quattrot

[Markku J]

Taitaa ohjekirjassa olla jokin sisäänajo-ohje, 1500 km jos oikein muistan - joskus oli. Itse teen sisäänajon maltillisia kierroksia käyttäen, max 3000 rpm ekat 1500 km.

[Tuuliviiri]

Keskikulutus quattrolla kaupunkiajossa on ajotietokoneen mukaan 9,1 litraa. Tuohon lukemaan on tahkottu useampi sata kilometriä.

Sisäänajosta on maininta manuaalissa: Eka tuhat kilometriä pitäisi ajaa maksimissaan 2/3 maksikierrosmäärästä. Seuraavat viisisataa kilometriä saapi hetkellisesti käydä maksimikierroksilla.

Tästä sisääajoasiasta on väännetty vaikka missä foorumilla sen verran kättä, että yksittäistä totuutta ei ole olemassa. Toinen suosii revittelyä ja toinen hissuttelua. Ajaa oman pään mukaan, niin ei tarvitse muita syytellä.  

[eGetin]

2006 Golfia luovutettaessa myyjä tokaisi hyväksi vinkiksi sisäänajoon, että "Ã,,lä kohtele sitä autoa kuin tossua, tai siitä tulee tossu."
Jäi kyllä hyvin mieleen tuo.

[DrPepper]

Toiset uskovat, että sisäänajossa pitää painaa ja lujaa, ettei auto ala kuluttamaan öljyä ja kadota tehojaan. Näin siis kun kone on lämmennyt, ei kylmällä koneella.

Mutta käsittääkseni melkein kaikki asiaan perehtyneet ovat samaa mieltä, että pahinta on ajaa tasaisia kierroksia, esimerkiksi Suomen päästä päähän jurnuttaen sisäänajona. Kierrosalueen pitää vaihdella sisäänajossa reilusti.

Se on sitten koulukuntakysymys asetetaanko kierrosalueelle millaisia kattoja.

[Simola]

Sisäänajosta on maininta manuaalissa: Eka tuhat kilometriä pitäisi ajaa maksimissaan 2/3 maksikierrosmäärästä. Seuraavat viisisataa kilometriä saapi hetkellisesti käydä maksimikierroksilla.

Tästä vielä sen verran, että varmaan monella jää se maksimikäyntinopeus lähes koko auton elinkaarella käyttämättä.
Ainakaan minulla ei ole siihen tarvetta esiintynyt.

Varmaan totta on, että vaihtelevat käyntinopeudet ovat hyväksi sisäänajossa.

[Tuuliviiri]

Varmaan totta on, että vaihtelevat käyntinopeudet ovat hyväksi sisäänajossa.

Ja siksi ihan mielenkiinnolla odotan tulevaisuutta, koska tällä rundilla sisäänajo on tehty valtaosin kaupunkiajossa todella paljon vaihtelevilla kirroksilla, kun taasen aikoinaan sisäänajo tuli tehtyä matka-ajossa, jonka aikana toki tuon tuosta vaihtelin kierrosaluetta.

Oiskos ajorupeaman pituudella ylipäänsä mitään merkitystä? Jospa sisäänajo pitäisi suorittaa lyhyissä ajopätkissä kuitenkin niin, että moottori savuttaa aina käyntilämpötilansa, eikä pitkissä maratonsessioissa. 

[Tuuliviiri]

Mutta käsittääkseni melkein kaikki asiaan perehtyneet ovat samaa mieltä, että pahinta on ajaa tasaisia kierroksia, esimerkiksi Suomen päästä päähän jurnuttaen sisäänajona.

Komppaan täysin. Silkkaa omaa laiskuutta, jos ei matka-ajossa säännöllisesti vaihtele vaihteita, vakkari päällä. Kyllä tuollaista kaupunkiajomaista meininkiä voi simuloida matka-ajossakin.

Mutta edelleen peräänkuulutan sitä, että jospa pahimpana takapiruna onkin moottorikierrosten sijaan moottorin yhtäjaksoisen käyttöajan pituus. Uuden karhealla moottorilla heti ajaa pärryytellään useampi tunti putkeen. Ei voi olla hyvä juttu sekään.

