Viima/lumisuojan tarpeellisuus?

[enkero]

Ja milläs luulet sen flektin imevän ilmaa sen pahvin läpi, jos ja KUN niin tarvitsee mm. moottoritiellä jopa -10 asteessa tehdä?
Jätä se hel*etin kartonki laittamatta, jos se kerran on ruma. Vähemmän se kone sen pois jättämisestä hajoaa, kuin että tunget puskurin ja syylärin välin täyteen paskaa.

Nyt muokattuna viestisi vaikuttaa vähemmän typerältä.

Koska ilmalla on jopa vettäkin kapeammat sivut, niin luulen sen imevän vaikka raoista, jopa syylärin takaakin. Entäs jopa alta/päältä.

En ole kartonkia sinne tunkemassa - ihmettelin vain sitä, että oikeastiko se jäähdytyskyky loppuu talvikelissä, jos joku sen viimasuojansa siihen kennon eteen laittaa.

[Poni]

Ooh, kiihkoa taas viimasuojakeskustelussa. 
Mikä siinä niin riepoo, ettei voi maltilla keskustella?

Mulla on kahtena talvena ollut 1,6 d Octaviassa viimasuojat kiinni.
Selvästi nopeammin lämpiää ja sitä myöten todennäköisesti kuluttaa ja saastuttaa vähemmän.
Lyhyillä matkoilla selvä etu, pitkillä on syytä seurata öljyn lämpöjä, ainakin kelin ollessa yli plussan.

Jotkut valittavat, että auto ei lämpiä edes moottoritienopeuksissa.
Eiköhän tuo auta siihenkin.

Eiköhän tämäkin asia ole paljolti riippuvainen ajoprofiilista, ajotavasta, kuljettajan mieltymyksistä ja yleisestä tavasta pitää huolta tavaroistaan.

[jrinnes]

Pistetään nyt omakin lusikkaa tähän soppaan. Ei sen flektin siellä moottoritienopeuksissa tarvitse sitä ilmaa koneelle imeä. Siellä kyllä ajoviima hoitaa sen homman. Sen sijaan olisin huolissani tilanteesta, jossa moottoritie/maantieajon jälkeen tullaan taajamaan. Kone on edelleen lämmin, mutta enää ei olekaan sitä ajoviimaa jäähdyttämässä. Silloin on tärkeää, että viimasuoja ei ole kiinni jäähdyttimessä. Tällöin se flekti pääsee imemään ilmaa jäähdyttimen läpi, vaikka viimasuoja keulalla olisikin.
Mitä taas tulee sen viimasuojan rumuuteen, niin tehkää hyvät ihmiset kuten tässäkin ketjussa on jo useaan kertaan neuvottu. Hakekaa rautakaupasta käytävämattoa, leikatkaa siitä oikean kokoinen ja muotoinen pala ja kiinnittäkää se mustilla nippusiteillä lattiaa vasten tuleva puoli ulospäin maskin SISÃ,,PUOLELLE.
Tällä keinoin autosta ei päällepäin näy kuin muutama musta nippuside etusäleikössä. Viimasuoja ei myöskään ole kiinni jäähdyttimessä ja mikä parasta, koko homma maksaa vain muutaman euron ja pienen askartelun vaivan.

[SNG]

Ihme väännöksi mennyt tämäkin   

Menkää pihalle haukkaamaan raikasta pakkasilmaa jos keskustelu menee noin vakavaksi jo aamusta (muutamat viestit aamutuimaan tuolla ylempänä).

Aika monta ahdettua vagginetta porsinut imupuolelle kertyneen jään takia lyhyessä ajossa. Ja aika monta valitusta lukenut auton viileyden takia kun moottorinlämmöt eivät nouse normaaliksi kuin ehkä motarilla (mittarin mukaan). Itse seurannut moottorinlämpöjä climatronicin salanäytöstä kanavalta 19.2 ja ilman maskinsuojia kovalla pakkasella lämmöt eivät nouse motarillakaan kuin juuri ja juuri 74 asteeseen, jolloin auton oma mittari näyttää jo 90 astetta. Maskia peittäen lämmöt nousevat samassa ajossa 84-86 asteeseen. Maskinsuoja kyllä nopeuttaa lämpiämistä, estää noita jää ongelmia ja pienentää polttoaineen kulutusta.

