"Kunnioitettavia" suorituksia liikenteessä

[gunman]

Eilen länsiväylällä Stadiin päin ajellessa, tuossa yhdentoista aikoihin sai täysperän kuljettaja jonkinsortin hepulin, aiheetta.
Suomenojan liittymästä tuli rekka länärille, ajoin keskikaistaa vakkarin kanssa todellista noin 85km/h.
Vasemmalla kaistalla oli takaviistossa toinen auto, joten en voinut siirtyä ohituskaistalle (eikä tietysti tarvitsekaan).
Kun olin tämän yhdistelmän peräkärryn paikkeilla, rekkakuski laittoi vilkun vasemmalle merkiksi siitä, että aikoo vaihtaa
kaistalle, jota ajan.
Vilkku ehti olla päällä melko pitkän tovin, ennenkuin yhdistelmä pääsi taakseni.
Kiitoksena tästä sain keulallisen edestä pitkiä valoja osakseni.
Mikä tuollakin viirasi, kaistaa sillä olisi jatkunut vielä liki kilometri!

[Sniiki]

Oletko paljonkin ajanut Ruotsissa?

En. Itseasiassa aika vähän. Oletko mahdollisesti kiinnostunut tietämään muissa maissa suorittamaani ajomäärää vai rajoittuiko kiinnostus Ruotsiin?

[-karppa-]

Ruotsissa kaikki on paremmin, myös liikennekäytös.

Oletko paljonkin ajanut Ruotsissa?

En. Itseasiassa aika vähän. Oletko mahdollisesti kiinnostunut tietämään muissa maissa suorittamaani ajomäärää vai rajoittuiko kiinnostus Ruotsiin?

Enpä oikeastaan. Tuo vastaus vain kiinnosti, kun jossain muualla kaikki on paljon paremmin vaikka kokemusta ei todellisuudessa ole.

Ruotsissahan sakotuskin on paljon kevyempää, kuin Suomessa.

[Sniiki]

Karppa meidän vanha rekkamies. Aina vääntämässä kaikkien kanssa kaikesta todella olennaisesta.
"Ruotsissa kaikki on paremmin". Ymmärrätkö nyt? Toisaalta ei sitä kyllä heittomerkkeihin tarvitse laittaa, kyllä siellä ihan oikeasti käyttäydytään sivistyneemmin. Kyllä sen huomaamiseen riittää ~tuhat kilometriäkin.

[-karppa-]

Karppa meidän vanha rekkamies. Aina vääntämässä kaikkien kanssa kaikesta todella olennaisesta.
"Ruotsissa kaikki on paremmin". Ymmärrätkö nyt? Toisaalta ei sitä kyllä heittomerkkeihin tarvitse laittaa, kyllä siellä ihan oikeasti käyttäydytään sivistyneemmin. Kyllä sen huomaamiseen riittää ~tuhat kilometriäkin.

Olen sinun kanssasi eri mieltä, että siellä (Ruotsissa) on kaikki paremmin. Ei edes liikenteessä. Virossa taas arvostan, että siellä jalankulkijoita väistetään TOSIN sanktiotkin ovat kovempia.

[repomies]

Missään en ole nähnyt suojatietä kunnioitettavan yhtä nätisti kuin Romaniassa. Romaniassa autot ovat nuorille aika iso juttu ja niihin käytetään suhteettoman paljon rahaa tulotasoon nähden, mutta autojen statusarvosta huolimatta suojatien ylittämistä aikovalle jalankulkijalle annetaan nätisti tietä. Kaupunkien ulkopuolella missä ei ole suojateitä, ajetaan ja ohitellaan reikäpäisesti, mutta kaupungeissa on ihan turvallisen oloista ylittää katu.

Jutut autojen statusarvon vaikutuksesta liikennekäyttäytymiseen ovatkin minun mielestäni tuulesta temmattua paskapuhetta. Suomessakin saa autoilta tilaa suojatiellä mikäli osoittaa selkeästi aikovansa astua sinne suojatielle niin että autoilija sen voi nähdä. Jos asettuu seisomaan suojatien eteen odottelemaan, niin keskimääräinen suomalainen autoilija ei pysähdy. Osasyy on siinä, että pidemmän päälle monia varmasti alkaa pänniä suomalaisten jalankulkijoiden munattomuus suojatien käytön osalta. Suomessahan suurin osa jalankulkijoista käyttäytyy niin, että auton ollessa näköpiirissä vaikka miten kaukana, suojatielle ei mennä. Suojatielle ei mennä ennen kuin autoliikenne on pysähtynyt kokonaan ja autojen kuljettajat kummastakin suunnasta ovat nousseet autosta viittomaan jalankulkijalle että nyt saattaisi olla riittävän turvallista uskaltaa astua sinne suojatielle. Pidemmän päälle tuohon väsyy ratin takana, ei sitä aina jaksa. Niinpä niitä suojatien eteen suolapatsaaksi jähmettyjiä ei sitten aina päästetäkään. Että vähän reippautta siihen suojatien ylitykseen kiitos. Näyttäkää niille autoilijoille että aiotte mennä, ja tarkkailkaa autojen hidastamista.

