Senkin uhalla, että saadaan taas yksi juupas-eipäs-ketju. ???
Uusi auto on tilauksessa ja talvella auton saapuessa tulee eteen allekirjoittaneelle uusi tilanne: ensimmäinen talvirengashankinta nelikkoon. Nykyisellä olen ajellut auton mukana tulleilla nastarenkailla, samoin kaikissa aiemmissa autoissani olen aina käyttänyt nastarenkaita. Viime vuosina takaraivossa on alkanut kovemmin ja kovemmin jyskyttämään ajatus, että pitäisi antaa kitkoillekin mahdollisuus näyttää onko niistä mihinkään. Nelivedon kyseessä ollen tuntuu kuitenkin siltä, että ostamalla kitkat tulen ulosmitanneeksi osan nelikon paremmasta etenemiskyvystä talvioloissa.
Onko arvon palstalaisilla paljonkin kokemusta yhdistelmästä neliveto + kitkat? Jos on, niin ovatko kitkat osoittautuneet hyväksi ratkaisuksi nelikossa, vai oletteko kenties siirtyneet takaisin nastoihin? Lähinnä olisin kiinnostunut mielipiteistä sellaisilta, jotka oikeasti ajavat talvella nelikkonsa paikkoihin jonne normaalijärkinen ei vajaavetoisella välttämättä lähtisi.
Itsellä on tuo tilanne ensi talvena edessä ja juurikin tuon nelikon paremman etenemiskyvyn vuoksi ajattelin antaa vuosien jälkeen kitkoille uuden mahdollisuuden 8)
Nastoilla mennään.
Kuitenkin tuntuu, että kitkat järkevämpi vaihtoehto nelikkoon. Tosi paljon ovat tutut kehuneet kitkojaan.
Tietty nopeutta alas kun on kitkoille hankala keli.
Neliveto ja kitkat olivat minullakin aikaisempi yhdistelmä ja loistavasti pärjäsin vaikka v-nopeusluokan renkaat olivatkin.
Exexexex-subaru oli viimeisin oma neliveto+kitkat yhdistelmä. Sen jälkeen on ollut takaveto+kitkat, etuveto+nastat (yök, odotteluauto, talvirenkaat piti vaihtaa maaliskuun alussa pois, ei niillä kyennyt ajamaan), etuveto+kitkat ja nyt on siis neliveto+kitkat.
Vaimon edellinen auto oli etuveto+kitkat, nyt neliveto+kitkat. Isäukolla on ollut vuodesta 2005 etuveto+kitkat, äitimuorilla edellinen auto oli neliveto+kitkat, nykyinen neliveto+kitkat.
Yksi talvi kokemusta, ihan hyvin pysyi ojien välissä.
Näistä ketjuista saa aina juupas-eipäs-väännöt aikaan koska lähtötiedoissa on huomattavia puutteita, tämäkään ketju ei tee siihen poikkeusta.
Ihan ensimmäiseksi pitäisi tietää missä autolla ajetaan. Maarianhaminaan suosittelen ihan eri renkaita kuin Ivaloon.
Toiseksi pitäisi tietää mitkä ne "extreme" olosuhteet ovat jonne vajaavetoisilla ei uskalleta mennä. Onko tarve ajaa jyrkkiä jäisiä ylä tai alamäkiä jatkuvasti? Ovatko ne kenties ydinkeskustan ruuhkan keskellä vai ollaanko ainoa auto kilometrin säteellä?
Itsellä KE-kitkat ja neliveto, ajoympäristö Pirkanmaa/Satakunta, ei ongelmia eikä vaaratilanteita viime talvelta mutta ei myöskään kokemusta ajella offroadia tai mitään extreme-extremereittejä.
Ensimmäinen talvi tulossa nelikolla ja nastoilla mennään. Ei viitsi alkaa vaihtelemaan renkaita, kun yhden talven ajetut Nokian hkpl 7 nastat ropisee alla. Pitkään tehnyt mieli kokeilla kitkoja, etenkin kun etelässä talvet tuppaa olemaan välillä enemmän vesisadetta kuin lunta.
Lainaus käyttäjältä: xmasa - 21.09.16 - klo:17:10
etenkin kun etelässä talvet tuppaa olemaan välillä enemmän vesisadetta kuin lunta.
Ja kun sitä lunta sitten tulee, tulee sitä Hki:ssäkin useampi kymmenen senttiä kerralla => vajaavetoisilta löppuu parkkipaikat ;D
Vuosikausia nelivetoisella ajaneena voisin sen verran vihjaista, että kun on liukasta niin sitä ei kiihdytysvaiheessa aina 4wd:llä huomaa ennenkuin pitäisi hiljentää. nastat on lisäapuna silloin kun vauhtia on kertynyt olosuhteisiin liikaa.
Lainaus käyttäjältä: tex- - 21.09.16 - klo:18:46
Vuosikausia nelivetoisella ajaneena voisin sen verran vihjaista, että kun on liukasta niin sitä ei kiihdytysvaiheessa aina 4wd:llä huomaa ennenkuin pitäisi hiljentää. nastat on lisäapuna silloin kun vauhtia on kertynyt olosuhteisiin liikaa.
Juuri näin, muutaman kerran on päässyt yllättämään.
Lainaus käyttäjältä: Pekka T - 21.09.16 - klo:18:49
Juuri näin, muutaman kerran on päässyt yllättämään.
Ei se joo neliveto pysähdy jäällä sen nopeammin kuin muukaan kulkine. Nastat auttaa hieman tähän ongelmaan, joskus ratkaisevasti.
Normi talvikelillä menee renkaat kuin renkaat, vaikka heikommatkin.
Lainaus käyttäjältä: jkvi - 21.09.16 - klo:19:38
Ei se joo neliveto pysähdy jäällä sen nopeammin kuin muukaan kulkine. Nastat auttaa hieman tähän ongelmaan, joskus ratkaisevasti.
Normi talvikelillä menee renkaat kuin renkaat, vaikka heikommatkin.
Mulla on ollut kaksi perättäistä nelivetoa ja alla on ollut tähän asti nastat. Aihe kiinnostaa ja mulla on vähän samankaltaisia ajatuksia kokeilla edes kerran kitkoja.
Sen verran on kokemusta nelivetoisesta autosta kesärenkailla talvikelillä, että liikkeelle pääsee hyvin ja jarrutus muuttaa auton "etuvetoiseksi".
Itsellä vähän samanlainen tilanne. Tosin 8v kitkoilla ajeneena ja auton vaihdon mukana tuli nastarenkaat....nyt päässäni olen arvuutellut, et jaksaisko kuunnella nastojen rapinoita. Todennäköisesti en, niin vitutuksisanivaihdan kitkoihin takas 8) ;D
Lainaus käyttäjältä: tex- - 21.09.16 - klo:18:46
kun on liukasta niin sitä ei kiihdytysvaiheessa aina 4wd:llä huomaa ennenkuin pitäisi hiljentää. nastat on lisäapuna silloin kun vauhtia on kertynyt olosuhteisiin liikaa.
Yleensä tuon voisi luokitella kategoriaan kateellisten panettelua ;) Renkaista ja vetotavasta riippumatta ongelmilta välttyy, kun löysää kaasun ajoissa ja suosii moottorijarrutusta välttäen viimehetken tiukkoja jarrutuksia. Ennakointi ei ole vastakohta ripeille kiihdytyksille... :)
Silloin kun on oikeasti liukasta, nelivetokin jauhaa kiihdytyksissä tyhjää molemmilla akseleilla vaikka olisi kuinka hyvät renkaat.
Se millä renkailla pärjää, riippuu pitkälti sitä missä ajelee. Kukaan muu ei sitä voi toisen puolesta tietää.
Kitkoille myrkkyä märkä jää ja jyrkät jäiset mäet. N. 10 vuotta ajoin tyytyväisenä kitkoilla (etuvedolla), mutta kun noita ongelmatilanteita tuli enemmän eteen, palasin nastoihin. Nykyiset nastat ei enää pidä niin kauheaa meteliä kuin takavuosina ja joissain autoissa voivat olla jopa kesärenkaita hiljaisemmat. Auton kokoluokalla on tässä melko suuri merkitys. Pienemmissä huonompi äänieristys.
Ongelmaksi voi koitua vaikka jään kuperoittama kapea metsä-/peltotie tai kadunvarsiparkki jyrkässä mäessä. Aika V-mäistä pysäköidä ahtaaseen väliin, jos paikallaan oleva auto lähtee valumaan epämääräiseen suuntaan kaikki pyörät lukossa...
Nykyisen nelikon mukan tuli lähes loppuun ajetut kitkat. Kyllähän niilläkin jotenkin pärjäsi loskaliirtotaipumuksesta huolimatta. Tilalle tuli kuitenkin nastat.
