VAGarena.fi

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 19.03.17 - klo:09:44
Anteeksi mitä? Jos vaihdat iskarit et tarvitse mitään todistuksia, jos taas vaihdat madallusjouset tarvitset. Meneekö nyt vähän puurot ja vellit sekaisin? Olen jonkun auton muutoskatsastanut elämäni aikana.

Muuten voit turhan paskanjauhamisen lopettaa. FSD on tehty toimimaan nimenomaan orkkisjousten kanssa ja minulla on niistä jonkun verran myös kokemusta.

Faktat pöytään:

• Kaikkien alustan osien pitää olla hyväksytty kyseiseen automalliin. Valmistajan ilmoitus riittää. Ks. kohta 3.2 Trafin ohjeessa.
• Koni ei ole antanut FSD iskarille hyväksyntää Scouttiin.

Kumpaa noista et halua ymmärtää? Voi olla, että ne on Konilla vaan niin idiootteja, että ne ei ymmärrä tarjota sinulle tuota vaihtoehtoa vaikka se olisi sopiva. Osta setti ja laita alle ja jos ne on sopivat niin älä kerro kenellekkään - ajele rauhassa odottaen ensimmäistä katsastusta ja jännitä vasta sitten, että mitä tapahtuu. Minun kokemuspohjalla se katsuri kyllä huomaa noiden poikkeavan alkuperäisosista ja kysyy, että "mitkäs nämä on?!". Loppu riippuu sinun vastauksesta ja tarjolla olevasta dokumentaatiosta - ks. kohta 2 yllä.

Ihan ilman muutoskatsastuskokemusta minäkään en ole liikkeellä - ennätys leimakonttorin kanssa asioinnista taitaa olla neljä katsastuskeikkaa samalla autolla yhdelle ajokaudelle. Joukossa oli pari muutoskatsastusta juurikin alustan osien päivityksen takia.

Nyt ei ole alla vaginaa, joten käyn täällä harvakseltaan. Taitaa harventua käynnit entisestään.

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 14.03.17 - klo:20:40
Kyse ei olekkaan siitä etteikö marmorilta saisi, vaan siitä että jotkut haluavat paremmat iskarit ja alustat mitä tehtaalta on tullut valmiina. On ikävää ostaa joku 1000 euron iskari/jousisetti jota ei voi palauttaa eikä se sovikkaan autoosi. Itse olen tässä hakenut vastausta siihen sopiiko myös scout:n konin fsd:n iskarit. Konin maahantuoja vastaa että ei sovi, mutta ei selitä syytä.

Sorry, lukaisin aikaisemman ketjun vähän pintapuolisesti.

Se, että Koni ei noita iskareita vahvista Scouttiin voi johtua yksinkertaisesti siitä, ettei sitä ole tyypitetty kyseiselle mallille. Tarvitset kuitenkin katsastusta varten (mielellään) Saksalaisen katsastusorganisaation TUV -laput.

Tyypittämättömyys voi johtua siitä, että Konit on optimoitu toimimaan madallusjousen kanssa. Korotettu alusta ei samanmittaisella iskarilla toimi ollenkaan samalla alueella eikä kysyntääkään varmaan paljoa ole. Veikkaan, että olet vähän väliinputoaja näissä iskarihankinnoissa.

Kyllä ne marmorilla pystyy selvittämään tarkat sopivuudet ja osanumerot - jopa ristiin eri VAG merkkien välillä. Kyse on enemmän siitä, että haluavatko ja saavatko, koska sama osa on ihan eri hintainen Skodan, Seatin, Volkkarin tai Audin asiakkaalle.

Uskoisin saman koskevan näitä hinnakkaampia versioita perusautosta - mitä siitä tulisi, jos perusmallin osa myytäisiin perusmallin hinnalla vauhti- tai luksusmalliin?

Omakohtainen kokemus tästä tuli, kun tuota L&K:ta edeltäneeseen nelikkoon piti vaihtaa toinen etuvetari pikana viikkoa ennen lapinmatkaa. Skodalla ei ollut kuin kahden viikon tilausajalla osaa, mutta samalla VAG osanumerolla tuli Golffin vetari päivässä korjaamolle. Näin myös osan pakkauksen missä oli kaikkien neljän merkin logot osanumeroineen.

Kun ero ilmoitetuissa maavaroissa on pari milliä huonon tien paketin ja Scoutin välillä, niin en ressaisi tuosta turhaa. Kyseinen ero voi johtua erilaisesta jousivakiosta tai sitten moottoriversiosta tai muiden (lisä)varusteiden painoista. Joissain autoissa on eri versioita osista ihan sen mukaan, että mitä painavia lisävarusteita autossa on. Eikö huonon tien paketissa tule se painava alustasuoja mukana? Onko se Scoutissa vakiona?

Yhdellä palalla liikenteeseen - huh huh Jos joskus käy samalla tavalla, niin muista, että toinen niistä vanhoista paloista on parempi kuin ei palaa ollenkaan. Toi vaikka molemmat vanhat takaisin, jos pitää saada paketti nippuun ajoa varten.

