Neste Pro -diesel

[tet]

Olen muutaman vuoden ajellut pelkällä Pro:lla (käytännössä siitä lähtien kun sitä alkoi saamaan). Ei ole ollut ongelmia lisälämmittimen kanssa.

Samoin minäkin olen Prolla ajellut "muutaman vuoden" eli siis viime syksystä asti jolloin se tuli markkinoille. Jälkiasennus-weba toimi viime talven moitteetta eikä tänäkään syksynä ole ongelmia ollut vaikka kesällä muistin "koepolttaa" webastoa vain yhden kerran.

[Ironic32]

Täälläkin toista vuotta takana pro dieselillä useamman auton voimin ja tälläkin hetkellä kahdessa webastolla varustetussa pro diesel käytössä eikä ole ollut ongelmia. Olisi kiva kuulla lisää, minkälaisia ongelmia noissa on ollut ja miten on todettu johtuvan pro dieselistä?

[msvahn]

Täällä on myös kahden auton voimin sumutettu pro:ta eberien suuttimien läpi. Ei ongelmia. Kolmanteen eberilliseen satunnaisesti käytetty.

[V-O]

4 vuotta kokemusta nesteen diiselistä, eberistä ja webastosta. Ennen näitä 4 nesteen dieselvuosia aikaisemmin oli 3 vuotta nesteen bensat ja eberi.

Ei mitään ongelmaa koskaan ole ollu bensa/dieselvuosina, kopkop. Koskaan en ole lämppäreitä huoltanut tai kesällä käyttänyt, aina ne on syyspakkasilla tulille lähteny kun on käsketty.

Väitän että nesteen diisel on ihan riittävä  puhdasta sekä eberille että webastolle.

[V-O]

Tarkennan viäl sen että noi kaikki lämmittimet joista on omakohtaisia kokemuksia, on ollu kaikki uutena hankittuja.

Varmasti jos joku kertoo vaan osan eli ei kerro että se toimimaton lämppäri on 13 vuotta vanha... Totta kai ikivanhan lämmittimen saa millä tahansa polttoaineella "tukkoon" luulen minä.

[Korvaton]

Totta kai ikivanhan lämmittimen saa millä tahansa polttoaineella "tukkoon" luulen minä.

Samaa mieltä.
Jotkut voi sekottaa rikkoutumisen polttoaineen syyksi vaikka ikä tehny tepposen.
Kaippa noita lämppäreitäkin pitäis huoltaa.

[topias]

hallilämmitintä käyttäessä kokeilin neste pro:ta ja siitä tuli käry, joka haisi aivan grillin sytytysnesteeltä. vaihdoin normi dieseliin ja kärytys loppui, joten en suosittele tuohon käyttöön.
audin tankkiin kyllä pro:ta lorottelen.

[vkjoki]

Tämä on nyt ihan mutua, mutta pidän päivänselvänä, että Neste Pro sopii polttonestelämmittimiin erinomaisesti!

[topias]

Tämä on nyt ihan mutua, mutta pidän päivänselvänä, että Neste Pro sopii polttonestelämmittimiin erinomaisesti!

niin minäkin luulin ja tuon käryn huomasi kyllä pari muutakin henkilöä, joten ei ole mutua.

[Korvaton]

Hmm... Nythän sit selvis miksi autoillessa tulee lähes aina nälkä. Kai se cämppärin lemu on tälle sit syyllinen. 

[Kugahan]

Tässä on ollut sen verran monta todistusta asiasta, että enköhän usko. Ja kuten sanottua, järjen mukaankin Pron pitäisi olla pikemmin parempi kuin huonompi myös lämppäriin, joten jatkan aikomallani linjalla. Siis Prota tankkiin kylmäasemalta.

