Miehessäkö vika, kun ei kiinnosta? Siis uuden auton hankkiminen

[Karvis]

Joo. Tämä on suoralla tuulilasilla ja sitä alkuperäistä suunnittelua, eli ei ole sellainen pattinokka, jossa on MacPhersonit. Vuonna 1972 oli vielä takavaloina soikeat, mutta muuttuivat muistaakseni pyöreiksi seuraavalle vuodelle. Auto on ensimmäisiä valkokilpisiä, alkuvuonna 1972 oli vielä mustilla kilvillä.

Museokatsastin sen heti, kun se oli mahdollista. Autossa on se hienoa, että sitä ei ole entisöity ja on oikeasti hyvä.

Ã,,iti on usein marissut, että minun pitäisi myydä se, kun sille ei ole muuta käyttöä kuin joskus kesällä hautausmaalla käynti aurinkoisella säällä. Sillä kun ei ole ajettu sateella yli kymmeneen vuoteen, ettei pohja kastu.. Olen todennut, että niin kova rahanpuute ei saisi olla, että ensiautostani luopuisin.

Ã,,lä ihmeessä hävitä tuollaista helmeä, se varmasti kaduttaisi jälkeenpäin kovasti.

[tn62634]

Ã,,lä ihmeessä hävitä tuollaista helmeä, se varmasti kaduttaisi jälkeenpäin kovasti.

Joo. Se on selvä, että asia harmittaisi. Kyllä siitä aika iso tukku rahaa pitäisi olla nenän edessä, että se keväällä lähtisi pois. Aika kalliita tosin hyvät jo nykyisin ovatkin. Ja olivat toki jo silloinkin. Pyynti siitä taisi olla vuonna 1993 pitkälti kahdettatoista tuhatta markkaa, kun itse ostin.

[Tos®]

Kadehtii vihreenä 

[tn62634]

Vaikkeivat kaikki kuplasta tykkääkään, on kaikilla ainakin mielipide siitä. Ja on se takuuvarma klassikko.

[HiTecci]

Miksi en sitten panosta kunnolla autoon? Siinäpä se, kun ei ole fiilistä.  Olenko ongelmani kanssa yksin? Mikä olisi sopiva lääke autokuumeen nostatukseen?

Nythän puhutaan vain (?) autosta, jota onkin edes about ymmärrettävää "sietää" se keskim. 3v. Vaan hankipas 2-pyöräinen. Jos vaihtotahti ei ole kausi / fillari, on kuulemma jo porukasta poikkeava, ukkoutunut tylsimys tai muuten vain köyhä

Mutta siinähän se! Kokeile ensikesänä vaihteeksi noita 2-pyöräisiä. Nyt keväällä mp-liikkeitä kiertelemään ja messujen kautta uuteen kauteen. Joskos se ajokin vaihtointo löytyisikin sieltä

[Urlaub]

Mutta siinähän se! Kokeile ensikesänä vaihteeksi noita 2-pyöräisiä. Nyt keväällä mp-liikkeitä kiertelemään ja messujen kautta uuteen kauteen. Joskos se ajokin vaihtointo löytyisikin sieltä

Kiitos vaan, mutta taidan skipata. BC-kortilla ei paljoa ajella, eikä moottoripyörät muutenkaan ole koskaan kiinnostaneet oikeastaan pätkän vertaa. Edes mopoa en ole omistanut.

En pysty tunnistamaan varmaan ainoatakaan moottoripyörää. Sinällään hauskaa, kun autoista tiedän kuitenkin enemmän kuin paljon.

[HiTecci]

BC-kortilla ei paljoa ajella, eikä moottoripyörät muutenkaan ole koskaan kiinnostaneet oikeastaan pätkän vertaa. Edes mopoa en ole omistanut.

Kortti ei ole ongelma: Piaggio MP3 400 LT



Tuollaisen hallinta on ihan yhtä "hankalaa" kuin 50cc moposkootterin jonka jo 15v murkkukin osaa, joten hallintalaitteet eivät muodostane läheskään samanlaista ongelmaa kuin oikean, vaihteellisen moottoripyörän. Silti 400cc moottori jaksaa jo liikuttaa aikuistakin ihan riittävästi, jopa 2-päällä - kunnes se into vaihtaa suurempaan iskee Itse en 1.6.2000 mennessä ollut ikinä edes istunut moottoripyörän päällä ja mopo-ajoistakin oli tuolloin jo yli 15 vuotta kulunut, mutta kun liikkeestä avaimet tungettiin puoliväkisin käteen ja oma ego ei antanut periksi myöntää kokemattomuuttani, niin niinhän sitä lähdettiin todellakin täysin kylmiltään 750cc moottoripyörällä koeajolle. Tuolta lenkiltä sitten jäikin se "sairaus" mallia pysyvä ja nyt on jo 3. oma fillari kierroksessa

[Urlaub]

Ennemmin kuin Piaggiolla ajelisin tällaisella:

[VAG!]

aa

[skriko]