Autoilijoilla pitäisi olla joku yleisesti tunnettu signaali jonka voi näyttää jalankulkijoille niin että nämä tajuaisivat lähteä liikkeelle. Nyt sellaista ei ole. Valoja voi räpsytellä mutta heikosti tuo toimii, ja pelkkä hidastamisen aloitus ei riitä. Jalankulkija seisoo suojatien edessä maailman tappiin asti. Pitäisi kai olla joku vihreällä jalankulkijavalolla varustettu taskulamppu etupenkillä jota voisi näyttää niille suolapatsaille ratin takaa.

Jostain kumman syystä uskallan itse astua Suomessa suojatielle ja koen että autoilijat kyllä antavat tietä. Toki näynkin tuolla liikenteessä paljon paremmin kuin joku 120-senttinen lapsi ja kenties luen autoilijan reaktioita hieman paremmin, mikä helpottaa asioita.

[panu]

...del

[sambolo]

Repomies puhuu asiaa, monesti tuntuu että pitäs käydä taluttamassa se kävelijä yli.. Ajoin kesällä uumajasta haaparantaa. Uumajassa kun päästi kulkijat suojatien yli, näytettiin peukkua, sai ajattelemaan että väistääkö kukaan muu Maantiet oli paljon fiksummat kun suomessa ja kameroista varoitettiin ennen jokaista tolppaa

[Daatta]

Klassisia esimerkkejä ovat vanhukset joilla ei ole kiire minnekään, jos olet pysähtynyt/pysähtymässä niin heiluttelevat iloisesti kädellä että mene vaan. Löytyy toki muitakin jalankulkijoita, joiden mielestä ei ole mitään syytä pysäyttää autovirtaa ja ylittävät kadun sitten kun ei ole yhtään autoa näköpiirissä. Ihan kiva, mutta liikenteessä pitäisi olla yhteiset pelisäännöt ilman liiallista soveltamista. Muuten jokainen voisi tapauskohtaisesti miettiä, että koskeeko tämä väistämisvelvollisuus juuri minua ja voinko ajaa punaisia päin kun vastahan ne olivat vihreät.

Jos näen arpovan jalankulkijan suojatiellä niin hiljennän hyvissä ajoin ja viittoilen samalla että saa mennä. Monesti kulkija rohkaistuu ylittämään eikä itsekään joudu pysähtymään.

Itse jalankulkijana käytän oman oikeuteni, toimii aika hyvin kun vetävällä askeleella kulkee kohti suojatietä ja samalla tavoittelee katsekontaktia autoilijaan. Harva siinä kehtaa päälle ajaa. Toki alle ei parane kävellä, jos näyttää että autoilijalla ei ole aikomustakaan pysähtyä.

[Sniiki]

Aika 1:1 allekirjoitan Daattan kokemukset ja oman käyttäytymisen. Ne bingoon matkalla olevat papat ärsyttää, etenkin jos ne tosiaan odottaa ensin että pysähdyt kokonaan ennenkuin alkavat huitoa että ei tässä mikään kiire ole. Valoisan aikaan kyllä suurin osa uskaltautuu liikkeelle ajoissa jos nyt jaksan sitä omaa rannetta heilauttaa hieman siitä ratilta.

Yksin kun on jalan liikkeellä niin tassua vaan ajoväylälle niin saa usein tilaa, tosin usein semmoisen hätäisen jarrutuksen muodossa, eli ei ne kuskit kyllä monesti seuraa yhtään kevyttä liikennettä.

Toisaalta taas sitten on niitä jalankulkijoita jotka ei kykene ymmärtämään tilannetta toisesta suunnasta ja esim. näillä mörkökeleillä, kun kura lentää ja vastaantulijan valot sokaisee niin ei ehkä ole viisasta hypätä siinä mustassa ulkoiluasussa suinpäin vilkkaalle ajoväylälle "minulla on oikeus" -asenteella.

[mattinen]

Suomessakin saa autoilta tilaa suojatiellä mikäli osoittaa selkeästi aikovansa astua sinne suojatielle niin että autoilija sen voi nähdä.

Tämä on mielestäni tuulesta temmattua paskapuhetta. On nimittäin melko vaikeaa (turvallisesti) osoittaa kadunylityshaluaan muutoin kuin kulkemalla kohti suojatietä ja/tai pysähtymällä sen reunaan. Ainakin Helsingissä liikennevirrat kantakaupungissa ja keskustassa ovat usein sen verran tiheitä, että jalankulkijalta on vaikea vaatia suurempaa selkeyttä aikeestaan ylittää katu. Se kun usein merkitsisi sitä, että pitäisi astua suoraan auton eteen. Yleisen elämänkokemuksen mukaan jalankulkijan seisahtuminen ajoradan reunaan pitäisi olla selkeä merkki siitä, että hän haluaa jatkaa matkaansa samaan kulkusuuntaan, eli ajoradan yli. Ikävä tosiasia vain on, että ainakaan Helsingissä tästä ei kovin usein seuraa auton pysähtyminen suojatien eteen. Täysin kategorinen ilmiö ei tietenkään ole, kyllä jotkut autoilijat pysäyttävät. Mutta kyse onkin siitä, miten autoilijat yleisesti ottaen käyttäytyvät. Tässä suhteessa ero esimerkiksi Ruotsiin on selvä. Tukholmassa jalankulkijan ilmestyminen kadun reunaan on riittävä signaali autoilijalle siitä, että jalankulkija haluaa ylittää kadun.