Molemmat maskisuojat erityisesti pohjapanssarilla olevassa autossa ovat vähän riskaabelit vaunun tai peräkärrynvedossa ja jääradalla, ei mielestäni muuten. Alasuoja kiinni vasta kun rupeaa pitämään pakkaskelejä päivisinkin ja pois kun kevätaurinko lämmittää. Kun tulee poikkeuksellista kuormitusta niin äkkiäkös sen alasuojan irrottaa siksi aikaa!

[vwmies]

Mulla on kahtena talvena ollut 1,6 d Octaviassa viimasuojat kiinni.
Selvästi nopeammin lämpiää ja sitä myöten todennäköisesti kuluttaa ja saastuttaa vähemmän.
Lyhyillä matkoilla selvä etu, pitkillä on syytä seurata öljyn lämpöjä, ainakin kelin ollessa yli plussan.

Eiköhän tämäkin asia ole paljolti riippuvainen ajoprofiilista, ajotavasta, kuljettajan mieltymyksistä ja yleisestä tavasta pitää huolta tavaroistaan.

Tämä elämää suurempi ongelma on helppo ratkaista 2-osaisella viimasuojalla. Itse käytän alle +5C toista, ja pakkasilla eli oikealla talvikelillä molempia. 
Jos on orkkis osat, niin kiinnittäminen ja irroittaminen käyvät minuutissa. Ei tarvitse pelätä keittämistä. 

Plussana sitä jäähdyttimen korroosiota aiheuttavaa kura-suolamixiä lentää kennoon paljon vähemmän kun käyttää viimasuojaa. 

[Morpheus3]

Oma lusikkani soppaan.

Vaikka onkin 2.0 TDI joka lämpiää hyvin, niin maskisuojat olen yleensä laittanut paikalleen silloin kun alkaa olla pakkasia (joten nyt alkaa olla kotipaikkakuntani leveysasteilla sen aika), ja ne ovat sitten olleet kiinni koko talven (pohjoisessa kun on kunnon talvi). Tottakai on eri asia jos lämpötilat vaihtelee koko ajan nollan molemmin puolin, silloin kannattaa seurata moottorin lämpöjä ja ottaa lämpimämpinä hetkinä ehkä alempi suoja väliaikaisesti pois.

Kyllä ne suojat kummasti esim -10 asteessakin lämpiämistä nopeuttavat (vaikka on automaattisesti käynnistyvä webastokin, ja myös ennen luovutusta asennettu lohkolämppäri joka tosin tuossa on surkea).

Orkkissuojathan eivät kakkoskoppaiseen mitkään kauniit ole, mutta eipä se auto kuin auto muutenkaan talvipakkasilla ulkoa käynnistettäessä kovin edustavan näköinen yleensä ole. Itselleni pääasia että suojat ajavat asiansa ja auttavat auton lämpimänä pitämistä täällä Kehä III:n ulkopuolisessa kunnon talvessa. 

[Normanton]

Itse tilasin viimetalveksi molemmat maskisuojat superskodasta. On saatavilla myös erikseen faceliftiin.
http://www.superskoda.com/Skoda/OCTAVIA-II/Octavia-II-04-08-front-grille-and-front-bumper-winter-grille-cover-set-UPnDOWN

Voin ehdottomasti suositella. 2.0TDI lämpeni huomattavasti nopeammin. (Myös 2.0TDI on ilman suojia ihan jääkaappi.) Vvaikka viimetalvi oli täällä etelässä huono ja lämmin niin en havainnut että moottori olisi lämmennyt pahemmin edes pienillä plussakeleillä vaikka molemmat suojat olivat kiinni. Tosin itselläni ei tule kauheasti kaupunkiajoa joten ajoviimaa riittää. Lisäksi tuon on ehkä "tyylikkäin" tai ainakin maastoutuu hyvin keulalle. Nopea ja helppo asentaa ja ottaa irti. Kestää harjapesunkin.

Ainoa tuning minkä tein tuohon on että porasin 20mm reiän ulkolämpötila-anturin kohdalle alempaan suojaan. Ilman reikää lämpötila näytti jonkin verran liikaa etenkin paikallaan. Nyt ajossa lämpötila näyttää oikein ja paikallaan korkeintaan asteen pari liikaa.