Sama ongelma minkä Urlaub tuossa mainitsi. Se fiilis on kadonnut jonnekin, ja se on todella sääli. Luulinkin aina, että se säilyisi iäti, mutta ei. Nuorempana hain mr 2 :n koeajoon, ihan piruuttani ja olihan se pakko saada, siinä sitten rikottiin asp tili ja asunnon osto lykkääntyi. Ei sitä tullut sillon laskettua mitä menee veroja ja ei ollut sitä osakesalkkuakaan. Autot oli vaan niin pirun tärkeitä. Kaippa sitä nykyään voisi olla laskematta, jos joskus edes kävisi "Biotiet" mutta kun tuo tuuri ei ole ollut koskaan läsnä. Viimeksikin tuli vaihdettua vaan, kun ajattelin ,että on sen aika, ei niinkään "tämä on pakko saada fiiliksellä", voi niitä aikoja. Onneksi en ole yksin tämän asian kanssa ja jos vaikka vanhemmiten. Oletteko muuten huomanneet, etteivät ne autot ole se ainoa asia, mitkään muutkaan jutut eivät enää niin säväytä.

[Vauhditin]

Olen tässä jo pitemmän aikaa ihmetellyt, että miksi uuden auton hankkiminen ei herätä mielessäni oikeastaan minkäänlaisia fiiliksiä.
...
Mitä sitten vaihtoehdoksi?

Olen ajatellut mennä vielä kokeilemaan Dacia Dusteria. Siinä on jotain käsittämättömän vetovoimaista, ainakin näin lehtijuttujen ja nettikeskusteluiden perusteella. Jos uusi auto ei hotsita, niin pitäisikö sitten panostaa harrasteautoon? Vaikka Porsche 911 tai G-sarjan Mersu voisivat olla sellaisia, jotka ainakin periaatteessa kiinnostaisivat.

Olenko ongelmani kanssa yksin? Mikä olisi sopiva lääke autokuumeen nostatukseen?

Kuin suora lainaus omista ajatuksista, autoja myöten. Kahden viikon päästä saapuva työsuhderukkanen kiinnostaa yhtä paljon kuin ..ööö.. en keksi mikä, mutta tosi vähän kuitenkin. Vanhempi harrasteauto tai sitten ulkomailta tuotu rataritsa ja kypärän osto pyörivät tällä hetkellä mielessä. Esteenä uusille harrasteille on ropauspaikan puute, eli ensiksi pitäisi hankkia autotalli, ja vaimon mielestä myös omakotitalo. Minulle riittäisi autotalli.

[Taky]

yht. Osakesalkkuun 50.000 euron lovi ja siitä suoraan J. Käteisen kassaan 23.000 euroa!
Tuon laskelman tuijottaminen on sellaista shokkihoitoa, että autokuume pysynee poissa vielä pitkään!  

Luoja armahtakoon minua siltä että elämä menee finanssikäyrien vahtimiseen....

[JeanC]

Itse en 1.6.2000 mennessä ollut ikinä edes istunut moottoripyörän päällä ja mopo-ajoistakin oli tuolloin jo yli 15 vuotta kulunut, mutta kun liikkeestä avaimet tungettiin puoliväkisin käteen ja oma ego ei antanut periksi myöntää kokemattomuuttani, niin niinhän sitä lähdettiin todellakin täysin kylmiltään 750cc moottoripyörällä koeajolle. Tuolta lenkiltä sitten jäikin se "sairaus" mallia pysyvä ja nyt on jo 3. oma fillari kierroksessa

+1 

[HiTecci]

Esteenä uusille harrasteille on ropauspaikan puute, eli ensiksi pitäisi hankkia autotalli, ja vaimon mielestä myös omakotitalo. Minulle riittäisi autotalli.

Meillä sattu kerrostalossa asuessa että tuli omasta taloyhtiöstä talli myyntiin. Myyjä oli juuri liimaamassa Post-It lappua 16 neliön tallin oveen kun sen lapun siitä hänen kourastaan nappasin, vilkasin loppusummaa ja lyötiin kättä päälle. Nyt oli siis talli-puoli kondiksessa ja viimeinenkin este sen ekan oman fillarin hankinnalle poistunut No nyttemmin hommattiin koira ja oma periaatteeni on aina ollut jotta koira kuuluu omakotitaloon, josta rouva kuittailemaan jotta sanasta miestä No nyt on sitten juuri valmistunut omakotitalo, jossa n. 100 neliötä "harrastetilaa" kellarissa. Mahtuu siis autoja ja fillareita ropaamaan jo aika hyvin

Tuo wanha kämppä muuten meni hiukka vastaavalle tapaukselle kaupan. Siis isäntä oli niin tohkeissaan tallista että itselle tuli ihan fiilis jotta ostivat tallin ja saivat kämpän vain "siinä sivussa"

[Tikka]

Oletteko muuten huomanneet, etteivät ne autot ole se ainoa asia, mitkään muutkaan jutut eivät enää niin säväytä.

Olen, vaikka ikää ei olekaan vielä paljoa. Esimerkiksi juuri menneet joulu ja uusivuosi eivät ole tuntuneet enää samalta kuin ennen. Autot tosin innostavat yhä.

[Mikko83]

Oletteko muuten huomanneet, etteivät ne autot ole se ainoa asia, mitkään muutkaan jutut eivät enää niin säväytä.