Suomessahan suurin osa jalankulkijoista käyttäytyy niin, että auton ollessa näköpiirissä vaikka miten kaukana, suojatielle ei mennä. Suojatielle ei mennä ennen kuin autoliikenne on pysähtynyt kokonaan ja autojen kuljettajat kummastakin suunnasta ovat nousseet autosta viittomaan jalankulkijalle että nyt saattaisi olla riittävän turvallista uskaltaa astua sinne suojatielle.

Vaikka yllä oleva onkin kärjistys, on siinä paljon tottakin. Osa jalankulkijoista on tavattoman arkoja, ja tuntuvat tarvitsevan suuren turvamarginaalin kadun ylitykseen. Olen muutaman kerran laskenut auton ikkunan, ja ilmoittanut, että "olkaa hyvä ja ylittäkää katu!" Vasta tämä kehotus on saanut "suolapatsaan" liikkeelle. Osa tästä aristelusta saattaa johtua iästä ja kehittymättömästä liikennesilmästä. Lapset ja iäkkäämmät ihmiset eivät välttämättä osaa tai pysty lukemaan liikennettä samalla tavoin kuin "aktiivi-iässä" oleva, eri liikkumistapoja käyttävä henkilö. Kun tähän vielä yhdistetään liikennekulttuuri, jossa jalankulkijalle ei ole tapana antaa tilaa suojatiellä, ei jalankulkijoiden arkuus välttämättä ole ihme. Liikennehän toimii sujuvasti ja turvallisesti pitkälti sen vuoksi, että se on ennustettavaa. Me uskallamme ajaa päätiellä "reippaasti" ja "päättäväisesti" siksi, että kolmion takaa ei tulla eteen. Oikealta tuleva uskaltaa ajaa risteykseen pysähtymättä ja/tai hiljentämättä siksi, että hän tietää vasemmalta tulevan väistävän. Joskus tietysti kolahtaa, mutta yleisesti ottaen autoilija voi luottaa siihen, että toinen autoilija noudattaa sovittuja käyttäytymissääntöjä. Jalankulkija ei tällaisesta käyttäytymisen yhdenmukaisuudesta voi nauttia. Joku autoilija pysähtyy, ehkä, useimmat eivät. Kun sitten vielä muistetaan ero jalankulkijan ja auton massassa, saattaa "reipas" käyttäytyminen olla monille jalankulkijoille ymmärrettävästi vaikeaa.

Pidemmän päälle tuohon väsyy ratin takana, ei sitä aina jaksa. Niinpä niitä suojatien eteen suolapatsaaksi jähmettyjiä ei sitten aina päästetäkään.

Tällainen turhautuminen on sinänsä täysin ymmärrettävää. Toisaalta jos liikennekulttuuria halutaan Suomessa muuttaa, pitäisi autoilijoiden käyttäytymisen suojateiden suhteen muuttua yhdenmukaisemmaksi. Se taas onnistuu sitä paremmin, mitä useampi autoilija antaa tilaa jalankulkijoille. Esimerkki vaikuttaa. Tämän vuoksi on hyvä, että osa autoilijoista viitsii suojatien eteen pysähtyä, vaikkakin se välillä varmasti turhauttaa. Yhdenmukaisempaan liikennekulttuuriin tosin päästäisiin helpommin, jos viranomaisetkin saataisiin asiasta innostumaan. Ja tälle kysymykselle saadaankin hyvä johdanto tästä:

Jutut autojen statusarvon vaikutuksesta liikennekäyttäytymiseen ovatkin minun mielestäni tuulesta temmattua paskapuhetta. Missään en ole nähnyt suojatietä kunnioitettavan yhtä nätisti kuin Romaniassa. Romaniassa autot ovat nuorille aika iso juttu ja niihin käytetään suhteettoman paljon rahaa tulotasoon nähden, mutta autojen statusarvosta huolimatta suojatien ylittämistä aikovalle jalankulkijalle annetaan nätisti tietä.

Romanian suhteen olisi mielenkiintoista tietää, millainen maan liikennekulttuurin historia on. Toisin sanoen, ovatko romanialaiset (nuoret) aina suhtautuneet jalankulkijoihin samalla tavalla, vai onko käytös kenties jossain vaiheessa muuttunut. Ja jos on, niin mistä syystä.

Kukin maan yhteiskunnallisella ilmapiirillä ja kulttuurilla on varmasti omat vaikutuksensa liikennekulttuuriin, mutta niin on myös viranomaisten toiminnalla. Eli jos jokin piirre esimerkiksi autoilijoiden käyttäytymisessä koetaan negatiiviseksi, voidaan eri viranomaisten toiminnalla pyrkiä sitä muuttamaan. Autoilijoiden suojatiekäyttäytyminen Virossa on tästä hyvä esimerkki. Takavuosina jalankulkijan asema Virossa oli huono, autoilijat eivät kunnioittaneet suojatietä. Koska tätä pidettiin huonona asiantilana, päätettiin ryhtyä toimiin tilanteen muuttamiseksi. En tässä ryhdy selostamaan niitä toimenpiteitä, millä suojatiekulttuuria Virossa parannettiin, koska ne voi lukaista tästä Tekniikan Maailman numerossa 16/2016 olleesta jutusta. Teknarin kunniaksi on muuten sanottava, että se on säännöllisesti pitänyt yllä suojatieteemaa. Lehti kirjoittanut asiasta jo vuonna 2008.

