VAGarena.fi

Oikeastaan ihan hyvä että säästävät pikkaisen tierahoissa. Eipä nämä suomen tiet nyt niin huonossa kunnossa ole ettei näillä vallan mainiosti selviäisi.

Juuri näin kuten nimimerkki "Golfauto" kirjoitti. Jos tuollaisella parin tonnin murikalla alat vekslaamaan autoa ympäri metsätiellä talvisaikaan niin kiinni on ja pysyy kun kaikki pyörät ei ilman lukkoja pyöri. Ja useimmiten auto onkin sitten siinä vaiheessa keskellä tietä poikittain joko keula tai perä pikkaisen tien ulkopuolella ojan puolella. Ja sitten ei auta kuin traktori. Tai vinssi. Tuonkin hintaluokan autossa jolla oikeasti liikutaan maastossa on kyllä vinssikin oltava. Toisaalta voi sitten kysyä itseltään että minkä verran sadantonnin kiessiä viitsii ulkoiluttaa metsässä. Tai onko valmis hyväksymään ne kaikki oksien ja risujen jättämät jäljet kyljissä. Eikä tarvi edes offia ajaa, niitä jälkiä vain tuppaa tulemaan.
Ja kyllä se alennusvaihteisto välttämätön on. Siellä metsässä kun joutuu suurimmalta osin melkein ryöminnällä ajamaan niin aika ilkeä se on isoa maasturia kytkintä luistattamalla ryöminnällä ajella.
Ja maavaraahan ei koskaan liikaa ole. Kyllä se 20 senttiä on ihan minimi, ei yhtään vähempää.
Nii-in, siinähän ne neljä tärkeintä asiaa nelivetoisessa maasturissa onkin. Lukot, alennusvaihde, vinssi ja maavara. Ilman näitä neljää asiaa toki pärjää mutta silloin on hyväksyttävä se tosiasia että saattaa olla jossain vaiheessa vaikeuksia tai ainakin oltava hyvissä väleissä alueen traktorinomistajien kanssa...
Koeajamallahan se mieleinen löytyy. Jos viitsisin sadantonnin autolla rämpiä metsässä niin pari päivää oli vuosia sitten koeajossa Lantikan Disco3. Ei siinä moittimista ollut. Kiva vehje.

Lainaus käyttäjältä: T5ID - 31.01.14 - klo:19:22
Nuo valot ovat täysi vitsi. Fixtenin sivulla on esite, josta käy ilmi, että kolmen luxin valokeilaa on reilusti alle 200 m. Viimeisessä Teknarin lisävalovertailussa Xenonien VIIDEN luxin valokeilaa on 250 metriä. Tuo 560 metriä on 0,25 luxia, eli neljäsosa siitä, mitä ihmissilmä tarvitsee mitään havaitakseen.

Lisäksi mittaukset on tehty asentamalla saunalyhty metrin korkeuteen, missä nykyautossa se on mahdollista? Teknarilla mittauskorkeus on 60 cm.

Nuo referenssit varmasti pitävät paikkansa, kun ei noista mitään valoa tule.

Kai noilla jotain näkee. Ainakin Tuohinon Jannen WRC-autossa oli Tunturirallissa nuo Lazerit keulilla. Ja tuli vielä voittokin.

Välillä, tai aika useinkin, on kaukovalojen käyttö hieman ikävää. Monella kun alkaa olla lisäpitkät ja useimmiten niissä vielä tehokkaat xenonit kiinni niin voisiko toivoa että hieman aikaisemmin kytkisi lisäpitkät pois päältä vastaantulevaa kohdatessa. Nykyaikaiset xenoni-lisäpitkät ovat oikeasti todella sokaisevat vastaantulijoille. Jos vaikka yrittäisi lisäpitkien käyttäjä kytkeä pois pelkät lisäpitkät hieman aikaisemmin ja lähestyä vastaantulijaa auton normikaukovaloilla. Samaten mutkissa on erittäin ikävää, varsinkin tiukoissa mutkissa kun näkee jo mutkan takaa xenoni-lisäpitkät ja vastaantulija kytkee ne pois vasta nähdessään vastaantulijan. Tällöin varsinkin tiukemmissa mutkissa on etäisyys vastaantulijaan jo todella pieni ja sokaisu on tehokkaimmillaan. Ei ne rekkakuskitkaan sitä lisävalopatteria ota pois päältä pariasataa metriä ennen vastaantulijaa...

Lainaus käyttäjältä: rami - 03.01.14 - klo:12:54
Minä kun kävin Skodalla koikalla niin pääsi sellaien Pitkä Jyrkimäinen pieru.