Nastat + neliveto = maksimaalinen etenemiskyky.
Lainaus käyttäjältä: panu - 21.09.16 - klo:20:39
Yleensä tuon voisi luokitella kategoriaan kateellisten panettelua ;) Renkaista ja vetotavasta riippumatta ongelmilta välttyy, kun löysää kaasun ajoissa ja suosii moottorijarrutusta välttäen viimehetken tiukkoja jarrutuksia. Ennakointi ei ole vastakohta ripeille kiihdytyksille... :)
Silloin kun on oikeasti liukasta, nelivetokin jauhaa kiihdytyksissä tyhjää molemmilla akseleilla vaikka olisi kuinka hyvät renkaat.
Se millä renkailla pärjää, riippuu pitkälti sitä missä ajelee. Kukaan muu ei sitä voi toisen puolesta tietää.
Kitkoille myrkkyä märkä jää ja jyrkät jäiset mäet. N. 10 vuotta ajoin tyytyväisenä kitkoilla (etuvedolla), mutta kun noita ongelmatilanteita tuli enemmän eteen, palasin nastoihin. Nykyiset nastat ei enää pidä niin kauheaa meteliä kuin takavuosina ja joissain autoissa voivat olla jopa kesärenkaita hiljaisemmat. Auton kokoluokalla on tässä melko suuri merkitys. Pienemmissä huonompi äänieristys.
Ongelmaksi voi koitua vaikka jään kuperoittama kapea metsä-/peltotie tai kadunvarsiparkki jyrkässä mäessä. Aika V-mäistä pysäköidä ahtaaseen väliin, jos paikallaan oleva auto lähtee valumaan epämääräiseen suuntaan kaikki pyörät lukossa...
Nykyisen nelikon mukan tuli lähes loppuun ajetut kitkat. Kyllähän niilläkin jotenkin pärjäsi loskaliirtotaipumuksesta huolimatta. Tilalle tuli kuitenkin nastat.
Nastat + neliveto = maksimaalinen etenemiskyky.
Panun tekstin voi kompata. Tosin joku on minulle sanonut autofoorumilla, että on auto ei voi lähteä itsestään talvellakaan paikoiltaan liukumaan tai jos liukuu, niin vika on kuskissa ;). Tosin olen tuollaisen todistanut itse.
Itse olen ollut nelivedon kanssa sitä mieltä, että ostan parhaat mahdolliset talvirenkaat nelivetoon
talveksi, jotta voin maksimoida nelivedon hyödyn ja nautinnon. Näin XC70 ja Ocun kanssa. Tämä valinta on ollut nastat. Toki kitkoillakin pärjää pääsääntöisesti. Yksi esimerkki tosin tulee vielä mieleen milloin en kitkoja laittaisi nelivetoon, jos vetelet pohjoisessa esimerkiksi kelkkakärryä mäkisellä tiellä.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.09.16 - klo:20:47
Tosin joku on minulle sanonut autofoorumilla, että on auto ei voi lähteä itsestään talvellakaan paikoiltaan liukumaan tai jos liukuu, niin vika on kuskissa ;). Tosin olen tuollaisen todistanut itse.
Siinä vaiheessa kun kuljettaja
pysäyttää auton, painaa koko ajan jarrua ja auto lähtee silti valumaan; on konstit aika vähissä. Vai tarkoittaako tuo "kuskin vika" sitä ettei olisi alunperinkään pitänyt yrittää ko. paikkaan?
Lainaus käyttäjältä: panu - 21.09.16 - klo:21:04
Siinä vaiheessa kun kuljettaja pysäyttää auton, painaa koko ajan jarrua ja auto lähtee silti valumaan; on konstit aika vähissä. Vai tarkoittaako tuo "kuskin vika" sitä ettei olisi alunperinkään pitänyt yrittää ko. paikkaan?
Eikö noin ei pysty tapahtumaan, että on renkaiden syy ettei auto pysy paikoillaan ja lähtee liukumaan taakse päin ;). Tämä tuli itse todettua aikoinaan jo, kun yritettiin hiacella erästä ylämäkeä liian hitaalla vauhdilla peräkärry perässä missä vene. Ei riittänyt vauhti eikä pito.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.09.16 - klo:21:20
Eikö noin ei pysty tapahtumaan, että on renkaiden syy ettei auto pysy paikoillaan ja lähtee liukumaan taakse päin ;). Tämä tuli itse todettua aikoinaan jo, kun yritettiin hiacella erästä ylämäkeä liian hitaalla vauhdilla peräkärry perässä missä vene. Ei riittänyt vauhti eikä pito.
Höh, pitää tunnustaa, on miultakin auto kirvonnut ojaan. Just yllä kuvatulla tavalla. Vuosituhannen vaihteen jälkeen asuttiin Espoon perukoilla yksityistien päässä. Just ennen liittymäämme oli suht jyrkkä ylämäki/alamäki yhdistelmä ja sen jälkeen yhden auton levyiseltä tieltä 90astetta oikealle pihaan.
Alla silloiset Contin kitkarenkaat. Tie aivan peilijäässä keväällä, vettä vielä lillui jään päällä. Ylämäen auto mönki nippanappa ylös, alas tulin jarrut rutisten. Tuntui, ettei käänny millään pihalle niin jätin auton keskelle tietä hakeakseni hiekkaa ja suolaa pihalta. Nousin autosta ja laitoin oven kiinni - ilmeisesti liian reippaasti. Auto nimittäin liukui sivuittainperin ojaan/penkkaan eikä noussut siitä ilman traktorin apua. Ehkä se ois nastoilla pysynyt tiellä?
Pari kertaa nykyisen kämpän pihalta autot ovat keväisin karanneet pihalta liukuen kaljantaista pihaa pitkin tielle. Kässärit ja vaihteet toki päällä.
Noista pienistä vastoinkäymisistä huolimatta kitkat löytyvät jatkossakin autojeni alta. :)
Niin, kelkkakärry on aika usein perässä ja umpimettään noita on vedelty. Etu-, taka- ja nelivetoisilla.
Itellä yks kynnykysymys oli nimenomaan taskuparkkeeraus mäkeen. Siinä vaiheessa kun perä on ruudussa, nopeus 0 ja auto lähtee liukumaan vinottain; on kyse pelkästään renkaiden pidosta ja jännäkakka meinaa kurkkia ;) Kertaakaan ei onneksi tullut kontaktia.
Yks hauska tapaus oli sellainen, että aika toivottoman tuntuisessa tilanteessa renkaat linkussa etupyörät sutas tyhjää ja keula heilahti kuin itsestään just sopivasti ruutuun :D Silloin tosin tais olla jo nastat+etuveto niin pysyi paremmin aloillaan.
Kitkat! Tosin, omat perusteeni liittyivät aluksi trailerin vetämiseen. Kun se oli jarrullinen. Kyllä niillä oppii ajamaan, ennakoi, ennakoi...
Toisaalta, jos haluaa oikeasti leikkiä- niin silloin nastoilla- huomaa, taikka osaa tuntea helpommin hetken jolloin irtoaa.
Vähän huonot lähtötiedot tuli tosiaan annettua. Ajo tapahtuu pääasiassa Kaakkois-Suomessa, eli maantiet nykyisillä lehmänpierutalvilla aika usein paljaita. Koska työmatka-ajoa ei käytännössä ole, ei ajo painotu millekään tietylle tietyypille vaan melko tasaisesti kaikenlaista tietä tulee ajeltua. Harrastukset vievät talvisin usein pikkuteille, aina metsäautoteille asti jos ovat edes jossain vaiheessa talvea aurattuja. Joskus satunnaisesti (siis harvoin) mennään ihan sinne asti minne nelikolla pääsee, eli lievästi sitä "extremeä". Perässävedettäviä vempeleitä ei ole talvisin ollut matkassa.
Lainaus käyttäjältä: panu - 21.09.16 - klo:20:39
Kitkoille myrkkyä märkä jää ja jyrkät jäiset mäet. N. 10 vuotta ajoin tyytyväisenä kitkoilla (etuvedolla), mutta kun noita ongelmatilanteita tuli enemmän eteen, palasin nastoihin. Nykyiset nastat ei enää pidä niin kauheaa meteliä kuin takavuosina ja joissain autoissa voivat olla jopa kesärenkaita hiljaisemmat. Auton kokoluokalla on tässä melko suuri merkitys. Pienemmissä huonompi äänieristys.
Kyllä heti tulee mieleen viime talvilta parikin tilannetta, jossa autoa niukasti leveämpi tie on ollut peilijäässä mutta pinta märkä, sivukallistusta kohtalaisesti ja jäiset penkat molemmin puolin. Hyvin on nastoilla selvinnyt penkkoja raapimatta, noissa paikoissa juuri on tullut funtsittua että miten olisi käynyt kitkoilla.
