Citigon koneista. 60hv ja 75hv erot.

[jalkkis]

...Uskon helposti, että tehoero on tehty moottorinohjausjärjestelmien erilaisilla ohjelmilla. Haluaisin tietää miten se on toteutettu, kun ahtopainetta ei ole mahdollista säädellä, kun sitä ei ole ensinkään.

Ainakin 2000-luvun V70:ssä 2.4 litran bensavaparin 140hv ja 170hv erot olivat ainoastaan moottorinohjaussoftassa. Teho- ja vääntökäyrät olivat kutakuinkin identtiset jonnekin 4000 kierroksen kulmille ja sen jälkeen 170hv versio kierti herkemmin. Volvolta olisi saanut ostettua 30hv "lastun" pikkukoneeseen jollain 1000-1500 eurolla.

[Karvis]

Ainakin 2000-luvun V70:ssä 2.4 litran bensavaparin 140hv ja 170hv erot olivat ainoastaan moottorinohjaussoftassa. Teho- ja vääntökäyrät olivat kutakuinkin identtiset jonnekin 4000 kierroksen kulmille ja sen jälkeen 170hv versio kierti herkemmin. Volvolta olisi saanut ostettua 30hv "lastun" pikkukoneeseen jollain 1000-1500 eurolla.

Eikös noissa moottoreissa ollut erilainen kansi? Mopommassa 10 venttiilinen ja tehokkaammassa 20v, tämmöinen muistikuva minulla on asiasta

[765turbo]

Citigoon ei liity tää Volvo, mutta Karvis muistaa oikein
Samoin 850 Volvoissa oli Italian ja Belgian malleissa 2.0 20V 5-syl. 140HV mylly verotussyistä, itselläni oli tommonen farkku.

[jalkkis]

Citigoon ei liity tää Volvo, mutta Karvis muistaa oikein
Samoin 850 Volvoissa oli Italian ja Belgian malleissa 2.0 20V 5-syl. 140HV mylly verotussyistä, itselläni oli tommonen farkku.

Tjaa, mielestäni toisen sukupolven 140hv koneessa ei pitänyt olla muuta eroa kuin softa. Tämmönen 140hv kun löytyi isältäni ja sen "softaamista" mietittiin. Volvolta minusta ihan todettiin, että softan / ohjausboksin vaihdolla koneesta saisi 30 kaakkia lisää.

Kasipätkässä ja V70 mk1:ssä 2.4 kone oli joo 10-venanen.

http://www.autowiki.fi/index.php/Volvo_V70_mk2

EDIT: Anteeksi siis tämä OT, vaikkakin tuo softahomma hipoo asiaa

[Emil]

Oletetaan sitten, että 75 heppainen "Citikko" on normaalitehoinen, ja 60 heppainen on siitä kuristettu malli. Lähentelee laillista ryöstöä, jos ja kun tehoa on laskettu rajoittamalla kaasuläpän liikerataa korkeilla kierroksilla. Kaasupolkimen ja kaasuläpän välillä lienee vain sähköjohtoa, joten moottorin ohjausjärjestelmän erolla toteutettu tehoero lienee sitten tehty niin, että 60 heppaisessa kaasuläppä ei ole täysin auki, vaikka kuski polkee poljinta miltei läpi lattian. Jos näin on, ei pitäisi periaatteesta maksaa lisähintaa saadakseen ns. normaalitehoisen, eli 75 heppaisen.

Oliko kellään antaa linkkiä pajasta, joka lupaa tehdä 60 heppaisesta 75 heppaisen, tai enemmän? Suurta vaivaa se ei vaatine, jos riittää että kaasuläppä avataan kokonaan.

Tainno, olihan niissä perän välityksissä eroa sittenkin?