Ehkä keskustelua voisi laajentaa käsittämään myös "laatuerot eri konsernien merkkien käyttäjien välillä..."

Sitä tulee tuohon sanaan laatu suhtautua nykymaailmassa hyvinkin useammalta eri taholta tarkasteltuna. Ehkä myös voimakkaammin erotettava sanat "laatu" ja "laatuvaikutelma". Itselle näistä tuo sana "laatu" kuvastaa paremmin nimenomaan teknistä kestävyyttä ja luotettavuutta teknisestä viasta katkeutuvaan matkantekoon. Sanasta "laatuvaikutelma" tulee taas enemmän mieleen television sisustusohjelmat joissa haetaan tietynnäköistä interiööriä.
Tämä nyt liittyi noihin muutamiin edellä olleeseen vastaukseen sen takia koska siellä Dacian pellin allahan lojuu sama dieseli kuin uudessa A-sarjan Mersussa. Mielikuvissahan noihin kahteen merkkiin kohdistuu tyystin erilaiset odotukset laadusta.
Mutta niin se maailma vaan muuttuu...

Sumuvalot edessä ovat aivan loistava keksintö. Tarvettahan niitä ei ole käyttää liikenteessä mutta sitten kun mennään metsäteillä missä ei liikennettä ole niin kyllä ovat aivan ehdottomat.
Nimenomaan päiväsaikaan.

Hyvin erikoiselta tuo oktomurske juttu kyllä tuntuu. Jos nyt oikein ymmärsin tuon Taloussanomien jutun niin hihnan katkeaminen on nimenomaan seuraus viasta. Varsinainen vika jonka tuo oktomurske aiheuttaa on siis jakopyörän kuluminen tai syöpyminen ja nimenomaan hihnapyörä on sitten sellaisessa kunnossa että se rispaa jakohihnan poikki.
En tiedä millaisen lämpökäsittelyn hihnapyörät ovat saaneet mutta voisin kuvitella että ainakin jonkinlainen pintakarkaisu hihnapyörissä voisi olla mahdollista. Eihän se nyt kovin pehmeää patarautaa voi olla. Ehkä materiaali voi olla myös jotain kevytvalua tai muuta valua mutta pitäisihän hihnapyörässä nyt jonkinlainen pintakarkaisu ainakin olla.
Ehkä...
Vai olisiko niin että mitä tahansa pölyä pääsee kopan sisälle ja se alkaa pikkuhiljaa täyttämään hihnapyörän urien pohjia ja hihnan hampaat sitten vielä painavat tätä ajan saatossa vielä tiukemmaksi ja kun uran pohja jossain vaiheessa on tarpeeksi täyttynyt niin silloin hihna pärähtää hampaiden yli ja seurauksena sekä hihna rikki että kone kaputt.
Heitän nyt arvauksena että syynä on joko materiaalivika tai -valinta hihnapyörässä ja toisena vaihtoehtona se että hihna on niin huonosti suojattu että pöly pääsee tayttämään hihnapyörän urat.
Sitä en kyllä osaa sanoa että miksi juuri Oulun seudulla ja onko pelkästään VW.moottoreissa.

Lainaus käyttäjältä: Mikey - 12.12.13 - klo:12:48
Monenlaista näkemystä ja uskomusta on tosiaankin vallalla. Väitetään jopa kylmäkäynnistyksen vastaavan rasituksiltaan 500 km ajoa lämpimänä. Tuolla matematiikalla saisi jo yhden talven aikana helposti aikaiseksi 100 000 km ajosuoritetta vastaavan "rasituksen". Ei tunnu uskottavalta. Ja sitten vielä nastojen maagisesti karhentamat tiet, jotka osalta autoilijoista kuulemma syö kesärenkaat keväällä.

Matalat lämpötilat ovat Suomessa kieltämättä erityispiirre, jolla on omat vaikutuksensa. Muutoin suomalaiset olosuhteet ovat autolle helpoimmasta päästä. Ei ole kuumia kelejä ja maastonmuodot ovat hyvin tasaiset.

Ehkä napapiirin eteläpuolella. Pari kertaa kun väännät auton käyntiin siten että pakkasta on tuolla -40 asteen kantturoilla niin kummasti alkaa käydä mielessä että häijyltä se tuntuu kun se ekat viisi minuuttia moottori käynnissä louskuttaa.
Ja vielä voi olla että teiden ei tarvitse olla edes nastojen karhentamat. Riittää kun tiet eivät ole edes asfalttia.

