Lainaus käyttäjältä: Peeveli - 05.01.14 - klo:16:06
Ai niin räsämiehille höpöttelen taas...eli kyselen tyhmiä: onko kukaan teistä uteliaisuuttaan punninnut Gemini 18"-vanteen/renkaan kombinaatiota eli paljonko painaa per kappale?
Piti punnita uteliaisuudesta, kun ovat tuossa seinän takana säilytyksessä, 22,3 kg oli tulos.
Lainaus käyttäjältä: Devl - 05.01.14 - klo:16:21
Piti punnita uteliaisuudesta, kun ovat tuossa seinän takana säilytyksessä, 22,3 kg oli tulos.
Onpa painavat. Tuollaisilla verkonpainoilla nousee jo kulutuskin merkittävästi kiihtyvyydestä puhumattakaan :(
Omasta mielestäni tuo on kyllä aika normaali ja odotettu paino tuon kokoisille pyörille. Jos rahaa polttaa, niin kyllähän tuosta muutaman kilon pois saa, mutta ei sekään aivan valtavaa vaikutusta aikaan saa. Paljonko odotit?
Lainaus käyttäjältä: hapelton1 - 05.01.14 - klo:16:34
Onpa painavat. Tuollaisilla verkonpainoilla nousee jo kulutuskin merkittävästi kiihtyvyydestä puhumattakaan :(
Uutuuttaan kiiltelevät 18" AMG-vanteet renkaineen 20,5kg-21,5kg riippuen leveydestä 8" 225/40 ja 8,5" 255/35
Paljonko olisi hapelton1 sopiva paino rengas-vannesetille?
Lainaus käyttäjältä: V-O - 05.01.14 - klo:16:46
Paljonko olisi hapelton1 sopiva paiko rengas-vannesetille?
Vanhan auton BBS LM replicat oli 20,2kg ja tuumakoko 19.
Lainaus käyttäjältä: hapelton1 - 05.01.14 - klo:16:48
Vanhan auton BBS LM replicat oli 20,2kg ja tuumakoko 19.
Pari kiloa siis eroa. Meinaatko, että tuolla on joku havaittava merkitys kulutukseen ta suorituskykyyn? Tuollainen ero painossa voi tulla jo pelkästään renkaistakin.
Lainaus käyttäjältä: Devl - 05.01.14 - klo:16:21
Piti punnita uteliaisuudesta, kun ovat tuossa seinän takana säilytyksessä, 22,3 kg oli tulos.
Vanne painaa tuossa tapauksessa noin 12 kiloa.Sanoisin, että hiukan tuonkokoista vannetta isompi tulos, mutta aika normi.Mullahan siis Leggerat ja 225/18 paketti tasan 18 kiloa.Kyllä se vaikuttaa, mutta ei sitä huomaa, jos ei aja samalla autolla huomattavasti kevyemmällä setillä.Kulutuksen suhteen katsoisin ennemmin pienen vierinvastuksen omaavia renkaita.Sen nimittäin huomaa ihan perusajossakin.
Lainaus käyttäjältä: Devl - 05.01.14 - klo:16:21
Piti punnita uteliaisuudesta, kun ovat tuossa seinän takana säilytyksessä, 22,3 kg oli tulos.
Jaa kato päästiin tähän mun mieliaiheeseen 8) ....... tosiaan niinkuin joku jo sanoikin niin jos ei kevyempiä ole alle laittaa niin eroa ei voi denifioida, itse olen päivittänyt +23 kg. kesäsetin ja +22 kg. talvisetin +16 kg. seteiksi, ikinä en vaihtaisi takaisin. Auton herkkyys vauhdin muutokseen paranee, kulutuskin pienenee, jousittamattoman massan laskun vaikutuksesta puhumattakaan, sanoisin että nämä ovat olleet autoni kustannustehokkaimmat updeitit mitä ajo-ominaisuuksiin tulee. Suurin (herkkyys)ero tulee paikalta lähtiessä, aijai kun mä tykkään tästä featuresta, kaasua ei tartte paljoa antaa jo kun lähtee menemään ..... toki (yli)järkevä renkaistuksenikin vaikuttaa tässä.
Mutta itse kukin on vapaa ajelemaan milla vanteilla ( verkonpainoilla :P ) lystää.