Elämässä kaikki on turhaa paitsi autot..

[Newman]

Oletteko muuten huomanneet, etteivät ne autot ole se ainoa asia, mitkään muutkaan jutut eivät enää niin säväytä.

Oma pieni poika säväyttää aina välillä. Muuten on sitten vähän niin ja näin. A4 nelivedolla ja kunnon moottorilla on luokkaa "ihan kiva". Vanhuus on vääjäämätöntä.

Terveisiä siltä toiselta jalalta, joka on jo haudassa! Tilaa kuulemma on.

[Keksimies]

Kymmenen vuotta sitten ajatteli, että sitten kun opiskelut ovat kunnossa ja elämä muutenkin mallillaan, niin sitten on varaa ja halua panostaa autoiluun oikein tosissaan.

Nyt sitten on kohtuullisen hyväpalkkainen ja varma työpaikka, vaimokin on kahden lapsen jälkeen takaisin työelämässä ja tienaa minuakin paremmin. Asuminen on mallillaan, eikä asuntolaina tunnu oikeastaan missään. Asumiseen olen muutenkin niin tyytyväinen, että vaikka tulisi lottovoitto, niin tuskin tästä mihinkään muuttaisin. Kesämökkikään ei oikein ole ostoslistalla, kun on molempien vanhempien mökit melkeinpä vapaasti käytettävissä ja vielä anopin venekin.

Vaimoa ei kiinnosta autot muutoin kuin, että "Skoda kombi - istu ja pompi", "Skodaa ei tähän taloon tule!" ja "ruumisautolla (= mustat farmarit) ehtii sitten viimeisellä matkallakin ajamaan".

Miksi en sitten panosta kunnolla autoon?

Siinäpä se, kun ei ole fiilistä. 

Olen koettanut koeajaa erilaisia hyvätasoiseksi tiedettyjä kiesejä. Viimeksi Audi A4, A5 SB, Q5. Sitä ennen Volvo V70 ja XC60, BMW 530d, Mersun C 250 CDI ja E 200 CDI. Ihan kivoja pelejä, ei voi kieltää. Mutta ei niistä silti mitään sellaista ahaa-elämystä ole irronnut.

En tiedä haenko jotain nuoruuden, tai melkein lapsuuden, fiiliksiä. Muistan iäti sen tunteen, kun ensimmäistä kertaa elämässäni ajoin Audi A4:lla, oisko ollut B5 korimallia. Kouvolassa Auto-Berneriltä sain sellaisen 18-vuotiaana räkänokkana koeajoon. Kokemus oli jokseenkin mykistävä. Samaan fiilikseen pääsin vielä pari vuotta myöhemmin, kun hämeenlinnalainen Autoilves halusi välttämättä antaa uuden V70:n yön yli koeajattevaksi. Voi sitä tuskan määrää, kun auto piti aamulla palauttaa ja hypätä omaan Corsaan.

Nyt mikään ei tahdo tuntua miltään. Niin Audeista kuin Mersuistakin löytyy tukku ominaisuuksia, jotka tökkivät pahemman kerran. Meinasin palauttaa A4:n takaisin jo liikkeen pihalta, kun erehdyin kääntämään radion mökää pienemmälle. Miten voi olla niin käsittämättömän ämpärimuovinen namiska premium-auton radiossa?

Mitä sitten vaihtoehdoksi?

Olen ajatellut mennä vielä kokeilemaan Dacia Dusteria. Siinä on jotain käsittämättömän vetovoimaista, ainakin näin lehtijuttujen ja nettikeskusteluiden perusteella. Jos uusi auto ei hotsita, niin pitäisikö sitten panostaa harrasteautoon? Vaikka Porsche 911 tai G-sarjan Mersu voisivat olla sellaisia, jotka ainakin periaatteessa kiinnostaisivat.

Olenko ongelmani kanssa yksin? Mikä olisi sopiva lääke autokuumeen nostatukseen?

Nyt seuraa nojatuolipsykologin juttua, vastuu siirtyy kuulijalle 

Kyseessä voi olla yleinen mielekkyyden kadottaminen aikaisemmin kiinnostaviin asioihin. Jos tilalle tulee uusia juttuja niin en näkisi ongelmallisena mielenkiinnon katoamista autoista, mutta jos kaikki alkaa tuntumaan "blaah-osastoon" meneviltä harrasteilta niin kyseessä voi olla jotakin masennuksen oireita.

Näyttää siltä, että taloudellisesti olisi mahdollista panostaa johonkin muuhun kuin asumiseen, mutta kohde on epäselvä. Anopin vene on varmasti kiva, mutta lainavene on aina vain lainavene. Jos tarve on saada 50 tuhatta euroa kulumaan niin osta Buster Magnum ja 225 hevosvoimainen Yamaha niin voit vispata Näsijärveä (Tampereella asut jos oikein olen tulkinnut) ympäri  Kallista, kyllä, mutta veneet pitävät arvonsa autoja huomattavasti paremmin. Ja saa laillisesti ajaa lujaa ja nauttia vauhdista. Ja on hyvällä maulla ns. Ã,,ijää olematta osastoa "lippalakkiteinit", mihin tehokkaiden autojen kanssa esiintyminen harvinaisia erikoisautoja lukuunottamatta helposti menee.