Mitä tuohon ääneen tulee, niin se ei ole suuri ongelma. Nykyisessäkin autossa nastarenkaat ovat kesärenkaita hiljaisemmat, lukuunottamatta ehkä maantienopeutta kuivalla asfaltilla. Näillä konsernipeleillä on pakko suhtautua rengasääniin myötämielisesti. :D
Itsellä kaksi autoa ( siis autoa Aalla ja Q:la) ja viidet renkaat. 2*kesä + 2*kitka + 1*nasta. ESPtön käyttää kolme settiä vuodessa toinen kahta. Omaan käyttöön Päijät-Hämeessä kitkat on oikea valinta. Nastat hyvät kevään jäätiköillä varsinkin kun ajetaan mökkitietä jossa ei ole murustakaan hiekkaa.
Renkaina Contin 5:set ja Nokian R:t. Kummatkaan ei ihan tuoreet, Contit pehmeämmät ja tuntuu pitävän paremmin.
Lainaus käyttäjältä: JiiJii71 - 21.09.16 - klo:21:52
Höh, pitää tunnustaa, on miultakin auto kirvonnut ojaan. Just yllä kuvatulla tavalla. Vuosituhannen vaihteen jälkeen asuttiin Espoon perukoilla yksityistien päässä. Just ennen liittymäämme oli suht jyrkkä ylämäki/alamäki yhdistelmä ja sen jälkeen yhden auton levyiseltä tieltä 90astetta oikealle pihaan.
Alla silloiset Contin kitkarenkaat. Tie aivan peilijäässä keväällä, vettä vielä lillui jään päällä. Ylämäen auto mönki nippanappa ylös, alas tulin jarrut rutisten. Tuntui, ettei käänny millään pihalle niin jätin auton keskelle tietä hakeakseni hiekkaa ja suolaa pihalta. Nousin autosta ja laitoin oven kiinni - ilmeisesti liian reippaasti. Auto nimittäin liukui sivuittainperin ojaan/penkkaan eikä noussut siitä ilman traktorin apua. Ehkä se ois nastoilla pysynyt tiellä?
Pari kertaa nykyisen kämpän pihalta autot ovat keväisin karanneet pihalta liukuen kaljantaista pihaa pitkin tielle. Kässärit ja vaihteet toki päällä.
Noista pienistä vastoinkäymisistä huolimatta kitkat löytyvät jatkossakin autojeni alta. :)
Niin, kelkkakärry on aika usein perässä ja umpimettään noita on vedelty. Etu-, taka- ja nelivetoisilla.
Muistui tuosta oven sulkemisesta aiheutuneesta penkkaan ajosta, kun viime talvena olin viemässä kaverille polttopuita Ocu+Muuli yhdistelmällä. Lumet oli sulaneet jääksi, siinä vielä hiukan vettä päällä ja tietenkin nämä toisarvoiset tiet ja kadut hiekoittamatta. Poikkesin siinä matkalla hakemaan jotain kotoa, enkä viitsinyt peruutella pihaan, vaan tein u-käännöksen tuossa kadun päässä kääntöpaikalla ja jätin yhdistelmän moottori käynnissä, käsijarru päällä, eli auton takarenkaiden kitkan varaan parkkiin tuohon kadulle loivaan ylämäkeen.Mitähän tuo mäki tuossa on, 4 - 5% max. Nousin autosta ja läimäsin oven kiinni, jolloin yhdistelmä lähti valumaan takaperin. Siinä ehti kyllä hertta ottaa pari ylimääräistä lyöntiä ennen kuin Hakka 8:en nastat puri jäähän ja auto pysähtyi. :) Kitkoilla olisi yhdistelmä ollut tuolla kääntöpaikalla penkassa ja linkussa. No, sammutin moottorin ja laitoin ykkösen päälle, niin olipahan neljän renkaan kitkan varassa sen aikaa, kun kävin sisällä.
Naapureilla, joiden pihaan mennään ihan tuolta kääntöpaikalta, eivät tuona päivänä päässeet kummallakaan etuvetoisella autollaan (kitkat molemmissa) tuota mäkeä ylös, ennen kuin naapurin isäntä hiekoitti sen.
Itsellä kitkarengaskokemukset on parinkymmenen vuoden takaa, joilloin yhdellä kaverilla sellaiset oli Sunnyssä ja havainto oli se, että kun se kitka menetetään kitkaympyrän jossain suunnassa, niin sitten ei kuskilla ole oikeastaan mitään tehtävissä. Siinä sitten liu'utaan tangentin suuntaisesti ja arvaillaan, minne pysähtyy. Nastoilla nyt sentään vielä nykyisilläkin ulkonemilla pystyy vedettämään ja ohjaamaan, vaikka sivupito on menetetty.
Se mitä yritän sanoa kuuluisi kai fysiikan termein, että nastarenkaalla on liukukitkaa, toisin kuin kitkarenkaalla, jolla on vain lepokitka ja vierintäkitka.
19 vuotta ajanut kitkoilla, pääasiassa pääkaupunkiseudulla. Noista vuosista 8 vuotta ollut neliveto ja 11 vuotta etuveto. Nolla onnettomuutta ja päiviä jolloin ollut fiilis, että nastoista olisi ollut ratkaisevaa lisähyötyä, on ollut ehkä 10 kpl.
Joka vuonna uudestaan syntyviä Länsiväylän uria katsellessa ei voi kuin pudistella päätä sille typeryydelle, että meillä pitää nastojen takia uusia jokainen vilkkaampi tie joka toinen vuosi. Senkin rahan voisi yhteiskunta käyttää fiksumpiinkin asioihin. Riittäisi, että 10% porukoista ajaisi nastoilla eli ne jotka niitä jossain muualla usein käydessään tarvitsevat. Pohjois-Amerikasta löytyy kokonainen maanosa, jossa pärjätään talvet ilman nastoja vuosikymmenestä toiseen.
Kokeile kitkoja talvi ja tuskin vaihdat enää takaisin
Hyvää keskustelua!
Pistää kyllä taas mietityttämään kitkojen pito pääkallokelillä. Muutenhan kitkat ovat aivan soivat pelit.
Tiedän kanssa yhden tapauksen, jossa painavahko auto (Camry 3-litran koneella) liukui parkkipaikalla vierestä ollutta autoa päin. Parkkipaikka ei paljoa vietä, ja autossa oli vielä hyväkuntoiset nastarenkaat. Kyseessä vettä jään päällä keli keväällä. Tuosta on aikaa kymmenkunta vuotta.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 22.09.16 - klo:17:25
Hyvää keskustelua!
Pistää kyllä taas mietityttämään kitkojen pito pääkallokelillä.
Jos noin kovasti pelottaa, niin allehan voi heittää lumiketjut ennen liikkellelähtöä, nehän varmasti kulkevat aina maksimijääpidon puolestapuhujien kontissa mukana? Muutoin ne puheet maksiturvallisuuden puolesta ovat vain sananhelinää..
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 23.09.16 - klo:16:15
Jos noin kovasti pelottaa, niin allehan voi heittää lumiketjut ennen liikkellelähtöä, nehän varmasti kulkevat aina maksimijääpidon puolestapuhujien kontissa mukana? Muutoin ne puheet maksiturvallisuuden puolesta ovat vain sananhelinää..
Saa käyttää, muttei oo pakko -tasoinen kommentti. Tuumiskelin vaan, kuten joku tuossa aiemmin, että pääkallokeli on haastava nastoillekin saati kitkoille. Eli termi oli mietityttää, ei pelottaa.
Taitaa olla ensimmäinen nasta- ja kitkarengaskeskustelu, joka on asiallinen. Hienoa! Yleensä nämä menee pian alatyylin keskusteluksi.
Tuo ketjujen käyttö on kyllä käynyt mielessä. Viime vuonna minulla oli vielä vene+traileri, jonka yhteispaino oli 2000 kg ja syksyllä talvisäilöön vienti oli aika varovaista talven ensimmäisillä liukkailla. Kyllä, olin niitä venelijöitä jotka järveltä ajoi pois ensimmäiset pakkaset.
Ketjut pelastaa aika monesta pahasta paikasta eli kyllä niitä voi suositella... autoihin, joissa on kunnon kokoiset pyöräkotelot. Passatissa ei niitä ole.
Lainaus käyttäjältä: matalaut - 23.09.16 - klo:18:32
Ketjut pelastaa aika monesta pahasta paikasta eli kyllä niitä voi suositella... autoihin, joissa on kunnon kokoiset pyöräkotelot. Passatissa ei niitä ole.
Siksi valmistaja on määrittänyt rajoitteita ketjujen kanssa sopiville renkaille ja vanteille. Ja nelivedossakin ne tulee vain etuakselille.