Lainaus käyttäjältä: Ton-1 - 05.01.14 - klo:18:15
Jaa kato päästiin tähän mun mieliaiheeseen 8) ....... tosiaan niinkuin joku jo sanoikin niin jos ei kevyempiä ole alle laittaa niin eroa ei voi denifioida, itse olen päivittänyt +23 kg. kesäsetin ja +22 kg. talvisetin +16 kg. seteiksi, ikinä en vaihtaisi takaisin. Auton herkkyys vauhdin muutokseen paranee, kulutuskin pienenee,
Kiihtyvyyteen ja varsinkin kulutukseen vaikutus on pienempi kuin täyden tankin. Hyvin rullaavat renkaat tietenkin lisäävät vaikutusta.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 05.01.14 - klo:20:53
Kiihtyvyyteen ja varsinkin kulutukseen vaikutus on pienempi kuin täyden tankin.
Kuinka pitkät kliiniset testit sulla on tästä asiasta ? ::)
Lainaus käyttäjältä: Ton-1 - 06.01.14 - klo:00:22
Kuinka pitkät kliiniset testit sulla on tästä asiasta ? ::)
Ei mulla ole mitään mielenkiintoa testata tuota. Newton testaili kiihtyvyydet aikoinaan, eikä kukaan ole sen jälkeen keksinyt niistä opeista korjattavaa näissä nopeuksissa. Ihan saman tasoinen perusmekaniikan probleeman kuin takapaksissa olevan kaljakorin vaikutus. Kilo vanteessa vaikuttaa saman verran kuin selvästi alle kaksi kiloa takapaksissa.
Jotku ovat kuitenkin testanneet. Suuret odotukset eivät tunnu toteutuvan. Vaikutus löytyy toki, mutta ei se kovin suuri ole:
http://www.nsxprime.com/forum/showthread.php/98186-Heavy-versus-Light-wheels-Acceleration-Tests-and-their-results (http://www.nsxprime.com/forum/showthread.php/98186-Heavy-versus-Light-wheels-Acceleration-Tests-and-their-results)
http://www.n54tech.com/forums/showthread.php?t=5846 (http://www.n54tech.com/forums/showthread.php?t=5846)
Jos painavampi vanne yhdistetään vastuksiltaan suurempaan renkaaseen, niin silloin saadaan vähän isompi vaikutus:
http://www.caranddriver.com/features/effects-of-upsized-wheels-and-tires-tested (http://www.caranddriver.com/features/effects-of-upsized-wheels-and-tires-tested)
Nykyisin on monissa ekomalleissa on vanteiden ilmanvastusta parannettu painon kustannuksella. Tässä yksi vähän virallisempi testi, jossa painon lisääminen tuo kulutussäästön, kunhan se paino on vain aerodynaamisessa muodossa:
http://articles.sae.org/11759/ (http://articles.sae.org/11759/)
Prätkähommissa porukka maksoi maltaita 100g painonsäästöstä vaikka ylipainoa oli vyöräröllä 20kg :) Pääasia, että pystyy perustelemaan ostokset itselleen.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 06.01.14 - klo:01:50
Ei mulla ole mitään mielenkiintoa testata tuota.
Esim. TM on tehnyt meidän puolesta tuota testiä siinä uudessa keskiluokan farmaritestissään, siitä vaan lukemaan mitä 19" vanteilla varustettu Opel saa osakseen ( testin korkein kulutus, huono tienhallinta normaaliolosuhteissa), toki noilla on hyvä ajaa mutkaan mutta miksi virittää auto tilanteeseen jota on alle 1% ajamistamme kilometreistä ? Jos tämä olisi muutenkin ajatusmaailmamme ohjenuora autoilussa niin me kaikki ajettaisiin muuttoautoilla :P .
Lainaus käyttäjältä: Ton-1 - 06.01.14 - klo:10:08
Esim. TM on tehnyt meidän puolesta tuota testiä siinä uudessa keskiluokan farmaritestissään, siitä vaan lukemaan mitä 19" vanteilla varustettu Opel saa osakseen ( testin korkein kulutus, huono tienhallinta normaaliolosuhteissa)
Ettei vaan johtuisi opelin järkyttävästä oma massasta?
Lainaus käyttäjältä: sambolo - 06.01.14 - klo:14:02
Ettei vaan johtuisi opelin järkyttävästä oma massasta?
