Onko saksan kielen asemasta syytä olla huolissaan?

[HAL9000]

Pakko heittää tähän. Kateelliseksi tulee kun tuolla yrityksen päämajassa tulee toisinaan käytyä. Flaaminkielisessä Belgiassa kaikki opiskelevat flaamia, saksaa ja ranskaa pakollisina. Sitten tähän päälle vielä englanti joka tarttuu ihan itsestään. Kolleegoistani ihan joka iikka puhuu näitä kieliä ja useat vielä lisäksi espanjaa tai italiaa. Noilla pärjää jo ihan kivasti... 

[kt]

Kyllä, kyllä, mutta eipä löydy heistä suomenkielen tai ruotsin puhujia. Kyllä suomalaisilla on hyvä sauma haastaa nuo belgialaiset kielitaidoissa. Monttu aukihan ne kuuntelee näitä skandinaavisia keskusteluja.

[Vesihiisi]

Pakko heittää tähän. Kateelliseksi tulee kun tuolla yrityksen päämajassa tulee toisinaan käytyä. Flaaminkielisessä Belgiassa kaikki opiskelevat flaamia, saksaa ja ranskaa pakollisina. Sitten tähän päälle vielä englanti joka tarttuu ihan itsestään. Kolleegoistani ihan joka iikka puhuu näitä kieliä ja useat vielä lisäksi espanjaa tai italiaa. Noilla pärjää jo ihan kivasti... 

Tähän heitän vastineen. En tiedä miten yleistä siellä on useamman kielen hallitseminen. Meillä oli töissä useamman vuoden ajan Belgiaano, joka käsittääkseni ei puhunut sen paremmin saksaa kuin ranskaakaan. Jos oikein ymmärsin, oli hän ranskaa hiukan opiskellut, mutta ei mitenkään suuressa määrin.

Hollannissa taasen monet Saksan rajan tuntumassa asustelevat puhuvat saksaa sujuvasti. Ja kaikki toistaiseksi tapaamani hollantilaiset puhuvat myös erittäin laadukasta englantia. Jokuset ovat jopa napanneet siitä kanaalin takaa brittiaksentinkin.

[Urlaub]

Ja kaikki toistaiseksi tapaamani hollantilaiset puhuvat myös erittäin laadukasta englantia. Jokuset ovat jopa napanneet siitä kanaalin takaa brittiaksentinkin.

Ehdottomasti ja siksi(kin) Hollanti onkin Keski-Euroopan paras maa! Aina pärjää englannilla, eikä katsota kuin halpaa makkaraa, jos ei puhu paikallista murretta. Olen opiskellut yhden talven Hollannissa ja nykyään vaimoni työnantajan pääkallonpaikka on Hollannin Zwollessa, joten tulee käytyä kohtuullisen usein aveccina työmatkoilla.

Hollantilaiset lienevät todenneet saman kuin muutkin lilliputtikielet, ettei kukaan muu puhu heidän kieltään.

[Quality]

Ehdottomasti ja siksi(kin) Hollanti onkin Keski-Euroopan paras maa! Aina pärjää englannilla, eikä katsota kuin halpaa makkaraa, jos ei puhu paikallista murretta. Olen opiskellut yhden talven Hollannissa ja nykyään vaimoni työnantajan pääkallonpaikka on Hollannin Zwollessa, joten tulee käytyä kohtuullisen usein aveccina työmatkoilla.

Hollantilaiset lienevät todenneet saman kuin muutkin lilliputtikielet, ettei kukaan muu puhu heidän kieltään.

Näin on ehdottomasti. Miten pitkät lie perinteet Hollannissa englannin kouluopetuksessa? Saksaahan hollantilaiset puhuvat yhtä haluttomasti kuin me venäjää - syytkin lienevät pitkälti yhtenevät.

Joskus olen hollantilaisten suoruudesta häkeltynyt, ei sille mitään mahda. Ohittavat kyllä kirkkaasti suomalaisetkin tässä lajissa. Mutta reilua väkeä kaiken kaikkiaan.