Lainaus käyttäjältä: TAG - 22.09.16 - klo:17:19
19 vuotta ajanut kitkoilla, pääasiassa pääkaupunkiseudulla. Noista vuosista 8 vuotta ollut neliveto ja 11 vuotta etuveto. Nolla onnettomuutta ja päiviä jolloin ollut fiilis, että nastoista olisi ollut ratkaisevaa lisähyötyä, on ollut ehkä 10 kpl.
Joka vuonna uudestaan syntyviä Länsiväylän uria katsellessa ei voi kuin pudistella päätä sille typeryydelle, että meillä pitää nastojen takia uusia jokainen vilkkaampi tie joka toinen vuosi. Senkin rahan voisi yhteiskunta käyttää fiksumpiinkin asioihin. Riittäisi, että 10% porukoista ajaisi nastoilla eli ne jotka niitä jossain muualla usein käydessään tarvitsevat. Pohjois-Amerikasta löytyy kokonainen maanosa, jossa pärjätään talvet ilman nastoja vuosikymmenestä toiseen.
Kokeile kitkoja talvi ja tuskin vaihdat enää takaisin
Eikös Pohjois-Amerikka ole maanosa? :) Yhdysvalloissa nastarenkaat ovat sallittuja joissain osavaltioissa. Alaska mm. sallii nastarenkaiden käytön ja se on mielestäni ymmärrettävää. Minnesota tunnetaan talvioloistaan ja siellä taas nastarenkaat ovat kiellossa. Varsin haastavia talvikelejä tuolla välillä on, lunta saattaa tulla 1m 24h sisään ja lämpötilavaihtelut ovat suuria.
Itsekin olen ajanut viimeiset 6 talvea ilman nastarenkaita. Sekaan mahtuu muutama kunnon talvikin. 4 talvea meni etuvedolla ja viimeiset 2 nelikolla. Pääkallokeleissä ajaessa korostuu varovainen ja ennakoiva ajotapa. Itse olen myös pistänyt merkille miten nopeasti asfaltti kuluu jo yhden talven aikana. Tuohon kulumiseen suurena syypäänä ovat nastarenkaat.
[/quote]
Lainaus käyttäjältä: Quattro A4 - 24.09.16 - klo:08:07
Eikös Pohjois-Amerikka ole maanosa? :) Yhdysvalloissa nastarenkaat ovat sallittuja joissain osavaltioissa. Alaska mm. sallii nastarenkaiden käytön ja se on mielestäni ymmärrettävää. Minnesota tunnetaan talvioloistaan ja siellä taas nastarenkaat ovat kiellossa. Varsin haastavia talvikelejä tuolla välillä on, lunta saattaa tulla 1m 24h sisään ja lämpötilavaihtelut ovat suuria.
Itsekin olen ajanut viimeiset 6 talvea ilman nastarenkaita. Sekaan mahtuu muutama kunnon talvikin. 4 talvea meni etuvedolla ja viimeiset 2 nelikolla. Pääkallokeleissä ajaessa korostuu varovainen ja ennakoiva ajotapa. Itse olen myös pistänyt merkille miten nopeasti asfaltti kuluu jo yhden talven aikana. Tuohon kulumiseen suurena syypäänä ovat nastarenkaat.
Ainakin Rhode Islandilla Uudessa Englannissa saa käyttää nastoja, todella harvalla on. Valtaosa ajelee samoilla kesärenkailla ihan tyytyväisenä kesättalvet.
Lainaus käyttäjältä: Quattro A4 - 24.09.16 - klo:08:07
Itse olen myös pistänyt merkille miten nopeasti asfaltti kuluu jo yhden talven aikana. Tuohon kulumiseen suurena syypäänä ovat nastarenkaat.
Tämä on ehkä se suurin syy, miksi olen noita kitkoja ruvennut miettimään. Tosin viime aikoinahan olemme saaneet medioista lukea, että viimeaikaisen hurjan urautumisen syy on uusi nasta-asetus joka on ilmeisesti täysi susi. Sehän mahdollistaa nykyrenkaiden hurjan nastamäärän muutaman vuoden takaisiin verrattuna. Saapa nähdä koska pistetään määräykset taas uusiksi.
Lainaus käyttäjältä: matalaut - 23.09.16 - klo:18:32
Ketjut pelastaa aika monesta pahasta paikasta eli kyllä niitä voi suositella... autoihin, joissa on kunnon kokoiset pyöräkotelot. Passatissa ei niitä ole.
Hmm, mielenkiitoinen pohdinta. Tulevassa kulkupelissä riittää tilaa pyöräkoteloissa...
Lainaus käyttäjältä: tet - 21.09.16 - klo:15:22
Senkin uhalla, että saadaan taas yksi juupas-eipäs-ketju.
Jos "juupas-eipäs-ketjulla" tarkoitetaan keskustelua, jossa esitetään erilaisia mielipiteitä, niin eihän tuollainen keskustelu silloin kaiketi ole mikään uhka? Pikemminkin päinvastoin. Eikö tässä nimenomaan haeta käyttäjäkokemuksia useilta eri henkilöiltä, jolloin suurella todennäköisyydellä näkemyksiä tulee olemaan laidasta laitaan. Niistä voidaan sitten keskustella ilman mitään suurempaa murhetta siitä, että 100 prosenttista yksimielisyyttä ei välttämättä saavuteta.
Lainaus käyttäjältä: tet - 21.09.16 - klo:15:22
Nykyisellä olen ajellut auton mukana tulleilla nastarenkailla, samoin kaikissa aiemmissa autoissani olen aina käyttänyt nastarenkaita. Viime vuosina takaraivossa on alkanut kovemmin ja kovemmin jyskyttämään ajatus, että pitäisi antaa kitkoillekin mahdollisuus näyttää onko niistä mihinkään.
Minulla ei ole ollut yhdistelmää neliveto/kitkat, mutta rohkenen silti lyhyesti kertoa renkaisiin liittyvästä autoiluhistoriastani. Itse hankin ensimmäiset kitkarenkaat niinkin upeaan "kulkineeseen" kuin Opel Vectra 2.0 GLS vuosimallia 1990. Se oli aika lailla erilainen auto, kuin millä tämän foorumin keskustelijat tänä päivänä ajavat. Perusteeni kitkojen hankkimiseen oli aikoinaan lähes kokonaan itsekkyys: nastarenkaista lähtevä meteli alkoi tympäistä. Myöhemmin tuli myös mieleen, että teiden kunnonkin kannalta on melko älytöntä ajaa nastoilla kuukausikaupalla paljailla teillä. Oli miten oli, siirtyminen nastoista kitkoihin sujui ilman dramatiikkaa. Auto ei karannut käsistä, ja se pysähtyi edelleen jarrupoljinta painamalla. Omien kokemusteni perusteella uskallankin vilpittömästi suositella kitkarenkaiden kokeilemista niille, joilla ei niistä omakohtaisia kokemuksia vielä ole. Tien pinta kuluu vähemmän, ja ilmaan karkaa vähemmän pienhiukkasia. Ja vaikka edellä mainituilla seikoilla ei olisikaan mitään merkitystä, voi aina iloita siitä, että oma auto muuttuu hiljaisemmaksi. Ajoni ajan pääasiassa pääkaupunkiseudulla sekä nelostiellä tuonne Keski-Suomen korkeudelle asti.
Lainaus käyttäjältä: TAG - 22.09.16 - klo:17:19
Joka vuonna uudestaan syntyviä Länsiväylän uria katsellessa ei voi kuin pudistella päätä sille typeryydelle, että meillä pitää nastojen takia uusia jokainen vilkkaampi tie joka toinen vuosi. Senkin rahan voisi yhteiskunta käyttää fiksumpiinkin asioihin.
