Yleistä Sciroccosta

[skriko]

Mulle kävi samanlailla kun luovutin vanhan autoni. Allekirjoitin luovutuspaperit ja lupasivat rahojen näkyvän tililla heti. Eipä näkynyt koko päivänä. Uusi auto piti maksaa seuraavana päivänä. Soitin vielä illalla ja kertoivat, että pankin vika. Aamulla tuli viesti, että rahat näkyy tilillä olivat "unohtaneet" vahvistaa muka maksun. Vaadin 150â,¬ viivästymisestä. Sain. Enää en koskaan kirjoita luovareita ennen kun raha näkyy tilillä, siinä voi huonoimmassa tapauksessa mennä auto ilman.

[pahasutta]

Vähän hörhömpi posti tähän väliin, syytän krapulan aiheuttamaa aikaansaamattomuuden tunnetta. Lounastunnilla satunnainen aasinsilta johti "filosofiseen keskusteluun" autoista, nimittäin tehosta, väännöstä ja kiihtyvyydestä. Ihmettelyä aiheutti mm. että miten dieselit eivät yleensä kiihdy sairaan nopeasti, vaikka niissä on huippuvääntö niin kova? Eikös juuri vääntö ole se, joka kertoo todellisen voiman? Ja jos teho muka riippuisi suoraan väännöstä, niin miksi se sitten pitää aina erikseen mainita? Ja jos kone vääntää alhaalta niin silloin tietysti pitää vaihtaa alhaalta? Eli ihan perus... (Ohjelmistoalalla ollaan, ehkä sitä perusinsinööriäkin sitten on monella veressä.) Seurueen tietotaso oli luonnollisesti aika hajautunut. Lounaan jälkeen pari wikilinkin vaihtoa ja kaikki olivat suunnilleen samaa mieltä, mutta vielä jäi vähän auki että koska pitää vaihtaa. Itse olen luullakseni aika hyvin perillä ja teoriassa kai vain vaihteiston välitykset ja vääntökäyrä riittävät sen kertomiseen. Ajattelin huomiseksi leikkiä excelillä esimerkin (myös siksi ettei aina sitä esitäytettyä hyvityspyyntöä tai matkalaskua sillä naputtelisi), toki Sciroccon pohjalta.

Naputin vääntöarvot volkkarin 122 TSI:n virallisesta käyrästä silmällä about. Sitten etsin niitä välityksiä netistä ja sepä olikin sitten hassumpi pulma. Vain yksi taulukko löytyi nopeasti, josta löytyi uudempia volkkarin laatikoita. Siinäpä sitten kaikki uuden Scirocon vaihteistot sisältävät oudon ilmiön: nelonen ja vitonen ovat suunnilleen yhtä pitkät (vitonen usein jopa lyhyempi). Jos tämä olisi yhdessä laatikossa merkitty niin sen ymmärtäisi virheenä, mutta se on jotakuinkin johdonmukaisesti jokaisessa taulukon 6-vaihteisessa Sciroccon laatikossa (ja parissa muussa).
Osaako joku sanoa, onko todella näin ja miksi olisi? Linkki: VW Gearbox Ratios - VW Technic

Tässä esimerkkilaatikon (oletan 122:n laatikoksi) välitykset:

Final	1	2	3	4	5	6
3,944	3,357	2,087	1,469	1,098	1,108	0,927

Excelistä löytyi myös nopeudet tietyllä rengastuksella 6500 kierroksella. Se helpottaa vähän havainnollistusta. Muutin nopeuden vastaamaan 235/40R18 rengasta ja seuraavanlainen käppyrä tuli. Pallurat on 500 kierroksen välein ja 1500-4000 siis se maksimiväännön vaakataso. Vaihtaa pitäisi siis teoriassa aina kun vaihteen viiva leikkaa seuraavan. Joten ykkösellä kannattaa huudattaa jos pitää mahd. nopeasti kiihdyttää. Sellanen reilu 6000 joka vaihteella on aika lähellä.
Pystyakseli siis kuvaa teoreettista kiihtyvyyden taika-arvoa, johon vaikuttaa vain moottori ja vaihteisto. Auton paino, rengaskoot ja -painot, ilmanvastukset jne. on siis jätetty huomiotta ja käyrä ei kerro todellista kiihtyvyyttä. Silti se ymmärtääkseni riittää täysin siihen vaihtokohdan hakuun, vaikkakin voi toki olla melkoisen epätarkka.

