Keskustelua talvirenkaista nastarenkaat/kitkarenkaat/keskieuroopan kitkarenkaat

Aloittaja -karppa-, 12.03.16 - klo:17:24

« edellinen - seuraava »

seaboss

Kannattas varmaan sun äänieristää se luupää ettei lähde kuulo kokonaan nastan ropinassa  ;D

-karppa-

Lainaus käyttäjältä: seaboss - 12.03.19 - klo:14:50
Normi-ihmisillä on muitakin aisteja kuin pelkkä näkö, mutta uskon että sulta on kuulo heikentynyt kahdestakin syystä ;D

Lainaus käyttäjältä: seaboss - 12.03.19 - klo:15:05
Kannattas varmaan sun äänieristää se luupää ettei lähde kuulo kokonaan nastan ropinassa  ;D

Suosittelen sinulle kallonkutistajaa tuon nastarengas patoutuman vuoksi.

Mitä minun kuuloon tulee, niin vuosittain se tarkastetaan ja edelleen erinomainen.
1.8 Tbo sedan luupää (Tupla tehot/vääntö)
1.9 TDI Skoda Octavia Combi Laurin & Klement  (Melkein tupla tehot/vääntö)
Suzuki GSX-R 1100 (Lama-ajan Ohjus -Vase)
2.4 D5 Volvo XC70 AWD (Traktori)
2.0 TDI Skoda Octavia Scout (MTM)

seaboss

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 12.03.19 - klo:15:07
Suosittelen sinulle kallonkutistajaa tuon nastarengas patoutuman vuoksi.

Mitä minun kuuloon tulee, niin vuosittain se tarkastetaan ja edelleen erinomainen.

No helvettiäkö sitten röngenkatseista höpötät, ihme ukko.

Jultsu

Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 12.03.19 - klo:16:00
Lumella kitka ja nasta ovat suunilleen samanarvoiset pidoltaan. Iljanteisilla keleillä ei ole nastan voittanutta.

Taitaa lumiketjuilla varustettu rengas kuitenkin viedä jäisellä pinnalla jarrutuksessa voiton.
Omasta mielestäni Jultsu on pieni mies, jolla on ainainen tarve öykkäröidä. -mikey

Jultsu

Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 12.03.19 - klo:20:56
Ootko ihan varma?
Eikö lumiketjut sana jo imaise mihin ne ovat parhaat ?

En ole, aivan samalla tavalla kun sinäkään et voi olla varma nastarenkaan paremmuudesta joka ikisessä tapauksessa jäisen pinnan jarrutuksissa. Jopa rengasjumala Matti Morri on sitä mieltä että hyvin kylmällä säällä kitkarengas vie voiton nastoista.

Nimi "lumiketjut" on kotimaista tuotantoa, maailmalla nuo tunnetaan nimikkeellä "rengasketjut" ja niitä käytetään niin mudassa, hiekassa, lumella kuin jäälläkin. Mikäli uskontosi on sitä mieltä että rauta kumissa lisää kitkaa niin miksei noin tuhatkertainen määrä rautaa sitten lisäisi kitkaa vieläkin enemmän?
Omasta mielestäni Jultsu on pieni mies, jolla on ainainen tarve öykkäröidä. -mikey

jt

Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 12.03.19 - klo:15:08
Etkö usko tutkimuksiin?
Onhan tässä ketjussa keskusteltu lehtien rengastesteistä ja jopa tieteellisistä rengastutkimuksista jopa läkähdyksiin astin yli 100 sivua kaikkinensa. Turha niitä lähteä haastamaan. Lumi ja kylmät kelit ovat nordic kitkan vahvuusaluetta, nastan jää erityisesti 0-kelin tienoilla, ke-kitkan sulat kelit, näin kun vertaillaan samantasoisia renkaita ja unohdetaan ne halppikset joissa jopa nastarenkaan jääpito voi olla mallia surkea. Lumessa nastoista ei ole enää kovin suurta hyötyä, vaan silloin nordic kitkan pehmeä kumiseos ja lamellit ovat jotka auttavat pysähtymään. Yhdessä nastarenkaiden testissä verrokiksi otettu nordic kitka oli lumijarrutuksessa paras koko joukosta, mukaan lukien uutuuden uutukaiset, vielä kuluttamattomat nastat, mukaanlukien premium "testivoittajat". Ero ei tosin valtaisa ole, kun testin nopeus oli 40-5km/h jarrutus. Tuplaa nopeus niin liike-energia nelinkertaistuu.