Kesämökki on kesämökki, joo. Kiva suomalainen perinne, mutta jos muutama viikonloppu kesässä riittää ja edellisellä sukupolvella on niin turha sitoa omia nykyisiä ja lainan muodossa tulevia pääomia sellaiseen. Ja hyvät paikat maksavat todella paljon.

Nuorena räkänokkana autot kiinnostivat enemmän. Siihen aikaan Suomi oli nousemassa syvästä lamasta ja hienot autot olivat harvinaisempia kuin nykyään. Joku Volvo V70 oli silloin kova juttu, nykyään jos ostat sellaisen niin kanssaihmisten reaktio on "aha". Ja silloin tulivat bomberit, kaahausvideot ja sellainen alakulttuuri, jonka kautta Miehet ihannoivat hevosvoimia ja vauhtia. Ei ollut nopeusvalvontakameroita paljon ja lujaa ajaminen oli yleisempää. Nyt on uudet arvot ja maksukykyinenkin väestönosa ajattelee muutakin kuin hevosvoimia. Kuvaavaa on, että isot SAV:t ja SUV:t myyvät kuin häkä samalla kun pienten tehokkaiden autojen myynti on Suomessa yksittäisiä kappaleita vuositasolla. Halutaan tilava ja kohtuukulutuksella oleva auto, joka on monikäyttöinen "kodinkone" ja samalla saadaan vähän statustakin. Mukavampi sillä jonossa lipua kuin Golfilla, mutta kumpikin samaan aikaana perillä. Nykyään näkee harvoin enää kovaa ajavia autoilijoita ja huomion herättäminen sillä tavoin on poliittisesti epäkorrektia. Rationaaliset perusteet ostaa suorituskykyinen auto ovat vähentyneet, koska suorituskyvystä ei pääse nauttimaan ilman Saksaan menoa tai riskiä tuntuvista sakoista ja ajokielloista.

Autot kokonaisuutena tulleet osaksi normaalia elämänmenoa pois palvonnan kohteista. Ennen hienolla autolla sai huomiota, enää ei juurikaan. Joku 5-sarjan BMW hukkuu massaan PK-seudulla, ei mitään huomioarvoa, jos sitä nyt haluaa hakea. Eikä mitään ahaa-elämystä varmasti irtoakaan tavallisista henkilökuljettimista, joita mainitsemasi autotkin ovat lopulta.

Ja myöhemmin tässä ketjussa oli puhetta rahoituksesta. Hulluutta nuorena laittaa lihoiksi rahoitusvarallisuutta ja sitoa se autoon. Vaikkei sortuisikaan turhaan "sitku-elämään" niin varmin keino työssäkäyvälle kasvattaa taloudellista puskuria on sijoittaa pieneltäkin tuntuvat ylijäämät viisaasti. Tietysti jos auto antaa enemmän kuin tietoisuus varallisuuden kasvusta niin sitten kannattaa ostaa se auto, vaikka velaksi Ferrari, jos siltä tuntuu. Yksilöllisiä juttuja ja jokaisen omista arvostuksista aina kiinni.

[Urlaub]

Kyseessä voi olla yleinen mielekkyyden kadottaminen aikaisemmin kiinnostaviin asioihin. Jos tilalle tulee uusia juttuja niin en näkisi ongelmallisena mielenkiinnon katoamista autoista, mutta jos kaikki alkaa tuntumaan "blaah-osastoon" meneviltä harrasteilta niin kyseessä voi olla jotakin masennuksen oireita.

Masennuksena en tätä pidä, mutta jonkinlaisena kasvuprosessina kylläkin.

Jos tarve on saada 50 tuhatta euroa kulumaan niin osta Buster Magnum ja 225 hevosvoimainen Yamaha niin voit vispata Näsijärveä (Tampereella asut jos oikein olen tulkinnut) ympäri   Kallista, kyllä, mutta veneet pitävät arvonsa autoja huomattavasti paremmin. Ja saa laillisesti ajaa lujaa ja nauttia vauhdista. Ja on hyvällä maulla ns. Ã,,ijää olematta osastoa "lippalakkiteinit", mihin tehokkaiden autojen kanssa esiintyminen harvinaisia erikoisautoja lukuunottamatta helposti menee.

Tuossa on kyllä totuudensiemen. Vene on suorastaan loistava sijoitus verrattuna autoon.

Mutta monestiko kesässä viitsii ajaa hanat kaakossa Muroleen kanavalle ja kaffelle sinne motoristien joukkoon?

Nuorena räkänokkana autot kiinnostivat enemmän. Siihen aikaan Suomi oli nousemassa syvästä lamasta ja hienot autot olivat harvinaisempia kuin nykyään. Joku Volvo V70 oli silloin kova juttu, nykyään jos ostat sellaisen niin kanssaihmisten reaktio on "aha". Ja silloin tulivat bomberit, kaahausvideot ja sellainen alakulttuuri, jonka kautta Miehet ihannoivat hevosvoimia ja vauhtia.  