[rami]

Pistetään nyt omakin lusikkaa tähän soppaan. Ei sen flektin siellä moottoritienopeuksissa tarvitse sitä ilmaa koneelle imeä. Siellä kyllä ajoviima hoitaa sen homman. Sen sijaan olisin huolissani tilanteesta, jossa moottoritie/maantieajon jälkeen tullaan taajamaan. Kone on edelleen lämmin, mutta enää ei olekaan sitä ajoviimaa jäähdyttämässä. Silloin on tärkeää, että viimasuoja ei ole kiinni jäähdyttimessä. Tällöin se flekti pääsee imemään ilmaa jäähdyttimen läpi, vaikka viimasuoja keulalla olisikin.
Mitä taas tulee sen viimasuojan rumuuteen, niin tehkää hyvät ihmiset kuten tässäkin ketjussa on jo useaan kertaan neuvottu. Hakekaa rautakaupasta käytävämattoa, leikatkaa siitä oikean kokoinen ja muotoinen pala ja kiinnittäkää se mustilla nippusiteillä lattiaa vasten tuleva puoli ulospäin maskin SISÃ,,PUOLELLE.
Tällä keinoin autosta ei päällepäin näy kuin muutama musta nippuside etusäleikössä. Viimasuoja ei myöskään ole kiinni jäähdyttimessä ja mikä parasta, koko homma maksaa vain muutaman euron ja pienen askartelun vaivan.

Kyllähä se flekti alkaa pyörimään myös mootoritienopeuksissa jos ilma lauhtuu ja pahvi on vedetty syyläriin kiinni.
Pysäytäppäs sitten auto moottoritiellä ja ala siinä repimään sitä pahvia pois kun autoa vetää solkenaan 120 vauhdilla perseentakaa.
On kyseisessä tilanteessa aika kusessa. Itse en kyllä laita viimasuojaa KOSKAAN syyläriin kiinni vaan maskin ulkopuolelle.
Joskus ovat kuulemma huolloissakin repineet irti  nuita syylärin eteen työnnettyjä pahveja.
Suurimassa osassa nykyautoissa ei edes pääse laittamaan syyläriin kiinni pahvia purkamatta suojia,ei kandee.
Ei kai se auto niin jumala ole etteikö siihen voi näkyville laittaa maskinsuojaa?

[rami]

Nyt muokattuna viestisi vaikuttaa vähemmän typerältä.

Koska ilmalla on jopa vettäkin kapeammat sivut, niin luulen sen imevän vaikka raoista, jopa syylärin takaakin. Entäs jopa alta/päältä.

En ole kartonkia sinne tunkemassa - ihmettelin vain sitä, että oikeastiko se jäähdytyskyky loppuu talvikelissä, jos joku sen viimasuojansa siihen kennon eteen laittaa.
[/quote

Kyllä sinulla enkerö on mopo täysin hukassa tässä viimasuoja-asiassa.

[jrinnes]

Kyllähä se flekti alkaa pyörimään myös mootoritienopeuksissa jos ilma lauhtuu ja pahvi on vedetty syyläriin kiinni.
Pysäytäppäs sitten auto moottoritiellä ja ala siinä repimään sitä pahvia pois kun autoa vetää solkenaan 120 vauhdilla perseentakaa.
On kyseisessä tilanteessa aika kusessa. Itse en kyllä laita viimasuojaa KOSKAAN syyläriin kiinni vaan maskin ulkopuolelle.
Joskus ovat kuulemma huolloissakin repineet irti  nuita syylärin eteen työnnettyjä pahveja.
Suurimassa osassa nykyautoissa ei edes pääse laittamaan syyläriin kiinni pahvia purkamatta suojia,ei kandee.
Ei kai se auto niin jumala ole etteikö siihen voi näkyville laittaa maskinsuojaa?

Jos luet tuon viestinä tarkemmin, huomaat, että mielestäni sitä viimasuojaa EI saa laittaa kiinni jäähdyttimeen. Neuvoin kiinnittämään sen MASKIN sisäpuolelle, joka on aivan eri asia. Se ei ilman kierron kannalta eroa käytännössä mitenkään perinteisestä, maskin ulkopuolella kiinnitettävästä mallista. Tuon patentin kanssa se flekti nimenomaan pystyy pyörittämään ilmaa jäähdyttimelle, toisin kuin jäähdyttimeen kiinni laitetun pahvin kanssa. Jollaista siis en kehota ketään autoonsa laittamaan.