Miksi Suomessa ei sitten ole ryhdytty aktiivisesti kohentamaan autoilijoiden suojatiekäyttäytymistä? Liikennekulttuurimme on mm. tältä osin selvästi muita pohjoismaita heikompaa. Tästä huolimatta koulujen alkamisaikaan sijoittuvat "tehovalvonnat" ovat käytännössä ainoa toimenpide, millä poliisi on koettanut asiaan vaikuttaa.

Itse en keksi muuta selitystä kuin sen, että meidän suhtautumisemme autoon ja autoiluun poikkeaa jossain määrin muista pohjoismaista. On vaikea sanoa mistä tämä johtuu. Eräs selitys voi olla edellä mainittu auton merkitys eräänlaisena statussymbolina. Toisin sanoen, auto on ehkä muissa pohjoismaissa ja muualla Länsi-Euroopassa arkipäiväistynyt enemmän kuin Suomessa. Se on siis enemmänkin vain väline liikkumiseen, kun siihen Suomessa edelleenkin kytketään enemmän muitakin merkityksiä. Tämä puolestaan saattaa liittyä Suomen kaupunkikulttuurin nuoruuteen.

Toinen selitys saattaa olla se, että Suomessa ylipäätään arvostetaan enemmän voimaa ja kokoa kuin muissa pohjoismaissa. Erilaisissa kansalaisia koskevissa asennetutkimuksissa käy säännöllisesti ilmi, että suomalaiset arvostavat muita pohjoismaalaisia enemmän erilaisia kuriin, voimankäyttöön ja hierarkiaan perustuvia organisaatioita, kuten poliisia ja puolustusvoimia. Muissa pohjoismaissa taas korkeammalle nousevat ns. demokratian instituutiot, kuten esim. kansanedustuslaitos ja tiedotusvälineet. Suomen lähihistorian sodilla on ehkä vaikutuksensa tähän. Niin tai näin, suomalaisen yhteiskunnan asenneilmapiiri on todennäköisesti muita pohjoismaita otollisempi sellaiselle liikennekulttuurille, jossa toimitaan isomman ja vahvemman ehdoilla. Auto on kallis, sen matka on tärkeämpi. Muiden tiekäyttäjäryhmien on tingittävä omista oikeuksistaan ja eduistaan auton hyväksi. Pienempi ja heikompi joustaa isomman ja vahvemman edessä. Jostain syystä Ruotsissa tässä asiassa toimitaan täsmälleen päinvastoin. Tämä asenne näkyy sitten mm. suojateillä.

Ja näkyy se muuallakin. Jos lähdette kävellen tai fillarilla liikkeelle Helsingin keskustaan tai kantakaupunkiin, niin kovin pitkään ei liikkeellä tarvitse olla, kun vastaan tulee ensimmäinen jalkakäytävällä tai pyörätiellä oleva auto. Helsingissä onkin yleistä seisottaa autoa keskellä jalkakäytävää tai pyörätietä milloin minkäkin syyn varjolla. Mutta kiinnittäkääpä samaan asiaan huomiota Tukholmassa. Tai Oslossa. Tai Lontoossa. Tai New Yorkissa. Jalkakäytävillä ei ole autoja. Oletteko koskaan esimerkiksi nähneet Lontoon mustaa taksia ottamassa tai jättämässä asiakasta keskellä jalkakäytävää? Minä en ole. Helsingissä se sen sijaan ei ole lainkaan harvinaista. Kyse on samasta ilmiöstä kuin edellä. Meillä monet pitävät täysin luonnollisena sitä, että jalankulkijoille ja pyöräilijöille tarkoitettuja väyliä käytetään myös pysäköintiin, jos autonkuljettaja katsoo tämän tarkoituksenmukaiseksi.

Mielenkiintoista tässä kaikessa on se, että liikennekulttuurimme vähemmän mairittelevilla piirteillä on de facto myös viranomaisten siunaus. Sen sijaan, että poliisi puuttuisi liikenteen "nokkimisjärjestykseen" suojateillä, keskittyy se pienten ylinopeuksien valvontaan automaattikameroillaan. Sen sijaan, että Helsingin kaupungin pysäköinninvalvonta puuttuisi jalkakäytävillä tapahtuvaan pysäköintiin, sakottaa se innokkaasti parkkiruudussa olevia autoja, joiden parkkimaksu tai parkkikiekon käyttö on laiminlyöty. Viime kädessä nämä ovat tietysti kaikki arvovalintoja. On täysin mahdollista, että suomalaisten enemmistö pitää nykytilaa hyvänä. Toisin sanoen, on vain kätevää ja käytännöllistä, että auto menee ennen jalkakulkijaa. Samoin on kätevää ja käytännöllistä, että autoilija voi tarvittaessa ajaa autonsa jalkakäytävälle. Jos tätä halutaan, niin sitten "näillä mennään". On kuitenkin hyvä muistaa, että "isomman oikeudella" on omat haittapuolensa. Eikä kyse ole vain siitä, että sivistyneeseen kaupunkikulttuuriin ei kuulu autojen etuajo-oikeus suojateillä ja niiden säilyttäminen jalkakäytävillä. Kyse on myös liikenneturvallisuudesta.

[-karppa-]

Auto on Suomalaiselle pyhä lehmä ja sen ratissa moni kaveri muuttuu joksikin muuksi, kuin peltilehmän ulkopuolella.