Varioimalla testiolosuhteita, pintoja, testimetodeja, lämpötiloja ja jopa ilman kosteutta, saadaan aina hieman erilaisia tuloksia. Mm. jäätestit tehdään lähes poikkeuksetta neitseellisellä jääpinnalla testien toistettavuuden takaamiseksi. Niitä koskemattomia jääpintoja harvemmin löytyy maanteiltä, mutta parkkipaikoilta tai metsäteiltä niitä kylläkin voi löytyä.
VW Touran Ecofuel 1.4TSI DSG -11

tet

Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 12.03.19 - klo:09:47
Conti nasta pysähtyy varmasti, takaa tuleekin "kirkatero" joka jymäyttää perään ja saa seuralaisa.

Kitkatero käyttää tietenkin pidempää turvaväliä kuin nastakalle, jolloin ehtii väistää sen nastakallen keskellä tietä seisovan peltilehmän ilman dramatiikkaa. Jos kitkatero ei tätä tajua, niin miten hän osaisi nastarenkaillakaan valita riittävän turvavälin?

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 12.03.19 - klo:13:31
Mua naurattaa kitkajeesusten röntgenkatseet  ;D

Jos röntgenkatse viittaa siihen, että joku näkisi pöllyävän lumen läpi, niin siihen ei ole mitään tarvetta. Röntgenkatsetta ei tarvita, kun muistaa noudattaa tieliikennalain 23.pykälää: Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla.
Nyt: Ford Kuga PHEV - puoli vuotta sähköttä
ex-vag:
  Ateca 1.4 TSI 4Drive DSG6 MY 2017 (7,3 l/100km)
  Octavia Scout 2.0 TDI DSG6 MY 2011 (6,2 l/100km)
  Golf VI 1.4 TSI 90kW DSG7 MY 2010 (6,3 l/100km)

SiPaLe

Tätä ketjua on kyllä ollut hupi lukea, mielipiteitä on yhtä monta kuin ihmisiäkin, sille ei mahda mitään. Itse vaikutan Oulun seudulla ja satuin olemaan liikenteessä kun tämä 30:n auton kolarisuma oli alkuviikosta. Eka kolari, joka tämän suman aiheutti, oli melkein jo siivottu kun takana rytisi puolen kymmentä autoa pariin läjään. Itse tulin sakeassa lumipyryssä tälle jälkimmäiselle kolaripaikalle, kitkoilla, ja ei ongelmaa havaita estettä ja pysäyttää autoa tiellä, kun ajoi n. 70-80kmh jonon mukana ja riittävä turvaväli edellä ajaviin. Pian tämän jälkeen niitä autoja alkoi tulla enemmänkin samaan rysään, pitkin penkkoja ja kaiteita yms. Kaveri siellä hinurin puikoissa oli sitten siivoamassa jälkiä ja vei autoja pajalle, mainitsi vain että suurimmassa osassa autoista nastat mitä itse kuskasi (ei ole tilastoitu määrää kun joku sitä kysyy). Hänenkin kanssa ollut paljon puhetta yleisesti että minkälaisia renkaita näissä kolariautoissa yleisesti on, mutta ei voi sanoa että jommat kummat olisi selkeästi paremmin edustettuina, tietenkin nämä asiat pitää suhteuttaa siihen paljonko niitä on käytössä. Lumipyry tuolla kolaripaikalla sakea mutta tiellä ei pahemmin lunta ollut kertynyt ja muutenkin tienpinnan puolesta mielestäni normaali talvikeli. Talouden toisessa autossa on sitten nastat, pienempi ja kevyempi auto niin siihen ne tuntui luonnolliselta.

K70

Uutta tietoa talvirenkaista:  Kitkarenkailla ajetaan huomattavasti vähemmän kuolonkolareita kuin nastarenkailla
LainaaNastarenkaat ovat selvästi yliedustettuna talvikauden kuolemaan johtaneissa liikenneonnettomuuksissa, selviää tutkivan viestintäkonsultin Jouko Lahden OTIN:n eli Onnettomuustietoinstituutin onnettomuustietorekisteristä laskemasta aineistosta.
https://yle.fi/uutiset/3-10689503

a4b8

Alle kolme prosenttia onnettomuuksista kirjoilla. Kohta joku sanoo, väärin ymmärretty.
mm
VW Vento, VW Passat 3B,3BG,3C
A4 B8 Multitronic
A4 B8 FL Multitronic
A4 B9 2.0 TFSI Business Sport Sedan S tronic 140 kW
T-Roc 1.5 110 kW TSI EVO Sport DSG -19
Id.4 150kw Pro Performance Business Plus Edition -24

seaboss

Plus että ajavat kuolonkolareita yliedustettuina, pilaavat lisäksi tiet, sen monine negatiivisten seurausvaikutuksineen.