[tet]

On kyseisessä tilanteessa aika kusessa. Itse en kyllä laita viimasuojaa KOSKAAN syyläriin kiinni vaan maskin ulkopuolelle.
Joskus ovat kuulemma huolloissakin repineet irti  nuita syylärin eteen työnnettyjä pahveja.
Suurimassa osassa nykyautoissa ei edes pääse laittamaan syyläriin kiinni pahvia purkamatta suojia,ei kandee.
Ei kai se auto niin jumala ole etteikö siihen voi näkyville laittaa maskinsuojaa?

Ei ole auto jumala eikä sen ulkonäkö maailman tärkein asia. Ocussa vaan sattuu olemaan pirun helppo laittaa muovilevy sinne sisäpuolelle, paljon helpompi ja halvempi vaihtoehto kuin tuollainen ruma suoja ulkopuolelle. Kolme talvea olen ajellut pahvi/muovi syylärin edessä, ja aion jatkaa samaa rataa tänäkin talvena. Kuten kerroin, +10 asteen alla sen laitan ja saa olla kevääseen asti.

Tieteellisen maailmankuvan omaavana ja fysiikan tunneilla hereillä olleena tiedän, että auton moottori ei tiedä onko siellä muovia vai pahvia edessä ja kuinka kaukana syyläristä. Moottori tuntee lämmön, joka taas mitataan jäähdytysvedestä ja öljystä ja kuskille näytetään. Veden lämpömittari ei näytä oikeaa lukemaa, vaan kuljettajaa rauhoittavan 90 C aina kun ollaan välillä 75-105 C, tämä selvää. Sen sijaan öljyn lämpötila näyttää oikeaa lukemaa ja seuraa lämpimällä koneella tosi hyvin veden todellista lämpötilaa, tämän olen VCDS:llä loggaamalla todennut.

Muovilevy syylärissä kiinni ajellessa, pidempi matka 100 km/h nopeudella yli +10 asteen lämpötilassa nostaa öljyn lämmöt normaaleihin kesäisiin lukemiin. Sen sijaan 80 km/h nopeudella lämmöt eivät nouse kesälukemiin koskaan jos ulkolämpö on alle +10, vaikka syyläri on ummessa. Peräkärryn veto on sitten eri asia, mutta sitä ei tule harrastettua. Vaikka koneen vetäisi kuumaksi motarilla, niin hyvin pian se lämpö laskee kun nopeus palaa sinne 80 km/h tai alle. Kohta kun taas siirrytään talvirajoituksiin, täällä meillä päin on todella vähän teitä joilla saa ajaa yli 80 km/h. Näin ollen lämpömittarin tuijottelun voi unohtaa kevääseen asti ja muovi saa olla keulalla.

[Iso-Jaska]

tet:n taijetaan ajaa moottorivaurioisilla autoilla.. Tosin tetilla paljon hifimpi suoja kun on muovia. Ite olen käyttänyt ihan tavallista pahvia. Noh, E-mersussa käytin vanhaa, muotoon leikattua porrasmattoa.

[JarnoF]

Keskustelijat tuntuvat nyt ymmärtävän käytetyt "termit" väärin ja tästä syntyy keskusteluketjuun turhaa huutelua.

Maskin edessä = auton keularitilässä kiinni, ulkopuolella
Maskin takana = auton keularitilässä kiinni, sisäpuolella
Syyläriissä kiinni = tiukasti syylärin pinnassa kiinni

Näistä pidän vain tuota viimeistä hiukan arveluttavana asennustapana. kun ilma ei pääse ollenkaan kulkemaan syylärin läpi, sen lämmönhaihdutustehon kuvittelisi heikkenevän dramaattisesti. Asennus maskin eteen/taakse ei Suomessa ajellessa aiheuta autolle mitään vaaraa. Kyllä siellä ilma silti sen verran moottoritilassa kiertää. Katsokaa esim. 50% PSA-kuskeista. Joka toisessa Sitikassa on kesät talvet maskinsuojat paikoillaan. Jopa heinäkuun helteillä. Sen se teettää, kun maskinsuoja on liian huomaamaton.

[rami]

Keskustelijat tuntuvat nyt ymmärtävän käytetyt "termit" väärin ja tästä syntyy keskusteluketjuun turhaa huutelua.