Kuplassahan kun alkoi kytkin luistamaan niin ensiapuna kun coca-colaa kytkimeen virutti niin kytkimessä taas pitoa riitti seuraavaan tiliin asti jolloin sai kytkinlevyn vaihdettua...
Ja jos joku epäilee nykyautojen valoja huonoiksi niin kuplan 6 voltin järjestelmän pitkien valotehoa voi vain kuvitella...
Ja aika pieneen tilaankin sitä silloin mahduttiin. Minillä tuli käytyä Lapissa. Kaksi aikuista edessä, kaksi lasta takapenkillä plus kultainen noutaja. Majoitus tietenkin teltassa kun ehän siihen aikaan kovin monella ollut varaa hotellissa yöpyä ja kattotelineellä sitten loput matkatavarat. Ei kukaan kyllä tilanahtaudesta valitellut. Eikä myöskään ilmastointilaitteen puuttumisesta.
Ja takasivuikkunaan tietenkin yksi tarra lisää kun oli Hammerfestissä käyty...

80-luvun alussa autojen osia vielä korjattiin eikä vaihdettu pelkästään uusiin.
- jarrulevyjä ja jarrurumpuja sorvattiin
- jarrusylinterit hoonattiin ja vaihdettiin mäntään uudet tiivisteet
- sytystulppien kärkiväli säädettiin rakotulkilla ja tarkistettiin tulpan väri. Tarvittaessa vaihdettiin "kuumempiin" tai "kylmempiin" sytystulppiin.
- alustassa oli vielä pallonivelissä rasvanipat joihin painettiin rasvaa
- rumpujarrujen jarruhihnoihin niitattiin uudet pinnat

Muistan kuinka omassa -65 tonnikakssatasessa kuplassa oli peltinen kojetaulu. Tuntui valtavalta edistysaskeleelta kun ostin 1302 kuplan jossa oli vinyylillä verhoiltu kojetaulu. Se tuntui ihmeelliseltä ja modernilta asialta...
Samaten 80-luvulla sitten vähäteltiin tuoreempia autoja kun niissä oli "automaattiryyppy". Sitä pidettiin ihan mahdottoman huonona asiana ja epäiltiin kuinka se vie polttoaineen kulutuksen ihan mahdottomiin ja oltiin tyytyväisiä kun oli "käsiryyppy" ja kun sai auton käyntiin ja liikkeelle niin äkkiä ryyppyä pienemmälle vaikka se kuinka nyki. Eipähän mennyt pensaa kuten automaattiryypyllä olevissa vehkeissä...
Muuten, pieni pullo "pihlajanmarjaa" maksoi Alkossa 6 markkaa 40 penniä. Paperipussiin puettuna, josta siitä oli tyylikästä naukkailla aamukankkuseen...

Tämä ei nyt varsinaisesti VW jakoketjuun suoranaisesti liity mutta muutamia vuosia takaperin minulla oli erään toisen valmistajan dieseli joka kilautteli turbon muutaman kerran lyhyen aikavälin sisällä. Syynä näissä turbon rikkoutumisissa oli nimenomaan voitelun puute eli turbolle menevässä voiteluputkessa oli hyvin pieni suodatin ja yksi kerta riitti ylipitkällä vaihtovälillä kun tämä pieni suodatin meni tukkoon ja turbo kaputt. Moottorin öljynpaineen merkkivalo ei edes välähtänyt kun turbo jäi voitelua vailla, eikä kyllä senkään jälkeen kun turbo oli rikki ja autolla ajettiin vielä muutama kilometri sopivalle pysähdyspaikalle. Moottorille suoritettiin huuhtelu mutta lyhyen aikavälin jälkeen turbo samasta syystä rikkoutui eli karstaa öljyn seassa.
Huollossa huoltopäällikkö kertoi että uudemmissa vuosimalleissa samalla moottorilla öljynvaihtoväliä oli laskettu 15 000 kilometriin alkuperäisestä 20 000 kilometristä ja suositteli myös tälle autolle samaa alennettua öljynvaihtoväliä jatkossa.
Mielestäni tässä huomataan kuinka pienestä öljynpaineen muutoksesta voi tulla isompia murheita ilman että öljynpaineen merkkivalo syttyisi palamaan. Ja samaten karstoituneen öljyn jälkivaikutuksista on äärimmäisen vaikea päästä eroon moottoria huuhtelemalla.