Mutta tuo nelonen ja viitonen siis edelleen hämää aika lailla.

[tsiih]

Löysin taulukosta vain kolme laatikkoa Sciroccoon, joissa on moinen erikoisuus. KNU, KZS ja KRM. Kaksi ekaa vain kaksilitraisissa ja viimeinen dieselissä. Esim, caxa-moottorin laatikot ovat kaikki "normaaleja".
Vähän googlettelin ja tarkistin Elsasta että syynä nelosen ja vitosen lähekkäisyyteen on kaksi ulostuloakselia, 1-4 ja 5-6. Eli eivät käytännössä ole noin lähellä nelosta.

[pahasutta]

Löysin taulukosta vain kolme laatikkoa Sciroccoon, joissa on moinen erikoisuus. KNU, KZS ja KRM. Kaksi ekaa vain kaksilitraisissa ja viimeinen dieselissä. Esim, caxa-moottorin laatikot ovat kaikki "normaaleja".
Vähän googlettelin ja tarkistin Elsasta että syynä nelosen ja vitosen lähekkäisyyteen on kaksi ulostuloakselia, 1-4 ja 5-6. Eli eivät käytännössä ole noin lähellä nelosta.

Kiitos. Joo, käyhän se järkeen ja onhan se tuossa linkitetyssä taulukossakin otettu huomioon, mutta en tietenkään sitä ekalla kerralla hoksannut. Onko CAXA:n laatikoista vastaavia speksejä, tai jos niitä löytyy taulukon laatikoista, niin tietoa koodeista? Ei sillä niin varsinaisesti väliä ole, käppyrä teki kuitenkin jo tehtävänsä. Kiinnostaa kuitenkin.

[Qrmu]

Ihmettelyä aiheutti mm. että miten dieselit eivät yleensä kiihdy sairaan nopeasti, vaikka niissä on huippuvääntö niin kova? Eikös juuri vääntö ole se, joka kertoo todellisen voiman? Ja jos teho muka riippuisi suoraan väännöstä, niin miksi se sitten pitää aina erikseen mainita? Ja jos kone vääntää alhaalta niin silloin tietysti pitää vaihtaa alhaalta?

Täyden kiihtyvyyden laskemiseen riittää pelkkä teho. Nimenomaan vielä mahdollisimman suuri keskimääräinen teho koko kiihdytyksen ajalta.

Teho = Voima * Nopeus
Joten jos halutaan laskea suurin mahdollinen autoa työntävä voima tietyllä hetkellä, tuo voidaan kääntää:
Voima = Teho / Nopeus

Tarkoitus on pitää kierrokset mahdollisimman suuren tehon alueella, johon tarvitaan sopivat vaihteiston välitykset.

Muistaakseni momentti ja teho ja muut opetettiin lukion pitkässä fysiikassa. Mitään tätä tarkempaa esitystä en siis aio aiheesta pitää:
Teho = Vääntömomentti * Kulmanopeus

Tästä viestistä tuli ehkä vähän töykeä. Tästäkin on vain kokemusta kuinka diplomi-insinööritkin voivat väittää näissä perusfysiikan kaavoissa vastaan. Yleensä normaalitilanteisiin vielä löytyy tuollainen X=Y*Z kaava. Se mitä X, Y ja Z taas ovat ei välttämättä ole helppoa päätellä niistä sadoista parametereistä mitä autoista on mahdollista kaivaa.

[pahasutta]

Tästä viestistä tuli ehkä vähän töykeä. Tästäkin on vain kokemusta kuinka diplomi-insinööritkin voivat väittää näissä perusfysiikan kaavoissa vastaan. Yleensä normaalitilanteisiin vielä löytyy tuollainen X=Y*Z kaava. Se mitä X, Y ja Z taas ovat ei välttämättä ole helppoa päätellä niistä sadoista parametereistä mitä autoista on mahdollista kaivaa.

No offense taken. Sävy oli juuri tuo keskustelussa. Tuo mitä quotesit oli vapaasti mukailtuna otteita keskustelun pointeista. Sieltä löytyi montakin vajaata käsitystä, mukaanlukien tuo vähän paradoksaalisesti ilmaistu "vääntö kertoo voiman". Kyllä siinä lopulta päästiin samaan lopputulokseen kertomasi kanssa. Sen takia rupesinkin käppyrää piirtämään kun vain siinä saa vaihteiston sovitettua mukaan kuvaan havainnollisesti. Käppyrässä on siis KZS laatikko päivitettynä (ja täysin vääränä ko. koneelle).

