Talvi tulee, miten Citigo / Up pärjää?

[heifetz]

Voipi ollakin, mutta 2.7barin paineilla ajaminen muuttuu jatkuvaksi ohjauksen korjailuksi eikä sekään mielestäni ole kovin turvallista. Pitää kokeilla jahka lumet tulee miten eri paineet vaikuttavat, jospa löytyisi kultainen keskitie.

[Foxit]

Jep, sillä pehmeydellä se rengas toimii, ja saa pitoa. Pito-ongelmat tullee esiin silloin kun vähiten odottaa, eli yllättäen. Ohjearvohan 2.3 bar paikkeilla, joka sekin on aika paljon pieneen autoon. 3 bar paineilla ei varmaan renkaat pitokuvion reunat edes yletä maahan. Tainno sitten ottaa reunat kiinni, kun rengas on kulunut keskeltä. Silloin on renkaan käyttöikä vähentynyt jo merkittävästi.

Muistakaa jo hyvä ihmiset että enää pariin vuosikymmeneen ei ole juuri rättikudoksisia renkaita käytetty joten paineiden noston myötä renkaan profiili ei pyöristy. Toisin sanoen korkeammilla paineilla poikittaislinjassa rengas koskettaa maata yleensä yhtä pitkältä matkalta kuin suosituspaineilla. Ainoastaan pitkittäissuuntainen matka lyhenee paineita nostettaessa ja luonnollisesti rengas rullaa paremmin. Nyt jos pistät 10 asteen lämpötilassa lämpöiseen renkaiseen mittarin mukaan suosituspaineet niin pahimmillaan sinulla on -20 asteen lämpötilassa 0,3 bar vähemmän painetta (eikä tämä ota mittarivirhettä vielä huomioon!).

Miettikääpä mitä tapahtuu alipaineisella renkaalla käytännössä. Pitkittäispito saattaa olla pienissä nopeuksissa hivenen parempi mutta poikittaispitoon tulee yllättäviä vaikutuksia auton kallistuessa mutkaan ja rengas alkaa taittua vanteen alle. Mitä alhaisemmat paineet ja korkeampi rengasprofiili sen isompi vaikutus. Eikös se rengaskuvio käänny silloin enempi irti pinnasta siten että kovin voima tiestä välittyy enempi renkaan ulkosivulle kuvioimattomalle alueelle. Mitä kovempi rengaspaine sen vähemmän se taittuu vanteen alle ja suurempi osa paineesta kohdistuu sinne minne pitää eli pitokuviolle lähemmäs vanteen keskihalkaisijaa -> enemmän pitoa.

[Foxit]

Vajaapaineinen vyörengas "pullahtaa" kierrosten kasvaessa ja renkaiden pyöriessä tyhjää, jolloin entistä pienempi ala (lähinnä keskialue) renkaan kuviosta koskettaa maahan. Tarkemmin ajateltuna kuviopinta pyrkii loittonemaan massan hitaudesta johtuen pyörimiskeskustasta pois päin ja siirtymä on kaikista suurin kaumpana tukipisteestä eli renkaan keskellä. Renkaan sisäinen ilmanpaine on ainut mikä pyrkii vastustamaan tätä muodonmuutosta. Mitä pienempi paine renkaan sisäseinämään kohdistuu sen enemmän rengas kuluu rengas keskiosastaan ja tämä on selkeimmin huomattavissa juuri vetävien pyörien kohdalla. Leveämmällä rengasprofiililla matka vanteen reunoilta keskustaan on pitempi jolloin tarvitaan enemmän painetta jotta rengas pysyy paremmin ryhdissään.

Löysällä renkaalla luulisi suuremmissa pyörintänopeuksissa käyvän niin että kuvion kosketusala kapenee renkaan "pullahtaessa". Tämän luulisi taas osaltaan vähentävän pitoa kovemmissa vauhdeissa. Maastoajo kävelyvauhtia on aivan eri tarina...