Kohteena olevasta autosta ei tainnut olla mitään puhetta joten vastaanottamasi neuvot ovat varmasti vähän yleisluontoisia. Omat kokemukset rajoittuvat Fordin kierrettävämäntäiseen takasatulaan, missä väärään suuntaan kierrettäessä mäntä yksinkertaisesti pullahtaa ulos. Se, ettei mäntä liikkunut "väärään" suuntaan voi olla ihan satulan sisäistä jumiutumista ja korroosiota tai sitten ei - minun ymmärtääkseni rakanne toimii kuitenkin niin, että mäntä kierretään kokonaan ulos.

Kun mäntä on saatu kierrettyä sisään ja uudet palat on paikoillaan, pitää sinun jotenkin saada mäntä palautettua levyjen pinnan kanssa "iholle". Fordissa tämä tapahtuu käsijarrua käyttämällä jolloin männän sisällä oleva ruuvi kiertyy ja mäntä työntyy ulos. Pelkkä jarrupolkimen painaminen ei aja samaa asiaa, vaan silloin mäntää työtää ulos jarruneste - säätö tapahtuu siis tuossa satulassa käsijarrulla.

Kokemasi tärinä voi olla seurausta vaikka mistä - esimerkiksi levylle joutuneesta asennus- tai irroitusrasvasta tai pikkuisen vinossa olevista kitkapinnoista. Puhdista levyjen pinnat esim. bräkleenillä ja tee jarruille sisäänajo: tee hiljaisella tiellä 10kpl 80-10km/h jarrutusta putkeen jotta saat pinnat kulumaan ja kuumiksi, sitten aja reilu jäähdyttelylenkki ennen pysähtymistä. Jarrutusten täytyy olla sen verran reiluja, että olet lähellä abs jarrutusta - älä kuitenkaan mene sinne asti.

Oliko kyseessä OcuII?

Omasta tuo maskin palanen on tullut irroitettua monasti (sama sumuvalovika) ja se lähtee ihan vetämällä. Vanhemmiten sinne väliin menee vaan suolamössöä ja on todella tiukassa. Kun saat jonkun reunan irtoamaan, niin kampea vaikka varovasti teippillä pehmustetulla ruuvarilla vastakkaiselta puolelta pala irti. Huomaa vaan, että maalatun puskurin kanssa on ilmeinen maalivaurion vaara, jos kovasti joutuu kampeamaan.

Lainaus käyttäjältä: Peltikorva - 10.05.15 - klo:19:20
Meinasin tässä joku kerta, kun intoutuu oikein, niin mitata melun spektrin (20-20kHz). Pelkkä dB lukemahan ei kerro melun "soundista" mitään.
Ja vois tietty mitata ton Cantonin setin taajuusvasteenkin ihan mielenkiinnosta. Se vaatii vaan aurinkopaisteen ja vähän olutta.

Ilman muuta kiinnostaa melun taajuusvaste. Ihan työhypoteesina voisin heittää, että vaimentaminen puree huonoiten mataliin, runkoa pitkin johtuviin ääniin, joten olisi mielenkiintoista saada kerättyä taajuusvaste eri vaihessa eristysprojektia.

Mielenkiintoista olisi myös tietää, että millainen on äänen taajuusvaste eri kohdissa autoa: etupenkkien välissä korvan korkeudella, etupenkkien välissä katon rajassa, etumatkustajan jalkatilassa ja apukuskin jalkatilassa. Näistä voisi päätellä eri materiaalien käyttöä eri kohdissa.

Omassa OcuII:ssa on selkeästi kovin melu takamatkustajan jalkatilassa ja vastoin omia odotuksiani melu etupenkkien välissä on ihan sama katon rajassa ja korvan korkeudella - no, eihän siinä etäisyyttäkään ole paljoa.

Lainaus käyttäjältä: isoaisa - 22.12.14 - klo:01:25
Taitaa olla niin että jos ja kun vaihdan nelikkoon niin paluuta etuvetoon ei taida olla?

Niin voi käydä. 2 edellistä ja tämä nykyinen olleet nelivetoja joista kaksi OcuII:sia. Seuraavakin on nelikko - mikä rajaa sopivasti autovalikoimaa yhdessä lompakon kanssa.

Ocun neliveto on mielestäni ihan ok toimiva eikä siinä tosiaan ole mitään "tyyppiviaksi" luettavaa rikkoutuvaa komponenttia. Sama perusrakenne on konsernin autoissa käytöissä rajuiksikin luettavissa laitteissa (kuten TT:n tehoversiot), joten tuommoisen vaparinelikon kanssa tuskin jää siitä kiinni.

Kummassakaan ocuII:ssa ei tuota nelivedon kytkeytymistä havainnut - ehkä rääkätessä havaitsee sen poiskytkeytymisen (kun esim. pumppaa kaasua kaarteessa) mutta normaalissa ajossa tuo on varsin neutraali. Prefacelif ja tämä facelift malli eivät eronneet mielestäni peruskäytöksen puolesta toisistaan mitenkään, vaikka tässä uudessa on 10% väännöstä jatkuvasti taakse, kun vanhassa on 5%.

