Talvirenkaat 2015 / 2016

Aloittaja Möhköfantti, 19.08.15 - klo:12:48

« edellinen - seuraava »

JPN_V70D3OR

TonniSataYkköseltä tuli HPL8:t koossa 205/60/16, hintaan 514,- paikalliseen pajaan, jotka veloitti maltilliset 35,- rengastyöstä.

Näyttävät olevan leivottu 2x47/14, 1x48/14 ja 1x5/15. Ei tietty olisi ollut pahitteeksi, jos kaikki olisivat olleet tuoreampia, mutta kuvetta olisi saanut kaivaa satkun syvemmältä. Made in Russia lukee kyljessä, aika pienillä painoilla näytti tasapainotus onnistuneen, yhdessä ei ollut sisäpuolella yhtään painoa.
Golf VII Multifuel 1.4TSI -14
Volvo V70 D3 OceanRace -12 DriverSupport

jaripetteri

Voihan tuo olla renkaiden testiinkin toimittaneen tahon "vahinko". Ilmeisesti tuossa testilehdessä oli myös kyseistä rengasta mainostettu pelkällä RS mallilla. Itse en lehteä omista niin en pysty tarkistamaan. Uudemmassa oli ainakin RS+ mainoksessakin.
OBD.fi - eXplore Your Car ---  GTE Variant & e-Golf 100kW
Ex.  TwinDoor TDi, vRS TFSi Combi, TFSi Q SB

JaskaPankuttaja

Lainaus käyttäjältä: nemos - 16.10.15 - klo:18:22
Epäasiallista markkinointia tämä on, mutta olisihan se jotakin jos tuon hintaluokan rengas olisi Hkpl 7 ja R:n tasoinen (myös kulutuskestävyydeltään). Hintaluokassaan ylivoimainen rengas ja monelle esim. kakkosautoon täysin riittävä. Eikä tuohon hintaan pitäisi olla suurta merkitystä renkaan valmistusmaalla.

En jaksa jankata erilaisten renkaiden erilaisista ominaisuuksista kun kaikki renkaat ovat erilaisia kompromissejä.

Mutta tuo kakkosauto juttu...
...kakkosautolla kakkosluokan renkailla ajaa sitten kakkoslaatuiset ihmiset...?

-karppa-

Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 23.10.15 - klo:20:39
En jaksa jankata erilaisten renkaiden erilaisista ominaisuuksista kun kaikki renkaat ovat erilaisia kompromissejä.

Mutta tuo kakkosauto juttu...
...kakkosautolla kakkosluokan renkailla ajaa sitten kakkoslaatuiset ihmiset...?

Valitettavan usein tuolla kakkosautolla ajaa juuri vaimo ja lapset. Ostatko niihin ne kakkoslaatuiset renkaat vai ne parhaat mitä rahalla saa?
1.8 Tbo sedan luupää (Tupla tehot/vääntö)
1.9 TDI Skoda Octavia Combi Laurin & Klement  (Melkein tupla tehot/vääntö)
Suzuki GSX-R 1100 (Lama-ajan Ohjus -Vase)
2.4 D5 Volvo XC70 AWD (Traktori)
2.0 TDI Skoda Octavia Scout (MTM)

miqwe

#214
Tekeekö se autosta hengenvaarallisen/kakkosluokan kansalaisen, jos renkaat ovat testimenestyjiä vastaavat, muutaman vuoden takaa..? Ja autokin sieltä samaiselta vuodelta..?  Esim Sava, jne. Tiellä on pysytty niilläkin, toki kehitys on ollut vauhdikasta.
Entiset: Octavia vRS 3.5 2kpl, 3kpl mk7.5 golffeja, e-golf mk7.5, mk7 golffeja, up!,polo6r, jetta, cupra4, F30,.....Lista on loputon .

sambolo

Tänään tuli ovelle goodyear ultra grip ice 2 kitkat koossa 225/45-17 hintaan 659e. Kaikissa dot 3815 :) Innolla odotan Kokemuksia talvella :)
Octavia RS III
Ex vag:
5F Leon 1.4 tsi style
08 Leon TDI FR
07 Ibiza FR

Eka Golf

Toivotan onnea koska minä ajan kitkalla vain kesällä!  :P

skriko

Lainaus käyttäjältä: sambolo - 24.10.15 - klo:00:18
Tänään tuli ovelle goodyear ultra grip ice 2 kitkat koossa 225/45-17 hintaan 659e. Kaikissa dot 3815 :) Innolla odotan Kokemuksia talvella :)

Kylläpä sait kummelit melkein suoraan uunista. Toisin kun minulle myivät uuden auton mukana 2004 2001 valmistetut kitkat.

pomo

Pitkästä aikaa kokemuksia nokialaisesra, hakka 8 tuntuu huomattavasti paremmalta kuin hakka 7. Ainakin paljaalla asfaltilla, paineet 205/50/17 koossa 3.2.