[vasara]

Korjaus edelliseen. Tuossa em. mittauksessa en ollut nollannut ajotieturin kulutuslukemia ennen kulutuksen seurantaa.
Nyt nollasin ja samaisella taipaleella kulutus 6,8 l ajotieturin mukaan (ST1 plus diesel) vs. Neste Pro:lla lähes litra enemmän.
Rengaspaineita en tsekannut.
Eli kulutusero Neste pron tappioksi on jopa isompi kuin muistelin. Osa erosta johtuu satunnaisista tekijöistä, mutta vaikea uskoa, että kokonaan?

Nyt NestePro talvilaatua tankissa ja kulutus nousi taas ajotietokoneen mukaan, edelliset ajot muilla diesellaaduilla. Jostain syystä oman auton kone imuroi säännönmukaisesti enemmän NesteProta kuin muita plaatuja?

[Kotkis]

Mielenkiintoinen ketju, jonka tulevana diesel-kuskina kahlasin alusta loppuun 

Nythän on tullut jotain käytännön testitietoakin tästä aineesta, lähinnä kulutuksesta: Tuulilasin dieseltesti

[repomies]

Hiukkassuodattimeen liittyen, omassa autossa VCDS:llä luettu tuhkan määrä on jatkanut kasvuaan tasan lineaarisesti entiseen malliin sen jälkeen kun aloin tankata PRO:ta. Sitä en sitten tiedä, perustuuko tuhkan määrän tieto paineantureiden arvoihin esimerkiksi regeneroinnin päätteeksi, vai yksinkertaisesti polttoaineen kulutukseen.

[Guest-457088]

Hiukkassuodattimeen liittyen, omassa autossa VCDS:llä luettu tuhkan määrä on jatkanut kasvuaan tasan lineaarisesti entiseen malliin sen jälkeen kun aloin tankata PRO:ta. Sitä en sitten tiedä, perustuuko tuhkan määrän tieto paineantureiden arvoihin esimerkiksi regeneroinnin päätteeksi, vai yksinkertaisesti polttoaineen kulutukseen.

Tuhkan määrä lasketaan kulutetun polttoaineen määrän suhteen jonkun hattuvakiokertoimen mukaan. Mitään "oikeaa" mittaria pöntössä olevan tuhkan määrälle ei ole.

Regenerointitarvetta ja tukkeumaa tarkkaillaan seuraamalla paine-eroa, pakokaasuvirtaa ja kulutusta. Jos regenerointisyklit ovat PD:lla harventuneet "selvästi", on myös tuhkaa kertynyt todennäköisesti vähemmän kuin kompuutteri autossa luulee.

[SNG]

Tuhkan määrä lasketaan kulutetun polttoaineen määrän suhteen jonkun hattuvakiokertoimen mukaan. Mitään "oikeaa" mittaria pöntössä olevan tuhkan määrälle ei ole.

Regenerointitarvetta ja tukkeumaa tarkkaillaan seuraamalla paine-eroa, pakokaasuvirtaa ja kulutusta. Jos regenerointisyklit ovat PD:lla harventuneet "selvästi", on myös tuhkaa kertynyt todennäköisesti vähemmän kuin kompuutteri autossa luulee.

Testi (kiitos linkkaajalle) ei näyttäisi ottavan mitenkään kantaa hiukkassuodattimen pidentyneelle (??) kestoiälle osana taloudellista tarkastelua. Nykyhinnoilla 2-3 tâ,¬ sillä voi olla ratkaiseva merkitys.

[Taky]

Prootakin täällä tankattu lähinnä hiukkassuodattimen aukipysymistä ajatellen - turhaako?

Mitä nämä muut uudet dieselit sitten tekeekään, siis...

Diesel plus / Premium diesel
Shell V-Power Nitro+

... ja oliko niitä muita?

Vastaavia kuin Nesteen Pro - vain mitä ovat?

[Jultsu]

Käsittääkseni muiden merkkien erikoisdieselit ovat lisäaineistettua vakiokamaa, ProDiesel on siis ainoa paperilla edistyksellisempi litku.