Kirjoitan tästä jakoketjuongelmasta vaikka asia ei auton puolesta minua koske. Valaisen asiaa hieman valmistajan/maahantuojan näkökulmasta. Olen "aikaisemmassa elämässä", ei kuitenkaan kauaa sitten, ollut työskentelemässä erään hyvin suuren germaanivetoisen yhtiön riveissä. Tätä kautta olen päässyt tutustumaan mielenkiintoiseen takuumaailmaan. Jos ja usein kun, laitteissa on ollut vikaa ja vieläpä takuuajan puitteissa on ollut äärimmäisen ikävää selvitellä asioita. Jos vika on ollut täysin kristalliinkirkkaasti valmistajan vika josta asiakas reklamoi niin järjestään pelataan aikaa. Luvataan laittaa asiantuntija vilkaisemaan laitetta jne... Tietenkin pidetään huolta että kiire ei ole paikalle mennä tilannetta toteamaan vaan yritetään yhdistää muita menoja samaan suuntaan jotta,tietenkin, saadaan kuluja mahdollisimman alhaiseksi. Asiakashan joutaa odottamaan...
Ja tietenkin paikan päälle tultaessa on ohjeistettu epäsuorasti että jollain tavalla laitteen toimimattomuus saadaan asiakkaan piikkiin. Olkoon sitten jokin nimellinen puute vaikkapa huolto-ohjelmassa jolla ei ole tuon taivaallista merkitystä laitteen toimimattomuudelle mutta siinä on jo silloin saatu tietynlainen yliote ja neuvotteluvaltti asiakkaan suuntaan. Joka siis tarkoittaa käytännössä sitä että pikkaisen jotain kättä pitempää tarjoamalla saadaankin laitteessa oleva vika näyttämään ikäänkuin asiakkaan aikaansaannokselta.
Tämä tapa on nimenomaan sattunut yhtiöissä joissa on germaaninen johtamistapa. Heillä kun on näkökulma että he yli-ihmisinä pystyvät tekemään täydellisen laitteen, lupaamaan ummet ja lammet markkinointimiesten toimesta ja lopuksi sysäämällä kaiken asiakkaan laiminlyöntien piikkiin. Tämä esimerkki ei nyt ole vw-konsernissa mutta hyvin monissa eurooppalaisissa konserneissa tapana. Ja kun olet vielä suuri ja mahtava niin silloin ei kannata kovin paljon nähdä vaivaa asiakastyytyväisyyteen koska ostavat ne kuitenkin tavaran tulevaisuudessa. Näin se vaan menee.
Toki mielenkiinnolla seuraan saako sosiaalinen media muutoksia toimintatavoissa!

Itse asiassa huomasin täällä napapiirillä nyt sattumalta ensimmäistä kertaa katumaasturitaksin. Näkyi olevan Utsjoelta saakka.
Ai piru kun olisi täälläkin takseilla moisia pelejä.

Taksinkuljettajat ovat kyllä omalla kohdallani olleet aina hyvin ammattitaitoisia ja alttiita asiakaspalveluun. Mutta se yksi ja iso mutta on ne helkutin autot!
Mikä ihme siinä on että ne autot on aina sitä mallia joissa on niin pirun ärsyttävä istua. Vaikka kuinka mersunkin takapenkillä on jalkatilaa ja muissakin merkeissä niin miksi hiivatissa ne autot pitää olla sitä matalinta mallia johon saa pitkänä ihmisenä ähkiytyä penkille ja olo on koko ajan niinkuin p...e maassa olisi. Toki tämä lienee makuasia ja jos on korkeammalla tottunut istumaan niin kyllä se vaan aina jaksaa ärsyttää kun 99% eikun 100% takseista on näitä normiautoja joilla ei pitäisi minun mielestäni olla mitään asiaa luokiteltavaksi takseiksi. Varsinkin vanhempia ihmisiä jututtaessa monet todella kokevat kiusalliseksi sen matalaan autoon kulkemisen.
Heitänpä ihan vinkkinä...mitäs jos joku taksiyrittäjä hommaisi ajokikseen ihan reilusti katumaasturin johon voi sitten ihan reilusti mennä sisään. Se kun tuppaa olemaan noissa ajoneuvoissa tuo istuma-asentokin sellainen joka on erittäin miellyttävä. Näissä normiautoissa kun tuo lattia ja penkki ovat niin lähellä toisiaan että istuma-asento on kuin lattialla istuisi. Ei hyvä.
Jotenkin tuollaisessa autossa jossa istuu korkeammalla näkee uloskin aivan eri tavalla ja se tekee jo matkan teosta miellyttävämmän ja jopa turvallisemman tuntuisen kuin ei ole aivan kuin silakka purkissa tihrustamassa näkymiä maan pinnan tasolta.

