Rahastusautomaatti rakenteilla Kehä I:lle

[mremonen]

Voi väsyttää, talvella kun avaa ikkunat niin ei väsytä, kokemusta on, tosin työauton puikoissa, omalla ei ajoajalla ole mitään väliä, perillä ollaan sitten kun ollaan

Ja koska tämä on sinulle ok, niin se pitää olla sitä myös muille? Varmaan löytyy joku asia, joka on sinulle kovin merkityksellinen, mutta jollekin muulle ei. Miten siinä tapauksessa toimitaan?

[Geoman]

Itseasiassa tuo nopeusvalvonta kameroilla täysin asiallista, mutta siitä maksettavien sakkojen suuruudet ovat kohtuuttoman suuria varsinkin verrattuna varsinaisiin rikosrangaistuksiin!

[Arcca]

Itseasiassa tuo nopeusvalvonta kameroilla täysin asiallista, mutta siitä maksettavien sakkojen suuruudet ovat kohtuuttoman suuria varsinkin verrattuna varsinaisiin rikosrangaistuksiin!

Tässäpä hyvin kiteytetty.

Lisäksi, esimerkiksi toisen lyömisestä pääsee usein kuin koira veräjästä "meneppä kotiin nukkumaan"-kehotuksella jos isompaa vahingoa ei satu syntymään. Tämä poliisi TV:tä seuraamalla.

[Trackpad]

Mulla on lääke noihin kameroihin joka toimii 100% varmuudella ja ette saa sakkoja. Ajaa nopeusrajoitusten mukaan.



p.s. mua kamerat naurattaa kun aamusin siellä ei pysty edes ajamaan kun 10km/h, voi sakkokone yskiä

[HiTecci]

p.s. mua kamerat naurattaa kun aamusin siellä ei pysty edes ajamaan kun 10km/h, voi sakkokone yskiä

Ootas vaan kun tulee taas kesä ja nuo 2-pyöräset palaa liikenteeseen, niitä paljoa moiset ruuhkat haittaa tahi kamerat hidastele

[mremonen]

Mulla on lääke noihin kameroihin joka toimii 100% varmuudella ja ette saa sakkoja. Ajaa nopeusrajoitusten mukaan.

Kättä vaan sitten pystyyn ne, jotka pystyvät 100% puhtaalla omallatunnolla sanomaan, etteivät koskaan ole ajaneet ylinopeutta. Ei edes paikoissa, joissa nopeusrajoitus on tilapäisesti pudotettu 20km/h-tasolle.

Itse en moiseen pysty. Kahdenkympin rajoitusalueella tulee helposti sellaisia 50% ylityksiä.

[Patomursu]

Kättä vaan sitten pystyyn ne, jotka pystyvät 100% puhtaalla omallatunnolla sanomaan, etteivät koskaan ole ajaneet ylinopeutta. Ei edes paikoissa, joissa nopeusrajoitus on tilapäisesti pudotettu 20km/h-tasolle.

Itse en moiseen pysty. Kahdenkympin rajoitusalueella tulee helposti sellaisia 50% ylityksiä.

Tuollaisia audikuskeja näkyykin paljon liikenteessä. Ei tee ongelmaa itselleni ajaa rajoitusten mukaan, joskus ajan 10-20 yli mutta silloin ei kevyttä liikennettä ole lähimainkaan (motari ja maantie) välillä taas maantielläkin ajan alinopeutta, esim. Ohituskaista alueella en nosta vauhtia 100 kmh jos se kestää sen 2 km ja taas tippuu 80. Siksi että muiden helpompi ohittaa ja en menetä aikaa tuossa ollenkaan. Minun omatunto kestää ohitukset toisin kuin joidenkin merkkien kuskeilla 

[mremonen]

Eipä tässä omastatunnosta tai omanarvontunnosta ollutkaan kyse, vaan:

Kättä vaan sitten pystyyn ne, jotka pystyvät 100% puhtaalla omallatunnolla sanomaan, etteivät koskaan ole ajaneet ylinopeutta.

Johon sitten:

Ei tee ongelmaa itselleni ajaa rajoitusten mukaan, joskus ajan 10-20 yli mutta silloin ei kevyttä liikennettä ole lähimainkaan (motari ja maantie)

Joten mitä eroa mielestäsi tuolla sinun "säännölläsi" on siihen, että ajaa Kehä I:llä yhdeksääkymppiä? Joskus. Toki tietysti jos kaikki alle 2 tonnin omamassaiset ovat sitä "kevyttä liikennettä".

Eli hurskastelijoita riittää, mutta sitten kuitenkin ajetaan sitä ylinopeutta "joskus" ja "kun mulla nyt oli kiire". Mutta audistit ne vaan sikoja on, kun ne ylinopeutta ajaa joskus ja silloin kun on kiire.

[mattinen]

Ei pidä paikkaansa, rikesakot kaksinkertaistettiin jo 9/2015, nyt tulee vielä 50%:n korotus päälle eli se 285e.

Kyllä. Näyttää siltä, että olet aivan oikeassa. Oikeusministeriön sivuilta selviää, että korkein ylinopeudesta (16-20 km/h ylinopeutta) määrättävä rikesakko on todellakin nousemassa 200 eurosta 285 euroon. Korotus ei ole aivan puolitoistakertainen, kuten eräässä uutisessa mainittiin, vaan ”ainoastaan” 1,4-kertainen, jos tällainen kankea ilmaisu sallitaan. Korotusta tulee siis 42,5 %. Tämän mukaan alempi rikesakko (enintään 15 km/h ylinopeus 80-alueella) nousisi 140 eurosta noin 200 euroon.

Päiväsakkojen kaksinkertaistaminen johtaa Autoliiton mukaan rangaistuksen suuruuden ja teon yleisvaarallisuuden karkaamisen entistä kauemmaksi toisistaan. Jatkossa esimerkiksi 6000 euron nettokuukausituloilla 20 kilometrin ylitys 100 kilometrin nopeusrajoitusalueella merkitsee 285 euron rikesakkoa, mutta 1 km/h kovempi ylitys nostaa sakon 1870 euroon, kun summat ovat tällä hetkellä 200 ja 950 euroa. Autoliiton mukaan on ilmiselvää, ettei teon yleisvaarallisuus tai moitittavuus lisäänny samassa suhteessa.