Nastarengaiden käytöstä aiheutuu niin lukematon määrä negatiivisia asioita, että moni sivistysvaltio on kieltänyt ne kokonaan.

Ensin punnitaan päättäjien fiksuus ja sitten autoilijoiden, eli tarkoitan täyskieltoa nastoille, mikään vapaaehtoinen siirtyminne ei tule rittämään kun tiedetään autoilijoiden minä minä ajattelun yleisyys, tämä on täysin selvä eli jos ei riittävää ja toteuttamiskelpoista porkkana/keppi ohjausta löydy, niin sitten täyskielto.

Yhdessäkään valtiossa ole siirrytty tai pyritty lainsäädännölliseti yleistämään nastarengaiden käyttöä, päinvastoin, suomi on niitä harvoja poikkeuksia missä tämän suhteen ei ole tehty mitään ja sen kyllä huomaa.


Reneto

Oma auto oli pajalla pari päivää ja sain sijaisautoksi (ilmeisesti) viime vuonna rekatun Golf 1.0 TSI Comfortlinen. 9000km oli taulussa. Se mikä nyt hieman kismittää on se, että omat renkaat ääntelevät enemmän. Ero oli pieni mutta kuitenkin selvästi havaittavissa. Koko molemmissa 205/55-16.
Omaan sain kaupan yhteydessä liikkeen sekoilun vuoksi uuden rengas/vannesetin. Auto oli siis vuoden vanha. En oikein innostunut renkaista, Nokian Nordman seiskoista, mutta otin ne kuitenkin. Ei olisi ollut oma valinta.
Sijaisautossa oli Hakkapeliitta 9:t.  Enkä jaksa uskoa että tuo hakkiskaan on hiljaisin nastarengas.
Onhan Nordmanien kanssa pärjännyt, eikä pidossa ole ollut moittimista, mutta nyt sai konkreettisesti nähdä (tai kuulla) että hiljaisemmaksikin tuon vehkeen saisi. Ja suht helpolla. Mitä nyt kukkaron nyörejä avaisi. Ehkä en nyt tee mitään, ainakaan tänä talvena. Mutta vähän jäi kaivelemaan.
VW Golf 1.5 eTSI 110 First Edition Style 2020

jarkko_h

#4122
https://yle.fi/uutiset/3-10689503

Nastarenkaat ovat selvästi yliedustettuna talvikauden kuolemaan johtaneissa liikenneonnettomuuksissa.

Kitkarenkailla ajetaan huomattavasti vähemmän kuolonkolareita kuin nastarenkailla

V60

Toki jos kitka-nasta- suhde olisi 86-14 niin mikä olisi tilanne silloin. Nyt kitkarenkaat ovat oletettavasti niillä, joiden ajoprofiiliin se sopii.

Eipä silti. Mukavahan tässä on ollut taas kitkoilla mennä. Nastoilla tulee ajeltua talvessa 1-2kk.
BMW G21 330d xDrive
Ex. Seat Leon Cupra 300 ST
Ex. Volvo V60 D5

-karppa-

Kyseessähän ei ollut ns. tutkimus, vaan laskenta/tarkastelujakso. Tässä tilastossa ei kerrottu mm. autojen ikää, missä päin Suomea kolarit tapahtuivat sekä minkälaisia turvavarusteita autoissa oli. Juuri eilen radiossa käsiteltiin sitä, että ajonvakaudella on tänä päivänä suurempi merkitys, kuin ABS-jarruilla, kun puhutaan turvallisuudesta. Seuraava oikeaa tutkimusta ei tehdä ennen 2020 vuotta.

"Jouko Lahden mukaan kehityskulku onnettomuustilastoissa on ollut viimeisen kymmenen vuoden ajalta hätkähdyttävä. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, mistä näinkin nopea muutos on johtunut.

" Ensimmäisenä tulee mieleen, että ajonvakauden yleistyminen on auttanut nimenomaan kitkarengasautoilijoita. Viime kädessä kyse lienee myös ajotavasta eli, kuinka otetaan huomioon olosuhteet ja renkaiden suorituskyky."