Maskin edessä = auton keularitilässä kiinni, ulkopuolella
Maskin takana = auton keularitilässä kiinni, sisäpuolella
Syyläriissä kiinni = tiukasti syylärin pinnassa kiinni

Näistä pidän vain tuota viimeistä hiukan arveluttavana asennustapana. kun ilma ei pääse ollenkaan kulkemaan syylärin läpi, sen lämmönhaihdutustehon kuvittelisi heikkenevän dramaattisesti. Asennus maskin eteen/taakse ei Suomessa ajellessa aiheuta autolle mitään vaaraa. Kyllä siellä ilma silti sen verran moottoritilassa kiertää. Katsokaa esim. 50% PSA-kuskeista. Joka toisessa Sitikassa on kesät talvet maskinsuojat paikoillaan. Jopa heinäkuun helteillä. Sen se teettää, kun maskinsuoja on liian huomaamaton.

Aivan näin ON.
Tuo viimeinen tapa (tapa3)on vihon viimeinen ja jopa saattaa käydä kalliiksi jossain vaiheessa. Jotkut peittävät syylärinpinnasta vaikka noin puolet sen pinta-alastaan. Sekään ei ole järkevä vaihtoehto siksi koska syylärin lämpolaajeneminen on epätasainen ja saattaa johtaa syylärin vaurioitumiseen.

[Volkkaripappa]

Mikä se pitäisi olla tuon 1.4TSI koneen moottoriöljyn optimi lämpötila talvella viimasuojat paikallaan? Tuolla veden lämpömittarillahan ei käytännössä tee mitään kun noin laajalla lämpötilaskaalalla näyttelee 90-astetta.

[RSOCUstin]

Yläsuojan voisi vaikka kohta ruuvata kiinni. Aamulla -5 ja 2h roikassa, 32km ajelun jälkeen ns. pikkuteitä moottorilämpö +77 astetta. Eli kohta alkaa oleen tarvetta.

[Poni]

En aio ruuvata kumpaakaan viimasuojaa nyt enää kiinni. Auto vaihtuu, toivottavasti jo n. viikon päästä.
Mikäli olisin aikeissa pitää yli talven, voisin hyvinkin ruuvata vaikka molemmat jo kiinni.
Ajoprofiilini on sellainen, että lämmöt eivät edes näillä keleillä tahdo nousta normaaliksi.

[rami]

Laitoin tuossa viimasuojat paikoilleen ainostaan alimmainen 3cmx50cm kapea reikä jäi auki.
Lämpeneminen oli edelleen hidasta. Ilman lämpötila +0,5 C.
Vaati ajoa 9.8km ennen kuin lämpötila nousi 4-palkkiin (norm.)
Ajosta oli puolet taajamaa ja toinen puoli motaria.
Hitaasti lämpenee A3:nen 1.6 TDI. sama varmaan kaikissa konsernin TDI autoissa.
Kyllä on jälleen karseata hampaiden kalistelua tiedossa kun talvi tulee.
Mikä liene tilanne 1.4 TSFI moottoreissa.

[-karppa-]

Laitoin tuossa viimasuojat paikoilleen ainostaan alimmainen 3cmx50cm kapea reikä jäi auki.
Lämpeneminen oli edelleen hidasta. Ilman lämpötila +0,5 C.
Vaati ajoa 9.8km ennen kuin lämpötila nousi 4-palkkiin (norm.)
Ajosta oli puolet taajamaa ja toinen puoli motaria.
Hitaasti lämpenee A3:nen 1.6 TDI. sama varmaan kaikissa konsernin TDI autoissa.
Kyllä on jälleen karseata hampaiden kalistelua tiedossa kun talvi tulee.
Mikä liene tilanne 1.4 TSFI moottoreissa.

Skoda Octavia 1.6TDI vaatii yli -25 asteen pakkasessa ajoa noin 60-90km, ennen kuin kärsii lisälämmitin ottaa pois päältä. Näin ilman viimasuojaa.

Eli ei todellakaan ole mikään nopein lämpiämään. Verrokkina 2.0TDI kuusi vuotta vanhempana on sopivan lämmin noin 20-30km ajon jälkeen. Kokeiltu peräkkäisinä pakkaspäivinä ja molemmat ilman viimasuojaa. Nyt jälkimmäiseen sellainen tulee.

[teemur]

Mikä se pitäisi olla tuon 1.4TSI koneen moottoriöljyn optimi lämpötila talvella viimasuojat paikallaan? Tuolla veden lämpömittarillahan ei käytännössä tee mitään kun noin laajalla lämpötilaskaalalla näyttelee 90-astetta.