Autoliitto on tässä kritiikissään kyllä aivan oikeilla jäljillä. Seuraamuksen jyrkkä nousu rajakohdassa johtuu juuri siitä, että sakkoja ollaan korottamassa fiskaalisin perustein. Kyse on siis talouspolitiikasta, ei oikeuspolitiikasta. Jos nyt oikein hakemalla hakee jotain negatiivista tuosta Autoliiton lausunnosta, niin tuloluokka on siinä ehkä valittu hieman tarkoitushakuisesti. Siis siten, että rike- ja päiväsakon ero rajakohdassa on saatu erittäin suureksi. Epäilen, että niiden suomalaisten määrä, joilla on 6 000 euron nettokuukausitulot, ei ole erityisen suuri. Olisikin ehkä ollut rehellisempää ottaa tarkasteluun rike- ja päiväsakon ero keskituloisen suomalaisen nettokuukausiansioilla. Ainakin se olisi sopinut tähän keskusteluun, jossa on ollut mm. mainintoja keskituloisten lypsämisestä nopeussakoilla. Vuonna 2014 keskituloisen suomalaisen bruttokuukausiansiot olivat 3 200 euroa. Tällä tulotasolla rike- ja päiväsakon ero ei muodostu aivan yhtä dramaattiseksi.

Mutta ylinopeus on yksi harvoja rikkeitä, jonka voi tehdä aidosti vahingossa ja tiedostamatta.

Näin varmaan on. Ongelmaksi jää vain se, miten nämä mahdolliset vahingot otettaisiin huomioon seuraamusjärjestelmässä. Pitäisikö ylinopeussakkojen tasoa laskea yleisesti sillä perusteella, että ylinopeutta voi ajaa myös vahingossa? Ottaen huomioon, että suurin osa varsinkin korkeista ylinopeuksista on todennäköisesti kaikkea muuta kuin vahinkoja, olisi tuollainen yleinen, rikkomustyyppiä kokonaisuudessaan koskeva ”vahinkoalennus” kohtuullisen ongelmallinen. Lisäksi pitäisi ratkaista se, millä kriteereillä vahingon olemassaoloa arvioidaan. Kenellä olisi sen suhteen todistustaakka? Kuljettajahan voisi aina vedota vahinkoon. Pitäisikö poliisin tämän jälkeen näyttää, että kyse ei ollut vahingosta?

Joka tapauksessa ajoneuvotekniikan kehittyminen tuo tähänkin asiaa todennäköisesti pikku hiljaa helpotusta. Vakionopeudensäädin auttaa jo nyt aika montaa kuljettajaa pysymään nopeusrajoitusten puitteissa, mikäli tiedon rajoituksesta on onnistunut itselleen selvittämään. (Esim. Kehä I:llä tämän luulisi olevan kohtuullisen helppoa). Mutta tulevaisuudessa autoissa todennäköisesti yleistyvät myös varusteet, jotka kertovat kulloisenkin nopeusrajoituksen. Taitaa niitä laitteita olla jo nyt joissakin autoissa. Ja navigaattoreissakin taitaa olla nopeustietoja saatavilla.

Mutta on ilo havaita kuinka paljon Suomesta ja täältä foorumilta löytyy erehtymättömiä 100% nuhteettomia kansalaisia.

Itse en oikein ole kyennyt VAG-areenan keskusteluista tällaista ilosanomaa löytämään. Päinvastoin olen ollut huomaavinani, että aika monet täällä suoraan ilmoittavat käyttävänsä enemmän tai vähemmän säännönmukaisesti pientä ylinopeutta. En uskokaan, että tässä olisi varsinaisesti kyse siitä, kuinka erehtymättömiä tai nuhteettomia täällä kirjoittavat henkilöt ovat (tai väittävät olevansa). Epäilen, että kyse on pikemminkin siitä, että ajonopeuksistamme riippumatta jotkut meistä sietävät liikennevalvontaa huonommin kuin toiset. Toisin sanoen, ihmiset eroavat toisistaan siinä, kuinka helppoa tai vaikeaa heidän on alistua esim. tietyn nopeuden käyttämiseen. Kamerat saattavat kyllä harmittaa ”possujunassakin” ajavia kuljettajia. Koska ajonopeus ei kuitenkaan loppupeleissä ole heille aivan yhtä tärkeä juttu kuin joillekin toisille kuljettajille, ei esim. kameravalvonta välttämättä aiheuta suurempia kiukunpurkauksia tai turhaumia. Siis siitäkin huolimatta, että myös heistä saattaa tulla kameroiden ”asiakkaita”. Eli tämäkin porukka kyllä ajelisi ylinopeudella aina silloin tällöin, mutta tehokas valvonta estää sen. Heidän reaktionsa kameroihin jää kuitenkin laimeaksi tai sitä ei tule lainkaan, koska ajonopeus (=ylinopeus) ei heidän prioriteeteissään ole kovin korkealla.

Minusta ylinopeus ei ole rokos (ei kait edes sisälly rikoslakiin?) vaan rike kuten kadulle kuseminen! 

Ylinopeus ei tosiaan siinä mielessä ole rikos, että sen nimistä rikosnimikettä ei ole olemassa. Sallittua suuremmalla nopeudella ajaminen täyttää kuitenkin liikenteen vaarantamisen tunnusmerkistön. Siitä puolestaan säädetään rangaistus rikoslain 23 luvun 1 ja 2 pykälissä.

Kättä vaan sitten pystyyn ne, jotka pystyvät 100% puhtaalla omallatunnolla sanomaan, etteivät koskaan ole ajaneet ylinopeutta. Ei edes paikoissa, joissa nopeusrajoitus on tilapäisesti pudotettu 20km/h-tasolle.