[tet]

Käsittääkseni muiden merkkien erikoisdieselit ovat lisäaineistettua vakiokamaa, ProDiesel on siis ainoa paperilla edistyksellisempi litku.

Kyllähän noissakin "lisäaineistetuissa vakiolitkuissa" jotkin ominaisuudet pesevät jopa Pro Dieselin. Muistelisin että esim. ABC:n Smart Diesel (vaimikäsenytoli) on setaaniluvultaan parempaa kuin Pro. Mutta WWFC-luokitusta ei ole kuin Prolla, sen pitäisi kokonaisuutena olla parasta vaikka jokin kilpaileva laatu saattaa yhden tai kahden ominaisuuden osalta mennä edelle.

[repomies]

Tuhkan määrä lasketaan kulutetun polttoaineen määrän suhteen jonkun hattuvakiokertoimen mukaan. Mitään "oikeaa" mittaria pöntössä olevan tuhkan määrälle ei ole.

Tietoa vai arvaus? Lähde? Ã,,lä ota vittuiluna, en kysy siksi.

Regenerointitarvetta ja tukkeumaa tarkkaillaan seuraamalla paine-eroa, pakokaasuvirtaa ja kulutusta. Jos regenerointisyklit ovat PD:lla harventuneet "selvästi", on myös tuhkaa kertynyt todennäköisesti vähemmän kuin kompuutteri autossa luulee.

Jos. Omat havainnot eivät ainakaan toistaiseksi tue käsitystä siitä että regenerointisykli erityisesti venyisi. Valitettavasti vain tuosta ei ole itsellä kuin yksi pakkopolton (tein huvikseni) jälkeinen mittaus, ja silloin regenerointi tuli jo n. 390km matka-ajon jälkeen. Katsoin VCDS:llä reissun jälkeen ja edellisestä poltosta oli 20km.. tokko se nyt kahdesti ehti polttaa reissussa. Pitäisi olla joku loggeri autossa joka ottaisi ylös noita regenerointivälejä. Tai jonkun pitäisi taas tehdä virallinen testi..

Autollani on ajettu n. 94tkm.

[msvahn]

Tietoa vai arvaus? Lähde? Ã,,lä ota vittuiluna, en kysy siksi.

Jos. Omat havainnot eivät ainakaan toistaiseksi tue käsitystä siitä että regenerointisykli erityisesti venyisi. Valitettavasti vain tuosta ei ole itsellä kuin yksi pakkopolton (tein huvikseni) jälkeinen mittaus, ja silloin regenerointi tuli jo n. 390km matka-ajon jälkeen. Katsoin VCDS:llä reissun jälkeen ja edellisestä poltosta oli 20km.. tokko se nyt kahdesti ehti polttaa reissussa. Pitäisi olla joku loggeri autossa joka ottaisi ylös noita regenerointivälejä. Tai jonkun pitäisi taas tehdä virallinen testi..

Autollani on ajettu n. 94tkm.

Mä mittailin vcds:llä noita polttovälejä usean tuhannen ajan ja en loppuviimeksi saanut _havaittavaa_ eroa perinteiseen dieseliin. Autot ovat 2x 3.0tdi B8. Tuntui poltot tulevan 400-500km välein.

[Guest-457282]

Osin tietoa, osin muisteluita, arvailuja aika vähän.... Tuosta opiskelemaan DPF:n periaatteita, ja googlella loput:

http://www.volkspage.net/technik/ssp/ssp/SSP_336.pdf

Saatto tulla eilen kuitenkin vähä väsyksissään vastattua. Pakokaasuvirtaus + paine-ero = "factori" ECU:lle, jolla ECU arpoo jokun grammamäärän sinne. Pakokaasuvirtausta lasketaan MAF:lla mittaamalla ilmaa ja kun sinne sotketaan sekaan naftaa, joka poltetaan saadaan pakokaasuvirtaama. Tästä tuo "hattuvakio".