Jos jotain kriittistä pitää tuosta keksiä, niin kaksi asiaa tulee mieleen: peruskäytös on voimakkaan aliohjaava (kuten etuvedossa) ja haldexin öljynvaihto aina 60tkm välein on pieni lisäkuluerä.

Aliohjaavuudesta selviää ajotapaa säätämällä ja haldexin öljyt on vain sen mukavuuden ja hauskuuden maksimoimiseksi, joten senkin sietää.

Jos nelivetoa mielit ja ocu on muuten passeli, niin voin suositella.

Lainaus käyttäjältä: apche - 05.05.14 - klo:20:20
Paljonko meni noita eristysmattoja? Kauanko kesti asennuksessa?

Noin reilun paketin verran molempia tällä viimeisellä kerralla takapenkin alle ja kaikkiin jalkatiloihin. Yhdet paketit ostin ja loput oli vanhoista jääneitä jämiä. Tätä ennen on tehty ovet ja takakontti joihin upotettua määrää en enää muista.

Asennusaikaa oli ilta per puoli. Jälkimmäinen meni luonnollisesti nopeammin, kun muovien purkamisessa oli selkeämmät otteet.

Lattian pääsee kiinni eristeiden asentamiseksi irroittamalla "jalkalistat" ja b-pilarin alamuovi. Takaa penkin sivusta aloittaa ja samalla ottaa istuimet pois. Sitten taka- potkulista, b-pilarin muovi ja etulista. Lisäksi penkin tosiaan irroitin lattiasta, mutta en nostanut sitä autosta pois (airbag piuhat koko ajan kiinni). Vasemman jalan tuki piti myös irroittaa, jotta mattoa sai kuskin puolella vähän enemmän auki.

Autossa on varsin jäykkä lattiamatto ja sen alla ehkä 10mm lumppumatto, joka on korvattu etujalkatilan nousevalla osalla jollain kumimaisella muotoon valetulla eristeellä. Näitä vaan nostelee päättäväisesti sivuun ja laittaa eristeet alta paljastuvalle pellille. Tehtaalla ovat jo valmiiksi kartoittaneet ne herkimmin kumisevat kohdat - niissä on kohdistuspalat jotain raskasmattoa valmiina.

Molemmilla puolilla etujalkatilassa on ihan pellissä kiinni ilmakanava takajalkatilaan. Tämän alle on käytännössä mahdoton saada äänieristettä purkamatta autoa enemmän. Tuliseinälle ja kardaanitunnelin reunoille ei myös oikein yletä, mutta tasaiselle alueelle muuten hienosti.

Mitään ihme työkaluja tohon ei tarvitse. Pieni 20 koon torxi takalistan yläosaan ja kuljettajan puolen konepellinvivun alla olevaan kannakkeeseen ja 25 torxi jalkatuen pulttiin. Istuimiin sopi suurin (olisko ollut 40 koon) torxi, mutta oikeasti siinä olisi pitänyt käyttää 12 kulmaista (XZN?) avainta.

Pienenä bonuksena lisäsin b-pilarin sisään minigrip pussiin sisään silvottua vaahtomuovia (vrt. takaluukun iskaritornikotelon sisässä oleva vaahtomuovipala) estämään kohinaa korvan juuressa. Tässä pilarissa on 2 isoa aukkoa, toinen alhaalla ja toinen siinä puolessa välissä. Molemmista työnsin yhden pussin sisään - ylhäältä alaspäin ja alhaalta ylös.

Dunlopin Bluresponset vaihtui alle pari tankillista sitten. Vannekoko on edelleen sama 17", mutta renkaan leveyttä kavensin 20mm.

Koska edellinen sarja oli jo niin kulunut, ei noista voi mitään pahaa sanoa. Varsin miellyttävän sävyiset melultaan eikä vetele mihinkään.

Nostetaan tätä vanhaa aihetta taas, kun viimeistelin omaa projektia tänään.

Eli, uhkaavaa autokuumetta hoitaakseni uusin keväällä autoon kesärenkaat ja nyt vielä viimeistelin äänieristysprojektin tekemällä lattian. Nythän tämä auto on semmoinen, mitä sen olisi pitänyt jo tehtaalta tullessa olla.

Lattiaan laitoin STP:n goldia oikeastaan pelkästään sille tasaiselle osalle jalkatilassa. Tämän päälle vielä kaikkiin muihin jalkatiloihin paitsi kuskille OTR comboa samalla alueelle. Kuskin jalkatilaan laitoin sitten keskelle vähän limittäin toista kerrosta goldia sen sijaan. Tuo Combo on sen verran paksua, että polkimien ym tiukkojen sovitusten takia en tätä siihen väliin survonut.

Takapenkin pohjan eristin samalla setillä: goldia alle ja comboa päälle.

Päästäkseni käsiksi lattiaan, irroitin verhoilulistat lattianrajasta ja b-pilarista ja irroitin etupenkin lattiasta, mutta en nostanut sitä pois autosta (airbag). Kallistin vain penkkiä eteen - taakse sen mukaan kummalla puolella työskentelin. Takapenkki lähti helpolla pois häiritsemästä.