[Eka Golf]

Olin muuttoapuna ja ajelin peräkärrykuorman kanssa motaria. Meinas autokouluauto tulla kylkeen liittymäkaistalta, tööttäsin, älysi väistää. Ajelin peräkärryn kanssa 80-nopeutta joten minua ohiteltiin, minulla ei ollut edes mahdollista väistää. Toivottavasti ei ollut inssi ja pomppasi. Jos ei niin oli hyvä opetus että kylkeen ei saa ajaa? Vai opettavatko nykyään että kyllä se väistää kunhan röyhkeästi änkeät? 

[repomies]

Mattinen: ei ole mitään paskapuhetta että autoilijalle voi osoittaa, että sinne suojatielle ollaan menossa. Olen tehnyt niin koko aikuisikäni, enkä ole enää mikään nuori mies. Se tehdään niin, että sinne suojatielle kävellään reippaasti. Ei kamikazena suoraan auton alle, vaan katsotaan että askelta pidentämällä ehtii vielä alta pois. Jos askelta tarvitsee pidentää eli auto ei hidasta lainkaan niin samalla voi ystävällisesti nostaa keskisormen pystyyn kohti lähestyvää autoa, koska se on oikein. Jos auto hidastaa kuten pitää niin kuskille voi vaikka hymyillä ja heilauttaa kättä.

Mikäli suojatien yli matelee autojono joka ei halua pysähtyä niin sinne ajoradalle ensin hivuttaudutaan hieman ja tehosteeksi ojennetaan käsi vähän natsityyppiseen tervehdykseen kohti lähestyviä autoja, avoin kämmen kohti autoa ja sormet kohti taivasta signaaliksi "pysähtykää dorkat". Marssivauhti nostetaan normaaliksi kun havaitaan auto joka hidastaa ja aikoo pysäyttää jonon - sen eteen mennään. Sen pituinen se.

Jorinasi auton statusarvosta jätän omaan arvoonsa. Varmaan löytyy Suomessakin vähemmistö jolle autolla on statusarvoa. �,,lä yleistä, rasistit yleistävät.

[TTO]

^Juuri noin Repomiehen kuvaamalla tavalla tien yli pääsee ja autot pysähtyvät. Jos on esim. useampikaistainen tie ja ensimmäinen kaista on "tyhjä", niin suoraan sekaan vaan. Kyllä ne seuraavan kaistan autot siitä havahtuvat jarruttamaan.

[mattinen]

Ei ole mitään paskapuhetta että autoilijalle voi osoittaa, että sinne suojatielle ollaan menossa.

Epäilemättä näin voi toimia, ja joissain tilanteissa se voikin tuottaa toivotun tuloksen. Toisaalta voidaan kysyä, miksi juuri Suomessa jalankulkijan pitää esimerkiksi keskisormi nostamalla vaatia itselleen tilaa. Tosiasia on, että monissa muissa Länsi-Euroopan maissa autoilijan suhtautuminen jalankulkijaan on toisenlainen. Eikä tämä johdu siitä, kuinka arka tai rohkea jalankulkija on. Tämä tästä.

Jos auto hidastaa kuten pitää niin kuskille voi vaikka hymyillä ja heilauttaa kättä.

Miksi autoilijaa pitäisi kiittää siitä, että hän suostuu noudattamaan liikennesääntöjä? Emmehän me heilauta kättä kiitokseksi autoilijallekaan, joka jättää ajamatta eteemme kolmion takaa. Eikö autoilijan kiittäminen juuri ylläpidä asennetta, jonka mukaan jalankulkijalle tien antaminen on jotain poikkeuksellista tai ylimääräistä, jota autoilijalta ei oikeastaan pitäisi edes odottaa, mutta johon hän sitten armollisesti (tällä kertaa) venyy.

Jorinasi yleistämisestä jätän täysin omaan arvoonsa. Et joko ymmärrä lukemaasi tai sitten et halua ymmärtää.

[repomies]

^Veikkaan ettei moni muukaan ymmärrä juttujasi autojen statusarvon vaikutuksesta liikennekäyttäytymiseen. Tämä ei ole kuitenkaan kehoitus lisätä tekstin määrää...

Auto on useimmille välttämätön paha, ja ihmisiä tuntuu suhteettoman paljon kiinnostavan lähinnä niiden autojensa polttoaineenkulutus. Suomessa liikennekäytössä olevien henkilöautojen keski-ikä hipoo 12 vuotta. Ei näillä vanhoilla pommeilla mitään statusarvoa ole, pieni osa ajaa sellaisella uudella kalustolla jota kadehditaan. Ihmiset ovat vain itsekkäitä, myös liikenteessä, siinä kaikki. Ei se autoihin liity erityisemmin, paitsi ehkä niin että auto muodostaa kuskin ympärille henkisesti anonymiteetin suovan kuplan jossa uskalletaan olla enemmän oma mulkku itsensä eli piereskellään ja kaivetaan nenää juuri niin paljon kuin huvittaa. Ja se kupla muodostuu oli alla vanha pommi tai tuore seiskasarjan bimmeri.