Oma räpyläni ei tässä kohdin nouse, eikä todennäköisesti tule nousemaan jatkossakaan. Mutta mielestäni tämä ei välttämättä ole paras lähestymistapa tässä asiassa. Sehän nimittäin tuntuisi sisältävän seuraavan ajatuksen: jos ihmiset tällä foorumilla olisivat rehellisiä, niin he myöntäisivät itsekin ajavansa ylinopeutta. Joko tahallaan tai vahingossa. Ja kun tämä myöntäminen on tehty, ei suhtautuminen kameravalvontaan voisi enää olla sama. Sen olisi suorastaan pakko olla kielteinen, ja rahastus-argumentin hyväksyvä. Nyt vain kuitenkin on niin, että tämäkään kysymys ei ole puhdas joko-tai �" juttu. Esimerkiksi allekirjoittanut on ajanut, ja tulee todennäköisesti myös ajamaan ylinopeutta. Tästä ei kuitenkaan omalla kohdallani seuraa, että suhtautuisin kameravalvontaan kielteisesti ja näkisin sen taustalla rahastusmotiivin. Kameravalvonnasta seuraa omalla kohdallani se, että joudun esim. Kehä I:llä sopeuttamaan ajoni entistä tarkemmin nopeusrajoitusten (ja muun liikenteen) puitteisiin. Jollain toisella tieosuudella voin sitten jälleen ajella enemmän oman makuni mukaan. Kameravalvonta ei kuitenkaan aiheuta minussa erityisiä harmin tunteita, koska a) nopeuden pudotus lailliselle tasolle ei omalla kohdallani merkitse mitään erityisen suurta harmia tai kiusaa b) uskon kameravalvonnan parantavan liikenneturvallisuutta c) en ole juurikaan erehtynyt voimassa olevasta nopeusrajoituksesta sellaisilla tieosuuksilla, joilla kameravalvontaa tyypillisesti harjoitetaan.

[audioman]

Kättä vaan sitten pystyyn ne, jotka pystyvät 100% puhtaalla omallatunnolla sanomaan, etteivät koskaan ole ajaneet ylinopeutta. Ei edes paikoissa, joissa nopeusrajoitus on tilapäisesti pudotettu 20km/h-tasolle.

Itse en moiseen pysty. Kahdenkympin rajoitusalueella tulee helposti sellaisia 50% ylityksiä.

En nosta kättä pystyyn. Minäkin tunnustan ajavani motareilla ja maanteillä 10 - 15 km/h yli rajoituksen silloin kun sääolosuhteet ovat hyvät, kevyttä liikennettä ei ole näkyvissä, ei olla hirvivaara-alueella ja liikenneolosuhteet ovat väljät. Mutta jos tie on kameravalvottu, niin silloin pyrin ajamaan rajoitusten mukaan jo senkin takia, että sakkojen maksaminen ei oikein huvita. Ja sehän niiden kameratolppien päätarkoitus kai onkin, eli minun kohdallani ne toimivat oikein hyvin. Uskon olevani kuskintaidoiltani lähinnä keskinkertainen, mutta en koe nopeusrajoitusten ja nopeusmittarin seuraamista mitenkään vaikeana tehtävänä.

En usko sitäkään, että "kaikki" ajavat ylinopeutta, tai että ylinopeuden ajamista ei kerta kaikkiaan voi välttää. Minulla on noin 850 000 klilometriä ja 35 vuotta takana ilman yhtään ylinopeussakkoa tai kolaria. Vaimo on saanut ylinopeussakon kerran, se tapahtui 80-luvulla. Kolmekymppiset lapseni eivät kertomansa mukaan ole saaneet ensimmäistäkään sakkoa.

[mremonen]

Kuljettajahan voisi aina vedota vahinkoon. Pitäisikö poliisin tämän jälkeen näyttää, että kyse ei ollut vahingosta?

No, ihan ensimmäiseksi voi lähteä siitä, että kaikki maantiellä tai talvisaikaan moottoritiellä ajetut yli 100 km/h nopeudet eivät voi olla vahinkoja. Ainakaan, jos ylitystä on reilusti. Esimerkiksi ohitustilanteessa maantiellä tulee yleensä otettua se "harkittu riski", jotta pääsee turvallisesti ohi näillä mutkaisilla teillä. Mutta jos siitä pääsee vinyylipenkille, niin ei siinä ole kahta sanaa siitä mitä on tapahtunut ja tehty.

Joka tapauksessa ajoneuvotekniikan kehittyminen tuo tähänkin asiaa todennäköisesti pikku hiljaa helpotusta. Vakionopeudensäädin auttaa jo nyt aika montaa kuljettajaa pysymään nopeusrajoitusten puitteissa, mikäli tiedon rajoituksesta on onnistunut itselleen selvittämään. (Esim. Kehä I:llä tämän luulisi olevan kohtuullisen helppoa).

Aika harvassa autossa Suomessa on ns. adaptiivista vakkaria. Eikä niistäkään kuin murto-osa sovellu ruuhkassa ajamiseen. Itse en esimerkiksi luota oman Audini vakkariin kehällä.

Mutta tulevaisuudessa autoissa todennäköisesti yleistyvät myös varusteet, jotka kertovat kulloisenkin nopeusrajoituksen. Taitaa niitä laitteita olla jo nyt joissakin autoissa. Ja navigaattoreissakin taitaa olla nopeustietoja saatavilla.

Tuohon tietoon ei voi luottaa. Ennen kuin Suomessa siirrytään sähköisiin nopeusrajoituksiin (eli että nopeusrajoitusmerkki kertoo autolle kulloinkin voimassa olevan nopeuden), niin noihin ei voi luottaa. Tai ainakin mun navigaattori antaa motareilla mennä sataakahtakymppiä. Ja Kurkimäen kohdalla Kehällä kahdeksaakymppiä (kun oikea arvo on 50 km/h).

Itse en oikein ole kyennyt VAG-areenan keskusteluista tällaista ilosanomaa löytämään.

Sitten luemme eri foorumia...

Epäilen, että kyse on pikemminkin siitä, että ajonopeuksistamme riippumatta jotkut meistä sietävät liikennevalvontaa huonommin kuin toiset. Toisin sanoen, ihmiset eroavat toisistaan siinä, kuinka helppoa tai vaikeaa heidän on alistua esim. tietyn nopeuden käyttämiseen. ... Heidän reaktionsa kameroihin jää kuitenkin laimeaksi tai sitä ei tule lainkaan, koska ajonopeus (=ylinopeus) ei heidän prioriteeteissään ole kovin korkealla.