Tarkoitus on pitää kierrokset mahdollisimman suuren tehon alueella, johon tarvitaan sopivat vaihteiston välitykset.

Tämä on sitä filosofiaa. Olisiko väärin sanoa, että kierrokset on tarkoitus pitää mahdollisimman suuren väännön alueella? Välityksethän vaikuttavat nopeuteen ja kun tuloksia tarkastellaan huomataan, että on käytetty juuri maksimitehoaluetta. Vai?

[RoccoScientist]

Ihmettelyä aiheutti mm. että miten dieselit eivät yleensä kiihdy sairaan nopeasti, vaikka niissä on huippuvääntö niin kova? Eikös juuri vääntö ole se, joka kertoo todellisen voiman? Ja jos teho muka riippuisi suoraan väännöstä, niin miksi se sitten pitää aina erikseen mainita? Ja jos kone vääntää alhaalta niin silloin tietysti pitää vaihtaa alhaalta? Eli ihan perus...

Jatketaan tuohon Qrmun viestiin vielä sen verran, että dieseleissä nämä tehon ja väännön väliset yhteydet johtavat siihen, että dieselit kiihtyvät kyllä "sairaan nopeasti" vastaavan tehoisiin bensakoneisiin verrattuna ne ensimmäiset hetket, jotka bensakoneella kestää päästä tehoalueelle. Se vahva alavääntö kun tarkoittaa bensakonetta suurempaa tehoa alakierroksilla, mutta koska huippukierrokset ovat yleensä bensakonetta alhaisemmat ja koska vääntökäyrä kääntyy yleensä jyrkähköön laskuun huipun jälkeen, ei yläkierroksilla ole enää samanlaista etua. Huipputeho kuitenkin tulee aina isommilla kierroksilla kuin huippuvääntö, joten sen takia dieselilläkään ei kannata vaihtaa ihan niillä alhaisimmilla kierroksilla, jos haluaa parhaan kiihtyvyyden.

Se miksi kumpikin lukema mainitaan erikseen johtunee siitä, että kummastakaan ei voi yksistään päätellä kunnolla moottorin luonnetta. Itse asiassa pelkkä vääntölukema kertoo kierrosluvuin varustettuna sen tärkeämmän osan, mutta huipputeho on varmaan ihan markkinointisyistäkin pakko mainita.

[RoccoScientist]

Olisiko väärin sanoa, että kierrokset on tarkoitus pitää mahdollisimman suuren väännön alueella?

Tulee vähän toistoa edelliseen viestiini, mutta vastaus on kyllä. Huipputeho tulee aina isommilla kierroksilla kuin huippuvääntö. Tällöin kierrosten pitäminen mahdollisimman suuren väännön alueella ei takaa parasta kiihtyvyyttä. Jos tarkastelee vaikkapa tuota oman autoni dynokäyrää, lähtee vääntökäyrä laskuun n. 4250 rpm:n kohdalla kun taas tehot kasvavat 4750 rpm:ään asti. Tehokäyrän muoto taas kertoo, että tehoa löytyy 90 kW tai enemmän välillä n. 4150-5900 jakauman ollessa varsin tasainen (Edit: paremmin sanottuna symmetrinen tuon kierrosalueen puolivälin suhteen). Jos siis haluan maksimoida keskimääräisen käytössä olevan tehon, pitää minun (karkeasti arvioiden) yrittää pysytellä tuolla alueella. Vaihteiston välitykset sitten määräävät kuinka hyvin tämä onnistuu.

[Qrmu]

Sen takia rupesinkin käppyrää piirtämään kun vain siinä saa vaihteiston sovitettua mukaan kuvaan havainnollisesti. Käppyrässä on siis KZS laatikko päivitettynä (ja täysin vääränä ko. koneelle).

Tuollaisesta käppyrästä näkee hyvin milloin vaihde pitää vaihtaa. Aina kun pienemmän vaihteen käyrä risteää ylemmän suuremman käyrän kanssa, on aika vaihtaa vaihdetta.

Tai no, aina ja aina. Vaihteen vaihtaminen vie aina aikaa, joten kiihtyvyys paranee myös minimoimalla vaihteiden vaihtojen määrä. Tai vaihtoehtoisesti voi huijata DSG:llä, jolloin saadaan lähes välittömät ja virheettömät vaihdot. Se taas mahdollistaa tiheämmät välitykset, ja sen että kierrosnopeus pysyy paremmin maksimitehon alueella.