[Sniiki]

Tämä on internet ja internethän on kärjistämisen mekka mutta koittakaa nyt ymmärtää ettei se Mirja mummo tai Essi ekaluokkalainen varmaan hyppää sinne ajoväylälle, edes yhden askeleen vertaa, heiluttele keskaria ja tee nazitervehdyksiä. Kyllä ne odottavat että se kotilokuski pysähtyy siihen antamaan tilaa koska liikennesäännöt niin edellyttävät. Ja kotilokuskihan ei pysähdy koska on liukas ja vituttaa taas sitten kiihdyttää uudestaan vauhtiin. Horisontissakin on vihreät valot jonne ehkä saattaisi ehtiä kun vähän kiihdyttää. Ihme ajatusmaailma jos tie pitää ylittää tekemällä ristinmerkki rintaan ja hyppäämällä sekaan.
Mutta hyvä että tällä avauksellani löysin tätä kohdeyleisöä niin voin jättää tässä samalla teille terveiset: Haistakaapa perse!

[repomies]

Sniiki: tuo on ihan selvä homma etteivät lapset ja mummot uskalla. Mutta aikuisen pitää uskaltaa jos tässä maassa haluaa päästä kadun yli. Onko oikein, en ota kantaa, mutta sanonpa vaan ettei suojatien ylitys ole minulle ongelma. Silloin kun vedän perässäni vastaan haraavaa lasta, otan varovaisemmin.

[mattinen]

Veikkaan ettei moni muukaan ymmärrä juttujasi autojen statusarvon vaikutuksesta liikennekäyttäytymiseen.

Näin voi hyvin olla. Toisaalta mitenkään poikkeuksellista aivokapasiteettiä ei näkemykseni ymmärtäminen edellytä. Onko tästä väitteestäni sitten samaa mieltä, se on toinen juttu.

Tämä ei ole kuitenkaan kehoitus lisätä tekstin määrää...

Aivan. Joskus vain käy niin, että lisäteksti on tarpeen vastaanottajaan liittyvistä syistä. Tuolla edellä oli puhetta myös yleistämisestä, joten koetetaanpa miten tämä linja vetää. Ja jos tekstiä tuntuu olevan liikaa, niin jätä ihmeessä lukematta. Vain masokistit kiusaavat itseään.

Yleistäminen ei taida olla mitenkään harvinainen synti, olkoonkin, että rasismiin taipuvaiset henkilöt varmaan harrastavat sitä keskimääräistä useammin. Rasistit tyypillisesti ajattelevat, että esimerkiksi kaikkiin tietyn rodun, uskontokunnan tai etnisen taustan omaaviin henkilöihin liittyy tietty, yleensä negatiiviseksi luokiteltu, ominaisuus.

Toisaalta mitenkään harvinaista ei ole sekään, että ihmiset eivät ymmärrä lukemaansa. Tämä ei suinkaan aina johdu lukijasta, vaan myös kirjoittajassa voi olla vikaa. Ajatuksia ei kyetä ilmaisemaan riittävän selkeästi, jota normaalilla järjellä varustettu ihminen saisi niistä selvää. Tässä suhteessa itse kullakin on varmasti kehittymisen tarvetta. Aina ei kuitenkaan ole kyse tästä. Eräät meistä eivät yksinkertaisesti joko ymmärrä tai halua ymmärtää lukemaansa, olipa teksti muotoiltu miten tahansa.

Koetin tuolla edellä pohtia niitä syitä, miksi Suomen liikennekulttuurissa on eräitä piirteitä, joita ei juuri tapaa muualla Länsi-Euroopassa. Arvelin, että eräs selitys saattaisi olla suomalaisten erilainen suhtautuminen autoon verrattuna vaikkapa muihin pohjoismaihin. Kirjoitin, että auto on muissa pohjoismaissa ehkä hieman arkipäiväisempi asia kuin Suomessa, ja että Suomessa autoon saatetaan edelleenkin liittää enemmän muita kuin vain liikkumiseen liittyviä merkityksiä.

Tätä näkemystä kritisoitiin sillä, että se on yleistys, joka on tyypillistä rasisteille. Esitettiin myös huomautus, jonka mukaan autolla on statusarvoa vain suomalaisten vähemmistölle. Siitä, kuinka suuri osa suomalaisista liittää autoon tai autoiluun erilaisia statusmerkityksiä, ei minulla ole tietoa. Mm. tästä syystä en edellä väittänyt, että autolla olisi statusarvoa kaikille suomalaisille (=yleistys). En liioin väittänyt, että autolla olisi statusarvoa suomalaisten enemmistölle (ei yleistys). Sen sijaan arvelin, että Suomessa saattaa Ruotsiin verrattuna olla enemmän sellaisia ihmisiä, joiden ajattelussa auto on muutakin, kuin vain väline siirtymiseen. Onko asia todella näin, sitä en osaa sanoa. Koska arkikokemus kuitenkin on ainakin minulle kertonut ruotsalaisten (sekä kansalaiset että viranomaiset) toisenlaisesta suhtautumisesta autoon ja varsinkin eräisiin sen haittavaikutuksiin, johtaa tämä helposti pohtimaan syitä erolle suhtautumistavassa.