Aika lailla sama juttu kun näiden yksityisten pysäköinninvalvontojen kanssa. Voisihan sitä todeta, että ei haittaa kun en koskaan pysäköi väärin. Itse olen saanut kaikki viime vuosina tulleet pysäköintisakot siitä syystä, kun olen epähuomiossa pysäköinyt "väärään" paikkaan. Kertaakaan ei ole tullut siitä, että olisin tahallani ja tietäen jättänyt auton kielletylle alueelle. Nykyään pitää olla selvännäkijän lahjat jotta tietää onko pysäköinti kielletty vai ei ja pitää muistaa sata kertaa tarkistaa missä auto on ja onko muistettu kiekko. En kiellä, etteikö rikettä olisi tapahtunut, mutta risoo kun pieni huolimattomuus maksaa kuusikymppiä. Sama tuon kameravalvonnan kanssa: koko ajan joku seuraa jollain laitteella, että teetkö rikkomuksen. Mun mielestä enemmän orwellimaista, kun vapaata yhteiskuntaa. Jonkun muun mielestä ei mitään väliä.

Sehän nimittäin tuntuisi sisältävän seuraavan ajatuksen: jos ihmiset tällä foorumilla olisivat rehellisiä, niin he myöntäisivät itsekin ajavansa ylinopeutta. Joko tahallaan tai vahingossa. Ja kun tämä myöntäminen on tehty, ei suhtautuminen kameravalvontaan voisi enää olla sama.

Ei, vaan suhtautumisen kameravalvontaan saa jokainen päättää itse. On kuitenkin turha hurskastella, että "ei koske minua, kun en koskaan aja ylinopeutta". Toinen juttu sitten, että jos se eei häiritse tai jos pankista nousee enemmän kuin penkistä, niin mitäs sillä on väliä. Tuollainen parin-kolmensadan rikesakko ei tunnu missään, jos tilin saldo pitää esittää kymmenen potensseina.

[XUE]

Mutta kuinka vaarallista Kehä I:n ylinopeus on?

Kehä I:llä on tapahtunut viiden vuoden aikana vuosina 2011�"2015 kaksi vakavaa tutkijalautakuntien tutkimaa onnettomuutta, joissa molemmissa oli kyse moottoripyöräilijästä. Näistä toinen kuoli ja toinen loukkaantui vakavasti. Muita vakavia tapauksia ei ollut. Tämän lisäksi eriasteisia loukkaantumisia on tapahtunut keskimäärin 40 vuodessa, yhteensä siis noin 200.

Samaan aikaan Suomessa kuoli kaikkiaan 1291 ja loukkaantui 34778 henkilöä tieliikenteessä. Kysymys kuuluu, voidaanko 35 kameratolpan investointia Kehä I:lle pitää koko maan kannalta järkevänä liikenneturvallisuuden parantamistoimenpiteenä. Odotan hyvin kiinnostuneena, mikä Kehä I:n onnettomuustilanne on parin vuoden kuluttua. Veikkaan, että mikään ei muutu.

Valtiovallan asettaman rahankeruutavoitteen kannalta noin 900 000 euron kameratolppasatsaus saattaa olla järkevä. Jos sakkojen korotusesitys toteutuu, investointi maksanee itsensä 3000�"4000 osumalla. Luulisi, että tuollainen määrä saadaan helposti kasaan alle vuodessa. Sen jälkeen Kehä I toimii poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtajan, komisario Dennis Pastersteinin sanaa siteeratakseni ”rahantekokoneena”.

http://www.moottori.fi/blogi/blogi-rahantekokone-turvallisuuden-verholla/

[-karppa-]

Mutta kuinka vaarallista Kehä I:n ylinopeus on?

Kehä I:llä on tapahtunut viiden vuoden aikana vuosina 2011�"2015 kaksi vakavaa tutkijalautakuntien tutkimaa onnettomuutta, joissa molemmissa oli kyse moottoripyöräilijästä. Näistä toinen kuoli ja toinen loukkaantui vakavasti. Muita vakavia tapauksia ei ollut. Tämän lisäksi eriasteisia loukkaantumisia on tapahtunut keskimäärin 40 vuodessa, yhteensä siis noin 200.

Samaan aikaan Suomessa kuoli kaikkiaan 1291 ja loukkaantui 34778 henkilöä tieliikenteessä. Kysymys kuuluu, voidaanko 35 kameratolpan investointia Kehä I:lle pitää koko maan kannalta järkevänä liikenneturvallisuuden parantamistoimenpiteenä. Odotan hyvin kiinnostuneena, mikä Kehä I:n onnettomuustilanne on parin vuoden kuluttua. Veikkaan, että mikään ei muutu.

Valtiovallan asettaman rahankeruutavoitteen kannalta noin 900 000 euron kameratolppasatsaus saattaa olla järkevä. Jos sakkojen korotusesitys toteutuu, investointi maksanee itsensä 3000�"4000 osumalla. Luulisi, että tuollainen määrä saadaan helposti kasaan alle vuodessa. Sen jälkeen Kehä I toimii poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtajan, komisario Dennis Pastersteinin sanaa siteeratakseni ”rahantekokoneena”.

http://www.moottori.fi/blogi/blogi-rahantekokone-turvallisuuden-verholla/

Luin itse myös tuon jutun ja totesin vain, että rahatusautomaatti ja tämä ei todellakaan lisää kansalaisten luottamusta päättäjiä kohtaan.

[HiTecci]

Kehä I:llä on tapahtunut viiden vuoden aikana vuosina 2011�"2015 kaksi vakavaa tutkijalautakuntien tutkimaa onnettomuutta, joissa molemmissa oli kyse moottoripyöräilijästä. Näistä toinen kuoli ja toinen loukkaantui vakavasti.