[eGetin]

Miksi lämpimällä koneella ajelu vaihtelevilla kierroksilla olisi huono juttu? Enemmänkin ehkä hyvä juttu, ei rasita konetta turhaan kylmästarteilla?

[Pekka T]

Mitenkäs tästä quattro topiicista on nyt tullut moottoreiden sisäänajo palsta ?

[Wattis]

Toiset uskovat, että sisäänajossa pitää painaa ja lujaa, ettei auto ala kuluttamaan öljyä ja kadota tehojaan. Näin siis kun kone on lämmennyt, ei kylmällä koneella.

Miksi auto rauhallisessa sisäänajossa menettäisi tehoja? En ymmärrä miten moottori voi menettää tehojaan muuta kuin softan oppimisen kautta (ECU), joka on uudelleen oppiva.

Mutta käsittääkseni melkein kaikki asiaan perehtyneet ovat samaa mieltä, että pahinta on ajaa tasaisia kierroksia, esimerkiksi Suomen päästä päähän jurnuttaen sisäänajona. Kierrosalueen pitää vaihdella sisäänajossa reilusti.

En kiistä tuota mutta en myös ymmärrä tuollaista väitettä. Miksi olisi pahinta suorittaa sisäänajo tasaisilla kierroksilla ja kierrosten pitäisi vaihdella reilusti. Vaihteiden vaihtelun merkityksen toki ymmärrän vaihdelaatikon herkistymisen myötä ja siten sen vähentävän moottorin rasitusta. Mielestäni sisäänajon tärkein merkitys on moottorin loppuhioutuminen työstön jäljiltä, eli lähinnä männänrenkaiden hioutuminen ja kampiakselin sekä kiertokangen laakereiden herkistyminen riittävälle voitelulle kovassakin rasituksessa. Minusta pahinta sisäänajossa on vedättäminen pienillä kierroksilla ja isolla vaihteella tai sitten revittää suurilla kierroksilla, jolloin moottori rasittuu eniten.

[eGetin]

Miksi auto rauhallisessa sisäänajossa menettäisi tehoja? En ymmärrä miten moottori voi menettää tehojaan muuta kuin softan oppimisen kautta (ECU), joka on uudelleen oppiva.

En kiistä tuota mutta en myös ymmärrä tuollaista väitettä. Miksi olisi pahinta suorittaa sisäänajo tasaisilla kierroksilla ja kierrosten pitäisi vaihdella reilusti. Vaihteiden vaihtelun merkityksen toki ymmärrän vaihdelaatikon herkistymisen myötä ja siten sen vähentävän moottorin rasitusta. Mielestäni sisäänajon tärkein merkitys on moottorin loppuhioutuminen työstön jäljiltä, eli lähinnä männänrenkaiden hioutuminen ja kampiakselin sekä kiertokangen laakereiden herkistyminen riittävälle voitelulle kovassakin rasituksessa. Minusta pahinta sisäänajossa on vedättäminen pienillä kierroksilla ja isolla vaihteella tai sitten revittää suurilla kierroksilla, jolloin moottori rasittuu eniten.

Sisäänajossa pointtina on se, että osat ns. muovautuvat niiden suunniteltuun muotoon pikkuhiljaa (kuten sanoitkin), ja jos moottorille ei tarjota kenkää eikä erilaisia kierroksia, vaan vedetään vain pintakaasulla ja tasaisilla kierroksilla, osat kuluvat väärin ja tämä aiheuttaa niiden hevosten häviämisen. Kun osa kuluu muotoonsa optimaalisesti, saadaan kaikki hevoset käyttöön.

[Wattis]

Sisäänajossa pointtina on se, että osat ns. muovautuvat niiden suunniteltuun muotoon pikkuhiljaa (kuten sanoitkin), ja jos moottorille ei tarjota kenkää eikä erilaisia kierroksia, vaan vedetään vain pintakaasulla ja tasaisilla kierroksilla, osat kuluvat väärin ja tämä aiheuttaa niiden hevosten häviämisen. Kun osa kuluu muotoonsa optimaalisesti, saadaan kaikki hevoset käyttöön.