Meillä kävi paluu manuaaliin helposti. tse asiassa meillä oli vaimo se joka ehkä hieman yllätyksellisesti ilmoitti että automaattia ei seuraavaan autoon tule! Itse asiassa nyt kun manuaalilla taas ajelemme niin ajamiseen on taas löytynyt ikäänkuin menetetty ajamisen-ja vaihtamisen- ilo takaisin.
Saattoi olla myös meidän perheessä jonkinlainen muotivirtaukseen meno tuo hetkellinen automaattivaihteisto kokeilu. Ei vaan ollut meidän kummankaan juttu.
Kyllä aktiivisen ajajan kalustossa pitää mielestäni olla manuaalivaihteisto.

Lainaus käyttäjältä: Markku J - 18.09.13 - klo:20:46
Tuo PSA:n 1.6 Hdi -kone on osoittaunut luotettavaksi voimanlähteeksi, kun sen muutkin merkit ovat PSA:lta ostaneet (jopa Volvo). Ja varmaan PSA:n iänikuinen 2.0 163 hv -konekin on luotettava, kun sitä vaan edelleen valmistetaan ja tungetaan jopa PSA -konsernin uusimpiin hybrideihin (Peugeot 3008 ja Citroen DS5). Moottorihan on todella vanha jo, mutta ilmeisesti erittäin toimintavarma. Tyttärelläni on tuo 1.6 Hdi 110 hv, ja hienosti on toiminut vuodesta 2008 Peugeot 308:n nokalla.

Tuossa 1.6 Hdi:n oli melkoisena ongelmana turbojen paukkuminen. En ole varma mutta lienevät saaneet asian kuntoon. Turboja saattoi mennä useitakin ja en ole varma ovatko täysin selvittäneet syytä siihen. Ongelmana oli jokin mysteeri öljynkierrossa, turbon voitelu ei tahtonut pelata kun jotain ainesosia jostain syystä sekoittui öljynkiertoon tukkien turbon voitelun. Näitä turboja saattoi sitten mennä lyhyellä aikavälillä useampikin. Alensivat tämän johdosta moottorin öljynvaihtoväliä 20 000:sta 15 000 tuhanteen. Fordeissakin jossa samaa moottoria käytettiin oli näitä mystisiä turbovaurioita.

Toisaalta volkswagenin panostukset ovat volkswagenin mukaan alkaneet tuottaa tulosta. Takuukustannukset on käynyt näin:

2010-2011, takuukustannukset pudonneet 5%
2011-2012, takuukustannukset pudonneet 12%
2012-2013, takuukustannukset pudonneet 28%

Joten joko laatu on noussut erittäin paljon näinä vuosina, tai...

Tämä rengasleveys talvirenkaissa tulee varmaan mielenkiintoiseksi. Tuossa aikaisemmin keskustelussa oli juttua kuinka 80-luvun talvirenkaat pärjäisivät tämän päivän talvirenkaita vastaan. Tuohon tuskin vastausta saadaan mutta olisi äärimmäisen mielenkiintoista jos nämä isot autolehdet talvirengastestin hieman eri tavalla.
Laittaisivat myös vastakkain eri rengasleveydet samasta renkaasta. Rengasleveydethän ovat kasvaneet vuosien saatossa talvirenkaisassakin mielestäni aivan järjettömiin leveyksiin. Lähtökohtaisesti olisi todella kiva tietää puolueettomassa testissä kuinka jarrutusmatkoille tapahtuu vaikka 225 leveällä renkaalla verrattuna 195 tai 185 leveisiin renkaisiin nähden. Arvaisin että tällaisen testin jälkeen sohjossa ja jäällä tulevien tulosten jälkeen saisi melkoisen keskustelun aikaiseksi autonvalmistajien rengasleveyden suosituiksi pohjolan olosuhteisiin.