Ja tuo kuolemakin oli 99% vain paskaa zägää

Kaveri prätkällä väistää Vidintieltä Kehä I itään tullutta autoa ruuhkassa koska tämä autoilija ei ilm. huomannut tätä prätkää ja tämän seurauksena prätkäilijä ei kerkiä enää reagoimaan edessään jo pysähtyneeseen jonoon, MUKS! Pyörä napsahtaa reilua kävelynopeutta auton kuskinpuoleiseen takakulmaan, mutta prätkän kuljettaja ei tässä kaikessa hämmennyksessään kerkiä laittamaan jalkaa maahan kyljelleen kaatuvaa pyörää vastaanottamaan ja M�,,TS! Kaveri on moponsa alla kyljellään asfaltilla. Ja sitä todella paskaa zägää tässä on juuri sillä hetkellä ohituskaistaa ajava rekka, jonka takarenkaan alle tämän prätkäilijän pää jää ja mitään ei ollut enää hänen hyväkseen tehtävissä

Muistan tapauksen erityisen hyvin, sillä olin itse tuossa samassa klo 16 ruuhkassa prätkällä ja juurikin nousin Vihdintieltä Kehä I itään autojonoa liittymän piennarta pitkin ohitellen. Liittymään päästyäni poliisi juuri työnsi tuota BMW moottoripyörää pois tien sivuun ja jonot seisahtui siksi ihan täysin. Itsekin jäin siihen kaistojen liittymän välissä olevaan kolmioon odottamaan ja hämmästykseni oli erityisen suuri kun tuo mopon pois työntänyt poliisi viittilöi ensimmäisenä minut siitä liikkeelle, jonka jälkeen pääsivät myös molemmat autojonot jälleen liikkeelle

Ja se kameravalvonta tahi sen seurauksena laskevat keskinopeudet olisivat tässä tapauksessa auttaneet tuota prätkäilijää ... Niin miten ihmeessä muka???

[mattinen]

En nosta kättä pystyyn. Minäkin tunnustan ajavani motareilla ja maanteillä yli rajoituksen silloin kun sääolosuhteet ovat hyvät, kevyttä liikennettä ei ole näkyvissä, ei olla hirvivaara-alueella ja liikenneolosuhteet ovat väljät. Mutta jos tie on kameravalvottu, niin silloin pyrin ajamaan rajoitusten mukaan jo senkin takia, että sakkojen maksaminen ei oikein huvita. Ja sehän niiden kameratolppien päätarkoitus kai onkin, eli minun kohdallani ne toimivat oikein hyvin. Uskon olevani kuskintaidoiltani lähinnä keskinkertainen, mutta en koe nopeusrajoitusten ja nopeusmittarin seuraamista mitenkään vaikeana tehtävänä. En usko sitäkään, että "kaikki" ajavat ylinopeutta, tai että ylinopeuden ajamista ei kerta kaikkiaan voi välttää.

Tässä on onnistuttu esittämään huomattavasti ytimekkäämmin sama näkemys, jonka esittämiseen itse käytin pitkän jorinan. Well said!

Esimerkiksi ohitustilanteessa maantiellä tulee yleensä otettua se "harkittu riski", jotta pääsee turvallisesti ohi näillä mutkaisilla teillä.

Tällainen ”harkittu riski” on varmaan yksi niistä tilanteista, joissa tulee ajettua ylinopeutta. Kesäisin tulee jonkun verran ajettua nelostietä Hartolan ja Joutsan välillä. Tietä ei ole tuolla välillä perusparannettu, ja se on melko mäkinen ja mutkainen. Sillä liikkuu myös raskasta liikennettä. Se liikkuu pääsääntöisesti sitä suurinta sallittua, mutta nousuissa sen vauhti usein hieman hyytyy. Tämän vuoksi tulee sitten joskus ohiteltua. Ajansäästön näkökulmasta näillä ohituksilla ei tuolla välillä (n. 25 km) ole mitään merkitystä, mutta mäessä hieman hyytyvän puutavararekan perässä ajaminen on tylsää. On kiva päästä ohi. Ja samalla tulee ajamiseen edes hieman ”tapahtumia”. Ohituspaikan kyttäys, kiihdytys, kaistanvaihto ja paluu kaistalle. Ajamisen ruutiini rikkoontuu, siihen tulee hieman enemmän ”sisältöä”. Jos välillä olisi kameravalvonta, olisi ajaminen ehkä hieman tylsempää.

Aika harvassa autossa Suomessa on ns. adaptiivista vakkaria. Eikä niistäkään kuin murto-osa sovellu ruuhkassa ajamiseen. Itse en esimerkiksi luota oman Audini vakkariin kehällä.

Joo, ei minullakaan sellaista ole, ihan tavallinen, joskin hyvin toimiva vakkari. Mutta minulle on kyllä ollut hyötyä siitä ”nopeuskontrollissa”.

Sitten luemme eri foorumia...

Sekin on tietysti mahdollista. Onko siellä sinun foorumillasi sellainen ”rami”? Täällä meikäläisen foorumilla kirjoittelee ko. nimimerkki, ja hän on ehdottomasti tämän foorumin eräs johtavampia ja laaja-alaisempia asiantuntijoita. Toivottavasti hän joskus eksyy sinnekin… 

Aika lailla sama juttu kun näiden yksityisten pysäköinninvalvontojen kanssa. Voisihan sitä todeta, että ei haittaa kun en koskaan pysäköi väärin.

Totta kai noinkin voi todeta, mutta itse en siis niin tee. Sen sijaan totean, että kameravalvonta ei haittaa, vaikka aina välillä tuleekin ylinopeutta ajettua. Toinen juttu on sitten se, että kaikki eivät tätä väitettä välttämättä usko. Mutta sille ei sitten vain voi mitään.

Ei, vaan suhtautumisen kameravalvontaan saa jokainen päättää itse.

En ymmärrä, miten muunlainen asennoituminen olisikaan mahdollista.

On kuitenkin turha hurskastella, että "ei koske minua, kun en koskaan aja ylinopeutta".

Tässä unohtuu nyt kuitenkin se tosiasia, että on olemassa autoilijoita, jotka eivät tosiaankaan aja ylinopeutta, niin uskomattomalta kuin se ehkä kuulostaakin. Voi olla, että tällä foorumilla näitä autoilijoita ei ole, ja itse en tuohon ryhmään siis lukeudu. Se, että kameravalvonta ei tätä porukkaa kosketa, ei siis välttämättä ole hurskastelua, vaan tosiasia. Kameravalvonnalla ei ole tuolle porukalle tuon taivaallista merkitystä, koska he eivät itse aja ylinopeudella. Ja tämän vuoksi näiden ihmisten saattaa olla aidosti vaikeaa ymmärtää niitä, jotka kameravalvonnasta kitisevät. Sakkojen välttäminen kun ei heille itselleen tuota mitään vaikeuksia. Mutta kuten sanottu, jokainen tietysti päättää pitkälti itse sen, ottaako sakot vai ei.