JaskaPankuttaja

#219
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 23.10.15 - klo:20:57
Valitettavan usein tuolla kakkosautolla ajaa juuri vaimo ja lapset. Ostatko niihin ne kakkoslaatuiset renkaat vai ne parhaat mitä rahalla saa?

Niin, juuri tuota tarkoitin.

Siksi meillä vaimo ajaa ja kuljettaa lapsia ykkösautolla.


Helppo on mittailla renkaita ja niiden ominaisuuksia, mutta on autoissakin eroja.


Lainaan itseäni vanhasta viestiketjusta:

Vuonna 2011 TM testasi talvirenkaita, nastallisista huonoin pysähtyi 20 % pidemmällä matkalla sileällä jäällä kuin jarrutuskokeen paras. Arvostelu heikoimmasta: näitä ei tarvita Suomessa.
Muutama numero eteenpäin (TM 4/2011) oli autojen talvitesti. VW Sharan pysähtyi jäällä yli 20 % pidemmällä matkalla kuin kokeen paras, Nissan Juke.
Mitenkö koetta arvioitiin? Ei mitenkään...

Eli jos on paskoja renkaita niin on myös paskoja autoja, sekin pitäisi muistaa.

Jos sitä testivoittajan parempaa pitoa käytetään siihen että voi ajaa kovempaa niin ollaan jo aika pitkällä suossa.
Paljonko kovempaa ja lähempänä voi ajaa kuin huonommilla renkailla? Ja missäkin olosuhteissa.

Miettiköön noita kuka haluaa, itse keskityn rentoon ajamiseen.
Jokainen saa ajaa niin kovaa kuin huvittaa, ohitan hitaammat ja annan tilaa jos joku haluaa ajaa kovempaa, kumpikaan ryhmä ei kiusaa minua.


Jos perustelellaan jääpidoltaan parhaita mahdollisia renkaita niin kannattaa miettiä tekeekö muutenkin kaiken riskin minimoimiseksi'?
Tehokkain keino on ehdottomasti nopeuden laskeminen kun riski on olemassa, hiljentääkö hirvivaara-alueilla, asuma-alueilla, aina muita tienkäyttäjiä kohdatessa?

Jos ei niin miksi rengasvalinta on ainoa mitä tekee asian hyväksi?

-karppa-

Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 24.10.15 - klo:11:14
Lainaan itseäni vanhasta viestiketjusta:

Vuonna 2011 TM testasi talvirenkaita, nastallisista huonoin pysähtyi 20 % pidemmällä matkalla sileällä jäällä kuin jarrutuskokeen paras. Arvostelu heikoimmasta: näitä ei tarvita Suomessa.
Muutama numero eteenpäin (TM 4/2011) oli autojen talvitesti. VW Sharan pysähtyi jäällä yli 20 % pidemmällä matkalla kuin kokeen paras, Nissan Juke.
Mitenkö koetta arvioitiin? Ei mitenkään...

Eli jos on paskoja renkaita niin on myös paskoja autoja, sekin pitäisi muistaa.

Jos sitä testivoittajan parempaa pitoa käytetään siihen että voi ajaa kovempaa niin ollaan jo aika pitkällä suossa.
Paljonko kovempaa ja lähempänä voi ajaa kuin huonommilla renkailla? Ja missäkin olosuhteissa.

Miettiköön noita kuka haluaa, itse keskityn rentoon ajamiseen.
Jokainen saa ajaa niin kovaa kuin huvittaa, ohitan hitaammat ja annan tilaa jos joku haluaa ajaa kovempaa, kumpikaan ryhmä ei kiusaa minua.