Yli 80 astetta öljynlämpö kun on puolisen tuntia niin öljyn joukkoon sekoittuva etanoli bensiinissä on höyrystynyt. Yli 80 siis , alle 110

[Volkkaripappa]

Kiitos teemur selkeästä vastauksesta. Ensiviikolla varmaan könyttävä tuo alempi suoja paikalleen. Onko niin kuin olen jostain kuullut, että tuo alempi suoja olisi tärkeämpi pitämään moottoritilan puhtaana ja estämään turbon ja koneen jäävauriot?
Ylempi suojako laitetaan tai siis koko keula peittoon kun pakkasta alkaa olla muutamia asteita (alle-5 astetta), ja konehan on tuo 1.4TSI CAXA?

[JFabiaK]

Kiitos teemur selkeästä vastauksesta. Ensiviikolla varmaan könyttävä tuo alempi suoja paikalleen. Onko niin kuin olen jostain kuullut, että tuo alempi suoja olisi tärkeämpi pitämään moottoritilan puhtaana ja estämään turbon ja koneen jäävauriot?
Ylempi suojako laitetaan tai siis koko keula peittoon kun pakkasta alkaa olla muutamia asteita (alle-5 astetta), ja konehan on tuo 1.4TSI CAXA?

Alempi suojaus pitää jonoliikenteessä moottoritilan puhtaampana. Bensiiniautossa ei kannata tukkia keulaa 100%:sti.
Uudemmissa autoissa voi tuon moottoriöljyn lämpötilan katsoa (jos osaa) auton ajotietokoneesta/multimedianäytöltä.

[Volkkaripappa]

Tuota öljyn lämpötilaa olen kesän seurailutkin ajotietokoneesta, korkein lukema on ollut n.160km yhtäjaksoisen ajon aikana 98-astetta.

Kyllä tuo paikallinen merkkihuolto myi minulle ylemmän että alemman suojan, katsottuaan tietokoneeltaan tuon moottori tyypin CAXA, jolloin annettiin ymmärtää tarvitsee nuo molemmat suojat.

Onhan tuossa ylemmässä suojassa tuo WV-logon kohta avoinna, riittäneekö siitä sitten jäähdytysilmaa talvella.

[teemur]

Tuo ahtoputkien jäätyminen lienee hieman mallikohtaista, eri autoissa kun aerodynamiikka on erilainen. Imuilmasuppilohan monissa vageissa on kuljettajan puolella tuossa ylemmässä ritilässä. Vaikka maskin peittää, jää imuilmasuppiloon muistaakseni silti ylä- tai alapuolelle vielä reikää joten tuskin imuilman liian korkea lämpö on koskaan ongelma. Yleensä (?) yläsuoja ensin, alasuoja kovemmilla pakkasilla. Alasuojan käyttö nopeuttaa lämpiämistä kun peittää suuremman aukon jäähdyttimelle. Molemmat suojat varmaankin auttavat hieman pitämään konetilaa puhtaampana, mutta kun konepellin ja etupalkin välistä puuttuu monissa malleissa tiiviste (ennen oli) niin kyllä se paska tuntuu tiensä löytävän kesät talvet. Ainakin kaikkien omistamieni vagien konehuonetta on saanut pestä pari kertaa vuodessa, ehkä Tiguanissa vähiten vaikkei siinä viimasuojia koskaan ollutkaan 

[tet]

Onko niin kuin olen jostain kuullut, että tuo alempi suoja olisi tärkeämpi pitämään moottoritilan puhtaana ja estämään turbon ja koneen jäävauriot?

Turbon ahtoputken jäätymistä ei tarvitse 1.4TSI:ssä pelätä, jollei sitten ole vanha kaksoisahdettu kyseessä. Noissa 1.4-litraisissa on vesijäähdytteinen ahtoilman jäähdytin.

[Geoman]

Aikaisemmin tuon viimasuojan sai VW-myyjältä ilmaiseks vielä pari vuottai auton oston jälkeenkin. Merkitsivät luovutuksen tiedostoihin ettei haeta useampaa viimasuojaa.

[Volkkaripappa]

Omasta Variantista tuo alempi suoja löytyi tavaratilan kaksoispohjan välistä, sen jälkeen kun olin ehtinyt ostaa nuo molemmat suojat. Oli liikkeen esittelyauto, eli alempaa suojaa lienee käytetty tai sitten ei. No kolme vuotta omassa käytössä ja 65000 autolla on on rullattu. Kop, kop, ei vielä mitään ongelmia vaikka talven pakkaset vähän pelottavatkin.