Kysymys kuuluu, voidaanko 35 kameratolpan investointia Kehä I:lle pitää koko maan kannalta järkevänä liikenneturvallisuuden parantamistoimenpiteenä. Odotan hyvin kiinnostuneena, mikä Kehä I:n onnettomuustilanne on parin vuoden kuluttua.

Tätä minäkin odotan. Parin vuoden kuluttua olemme varmasti tässä suhteessa viisaampia.

[Trackpad]

^ Tekopyhää vaittää että kameratolpat tulisivat oikeasti sen takia että halutaan parantaa liikenneturvallisuutta, kun oikeasti taustalla on pääasiassa valtion budjetin alijäämän paikkailu.

Mikäli perusteena on henkilövahinkojen vähentäminen, niin siinä ei taida olla isoa vaikutusta, kun ei niitä nytkään montaa vuosittain tapahdu. Mikäli tavoitteena onkin onnettomuuksien vähentäminen taloudellisista syistä, niin silloin mennään metsään, aika on rahaa. Toki jokainen onnettomuus aiheuttaa myös ajan menetystä yhteiskunnalle ruuhkien myötä, mutta taloudellisesti ajateltuna tavoitteena pitäisi olla olla kaikessa liikennesuunnittelussa liikenteen sujuvuuden parantaminen, mitä se ei ole, päin vastoin.

Oliko joku sitä mieltä, käsi sydämmellä, että tehokkain tapa parantaa liikenneturvallisuutta on keskinopeuksien alentaminen, kameratolpat tekevät toki sitä jonkin verran, mutta enemmän lisäävät jojo-liikettä liikenteessä, joka huonontaa sujuvuutta ja aiheuttaa omalta osaltaan lisää riskejä? Vai olisiko tehokkaampaa keskittyä seuraamaan, esim. vilkun käyttämättä jättämisiä, mm. liikenneympyröissä tai suojatieneteenpysyähtymisä ja muita oikeasti liikenneturvallisuutta vaarantavia tekoja, ai niin, niistä ei ole yhtä helppoa rahastaa, eli mikä se olikaan se perimmäinen liikennevalvonnan syy saati kameratolppien?

Autoliittohan jo parahti sakkojen nostosta sen että ne eivät ole suhteessa tehtyyn rikokseen. Pahoinpitelystä kun saa vähemmän päiväsakkoja kuin esim keltaisen viivan ylittämisestä. Ei ole oikeusvaltioon kuuluvaa että perustellaan sakkojen nostoja liikenneturvallisuudella, vaikka kyseessä on puhtaasti rahastuskeino ja lisäksi ei ole suhteessa tehdyn rikoksen vakavuuteen.

[Golfauto]

Täytyypä kommentoida miksi ajanylinopeutta. En toki aina Sain aikanaan se ajokortin ja ajelin tyytyväisenä rajoitustenukaan aina. Ei ollut kiire tai mitään. No jonkin aikaa meni ja ajelin 80km/h maantiellä. Takana ajoi rekka aika lähellä. No tämä sitten päättää ohittaa minut huonossa paikassa koska ajan rajoituksen mukaan. Ohitus tietysti hidas ja vastaan puskee autoa. Siinä sitten pitkin penkkoja selvittiin ilman kolaria. Ensimmäinen ajatukseni oli kun henki ei mennyt, että "vittu ikinä en aja nopeusrajoitusten mukaan jatkossa". Sen jälkeen ylinopeutta tilanteen mukaan ja vähemmillä hässäköillä selvitty. Tekosyy kai tämäkin

[-karppa-]

Tällainen ”harkittu riski” on varmaan yksi niistä tilanteista, joissa tulee ajettua ylinopeutta. Kesäisin tulee jonkun verran ajettua nelostietä Hartolan ja Joutsan välillä. Tietä ei ole tuolla välillä perusparannettu, ja se on melko mäkinen ja mutkainen. Sillä liikkuu myös raskasta liikennettä. Se liikkuu pääsääntöisesti sitä suurinta sallittua, mutta nousuissa sen vauhti usein hieman hyytyy. Tämän vuoksi tulee sitten joskus ohiteltua. Ajansäästön näkökulmasta näillä ohituksilla ei tuolla välillä (n. 25 km) ole mitään merkitystä, mutta mäessä hieman hyytyvän puutavararekan perässä ajaminen on tylsää. On kiva päästä ohi. Ja samalla tulee ajamiseen edes hieman ”tapahtumia”. Ohituspaikan kyttäys, kiihdytys, kaistanvaihto ja paluu kaistalle. Ajamisen ruutiini rikkoontuu, siihen tulee hieman enemmän ”sisältöä”. Jos välillä olisi kameravalvonta, olisi ajaminen ehkä hieman tylsempää.

Tuo 12km pätkä on kyllä tympeä. Siinä on tasan kaksi ohituspaikkaa ja itse pyrin aina ohittamaan nuo yhdistelmät ennen, kuin tuo 12km pätkä alkaa ja valittavasti siihen joutuu käyttämään ylinopeutta, jos meinaa keritä.

[Patomursu]

Tuo 12km pätkä on kyllä tympeä. Siinä on tasan kaksi ohituspaikkaa ja itse pyrin aina ohittamaan nuo yhdistelmät ennen, kuin tuo 12km pätkä alkaa ja valittavasti siihen joutuu käyttämään ylinopeutta, jos meinaa keritä.

4 ohituspaikkaa jaripekan ja huttulan välillä 
Riippuu toki millä lähtee ohitukseen

[Golfauto]

4 ohituspaikkaa jaripekan ja huttulan välillä 
Riippuu toki millä lähtee ohitukseen

Itse olen lähtenyt kalu ojossa hyvällä fiiliksellä.

[mattinen]

Autoliittohan jo parahti sakkojen nostosta sen että ne eivät ole suhteessa tehtyyn rikokseen. Pahoinpitelystä kun saa vähemmän päiväsakkoja kuin esim keltaisen viivan ylittämisestä.