Kun aikaisemmilla kerroilla takakontin ja ovien kanssa oli vaikea saada näkyviin oikein mitään kunnollista mittaustulosta, niin nyt se vaikutus mielestäni on kiistoton.

Ã,,änentasot mittasin heti saatuani auton käsiini ja ja jokaisen vaiheen jälkeen (sekä talvirenkailla jne. referenssimittauksia - aina samalla tiellä) ja niin myös nyt lattian äänieristyksen jälkeen. Vaihdettuani uudet renkaat tein muuten referenssimittauksen eikä melutaso muuttunut miksikään - sävy vähän rauhoittui, mutta sama äänenpaine.

Alkuperäinen melutaso / lattia + ovet + kontti eristettynä (mittauspaikkana vanha asfaltti, urissa)
120 km/h: 76,1 / 73,2 dBA
100 km/h: 75,1 / 72,8 dBA
80 km/h: 73,6 / 68,8 dBA

Nyt tuo auto on yhtä hiljainen, kuin edellinen eristetty. Tehtävä suoritettu. 

Vähän noissa mittaustuloksissa on aina heiluntaa, mutta selkeästi hiljaisempi tuo nyt on. Erityisesti se rasittava kumina hiljeni ja nyt päämelunlähde on renkaiden suhina / kohina.

Oven sisälle ei käytännössä pääse, kun se ovipahvin takana oleva kosteussulku on oven runkoon niitattu ja massalla tiivistetty alumiinilevy (on sinne menty, mutta miksi pitäisi?). Ihan toimiva keino ovien eristykseen on laittaa sisintä peltipintaa vasten raskas eriste ja siihen pahviin vastaavasti kevyt vaahtomuovi tai vastaava.

Eristyksen vaikutus korostuu juurikin musiikin osalla - varsinainen melutason aleneminen jää varsin marginaaliseksi pelkkien ovien käsittelyllä. Lisäteitoja ja linkkejä eri projekteihin löytyy esim tästä ketjusta.

Lainaus käyttäjältä: torput - 22.09.13 - klo:15:26
Kardo: miten oven avauskahvan vaijeri irrotetaan?

LetK012: millainen on nipsujen avaussarja?

Tarkoitin sitä muovista "sorkkarauta -sarjaa" mikä on oranssina tai sinisenä myynnissä Biltema / Motonet jne. paikoissa.  Sarjalla saa ovipahvit helpommin irti eikä tule metalliin naarmuja niin kuin ruuvarilla repiessä.

Tuolla Superb -ketjussa on kuva.

Täälläkin on koodaus tehty joku viikko sitten.  Vaikutuksia ei oikein katuliikenteessä saa nelivetoisella näkyviin, mutta sitten talven tullen tuo viimeistään selviää.

Nelikko dsg:llä on varsin hanakka puskemaan kaarteissa, kun antaa kaasua lisää. Ero pitäisi olla varsin selvä kun kitkaa on riittävän vähän.

Lainaus käyttäjältä: WannabeDJ - 20.06.13 - klo:08:58
Firma on vantaan tikkurilassa sijaitseva tikkurilan rengas Oy joka sai aikaan tämän vanteen tuhoamis episodin.

Tuttua toimintaa Tikkurilassa minullekin, tosin jo vuosien takaa. Nykyinen rengasliikkeeni kiristää pultit/mutterit aina lopuksi momenttiavaimella käsin.

Ocun vika on se suunnittelukukkanen, että napa on porattu läpi, eli pulttien kierre saa talven aikana kosteutta ja suolaa esteettä takakautta. Olen tuon havaittuani ottanut tavaksi rasvata pultit aina renkaan vaihdon yhteydessä kevyesti kuparitahnalla. Jumit loppui siihen. Tässä tosin taisi vika olla siinä, että pultin kartio leipoi aluun kiinni liiallisen voiman takia.

Täällä kanssa sama vika korjattu takuuseen viime kesänä. Nyt on pysynyt kaasut sisällä ja kylmää piisaa (onneksi, viime kesä oli vähän sateisempi  ).

Lainaus käyttäjältä: TPi - 28.01.13 - klo:09:19
Superbin edellisen korimallin kattovalo sopii muotonsa puolesta suoraan Octavian kattovalon tilalle, mutta vaihdon yhteydessä täytyy vaihtaa myös kattovalon liitin, se on hieman erilainen. Lisäksi samalla tulee valokatkaisimelta vetää yksi ylimääräinen johtokattovaloille, joka ohjaa ambiente-valoja (punaiset ledit) toimimaan yhtäaikaa muun sisävalaistuksen kanssa eli ne syttyvät pimeällä tai ajettaessa tunneliin tms. Mutta tuon johdon vetäminen ei iso homma, tein samalla kun vedin mikrofonin paikoilleen.

