaan torin reunalla tai kaupungin rajalla, jotta vero saadaan kohdistettua oikein.
Octavia III RS TDI

Lakiasiaintoimisto Lehtonen Oy