Kiitos selityksestä. En silti ihan ymmärrä tuota perustetta. Kysehän ei ole varsinaisesta kulumisesta vaan osien hienoisesta yhteen hioutumisesta ja vaikka puhuttaisiin kulumisesta, niin miten ne voisivat kulua väärin tasaisilla kierroksilla. Männän iskunpituus on vakio ajotavasta riippumatta ja samoin kiertokankien sekä kampiakselin liikeradat. Itse olen aina ymmärtänyt niin, että kyse on siitä kun uusi moottori ei ole vielä optimaalisesti hioutunut, niin siellä on kitkat suurempia kuin sisäänajon jälkeen. Tämä uuden moottorin ja auton kitka aiheuttaa lisärasitusta nimenomaan kampiakselin ja kiertokangen laakereille, jotka itsessäänkin ovat vielä herkistymättä ja vaativat tavallista parempaa voitelua. Sisäänajolla varmistetaan, että uuden auton lisäkitkasta ei tule vaurioita moottorille, lähinnä laakereille ja sylinteriputkille.

Liikaa moottoria rasittavalla sisäänajolla pahimmassa tapauksessa voi laakereista (ja männänrenkaista) irrota pieniä metallinhiukkasia, jotka öljynkierron yhteydessä vaurioittavat laakereita ja sylinteriputkia, siten aiheuttaen ohivuotoa ja tehonalenemaa. Tasaiset kierrokset järkevällä kierrosalueella (2.0TDI : 1700-3000 rpm) eivät kyllä rasita liikaa moottoria ja siten eivät voi aiheuttaa mitään vääränlaista kulumaa moottoriin. Siis tämä on mielipiteeni, joku asiantuntija korjatkoon jos pystyy perustelemaan järkevästi.

[DrPepper]

Kaipa se näkemys on, että ajamalla lujaa ja laajalla kierrosalueella saadaan karstat ulos uudesta moottorista ja tiivisteet istumaan kunnolla, minkä seurauksena kone ei tukkeudu eikä vuoda öljyä. Väittävät että näin sille autolle tehdään jo tehtaalla samasta syystä.

[Simola]

Väittävät että näin sille autolle tehdään jo tehtaalla samasta syystä.

Varmasti myös mitataan tehot penkissä koko kierrosalueella ja käydään kaikki vaihteet lävitse.

[Flat]

Mitenkäs tästä quattro topiicista on nyt tullut moottoreiden sisäänajo palsta ?

sitä minäkin ihmettelen.....liki samaa asiaa tuolla "kuluttaako autosi öljyä" keskustelussa

[Jii74]

quattro asiaa sitten välillä:
En ole vielä montaa kertaa ehtinyt ulosmitata quattron hyötyjä kesäkeleillä, varsinkaan kun quattrolle antaa kyytiä mopokiisseli
Mutta jos ei muuta niin kyllä tuolla mökkihiekkatien (vanha vitonen) uudet pohjat kellotti, pito hiekkatiellä oli uskomaton vaikka alla on 245 leveät läskit - me like

[Pekka T]

Jii74 sinullakun on tuo ns. mopokiisseli, niin oletko huomannut tai verrannut sitä vastaavaan etuvetoversioon tehojen kannalta, eli syökö quattro suorituskykyä ?
Joskus kun koeajoin A4 b6 1,8 T molemmat versiot, niin etuvetoinen oli selvästi pirteämpi.

[Jii74]

Eipä ole manuaalivaihteisesta etuvedosta samalla motilla kokemusta, paha sanoa.
Mutta voisin hyvinkin kuvitella että jatkuvatoiminen neliveto hieman tehoja syö.
Tosin nekin vähät tehot välittyvät tiehen paremmin, riittää minulle.

En ole juurikaan vedättelyä toden teolla harrastanut, mutta en ole vielä onnistunut saamaan renkaita pyörimään tyhjää.
Syynä taitaa olla jatkuva neliveto yhdistettynä 245 leveisiin renkaisiin, eikä niinkään tehon puute.
Kyllä Hondalla aina välillä rengas vingahti vaikka tehoja oli vähemmän, neliveto kun ei ollut jatkuva.