Amsterdamia suosittelen lämpimästi kaupunkilomakohteeksi. Onhan sielläkin lieveilmiönsä, mutta siitä huolimatta. Myös pyöräretkeily pienessä, tasaisessa maassa voisi olla hieno kokemus, mutta autolla siellä ei pääse mihinkään. Junat ovat huomattavasti nopeampia.

[VodmarVortex]

Saksaahan hollantilaiset puhuvat yhtä haluttomasti kuin me venäjää - syytkin lienevät pitkälti yhtenevät.

Tuota en kyllä omien kokemuksieni perusteella allekirjoita. Isommasta otannasta en tiedä, mutta se "kourallinen hollantilaisia" jotka paremmin tunnen, niin puhuu kyllä hyvää saksaa ilman sen kummempaa katkeruutta.

[Maximus]

Hollannissa olen aikoinaan yhden kesän viettänyt, töissä opiskeluaikoina. Olin Technische Hoogeschul Delftissä fysiikan laitoksella. Onhan tuosta aikaa jo jonkin verran, mutta varmaan ainakin Delft on aikalailla entisellään. Hieno kaupunki, tunnettu sinisestä posliinistaan. Ja historiallisista rakennuksista, mm. Nieuwe Kerk, jossa monet maan hallitsijat ovat löytäneet viimeisen leposijansa. Henrik Oranialaisen murhaluodin jälki on edelleen nähtävillä eräässä vanhassa palatsissa... Ja kun työmatkalla oli upeaa kun pääsi aina ohittamaan paikan, josta oli kokolailla sama näkymä kuin Jan Vermeer van Delftin maalauksessa "näkymä Delftistä". Tuo maalaus tehtiin kai jo 1500-luvulla?? Delft on pakostikin eräs suosikkikaupungeistani Hollannissa. Sinne on kyllä vielä pakko palata! Olikos Haagin ja Rotterdamin välimatka noin 20 kilsaa... Ja tuolle välille mahtuu vielä reilun 100 tuhannen asukkaan Delft!

Minulla on kyllä hyvät muistot Haagista ja Scheveningenistäkin. Amsterdam on muistaakseni pääkaupunki ja Haag hallituskaupunki. Amsterdam oli mielestäni paikoitellen hieman sotkuisempi, vissiin paljon turisteja yms. Haagissa on monia mielenkiintoisia museoita ja jopa parlamenttisalit tuli siellä kiertokävelyllä koluttua. Näistä isommista kaupungeista Rotterdam ei minua niin suuresti viehättänyt, no, originelleja satamakuppiloita jne. Hieman sellainen rosoinen, merellinen kaupunki... Tuli hyvin paljon kierreltyä Hollannissa, koska minulla oli hieman työnkin puolesta sellainen rautateiden vapaalippu silloin. Monet viikot kävin tekemässä mittauksia Eindhovenissa ja illalla ties mitä reittiä takaisin Delftiin. Veikkaisin että Hollannin 30 suurimmasta kaupungista 25-26 on minulle jotenkin tuttuja. Viikonloput reissattiin aina siellä sun täällä. Gouda, Maastricht, Haarlem, Breda, Hertogenbosch... kaikki tuovat kivoja muistoja ja nähtävyyksiä mieleeni.

Hollantiin mennessäni minulla oli mukana kielitodistukset sekä saksasta että englannista. Englannilla siellä tuli kuitenkin pärjättyä, sitä puhuttiin mielestäni varsin mallikkaasti siellä. Saksaa en edes juuri kokeillut, mutta sen huomasin että saksasta oli paljon hyötyä hollannin ymmärtämisestä. Hollannin kielessä ja alasaksassa on paljon samaa. Ruotsi ja englantikin tuottavat "osumia", mutta kyllä ainakin pitkän saksan opiskellut tunsi olonsa siellä aika kotoiseksi. Hollantia jopa hieman opettelin, mutta käytännössä kielen harrastus jäi lähinnä sarjakuvakirjojen lukemiseen. Se onnistui tosiaan hyvin ihan saksan pohjalta!!