Mainitsiko Autoliitto, kuinka paljon sen käsityksen mukaan keltaisen viivan ylittämisestä saa päiväsakkoja?

Ei ole oikeusvaltioon kuuluvaa että perustellaan sakkojen nostoja liikenneturvallisuudella, vaikka kyseessä on puhtaasti rahastuskeino ja lisäksi ei ole suhteessa tehdyn rikoksen vakavuuteen.

Minulla on kyllä sellainen käsitys, ettei hallitus ole edes yrittänyt perustella sakkojen korotuksia liikenneturvallisuudella. Tai millään muullakaan oikeuspoliittisella perusteella, koska nythän ollaan korottamassa kaikkia sakkoja, ei pelkästään liikennerikoksista tuomittavia. Mutta voi tietysti olla, että joku kommentti on mennyt ohi korvien.

Itse olen lähtenyt kalu ojossa hyvällä fiiliksellä.

Seuraavaan ”kulkineeseen” kannattaa sitten varmaan ruksia lisävarusteeksi pyyhkijät myös tuulilasin sisäpuolelle  .

[JarnoF]

Ovelaan paikkaan pistivät tuon kameroiden asennuksen. Nyt ei saadakaan kunnollista dataa pariin vuoteen:

Suomen vilkkain väylä Kehä I remonttiin �" luvassa lähes kahden vuoden liikennesumppu

[JarnoF]

Ja joku kaipasi tulkintaa tilastoihin:

IS selvitti: ”Suomen vaarallisin tie” onkin keskimääräistä turvallisempi �" silti asennettiin 35 peltipoliisia!

[mremonen]

Ja joku kaipasi tulkintaa tilastoihin:

IS selvitti: ”Suomen vaarallisin tie” onkin keskimääräistä turvallisempi �" silti asennettiin 35 peltipoliisia!

Joo, mutsitkuitenki:

Poliisi ilmoitti, että tilastollisesti liikennekuolemia Kehä I:llä tapahtuu vuodessa 0,87 kappaletta.

Jaamutsitkutotaniinku:

Liikennevakuutuskeskuksen yhteyspäällikkö Tapio Koisaari kertoo, että vuosien 2011�"2015 välillä Kehä I:n onnettomuuksissa on kuollut yksi ihminen ja loukkaantunut vakavasti yksi ihminen. Kummatkin erilliset tapaukset olivat moottoripyöräilijöitä, joilla tietysti suojattomuutensa vuoksi on muutenkin selvästi autoilijoita suurempi riski kuolla tai loukkaantua tieliikenteessä.

Mut jos jostaan löytyis semmonen exceli, että vois osottaa, että Kehällä kuolee miljoona ihmistä päivässä. Tilastollisesti... Vale, emävale, tilasto.

[tet]

Ja joku kaipasi tulkintaa tilastoihin:

IS selvitti: ”Suomen vaarallisin tie” onkin keskimääräistä turvallisempi �" silti asennettiin 35 peltipoliisia!

Aika oudot perustelut, ehkä en vaan ymmärrä. Tuossa perusteltiin, osin kertomatta jätettyihin lukuihin perustuen, että kehä I:llä tapahtuu henkilövahinko joka kuudennessa kolarissa, kun keskiarvo koko maassa on joka viidennessä. Tällä perusteella kehä I on siis keskimääräistä turvallisempi? Vaan miten on se vahinkojen määrä suhteessa ajosuoritteeseen, siitä ei mainita mitään? Jos kolareita ajetaan selvästi enemmän kuin keskimääräisellä tiellä per ajettu kilometri, niin tuo edellä esitetty kääntyykin päälaelleen. Olisi kenties ollut relevanttia pistää näkyviin myös tuo onnettomuustieheys, eikä puhua vain loukkaantumistodennäköisyydestä per kolari. Kenties artikkelin kirjoittajallakin oli jonkin väriset lasit silmillään?

[mattinen]

Onko Kehä I Suomen vaarallisin tie vai ei, riippuu luonnollisesti siitä, millä kriteereillä vaarallisuutta arvioidaan. Jos viranomaiset vaarallisuudesta puhuessaan eivät mainitse, mihin he arvionsa perustavat, on se kohtuullisen huolimatonta kielienkäyttöä.

Itse kiinnitin tähän asiaan ensimmäisen kerran huomiota Helsingin Sanomien uutisessa, jonka mukaan "Kehä I on Suomen vaarallisin tie, jos vaarallisuutta mitattaisiin onnettomuuksien määrällä. Kehä I on tieosuus, jossa sattuu eniten onnettomuuksia Suomessa." Uutisessa ei siis puhuttu mitään kuolemaan johtaneista onnettomuuksista, henkilövahinkoihin johtaneista onnettomuuksista tai ajosuoritteeseen suhteutetuista onnettomuuksista. Vaarallisuuden kriteerinä on yksinkertaisesti se, että Kehä I:llä sattuu enemmän onnettomuuksia kuin millään muulla tieosuudella Suomessa.

Ilta-Sanomat on nyt ansiokkaasti lähtenyt tutkimaan asiaa, ja päätynyt siihen, että Kehä I ei ole Suomen vaarallisin tie. On kuitenkin syytä huomata, että lehti on samalla myös vaihtanut ne kriteerit, joilla vaarallisuus määritellään. Valitut kriteerit eivät siis ole samat, kuin HS:n uutisessa. Uutisessahan ei nimittäin edes väitetä, että Kehä I:n olisi vaarallisin tie niillä kriteereillä, joita IS käyttää. Voidaan tietysti lähteä siitä, että IS:n valitsemat kriteerit ovat paremmat vaarallisuuden määrittelemiseksi, mutta yhteismitalliset ne eivät HS:n jutun kanssa ole. Jos IS olisi halunnut kumota HS:n uutisessa olleen väitteen siitä, että Kehä I on Suomen vaarallisin tie, olisi lehden pitänyt esittää, että jollain toisella tiellä tapahtuu absoluuttisesti enemmän onnettomuuksia kuin Kehä I:llä. Näin lehti ei nyt toiminut, koska se valitsi vaarallisuuden arviointiin omat kriteerinsä.