"Ennen uuden tieliikennelain voimaantuloa kesäkuun alussa 2020 ei siis ainakaan pystytä selvittämään, miksi nastarenkaat ovat selvästi yliedustettuna talvikauden liikenneonnettomuuksissa. Uuden lain mukaan talvirengaspakko muuttuu keliin perustuvaksi, jolloin autoilijoiden vastuu rengasvalinnoista kasvaa."
1.8 Tbo sedan luupää (Tupla tehot/vääntö)
1.9 TDI Skoda Octavia Combi Laurin & Klement  (Melkein tupla tehot/vääntö)
Suzuki GSX-R 1100 (Lama-ajan Ohjus -Vase)
2.4 D5 Volvo XC70 AWD (Traktori)
2.0 TDI Skoda Octavia Scout (MTM)

sakal83

Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 16.03.19 - klo:07:27
https://yle.fi/uutiset/3-10689503

Nastarenkaat ovat selvästi yliedustettuna talvikauden kuolemaan johtaneissa liikenneonnettomuuksissa.

Kitkarenkailla ajetaan huomattavasti vähemmän kuolonkolareita kuin nastarenkailla

Ei yllätä.
Kitkarenkailija tietää mitä auton alla pyörii ja ajaa sen mukaisesti. Nastoihin luottavat yleensä tiedä kelistä ja ajamisesta mitään
SuperB L&K 2.0 TSI 4x4 360hp/500Nm

SNG

TAi paremminkin:

" Ensimmäisenä tulee mieleen, että ajonvakauden yleistyminen on auttanut nimenomaan kitkarengasautoilijoita.

ESP on huikea juttu! Autot eivät lähde enää samallalailla keneltäkään lapasesta. Fysiikan lakeja se ei tietenkään muuta. Tangentin suuntaan aina mennään kun vauhtia liikaa.

jt

Alla suora kuva tilastosta. Kitkoilla on aiheutunut vähemmän kuolonkolareita kuin nastoilla n. 10 vuoden ajan ja vaikka mentäisiin toiset kymmenen vuotta taaksepäin, onnettomuuksien määrässä ei ole silti suurta eroa kitkan ja nastan välillä, vaan osuus on ollut lähes sama kuin renkaiden osuus.

Toisin sanoen, Suomessa toteutuneiden kuolonkolareiden osalta (sairaskohtaukset, itsemurhat siivottu pois), nastarengastus on vuodesta 2012 eteenpäin ollut n. kolme kertaa vaarallisempi kuin kitkarengastus.


Mikähän mahtaisi olla syynä? Nastarenkaiden vaarallisuus liittyy rengastutkijan mukaan renkaiden kulumiskäyttäytymiseen.
https://yle.fi/uutiset/3-9234552
Aalto-yliopistossa renkaiden kitkatutkimuksia vetävä Ari Tuononen on työryhmineen havainnut suuria eroja etu- ja takarenkaiden  nastaulkonemien välillä. Havainnot ovat peräisin sellaisista etuvetoisista autoista, joilla ajetaan pääosin paljaalla asfaltilla. Juuri sellaisia autoja on Suomessa eniten.

" Nastoja ei ole suunniteltu asfaltilla ajoon. Se logiikka ei toimi, että nastat ovat siellä odottamassa sitä liukasta. Kun sitten tulee se jääkeli, ne eivät toimi.


" Taka-akselilla kun ei juurikaan jarruteta ja kiihdytetä, niin nasta ikään kuin hakkautuu sinne sisään. Se johtaa etuvetoisissa pahaan balanssiin. Asfalttiajon jälkeen on valtava pito etuakselilla, mutta ei taka-akselilla, Tuononen sanoo.


Tuononen suosittelee pääasiassa paljaalla asfaltilla etuvetoautoilla ajavia tarkistamaan renkaat ja vaihtamaan pyörät edestä taakse jopa kolmen tuhannen kilometrin välein. Taksikuskille se voisi tarkoittaa kerran viikossa, mutta tavalliselle autoilijalle vähintään kerran talvessa.

Tämän voisi tiivistää lyhyesti niin että jos ajelet pääasiassa paljaalla asfaltilla (lue: valtaväylät ja vilkkaat tiet suurimmassa osassa Suomea), niin älä aja nastarenkailla. Säästyy ne tietkin. Jos välttämättä kuitenkin haluat jurruttaa nastoilla paljaalla asfaltilla, niin renkaita olisi syytä vaihtaa etu- ja taka-akselin välillä tarpeen mukaan ettei nastaulkonemien ero kasva liian suureksi.
VW Touran Ecofuel 1.4TSI DSG -11

Mikey

Lainaus käyttäjältä: SNG - 16.03.19 - klo:10:31
Fysiikan lakeja se ei tietenkään muuta.