[Emil]

Varmaan Saksan vapailla nopeusrajoituksilla rengas voisi pullistua keskipakovoimasta, meillä Suomessa ei semmoisia nopeuksia ajeta usein, tai ainakaan kovin pitkään.

Siksi meidän nopeuksilla edelleen vajaa rengas kuluu reunoilta, ja liialla paineella rengas kuluu keskeltä. Juu ei se rengas pullistu paljoa liialla paineella, mutta sen verran että renkaan käyttöikä laskee puoleen, ellei jopa alle.

Ja kitkarenkaan toiminta perustuu siihen, että on hiukan pehmeän oloinen ajossa. Talvella tuskin tulee sitäkään ongelmaa, että rengas ns. taittuisi alle. Eikä normaaliajossa kesälläkään kesärengas. Ei vaikka käyttäisi autonvalmistajan suosittamia paineita.

[Foxit]

Varmaan Saksan vapailla nopeusrajoituksilla rengas voisi pullistua keskipakovoimasta, meillä Suomessa ei semmoisia nopeuksia ajeta usein, tai ainakaan kovin pitkään.

Siksi meidän nopeuksilla edelleen vajaa rengas kuluu reunoilta, ja liialla paineella rengas kuluu keskeltä. Juu ei se rengas pullistu paljoa liialla paineella, mutta sen verran että renkaan käyttöikä laskee puoleen, ellei jopa alle.

Ja kitkarenkaan toiminta perustuu siihen, että on hiukan pehmeän oloinen ajossa. Talvella tuskin tulee sitäkään ongelmaa, että rengas ns. taittuisi alle. Eikä normaaliajossa kesälläkään kesärengas. Ei vaikka käyttäisi autonvalmistajan suosittamia paineita.

Osaatko sitten selittää miten on mahdollista että edellisen ajokkini Polo 2011 Bluemotionin  185/60/R15 -koon renkaat olivat kuluneet tasaisesti 30 tkm matkalla 0,5-0,7 baria suosituksia korkeammilla paineilla? Polossa suosituspaineet olivat 2,4/2,6 ja itse käytin säännöllisesti 3 - 3,3 barin paineita. Suurin ero renkaiden urasyvyyksissä oli 0,5 mm takarenkaissa,  joissa keskellä uraa oli vielä enemmän kuin sivuilla. Edessä urasyvyydet olivat 0,3 mm sisällä toisistaan. Renkaita oli käytetty kolme kesää ja joka kevät eturenkaat siirtyivät taakse ja takarenkaat eteen. Pienin urasyvyysmitta jota mittasin näiden kilometrien jälkeen oli eturenkaiden sisimmästä urasta jossa oli vielä 4 mm uraa. Pari kesää olisi näillä renkailla ajanut varmaan vielä sakkorajoille tuolla tahdilla.

[Peke]

Hyvät paineet Citigoon on noin 2.3-2.5 vakiorinkuloissa, 195/45 16 pidin kesällä 2.5-2.6. Sitä isommilla paineilla menee ajaminen ihan liian "kovaksi", kauheaa pauketta terävissä montuissa.

[Emil]

Osaatko sitten selittää miten on mahdollista että edellisen ajokkini Polo 2011 Bluemotionin  185/60/R15 -koon renkaat olivat kuluneet tasaisesti 30 tkm matkalla 0,5-0,7 baria suosituksia korkeammilla paineilla? ...

Kuinka usein tarkastit paineet? Suurin osa autonkäyttäjistä tarkastaa paineet kaksi kertaa vuodessa, ja se on liian harvoin. Kumi päästää läpi, ja siksi olisi hyvä tarkastaa paineita kolmen viikon välein, vähintään.

Eli vaikka varmaan suurin osa ihmisistä katsoo paineet kohdalleen kun renkaiden kausivaihto on tehty, niin sitten mennään vajailla paineilla koko kesä (ja talvi). Ja siksi rengasmyyjä kertoo, että: "rengas kuluu keskeltä, jos ajaa normaaleilla paineilla". Mutta sehän ei ole totta.