Alkuperäiselle kattovalolle ei siis tule valmiiksi johtoa, josta saisi otettua tämän tiedon, milloin painikkeiden taustavalot (ja ledit) ovat päällä, vaan se täytyy tosiaan vetää valokatkaisimelta. Tämä johtuu siitä, ettei alkuperäisessa kattovalossa ole painikkeiden taustavalaistusta.

Tein esimerkin innoittamana saman modin. Valon hankin slamitista.

Asennus oli varsin helppo - paitsi sitä aurinkolasikoteloa, minkä sarana tunki pahasti valon liittimen tielle kiinni ollessaan. Ratkaisin ongelman silpomalla Superbin kattovalon liittimen kehykset ja taivuttamalla liitintä viistosti ylös, pois aurinkolasikotelon saranan tieltä.

Johtojen kytkentään on tälläkin foorumilla sekä netissä hyvät ohjeet. Paras ehkä on tämä saksan kielinen ohje passatille.

Tuon painikkeiden ja ambient valon kytkentä jäi minulle vähän epäselväksi. Himmenevän peilin johdot olivat varsin vaikeassa paikassa katon verhoilun sisällä ja valokatkaisijan takaa johdoista ei ottanut mitään selvää. Otin virran 1 pinniin sitten valohimmentimen takaa ryöstämällä. Ainoa valojen mukaan katkeava virta siinä liittimessä näytti olevan himmennettävä virta - täysin harmaa johto muistaakseni. Nyt kattovalon katkaisijavalot ja punaiset ledit himmenevät samalla kuin muutkin kojelaudan valot.

Pitäisiköhän tuommoinen laittaa sinne takamatkustajallekin?

Varoitus muuten muille siitä, että valoa pitää kohdella kuin kipeää elintä - se on maalattu ja pinta ottaa itseensä suorastaan naurettavan vähästä.

Huomasin ihan saman ilmiön renkaiden vaihdon jälkeen. Vaihto tapahtuu aina hyvin synkassa kesänopeusrajoitusten kanssa, joten tulkkaisin kulutuksen nousun selittyvän osittain sillä. Lisäksi säilytyksestä otetut renkaat ovat varmasti "kovat", kenties eri akselilla kuin edelliskesänä ja tietkin ovat keväällä varsinaiset raastinraudat.

Kaikki nämä nostavat kulutusta reilummin 2-3 tankillisen ajaksi, sitten kulutusero tasaantuu 0,3-0,5l/100km korkeammalle kuin kesärenkailla.

Kesät ja talvet mennään 17" vanteilla. Talvirengas on Nokian kitka ja kesrengas Dunlop Sport (muistaakseni).

Koko tankillisen keskikulutusta en ole koskaan saanut alle 4,7l/100km (ajotietokoneen mukaan). Haamukulutus tulee omalla kärryllä maantiellä lumettomaan ja kuivaan aikaan talvirenkailla ja talvinopeuksilla (kevät tai syksy).

Lainaus käyttäjältä: miha - 21.04.13 - klo:15:46
Vaihdoin renkaat Bridgestone 225/45 17 --> Good Year 205/50 17, nyt mennään kuin huopatossutehtaassa ! Siis eroa kuin yöllä ja päivällä! On vaan hiukan kallis toi rengaskoko verrattuna 225/45, mutta tosin myös polltoainetta säästyy kapeimmilla nakeilla. Bridestonet oli ensiasennusrenkaat ja toimivat aluksi kohtalaisesti, mutta toka kesänä olivat kuin tiejyrät, meinas mennä hermo!!

Oliko mikä GY malli (EfficientGrip)? Tämä on kiinnostanut minuakin ja jos ei parempaa tule markkinoille, niin noiden ensiasennus dunplopploppien tilalle olisin vastaavia hankkimassa. Koko on sama mitä sinulla oli.

Kyllä tuli taas yllättävä motivaatiopuuska äänieristyshommiin. Onneksi rengaspaineiden tasaus 2.7bar tasoitti pahimpia kuminoita aavistuksen. Enemmän tuntui paineiden lisäys parantaneen ajotuntumaa ja vähentäneen uraherkkyyttä - talven jäljiltä tuntuu kyllä karmeilta nuo tiet.

Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 11.04.13 - klo:14:13
täytyypä oikein käydä ajelemassa 09-10 vuoden ocua ja vertailla ääntä. ihan vain mielenkiinnon vuoksi.

Tuohon vertailuun vaikuttaa niin moni asia, että en tiedä maksaako vaivaa. Ovien ja takakontin osalta ei ole ainakaan tehty mitään muita muutoksia kuin, että takakontin sivuihin lokasuojan ja turvavyörullan kohdalla olevaan lokeroon on laitettu vaahtomuovitäyte (pala) jota en muista pre-faceliftissä olleen. Muuten käytetyt osat ja materiaalit näyttävät ihan samoilta - muutoksiin pelleissä tai alustan puslissa en osaa sanoa mitään.

Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 21.02.13 - klo:22:23
Katon vaimennus on hyödyltään vähän kyseenalaista, ellei se ole Octaviassa jonkunlainen ongelmapaikka? Taitaa suhinoita ja melua tulla muualta niin paljon enemmän, että tuolla on marginaalinen hyöty? Jonkinlainen vaimennushan siellä verhoilujen alla on jo valmiina. Ehkä stereoiden äänentoistoa paranneltaessa voisi eniten hyödyttää?