Tuhkamassa ei kuitenkaan kerro sitä tukkeumaa välttämättä kunnolla, vaan tukkeumaa pitää VCDS:n kanssakin arvailla heti regeneroinnin jälkeen seuraamalla paine-eroa. Tuolla dokkarissa on kuvaaja miten tyhjän DPF:n paine-eron pitäisi käyttäytyä. Tukkonainen ampuu oikeasti paine-eroarvon taivaisiin kun vasta poltettuakin DPF:ää seuraa ja käy polkemassa motarilla.

Puntaria tuolla pöntössä ei ole, joten absoluuttinen arvo tuo grammamäärä ei kaikesta huolimatta ole.

VCDS näyttää edellisen polton jälkeen poltetun litramäärän naftaa, paine-eroa, lämpötiloja ymsyms, mutta autokohtainen todellinen logiikka voi tuon SSP336:n tilanteesta olla jo uusissa autoissa hieman muuttunutkin. DPF:n täytösasteen voi myös nollata, jolloin voi esimerkiksi regeneroinnin pakottaa uudelleen päälle. Tällöin toki on riskinä, että täysin tukkonainen DPF palaa sitten kunnolla...

Ehkä paras keino tuon polttovälin suhteen olisi seurata paljonko naftaa on poltettu per polttoväli. Ok... siihen toki vaikuttaa sekin onko matka-ajoa vai pätkäajoa ja pakkoregenerointeja. Matka-ajossahan auto voi passiivisesti regeneroida pönttöä ja välit sen vuoksi kasvaa pitkiksikin. Pelkkä km-määrä kun ei kerro tosiaan onko ajettu nilkka suorana vai sitä satasta rauhallisesti huristellen.

[repomies]

Tuo SSP on toki minullekin tuttu. Valitettavasti siinä ei kerrota, miten auto päättelee juuri tuhkan (ash) määrän. Noesta (soot) ja regeneroinneista löytyy toki tarinaa.

[repomies]

Tässä voi tietysti käyttää käänteistäkin logiikkaa. Jos VCDS:llä pystyy resetoimaan tuon tuhkan määrän ikään kuin pönttö olisi vaihdettu, ja JOSS se tuhkan määrä ei pompsahda ennalleen jonkin aikaa tuon jälkeen, niin sitten se on selvä juttu - auto ei osaa päätellä tuhkan määrää paineista polttojen välillä, vaan käyttää jotain löpön määrää tai vastaavaa "tuhkamäärän" kasvattamiseen.

Onko joku tehnyt tuota tuhkan määrän resetointia vaihtamatta oikeasti pönttöä, ja osaisi sanoa miten käy?

[Taky]

Puntaria tuolla pöntössä ei ole, joten absoluuttinen arvo tuo grammamäärä ei kaikesta huolimatta ole.

Eli Pron tms käyttö ei oikeasti hyödytä käytännössä mitään kun auton logiikka ei sitä ymmärrä vaan loppu peleissä kun "hattu" generaattori päättelee että filtteri on täys niin vaihtoo vaikka näin ei oikeasti olisikaan?

Labrassa saa Prolla positiivisiä vaikutuksia filtteriin kun asioita mitataan muulla kuin auton logiikalla, mutta ei käytännössä.

[tet]

Eli Pron tms käyttö ei oikeasti hyödytä käytännössä mitään kun auton logiikka ei sitä ymmärrä vaan loppu peleissä kun "hattu" generaattori päättelee että filtteri on täys niin vaihtoo vaikka näin ei oikeasti olisikaan?

Labrassa saa Prolla positiivisiä vaikutuksia filtteriin kun asioita mitataan muulla kuin auton logiikalla, mutta ei käytännössä.