Onhan se hurjaa, kun muistelee jonkin Volvo 850 Sportswagonin maksaneen vuonna 95 messevät 219.000 markkaa. Se oli melkoinen summa lamasta vasta nousuun lähteneessä Suomessa. Hinta oli hurja, varsinkin silloisiin palkkoihin nähden. Palkat ovat nousseet ainakin 50 %:a tai jopa lähes tuplaantuneet. Nykyään V70:n hinta lähtee 36.000 eurosta eli hinta on suoraan rahamääräisenäkin halvempi kuin 15 vuotta sitten.

Vielä kun muistetaan, että 80-luvulla myydyimpiä autoja Suomessa oli mm. Lada ja Nissan Sunny. Lamasta nousemaan lähteneen Suomen autokanta koostui juurikin noista 80-luvun myyntihiteistä, joten kyllähän iso Volvo oli melko ökypeli.

Autot kokonaisuutena tulleet osaksi normaalia elämänmenoa pois palvonnan kohteista. Ennen hienolla autolla sai huomiota, enää ei juurikaan. Joku 5-sarjan BMW hukkuu massaan PK-seudulla, ei mitään huomioarvoa, jos sitä nyt haluaa hakea.  

Näin on ja mielestäni se on hienoa. Olemme siirtyneet länsi-eurooppalaisiksi.  

Ja myöhemmin tässä ketjussa oli puhetta rahoituksesta. Hulluutta nuorena laittaa lihoiksi rahoitusvarallisuutta ja sitoa se autoon. Vaikkei sortuisikaan turhaan "sitku-elämään" niin varmin keino työssäkäyvälle kasvattaa taloudellista puskuria on sijoittaa pieneltäkin tuntuvat ylijäämät viisaasti. Tietysti jos auto antaa enemmän kuin tietoisuus varallisuuden kasvusta niin sitten kannattaa ostaa se auto, vaikka velaksi Ferrari, jos siltä tuntuu.

On tässä pohdittu kaikenlaista sapattivuotta tai jotain muutakin taloudellisesti riippumattoman mahdollisuuksia. Pelkkä tietoisuus siitä, että halutessaan voi alkaa tekemään lyhempää työviikkoa tai ääritilanteessa jopa mahdollisuuden iskeä tunkki pomon pöydälle, tuntuu hienolta ajatuksenakin.



Edit: Ensi viikolle on sovittuna 1-sarjan Bemarin koeajo. Josko vaikka innostuisi tehokkaasta bensakoneesta ja Coupena tietysti.

[mti]

Tämä on hyvä topikki. Itse en näillä näkymin pääse irti siitä että auto pitää olla hyvä ja uudehko (ja tehokas) vaikka se nieleekin suuren osan mokomista pennosista, mitä onnistun hankkimaan.

Tietty fiilis uusista autoista puuttuu. Ostin muutama vuosi sitten -87 Sunnyn kakkosautoksi. Auto oli hyvässä ruosteettomassa kunnossa ja kilometrejä siinä oli ostaessa vain 57 tkm. Se oli yllättävän kiva auto ajaa, jopa pidempää matkaa. Kävin ennen edellistä ykkösauton vaihtoa koeajamassa uutta E-mersua, siitä en tykännyt yhtään. Ajettavuus oli huono, moni yksityiskohta tökki. Uudet autot, pienemmätkin, ovat karmeita malmikasoja. Sekö vie ajamisesta hauskuuden? Toki nykyinen A4 on ihan ok ajaa, mutta mutta.

Toisenlaista näkökulmaa, tämä kuluttaminen...Moni tässäkin ketjussa kuvailee tilannettaan taloudellisesti hyväksi ja että mahdollisuuksia olisi pistää rahaa palamaan autoihin, veneisiin ym. mutta kiinnostuksen kanssa on niin ja näin. Hyvä! En ole mikään viherpiipertäjä, mutta nykymeno siltikin hiukan hirvittää. Tämä globaali talous, minkä ainoa tavoite on kasvaa, johtaa jatkuvaan kulutuksen kasvuun. Tietoisuus rajallisista resursseista ja luonnon sietokyvystä ei aiheuta valtaosassa tavallisia Corolla- tai Audi-miehiä minkäänlaisia omantunnon tuskia, kun raatamalla hankittuja rahoja pistetään kiertoon. Monesti siksi että se on kivaa, siis koska se tuottaa mielihyvää. Ihminen ei tee tottumuksilleen mitään ellei ole aivan pakko. Pensakin on vielä niin halpaa ettei sitä kukaan oikeasti yritä säästää. On kiva ajella v6-audilla joukkoliikennettä vältellen, huristella kesällä vesijetillä mökillä, lentää talvella Thaimaaseen, shoppailla viikoittain Itäkeskuksessa ja tehdä muutakin kuluttavaa siksi että se on kivaa. (esimerkki ei omasta elämästä)

Uusi auto ei oikeasti pelasta maailmaa, vaikka autoliitot niin väittääkin. Toki autoissa tapahtuu kehitystä parempaan suuntaan tällä hetkellä, mutta reippaampiakin askeleita voitaisiin nähdä. Hybridi-autojen saati sitten polttokennoautojen kehitys on kallista. Mitä sitten? Jos me todella niitä autoja haluttaisiin ja yhteiskunnan pakotteita käytettäisiin paremmin niin markkinoille saataisiin uutta tekniikkaa nykyistä nopeammin. Esim. uusiin lähiliikennebusseihin voisi aivan hyvin määrätä pakolliseksi hybridi-tekniikan 2012 alusta, ne kun ei muuta tee kuin kiihdyttää ja jarruttaa, mutta tällaista lakia ei tulla näkemään. Riittävä teknologia olisi jo olemassa.