Itse asiassa ESP:llä nimenomaan huijataan fysiikan lakeja.

Renkaan pitkittäispito on aina sivuttaispitoa suurempi. Kun autolla ajetaan kaarretta kovempaa kuin mitä sivuttaispito sallisi, ESP käyttää pitkittäispitoa kääntymiseen tarvittavan momentin saavuttamiseksi.

Niinpä ESP:n avulla kaarre voidaan ajaa selvästi suuremmalla nopeudella kuin fysiikan lait (=sivuttaispito) antaisi myöten.

SNG

Lainaus käyttäjältä: Mikey - 17.03.19 - klo:23:48
Itse asiassa ESP:llä nimenomaan huijataan fysiikan lakeja.

Renkaan pitkittäispito on aina sivuttaispitoa suurempi. Kun autolla ajetaan kaarretta kovempaa kuin mitä sivuttaispito sallisi, ESP käyttää pitkittäispitoa kääntymiseen tarvittavan momentin saavuttamiseksi.

Niinpä ESP:n avulla kaarre voidaan ajaa selvästi suuremmalla nopeudella kuin fysiikan lait (=sivuttaispito) antaisi myöten.

Tuo on muuten totta ja juurikin näin!

Hyvä vermes joka tapauksessa!

vasara

Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 16.03.19 - klo:09:03
LainaaNastarenkaat ovat selvästi yliedustettuna talvikauden kuolemaan johtaneissa liikenneonnettomuuksissa.
Kitkarenkailla ajetaan huomattavasti vähemmän kuolonkolareita kuin nastarenkailla
Ei yllätä.
Kitkarenkailija tietää mitä auton alla pyörii ja ajaa sen mukaisesti. Nastoihin luottavat yleensä tiedä kelistä ja ajamisesta mitään
Lisäksi kuolonkolareiden kuskeista 1/3- osa on rattijuoppoja.. joista suurin osa (85%) siis ajaa nastarenkailla.
Eli kieltämällä nastarenkaat kuskien älykkyys ja ajotaito kasvaa.. ja samalla alkoholismi vähenee.
Kiistattomia etuja.. kielto kirjattava demarien hallitusohjelmaan polttomoottoriautojen kieltämisen jatkoksi.

Rauta7

Onhan mielenkiintoista ( ? ), kun fysiikan lait ja (tilasto)matematiikkakin ovat keksityt uudestaan - koska vanhat luonnontieteet eivät pidä enää paikkaansa näiden nerojen vaaliohjelmien ja ilmastoahdistusten puristuksissa.  :P

Todella suuri(n) osa on saanut jonkinlaisen tartunnan, joka paisuttaa egoa ja tuottaa narsistista ihottumaa, johon ilmeisesti vaikuttaa kitkakertoimen pieneminen.  :o

Kannattaisiko mennä kallonkutistajalle, vai pitäisikö vetää vyö kireämmälle? Kas siinä kysymys - to be, or not to be?  ::)



Golfkärry Mk 7.5

tet

Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 19.03.19 - klo:09:48
Lisäksi kuolonkolareiden kuskeista 1/3- osa on rattijuoppoja.. joista suurin osa (85%) siis ajaa nastarenkailla.

Sarkasmi ei nyt ihan osu, kun tilastomatematiikka mättää. Ei kai rattijuopoilla nastojen käyttöprosentti ole sen suurempi kuin väestössä yleensä? Jos oletetaan ettei ole, niin rattijuoppojen osuus kuolonkolareissa ei merkitse mitään tässä nastarenkaiden "yliedustuksessa". Joku muu selittävä tekijä siinä täytyy olla takana. No tietysti nastat voivat hieman auttaa, kun puolitajuton koomakalle runttaa jarrun pohjaan. Ehkä niistä jotain pientä etua on kitkoja vastaan koomassa ajeleville. Mutta vain jäällä, joten pitäisi tietää kuinka iso osa kännikuskien kuolonkolareista ylipäätään tapahtuu jäisellä tiellä.
Nyt: Ford Kuga PHEV - puoli vuotta sähköttä
ex-vag:
  Ateca 1.4 TSI 4Drive DSG6 MY 2017 (7,3 l/100km)
  Octavia Scout 2.0 TDI DSG6 MY 2011 (6,2 l/100km)
  Golf VI 1.4 TSI 90kW DSG7 MY 2010 (6,3 l/100km)