[Wattis]

Jii74 sinullakun on tuo ns. mopokiisseli, niin oletko huomannut tai verrannut sitä vastaavaan etuvetoversioon tehojen kannalta, eli syökö quattro suorituskykyä ?
Joskus kun koeajoin A4 b6 1,8 T molemmat versiot, niin etuvetoinen oli selvästi pirteämpi.

Ainakin Audi A5 2.0TDI 125kW SB:ssa ilmoitettujen teknisten tietojen valossa quattro olisi vähän pirteämpi: quattron kiihtyvyys 0-100 km/h on 8.6s kun etuvetoisen vastaavan on 8.7s. Siis jos tuosta nyt voi päätellä mitään

[MVQ]

Jii74 sinullakun on tuo ns. mopokiisseli, niin oletko huomannut tai verrannut sitä vastaavaan etuvetoversioon tehojen kannalta, eli syökö quattro suorituskykyä ?
Joskus kun koeajoin A4 b6 1,8 T molemmat versiot, niin etuvetoinen oli selvästi pirteämpi.

Tästä taisi olla UVWllä joskus pari vuotta sitten pitkät keskustelut. Mutta mun mielestä quattro "rauhoittaa" etenemistä kelillä kuin kelillä sillä tavalla että se ei tunnu ehkä yhtä pirteälle kuin vastaava etuvetoinen, mutta se kyllä etenee vähintään yhtä tehokkaasti - se painoero mikä quattrosta tulee ei mielestäni ole mitenkään merkittävä. Quattro-kelillä puhutaankin sitten ihan jo eri asiasta 
Omakohtaista kokemusta asiasta tuli kun vaihdoin aikoinaan (erimerkkisestä kylläkin) etuvetoisesta 40hv tehokkaampaan quattroon, niin tuntui että eikö tämä lähdekkään niinkuin pitäisi mutta jos katsoi perässä tulevan keulaa ja kuinka se pieneni niin ero tuli selväksi 

[Tuuliviiri]

Mitenkäs tästä quattro topiicista on nyt tullut moottoreiden sisäänajo palsta ?

Kyllä quattrotkin pitää sisäänajella. Tänne vaan kaikenlaiset rallatukset. Eipähän tarvitse kaivella montaa ojaa, kun löytää haluamansa. Täältä löytyy kohta kaikki tieto, mitä quattroilija voi kaivata.  

Mutta mun mielestä quattro "rauhoittaa" etenemistä kelillä kuin kelillä sillä tavalla että se ei tunnu

ehkä yhtä pirteälle kuin vastaava etuvetoinen, mutta se kyllä etenee vähintään yhtä tehokkaasti

Kyllähän minäkin hieman ihmettelin, jotta missä räväkkä kiihtyvyys, kun ensimmäisiä kertoja kiihdyttelin, etuvetoisen turbo-Passatin jäljiltä. Etuvetoinen poukkuroi ja suti, kun kunnolla antoi hanaa. quattro mennä pärräytti tyylillä ja hallitusti eteenpäin. Vain vilkaisu mittariin kertoi, jotta kovaa mentiin.  

quattroilijalle pahinta aikaa voikin olla kesä, kun tuntuu siltä, että nelivedosta ei ole mitään iloa. Käypä ajalemassa jollakin toisella ja palaa sitten quattron ratin taakse. Huomaat, että quattro tuo kesäkelilläkin parempaa tuntumaa tiehen. Se ikään kuin imaisee auton kiinni tiehen.  

[Wattis]

Kyllä quattrotkin pitää sisäänajella. Tänne vaan kaikenlaiset rallatukset. Eipähän tarvitse kaivella montaa ojaa, kun löytää haluamansa. Täältä löytyy kohta kaikki tieto, mitä quattroilija voi kaivata.  
ehkä yhtä pirteälle kuin vastaava etuvetoinen, mutta se kyllä etenee vähintään yhtä tehokkaasti

Kiitos synninpäästöstä Toki sisäänajokeskustelu alkoi mennä liikaa sivuun quattroista, sori.