Edellisessä elämässä pääsin seuraamaan moneen kertaan miten teräsvyörengas kuluu, kun niitä pistettiin alle uudet kaksi kertaa vuodessa. Uudet syksyllä, uudet keväällä. Teräsvyörenkaita ne oli, ja kuluivat keskeltä, joskun painetta oli liikaa. Ei ne paljoa pullistu liiasta paineesta, mutta sen verran että renkaan käyttöikä puolittuu.

[Foxit]

Kuinka usein tarkastit paineet? Suurin osa autonkäyttäjistä tarkastaa paineet kaksi kertaa vuodessa, ja se on liian harvoin. Kumi päästää läpi, ja siksi olisi hyvä tarkastaa paineita kolmen viikon välein, vähintään.

Eli vaikka varmaan suurin osa ihmisistä katsoo paineet kohdalleen kun renkaiden kausivaihto on tehty, niin sitten mennään vajailla paineilla koko kesä (ja talvi). Ja siksi rengasmyyjä kertoo, että: "rengas kuluu keskeltä, jos ajaa normaaleilla paineilla". Mutta sehän ei ole totta.

Edellisessä elämässä pääsin seuraamaan moneen kertaan miten teräsvyörengas kuluu, kun niitä pistettiin alle uudet kaksi kertaa vuodessa. Uudet syksyllä, uudet keväällä. Teräsvyörenkaita ne oli, ja kuluivat keskeltä, joskun painetta oli liikaa. Ei ne paljoa pullistu liiasta paineesta, mutta sen verran että renkaan käyttöikä puolittuu.

Rengaspaineita olen tarkastellut noin kerran tai kaksi kertaa kuussa. Todella vähän oli yleensä paineet vajenneet edellisestä mittauksesta. Polon tapauksessa aloitin tarkoituksella testauksen korotetuilla rengaspaineilla, koska kerrankin oli tilaisuus aloittaa uudella autolla ja renkailla. Tällöin pystyin johdonmukaisesti seuraamaan mitä renkaille tapahtuu kun käytän niissä jatkuvasti suosituksia suurempia rengaspaineita. Joka syksy kesärenkaiden alta oton jälkeen mittailin jokaisen renkaan urasyvyydet jokaisesta neljästä urasta per rengas ja kirjasin ne taulukkoon. Taulukosta oli sitten helppo seurailla mitä renkaille oikein tapahtui. Huomasin yleensä että huollon yhteydessä rengaspaineet oli luonnollisesti pudotettu suosituspaineisiin, jonka jälkeen kävin palauttamassa renkaisiin reilummat paineet. Tein tämän kokeen tarkoituksella selvittääkseni että kuluvatko nykyrenkaat ylipaineilla enempi keskeltä niin kuin vanha myytti kertoo. Onneksi jokainen voi tämän myös itse kokeilla jos ei muuten usko...

Nyt sitten Toyotan yhteydessä olenkin kironnut sitä että edellinen omistaja/myyjä on kierrättänyt renkaita miten sattuu ja ilmeisesti rengaspaineetkin ovat olleet vähän mitä sattuu. Kesärenkaissa tilanne on vielä ihan kohtuullinen, mutta jostain syystä yhdessä renkaassa on keskiurassa millin vähemmän urasyvyyttä kuin reunoilla, muut renkaat ovat tasaisesti kuluneita. Talvirenkaiden kohdalla on erittäin jännä tilanne kun renkaissa on 8, 5.3, 6 ja 6 mm urasyvyyttä. Luultavasti eniten kulunut on pyörinyt jatkuvasti edessä ja vähiten aina takana. Valmistusajankohta on kaikilla talvirenkailla sama. Toyotan määräaikaishuollossa olivat vielä laskeneet suosituspaineita 0,3 baria alhaisemmat paineet renkaisiin kun kävin auton sieltä noutamassa!