Jos perustelellaan jääpidoltaan parhaita mahdollisia renkaita niin kannattaa miettiä tekeekö muutenkin kaiken riskin minimoimiseksi'?
Tehokkain keino on ehdottomasti nopeuden laskeminen kun riski on olemassa, hiljentääkö hirvivaara-alueilla, asuma-alueilla, aina muita tienkäyttäjiä kohdatessa?

Jos ei niin miksi rengasvalinta on ainoa mitä tekee asian hyväksi?

Sharan ja Juke ovat myös vähän eri kokoluokan autoja  ;).

Toinen mikä kannattaa muistaa noissa testeissä, että parhaan nastarenkaan ja kitkarenkaankin erot on suuria  ;)
1.8 Tbo sedan luupää (Tupla tehot/vääntö)
1.9 TDI Skoda Octavia Combi Laurin & Klement  (Melkein tupla tehot/vääntö)
Suzuki GSX-R 1100 (Lama-ajan Ohjus -Vase)
2.4 D5 Volvo XC70 AWD (Traktori)
2.0 TDI Skoda Octavia Scout (MTM)

raipuli

Autojen ja renkaiden erot on suuria. Iso auto vs pikkuauto, kitka vs nasta, premium vs halpamerkki... Kaikki nuo erot voidaan helpoisti ulosmitata, jos kuskilla ei ole käsitystä tilannenopeudesta tai ennakoinnista.

Väitän että ennakoiva ja mahdollisesti 5-10km/h nopeutta laskeva kuski pärjää yhtähyvin ellei paremmin liukkailla yhdistelmällä: tila-auto, kitkarenkaat, uudet halparenkaat kuin normaalin henkilöauton kuljettaja,  uudet testivoittaja nastarenkaat alla ja ajotyyli mallia kesäkeli..

Normaaleilla uudehkoilla henkilöautoilla, ns paremmilla talvirenkailla (nasta tai kitka) ja ennkoivalla ajotavalla pärjää Suomen talvessa varmasti.

On muistettava että uusi tai uudehko halpamerkin talvirengas on varmasti parempi kuin 7 v vanha hakkapelitta "testivoittaja". Eli jos renkaisiin ei ole vara pistää isoja rahoja niin on parempi ajella ns edullisemilla merkeillä ja vaihtaa niitä parin talven jälkeen... Rengaskulut on kuitenkin minimaalinen kulu noin 7v tai uudemmalla autolla ajeltaessa.
Volvo V60 CC, D4 AWD 2020
Ex Ford Mondeo 1.6 tcdi 2015
EX Opel Astra Sport Tourer 1.7cdti man, Sport, 2011
Ex Skoda Octavia Combi 1.6tdi man Elegance 2010
Ex Skoda Octavia HB 1.9tdi man Ambiente 2007
Ex Ford Fiesta 1.4 Trend 2006

JaskaPankuttaja

#222
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 24.10.15 - klo:13:20
Sharan ja Juke ovat myös vähän eri kokoluokan autoja  ;).

Toinen mikä kannattaa muistaa noissa testeissä, että parhaan nastarenkaan ja kitkarenkaankin erot on suuria  ;)

Millä tavalla henkilöautossa henkilöauton koko tai massa vaikuttaa jarrutusmatkaan?

Ja tuosta rengastestistä. kuten siinä lukee; parhaan ja huonoimman nastarenkaan ero.
En verrannut nastallista ja nastatonta.


Edit:
Ja itse asiassa Sharanin ja Juken ero on liki 50 % (Juke 64 m, Sharan 93 m.)
Sata kiloa Jukea kevyempi Audi A1, tulos 92 metriä.
Paskoja testejä tuolla TM:llä?

-karppa-

Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 24.10.15 - klo:16:18
Millä tavalla henkilöautossa henkilöauton koko tai massa vaikuttaa jarrutusmatkaan?

Ja tuosta rengastestistä. kuten siinä lukee; parhaan ja huonoimman nastarenkaan ero.
En verrannut nastallista ja nastatonta.


Edit:
Ja itse asiassa Sharanin ja Juken ero on liki 50 % (Juke 64 m, Sharan 93 m.)
Sata kiloa Jukea kevyempi Audi A1, tulos 92 metriä.
Paskoja testejä tuolla TM:llä?