Kaikenlaista siellä turistiin ihmisten kanssa, mutta ei suuremmin tullut esille mikään saksalaisantipatia. Ehkä historia sitäkin tekee, kuten meilläkin on se Venäjä, Venäjä... Mutta ei kai se viksujen(?) ihmisten kanssa estettä asioiden hoitamiseksi muodosta. Minullakin on joskus ollut jotain muita ajatuksia itänaapureista. Mutta elämä opettaa ja nyt opiskelen täyttä häkää venäjää!

Silloin tuli huomattua, että Etelä-Afrikka on monille hollantilaisille paljon läheisempi ja tutumpi juttu kuin vaikkapa meille. Ja vaikka Hollanti on aika pieni maa, asukasluku reilu 15 milj., niin sen merkitys sekä historiassa että nykypäivänä (taloudessa erityisesti) on sen kokoa suurempi. Joo, sopivasti se meidän ulkoministerikin teki hiljan sen vertauksen Venäjä vs. Hollanti vs. oliko muutakin... 

Tässä melkein herkistyy, kun alkaa oikein muistella niitä hienoja aikoja Hollannissa. Kyllä se vaan on niin, että sinne pitää joskus vielä palata uudelleen. Mutta poiketkaa nyt ilman muuta ainakin Delftissä, kun siellä päin ajelette. 

[KdF-Wagen]

Tämä mielenkiintoinen aihe on välillä ehtinyt painua unholaan. Pitkän saksan lukeneena olin sikäli onnellisessa asemassa, että pääsin opintojen jälkeen Saksaan töihin. Valitettavasti vain hyväkin suullinen kielitaito tuppaa rapistumaan käytön puutteessa. Oli kuitenkin mukavaa, kun ymmärsi Octavia I:n saksankielistä Jetzt helfe ich mir selbstiä, kun Haynesin opus ei vielä ollut ilmestynyt.

Monet ovat varmaan autonhakumatkoilla huomanneet saksan kielen hyödyllisyyden. Papereita ymmärtää paremmin, ja asiat luistavat sujuvammin. Pitkän saksan lukeminen ei ole koskaan kaduttanut, sen sijaan joskus on tullut pohdiskeltua, olisiko ollut hyödyllisempää, jos ruåtsin asemesta olisi voinut lukea pitkän ranskankin.

[VAG!]

Monet ovat varmaan autonhakumatkoilla huomanneet saksan kielen hyödyllisyyden. Papereita ymmärtää paremmin, ja asiat luistavat sujuvammin. Pitkän saksan lukeminen ei ole koskaan kaduttanut, sen sijaan joskus on tullut pohdiskeltua, olisiko ollut hyödyllisempää, jos ruåtsin asemesta olisi voinut lukea pitkän ranskankin.

Kyllä mä koen ranskan taidon yleisellä tasolla hyödyllisemmäksi kuin saksan. Saksankielisissä maissa nyt kuitenkin jollain tasolla pärjää englannilla, kun ranskankielisissä maissa eläminen on aika epätoivoista, jos jaloista jaloin ei taivu.

[Geoman]

Itse olen huolestunut saksankielen asemasta Suomessa. On hyvin lyhytnäköistä että siihen ei panosteta enempää, vaikka Saksa on Suomen suurimpia kauppakumppaneita. Muutenkin kielitaito on parhainta yleissivistystä, mitä ihminen voi saada. Ajatelkaa vaikka amerikkalaisia jotka osaavat sitä omaansa vain eikä muita. Millaisia ressukoita ovat maailmalla ja minkälaisina moukkina heitä pidetään.
Se että ruotsinkielen asemaa halutaan huonontaa on myös lyhytnäköinen ajatus. Miksi emme voisi olla ylpeitä siitä että olemme kaksikielinen maa? Minun milestäsni on siistiä että osaa puhua myös toista kotimaista sujuvasti. Mitä pahaa siinä on?
Olemme kannustaneet lapsiamme kielten opiskeluun ja voimme tyytyväisenä todeta että kaksi lasta puhuu nykyään sitten äidinkielen lisäksi myös ruotsia, englantia, saksaa ja ranskaa.
Oma mielitaitoni on äidinkielen lisäksi ruotsi ja englanti. Saksa ei oikein koskaan maistunut, ja nyt se ottaa päähän.