Olisiko väärin sanoa, että kierrokset on tarkoitus pitää mahdollisimman suuren väännön alueella?

Sekotetaas tätä lisää sanomalla: kyllä ja ei. Kierrokset on tarkoitus pitää mahdollisimman suuren väännön alueella renkaiden pinnalle. Tästä tulee helposti ajatus että silloinhan moottorillakin pitäisi pysyä mahdollisimman suuren väännön alueella. Kuitenkin ehkä vähän yllättäen, vaihteiston ansiosta, renkaille tuleva vääntö onkin käytännössä suoraan verrannollinen moottorilta tulevan tehon kanssa eikä moottorilta tulevan väännön kanssa.

Itseasiassa on ihan sama tuleeko moottorista 400Nm 1000rpm:ssä vai 100Nm 4000rpm:ssä. Kunhan vaihteen välitys on oikea ja aloitusvauhti sama kiihtyy kumpikin näistä moottoreista aivan yhtä nopeasti ja tuntuukin sillä hetkellä yhtä ripeältä. Moottorista tulevaa vääntöä kun ei tunne, mutta renkaiden pinnasta tiehen siirtyvän väännön kyllä tuntee.

[VAG!]

aa

[pahasutta]

Halusin tässä nyt selventää vähän tuota sivuraiteen avauspostia. Ne argumentit oli siinä vain toisteltu keskustelusta. Olisi pitänyt laittaa ne esim. lainausmerkkeihin niin ei vaikuttaisi että niihin täytyy vastata. No, tässä vaiheessa ne eivät ole varmaan kellekään enää epäselviä. Varsinkaan kun selitykset on tässä jo moninkin tavoin kirjoitettu auki. Kiitos kuitenkin.

Sekotetaas tätä lisää sanomalla: kyllä ja ei. Kierrokset on tarkoitus pitää mahdollisimman suuren väännön alueella renkaiden pinnalle. Tästä tulee helposti ajatus että silloinhan moottorillakin pitäisi pysyä mahdollisimman suuren väännön alueella. Kuitenkin ehkä vähän yllättäen, vaihteiston ansiosta, renkaille tuleva vääntö onkin käytännössä suoraan verrannollinen moottorilta tulevan tehon kanssa eikä moottorilta tulevan väännön kanssa.

Itseasiassa on ihan sama tuleeko moottorista 400Nm 1000rpm:ssä vai 100Nm 4000rpm:ssä. Kunhan vaihteen välitys on oikea ja aloitusvauhti sama kiihtyy kumpikin näistä moottoreista aivan yhtä nopeasti ja tuntuukin sillä hetkellä yhtä ripeältä. Moottorista tulevaa vääntöä kun ei tunne, mutta renkaiden pinnasta tiehen siirtyvän väännön kyllä tuntee.

Joo, auts. Tuon kyllä lipsautin väärin. Tarkoitin sitä renkaista mitattavaa vääntöä, joka riippuu moottoriväännöstä tuon piirretyn käppyrän muotoisesti. (Siinä käppyrässä hämää se, että siinä käytännössä moottorin vääntökäyrä sovitellaan nopeuteen joka vaihteelle. Ehkä siksi termisekaannus. /end hopeless save.) Tuo sinun ilmaisusi oli kyllä oikein hyvä.

[proV1]

Millä spekseillä porukalla on täällä talvirenkaita Sciroccoon? Pitäis nyt ne ekat ostaa ennenkuin auto saapuu, niin ehdotuksia otetaan vastaan.. 

[RoccoScientist]

Itsellä on alla 205/50R17 nastat, joilla pärjäsi viime talven loppupuolella ihan hyvin. Ei tullut sohjoliirtoja tai muitakaan ongelmia vastaan laillisilla nopeuksilla ja kelin asettamat rajat huomioon ottaen. Paineet tällä hetkellä joka nurkassa 2,4 bar ja rapiat (valmistajan suositus 2,1 eteen ja 2,3 taakse), vaikka vähemmälläkin pärjäisi.

[PerttiPasanen]

Millä spekseillä porukalla on täällä talvirenkaita Sciroccoon? Pitäis nyt ne ekat ostaa ennenkuin auto saapuu, niin ehdotuksia otetaan vastaan.. 

225/45/17 Contin kitkat on omassa kotterossa. Omaan makuuni liian läskit renkaat pahaan loskakeliin. Viime talvena meinasi pariin otteeseen maantiellä säikäyttää pahimmilla loskakeleillä.