Koko ja massa tulee siinä vastaan kykeneekö jarrut käsittelemään (Riittääkö jarruvoima) tuon massan aiheuttaman lämpökuorman ja välittämään kitkan tiehen  ;). Massahan ei periaatteessa lisää jarrutusmatkaa, mutta käytäntö mm. TM:n testeissä osoittaa jotain muuta.

En muista tuota testiä lukeneeni, mutta mistä vauhdeista on tuossa jarrutettu?
1.8 Tbo sedan luupää (Tupla tehot/vääntö)
1.9 TDI Skoda Octavia Combi Laurin & Klement  (Melkein tupla tehot/vääntö)
Suzuki GSX-R 1100 (Lama-ajan Ohjus -Vase)
2.4 D5 Volvo XC70 AWD (Traktori)
2.0 TDI Skoda Octavia Scout (MTM)

JaskaPankuttaja

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 24.10.15 - klo:19:39
Koko ja massa tulee siinä vastaan kykeneekö jarrut käsittelemään (Riittääkö jarruvoima) tuon massan aiheuttaman lämpökuorman ja välittämään kitkan tiehen  ;). Massahan ei periaatteessa lisää jarrutusmatkaa, mutta käytäntö mm. TM:n testeissä osoittaa jotain muuta.

En muista tuota testiä lukeneeni, mutta mistä vauhdeista on tuossa jarrutettu?

Hei, puhutaan henkilöautoiksi rekisteröidyista laitteista.

Ja kuten sanoin, Audi on siis sata kiloa kevyempi kuin Nissan.
Eli ei edes TM:n testeissä massa vaikuta jarrutusmatkaan.

Jos jarruvoiman mitoitus on suunnittelupöydällä liukkaallakin kelillä mennyt pieleen niin eikös silloin ole kyseessä n.s. paska auto?


Ja btw; minulla ei ole Nissan-tuotteita omistuksessa, ovat laadullisesti paskoja autoja, kuten kaikki mikä Britanniasta tulee.

-karppa-

Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 24.10.15 - klo:22:55
Ja btw; minulla ei ole Nissan-tuotteita omistuksessa, ovat laadullisesti paskoja autoja, kuten kaikki mikä Britanniasta tulee.

Onko VAG:t yhtään parempia? Paitsi maksetut testit TM:ssä.
1.8 Tbo sedan luupää (Tupla tehot/vääntö)
1.9 TDI Skoda Octavia Combi Laurin & Klement  (Melkein tupla tehot/vääntö)
Suzuki GSX-R 1100 (Lama-ajan Ohjus -Vase)
2.4 D5 Volvo XC70 AWD (Traktori)
2.0 TDI Skoda Octavia Scout (MTM)

JaskaPankuttaja

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 25.10.15 - klo:09:23
Onko VAG:t yhtään parempia? Paitsi maksetut testit TM:ssä.

Omassa omistuksessa ei ole enää yhtään VAG-tuotettakaan, mutta firmalla niitä on.

Nissanissa on hyvät jarrut, se lienee turvallisuutta painottavaa ihmistä ajatellen tärkeää.

VAG-tuotteissa on ehkä muita hyviä ominaisuuksia mutta huonosti suunniteltuja jarruja pitää paikata (maksetuissa?) TM:n testeissä pärjänneillä renkailla?

Flat

olikos tämä jo täällä :

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/nokian-hakkapeliitta-jai-karjesta-ruotsalaisessa-rengastestissa/VgreezbX?ref=ampparit:07cb&ext=ampparit


Ruotsissakin tehdyssä testissä Nokian Hakkapeliitta 8 vakuutti jäällä ja lumella, kuten myös TM:n testissä. Se sai myös vierintävastuksesta täydet pisteet â€" ensimmäisenä nastarenkaana koko ruotsalaistestin historiassa.

Sen sijaan märällä pinnalla Nokian Hakkapeliitta 8 pärjäsi huonosti Teknikens Världin testissä. Vesiliirtotestissä se sai vain kolme pistettä kymmenestä.

Myös Tekniikan Maailma kirjoitti Hakkapeliitasta, että "sulalla kelillä näkee, että rengas on kehitetty talvea varten."

Ruotsalaisten kuuluisassa "hirvenväistötestissä" â€" siinä samassa missä A-Mersu aikoinaan kaatui â€" Nokian Hakkapeliitta 8 sai vain kuusi pistettä kymmenestä. Testissä mitataan, kuinka suurella nopeudella esteen väistö ja paluu omalle kaistalle onnistuu.