Saksankieli on minua kiinnostanut auto-/moottoripyöräharrastuksen myötä - heillä on alalta paljon kirjallista tietoa. Jos nyt tekisin valintoja olisi saksankieli valintani. Englannin kielen oppiminen olisi mennyt siinä ohessa.

Saksankielen asema heikkeni hävityn sodan jälkeen - kuitenkin muistettakoon heidän korvaamaton apunsa loppukahakoissa - niistä emme ole maksaneet heille sotakorvausta.

Saksankielen lisäksi pidän ruotsinkieltä hyödyllisenä (kaikki kielitaito on hyödyllistä). Ruotsissa on moni asia kehittyneempää ja sieltä haetaan edelleen oppia. Kateus on heikentänyt ruotsinkielen asemaa Suomessa - käsittämätöntä on vieraskielisten nimien kääntäminen suomeksi. Sekä saksalaisten että ruotsalaisten tuotteet ovat huoliteltumpia kuin suomalaisten. Ei ole keneltälään pois jos osaa kieliä.

[Majo]

Itse olen huolestunut saksankielen asemasta Suomessa. On hyvin lyhytnäköistä että siihen ei panosteta enempää, vaikka Saksa on Suomen suurimpia kauppakumppaneita. Muutenkin kielitaito on parhainta yleissivistystä, mitä ihminen voi saada. Ajatelkaa vaikka amerikkalaisia jotka osaavat sitä omaansa vain eikä muita. Millaisia ressukoita ovat maailmalla ja minkälaisina moukkina heitä pidetään.
Se että ruotsinkielen asemaa halutaan huonontaa on myös lyhytnäköinen ajatus. Miksi emme voisi olla ylpeitä siitä että olemme kaksikielinen maa? Minun milestäsni on siistiä että osaa puhua myös toista kotimaista sujuvasti. Mitä pahaa siinä on?
Olemme kannustaneet lapsiamme kielten opiskeluun ja voimme tyytyväisenä todeta että kaksi lasta puhuu nykyään sitten äidinkielen lisäksi myös ruotsia, englantia, saksaa ja ranskaa.
Oma mielitaitoni on äidinkielen lisäksi ruotsi ja englanti. Saksa ei oikein koskaan maistunut, ja nyt se ottaa päähän.

Yhdyn mielipiteeseen. Voi kun olisi itsekin kouluaikoina tajunnut kielien tärkeyden. Niitä opiskelemalla ei voi kuin voittaa, vaikkei opiskelemiaan kieliä ikinä käyttäisikään. Nyt myöhemmin Keski-Euroopassa työskentelevänä on vaikea lähteä perusteista alkaen upottamaan uusia kieliä päänuppiin, vaikka englannilla työelämässä onneksi pärjääkin. Hankala aloittaa niistä alkeista nyt, jotka voisivat olla jo päänupissa muhimassa vuosien takaa. Toivottavasti seuraava sukupolvi tajuaa olla viisaampi.

[vwmies]

Ehdottomasti ja siksi(kin) Hollanti onkin Keski-Euroopan paras maa! Aina pärjää englannilla, eikä katsota kuin halpaa makkaraa, jos ei puhu paikallista murretta. Olen opiskellut yhden talven Hollannissa ja nykyään vaimoni työnantajan pääkallonpaikka on Hollannin Zwollessa, joten tulee käytyä kohtuullisen usein aveccina työmatkoilla.

Hollantilaiset lienevät todenneet saman kuin muutkin lilliputtikielet, ettei kukaan muu puhu heidän kieltään.

Meillä on viime jussista hollantilaiset naapurit vp kadun toisella puolella. Heti muuton jälkeen rouva tuli ovelle esittäytymään ja esitteli koko perheensä.    Englanti tuntui olevan jopa meikäläistä parempaa, liekö puhunut enemmän. He käsittävät suomalaisten tapaan, että jos haluaa kommunikonnin sujuvan, on hyvä osata kunnolla maailman valtakieliä. Ei ruotsin osaamisessakaan mitään haittaa ole, mutta jo Tanskassa on pakko turvautua englantiin tai joissain tapauksissa saksaan. Risoo pohjoismaissa kun puhuu kohtuullista kouluruotsia ja vastapuoli ymmärtää joka asian, mutta itse ei tajua välillä puoliakaan. Ihanteellinen 3 kielen kombinaatio olisi koulussa ollut englanti ja saksa, kolmantena ranska tai venäjä... 