Minäkin epäilen että näin asia on. Mutta toki jos Prota aina käyttää, niin ehkä sen tuhkamäärän uskaltaa sitten nollata kun se pönttö mukamas on täynnä, ja jatkaa ajoa vanhalla filtterillä? Eikös noita täysiä filttereitä ole täällä foorumilla muissa ketjuissa jonkin verran käsiteltykin. Ainakin itse muistelen lukeneeni täältä, että jos filtteri on ihan oikeasti täynnä tuhkaa, se alkaa näkyä jatkuvana regenerointina. Mikä tietenkin on ymmärrettävää; regenerointitarpeesta kertoo paine-ero suodattimen yli ja tokihan se paine-ero jää pysyvästi korkeaksi jos pönttö on oikeasti täynnä.

Tuo edellä linkattu SSP oli minulle uusi, sen mukaan noen pitäisi regeneroinnissa palaa kokonaan pois, tuhkasta ei puhuta mitään. Tuhka-asian puuttuminen tyystin tuo väkisinkin mieleen sellaisen ajatuksen, että se tuhka tosiaan on moottoriöljyn eikä diesel-öljyn palamisesta syntyvää. Tähän viittaa sekin että VCDS:llä tuhkamäärä ilmaistaan termillä "Oil ash volume" eli öljyjäännökseen viittaa sekin.

Ei ole ihan yksioikoinen juttu tämäkään.

[HiTecci]

Tuo edellä linkattu SSP oli minulle uusi, sen mukaan noen pitäisi regeneroinnissa palaa kokonaan pois, tuhkasta ei puhuta mitään. Tuhka-asian puuttuminen tyystin tuo väkisinkin mieleen sellaisen ajatuksen, että se tuhka tosiaan on moottoriöljyn eikä diesel-öljyn palamisesta syntyvää. Tähän viittaa sekin että VCDS:llä tuhkamäärä ilmaistaan termillä "Oil ash volume" eli öljyjäännökseen viittaa sekin.

Juuri tämän vuoksi FAP-autoissa tulisikin käyttää moottoriöljyä joka on varustettu Low SAPS -merkinnällä = vähätuhkainen

Ja kaiketi sen FAP:in voi itse myös tuhkasta tyhjentää, polttamalla sen riittävän kuumaksi ja painamalla ilmaa "vastavirtaan". Liekö joku kaasukosaani tähän hommaan passeli, tuolla kun tovin vastavirtaan töhöttelee, niin luulisi FAP:in kuumenevan jo sen verran että tuhkatkin joko palaa tai lämpiää niin paljon että irtoilee FAP:in kennosta ilmavirran mukana. Lopputulos joka tapauksessa on (lähes) puhdas FAP

Tuntuisi kovin kummalta että autossa olisi joku oikeasti kertakäyttöinen "tuhkasäiliö", joka sitten täyteen tultuaan vain vaihdettaisiin kovalla rahalla uuteen, tyhjään. Eiköhän ne FAP:in sisuskalut keraamisina tms. kestä aika paljon suurempiakin lämpötiloja kuin mitä dieselmoottori sitä ikinä kykenee millään polttosyklilläkään lämmittämään = tuo tuhkapoltto pitäisi olla ihan OK. Milloinkahan tällekin alalle tulee omat yrityksensä, jotka noita FAP:eja puhdistelee ja kierrättää edulliseen hintaan, vaiko kenties onko noita jo olemassakin

[tet]

Juuri tämän vuoksi FAP-autoissa tulisikin käyttää moottoriöljyä joka on varustettu Low SAPS -merkinnällä = vähätuhkainen

VAG-autoissa tämä tarkoittaa öljyluokitusta 507.00 ja tämähän on ehdoton vaatimus DPF-autoissa, oli käytössä sitten LL-huoltoväli tai kiinteä. Siitä huolimatta tuhkaa kertyy, sitä vain kertyisi normiöljyllä paljon enemmän.