Nyt on taas se aika vuodesta, että vaimennusmateriaalit kaivetaan esille (kitkat vaihtuu kesärollottimiin).

Katon vaimennus toimii parina lattian kanssa - ainakin näin minä olen tuota omaa autoa kuunnellut ja vähän epätieteellisesti mittaillutkin. Varsinkin karkealla asfaltilla pohjalevy pärisee aivan selvästi. Se tuntuu siinä käsijarrun nupissa samalta mitä huono maadoitus jalkalampun metallijalassa. Minun teoria on se, että autoon muodostuu lattian ja katon väliin hairitsevällä taajuudella pärisevät seisovat aallot, joiden taajuutta tuo raskasmatto muuttaa sopivasti.

Oli hienot kuvat eristyksistä: varsinkin lattian ja katon osalta hyvin havainnolliset. Vanhojen ketjujen perusteella nämä ovat ne kohdat, jotka kaikkein eniten vaikuttavat ocun sisämeluun.

Mistähän sitä saisi rohkeutta purkaa omasta kattoverhoilu pois. Kevään tullen äänieristys olisi viimeisteltävä, kun on taas kesärengasaika (talvirenkaat on kitkat).

Lainaus käyttäjältä: Nakunaakka - 24.01.13 - klo:10:54
Eli 165mm on alustan korkeus nyt mutta haluusin scoutin korkeuteen eli 179mm.. onnistuuko kuinka ja kärsiikö ajettavuus radikaalisti? tietääkseni auto on muuten sama kun scoutti mutta sisällä/ulkona on muovihilpettä ja juuri tuo korkeusero..??
autona octavia 2.0tdi 2007 4x4 103kw.

Ainakin tuossa omassa exässä (-05 4x4) oli vakiona korotettu alusta - eli semmoisesta saa jouset ilman "scouttilisää". Kauhea traktorihan se oli ulkonäöltään, mutta ajettavuus oli just nappiin, eikä alusta raapinut sillä lailla kuin tässä uudemmassa normikorkuisessa.

Kannattaa kysyä ihan merkkikorjaamolta noita osia. Uskoisin niitä vielä löytyvän.

Yuuup!

Tuo edellinen prefl oli ensimäisen sukupolven nelivetoja korotetulla alustalla ja aika karuilla varusteilla. Silloin jäi harmittamaan, ettei autoa saanut elegance varustein - vuosi sitten tilanne korjaantui kerralla.

En tiedä onko kulutus kiinni renkaista vai mistä, kun noissa omissa vertailuautoissa on paljon eroja voimalinjassa, mutta tällä uudella ei pääse semmoisiin haamukulutuksiin, mitä vanhalla 1.9:llä. Ei tuo 5,4-5,7l/100km mikään paha kulutus ole sekalaiseen ajoon, mutta alle viiden ei oikein pääse maantiellä - vanhalla pääsi kevyesti.

Muuten olen autoon ja valitsemaani varustelutasoon tyytyväinen. Kaksi takuukorjausta tuohon on tehty: takaluukun 3. jarruvalo on vaihdettu takuuseen, samoin vuotanut ilmastoinnin kenno.

Lainaus käyttäjältä: Bigfoot - 18.12.12 - klo:18:11

Mitäs mieltä normaalilla maavaralla ajelevat neliveto-foorumilaiset ovat siitä onko talven myötä tullut kaivattua citymaasturia tai ns. Allroad-malleja? Ajattelin nyt nostaa tällaisenkin näkökulman 4-vetokeskusteluun.

Vakiokorkuisella alustalla mennään: välillä tekisi korkeampaa mieli, mutta kohtuulliset vuotuiset ajokilometrimäärät (omalla rahalla) pitää korkeammat maasturimallit loitolla. Semmoinen RAV4 minulla oli näitä vageja ennen, mutta yli 30tkm/v bensakoneella kävi vähän lompakon päälle.

Optimi olisi Allroad säädettävällä alustan korkeudella (mutta tsekkiläisen hinnalla).

Ytimessä on nyt semmoiset vallit pysäköityjen autojen jäljiltä, että aika (autoaan) säälimätön saa olla, jos niistä yli pungertaa - oli 4-veto tai ei. Parina päivänä olen siellä pyörinyt, eikä oikeasti yhtään enempää tee mieli.

Lainaus käyttäjältä: Will Smith - 12.12.12 - klo:00:17
Itsellä on 2.0 TDI DSG 4x4. Täytyy sanoa että on todella mukava talviauto.

Eräs tuttu sanoi että nyt on nelikkomiesten kultapäivät. Joka paikassa jossa voi hyödyntää tuota kiihtyvyyttä niin nelikkomiehethän hyödyntävät. Kuulun myös itse tähän samaan sakkiin. 

Joo, ei tartte enää selitellä (takavetomiehille) autonvalintaansa Kulutus vaan nousee 0,5l/100km, kun pitää joka paikassa kokeilla, että miten se neliveto toimii.