80-luvulla koulussa opettaja kysyi että mitä tapahtuisi, jos kaikilla kiinalaisilla olisi auto? Lapsestakin se tuntui ajatukselta joka ei voisi tietää hyvää. Sekin päivä voi vielä koittaa.

[HiTecci]

Hybridi-autojen saati sitten polttokennoautojen kehitys on kallista. Mitä sitten? Jos me todella niitä autoja haluttaisiin ja yhteiskunnan pakotteita käytettäisiin paremmin niin markkinoille saataisiin uutta tekniikkaa nykyistä nopeammin. Esim. uusiin lähiliikennebusseihin voisi aivan hyvin määrätä pakolliseksi hybridi-tekniikan 2012 alusta, ne kun ei muuta tee kuin kiihdyttää ja jarruttaa, mutta tällaista lakia ei tulla näkemään. Riittävä teknologia olisi jo olemassa.

Jos tälläset haavekuvat on mielessä, laita rahat kiinni akkufirmojen osakkeisiin ja sassiin! Meinaan jos jo nyt noita sähköautojen akkuja myydään enempi kuin tuotanto kerkiää tai raaka-ainepulan vuoksi kykenee valmistamaan, niin tuollainen pakkolakihan se vasta taivaat auki repäisisi. Kaikilla olisi pakko hankkia se sähköauto, maksoi mitä maksoi = siitä akustakin voi huutaa just nin paljon kuin kehtaa voittoa välistä ottaa. Juu, hybridi ei ole sama kuin (täys)sähköauto, mutta samanlainen akku se on siinäkin, pienempi tosin mutta kuitenkin

[Ton-1]

Tietty fiilis uusista autoista puuttuu. Ostin muutama vuosi sitten -87 Sunnyn kakkosautoksi. Auto oli hyvässä ruosteettomassa kunnossa ja kilometrejä siinä oli ostaessa vain 57 tkm. Se oli yllättävän kiva auto ajaa, jopa pidempää matkaa. Kävin ennen edellistä ykkösauton vaihtoa koeajamassa uutta E-mersua, siitä en tykännyt yhtään. Ajettavuus oli huono, moni yksityiskohta tökki. Uudet autot, pienemmätkin, ovat karmeita malmikasoja. Sekö vie ajamisesta hauskuuden?

Kiva huomata että meitä on näin ajattelevia muitakin .... itse ajanut japskeilla n. 20 vuotta, jokainen ollut kevyehkö mutta suht' voimakkaalla koneella varustettu versio - ihan kerpeleen kivoja ns. käyttöautoina, en voi sanoa että nykyinen pirssini olisi 'huono' mutta se ajamisen ja käytön helppous on hieman poissaoleva. Oikeastaan tämä nykyinen ja ed. kinnerit ovat eri tarkoituksiin, siinä missä 'isolohkonen' kinneri on hyvä käyttöpeli alta 50 km/h vauhtien nurkkakäytössä ( hyvä kun varvaria tarttee yli 2000 rpm:n käyttää) on nykyinen +1500 kilon malmikasa taas parempi + 80 km/h maantiepelinä. Turvallisuusaspekti tosin on näissä se SUURIN ero.

[VAG!]

aa

[Urlaub]

Tietty fiilis uusista autoista puuttuu. Ostin muutama vuosi sitten -87 Sunnyn kakkosautoksi. Auto oli hyvässä ruosteettomassa kunnossa ja kilometrejä siinä oli ostaessa vain 57 tkm. Se oli yllättävän kiva auto ajaa, jopa pidempää matkaa. Kävin ennen edellistä ykkösauton vaihtoa koeajamassa uutta E-mersua, siitä en tykännyt yhtään. Ajettavuus oli huono, moni yksityiskohta tökki. Uudet autot, pienemmätkin, ovat karmeita malmikasoja. Sekö vie ajamisesta hauskuuden? Toki nykyinen A4 on ihan ok ajaa, mutta mutta.

Tuo sama pätee myös uusiin autoihin. Ainakin minua on jotenkin alkanut viehättämään ajatus paluusta olennaiseen. Olen löytänyt itseni ihailemassa Vw Caddyn henkilömalleja ja Dacia Dustereita. Alle 20 tonnia, tilava perheauto ja vieläpä upouusi takuulla ja kaikella.

Toiveideni Caddy olisi sekin melko riisuttu. Ilmastointi ja ESP taitaisivat olla ainoat luksusvarusteet jotka haluaisin. Mustat puskurit ja peltivanteet olisivat oikeastaan must. Väristäkään en maksaisi extraa, vaan voisin päätyä jopa "sähkölaitoksen siniseen" eli vaaleansiniseen perusväriin. On siellä toki muitakin hyviä perusvärejä. On Caddystäkin tarjolla kalliimpi versio, jossa on korinväriset puskurit, kattokaiteita yms. täysin turhaa krääsää, joista en todellakaan olisi valmis maksamaan centimeäkään.