vasara

Lainaus käyttäjältä: tet - 19.03.19 - klo:11:23
Sarkasmi ei nyt ihan osu, kun tilastomatematiikka mättää. Ei kai rattijuopoilla nastojen käyttöprosentti ole sen suurempi kuin väestössä yleensä? Jos oletetaan ettei ole, niin rattijuoppojen osuus kuolonkolareissa ei merkitse mitään tässä nastarenkaiden "yliedustuksessa". Joku muu selittävä tekijä siinä täytyy olla takana. No tietysti nastat voivat hieman auttaa, kun puolitajuton koomakalle runttaa jarrun pohjaan. Ehkä niistä jotain pientä etua on kitkoja vastaan koomassa ajeleville. Mutta vain jäällä, joten pitäisi tietää kuinka iso osa kännikuskien kuolonkolareista ylipäätään tapahtuu jäisellä tiellä.
Enhän minä mitään selittävää tekijää hakenutkaan, vaan 'logiikka' meni näin..
"Nastoihin luottavat yleensä tiedä kelistä ja ajamisesta mitään" => vaihtamalla kitkoihin tieto ja ajotaito kasvaa.
85% kuolonkolareita ajavista rattijuopoista ajaa nastoilla => vaihtamalla kitkoihin rattijuoppous vähenee.
.. siis päätelmiä ilman päätä :)

Takaisin todellisuuteen.. Kitkojen käyttäjäkuntaansa pienempi osuus kuolonkolareissa on kieltämättä erikoinen juttu?
Pitäisi olla enemmän lähtödataa, jotta voisi päätellä onko syy juuri nasta/kitka, vai onko päätelmä "nastarengastus on vuodesta 2012 eteenpäin ollut n. kolme kertaa vaarallisempi kuin kitkarengastus" myös potaskaa, kuten oletan.
Millaisilla autoilla ajetaan kuolonkolarit, kuljettajaprofiilit (sairaat, vanhukset...). Onko eroja kitka- vs nastarekaiden käyttäjäkunnassa, renkaiden keskimääräinen ikä kitkat vs nastat, kitkat vs nastat keskimääräinen käyttö taajamat / maantiet, jossa nopeudet suuremmat jne, jne...
Pelkästään kahdella muuttujalla voidaan tehdä mitä tahansa johtopäätöksiä.

paimentolainen

”Jos ovat nastarenkaat kehittyneet, niin ovat kitkarenkaatkin. Jopa hämmästyttävän paljon. Pelkän kumin ja kulutuspinnan avulla parhaat tuotteet pystyvät kehittämään jääpidon, joka maalaisjärjellä ajatellen tuntuu jo mahdottomalta. Huonolla nastarenkaalla ei ole oikein mitään jakoa huippuluokan kitkarengasta vastaan, ei edes liukkaalla jäällä. Hyvällä kitkarenkaalla pärjää Suomen talvessa erinomaisesti”, TM:n rengasvertailussa todettiin.

”Kolikon toinen puoli on se, että vaikka kitkarenkaalla pärjääkin hyvin, sen turvallisuus ei ole missään olosuhteessa nastarengasta parempi”, TM kirjoitti numerossa 17B/2018.

Vahva veikkaus on, että kitkarenkailla ajavat ovat kokeneempia, heillä on ehkä uudemmat ja paremmat autot, he osaavat paremmin ennakoida ja käyttäytyä liikenteessä. Vanhoissa pommeissa on yleensä vanhat nastat alla, eikä mitään avustimia. Sitten paukkuu.
VW Touareg V8 TDI
Porsche Cayenne

jarkko_h

#4135
Lainaus käyttäjältä: jt - 17.03.19 - klo:23:31
Alla suora kuva tilastosta. Kitkoilla on aiheutunut vähemmän kuolonkolareita kuin nastoilla n. 10 vuoden ajan ja vaikka mentäisiin toiset kymmenen vuotta taaksepäin, onnettomuuksien määrässä ei ole silti suurta eroa kitkan ja nastan välillä, vaan osuus on ollut lähes sama kuin renkaiden osuus.

Toisin sanoen, Suomessa toteutuneiden kuolonkolareiden osalta (sairaskohtaukset, itsemurhat siivottu pois), nastarengastus on vuodesta 2012 eteenpäin ollut n. kolme kertaa vaarallisempi kuin kitkarengastus.