Minulla oli tuo edellinen ocu vanhemmalla 2.gen Haldexilla ja tämä uudempi nyt 4.gen. Oikeastaan mitään toiminnallista eroa en noissa ole huomannut: vanhassa ei ollut kytkentäviivettä havaittavasti eikä uuden ennakoiva lukitus tunnu ajossa mitenkään. Ehkä eron huomaa jollain rullilla selvemmin.

Konkreettiset erot tulevat esiin voimalinjan muissa komponenteissa. Vanha auto oli manuaali ja uusi on DSG. Valitettavasti täytyy sanoa, että DSG on kaarteisiin ajettaessa aina väärällä vaihteella (liian isolla) ja seurauksena on kaarteessa kiihdyttäessä (karrikoiden) tämmöinen kuvio: puskua - odottelua - pientä silmään - peräluisto - ABS rutina, kun ajovakauden hallinta ottaa luiston kiinni. Aika kuohittua menoa siis - tästä pääsee eroon ajamalla DSG:llä manuaalitoiminnolla ja pudottamalla kaarteeseen läpillä vaihteen valmiiksi pienemmälle. Manuaalilla sai syyttää ihan itseään, jos ajoi kaarteeseen väärällä vaihteella.

Toinen merkittävä ero tulee tuosta ajovakauden hallinnasta: FL mallissa sitä ei enää saa pois päältä ja siksi auton fun factor on käytännössä olematon - satunnaiseen ajoharjoitteluun jääradalla tuolla ei ole mitään asiaa. Arkiajoon 4-veto + DSG on kuitenkin todella vaivaton.

Lainaus käyttäjältä: itäauto - 10.08.12 - klo:22:28
Jepulis, autossa on vetokoukku.

Täytynee tutkia puskurin siirtoa. Onnistuuko se kiinnitysruuveja löysäämällä (pitkät reiät)  vai pitääkö laittaa johonkin prikkoja väliin vai miten tuo tapahtuu?

t. Make

Minun mielestä tuota puskuria ei voi säätää - aikoinaan kun edelliseen autoon asensin peruutustutkan niin tuo tuli irroitettua ja muistaakseni siinä ei ollut mitään säätöjä. Lisäksi puskurin laskeminen (jos se olisi edes mahdollista) lisäisi puskurin ja korin välistä rakoa kyljessä.

Sen sijaan tuota välystä voisi säätää takaluukun puolelta. Siinä luukun lukossa on luultavasti joku säätö ja luukun aukon reunoissa on haitat joilla säädetään luukun asemaa ja ilmeisesti myös liikkeen pysähtymistä.

Ehkä jollain on kokemusta luukun säätämisestä?

Lainaus käyttäjältä: PuunHalaaja - 02.08.12 - klo:10:58
2008 manuaali tdi Scoutti pitää erikoista jurnurnutusta kiihdyttäessä viitosella ja kuutosella noin 2300-2500rpm:n välillä.
Itse en ole kaasua juuri pohjaan sotkenut kierrosten ollessa alle 2000, eli tietoisesti olen yrittänyt kaksoismassahärpäkettä säästellä. Kuitenkin pieni pelko hiipii persuuksiin, että voisiko
kyseinen jurina tulla siitä?  Huollossa eivät mitään erikoista löytäneet, mutta olisko kanssa autoilijoilla parempaa näkemystä?

Minulla alkoi oireilemaan edellisessä nelikossa juuri noin etuvetoakselin ulompi nivel. Kannattaa tarkistaa ainakin, että onko suojakumi ehjä - minun oli murtunut siitä kapeammasta päästä. Vetarin oireilu pahenee siten, että myöhemmin alkaa tuntua pientä jumputusta tai koputusta samoilla alueilla.

Kokemukseni mukaan kaksoismassan oireilun kuulee startin ja pysäytyksen aikana selvimmin. Semmoista kolinan ja kahinan sekaista ääntä. Exässä tuli tämä remontti vastaan  200tkm kohdalla.

Lainaus käyttäjältä: Hannes - 15.07.12 - klo:23:22
Nyt kun on tullut ajeltua enempi tuon äänieristyksen jälkeen niin ainoa häiritsevä ääni on tuo eturenkaiden ullotus ja sitä ei saanut kuriin lisäämällä vibroa lokasuojiin toki karhealla pinnalla kuuluva rohina hiljeni selvästi.

Varmaan moni olisi jo tuohon äänimaailmaan tyytyväinen mutta en malttaisi jättää työtä kesken siksi palkitsevaan tuo kumminkin on eli nyt olisi tarkoitus eristää ainakin etuovet toiveissa että eturenkaiden ääni johtuu juuri etu oven kautta kabiiniin. Onko kenelläkään antaa kuvia ja vinkkejä etuovien pahvien purkuun??

Tuolla korialueella on ovipahveista ohjeet.

Minun eristyksissä ovipahvit vaikuttivan eniten musan bassotoistoon mutta kyllä semmoinen korkeataajuisempi kohina väheni. Se renkaiden karkeasta tiestä päästämä kumina on omassa pahin ongelma.