Mutta menisiköhän tuollainen tarkoituksenmukaisuus jo snobbailun puolelle sekin?

Toisenlaista näkökulmaa, tämä kuluttaminen...Moni tässäkin ketjussa kuvailee tilannettaan taloudellisesti hyväksi ja että mahdollisuuksia olisi pistää rahaa palamaan autoihin, veneisiin ym. mutta kiinnostuksen kanssa on niin ja näin. Hyvä! En ole mikään viherpiipertäjä, mutta nykymeno siltikin hiukan hirvittää. Tämä globaali talous, minkä ainoa tavoite on kasvaa, johtaa jatkuvaan kulutuksen kasvuun. Tietoisuus rajallisista resursseista ja luonnon sietokyvystä ei aiheuta valtaosassa tavallisia Corolla- tai Audi-miehiä minkäänlaisia omantunnon tuskia, kun raatamalla hankittuja rahoja pistetään kiertoon. Monesti siksi että se on kivaa, siis koska se tuottaa mielihyvää.

Ainakin minulla on tuo mielihyvän hankinta jo loppunut. Ei tuota shoppailu minkäänlaista mielihyvää. Ei vaikka nyt olisi taloudellisesti mahdollista rakentaa millaisia kotiteattereita tahansa. Kotona on kolme televisiota, kuvaputkellista sellaisia, enkä todellakaan ole vaihtamassa uusiin niin pitkään kuin ne toimivat.

Täytyy tunnustaa, että joillakin elämänaloilla hifistelen. Saunassa on kaksi kiuasta eli puu- ja sähkölämmitteiset. Uusin juuri sähkökiukaan, vaikkei vanhassa mitään vikaa ollutkaan, mutta uusi vuolukivikiuas oli vaan niin paljon fiksumpi kuin Harvin leivänpaahdin.

En ole mitenkään suuremmin perehtynyt muodikkaisiin ilmiöihin, kuten downsizing tai zeitgeist movement, mutta kyllä niissä jotain ideaa voi ollakin. Meillä länsimaisilla elintasopossuilla taitaa olla ähky. Nimittäin elintasopossujahan me kaikki olemme, riippumatta siitä, onko auto uusinta vuosimallia tai ei.

[skriko]

Minulla ei ole ainakaan saastuttamisen suhteen minkäänlaisia omantunnon tuskia. On aivan sama, vaikka Suomen reilut 5 miljoonainen kansa ei polttaisi koskaan enää yhtään puuta, tai ei ajaisi metriäkään autolla. Kyllä Venäjä, Kiina ja Yhdysvallat hoitavat tuon ilmaston saastuttamisen.

[Urlaub]

Minulla ei ole ainakaan saastuttamisen suhteen minkäänlaisia omantunnon tuskia. On aivan sama, vaikka Suomen reilut 5 miljoonainen kansa ei polttaisi koskaan enää yhtään puuta, tai ei ajaisi metriäkään autolla. Kyllä Venäjä, Kiina ja Yhdysvallat hoitavat tuon ilmaston saastuttamisen.

Ei sitä noin voi ajatella.

Samalla logiikallahan Suomi voisi lopettaa ulkomaankauppansakin, koska eihän meidän 5 miljoonan väestöllä ole oikeasti mitään merkitystä maailmantalouden kannalta.

Aivan, eihän noin voida tehdä, koska meidän on ponnistelteva oman osuutemme eteen..

[Quality]

Kysymys on arvovalinnasta, mitä suurimmassa määrin. Autohankintaa voi perustella erinomaisesti työmatkoilla, kuljetustarpeella, mökkitien haasteilla, kaupunkipyörityksellä, pitkän matkan siivuilla … Perusteluita löytyy joka lähtöön. Ajot, joihin yksi tarvitsee upouuden citymaasturin, toinen hoitaa 20-vutoiaalla pikkukinnerillä.

Myös perheen toista, kolmatta jne. autoa voi perustella samanlaisin kriteerein. Jokaisen perheenjäsenen pitää päästä töihin, kouluun, harrastuksiin, kavereille, kartsalle … Ja pitäähän harrastuksia myös olla, eivätkä autoihin liittyvät ole niitä huonoimpia.
Lopulta on kuitenkin kysymys aina siitä, mitä on valmis sijoittamaan autoiluun. Olen ollut huomaavinani, että ainakin jotkut lähipiiriin kuuluvat naishenkilöt eivät arvosta autoa pätkän vertaa, vaan käyttävät tulonsa mieluummin ihan johonkin muuhun.

Kun käynnistelin saunatuvan rakennusprojektia vuosi sitten, tiesin, ettei autonvaihto tule kyseeseen aivan lähiaikoina. Tiesin myös, että siitä huolimatta, ettei A4 ole mikään kuormajuhta, pärjään sillä rakennusprojektin yli peräkärryn ja pojan käytössä olevan pakettiauton avulla. Ja suurimman osan tavarasta myyjäliikkeet toivat tietenkin suoraan tontille.