[qsla]

Kaikki vähäinen tietämys mitä itseltäni löytyy moottoreista ja varsinkin vapaastihengittävistä niin väitän että tuo tehoero ei ole pelkkä softajuttu / kaasuläppä. Jos puristussuhde on sama niin sitten on kannessa eroja. Esim hieman offtopick mutta yamahan 50/60hv efi perämoottorissakin on olennaisia pieniä eroja. Ok 50hv on pienimuotoinen kuristusläppä imusarjassa. Mutta 60hp mallissa on eri pakonokat. Yllättävän huonosti löytyy specsejä näistä vag konsernin moottoreista internetistä:/

[Emil]

On kuitenkin halvempaa (~ilmaista) tehdä tehoerot pelkillä moottorin ohjausjärjestelmän ohjelmilla (esim. kaasuläppää ei avata kokonaan), kuin mekaanisilla kuristimilla (esim. ne perämoottorit). Siksi en pitäisi mahdottomana sitä, että ero on tehty vain ohjelmalla, eli kaasuläpän aukeamista rajoitetaan citigon tapauksessa. Kaiketi monissa maissa verot ja käyttökulut määräytyy tehojen mukaan. Niinhän meilläkin. Silloin on helppo taikka helpoin tapa rajata tehoja kaasuläpän avautumista rajaamalla.

Tämä nyt tämmöistä pohtimista tässä vaiheessa, kun ei ole tietoa millä keinoin oikeasti on tehot rajoitettu.

[Urlaub]

Eikös noissa moottoreissa ollut erilainen kansi? Mopommassa 10 venttiilinen ja tehokkaammassa 20v, tämmöinen muistikuva minulla on asiasta

Alkujaan oli 170 hepoisessa tuplasti venttiilejä, mutta jossakin vaiheessa myös mopommassa siirryttiin 20 venttiiliseen, tehoerot säilyivät kuitenkin samana. Iskutilavuus ym. speksit olivat kummassakin moottorissa samoja.

[Emil]

Nyt on sitten ajettu molemmat tehoversiot. Olkoon kumpi tahansa, niin kone ei houkuttele kierrättämään punarajalle, eli sinne missä tehoerot paperin mukaan ovat. Jo neljässätonnissa vaihtaa mielellään isompaa, ja sillä isommalla vaihteella veto jatkuu jouhevasti. Muutenkin ne ovat todella lyhyitä hetkiä, kun täyden tehon kierroksilla ajetaan.

Tällä hetkellä 75 hummainen pyörii mielessä vain siksi, että jos sen mahdollinen jälleenmyyntiarvo on parempi. Niinhän voi käydä, jos joku/jotkut tuijottavat sokeasti pelkkää teholukemaa. Ymmärtämättä koneen luonnetta, eli laajalla kierrosalueella samana pysyvää vääntöä.

[Emil]

Lueskelin saksalaisen teoriaa taas kerran. Tehoero tuntuu ja vaikuttaa yli viidentonnin kierroksilla. Kuka haluaa päivittäin käyttää yli viidentonnin kierroksia? Lisäksi 75 heppaisessa on tiheämmät välitykset, josta johtuen kulutus on sen hitusen suurempi kuin 60 heppaisessa. Eli paperilla näkyvä kulutusero ei johdu tehoerosta,vaan erilaisista välityksistä. Ja toisaalta, 75 heppainen kiihtynee hitusen paremmin kuin 60 heppainen, jälleen välitysten johdosta, ei niinkään tehoerosta johtuen.

[VW:t]

Tällä hetkellä 75 hummainen pyörii mielessä vain siksi, että jos sen mahdollinen jälleenmyyntiarvo on parempi. Niinhän voi käydä, jos joku/jotkut tuijottavat sokeasti pelkkää teholukemaa. Ymmärtämättä koneen luonnetta, eli laajalla kierrosalueella samana pysyvää vääntöä.