Tämähän on asiallisin foorumi mihin olen pitkään aikaan törmännyt, kiitoksia asioita selventävistä vastauksista.

[tet]

Aika moni taannoin tyrmäsi tuon meikäläisen viimasuojaratkaisun ja veikkailivat että kone laukeaa justiinsa kuin tuollaisia kokonaan syylärin peittäviä ratkaisuja virittelee. No minähän en tuosta hätkähtänyt, kun auto on jo kaksi talvea kestänyt tuota niin eiköhän se kestä jatkossakin. Ajattelin kuitenkin jossakin sopivassa välissä tehdä pienen testiloggauksen VCDS:llä ja lyödä tiskiin faktat CR-dieselin erinomaisesta ylikuumenemattomuudesta. Nyt oli aikaa tehdä koeajo, joten tässäpä faktoja.

Ulkolämpötilan ollessa nollassa, esilämmmitin pihalla seissyttä autoa 20 minuuttia Webaston avulla. Sen jälkeen VCDS kiinni ecuun, kone käyntiin ja loggaus päälle. Webasto oli ehtinyt lämmittää jäähdytysveden 46-asteiseksi, muut lämpötilat luonnollisesti nollassa eli ympäristön lämpötilassa. Loggaus päällä ajoin noin 67 km pituisen testilenkin, johon mahtui käytännössä kaikkia talviajan nopeusrajoituksia, siis 30-100 km/h. Pari kertaa pysähdyin muutamaksi minuutiksi katsomaan, miten moottorin lämpö käyttäytyy tyhjäkäynnillä. Koko lenkki otti aikaa reilun tunnin, moottori oli käynnissä koko ajan vaikka auto seisoikin välillä muutaman minuutin paikallaan. Tässä hieman statistiikkaa:

- ulkoilman lämpötila maksimi +0,5 °C, keskimäärin -0,1 °C
- auton nopeus maksimi 105 km/h, keskinopeus 60,8 km/h (ECU:n lukemat, todellinen nopeus hieman vähemmän)
- jäähdytysvesi moottorin jälkeen maksimi 92 °C, keskimäärin 81,4 °C
- jäähdytysvesi jäähdyttäjän jälkeen maksimi 91,7 °C, keskimäärin 73,2 °C
- moottoriöljyn lämpötila maksimi 100,1 °C, keskimäärin 82,9 °C

En tiedä missä lämpötilassa ECU sytyttää lämpötilavaroituksen mittaristoon, mutta veikkaisin että jossain 110-120 °C paikkeilla varmaankin. Tämän reilun tunnin lenkin aikana käytiin siis korkeimmillaan ehkä noin parinkymmenen asteen päässä kriittisestä jäähdytysnesteen lämpötilasta.

Seuraavassa trendikäyrästöt loggauksista. Käyristä voi havaita mm. sen, että muovilevyllä tukittu jäähdyttäjä ei todellakaan jäähdytä vettä oikeastaan ollenkaan silloin, kun termostaatti on auki. Tämä ei kuitenkaan haittaa, koska lämpötila ei nouse missään vaiheessa kriittiselle tasolle. Kaiken kaikkiaan moottorin lämpötila huiteli suurimman osan aikaa normaaleissa kesälukemissa, kunhan ensin sinne tasolle lämpeni 105 km/h moottoritienopeudessa. Noin 1700 sekunnin kohdalla, jossa auto seisoi marketin pihassa tyhjäkäynnillä muutaman minuutin, veden lämpötilakäyrät erkanevat toisistaan mikä tarkoittanee että tuossa kohtaa termostaatti lähti jo sulkeutumaan.

Käyrät skaalauksella jossa koko lämpötila-alue on mukana:

https://drive.google.com/file/d/0B9cosoMhqq2JNVBuYXhBMko5UUE/view?usp=sharing

Samat käyrät lämpötilaskaalalla 60-110 °C:

https://drive.google.com/file/d/0B9cosoMhqq2JdUdqQ0k2RjE4Zmc/view?usp=sharing

Jäähdytysveden käyrä näyttää varsinkin jälkimmäisessä kuvaajassa pykäläiselle siksi, että mittauksen resoluutio on 1 aste, kun muilla lämpötiloilla resoluutio on 0,1 astetta.