Seuraavat talvirenkaat on melkolailla varmasti leveydeltään 205.

[skriko]

225/45X17 nokian kitkat. Tänään vanteille ja tasapainotus. Ilmanpaineet laittoivat 2,5. Muistaakseni pitää olla 2,3. Renkaat tulivat "kaupan päälle" auton mukana. Suosittelisin 205/50X17. Kitkat vai nastat siinäpä kysymys. Kaupunki, mieltymys, ajotapa ja onko pakko läheä kelillä kuin kelillä. Se ratkaisee.

[Mikko]

Itselle tulee 205/50R17 ContiIceContact nastat sitten kun se autokin tulee. Tuota kokoa aika yksimielisesti joka suunnasta suositeltiin, omia kokemuksia ei ymmärrettävästi vielä ole.

[skriko]

Onko tietoa mistä sais ostaa keskiötarrat roccon aluvanteisiin. Olivat siniset, eivät sovi vihreään autoon, motonetin vw-tarratkin ovat sinisellä pohjalla. Mustapohjaiset olisivat hyvät.

[pahasutta]

205/50R17 Hakkapeliitta R kitkat pitäs olla alla hakiessa. Olis ollu pari vuotta sitten ihan ilmeinen valinta etelän ikisyksyyn, mutta viime talvi pisti kyllä miettimään. skriko tuossa aiemmin sanoikin, että tilanteesta kiinni. Itsellä ei ole pahemmin pakkoajoa.
Eipä ole tarroista tietoa.

[SciroSJK]

Onko tietoa mistä sais ostaa keskiötarrat roccon aluvanteisiin. Olivat siniset, eivät sovi vihreään autoon, motonetin vw-tarratkin ovat sinisellä pohjalla. Mustapohjaiset olisivat hyvät.

Kun ostin Interlagokset omaani, olivat keskiöt muistaakseni lisähinnalla saatavissa Volkkarilta.

Muistelisin noin

[Jukikyy]

Onko tietoa mistä sais ostaa keskiötarrat roccon aluvanteisiin. Olivat siniset, eivät sovi vihreään autoon, motonetin vw-tarratkin ovat sinisellä pohjalla. Mustapohjaiset olisivat hyvät.

Tässä ainakin jotkut.

http://www.vagarena.fi/index.php?topic=3119.0

[HJP]

Tästä jollekin Sciroccokuskille uudet OEM 19" Talladegat renkaineen replikoiden hinnalla, harmi ettei itselläni ole enää Sciroccoa, muuten olisin nuo jo ostanut:

Ebay

[Mikko]

Eilen tuli ekaa kertaa bongattua livenä viper green -vihreä Scirocco Kehä I:llä. Oli se kyllä komea vaikka likainen olikin. Melkein jo harmittaa, että ei uskaltanut tilata autoa tuossa värissä. Nyt on sitten enää ruskea, tummansininen ja toinen vaaleanharmaista bongaamatta.

[skriko]

Mikko oli hauskaa kuulla, että pidit vihreästä. Muistan kun näin ekan kerran vihreän roccon kesällä -09. Ajattelin, että onpas hienon ja erikoisen värinen auto. Se on tosi hieno puhtaana, varsinkin auringossa, kun kolmikerros värin kiteet loistavat. Mietin kauan ja kyselin kavereilta uskaltaisinko ostaa tuon värisen auton. Ajattelin jatkossa vaikeaa jälleenmyyntiä. Nuoret miehet ja varsinkin naiset olisivat gallupissani ostaneet vihreän. Mulla oli toisina vaihtoehtoina valkoinen, musta tai rising sininen. Sitten tilasin vihreän ja aattelin, ettei yhtään autoa ole vielä maahan haudattu, kaikki löytävät ostajan ja on vähän harminaisempi väri alla. Harmitti, kun hiljan tuli naapuritaloyhtiöön sama väri dieselinä. Mitä tarkoitat ruskealla? Mikä väri se on? Tilasit muistaakseni valkoisen.
Nyt on reilu 3800 km mittarissa ja auto täyttää keskiviikkona 2 kk. Olen ollut tähän asti tyytyväinen ajoominaisuuksiin, ulkonäköön ja kulutukseen (keskiarvo 6,17 sekalaisessa ajossa). Vielä vähän jännittää, miten kulkee kitkoilla (kesät nyt alla)ja onko talvela lämmin. Uskon Mikko, että tulet olemaan tyytyväinen autovalintaasi.