Nastarenkaita käyttävät autoilijat eivät välttämättä ole typeriä, mutta heidän ajattelunsa saattaa olla hieman urautunutta (no pun intened). Toisin sanoen, keskivertoautoilijalle nimenomaan nastarengas saattaa olla synonyymi talvirenkaalle. Rengas, jossa ei ole nastoja, ei ole talvirengas. Mutta Länsiväylän (ja monien muidenkin teiden) kunnosta olen tehnyt saman havainnoin kuin "TAG": ne alkavat olla aika surkeassa kunnossa. Voi olla, että nastarenkaiden vaikutus kaupunki-ilman laatuun ja sitä kautta ihmisten terveyteen luokitellaan jonkinlaiseksi ”viherpiiperrykseksi”, minkä vuoksi tällaiset perusteet eivät hetkauta ainakaan ns. tosimiehiä. Heidän, ja autoilijoiden yleensäkin, luulisi kuitenkin olevan kiinnostunut teiden kunnosta. Sillähän nimittäin on suora vaikutus ajomukavuuteen ajomelun kautta sekä ajoturvallisuuteen teiden urautumisen vuoksi. Tälläkin foorumilla keskustellaan aika usein autojen ja renkaiden melusta ja meluttomuudesta. Tässä suhteessa tuntuu aika usein unohtuvan, että eräs varsin merkittävä melunlähde on juuri teiden surkea kunto. Toisin sanoen, monet laadukkaatkin autot ovat Suomessa meluisia, koska tiemme ovat niin huonossa kunnossa. Nastarenkaiden runsaan käytön vuoksi jo uuden asfalttiseoksen täytyy olla karkearakeista (=meluisaa), jotta se kestäisi nastarenkailla ajamisen. Ja kun uutta, jo valmiiksi karkeaa asfalttia sitten kulutetaan nastarenkailla monta kuukautta teidän ollessa suuremman osan ajasta sulia, on vastapäällystetty tie nopeasti lohduttomassa kunnossa.
Ainakin pääkaupunkiseudun näkökulmasta nastarenkaiden käytöllä (mahdollisesti) saavutettava hyöty ei mielestäni enää vähään aikaan ole ollut järkevässä suhteessa niistä aiheutuviin haittoihin. Niiden päivien määrä, jolloin Helsingissä, tai pääkaupunkiseudulla ylipäätään, todella vallitsee talviset olosuhteet, on viime vuosina ollut melko vähäinen. Vielä vähemmän on niitä päiviä, jolloin kelin voi sanoa olevan todella vaikea. Suurimman osan talvesta Helsingin kadut ovat täysin sulia. Ensimmäiset nastarenkaat ilmestyvät autoihin kuitenkin jo lokakuun loppupuolella, ja vielä huhtikuussa nastat ropisevat iloisesti monen auton alla. Tilanne Helsingissä on se, että täällä ajetaan noin viisi kuukautta vuodessa nastarenkailla kaduilla, jotka ovat miltei koko ajan sulat. Ei ole mikään erityinen ihme, että ilmanlaatu ja teiden kunto kärsivät.
Millaisilla autoilla ihmiset sitten ajavat? Suomessa tunnetusti on keskimääräistä vanhempi autokanta, mutta ainakin täällä Helsingissä arkikokemus- ja havainnot viittaavat siihen, että aika monella on jo autossaan esimerkiksi luistonesto, ajovakaudenhallinta ja lukkiutumattomat jarrut. Ja neliveto. Jokainen tekee rengasvalintansa tietysti itse ja omista lähtökohdistaan, mutta pitäisiköhän ihmisten vähitellen alkaa hieman enemmän luottaa omiin kykyihinsä ja autoihinsa? Onko esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asuvan nelivetomaasturin omistajan välttämätöntä hankkia autoonsa nastarenkaat?
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 24.09.16 - klo:12:24
Jos "juupas-eipäs-ketjulla" tarkoitetaan keskustelua, jossa esitetään erilaisia mielipiteitä, niin eihän tuollainen keskustelu silloin kaiketi ole mikään uhka? Pikemminkin päinvastoin. Eikö tässä nimenomaan haeta käyttäjäkokemuksia useilta eri henkilöiltä, jolloin suurella todennäköisyydellä näkemyksiä tulee olemaan laidasta laitaan. Niistä voidaan sitten keskustella ilman mitään suurempaa murhetta siitä, että 100 prosenttista yksimielisyyttä ei välttämättä saavuteta.
Juupas-eipäs-väittely syntyy herkästi, jos oman valinnan erinomaisuutta kehutaan liian fanaattisesti ja yritetään käännyttää muita samaan tarpeista riippumatta. Hyvä lähtökohta rakentavalle keskustelulle on sellainen, jossa osallistujat kykenevät ymmärtämään erilaisia näkökulmia ja ottamaan ne huomioon.
Oli muuten erinomainen ja hyvin perusteltu puolustus kitkoille. Antoi paljon ajattelemisen aihetta. Niitä kannattaa ehdottomasti kokeilla, jos tuntuu että voisivat olla sopivat omaan käyttöön.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 24.09.16 - klo:12:24
Ainakin pääkaupunkiseudun näkökulmasta nastarenkaiden käytöllä (mahdollisesti) saavutettava hyöty ei mielestäni enää vähään aikaan ole ollut järkevässä suhteessa niistä aiheutuviin haittoihin. Niiden päivien määrä, jolloin Helsingissä, tai pääkaupunkiseudulla ylipäätään, todella vallitsee talviset olosuhteet, on viime vuosina ollut melko vähäinen. Vielä vähemmän on niitä päiviä, jolloin kelin voi sanoa olevan todella vaikea. Suurimman osan talvesta Helsingin kadut ovat täysin sulia.
...
Jos ko. olosuhteissa lähes kaikki ajonsa ajaa, niin nastarenkaille ei oikein ole järjellisiä perusteita? ..toisaalta eipä silloin ole nelivedollekkaan suurta tarvetta? .. poisluettuna veneitä kiskovat yms.
Muualla Suomessa nastoille on vielä paikkansa.. samoin sellaisille etelän autoilijoille, jotka usein joutuvat talvisin käymään rannikkoa etäämmällä, tai ihan pääväylien ulkopuolella.
Mutta saas nähdä miten talvet lumimääriltään kehittyvät.. aika lyhyitä ja vähälumisia ovat pari viime talvea olleet. Ties vaikka eläkeikään mennessä itsekkin joutuisi olosuhteiden muututtua siirtymään kitkoihin? :)
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 25.09.16 - klo:15:22
Mutta saas nähdä miten talvet lumimääriltään kehittyvät.. aika lyhyitä ja vähälumisia ovat pari viime talvea olleet. Ties vaikka eläkeikään mennessä itsekkin joutuisi olosuhteiden muututtua siirtymään kitkoihin? :)
Kitkarengashan on juuri parhaimmillaan Suomen oikeassa talvessa. Siis silloin kun on kuiva ilma, paukkuvat pakkaset ja paljon lunta. Kitkarengas on juuri tarkoitettu lumeen.
Kaipa tuo on aika henkilökohtainen valinta. Kitkoihin ei tarvita nelaria, myös etuvetoisella pärjää. Takavetoista en ole koskaan kitkoilla ajanut.
Ja totta on, ettei nelari kitkoilla pysähdy sen nopeammin kuin vajakkikaan, sen sijaan kiihtyy nopeammin ja antaa ehkä väärän turvallisuuden tunteen. Mutta silloinkin on vika kuskissa.
Ja vuodesta -96 on menty kitkoilla. Ensin vajakeilla ja nyt neljäs nelari. Nolla onnettomuutta, mutta on ollut tilanteita, jolloin pelkkä tuuri on auttanut. En sitten tiedä olisiko niissä tilanteissa ollut nastoistakaan iloa, kun vika on tosiaan ollut kuskissa.
Märällä jäällä kitkoilla ei tee mitään. Saman fiiliksen saa, kun laittaa tennarit jalkaan ja kokeilee miten pysyy pystyssä kävellen.
Kyllä tekee kitkoilla märällä jäällä kuten nastoillakin, minusta epärealistinen vertailu tuo minkä heitit. Molemmilla liukuu sivuluisua mäkeä alas jos kaltevuus on riittävä. Nm. Nastarengaskokemusta on vastaavasta. Jos on tasaista, niin käytetyt kitkat (2 talvea) vie paremmin eteenpäin kuin yhtä paljon käytetyt nastat (samoin 2 talvea kaikki nastata tallessa).
Minulla tämä valinta menee ihan mukavuusperustaisesti. Nastat tosiaan pitää joillain keleillä paremmin, mutta kitkoilla ei harmita ajella sitä puolta vuotta pääosin sulilla teillä. Nelivetoista tehokasta autoa on myös kiva ajaa pienessä luisussa ja siihen kitkat sopivat paremmin...
Lainaus käyttäjältä: Zego - 25.09.16 - klo:20:49
Kyllä tekee kitkoilla märällä jäällä kuten nastoillakin, minusta epärealistinen vertailu tuo minkä heitit. Molemmilla liukuu sivuluisua mäkeä alas jos kaltevuus on riittävä. Nm. Nastarengaskokemusta on vastaavasta. Jos on tasaista, niin käytetyt kitkat (2 talvea) vie paremmin eteenpäin kuin yhtä paljon käytetyt nastat (samoin 2 talvea kaikki nastata tallessa).