[apche]

Aika moni taannoin tyrmäsi tuon meikäläisen viimasuojaratkaisun ja veikkailivat että kone laukeaa justiinsa kuin tuollaisia kokonaan syylärin peittäviä ratkaisuja virittelee. No minähän en tuosta hätkähtänyt, kun auto on jo kaksi talvea kestänyt tuota niin eiköhän se kestä jatkossakin. Ajattelin kuitenkin jossakin sopivassa välissä tehdä pienen testiloggauksen VCDS:llä ja lyödä tiskiin faktat CR-dieselin erinomaisesta ylikuumenemattomuudesta. Nyt oli aikaa tehdä koeajo, joten tässäpä faktoja.

Ulkolämpötilan ollessa nollassa, esilämmmitin pihalla seissyttä autoa 20 minuuttia Webaston avulla. Sen jälkeen VCDS kiinni ecuun, kone käyntiin ja loggaus päälle. Webasto oli ehtinyt lämmittää jäähdytysveden 46-asteiseksi, muut lämpötilat luonnollisesti nollassa eli ympäristön lämpötilassa. Loggaus päällä ajoin noin 67 km pituisen testilenkin, johon mahtui käytännössä kaikkia talviajan nopeusrajoituksia, siis 30-100 km/h. Pari kertaa pysähdyin muutamaksi minuutiksi katsomaan, miten moottorin lämpö käyttäytyy tyhjäkäynnillä. Koko lenkki otti aikaa reilun tunnin, moottori oli käynnissä koko ajan vaikka auto seisoikin välillä muutaman minuutin paikallaan. Tässä hieman statistiikkaa:

- ulkoilman lämpötila maksimi +0,5 °C, keskimäärin -0,1 °C
- auton nopeus maksimi 105 km/h, keskinopeus 60,8 km/h (ECU:n lukemat, todellinen nopeus hieman vähemmän)
- jäähdytysvesi moottorin jälkeen maksimi 92 °C, keskimäärin 81,4 °C
- jäähdytysvesi jäähdyttäjän jälkeen maksimi 91,7 °C, keskimäärin 73,2 °C
- moottoriöljyn lämpötila maksimi 100,1 °C, keskimäärin 82,9 °C

En tiedä missä lämpötilassa ECU sytyttää lämpötilavaroituksen mittaristoon, mutta veikkaisin että jossain 110-120 °C paikkeilla varmaankin. Tämän reilun tunnin lenkin aikana käytiin siis korkeimmillaan ehkä noin parinkymmenen asteen päässä kriittisestä jäähdytysnesteen lämpötilasta.

Seuraavassa trendikäyrästöt loggauksista. Käyristä voi havaita mm. sen, että muovilevyllä tukittu jäähdyttäjä ei todellakaan jäähdytä vettä oikeastaan ollenkaan silloin, kun termostaatti on auki. Tämä ei kuitenkaan haittaa, koska lämpötila ei nouse missään vaiheessa kriittiselle tasolle. Kaiken kaikkiaan moottorin lämpötila huiteli suurimman osan aikaa normaaleissa kesälukemissa, kunhan ensin sinne tasolle lämpeni 105 km/h moottoritienopeudessa. Noin 1700 sekunnin kohdalla, jossa auto seisoi marketin pihassa tyhjäkäynnillä muutaman minuutin, veden lämpötilakäyrät erkanevat toisistaan mikä tarkoittanee että tuossa kohtaa termostaatti lähti jo sulkeutumaan.

Käyrät skaalauksella jossa koko lämpötila-alue on mukana:

https://drive.google.com/file/d/0B9cosoMhqq2JNVBuYXhBMko5UUE/view?usp=sharing

Samat käyrät lämpötilaskaalalla 60-110 °C:

https://drive.google.com/file/d/0B9cosoMhqq2JdUdqQ0k2RjE4Zmc/view?usp=sharing

Jäähdytysveden käyrä näyttää varsinkin jälkimmäisessä kuvaajassa pykäläiselle siksi, että mittauksen resoluutio on 1 aste, kun muilla lämpötiloilla resoluutio on 0,1 astetta.

Yleensä vain tietämättömät huutelee tällä foorumilla, mutta nyt tuli asiaa!

Itsekin peittäny syylärin kokonaan pahvilla jo kolmena aiempana talvena eikä mitään ongelmia lämpöjen kanssa. Kilometrejä 1.9TDi:llä takan 380tkm.

[Eka Golf]

Jos jäykkää pahvia niin useissa kulkineissa jää pieni rako väliin?
Itsellä kulkineen mukana tulleet orkkisuojat ritilöisä.