Mitä tulee keskusteluun noin yleensä, niin itse olen pitänyt tiettyjä asioita siinä määrin itsestään selvinä, etten ole kokenut niiden mainitsemista erikseen joka kerta tarpeellisena. Ajatellaan vaikkapa seuraavaa näkemystä: ”Autoilijat Helsingissä antavat huonosti tilaa jalankulkijoille suojatiellä”. On mielestäni selvää, että tässä ei tarkoiteta, eikä voidakaan tarkoittaa, kaikkia helsinkiläisiä autoilijoita. Tai mitä pitäisi ajatella tästä: ”Romaniassa autot ovat nuorille aika iso juttu ja niihin käytetään suhteettoman paljon rahaa tulotasoon nähden, mutta autojen statusarvosta huolimatta suojatien ylittämistä aikovalle jalankulkijalle annetaan nätisti tietä.” On kai aika selvää, että kirjoittaja ei ole voinut tarkoittaa jok’ikistä Romaniassa asuvaa nuorta? Sillä miten kirjoittaja voisi muka tietää, että autot ovat kaikille romanialaisille nuorille ”iso juttu”? Ei mitenkään, ja jos hän näin siitä huolimatta väittäisi, yleistäisi hän kuin rasisti.

Kyse onkin siitä, millaiseksi jokin ilmiö tai jonkun ihmisjoukon käyttäytyminen tyypillisesti arvioidaan. Eli esimerkiksi miten autoilijat tyypillisesti käyttäytyvät tietyssä tilanteessa tietyssä maassa tai kaupungissa. Tähän pohdintaan on mielestäni jo lähtökohtaisesti leivottu sisään kaksi perusolettamaa: 1) kirjoittaja ei edes yritä väittää, että kaikki ilmiöön osalliset käyttäytyisivät väitetyllä tavalla. Hän ei siis yleistä ilmiötä kaikkia koskevaksi 2) kirjoittajalla ei ole tieteelliset kriteerit täyttävää näyttöä siitä, kuinka laajaa tai yleistä hänen kuvaamansa käytös on. Hän perustaa näkemyksensä arkikokemukseen, joka ei välttämättä ole sama kaikilla.

Mutta hyvä että tällä avauksellani löysin tätä kohdeyleisöä niin voin jättää tässä samalla teille terveiset: Haistakaapa perse!

Pakko haistaa, kun sieltä päin tuulee! 

[JFabiaK]

Nyt OT:na näihin "kilometrikirjoituksiin":

Miksi tehdä yksinkertaisesti (=kirjoittaa lyhyesti) asioita, joita voi tehdä monimutkaisemminkin: samaa asiaa jankuttamalla kappalekaupalla se ainakin näyttää "syvälliseltä", vaikka menettääkin tehonsa.

[Sniiki]

Sniiki: tuo on ihan selvä homma etteivät lapset ja mummot uskalla. Mutta aikuisen pitää uskaltaa jos tässä maassa haluaa päästä kadun yli. Onko oikein, en ota kantaa, mutta sanonpa vaan ettei suojatien ylitys ole minulle ongelma. Silloin kun vedän perässäni vastaan haraavaa lasta, otan varovaisemmin.

Ymmärrän kyllä pointtisi ja varmaan jokainen muukin täällä sen tajuaa ja osaa soveltaa kaiken tämän kärjistyksen (myös minun) seasta. Ongelma vain on, kuten joku muu mainitsikin, että tuohon käyttäytymiseen voi vaikuttaa vain näyttämällä itse mallia. Se käytös sitten tuppaa tarttumaan, joskin valitettavan hitaasti.

Aikuisen pitää kyllä osata ilmaista haluamallaan tyylillä, esimerkiksi itse usein mainitsemaasi kansainvälistä merkkiä käyttäen, jos kukaan ei tajua muuten pysähtyä. Ottaa vaan ohjaukseen päivittäin todistaa näitä maailman napoja joilla ei ole mitään aikomustakaan pysähtyä vaikka siinä suojatien vieressä seisoo joku eskarilainen. Veikkaan että tuosta käytöksestä tosin vain osa johtuu haluamisesta ja suuri osa puolestaan valitettavasti ympäristön havainnointikyvyn vajaavaisuudesta - samasta syystä kun joku vaihtaa kaistaa toisen kylkeen tai ajaa kolmion takaa eteen. Sitäkin voi onneksi harjoitella ja toiselta puolelta voisi vähän kannustaa, pienen sakon muodossa (en pidä nykyisiä rikesakkoja pieninä).

Pakko haistaa, kun sieltä päin tuulee! 

No yritin kyllä pyllistää johonkin toiseen suuntaan mutta rapatessa roiskuu.

[Patomursu]

Toisilla on aikaa ja halua kirjoitella tänne romaaneja, mikäs siinä.

Itse en suojatiellä olijaa yli päästä, ja jos meinaa sinne astua niin vähän kiihdytän ettei tule eteeni, koska useimmiten minulla on kiire enkö ehdi pysähtymään. Sama koskee vilkun käyttöä, ei se muille kuulu minne käännyn ja eipähän eteen tule hidastelijoita kun eivät tiedä kääntymisaikeitani vaan odottavat kiltistä että menisin suoraan rusteyksessä omassa kulkusuunnassani. Vilkut toki on edellinen omistaja ruksinu lisävarusteluettelosta, katsuri kun ne tarkasti ni näytti toimivankin vielä. 

[repomies]

Suojatie osoitti vaarallisuutensa jälleen:

http://m.iltalehti.fi/uutiset/201611272200032792_uu.shtml

Suomessa suojatie ei suojaa, se vain määrittää paikan josta kadun voi ylittää, jos uskaltaa. Kun sinne astuu, liikennettä pitää silti tarkkailla jokaisen ylitetyn kaistan ajosuunnasta.