Ja hait tarkoituksella itselle sopivan argumentin, kun noin kahden vuoden vanhat nastat (Kaksi kautta ajetut) ovat nastojen ulkonemalta uusien kitkojen tasolla eli pito on suunnilleen sama. Sitten on meitä jotka eivät aja talvirenkailla (Nastoilla) kahta kautta pidempää.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 26.09.16 - klo:07:13
Ja hait tarkoituksella itselle sopivan argumentin, kun noin kahden vuoden vanhat nastat (Kaksi kautta ajetut) ovat nastojen ulkonemalta uusien kitkojen tasolla eli pito on suunnilleen sama. Sitten on meitä jotka eivät aja talvirenkailla (Nastoilla) kahta kautta pidempää.
Olen ajanut aikoinaan yksillä nastarenkailla peräti kahdeksan talvea, enkä vielä senkään ikäisillä ollut pulassa. Tosin silloin ajo oli enemmän maantiepainotteista kuin nykyään, ja kyllä niillä jo joskus tuli sydämentykytyksiä. Nykyiset ovat viisi talvea ajetut, tai ehkä viisi ja puoli (auto rekisteröity kevättalvella -11). Viime talvena pärjäsin niillä mielestäni vielä hyvin, mitään ylläreitä ei tullut tai ei ainakaan jäänyt muistiin.
Tarkoittaakohan tämä siis sitä, että pärjäisin yhtä hyvin tai paremminkin kitkoilla, jos kerran kitkojen ja nastojen ero tasoittuu jo parissa talvessa?
Kitkarengas on herkempi kumin kovettumiselle. Nasta pikkasen tasoittaa vanhenemisesta johtuvaa pidon heikkenemistä, jos ulkonemat sopivat sekä pysyvät renkaassa kiinni ja ehjänä.
Jos nastarenkaat kestää vähillä kilometreillä useita vuosia, niin kitkoilla ei välttämättä pääse yhtä pitkään käyttöikään.
Oma kokemus eräästä kitkarengasmallista: 3 talvea meni hienosti ja 4:ntenä alkoi olla hieman liikkeellelähtövaikeuksia vaikka pintaa oli vielä ihan hyvin jäljellä. Jarrutuspito säilyi paremmin eli renkaan suunnittelu taisi olla turvallisuuden kannalta melko onnistunut.
Kyllähän sitä autolla kuin autolla pärjää, harvemmin tulee sellaista tilannetta että juuri renkaista johtuen oltaisiin ongelmissa - ellei kuski sitten ole jo ylimitannut renkaidensa ominaisuudet aikaa sitten. Eli pääasia on tietää mitä siellä alla on, ei oletakaan että pito olisi koskaan talvella kuin kesäkelillä konsanaan 8)
Mitä sitten tapahtuu parissa vuodessa renkaiden kuluessa, niin nastoissa on ne piikit, ne on siellä yhä tallessa, toki käyttäjästä riippuen. Eli se etu mikä nastoilla on jo uutena kitkoihin nähden, vain kasvaa entisestään renkaan kuluessa. Molemmissahan se kumi kovettu jne, mutta kun kitkassa ei ole mitään muuta pitävää kuin juuri se kumi, niin se onkin sitten siinä ja siksi nasta menee vain reippaammin yli about kaikilla mitattavilla pitoon liittyvillä osa-alueilla 8)
Kauanko yhdellä rengassarjalla sitten voi ajella riippuu ihan kuskista, kauanko hän haluaa niillä mennä. Eräässä ex. autoistani sekä kesä- että nastarenkaat kestivät yli 10v / 150tkm ja auto menikin vaihtoon yhä laillisilla ensiasennusrenkaillaan. Kuitenkaan tuonkaan kanssa ei koskaan oltu ongelmissa, aina päästiin sinne minne haluttiin eikä koskaan ollut pienintäkään ongelmaa pysyä ojien välissä 8)
Lainaus käyttäjältä: HiTecci - 26.09.16 - klo:09:08
Kyllähän sitä autolla kuin autolla pärjää, harvemmin tulee sellaista tilannetta että juuri renkaista johtuen oltaisiin ongelmissa - ellei kuski sitten ole jo ylimitannut renkaidensa ominaisuudet aikaa sitten. Eli pääasia on tietää mitä siellä alla on, ei oletakaan että pito olisi koskaan talvella kuin kesäkelillä konsanaan 8)
Mitä sitten tapahtuu parissa vuodessa renkaiden kuluessa, niin nastoissa on ne piikit, ne on siellä yhä tallessa, toki käyttäjästä riippuen. Eli se etu mikä nastoilla on jo uutena kitkoihin nähden, vain kasvaa entisestään renkaan kuluessa. Molemmissahan se kumi kovettu jne, mutta kun kitkassa ei ole mitään muuta pitävää kuin juuri se kumi, niin se onkin sitten siinä ja siksi nasta menee vain reippaammin yli about kaikilla mitattavilla pitoon liittyvillä osa-alueilla 8)
Kauanko yhdellä rengassarjalla sitten voi ajella riippuu ihan kuskista, kauanko hän haluaa niillä mennä. Eräässä ex. autoistani sekä kesä- että nastarenkaat kestivät yli 10v / 150tkm ja auto menikin vaihtoon yhä laillisilla ensiasennusrenkaillaan. Kuitenkaan tuonkaan kanssa ei koskaan oltu ongelmissa, aina päästiin sinne minne haluttiin eikä koskaan ollut pienintäkään ongelmaa pysyä ojien välissä 8)
Kitkarenkaan ja nastarenkaan pitokestävyydestä renkaiden ikääntyessä ja kuluessa on tehty ihan testejäkin ainakin Tuulilasi-lehden toimesta aiempina vuosina. Lopputulema näissä on ollut, että kitkarengas menettää vähemmän pitoaan kuluneena kuin nastarengas.
Markku
Nyt pitää hieman puuttua tähän oletukseen, että kitkarengas olisi herkempi kovettumaan. Mihinkäs tämä oletus perustuu? On totta että nastarenkaita on vaikeampi ajaa loppuun, jos katsotaan vain urasyvyyttä. Auton massa makaa siis osittain sekä nastojen että kumin päällä. Se että miksi nastarenkaat kuluvat hitaammin johtuu siitä, että luonnollisesti nastoissa käytetty metalli kestää kulutusta paremmin kuin kumi. Noh, mitä tapahtuukaan nastarenkaan kumille kun se ei kulu käytön aikana niin paljon… Se kovettuu pinnastaan.
Kitkarenkaassa tapahtuu normaalikäytöllä (väh. 5000 km talvessa) jatkuvaa kulumista, jolloin alta tulee esiin jatkuvalla tahdilla esiin tuoretta kimmoisempaa pehmeämpää kumia. Valitettavasti kuluminen aiheuttaa lamellien toispuoleista kulumista/pyöristymistä. Tällöin eturenkaiden lamellit pyöristyvät etuvetoisessa enempi kiihdytysten takia etureunoistaan. Tämä huomaa kun kokeilee yhden talven autossa olleita renkaita. Edessä olleiden kitkarenkaiden lamelleja silittämällä edestakaisin, kiihdytyssuuntaan vastaan ovat siis selkeästi sileämmät. Etuvetoisen auton ei-vetävissä takarenkaissa tätä ei havaitse.
Tämän takia pistän yleensä seuraavaksi talveksi eturenkaat taakse ja takana olleet samalla pyörimissuunnalla eteen. Toisen talven jälkeen sinulla on neljät renkaat jotka ovat joiden pinta on karheampi toiseen suuntaan silittäessä. Kolmantena talvena voit tehdä peliliikkeitä sen suhteen, että haluatko maksimoida kiihdytyspitoa vai jarrutuspitoa. Jos haluat maksimoida kiihdytyspitoa, niin käännät tällä kertaa 1. talvena edessä olleet renkaiden pyörimissuunnat vaihtamalla niiden puolta. Jos pyörimissuuntaa ei käännä niin kiihdytyspito jatkaa huononemistaan, kuten täällä moni oli huomannutkin.
Toki, jos renkaalle ei tule talven aikana käyttöä niin pinta ei pääse juuri kulumaan ja pintakumi kovettuu. Sama pätee toki nastarenkaiden kumille, mutta nastojen pysyessä paremmassa terässä vähemmällä ajolla pito pysyy jäällä parempana. Nastarenkaalla pintakumi kovettuu pienemmän käytön ja kulumisen myötä vielä nopeammin nastojen ottaessa osansa kuluttavista voimista.
Uti tuossa jo mainitsikin saman asian, samalla kuin kirjoittilin omaa romaaniani ;D.
Lainaus käyttäjältä: Zego - 25.09.16 - klo:20:49
Kyllä tekee kitkoilla märällä jäällä kuten nastoillakin, minusta epärealistinen vertailu tuo minkä heitit.
Jaa, no kirjoitin vain 19 vuoden kitkarengas- ja vajaan 40-vuoden nastarengaskokemuksella. Pitää vielä ajaa lisää, niin ehkä sitä sitten oppii noista jotain.