Kaipa se näkemys on, että ajamalla lujaa ja laajalla kierrosalueella saadaan karstat ulos uudesta moottorista ja tiivisteet istumaan kunnolla, minkä seurauksena kone ei tukkeudu eikä vuoda öljyä. Väittävät että näin sille autolle tehdään jo tehtaalla samasta syystä.

Vielä kerran OT, sori

Tuo kuulostaa hyvältä ja järkeenkäyvältä selitykseltä. Mutta ei kai uusissa koneissa karstaa ole, kenties asennus- ja suojarasvoja sekä muita tököttejä. Eikös karsta synny moottoriin vasta polttoaineen palamisen tuloksena ja poistu parhaiten moottorista kun ajetaan pitkään maantiellä tasaisella nopeudella. Kaupunkiajossahan nimenomaan karstaa moottoriin tulee. Kaasutinmoottoriaikaan karstat käytiin polttamassa maantiellä tasaisella 100-120 km/h nopeudella, eli silloin moottorit kävivät laihimmillaan. Kyse täytyy olla muiden mömmöjen poispolttamisesta ja tiivisteiden asettumisesta, johon tuo DrPepperin selitys hyvin toimisi.

[eGetin]

No eikös se sinne silloin nimenomaan keräydy jos ajaa pintakaasulla maantiellä tasanopeutta eikä anna moottorille kertaakaan runtua? Vai olenko ihan täysin väärin käsittänyt?

[jkvi]

quattroilijalle pahinta aikaa voikin olla kesä, kun tuntuu siltä, että nelivedosta ei ole mitään iloa.

Viime sunnuntaina Somerolla suunnistuksen SM-kisoissa oli parkkipaikkana pelto. Alueelle tuli useampia satoja autoja. Ja vettä välillä kuin Esterin *erseestä.

Pellon pinta meni poislähtöurilta paikoin puhki. Liejua ei kuitenkaan ollut kovinkaan paljoa. Oli nautinto ajella "nelivedolla" sutivien vajaavetoisten välistä tielle ja lähteä kotia kohti ilman, että joku joko työntää käsin, vetää traktorilla tai mönkijällä autoa. Vaikka CR-V:kin haukutaan mm. nelivedon osalta, toimi se ainakin tällä kertaa vajaavetoista paremmin.

Tuolla olisi myös pärjännyt hyvin ihan tavallisellakin q:llakin. Matala-alustaiset olisivat ottaneet alustasta kiinni, mutta olisivat todennäköisesti vauhdilla menneet pehmeimpien paikkojen ylitse. Vajaavetoisilla sitä vauhtia ei saanut, ne kun sutivat ihan alaspäin myöttävillä kohdillakin sateen liukastamalla pellolla.

[Tuuliviiri]

Sisäänajon perimmäistä, tosi olevaa, totista, sitä suurinta, tietoa varmaan koskaan emme saa. Mutta sejoka moottorin on rakentanut luulisi tietävän, kuinka se moottori pitää sisäänajella.  Herrat ja rouvat hyvät, manuaalia lukemaan! Ja laiskamadoille helpotusta, kirjoitan suoran lainauksen Audi allroad quattro Käyttöhjekirjan sivulta 197:

Uudelle autolle täytyy suorittaa sisäänajo, jonka pituus on noin 1 500 km. Aja ensimmäisen 1 00 km:n aikana käyttäen moottorin enintään 2/3:lla sen suurimmasta sallitusta käyntinopeudesta. Ã,,lä aja täydellä kaasulla äläkä käytä autoa perävaunun vetoon! 1 000-1 500 km:n aikana voit vähitellen nostaa moottorin käyntinopeuksia ja siten myös ajonopeutta.

Ensimmäisten käyttötuntien aikana moottorin sisäinen kitka on suurempi kuin myöhemmin, jolloin kaikki liikkuvat osat ovat mukautuneet toisiinsa.

Ensimmäisen 1 500 km:n aikainen ajotapa vaikuttaa myös moottorin kestävyyteen. Myös tämän jälkeen, varsinkin moottorin ollessa kylmä, tulee käyntinopeudet pitää kohtuullisina. Se vähentää moottorin kulumista ja pidentää se kestoikää.