[Sniiki]

Suomessa suojatie ei suojaa, se vain määrittää paikan josta kadun voi ylittää, jos uskaltaa. Kun sinne astuu, liikennettä pitää silti tarkkailla jokaisen ylitetyn kaistan ajosuunnasta.

Mistä teitä älyn jättiläisiä sikiää? Miten syvällä pää pitää siellä perseessä olla että tähän voi saada näin nurinkurisen näkökulman? Samalla logiikalla sua voi syyttää kun se mamma tuuppaa Taunuksella kolmion takaa maantiellä eteen. Mitäs et seurannut liikennettä.

[repomies]

�,,lä sniiki käsitä väärin. En minä syyllistä ketään joka jää auton alle suojatiellä vaan suosittelen tarkkailemaan sitä liikennettä. Et voi luottaa suojatiellä siihen, että autoilijat toimisivat kuten liikennesäännöt edellyttävät. Se on pakko katsoa!

Kolmiota onneksi kunnioitetaan vähän paremmin. En minä syytä niitä jotka törmäävät kolmion takaa tulleeseen.

[pekeke]

Suojatiekulttuurin muutos pitäisi alkaa varmaan autoilijoista, jalankulkijat eivät uskalla(minä kyllä mutta muut:), mitäköhän kautta tuon saisi autoilijoiden kaaliin, itsekin toimin röyhkeään suomityyliin.

Yksi älyttömyys on suojatien ja valojen sijoittaminen esim. oikealle käännyttäessä heti sen käännöskulman jälkeen. Useinhan sekä kääntyjälle että jalankulkijalle palaa vihreä, jolloin yliajo on mahdollinen, näinhän kävi taannoin Mechelinink:lla, kuorma-auto ja pikkutyttö. Suojatien ja valojen pitäisi olla reilusti risteyksen jälkeen.

[repomies]

Minä en tiedä selitystä sille miksi esimerkiksi jossain matalan bkt:n Romaniassa osataan paremmin. Ehkä sanktiot ovat kovemmat. Ehkä valvontaa on enemmän. Ehkä asiaan paneudutaan autokouluissa.

Sen olen huomannut että suojatiekäyttäytyminen tarttuu. Matkalla työmaaruokalaan sain aiemmin kuulla etenkin ulkkarikollegoiden kauhistelua kun pysäytin autot kävelemällä sinne suojatielle. Nykyään saan toisinaan tarttua samoja ulkkareita hihasta ja joudun sanomaan että too close. Etäisyys on aina arvioitava ennen kuin astuu auton eteen, alta pitää ehtiä pois. Kun tietä ylittää niin niiden muidenkin kuin ensimmäisen ylitettävän kaistan vahtiminen on vain tervettä itsesuojelua, eikä hidasta ylitystä normaalisti.

[Sniiki]

No yksi mikä Suomessa varmaan korpeaa autoilijoita on se, että noita suojateitä on aivan älytön määrä. Onhan se joo kiva että pääsee kätevästi linnuntietä etenemään, mutta että on molemmin puolin risteystä ylitykset ja sitten viä 30 metriä risteyksestä molempiin suuntiin seuraavat. Vähempikin ehkä piisaisi. Etenkin sen korpeaa niissä paikoissa joissa jalankulkijoille on omat valot pyyntönapilla. Sitten se yksi muori menee ja painaa sitä helvetin nappia vaikka 10 metrin päässä olisi suojatie ilman valoja (no niin, pakkohan sitä on tietty painaa kun ei se mummo muuten yli pääse kun ei kukaan pysäytä). Sitten vaihtuu taas punaiset koko risteykseen ja kotilokuski joutuu pysähtymään ainakin 20 sekuntia pidemmäksi ajaksi kuin olisi ollut tarpeen jos olisi muori mennyt valottoman suojatien yli ja sitten hajoaa kotilokuskin pää ja ei varmasti pysäytä seuraavaan risteykseen ja kaasu pohjassa sitten jatkaa matkaa ja jatkaa niin saatanan lujaa että palaa eturenkaat kudoksille ja sitten kun ne palaa kudoksille niin metallipunoksia sinkoilee mummojen silmiin ja ne sokeutuu ja jää auton alle ja kotilokuskiltakin pito katoaa ja tilanne riistäytyy hallinnasta ja kotilo sinkoutuu liiterin ikkunasta sisälle ja sitte kaikki saatana kuolee. Onko sitte hyvä nii hä?

Tallinnassa esim. on aika muro-osa noita suojateitä vrt. Helsinki.

[BobSmith]

Etenkin sen korpeaa niissä paikoissa joissa jalankulkijoille on omat valot pyyntönapilla. Sitten se yksi muori menee ja painaa sitä helvetin nappia vaikka 10 metrin päässä olisi suojatie ilman valoja (no niin, pakkohan sitä on tietty painaa kun ei se mummo muuten yli pääse kun ei kukaan pysäytä).

Usein käy vielä niin, että valojen kierto kestää niin kauan, että se mummeli kyllästyy odottelemaan valojen vaihtumista ja painelee kuitenkin punaisilla yli. Ja sit kun valot vaihtuu autoilijalle punaisiks, niin suojatiellä ei olekaan enää ketään.