[denzel]

Kiitos taas kaikille hyvistä vinkeistä ja uusista tiedoista.

Sitä vielä kyselisin, sammuvatko ajovalot teillä automaattisesti, vaikka jättäisitte valokytkimen päälle ajovaloasentoon? Up:in käyttöohjeen mukaan kaikkien valojen pitäisi sammua, kun auton sammuttaa (joskin saattovalot kuulemma voivat jäädä hetkeksi päälle). Kuitenkaan minun autossani valot eivät sammu. Olen odotellut joskus kolmekin minuuttia auton lukitsemisen jälkeen, mutta eivät tosiaan himmene. Tai siis ajovalot sammuvat kyllä heti, kun moottorin sammuttaa, mutta huomiovalot/parkit jäävät päälle.

Ei tuolla muuta merkitystä ole, mutta olisi tosi kätevää näin talvella, kun ei tarvitsisi muistaa valoja itse, vaan ne menisivät aina automaattisesti päälle, kun auton käynnistää.

Tämähän saattaa kyllä olla merkkikohtainen juttu: muistaakseni juuri valojen toiminnassa oli jotakin eroa Citigon ja Upin välillä.

[Peke]

Sammuu, vaikka olisit kääntänyt vivusta oikealle valot päälle. Mutta, eihän ainakaan valoisan aikaan tartte erikseen valoja laittaa päälle, Citigossa menee päiväajovalot automaattisesti, vaikka valokytkin vasemmassa laidassa eli ns. valot pois päältä.

[Emil]

Parkit siellä jää päälle, kun valokatkaisija on oikealla, ja avaimesta kääntää virrat pois. Ajovalot sammuu, ja eteen jää palamaan parkit, jotka siis ovat himmeämmät kuin päivävalot. Sama polttimo toimii päivävalona ja parkkivalona, mutta kirkkaus muuttuu tarpeen taikka käyttötavan mukaan.

Kun katkaisija on vasemmalla, niin avaimesta käännettäessä syttyy (ja sammuu) eteen päivävalot. Siis sama polttimo kuin parkeilla, mutta kirkkaampana. Perässä ei ole silloin mitään valoja.

Auto viestii kuskille ajovalojen käyttötarpeesta sammuttamalla mittariston valot. Jos mittaristossa ei pala valot, on syytä kääntää oikeat ajovalot päälle.

--------------------------

Se vaan on kuljettajan velvollisuus huolehtia, että autossa on riittävästi valoa, ja tarpeen mukaan myös taaksepäin. Voi olla tilanne, jossa vaikka keliolosuhteet ovat sellaiset, että valot on syytä kytkeä päälle, vaikka olisi valoisaa. Esim. rankka vesi-, tai lumisade. Turhan paljon näkee tienpäällä autoja joissa palaa vain etutuikut, vaikka olisi syytä käyttää ajovaloja edessä ja takana.

Päivävalot on keksitty siksi, että saadaan jokin laskennallinen alennus päästöihin. Siksi niitä nykyautoissa on, ja tietääkseni Citigosta niitä ei voi edes ohjelmallisesti muuttaa toimimaan toisin.


--------------------------

Lisäys: saattovalot syttyvät (jos ohjelmoitu toimimaan) kun auton sammuttamisen jälkeen väläyttää pitkiä valoja, eli nykäiseen viiksestä itseensä päin. Näin muistelen, koska en niitä ole usein käyttänyt. Mulle ne kuitenkin on ohjelmoitu käyttöön. En tiedä onko ne UP!:issa vakiona.

[denzel]

Joo, siis näin siinä tosiaan käy, että ne saattovalot/parkit jää päälle. Täytyy kokeilla tuota pitkien väläyttämistä, jos vaikka auto ymmärtäisi sen jälkeen sammuttaa kaikki valot.