Myös mukavuudesta Hakkapeliitta sai kuusi pistettä kymmenestä.

tärpätti

Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 25.10.15 - klo:11:46
Omassa omistuksessa ei ole enää yhtään VAG-tuotettakaan, mutta firmalla niitä on.

Nissanissa on hyvät jarrut, se lienee turvallisuutta painottavaa ihmistä ajatellen tärkeää.

VAG-tuotteissa on ehkä muita hyviä ominaisuuksia mutta huonosti suunniteltuja jarruja pitää paikata (maksetuissa?) TM:n testeissä pärjänneillä renkailla?

Ei pahalla mutta mutuilut jarruvoiman riittävyydestä liukkailla on vähän naurettavaa... Ennemminkin auton alustalla on asiaan enemmän tekemistä siinä kuinka pito saadaan muodostettua.
Octavia BKD

JaskaPankuttaja

Lainaus käyttäjältä: tärpätti - 26.10.15 - klo:07:19
Ei pahalla mutta mutuilut jarruvoiman riittävyydestä liukkailla on vähän naurettavaa... Ennemminkin auton alustalla on asiaan enemmän tekemistä siinä kuinka pito saadaan muodostettua.

Olen ihan samaa mieltä.

Jäällä jarrutuksessa varmasti ei jarruvoiman riittävyys ole määräävä tekijä.

Alustan suunnittelu ja toteutus ja jarrujärjestelmän ominaisuuksien tehokas käyttäminen ratkaisevat.
Kun testissä parhaan ja huonoimman nastarenkaan välistä eroa kuvataan monissa yhteyksissä hengenvaarallisiksi niin miten tällaisia heikkotasoisilla jääominaisuuksilla varustettuja autoja ei arvostella samalla tavalla?

BobSmith

Enpä usko, että autojen jarrutusominaisuuksissa on eroa, ajetaan sitten jäällä tai kuivalla asfaltilla. 
Liukkaalla varmaankin merkitsee se, minkälainen "jalanjälki", eli paljonko renkaassa on jarrutuspintaa maata vasten?

JaskaPankuttaja

#231
Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 26.10.15 - klo:12:53
Enpä usko, että autojen jarrutusominaisuuksissa on eroa, ajetaan sitten jäällä tai kuivalla asfaltilla. 
Liukkaalla varmaankin merkitsee se, minkälainen "jalanjälki", eli paljonko renkaassa on jarrutuspintaa maata vasten?

No jotain on Sharanin ja A1:en jarrutusominaisuuksissa pahasti vinossa nimenomaan jäällä, lumella tulokset ovat Juke 39 m / A1 41 m / Sharan 43 m.

Kyseessähän on ihan samanlainen tilanne kuin nastarenkaalla ja nastattomalla talvirenkaalla.
Lumella jarrutukset menee liki samoihin mittoihin mutta jäällä jarrutusmatkat venyvät liki 50 %.

Eikä kukaan kauhistele että miten kukaan pärjää Sharanilla tai A1:llä.

Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 26.10.15 - klo:12:53
Liukkaalla varmaankin merkitsee se, minkälainen "jalanjälki", eli paljonko renkaassa on jarrutuspintaa maata vasten?

...ja rengaskoko Juke 205/60 16, A1 195/55 16, Sharan 215/60 16. Renkaat kaikilla samanlaiset, en oikein usko että renkaasta löytyy syytä tähän.

duke7

ABS:ien toiminta on varmaan suurin selittävä tekijä noiden tulosten erilaisuuteen. Toki painojakauma etu- ja taka-akselin välillä voi myös vaikuttaa. Alusta sinänsä tuskin hirveästi vaikuttaa tasaisella jäällä tehtyihin kokeisiin.

JFabiaK

Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 24.10.15 - klo:16:18
Millä tavalla henkilöautossa henkilöauton koko tai massa vaikuttaa jarrutusmatkaan?
Sekä auton, että auton pyörän massa (pyörän hitausmomentti) vaikuttavat oleellisesti jarrutusmatkaan.
Autolla on liikkeessään liike-energiaa, joka täytyy "tappaa" jarrutuksessa. Mitä suurempi massa ja nopeus (vaikuttaa toiseen potenssiin!) sen suurempi liike-energia.