Jos ostaessa ajattelee vain jälleenmyyntiarvoa, niin todennäköisesti 75hv ei saa myytäessä niin paljoa enempää kuin ero on uutena. Sama on lisävarusteilla tai eri varustetasoilla. Myyntiä kyllä helpottaa paljonkin.

[Emil]

Niin se on. Toisaalta en oleta saavani omia takaisin, mutta mietin että laskeeko 60 heppaisen arvo suhteessa enemmän, ja vain siksi että ihmiset katsovat pelkkiä teholukuja. Se tehohan se helpoin on ymmärtää, kun sitä on niin pitkään tuijoteltu. "Pakko saada" tehoversio, vaikka ei hahmota missä olosuhteissa "tehoja" pääsee käyttämään. Käytännössä ei oikein missään.

Luin jokusen sivun saksalaisten pohdintaa aiheesta, eikä sieltäkään mitään lopullista tolkkua tullut. Toiset oli sitä mieltä, että 60 heppaa riittää hyvin normaali ajeluun, ja kuluttaakin vähemmän sen pidemmän perävälityksen vuoksi. Vaihteiden välitykset siis tämän hetken selvitysteni perusteella on samat, vain perävälityksessä on eroa. Toiset taas oli sitä mieltä, että konetiellä tehoa tarvitaan, ja vuoristossa. No, koneteitä meillä on, mutta vuoristoa vähän vähemmän. Eli paljonko se meillä hyödyttää tempaista sellaista vaihdetta, jolla kone kiljaisee hetken, ja heti perään joutuu heittelemään isompaa vaihdetta.

Lisäys klo 23.01: Myyjä lupasi, että minkäänlaista varmaa arviota ei pysty antamaan sen suhteen, että miten jatkossa tehoero näkyy käytettyjen hinnoissa, taikka hyvityshinnoissa. Sen verran vähän näitä on vielä tässä vaiheessa käytettynä myyntiin tullut. Varmaan sitten siitä kiinni, että miten tieto leviää näiden tehoerojen todellisista "eroista", arvelen minä.

[nemos]

Lisäys klo 23.01: Myyjä lupasi, että minkäänlaista varmaa arviota ei pysty antamaan sen suhteen, että miten jatkossa tehoero näkyy käytettyjen hinnoissa, taikka hyvityshinnoissa. Sen verran vähän näitä on vielä tässä vaiheessa käytettynä myyntiin tullut. Varmaan sitten siitä kiinni, että miten tieto leviää näiden tehoerojen todellisista "eroista", arvelen minä.

Vanha totuus on se, että Volvon 140- ja 170-hevosvoimaisten tai vaikkapa VW:n vanhojen 1,8-litraisten (75 hv ja 90 hv) hintaero käytettynä on jo muutaman vuoden ikäisenä ollut minimaalinen. Ehkä nykyään on hieman enemmän totuttu ajatukseen, että samankokoisesta moottorista on eri tehoversioita.

Ihmettelen hieman tässä ketjussa esiintyvää suurta kiinnostusta tehokkaampaa versiota kohtaan. Minusta tingityn pikkuauton olemassaolon oikeutus on pitää hinta minimissä eikä lähennellä Polon hintaa ottamalla tehokkaampaa moottoria ja Poloa vastaavaa varustelua. En usko, että käytetyn ostaja on valmis maksamaan tehokkaammasta Citigosta juuri lainkaan pienitehoisempaa enempää.

Kun katsoo esim. Aygon ja Yariksen hintaeroja käytettynä, voi todeta arvon pudonneen kummassakin muutaman vuoden aikana saman verran.

[Urlaub]

Nemosilla hyvät kommentit. Tehokkaampi malli voisi pitää hintansa paremmin vain, jos kyse olisi jostakin erillisestä erikoismallista, kuten Rs tai Laurin & Klement. Muutoin tuollainen pikkuauto ostetaan kauppakassiksi, josta kysytään tehojen sijaan takaovia, ilmastointia, kolhuttomuutta ja ruosteettomuuta.