Ã,,lä aja myöskään liian alhaisella käyntinopeudella. Vaihda pienemmälle vaihteelle, kun moottori ei enää jaksa käydä tasaisesti. Kaikkein korkeimmat käyntinopeudet estyvät automaattisesti.

Aamen! 

[Tuuliviiri]

Matala-alustaiset olisivat ottaneet alustasta kiinni, mutta olisivat todennäköisesti vauhdilla menneet pehmeimpien paikkojen ylitse.

Tuollaisissa paikoissa nelivedon ja korotetun maavaran hyödyt nousevat arvoonsa arvaamattomaan. 

[Tupo]

Sisäänajon perimmäistä, tosi olevaa, totista, sitä suurinta, tietoa varmaan koskaan emme saa.

Ei sisäänajoon sentään mitään mystiikkaa liity. 
Sisäänajon aikana moottorin (ja voimansiirron, ym.) liikkuvat osat "hioutuvat yhteen" niin, että esim. männänrenkaat saavuttavat lopullisen tiiviytensä ja liukulaakerien pinnat muotoutuvat niin, että voitelu toimii suunnitellulla tavalla, jne.... Nykyisillä työstömenetelmillä päästään aikaisempaa paljon parempaan työstötarkkuuteen, joten sisäänajon merkitys on vähentynyt. Lopullinen (sopivan liukas, mutta ei kiiltävä) pinnanlaatu syntyy kuitenkin esim. sylintereihin nykyäänkin vasta "sisäänajon" aikana.

[Tupo]

Vaikka CR-V:kin haukutaan mm. nelivedon osalta, toimi se ainakin tällä kertaa vajaavetoista paremmin.

Mikäs vika sen CR-V:n nelivedossa sitten on...?
Uskallanpa väittää, että em. tyyppisissä "arkielämän nelivetotilanteissa" (savinen peltoparkkipaikka, auraamaton / kelirikkoinen tie, tms.) on ihan sama, miten neliveto on toteutettu. Pääasia on, että on neliveto. Ne "erot" (jos niitä oikeasti on) tulevat esiin, jos lähdetään kunnolla maastoon rypemään - tai urheilullisessa ajossa tehokkaalla nelikolla. Arkikäytössä kuitenkin (melkein) mikä tahansa nelikko voittaa aina vajaavetoiset - kuivalla asfaltilla vetotavalla ei tietenkään ole juuri merkitystä (paitsi sitten jos voimaa on "riittävästi".)

[Vmatti]

On tullu ajettua tuollaista vakiokorkeuksista A4 avantia tää viikko ja kyllähän se aika lulla on tuolla kokoonpanolla. Aivan oleellinen ero parempaan suuntaan saavutetaan jo tolla "perussport" madalluksella - jämäkkyys ja ajettavuus paranee oleellisesti. Ja siihen kun vielä lisätään q niin sitten ollaankin jo ihan kuin eri autossa.

Ei ihme että ne tuolla myyjäpiireissä mainostavatkin, että toi perusmadallus pitäis olla vakio tämän luokan autoissa.

[Markku J]

Minulla on sama fiilis kuin Vmatti kirjoittaa. Oma ex-A4 quattro oli paras auto ajaa, mikä minulla on ollut. Todella upea kesällä takavetotunnelman ja quattron yhteispelinä. Talvesta ei tarvi kai mainitakaan - ihan herkkua kaikki rähmäkelit. Tämä koskee autoa 225/45-18 -renkain.

Nykyinen cabrio on painavampi, ohjaus on jäykempi ja 235/40-19 renkaat vievät osansa ajonautinnosta, minkä A4 tarjosi noilla em. varusteilla.

Etuvetoista B8:a en tämän pohjalta missään tapauksessa haluaisi. Se on massa-auto ja ajoltaan samaa luokkaa, kuin muutkin etuvedot. Audissa quattron lisähinta on niin pieni, että kannattaa ihan jokaisen harkita sen ruksaamista, kun tilausta tekee. Saa sitten aidon Audi quattron - sekin on arvo sinänsä !