Liike-energia Ek=1/2 x m x v^2.  ( x = kertomerkki )

Jarrutusmatkaan vaikuttaa kitkakerroin. Käytännössä kitkavoima ratkaisee ja kitkavoiman "synnytykseen" ratkaisevat tekijät ovat em. kitkakerroin, massa ja kiihtyvyys. Kitkavoima on se voima, jolla liike-energia eliminoidaan. Kitkavoima = kitkakerroin kertaa massa kertaa kiihtyvyys (9,81 m/s^2).
Hidastuvuus on käytännössä sama kuin kiintyvyys (= nopeuden muutos aikayksikössä), mutta vähenevänä on ns. negatiivinen kiihtyvyys.

Pyörän massalla on suora yhteys pyörän hitausmomenttiin; painava pyörä, suuri hitausmomentti - varsinkin jos massa keskittyy vanteen kehälle ja rengasalueelle. Pyörän nopeusmuutoksen hitaus jarrutuksessa lisää käytännön jarrutusmatkan pituutta.
Kaikki menee rikki - kunnes kuolema korjaa. Simply Clever.

JaskaPankuttaja

Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 26.10.15 - klo:15:51
Sekä auton, että auton pyörän massa (pyörän hitausmomentti) vaikuttavat oleellisesti jarrutusmatkaan.
Autolla on liikkeessään liike-energiaa, joka täytyy "tappaa" jarrutuksessa. Mitä suurempi massa ja nopeus (vaikuttaa toiseen potenssiin!) sen suurempi liike-energia.

Liike-energia Ek=1/2 x m x v^2.  ( x = kertomerkki )

Jarrutusmatkaan vaikuttaa kitkakerroin. Käytännössä kitkavoima ratkaisee ja kitkavoiman "synnytykseen" ratkaisevat tekijät ovat em. kitkakerroin, massa ja kiihtyvyys. Kitkavoima on se voima, jolla liike-energia eliminoidaan. Kitkavoima = kitkakerroin kertaa massa kertaa kiihtyvyys (9,81 m/s^2).
Hidastuvuus on käytännössä sama kuin kiintyvyys (= nopeuden muutos aikayksikössä), mutta vähenevänä on ns. negatiivinen kiihtyvyys.

Pyörän massalla on suora yhteys pyörän hitausmomenttiin; painava pyörä, suuri hitausmomentti - varsinkin jos massa keskittyy vanteen kehälle ja rengasalueelle. Pyörän nopeusmuutoksen hitaus jarrutuksessa lisää käytännön jarrutusmatkan pituutta.

Aivan, niinhän fysiikan tunneilla opetettiin.
1/2*m*v^2=myy*m*g (myy=kitkakerroin)

Ja kun huomataan että yhtälön molemmilla puolilla on m niin siitä seuraa että ne voidaan supistaa pois joka tarkoittaa sitä ettei massa vaikuta hidastuvuuteen.

Ei minua tarvitse uskoa, kysykää fysiikanopettajaltanne!
Tai jos ette usko häntäkään niin kertokaa mikä meni vikaan ja fysiikan Nobel on teidän!


JFabiaK

Pistäs vaan Nobelin anomus sisään, jos massalla ei ole mitään vaikutusta kiihtyvyyteen/hidastuvuuteen. Olet aika fyysikko.  ::)
Oli muuten aika hienosti tehty "yhtälö".  :)
Kaikki menee rikki - kunnes kuolema korjaa. Simply Clever.

JaskaPankuttaja

#236
Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 26.10.15 - klo:18:37
Pistäs vaan Nobelin anomus sisään, jos massalla ei ole mitään vaikutusta kiihtyvyyteen/hidastuvuuteen. Olet aika fyysikko.  ::)
Oli muuten aika hienosti tehty "yhtälö".  :)

Kuten sanoin, kysy asiaa fysiikanopettajaltasi, ei tarvitse minua uskoa.

Auton kiihtyvyyteen massa vaikuttaa, mutta jarrutukseen ei.

Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 26.10.15 - klo:18:27
...ettei massa vaikuta hidastuvuuteen.