Minulla on itsellä hyvin mielenkiintoinen kokemus kitkarengas versus nastarengas eroavaisuudesta. Meillä on taloudessamme kaksi samanlaista autoa, toinen nelivetoinen ja toinen vajaavetoinen eli etuvetoinen. Nelivetoisessa hommattiin kitkat alle ja kyseessä olivat myös ensimmäiset kitkat käytössäni. Näin kahden talven kokemusten perusteella en voi kuin ylistää kitkarenkaiden aivan upeaa pitoa talvella. Tosin ajamiseni muodostuu suurelta osin lumen peittämillä teillä jolloin ainakin näiden kitkojen aivan ylivertaiset ominaisuudet nastarenkaisiin on tullut kokeiltua. Ja vallan loistavasti on toiminut jäiselläkin pinnalla. Nyt toisena talvena nastarenkailla (Nokian) varustettua etuvetoista talliin ajaessani sain auton jauhamaan paikalleen pieneen jäiseen luiskaan autotallin oven edessä. Renkailla oli tässä vaiheessa ajettu noin 10 000 kilometriä. Uteliaisuudesta ajoin nelivetoisen auton täsmälleen samoihin renkaanjälkiin joihin etuvetoinen nastarenkailla jäi kiinni. Pistin auton pelkästään etuvedolle, ja kas, niin nousi kiilloitetusta jäästä kuin heittämällä kitkarenkailla ylös. Toki auto oli 300 kiloa painavampi kuin etuvetoinen, mutta kuitenkin. Näillä Nokia nastarenkailla huomasin sitten koko talven ajan että jotain niile oli tapahtunut ensimmäisen talven jälkeen. Renkaat olivat muuttuneet pidoltaan aivan kelvottomaksi vaikka kaikki nastat olivat paikallaan ja kulutuspintaa oli jäljellä vaikka kuinka. Näillä renkailla ei voinut enään puhua minkäänlaisesta pidosta jarrutettaessa tai liikkeellelähdössä, lähinnä luokittelisin renkaat sarjaan "hengenvaarallinen". Arvoituksesi jäi viime talven jäljiltä mikä mahtoi olla syynä moiseen tapahtumaan.

Lainaus käyttäjältä: Janneh - 11.01.13 - klo:15:55
Järkyttävää että tätä romanialaista paskaa tuodaan suomeen ja ihmiset vielä ostaa sitä

Useimmiten iän myötä tulee kokemusta ja kokemuksen myötä tulee tietoa jota voi käyttää. Sivistystähän ei tule iän myötä.

Lainaus käyttäjältä: Hawtin - 06.09.13 - klo:17:44
Siis onkos räsän ajettavuudessa olevinaan jotain vikaa, paitsi siis vajaavetoisuus?

Jäi hieman kesken tuo minun kirjoitus. Siis tarkoitin nimenomaan sitä vajaavetoisuutta. Tuolla teholla puolet vuodesta (siis talviajan) auto on melkoisen hengetön suorituskyvyltään tai pikemminkin sen siirtämisessä tiehen.
Tietenkin kesäaikana tilanne on toinen ja autolla voi hieman "iloitellakin".
Nythän tilanne on se että talvella liikennevaloista lähdettäess ei tule oikein mitään ja auto jää käytännössä paikalleen luistoneston hoidellessa hommansa tai sen poisottamalla tilanne on sama pois lukien nastoista lentävää kipinäsuihkua.
Hieman nopeammassa etenemisessä mutkatiellä joko ajovakauden hallinta hoitelee turhat vauhdit veks tai sitten todennäköisesti melkoista puskemista ilman ajovakauden hallintaa. Ja rengasleveyskin olisi talvella oltava luokkaa 185-195 että olisi edes jonkinlaiset mahdollisuudet saada pitoa renkaisiin.
Jää siis ominaisuudet talvella käyttämättä.
Mutta olen kyllä varma että ensi vuoden aikana autosta saadaan nelivetoinen versio jolloin se alkaa olla oikeasti ympärivuotiseen ajoon sopiva paketti. Toivottavasti sitä ei sitten hinnoitella ihan taivaisiin. Mutta odotellaan ja katsellaan, kyllä se sieltä tulee.

Lainaus käyttäjältä: Markku J - 06.09.13 - klo:19:48
Onko tietoa, monesko vaihteisto tuossa yksilössä jo on - huoltohistoria voisi olla mielenkiintoinen.

Ehkä vähän off topic mutta ihan mielenkiinnosta kysyn huoltohistoriasta noin yleensä. Itsellä vielä ollut viime vuosina sikäli onnekas tilanne että päässyt uuteen autoon vaihtamaan ja asia ei ole tullut ajankohtaiseksi.
Kuinkas autoliikkeessä /puhutaan nyt ns merkkiliikkeestä) käytettyä autoa ostaessa kertovat auton huoltohistorian. Tarkoitan että jos pyytää rekisterinumerolla tulostamaan huoltohistorian tietokannasta niin onnistuuko se vai eivätkö sitä halua asiaa kysyttäessä esittää. Ainakin omalla autolla huoltoon viedessä niin rekisterinumeron annettaessa he näkevät sen historian.
Ihan mielenkiinnosta asiaa vaan kysäisen ja uskon että tuollainen huoltohistoria kertoo aika paljon enemmän auton kunnosta kuin pelkät leimat huoltokirjassa.