[skriko]

Huomasitteko, oli tullut vw:n sivuille uudet hinnastot 2.11. Jotain uutta oli (merkitty punaisella) lisävarusteiden hinnat olivat mielestäni laskeneet. Veroton oli sama, mutta vero pienempi. Alkaa olla roccon myyntikin jo laskusuunnassa, lokakuussa enää 8 uutta liikenteeseen ja kokonaisluku vuoteen 2009 laskemassa noin 30%, vaikka autojen myyntimäärät muuten ovat lisääntyneet roimasti. Peugeot RC-Z myyty 1.4.-31.10 55 kpl ja Honda CR-Z 40 kpl 1.5.-31.10. Rocco 1.4.-31.10 103 kpl. Lieneekö saatavuusongelmia mutteivat nuo kaks iensin mainittua mitään myyntivaltteja näytä olevan.

[HJP]

Huomasitteko, oli tullut vw:n sivuille uudet hinnastot 2.11. Jotain uutta oli (merkitty punaisella) lisävarusteiden hinnat olivat mielestäni laskeneet. Veroton oli sama, mutta vero pienempi.

Tuo johtuu siitä, että mallistossa tarjolla olevan 2,0 TDI 103 kW (140 hv) BlueMotion Technology -mallin CO2-päästöarvo on 118g, kun ennen malliston pienin CO2-päästöarvo oli luultavasti 1,4 TSI 90 kW (122 hv) BlueMotion Technology -mallin 139g. Lisävarustehinnastossahan on aina tuon vähäpäästöisimmän mallin veron osuus.

Onkos noista 8x19" mustia Lugano-vanteita saanut ennen lisävarustelistalta, en ole listaa selaillut mutta nyt ne huomasin? Hinta sama kuin normaalivärisillä Luganoilla...

[SciroSJK]

Eilen tuli ekaa kertaa bongattua livenä viper green -vihreä Scirocco Kehä I:llä. Oli se kyllä komea vaikka likainen olikin. Melkein jo harmittaa, että ei uskaltanut tilata autoa tuossa värissä. Nyt on sitten enää ruskea, tummansininen ja toinen vaaleanharmaista bongaamatta.

Ahaa, siis se toffee-väri on nykyään roccoonkin tarjolla...

Tykkään

[Arcca]

Peugeot RC-Z myyty 1.4.-31.10 55 kpl ja Honda CR-Z 40 kpl 1.5.-31.10. Rocco 1.4.-31.10 103 kpl. Lieneekö saatavuusongelmia mutteivat nuo kaks iensin mainittua mitään myyntivaltteja näytä olevan.

Semmoinen tuntuma on ettei RC-Z:stä vielä voi noin todeta, autohan on ollut myynnissä vasta vähän aikaa.
Vai meinaako tuo tilasto että jo 1.4. olisi jo saanut?

[skriko]

Aika pienet päästöt dieselissä. Eli hinnat pysyneet samoina. Tilastoista vielä. Nuo ovat ne kuukaudet, joina on rekisteröity kyseisiä autoja. Vertailuna sciroccon vastaavat tiedot ensirekisteröinneistä kun auto tuli Suomen markkinoille. 1.8.2008-28.2.2009 76 kpl. Tilasto on epäedullinen roccolle, koska ensimmäisiin kuukausiin sisältyvät talvikuukauset ja honda sekä pögö tulivat Suomeen keväällä. Vertailuksi vielä roccon myyntimäärät vastaavana aikana 1.4.-31.10.2009 124 kpl. Jännä nähdä yltävätkö nuo kaksi tai pögö ensi keväänä vastaavaan, tuskin. Tässä on vielä huomioitava, että 2009 oli se autokaupan lamavuosi, joten scirocco on ollut tosi suosittu. No onhan se huippu hyvä autokin ja sopivan hintainen.

[skriko]

Hjp ei ollut mun vanhoissa esitteissä niitä vanteita mustina. Tosiaan, uusi väri black oak brown ja dark maroon jäänyt pois. Sopiikohan ruskea väri roccoon.

[Mikko]

Nuo vanteet oli kyllä ainakin jo itse tilausta tehdessä valittavina myös mustina. Eli nyt syyskuussa. Eikös tuo dark maroonkin ollut ruskea? Näyttää olleen kovin suosittu väri briteissä (siellä nimeltään sumatra) Scirocco-foorumien perusteella.