Lainaus käyttäjältä: Aksu - 20.04.12 - klo:17:47
Toivosin vinkkejä miten ne helpoiten lähtee ennen kuin alan niitä väkisin irroittelee 
Onko jotain "piiloruuveja" yms. joita kannattaa ottaa huomioon

Jos takaovissa on ikkuna veivillä, niin ainoa keksittävä asia on, että kuinka se veivikahva irtoaa. Kahvan juuressa oleva paksu rinkula liukuu "sivuun" (muistaakseni kammen nuppiin) päin ja avaa kammen lukituksen.

Toinen muista poikkeava paikka on kuljettajan oven kyynärnoja, minkä pintalevy pitää irroittaa. Levy ei ole kiinni kuin nipsuilla, mutta on melko tiukassa. Samoin levyn taka-ulkoreuna on urassa - eli ensin sisäreuna ylös, sitten etureuna li'utetaan pois. Kannen alla on 3kpl torxeja.

Muuten ovipahvit ovat kiinni parilla torx ruuvilla sieltä - täältä (diskattisuojan alla 1kpl, kahvan alla 2kpl) ja etuovissa alareunassa 3 kpl. Diskanttisuoja lähtee irti helposti kampeamalla, takaisin laitossa kannattaa olla varovainen ja painaa vain reunoista. Oven sisäkahvan pinta lähtee irti ohuella ruuvarilla alareunan kolosta kampeamalla. Se on aika tiukassa, mutta kiinni vain 3-4:llä metallinipsulla.

Loput kiinnikkeet ovipahveissa ovat niitä muovinipsuja - suosittelen semmoisen työkalusarjan hankkimista nipsujen irroittamiseen - ei ole kallis sarja ja hyvin ajaa asiansa.

Minä liityin kanssa innokkaiden eristäjien joukkoon Tosin tämä on minulle jo uusintakierros.

Takakontti on nyt eristetty STP silverillä, meni yhtä levyä vaille koko motonetin perhepakkaus (4m2) sekä pakkaus OTR:n comboa - tämä oli erittäin mukavan tuntuista ainetta ainakin verrattuna vaahtomuovilevyihin. Lisäksi käytin joihinkin paikkoihin vanhasta projektista jäänyttä vaahtomuovieristettä - sen liima oli edelleen vuosien säilyttämisen jälkeen tervettä!

Takakontin sivut lähtee irti purkamalla ensin se luukun aukon alareunan pala (3 muovimutteria ja metallinipsuja) ja sitten molempien aukon kulmien muovipalat (verkkokoukun alla 1 ruuvi ja n kappaletta metallinipsuja). Tämän jälkeen kontin sivusta yläosa irti (torx ruuveilla ja nipsuilla, yksi ruuvi on takapenkin reunapalan alla piilossa) ja lopuksi reunapala lähtee irti ruuveilla. Kuulostaa monimutkaiselta, mutta on oikeasti ihan helppoa. Työkaluina tuohon tarttee 10mm lenkin, ph2 koon ristipään ja olisiko ollut 20 ja 30 koon torxit. Kassikoukku oli tuolla isommalla torxilla kiinni, kaikki paneelit muuten pienemmillä.

Irroittamiseen ja kiinnittämiseen sekä eristyshommiin noiden välissä meni rauhallisesti työskennellen yksi ilta töiden jälkeen (Vappuaatto) ja aamupäivä (Vapun päivä) - ei ollut parempaakaan tekemistä.

Sain myös käsiini dB mittarin ja kävin mittailemassa työni tuloksia: suoraan sanoen oli vaikea saada johdonmukaisia tuloksia aikaiseksi, kun pienetkin tien epäjatkuvuuskohdat heilauttivat mittaria heti 2-3dB ylös, samoin teki ohittavat autot (miten niin motarilla 120km/h ei riitä?!). Yleishavainto kuitenkin on, että melun määrä putosi korkeintaan 1dB jos sitäkään.

Parasta antia tuosta mittarista oli tässä kohtaa suoritettu eri auton tilojen keskinäisen melun mittaus: alkuperäiset mittaukset tein noin olkapään korkeudelta ocun mukitelineen kohdalta penkkien välistä. Melutaso aivan katon rajassa oli käytännössä sama mitä mittauspaikalla - loogista, ovat lähekkäin. Yllätys oli, että apukuljettajan jalkatilassa melua oli 5-6dB enemmän kuin katossa ja takamatkustajan jalkatilassa tästä vielä 2-3dB lisää - melkein 10dB ero lattian ja katon välillä!

Tästä vetäisin sen johtopäätöksen, ettei se katto ole minun listalla se seuraava paikka, vaan etenen järjestyksessä: kontti (tehty), ovet, lattia ja sitten ehkä katto. Korvakuulolta arvioiden alhaalta tuleva melu on ns. kohinaa ja ylhäältä jyrinää. Eli katto resonoi sitä renkaiden kuminaa, mutta vaimeammin kuin lattia kohisee