Tarvii käydä kokeilemassa tuo Räsä jahka aikaa saa hieman varattua että kerkiää rauhassa kokeilla. Saattaa olla että kuitenkin odotan vielä lumien tuloa ja hiukan liukkaampia kelejä.
Suoraan sanottuna minua ei vielä jaksa kiinnostaa tuo räsä koska vaikka siinä tuo 220 hv:aa onkin tarjolla se on kuitenkin lähtökohtaisesti jo tämän hetkisen suunnittelunsa pohjalta aivan toivottoman hidas.
Heti kun tämä asia saadaan kuntoon ja uskon että varmasti ihan lähitulevaisuudessa, kenties jo ensi vuoden aikana niin kiinnostus saattaa muuttua jo ratkaisevasti ja voi tilauslappukin lähteä manuaalilla vetämään.
Mutta odotellaan nyt rauhassa kuitenkin että saavat tuon ajettavuuden vielä rakenneltua kohdalleen. Moottorihan on sinänsä jo ihan ok.

Lainaus käyttäjältä: Poni - 05.09.13 - klo:14:35
Käsitykseni voi olla väärä, mutta korjatkaa.

Audiin saa saman kokoisen koneen tehokkaampana, kuin Volkkariin tai Skodaan.
Skodaan ja Volkkariin ei kaikkiin malleihin saa samoja koneita, kuin vastaavan kokoiseen Audiin.
Varusteet ovat Volkkariin ja vallankin Skodaan "riisuttuja" malleja.
Tehty halvemmista osista, eivätkä ole käytöltään välttämättä niin mukavia ja monipuolisia.

Tämä on tietoinen valinta, jolla yritetään epätoivoisesti pitää Audi premium-merkkinä.
Eihän siitä mitään tulisi, jos saisi yks yhteen Skodan ja Audin.
Kuka hullu enää Audia ostaisi.
Pakko tehdä jotain, keinotekoisiakin eroja.

Tämä on myös kaikilla tiedossa.
Tavallaan se pitää näin myös olla, että jos maksat vähemmän, saat vähemmän.
Mutta kun alkaa ne autot olla säästösyistä aika pitkälle samoista rojuista kasattu,
niin jotain keinotekoista pitää keksiä...

Niin, aika pitkälle ne autot on samoista osista kasattu.
Aika monessa asiassa tuo sana "premium" on melkoisen inflaation kärsinyt.
Itse asiassa Mersunkin uudessa A-sarjalaisessa löytyy sama moottori keulilta kuin Daciassa.
Niin se maailma muuttuu ja varmaan lähitulevaisuudessa sanan "premium" tilalle on keksittävä jokin uusi sana.

Lainaus käyttäjältä: HiTecci - 05.09.13 - klo:12:48
Juuri siinä mielessä homma onkin persiillään että Suomi kuluttaa velkarahansa palveluiden pyörittämiseen, ei investointeihin. Se että me täällä keskenämme palvellaan toinen toisiamme, ei nosta tätä kansantaloutta tasan yhtään mihinkään, eikä siitä tule jäämään latiakaan tuleville polville. Vaan sen sijaan jos tuolla rahalla tosiaan laitettaisiin esim. tiestö peruskorjaukseen, ei se luotottaja tule sitä tietä meiltä enää koskaan pois kaivamaan, se on ja pysyy, nyt ja tulevillakin polvilla. Tai homekoulut tai sairaalat tai...

Tässähän tämä tuli hyvin kristallinkirkkaasti ja selkeästi sanotuksi. Erinomainen kirjoitus.
Siis Suomen velkarahalla tuotetaan palvelut. Meidänkin on vain totuteltava ajatukseen että mielestäni me aivan perustellusti olemme pohjolan Kreikka tässä asiassa.
Me vain elämme yli varojemme. Suomi on nykyisellään tavattoman rikas valtio mutta käytännössä kuitenkin hyvin köyhä. Tämä asetelma johtuu nimenomaan siitä että tänä päivänä Suomessa ei oikeastaan tuoteta juurikaan mitään verrattuna aikaa pitkälle taaksepäin jolloin Suomessa tehtiin konkreettisesti tavaroita, esineitä ja koneita joita sitten myytiin maailmalle ja Suomeen virtasi rahaa.
Nyt kun Suomeen ei enään rahaa teollisuuden tuotteista virtaa ja näyttää myös siltä että tämä asetelma tulee vallitsemaan pitkälle tulevaisuuteen niin vaikeata tulee olemaan. Työllisyyshän tapahtuu tällä hetkellä nimenomaan palveluita toisillemme tuottamalla.
Aivan kuin Kreikassa.
Tottakai valtio tulee kiristämään verotusta (ja rutkasti). Ongelma on vain siinä että ei ole enään mistä maksaa. Se raja on kalkkiviivoilla jolloin ihmisillä ei vain ole varaa maksaa enmpää veroja ilman että kulutus leikkautuisi valtavasti ja sehän taas aiheuttaa kaikenlaisia ilkeitä asioita vähäiselle tuotannollemme kotimaan markkinoille.
Ja kukaanhan ei halua saavutetuista eduista luopua.
Kyllä me vaan aivan täysin kreikkalaisia olemme.