Meillä ei maasturinkaan hankintaa voi, ikävä kyllä, perustella mökkitiellä, niin hyvässä kunnossa sitä pidetään. Metsäautoteitä toki löytyy oiko- ja marjastusreiteiksi, joten kovin kaukaa haettu ei tuokaan perustelu olisi.

Jos katsoo taaksepäin, voi helposti huomata, mitä kaikkea olisi voinutkaan hankkia autoihin uhratuilla varoilla. No mennyt on mennyttä, ja vain tulevaan voi (jossain määrin) vielä vaikuttaa. Eli pidättäytymällä auton vaihdosta turhan tiheään voi säästää melkoisia summia, joiden käytöstä taas voi päättää vaikka ihan itse. Vaan useinhan se auto tuntuu arvostuksessa kiilaavan monen muun hankinnan edelle.

Auton valintaa säätelevät sitten nuo edelläkin esitetyt ympäristö-, taloudellisuus-, mukavuus-, nautinto-, esteettisyys- ym. tekijät. Ihan mihin arvojärjestykseen kukin nuo asiat haluaa pistää. Veikkaan kuitenkin, että aika usein auto hankitaan heräteostoksena, niin typerältä kuin se tuntuukin. Niin olen itse ainakin useita kertoja tehnyt, ja arvot ovat heittäneet häränpyllyä.

Urlaub vaikuttaa todelliselta järkimieheltä, kun ei lähde tunteella autohankintaan. Mitäpä sitä muuta kuin toivotetaan onnea!

[skriko]

Ei sitä noin voi ajatella.

Samalla logiikallahan Suomi voisi lopettaa ulkomaankauppansakin, koska eihän meidän 5 miljoonan väestöllä ole oikeasti mitään merkitystä maailmantalouden kannalta.

Aivan, eihän noin voida tehdä, koska meidän on ponnistelteva oman osuutemme eteen..

Niin maksoimmehan ne sotakorvauksetkin(ainoana maana maailmassa). Viimeinen sotakorvausjuna lähti venäjälle 1952. Kyllä kannattaa ponnistella, eläkeläiset Suomessa vaan töihin takaisin, että Kreikkalaiset pääsevät aikaisin eläkkeelle.

[Keksimies]

Mutta monestiko kesässä viitsii ajaa hanat kaakossa Muroleen kanavalle ja kaffelle sinne motoristien joukkoon?

Veneen käyttöaste riippuu paljon elämäntilanteesta, mutta käyntisatamat on nopeasti tuttuja ainakin moottoriveneellä liikuttaessa. Jos taas vesillä liikkuminen itsessään kiehtoo niin maailma on avoin ja vesillä kulkeminen tarjoaa elämyksiä vuodesta toiseen. Asumiskelpoisen veneen tapauksessa tosin harrastusbudjetti useimmassa tapauksessa kuluu kokonaan veneeseen ja seurauksena on perheriita, jos vaimo ei ole halukas viettämään kaikkia kesälomaviikkoja keinuvassa veneessä ja kokkaamaan retkimukavuuksilla. Pienempää kalustoa voi taas liikutella mielen mukaan melkein minne vain. Suomessakin on paikkoja Inarinjärvestä Turun saaristoon ja kaikkea siltä väliltä.

On tässä pohdittu kaikenlaista sapattivuotta tai jotain muutakin taloudellisesti riippumattoman mahdollisuuksia. Pelkkä tietoisuus siitä, että halutessaan voi alkaa tekemään lyhempää työviikkoa tai ääritilanteessa jopa mahdollisuuden iskeä tunkki pomon pöydälle, tuntuu hienolta ajatuksenakin.

Taloudellinen liikkumavara on suurempaa vapautta kuin brandaajien mielenoikkujen orjallinen noudattaminen ja uuden tavaran hankkiminen kerta toisensa jälkeen.

Edit: Ensi viikolle on sovittuna 1-sarjan Bemarin koeajo. Josko vaikka innostuisi tehokkaasta bensakoneesta ja Coupena tietysti.

Puhdasta ajamisen hauskuutta hyvällä kelillä tuollainen auto tarjoaa varmasti. Coupe on, öh, persoonallisen näköinen. Makuasioita, mutta joskus tullut mieleen, että onko ensisijainen funktio tuolla mallilla houkutella potentiaalinen asiakas kauppaan ja saada hänet toteamaan siellä, että miksi ostaa tällainen kesken katkaistu sammakko, kun kohtuullisella lisäsijoituksella voi hankkia klassisen kauniin 3-sarjan coupen... 

[HiTecci]

Olen ollut huomaavinani, että ainakin jotkut lähipiiriin kuuluvat naishenkilöt eivät arvosta autoa pätkän vertaa, vaan käyttävät tulonsa mieluummin ihan johonkin muuhun.

Kuuluuko vaimo "lähipiiriin" Saas nähdä mitä on tulossa ja missä vaiheessa kun frouva sano jotta nykyisellä autollaan hän ei aja enää metriäkään ja tuohon kiukutteluun kyllästyneenä annoin about vapaat kädet valita itse sen seuraavan autonsa