Ja kaiketi sen FAP:in voi itse myös tuhkasta tyhjentää, polttamalla sen riittävän kuumaksi ja painamalla ilmaa "vastavirtaan". Liekö joku kaasukosaani tähän hommaan passeli, tuolla kun tovin vastavirtaan töhöttelee, niin luulisi FAP:in kuumenevan jo sen verran että tuhkatkin joko palaa tai lämpiää niin paljon että irtoilee FAP:in kennosta ilmavirran mukana. Lopputulos joka tapauksessa on (lähes) puhdas FAP

Tuntuisi kovin kummalta että autossa olisi joku oikeasti kertakäyttöinen "tuhkasäiliö", joka sitten täyteen tultuaan vain vaihdettaisiin kovalla rahalla uuteen, tyhjään. Eiköhän ne FAP:in sisuskalut keraamisina tms. kestä aika paljon suurempiakin lämpötiloja kuin mitä dieselmoottori sitä ikinä kykenee millään polttosyklilläkään lämmittämään = tuo tuhkapoltto pitäisi olla ihan OK. Milloinkahan tällekin alalle tulee omat yrityksensä, jotka noita FAP:eja puhdistelee ja kierrättää edulliseen hintaan, vaiko kenties onko noita jo olemassakin

Tuhka ei pala mihinkään, noki palaa. Tuhkaa kertyy hiukkassuodattimeen pikkuhiljaa ja tukkii sen. Ei siellä mitään erillistä "tuhkasäiliötä" ole. Ne ohuet kanavat joiden seinämän läpi pakokaasu kulkee, ja jotka kaappaavat nokihiukkaset pois pakokaasusta, tukkeutuvat tuhkasta pikku hiljaa. Toki niitä pönttöjä on pesemällä tyhjennetty, sitä en osaa sanoa kuinka puhtaaksi ne oikeasti pesemällä saa. Varmaankin pesty on parempi kuin pesemätön, mutta tuskin uuden veroinen?

Käytän muuten itse mieluummin englanninkielistä termiä DPF (diesel particulate filter) kuin ranskankielistä FAP (filtre à particules), koska en itse osaa ranskaa. Tiedän toki että kyseinen värkki henkilöautoissa on ensinnä ollut PSA-konsernin tuotteissa.

[HiTecci]

Tuhka ei pala mihinkään, noki palaa. Tuhkaa kertyy hiukkassuodattimeen pikkuhiljaa ja tukkii sen. Ei siellä mitään erillistä "tuhkasäiliötä" ole.

No sitä just meinasinkin että koko FAP itsessään on yksi iso "tuhkasäiliö" Mutta että tuhka ei muka palaisi, niin lisätään lämpöä ja kummasti sekin se vain hiipuu olemattomiin. Tuhkahan siis muodostuu ikäänkuin "kuonasta" joka ei enää lämpötilassa X pala. Mutta mikään ei todellakaan sano että lämpötilaa kun nostetaan, että se tuhka ei muka enää palaisi. Toki tuossa korkeammassa lämpötilassa Y on sitten se oma tuhkansa, mutta se on määrältään taas huomattavasti pienempi kuin tuo lämpötilan X jäljiltä jäänyt tuhka. Ja ei, nyt ei vielä puhuta lähellekään mistään fuusio-lämpötiloista

[tet]

Tuhkahan siis muodostuu ikäänkuin "kuonasta" joka ei enää lämpötilassa X pala. Mutta mikään ei todellakaan sano että lämpötilaa kun nostetaan, että se tuhka ei muka enää palaisi.

Tuhka koostuu ymmärtääkseni pääasiassa metallioksideista. Metallioksidit ymmärtääkseni eivät pala, vaikka miten paljon olisi lämpöä, ne kun ovat jo palamistuotteita itsessään. Toki siellä voi jotain muutakin olla, mutta tuskin paljoa. Regeneroinnissa lämpötila nousee jonnekin 600-650 C tasolle. Toki korkeammalla lämpötilalla sieltä jotain irtoaa, mutta jossain tulee raja vastaan itse pöntön kestossa. Eikös keraamit yleensä kestä jotain reilun tonnin lämpötiloja, taitaa 2000 asteen nestekaasuliekillä jo sulaa koko roska?