Mikähän mahtaisi olla syynä? Nastarenkaiden vaarallisuus liittyy rengastutkijan mukaan renkaiden kulumiskäyttäytymiseen.
https://yle.fi/uutiset/3-9234552
Aalto-yliopistossa renkaiden kitkatutkimuksia vetävä Ari Tuononen on työryhmineen havainnut suuria eroja etu- ja takarenkaiden  nastaulkonemien välillä. Havainnot ovat peräisin sellaisista etuvetoisista autoista, joilla ajetaan pääosin paljaalla asfaltilla. Juuri sellaisia autoja on Suomessa eniten.

" Nastoja ei ole suunniteltu asfaltilla ajoon. Se logiikka ei toimi, että nastat ovat siellä odottamassa sitä liukasta. Kun sitten tulee se jääkeli, ne eivät toimi.


" Taka-akselilla kun ei juurikaan jarruteta ja kiihdytetä, niin nasta ikään kuin hakkautuu sinne sisään. Se johtaa etuvetoisissa pahaan balanssiin. Asfalttiajon jälkeen on valtava pito etuakselilla, mutta ei taka-akselilla, Tuononen sanoo.


Tuononen suosittelee pääasiassa paljaalla asfaltilla etuvetoautoilla ajavia tarkistamaan renkaat ja vaihtamaan pyörät edestä taakse jopa kolmen tuhannen kilometrin välein. Taksikuskille se voisi tarkoittaa kerran viikossa, mutta tavalliselle autoilijalle vähintään kerran talvessa.

Tämän voisi tiivistää lyhyesti niin että jos ajelet pääasiassa paljaalla asfaltilla (lue: valtaväylät ja vilkkaat tiet suurimmassa osassa Suomea), niin älä aja nastarenkailla. Säästyy ne tietkin. Jos välttämättä kuitenkin haluat jurruttaa nastoilla paljaalla asfaltilla, niin renkaita olisi syytä vaihtaa etu- ja taka-akselin välillä tarpeen mukaan ettei nastaulkonemien ero kasva liian suureksi.

Tässä graafissa ei ole mitään uutta. Jo aikaisemmin 2000-2015 trafin onnettomuustutkitarporttien yhteenvedosta näkyi tämä.  Ainoa mikä yllättää, on suunnan jyrkkyys kitkarenkaiden eduksi.

Täällä on spekuloitu monilla syillä: Kitkarengaskuskit varakkaampia paremmilla autoilla, taitavampia, kokeneempia...

Rengasfirmat myy mielikuvilla. Nastarenkaista luodaan mielikuvaa turvallisena. Jääkiekkokaukalojäällä, terävillä nastoilla tehdyt testit tukevat tätä mielikuvaa. Totuus liikenteessä on toinen.

---
Kesällä kolaroidaan runsaasti ja vakavasti, vaikka pitoa on yllin kyllin.

jt

Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 19.03.19 - klo:17:31
”Kolikon toinen puoli on se, että vaikka kitkarenkaalla pärjääkin hyvin, sen turvallisuus ei ole missään olosuhteessa nastarengasta parempi”, TM kirjoitti numerossa 17B/2018.
Ei ole ko. TM:n numeroa käsillä niin en osaa sanoa mikä on ko. numeron määritelmä turvallisuudelle, mutta jos mittarina käytetään jarrutusmatkaa, niin KE-kitka päihittää nastan sulalla kelillä, varsinkin vesikelillä ja taasen Nordic-kitka on elementissään lumikelillä ja kovilla pakkasilla. Nastarengas ei tarjoa eri rengastyypeistä kaikissa keleissä absoluuttisesti parasta pitoa, ei edes uutena, saati sitten kuluneena. Nasta on toki keskimäärin parempi jäällä, erityisesti 0-kelin tienoilla. Tältä osin kyseinen väite, siis jos määritelmänä käytetään jarrutusmatkaa, ei ole tosi.
VW Touran Ecofuel 1.4TSI DSG -11

jt

Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 19.03.19 - klo:13:06
Takaisin todellisuuteen.. Kitkojen käyttäjäkuntaansa pienempi osuus kuolonkolareissa on kieltämättä erikoinen juttu?
Pitäisi olla enemmän lähtödataa, jotta voisi päätellä onko syy juuri nasta/kitka, vai onko päätelmä "nastarengastus on vuodesta 2012 eteenpäin ollut n. kolme kertaa vaarallisempi kuin kitkarengastus" myös potaskaa, kuten oletan.
Kyseinen tilastohan on Suomen oloissa toteutuneet kolarit. Dataa on yli 20 vuoden ajalta, joten siltä osin pitkä ajanjakso lisää tilaston luotettavuutta, ei ole kyse vain yhden vuoden satunnaishajonnasta. Nukahtamiset, sairauskohtaukset ja itsemurhat oli rajattu aineistosta pois.