Märällä jäällä kitkarengas ei pidä mihinkään suuntaan. Ei edes sivuttain. Sen sijaan nastarengas pyrkii koko ajan kääntämään autoa pienimmän vastuksen suuntaan, joka on silloin kun rengas on suoraan liikesuunnan mukaisesti. Siinä mielessä nastarengas on turvallisempi kun kitkakerroin lähenee nollaa.
Lainaus käyttäjältä: mremonen - 26.09.16 - klo:10:39
Jaa, no kirjoitin vain 19 vuoden kitkarengas- ja vajaan 40-vuoden nastarengaskokemuksella. Pitää vielä ajaa lisää, niin ehkä sitä sitten oppii noista jotain.
Juu. Sulla on vähän sama ongelma kuin minulla. Olet ajanut 19 vuotta kitkoilla ja 40 vuotta nastoilla mutta ethän sinä niiden eroista etkä mistään mitään tiedä. ;)
Sulla taitaa olla samanlaisia satuja kuin Skrikon autokaupat. ;)
Ymmärsit varmaan mitä tarkoitan.
Itse en kyllä neuvoisi 30 vuotta ihmisiä leikannutta kirurgia.
No nyt tuli vuosisadan vertaus. Meinaatko tosiaan että kaikki (sanotaan nyt vaikka se) 30+ vuotta autoilleet ovat tietotaidoiltaan automaattisesti jotenkin vähemmän auton ratissa viihtyneitä viisaampia?
Kai kuitenkin tiedät että ihmisen sanotaan olevan "viisaimmillaan" jossain 18 vuoden iässä ;D
Ps. Itse en neuvoisi edes vuoden kokemuksella olevaa kirurgia, kun itse en ole kirurgi.
Lainaus käyttäjältä: Foxit - 26.09.16 - klo:10:29
...
Tämän takia pistän yleensä seuraavaksi talveksi eturenkaat taakse ja takana olleet samalla pyörimissuunnalla eteen. Toisen talven jälkeen sinulla on neljät renkaat jotka ovat joiden pinta on karheampi toiseen suuntaan silittäessä. Kolmantena talvena voit tehdä peliliikkeitä sen suhteen, että haluatko maksimoida kiihdytyspitoa vai jarrutuspitoa. Jos haluat maksimoida kiihdytyspitoa, niin käännät tällä kertaa 1. talvena edessä olleet renkaiden pyörimissuunnat vaihtamalla niiden puolta. Jos pyörimissuuntaa ei käännä niin kiihdytyspito jatkaa huononemistaan, kuten täällä moni oli huomannutkin.
...
Nastarenkaiden pyörimissuuntaa ei yleensäkään saa muuttaa ja mitä nopeasti tsekkasin kitkarengasmarkkinoita, niin suurin osa näyttää olevan jonkinlaisella nuolikuviolla, eli eipä toimi ihan valmistajan tarkoittamalla tavalla, jos niillä peruutetaan maantievauhtia.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 26.09.16 - klo:18:07
No nyt tuli vuosisadan vertaus. Meinaatko tosiaan että kaikki (sanotaan nyt vaikka se) 30+ vuotta autoilleet ovat tietotaidoiltaan automaattisesti jotenkin vähemmän auton ratissa viihtyneitä viisaampia?
Kai kuitenkin tiedät että ihmisen sanotaan olevan "viisaimmillaan" jossain 18 vuoden iässä ;D
Ps. Itse en neuvoisi edes vuoden kokemuksella olevaa kirurgia, kun itse en ole kirurgi.
En meinaa. Se 30 vuotta autoillut on voinut ajaa 1000 km ja se 18 vuotias on voinut ajaa jo 30 000 km.
Meinaan vain, että kaveri jolla on kokemusta 19 vuotta kitkoista ja 30 vuotta nastoista, runsaasti kilometrejä takanaan ja kirjoittelee asiantuntevasti autopalstalla, ehkä voi tietää jo jotain niistä renkaiden eroista. Yhtälailla kuin koko ikänsä itsensä autokaupoilla elättänyt ihminen tietää ehkä jotain autokaupoista.
Miulla on ollut nastattomat talvirenkaat alla vuodesta 1995. Tuosta eteenpäin on kisoja tullut vähintään 60 000 km vuosittain. Tekisiköhän se keskimäärin jotain 20 tkm talvirenkailua vuosittain. Nastarenkaisiin on tunne pysynyt sijaisautojen yms kautta.
En koe itselleni saavani mitään sellaista nastarenkaista, mitä en omaan ajoprofiliini nastattomista saa. Jos joudun yhtenä tai kahtena talvipäivänä aloittamaan jarrutukseni aiemmin en koe sitä millään lailla pois miulta. Päinvastoin saavutan mukavuutta ja hiljaisuutta enkä kuluta tiestöämme niin paljon kuin nastoilla jyrsimällä.
Vaimo ajaa taas 5000 - 10000 km vuosittain. Siltikin hän vaatii nastattomat renkaat autoonsa.
Lainaus käyttäjältä: Foxit - 26.09.16 - klo:10:29
Nyt pitää hieman puuttua tähän oletukseen, että kitkarengas olisi herkempi kovettumaan.
Kitkarenkaan kumiseos on erilaista koostumukseltaan kuin nastoilla varustetun renkaan, joten hyvinkin voi olla, että se ikääntyy nopeammin.
Lainaa
Kitkarenkaassa tapahtuu normaalikäytöllä (väh. 5000 km talvessa) jatkuvaa kulumista, jolloin alta tulee esiin jatkuvalla tahdilla esiin tuoretta kimmoisempaa pehmeämpää kumia.
Minusta tuossa on harhakäsitys, että kumi kovettuisi vain pinnastaan. Eikähän se prosessi tapahdu läpi koko kumiseoksen. En kylläkään koskaan ole veistellyt renkaan pintaa, joten kokemusperäistä tietoa minulla ei ole.
Lainaa
käännät tällä kertaa 1. talvena edessä olleet renkaiden pyörimissuunnat vaihtamalla niiden puolta.
Ensimmäisen kerran elämässäni kuulen, että renkaan pyörimissuuntaa voi vaihtaa. Tähän saakka, yli 45 vuotta autolla ajaneena, on aina neuvottu, että - oli sitten kesärengas tai talvirengas - pyörimissuunta tulee pitää samana.
Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 26.09.16 - klo:19:36
Ensimmäisen kerran elämässäni kuulen, että renkaan pyörimissuuntaa voi vaihtaa. Tähän saakka, yli 45 vuotta autolla ajaneena, on aina neuvottu, että - oli sitten kesärengas tai talvirengas - pyörimissuunta tulee pitää samana.
Tällaisella luulolla itsekin olen vaihtanut renkaita omaan, puolison ja autoliikkeeni autoihin vuodesta 1979. :D ;)
Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 26.09.16 - klo:19:36
Ensimmäisen kerran elämässäni kuulen, että renkaan pyörimissuuntaa voi vaihtaa. Tähän saakka, yli 45 vuotta autolla ajaneena, on aina neuvottu, että - oli sitten kesärengas tai talvirengas - pyörimissuunta tulee pitää samana.
Jos renkaaseen ei ole merkattu pyörimissuuntaa, niin kyllä stä voi vaihtaa, kulumisen kustannuksella. Eli se rengas on lähtöjään nappuloiltaan tasareunainen. Eka kausi "määrää" pyörimissuunnan jatkossa, kun ne palojen reunat kuluvat em. tavalla, etureuna pyöristyy ja jättöreunaan jää "purse". Tässä "muotoutumisen" vaiheessa rengas kuluu karvan verran nopsammin, mutta kun muotoutuminen on tapahtunut, kuluminen tasoittuu, hidastuu. Nyt jos renkaan pyörimissuuntaa vaihdetaan keskenkaiken, tuo muotoutuminen alkaa jälleen alusta, itseasiassa ikäänkuin "pakkaselta" tuohon pakka-uuteen vrt = kuluminen on jälleen nopsampaa ennen kuin uusi muoto on taas saavutettu. Ei, tämä selitys ei ollut kovinkaan tieteellisen tarkka, mutta noin olen tuon asian itse pähkinyt 8)
Lainaus käyttäjältä: HiTecci - 26.09.16 - klo:19:56
Jos renkaaseen ei ole merkattu pyörimissuuntaa, niin kyllä stä voi vaihtaa,
Jos rengas on sisärenkaaton "tubeless" kuten kaikki nykyään ovat, niin se on muotoutunut kiinni vanteeseen. Jos pyörimissuunta vaihdetaan, renkaan asema vanteeseen nähden voi muuttua ja rengas voi jopa alkaa vuotaa.