Lainaus käyttäjältä: Peeveli - 05.09.13 - klo:11:06
Kerralla vaan 30 miljardia lisää autoilijoilta! Mitä sitä nuukailemaan, antaa mennä vaan. Syydetään ylimääräiset kriisimaille; Sloveniahan on seuraava EU-tuettava, ja Suomi voi jälleenrakentaa kokonaan Syyrian aikanaan. Maallamme on kaikesta vastuu!

Mitenkä minulle on alkanut hiipimään sellainen tunne että Suomella ei ole pitkä matka siihen tilanteeseen jossa aletaan kinuamaan EU:lta velkojen kuittaamista kun velka-aste on hiipinut siihen tasolle että kirstun pohja häämöttää.
Tätä vauhtia ei ole niinkään kaukana tämä tilanne.
Ja on se hienoa silloin kuunnella kun itä-Euroopan maat kirjoittelevat lehdissä että hyi saatana tuotakin Suomea jonne kaikki veromarkat menevät, eläneet kuin siat pellossa yli varojen ja nyt jää muiden maksettavaksi tuon pohjolan Kreikan velat.
Jotenkin vaan alkaa tällainen tilanneasetelma hahmottumaan entistä lähemmäksi päivä päivältä...

Tässä mietiskelen että mikähän tässä mahtaa olla perimmäinen kuvio muuttaa verotus kilometripohjaiseksi.
Kai se olisi helpompaa ollut nostaa polttoaineenveroa samassa suhteessa ja laskea autoveroa myöskin. Heti olisi voinut alkaa toteuttamaan ja jäisi rakentamatta kallis laitteisto sekä järjestelmän ylläpito.
Toisaalta kun nyt tänään selvisi tuo Nokian kuvio ja puhelimet on pyyhkäisty pois ja jotain pitäisi Nokiankin tehdä tulevaisuudessa...jäihän sille nuo verkkojen rakentamiset ja ennenkaikkea paikannusjärjestelmät.
Ja kun samassa mietintäryhmässä on istunut ex-Nokialainen Ollila joka on jo aikaa sitten tienyt Nokian tulevaisuudenkuviot niin väistämättä herää epäilys...
Tietysti myös Suomussalmelainen apteekinapulainen kun laitetaan tähän kuuntelemaan näiden herrojen mietintää niin jotenkin tulee mieleen että joku on istunut itseään viisaampien seurassa...

Aloin tässä laskemaan mitä tuo kilometripohjainen maksu menisi jos sen laskisi siten että paljonko saisi polttoainetta 100 kilometrillä tuolla maksulla.
Itsellä siis käytännössä ajo tapahtuisi suurelta osin tuolla kalleimman maksualueen taksalla täällä Lapissa.
6.8 centtiä *100km= 6.8 euroa

Autoni vie dieseliä käytännössä 6.5 litraa/100km. Dieselin hinta oli noin 1.50 litra.

Tuolla 6.8 eurolla saisi siis (6.8/1.5) 4.53 litraa dieseliä! Siis neljä ja puoli litraa.
Tuon kilometrimaksun suuruus olisi myös miellettävissä siten että voisin lisätä autoni nykyiseen kulutukseen tuon neljä ja puoli litraa.
Tekisi siis saman kustannusvaikutukseltaan kuin se että autoni veisi nykyisen 6.5 litran sijasta 11 litraa satasella!
Vielä jos tätä irvokkaasti jatkaisi niin voisi laskea että paljonko olisi dieselin litrahinta tuon kilometrimaksun mukaan samalla 6.5 litran kulutuksella.
Siis 6.5 litraa*1.50 litra=9.75 euroa. Tähän kun vielä lisätään tuo kilometrimaksu 6.8 euroa niin saadaan summaksi 16.55 euroa. Tämän kun jakaa 6.5 litralla niin saadaan litrahinnaksi 2.54 euroa!!!
Kalliiksi tulee tämäkin lysti lähitulevaisuudessa.