Päätelmä on Suomen oloissa toteutuneiden kolareiden datasta johdettu, siltä osin se on tosi. Tilastohan ei toki vastaa mikä on syynä nastojen huomattavaan yliedustukseen kolareissa. Mutta Ylen artikkelissa tutkijat antavat muutamia mahdollisia selityksiä nastojen vaarallisuudelle:

" Renkaiden suorituskykyerot kuitenkin tasoittuvat kulumisen myötä, joten liittyisikö nastarenkaiden käyttöön vääränlaista turvallisuuden tunnetta?
- Samaan johtopäätökseen tuli vuonna 2016 myös tuolloin Aalto-yliopistossa renkaiden kitkatutkimuksia vetänyt Ari Tuononen. Nastarenkaat voivat kuluessaan muuttua vaarallisiksi. .
Rengastutkija Ari Tuononen sanoo, että nastaulkoneman määrä on silmin vaikea todeta. Puolesta millistä milliin ei oikein tunnu sormiinkaan, mutta niinkin pieni heitto voi olla ratkaiseva.

" Nasta dominoi sitä renkaan pitoa. Kun VTT teki kiillottumistestin, niin siinä sivussa löydettiin, että ne ulkonemaerot olivat puolitoista milliä jo muutaman tuhannen kilometrin ajolla.


Nastaulkoneman ero johtaa epäbalanssiin. Edessä on valtava pito, mutta takana ei, perä lähtee alta. Nastat ovat kiistatta keskimäärin parhaat liukkaalla jäällä 0-kelillä varsinkin uutena, mutta kun niitä ei ole tehty pääosin paljaalla asfaltilla köröttelyyn, mitä Suomessakin suurin osa ajosta lienee.:
" Nastoja ei ole suunniteltu asfaltilla ajoon. Se logiikka ei toimi, että nastat ovat siellä odottamassa sitä liukasta. Kun sitten tulee se jääkeli, ne eivät toimi.
VW Touran Ecofuel 1.4TSI DSG -11

TDI Golf

Tämä ksk on junnannut paikoillaan jo pitkään.
Suuria eroja on sillä missä asuu ja missä ajaa, koko ajan nyt on kun nastarengas kuluu,kuluuhan kitkakin.
Molempia on ollut käytössä, käyttöön on talveksi tullut nastat kaikkiin 3 autoon.
Auton painollakin on vaikutusta asiaan jonkin verran.
Viimeksi kun ajeltiin noita pikkuisia hiekkatietä, jäässä ja lumi päällä. Useamman auton letka oli, ainoat joilla suuria vaikeuksia oli ne missä nastarenkaita ei ollut.
Taitaa olla omalla autolla toinen talvi noilla nastoilla ja ajaa vielä yhden vaikka tilaston ja testin mukaan ne kuluvat.
Kitkoilla useamman talven ajellut noilla maastureilla missä painoa enemmän, pärjännyt on, edes jotenkin.
Toki noissa ei abs ym avustimia ole ollut mikä vaatii kuskilta sitten enemmän, kitkoilla kun ajelee sen ensimmäisen talven niin maku on pois niistäkin, kyllä kuluu lamellit ja kulmat pyöristyy kun asfaltti syö, huomaa pidossa.

-karppa-

Mä en ymmärrä tuota ke-kitkojen ylistystä Suomeen. Ei mitään ongelmaa "pärjätä" autobahnaan nopeusrajoituksettomilla teilläkään nordic-kitkoilla. Eikä ole edes renkaat sulaneet alle vaikka auton huiputkin on kokeiltu.
1.8 Tbo sedan luupää (Tupla tehot/vääntö)
1.9 TDI Skoda Octavia Combi Laurin & Klement  (Melkein tupla tehot/vääntö)
Suzuki GSX-R 1100 (Lama-ajan Ohjus -Vase)
2.4 D5 Volvo XC70 AWD (Traktori)
2.0 TDI Skoda Octavia Scout (MTM)

Lakiasiaintoimisto Lehtonen Oy