Miksi niitä pyörimissuuntia sitten pitäisi vaihtaa. Itse olen vaihtanut vain eturenkaat taakse ja kääntäen jos olen nähnyt sen aiheelliseksi.
Ihan hyviä kommentteja on tullut, mutta vähän alkaa lipsua aiheesta. Tämän ketjun ei ollut tarkoitus käsitellä kitka- ja nastarenkaiden eroja yleensä, siitä aiheesta foorumilla on jo piiiiiiitkä keskusteluketju. Hain täällä kommentteja nelivedolla ajavilta, että miten ovat kokeneet kitkarenkaiden tarkoituksenmukaisuuden nelikossa. Jos keskusteltaisiin yleiset nasta vs. kitka -aiheet siihen tarkoitetussa ketjussa.
Lainaus käyttäjältä: tet - 27.09.16 - klo:11:32
Ihan hyviä kommentteja on tullut, mutta vähän alkaa lipsua aiheesta. Tämän ketjun ei ollut tarkoitus käsitellä kitka- ja nastarenkaiden eroja yleensä, siitä aiheesta foorumilla on jo piiiiiiitkä keskusteluketju. Hain täällä kommentteja nelivedolla ajavilta, että miten ovat kokeneet kitkarenkaiden tarkoituksenmukaisuuden nelikossa. Jos keskusteltaisiin yleiset nasta vs. kitka -aiheet siihen tarkoitetussa ketjussa.
Niin.... tähän se tämäkin keskustelu ajautui. Olisi kiva keskustella nastarenkaiden ja kitkarenkaiden eroista eikä siitä kuka on oikeassa.
Tietenkin vasta nyt jälkikäteen löysin foorumilta aiemman keskustelun aiheeseen liittyen:
http://www.vagarena.fi/index.php?topic=8062.0 (http://www.vagarena.fi/index.php?topic=8062.0)
Hyvää matskua. Iso osa tuon muutaman vuoden takaisin ketjun keskustelijoista taitaa olla siirtynyt muille foorumeille, joten tuoretta kokemusta toki passaa kertoa tässä uudessa ketjussa.
Lainaus käyttäjältä: matalaut - 27.09.16 - klo:21:55
Olisi kiva keskustella nastarenkaiden ja kitkarenkaiden eroista eikä siitä kuka on oikeassa.
Jaa-a, tämä voikin olla aika kunnianhimoinen tavoite. Taitaa olla niin, että esimerkiksi nasta- ja kitkarenkaiden eroista keskusteltaessa henkilön A mielestä nastojen ja kitkojen suurin ero on ominaisuus Y. Henkilön B mielestä merkittävin ero taas on ominaisuus X. Todennäköistä myös on, kumpikin, sekä A että B, uskovat olevansa oikeassa. Tällöin voi olla vaikea välttää keskustelua siitä, kuka on oikeassa. Mutta ei tästä suinkaan tarvitse seurata mitään negatiivista. Kunhan vain omat mielipiteet esitettään korrektisti ja toisten näkemykset huomioonottaen. Ei eri mieltä olemisessa ole lähtökohtaisesti mitään pahaa, sehän on usein juuri keskustelun suola. Kunhan vain keskustelun sävy pysyy asiallisena.
Lainaus käyttäjältä: skriko - 25.09.16 - klo:18:13
LainaaMutta saas nähdä miten talvet lumimääriltään kehittyvät.. aika lyhyitä ja vähälumisia ovat pari viime talvea olleet. Ties vaikka eläkeikään mennessä itsekkin joutuisi olosuhteiden muututtua siirtymään kitkoihin? :)
Kitkarengashan on juuri parhaimmillaan Suomen oikeassa talvessa. Siis silloin kun on kuiva ilma, paukkuvat pakkaset ja paljon lunta. Kitkarengas on juuri tarkoitettu lumeen.
Varsinaisia lumisia teitä on aika vähän tarjolla, vaikka talvi olisi ns. oikea talvi.. liippautuu jääksi.
Lähinnä tarkoitin, että jos lumi & pakkasjaksot vielä entisestään lyhenee, niin turha kuluttaa sulia teitä etelä-suomen ulkopuolellakaan nastoilla.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 28.09.16 - klo:11:23
jos lumi & pakkasjaksot vielä entisestään lyhenee, niin turha kuluttaa sulia teitä etelä-suomen ulkopuolellakaan nastoilla.
Juurikin tästä syystä laitatin viime syksynä (etuvetoiseen koslaani) kitkat - ensimmäistä kertaa elämässäni. Ei ne liukkaalla kelillä nastoitetun renkaiden veroiset ole, mutta ei se mitään kun sen tietää.
Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 28.09.16 - klo:11:35
Juurikin tästä syystä laitatin viime syksynä (etuvetoiseen koslaani) kitkat - ensimmäistä kertaa elämässäni. Ei ne liukkaalla kelillä nastoitetun renkaiden veroiset ole, mutta ei se mitään kun sen tietää.
Uudet talvirenkaat (nelivetoon) ostettava ja jos tuleva talvi osoittautuu samanlaiseksi kuin edellinen, eli alkaa varsinaisesti vasta tammikuussa, niin pistää harkitsemaan kitkoja.
Nelikkoon alle menossa kylmien tullessa Contin 6 kitkat. Keväällä nuo ehtivät hetken pyöriä tuoreen auton alla mutta liukasta keliä ei enää ollut ja kesät vaihtuivat alle. Eli varsinaiset kokemukset tuosta yhdistelmästä vielä hankkimatta, vaikka kitkarenkaista aika paljon jo kokemusta vajaavetoisien kanssa monelta talvelta. Oikeastaan aika kutkuttavas odotella talven tuloa tuossa mielessä :)
Ympäri vuoden on menty kitkoilla jo vuodesta 1999 alkaen. Vuosittain kertyy kilometrejä yli 30000. Viimeisenä kolmena vuotena ollut nelivetoinen auto, nyt Passat. Nykyiset renkaat on Nokian testimanipuloidut, laitettu alle marraskuussa 2015. Näillä mennään vielä vuoden verran, vaihtoon tarvittaessa. Suunnitelmissa laittaa seuraavaksi koossa 195 60 16. Edellinen merkki oli Goodrich ja auto BMW 320 X-Drive. Hyvin toimi yhteen molemmat. Molemmissa autoissa rengasäänet ja kulutus kohdallaan :)
Kuten aiemmin mainittua, niin hyvin meni viime talvi kitkoilla ja nelikolla, joista jälkimmäinen oli uutuus itselle. Viime talveen sattui kokemukseni mukaan pari-kolme surkeinta ajokeliä kahteen-kolmeen viime talveen, osa näistä tosin ei ollut yksinomaan liukkauden määrittelemiä.
Koska keskusteluun osallistuvat innokkaasti myös kaksivetoisuuden perspektiivistä kommentoivat, niin perheen kaksivetokalustoon valitsin nastarenkaat puolestatoista syystä:
1) jos keli sattuu olemaan sellainen että nelikko kitkoilla menee kaseikkoon ennen kuin saa vakkarin talvinopeusrajoitusten ylärajalle, niin voi tulla bussilla/taksilla hakemaan kaksivedon ja yrittää pysyä sillä ojien välissä
1/2) jos jostain syystä perheen vähemmän kilsoja saanut käyttöajoneuvo menisi katsastusikään, ei renkaiden uusimistarvetta olisi pidon merkittävän heikkenemisen vuoksi. Nastarenkaiden käyttö on kyllä sen verran vastenmielistä, että kakkosautoon ne mennee vasta marraskuun lopussa ja pois alta viimeistään maaliskuussa, kun tuo fabio pyörii lähinnä kehä III:lla.
Lainaus käyttäjältä: eki204 - 30.09.16 - klo:22:46
Ympäri vuoden on menty kitkoilla jo vuodesta 1999 alkaen. Vuosittain kertyy kilometrejä yli 30000.
Tätä itsekin aina pohtinut, tuota ajoa kun ei vuodessa kerry kuin 20tkm, niiin jos tosiaan pistelisi kitkoilla menox vuoden ympäri ???
Vaikka kitkoilla tykkään itse ajaa, en silti ajaisi niillä kesällä. Lyhyesti, ne eivät voita millään kesäkeleillä kesärengasta ja sateella ovat jopa liukkaat. Riippuu tietysti kilometreistä myös. En laittaisi myöskään talveksi kesällä ajettuja kitkarenkaita. Jos kilometrejä tulee vaikkapa 30tkm/v., kestäisi itsellä keskimäärin reilu 4 vuotta rengassarja. Lyhyellä matikalla melkein joka toinen vuosi joutuu ostamaan rengassarjan. Jos pelkästään kitkarenkailla ajaisin saman määrän, joutuisin ostamaan joka vuosi rengassarjan tai ajaa kuluneilla liukkailla renkailla toisena talvena.