Sikäli tuo on todella outo ominaisuus, että katkaisijassahan on erikseen parkkivaloasetus, joten jos parkkeja haluaisi käyttää, se olisi muutenkin mahdollista. Ei pysty tätä ihan ymmärtämään. Ehkä tässä omassa yksilössäni on tässä joku vika, koska tosiaan manuaalin mukaan kaikkien valojen pitäisi sammua. Ja sekin on kumma, että Peken Citigossa valot sammuvat, mutta Emilillä ei.

Tykkään näin talvisin ajaa ajovalot päällä päivälläkin, koska päiväajovalojen kanssa takavalot eivät pala. Kesällä ajelin pelkillä päiväajovaloilla, mutta niidenkin kanssa tahtoi helposti käydä niin, ettei muistanut sitten hämärällä kytkeä valoja päälle, kun oli tottunut lähtemään liikkeelle ilman valojen kytkemistä. Muistaakseni olen jostakin lukenut, että Skodan maahantuoja on tehnyt muutoksia ajovaloihin pyydettäessä (taisi olla niin, että takavaloja on kytketty toimimaan myös päiväajovalojen kanssa).

[Emil]

Mulla oli joskus vuoden 1976 Taunus, ja jo siinä sammui ajovalot, kun sytytysvirrat sammutti, mutta parkit jäivät palamaan. Samoin on tehneet monet muutkin Ford:it ja Opel:it mitä on kohdalle sattunut. Kai se on jokin saksalaisten juttu, ja mulle aivan normaali toiminto. Jos hämärässä jättää auton paikalle, jossa ei viitsi jättää autoa täysin pimeäksi, niin riittää kun auton sammuttaa, ja parkit jäävät päälle. Ei tartte siinä vaiheessa valokatkaisijaa räplätä. Kun sitten matka jatkuu, on valot päällä automaattisesti. Tämä nyt tämmöistä ajatuksenvirtaa, kun mietin mikä saksalaisilla on ollut mielessä. Rehellisesti sanottuna en tiedä. 

Nimim. "Peke":llä taisi olla Elegance, mulla Ambition. En tiedä josko sillä on vaikutusta. Enpä usko.

-----------------------

Saattovalot on sitä, kun ajovalot jäävät palamaan viiksestä vetäisyn jälkeen, kun autolta poistutaan. Ei muistaakseni polta mitään muita valoja kuin ajovaloja. Saatan sen tänään tarkastaa, jos muistan.

-----------------------

Mutta eikö se hämärällä kiinnitä huomiota mitenkään, jos mittaristo on pimeä? Tai voin vastata itsekin, eli ilmeisesti ei kaikille. Niin monet tuolla ajavat hämärässä ilman perävaloja. Vaikea ymmärtää.

-----------------------

En ihan ymmärrä miksi takavalojen pitäisi toimia päivävalojen kanssa. Jos on tunne että haluaa peräänsä valot, niin nehän saa siitä katkaisijasta päälle, ja samalla syttyy eteenkin valoa. Ja jos on kirkas auringonpaiste, niin on parempi ettei perässä pala mitään valoa, koska siten jarruvalot erottuvat ja kiinnittävät aina paremmin huomiota.

[Peke]

Ja sekin on kumma, että Peken Citigossa valot sammuvat, mutta Emilillä ei.

Korjataanpa testin jälkeen, jää parkit päälle huudon kera kun katkaisin oikeassa reunassa. Omassa kipossa kaikki sammuu automaattisesti, niin se kummitteli mielessä.

[Emil]

Tänään vasta muistin niitä saattovaloja kokeilla. Kun sytytysvirrat katkaisee, ja nykäisee vilkkuviiksestä taaksepäin, niin ajovalot ja takaparkit palavat jonkin aikaa, saattovaloina. Aika lyhyen aikaa ne palaa, mutta onpahan olemassa.  Korostan, että Citigoon kytkin nämä VCDS:llä toimintaan, vakiona niitä ei ollut.