Tästä massan vaikutuksesta hidastuvuuteen löytyy tarinaa vaikka kuinka paljon kun googlettaa.
Sitten kun karsii lähdekriittisesti huuhaat (suomi24-kommentit jne) niin läytyy sieltä oikeita argumenttejäkin puheiden taakse.

JFabiaK

Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 26.10.15 - klo:18:42
Kuten sanoin, kysy asiaa fysiikanopettajaltasi, ei tarvitse minua uskoa.

Auton kiihtyvyyteen massa vaikuttaa, mutta jarrutukseen ei.


Tästä massan vaikutuksesta hidastuvuuteen löytyy tarinaa vaikka kuinka paljon kun googlettaa.
Sitten kun karsii lähdekriittisesti huuhaat (suomi24-kommentit jne) niin läytyy sieltä oikeita argumenttejäkin puheiden taakse.
Ai jaa... ::)  kiihtyvyys ja hidastuvuus ovat saman asian plus- ja miinus- etumerkillä varustetut versiot. Massa vaikuttaa kumpaankin. Mitä pienempi massa, sitä suurempi kiihtyvyys/hidastuvuus.
Jarrut mitoitetaan ko. auton liike-energian (kokonaismassan) mukaan.

Testaa pysähtyvyyttä ( liukkaalla ): aja tyhjällä henkilöautolla ja sitten vaikka +400 kg:n kuormalla samalla autolla. Molemmilla kerroilla samassa paikassa ja samalla nopeudella ja samalla lailla mahdollisimman lyhyttä pysähtymistä tavoitellen.
Jos vaivautuisit näin todistamaan väitteesi paikkansapitävyyden, niin vaivautuisitko myös kertomaan tulokset. ;)

Nyt on tärkeämpää jarruttaa kuin googlettaa.  :(
Kaikki menee rikki - kunnes kuolema korjaa. Simply Clever.

JaskaPankuttaja

#238
Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 26.10.15 - klo:19:23
Ai jaa... ::)  kiihtyvyys ja hidastuvuus ovat saman asian plus- ja miinus- etumerkillä varustetut versiot. Massa vaikuttaa kumpaankin. Mitä pienempi massa, sitä suurempi kiihtyvyys/hidastuvuus.
Jarrut mitoitetaan ko. auton liike-energian (kokonaismassan) mukaan.

Testaa pysähtyvyyttä ( liukkaalla ): aja tyhjällä henkilöautolla ja sitten vaikka +400 kg:n kuormalla samalla autolla. Molemmilla kerroilla samassa paikassa ja samalla nopeudella ja samalla lailla mahdollisimman lyhyttä pysähtymistä tavoitellen.
Jos vaivautuisit näin todistamaan väitteesi paikkansapitävyyden, niin vaivautuisitko myös kertomaan tulokset. ;)

Nyt on tärkeämpää jarruttaa kuin googlettaa.  :(

Ole uskossasi vahva ja juuri sitä mieltä kuin huvittaa.

Tuo pysähtymistesti tyhjällä ja täydella autolla muuten lienee n.s. peruskauraa ennakoivan ajon kursseilla joissa on käytännön kokeita, ainakin itse olen ollut useammallakin joissa tuo koe on tehty.
Ja arvaa mikä on ollut lopputulos?

Mielelläni käännn tuohon uskoon jossa massa vaikuttaa pysähtymismatkaan kun todistat sen teoriassa pitävän paikkansa.

Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 26.10.15 - klo:19:23
Mitä pienempi massa, sitä suurempi kiihtyvyys/hidastuvuus.

Tuossa TM:n testissä muuten Nissania sata kiloa kevyempi Audi pysähtyi pajon huonommin, miksi jos kevyempi hidastuu paremmin?

Palataan asiaan kun siihen pystyt, siihen saakka Jaska ei Pankuta enää tästä asiasta.
Joku raja tällä trollaamisellasikin täytyy olla.

JaakkoS

olin tilannut b8passattiin volkkarilta 16 sima vanteet ja siihen renkaat. ehdottivat minulle 205/ renkaita. nyt sitten osuu joka kanttariin ja töyssyyn roiskeläpät ja maavara onneton. tänään soitin ja vaihetaan 215 renkaisiin. autossani DCC alusta. onko tämä normaalia? auttaako nuo 215 renkaat vai onko autoon 16 liian pienet?

Lakiasiaintoimisto Lehtonen Oy