En todellakaan tiedä, mitä eri viranomaiset ovat keskustelun eri vaiheissa asiasta lausuneet, mutta itse olen ymmärtänyt Kehä I ratkaisun seuraavasti. Peruste kameroiden asentamiselle on se, että ko. tieosuudella sattuu enemmän onnettomuuksia kuin millään muulla tieosuudella Suomessa. Kuolemaan johtavia onnettomuuksia ei paljon satu, mikä ei liene yllätys kenellekään. Henkilövahinkoihin johtavia sen sijaan sattuu, eikä ero maan muihin teihin ole erityisen suuri. IS:n jutun mukaan henkilövahinko-onnettomuuksien osuus Kehällä on noin 16,7 %, kun se koko maassa on 20 %. Ja kun onnettomuuksien absoluuttinen lukumäärä on Kehä I:llä suurin, ei kameroita mielestäni kannata jättää asentamatta sen vuoksi, että henkilövahinko-onnettomuuksien osuus on muualla reilut kolme prosenttia korkeampi. On totta kai merkitystä sillä, mistä luvusta 16 tai 20 prosenttia lasketaan. Onko kyse 20 prosentista 100:sta vain 15:sta?

Keskustelun seuraava vaihe onkin nyt toivottavasti se, että joku tiedotusväline tarkistaa myös sen väitteen, jonka mukaan "Kehä I on tieosuus, jossa sattuu eniten onnettomuuksia Suomessa." Muitakin tietoja voi toki esittää, mutta on sitten kokonaan eri asia, onko kukaan väittänyt mitään sellaista, mitä kumottavaksi esitetään.

[tet]

^ Totta joka sana. Totean kuitenkin, että omasta mielestäni ainoa relevantti tilasto on ajosuoritteeseen suhteutettu. Oli sitten kyse kaikista onnettomuuksista, tai vain henkilövahinko-onnettomuuksista, niin ne pitää suhteuttaa ajosuoritteeseen. Kaikki muunlaiset tilastot vievät harhaan.

[mattinen]

Totean kuitenkin, että omasta mielestäni ainoa relevantti tilasto on ajosuoritteeseen suhteutettu.

Niin, ja tässä keskustelussa taitaa olla sekin ongelma, että sitä käydään (vähintään) kahdesta eri asiasta. Toisin sanoen, 1) millä kriteereillä on tarkoituksenmukaista määritellä "tien vaarallisuus" 2) millä kriteereillä valitaan ne tiet, joilla aloitetaan kameravalvonta.

Voi hyvin olla, että kantatie X on vaarallisempi kuin Kehä I, jos vaarallisuutta arvioidaan ajosuoritteeseen suhteutetulla onnettomuusmäärällä. Ja jos sitten kameravalvottavat tiet valitaan tämän kriteerin mukaan, olisi kamerat vietävä kantatie X:lle. Siitäkin huolimatta, että sillä sattuisi kaksi onnettomuutta vuodessa. Jos sen sijaan vaarallisuus määritellään tieosuudella tapahtuvien onnettomuuksien absoluuttisen määrän suhteen, tullaan siihen, että Kehä I on vaarallisempi. Tämän mukaan kamerat olisi vietävä Kehä I:lle. Meistä jokainen voi päättää, millä perusteella valitsisi kameravalvottavat tieosuudet. Itse veisin esimerkin tapauksessa kamerat Kehä  I:lle, koska siellä sattuu enemmän onnettomuuksia. Jos kameravalvonnalla on onnettomuuksia ehkäisevä vaikutus, on sillä saavutettava hyöty suurempi Kehä I:llä. Siitäkin huolimatta, että ajosuoritteeseen suhteutetulla onnettomuusmäärällä mitaten kantatie X on vaarallisempi. On mielestäni järkevämpää estää 10 henkilövahinkoa tiellä A kuin yksi henkilövahinko tiellä B, vaikka tie B olisikin "vaarallisempi" ajosuoritteeseen suhteutetulla onnettomuusmäärällä mitaten.

[HAL9000]

Mutta kuinka vaarallista Kehä I:n ylinopeus on?

Kehä I:llä on tapahtunut viiden vuoden aikana vuosina 2011�"2015 kaksi vakavaa tutkijalautakuntien tutkimaa onnettomuutta, joissa molemmissa oli kyse moottoripyöräilijästä. Näistä toinen kuoli ja toinen loukkaantui vakavasti. Muita vakavia tapauksia ei ollut. Tämän lisäksi eriasteisia loukkaantumisia on tapahtunut keskimäärin 40 vuodessa, yhteensä siis noin 200.

Samaan aikaan Suomessa kuoli kaikkiaan 1291 ja loukkaantui 34778 henkilöä tieliikenteessä. Kysymys kuuluu, voidaanko 35 kameratolpan investointia Kehä I:lle pitää koko maan kannalta järkevänä liikenneturvallisuuden parantamistoimenpiteenä. Odotan hyvin kiinnostuneena, mikä Kehä I:n onnettomuustilanne on parin vuoden kuluttua. Veikkaan, että mikään ei muutu.

Valtiovallan asettaman rahankeruutavoitteen kannalta noin 900 000 euron kameratolppasatsaus saattaa olla järkevä. Jos sakkojen korotusesitys toteutuu, investointi maksanee itsensä 3000�"4000 osumalla. Luulisi, että tuollainen määrä saadaan helposti kasaan alle vuodessa. Sen jälkeen Kehä I toimii poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtajan, komisario Dennis Pastersteinin sanaa siteeratakseni ”rahantekokoneena”.

http://www.moottori.fi/blogi/blogi-rahantekokone-turvallisuuden-verholla/

Tässä on mielestäni aika hyvin tiivistettynä faktat ja tavoitteet. Eiköhän se instanssi jolle Kehä I on kaikkein vaarallisin ole vakuutusyhtiöt. Peltikolareita enemmän kuin missään muualla. Olisi lisäksi mielenkiintoista saada selville minkälaatuisia nämä sattuneet henkilövahingot ovat?

[mattinen]

Olisi lisäksi mielenkiintoista saada selville minkälaatuisia nämä sattuneet henkilövahingot ovat?

Kyllä. Ja sitten pitäisi tietysti saada tietää myös se, millaisia ovat henkilövanhingot niillä tieosuuksilla, joihin Kehä I:stä verrataan.