Ai niin, harrastajatuttu perhe löytyy Saksasta, koulussa luettu 5 vuotta ja kursseja korkeakoulussa. 1996 ja 1997 omatoimireissuilla Saksassa alkoi palata sanonnat mieleen. Unohtuu melko helposti käytön puutteessa, toisaalta passiivinen kielitaito palautuu kyllä mukavasti. Käytännön sanastoa ei opi kuin livenä tai sitten lukemalla nettiä tai lehtiä. Sukuja joutuu puupää aina ajoittain tarkistamaan sanakirjasta tai kaannos.comista. Suhtautuminen on todella eri tasolla, kun ja jos osaa kohtuullista saksaa. Umlaut ueber alles.... 

[Penttijp]

Saksan opiskeluni on vain kansalaisopiston ja avoimen yliopiston Saksan alkeiden varassa. Tavoitteena on vähintään puheen ja lukemisen perustaso. Viime vuosina on pari kolme matkaa vuodessa Saksaan tai Itävaltaan tullut tehtyä. Kielitaidon karttuessa matkoista kulttuurin ja tekniikan aarreaitasta saa enemmän irti.

Valitettavasti Suomen kielipolitiikka estää tehokkaasti nuorten toisen vieraan kielen opiskelun. 

[Tuomari]

Saksan opiskeluni on vain kansalaisopiston ja avoimen yliopiston Saksan alkeiden varassa. Tavoitteena on vähintään puheen ja lukemisen perustaso. Viime vuosina on pari kolme matkaa vuodessa Saksaan tai Itävaltaan tullut tehtyä. Kielitaidon karttuessa matkoista kulttuurin ja tekniikan aarreaitasta saa enemmän irti.

Valitettavasti Suomen kielipolitiikka estää tehokkaasti nuorten toisen vieraan kielen opiskelun. 

Tuo on totta. 5-luokalla aloitin saksan opiskelun ja yläasteella ruotsin tullessa rinnalle lopahti kiinnostus täysin.
Venäjää ja saksaa kouluissa pitäisi opettaa, ruotsi voisi olla turhana kielenä valinnainen. Näin kaupallisesti ajateltuna.

[vasara]

Saksankieli on minua kiinnostanut auto-/moottoripyöräharrastuksen myötä - heillä on alalta paljon kirjallista tietoa. Jos nyt tekisin valintoja olisi saksankieli valintani. Englannin kielen oppiminen olisi mennyt siinä ohessa.

Saksankielen asema heikkeni hävityn sodan jälkeen - kuitenkin muistettakoon heidän korvaamaton apunsa loppukahakoissa - niistä emme ole maksaneet heille sotakorvausta.

Saksankielen lisäksi pidän ruotsinkieltä hyödyllisenä (kaikki kielitaito on hyödyllistä). Ruotsissa on moni asia kehittyneempää ja sieltä haetaan edelleen oppia. Kateus on heikentänyt ruotsinkielen asemaa Suomessa - käsittämätöntä on vieraskielisten nimien kääntäminen suomeksi. Sekä saksalaisten että ruotsalaisten tuotteet ovat huoliteltumpia kuin suomalaisten. Ei ole keneltälään pois jos osaa kieliä.

Tuota sotakorvausjuttua en ymmärtänyt?.. häviäjille ei ole tapana maksella.
Ruotsinkielen hyödyllisyyttä lisää se seikka, että Norjassa pärjää noin kutakuinkin samalla sanastolla ja siellä on vielä nuorille töitä tarjolla.
Osaavasta työvoimasta on monilla aloilla pulaa. Esimerkiksi yksistään öljyalalla tarvitaan 3000 ulkomaista insinööriä vuosittain lähivuosien aikana. <= lainaus http://www.finland.no/public/default.aspx?nodeid=39642&contentlan=1&culture=fi-FI