Tuohan siinä on se suurin tekijä. Leveät matalat renkat vaikuttavat nekin huomattavasti, mutta pyörien massan vaikutus on jo paljo vähäisempi. Pyörien massojen erojen vaikutusta voi jokainen hahmottaa miettimällä sitä, että paljonko muutama kymmenen kiloa takakontissa vaikuttaa.
LainaaPyörien massojen erojen vaikutusta voi jokainen hahmottaa miettimällä sitä, että paljonko muutama kymmenen kiloa takakontissa vaikuttaa.
Valitettavasti tuo vertaus ei pidä lainkaan paikkaansa. Ajattele, minkälaisen "heilurin" päässä esim erillisjousitettu takarengas on. Onhan se nyt päivänselvää että mitä kevyempi massa on, sitä helpommin jousitus nielee epätasaisuudet. En väitä että kiihtyvyyteen ja jarrutusmatkoihin olisi mitään suurta eroa vrt. normaalipainoinen vanne, mutta ero on ja sen kyllä huomaa. Eniten ajettavuudessa.
Ihme vääntöä tämä vanteiden painokeskustelu ja jatkuva off-topic muutenkin tässä threadissa.
Tartuinko taas trolliin?
Lainaus käyttäjältä: Ville R - 06.01.14 - klo:17:00
Valitettavasti tuo vertaus ei pidä lainkaan paikkaansa. Ajattele, minkälaisen "heilurin" päässä esim erillisjousitettu takarengas on. Onhan se nyt päivänselvää että mitä kevyempi massa on, sitä helpommin jousitus nielee epätasaisuudet. En väitä että kiihtyvyyteen ja jarrutusmatkoihin olisi mitään suurta eroa vrt. normaalipainoinen vanne, mutta ero on ja sen kyllä huomaa. Eniten ajettavuudessa.
Ihme vääntöä tämä vanteiden painokeskustelu ja jatkuva off-topic muutenkin tässä threadissa.
Tartuinko taas trolliin?
Niin olen koko ajan kommentoinut kiihtyvyyttä ja kulutusta, joista monesti kuuluu yliampuvia kommentteja. Vaikutus ajettavuuteen on sellainen asia, jota ei oikeastaan voi verrata, koska vaikutukset ovat hyvin eri tyyppisiä.
Jaettu tuolta RS topikista omaksi aiheekseen nämä vannesettien painon ja sen vaikutuksista koskevat viestit.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 06.01.14 - klo:18:37
Vaikutus ajettavuuteen on sellainen asia, jota ei oikeastaan voi verrata, koska vaikutukset ovat hyvin eri tyyppisiä.
Aivan. Paitsi jos olet (olen) itse tehnyt muutoksen ja tiedän mitä on tapahtunut ;) .
Tottakai kevyempi vanne+rengas on parempi autossa.
VW konsernin pyöränpultti painaa n. 62 gr. Porsche on aikoinaan mainostanut että Porschen pyöränpultit ovat magneesiumia. Eli kyllä jousittamatonta massaa pyritään alentamaan.
Nämä merkinnät vanteiden painoista monesti puuttuvat, koska olisi ikävä viesti joillekin asiakkaille kertoa että 18" originaalivanne painaa 3 kiloa enemmän kuin se perus 16" peltivanne. Puhumattakaan mikä on painoero 16" ja 18" renkaan painossa...
Lainaus käyttäjältä: tapanixxx - 06.01.14 - klo:22:15
Tottakai kevyempi vanne+rengas on parempi autossa.
VW konsernin pyöränpultti painaa n. 62 gr. Porsche on aikoinaan mainostanut että Porschen pyöränpultit ovat magneesiumia. Eli kyllä jousittamatonta massaa pyritään alentamaan.
Nämä merkinnät vanteiden painoista monesti puuttuvat, koska olisi ikävä viesti joillekin asiakkaille kertoa että 18" originaalivanne painaa 3 kiloa enemmän kuin se perus 16" peltivanne. Puhumattakaan mikä on painoero 16" ja 18" renkaan painossa...
Kerroppa mulle viisaana, että mikä on painoero 16"/18" renkaalla, jos puhutaan samasta kehästä.Olen punninnut samaan autoon speksattuja 16-18" renkaita ja erot ovat todella pieniä.Profiili laskee tuumakoon myötä, jos puhutaan samaan autoon speksatuista nakeista.
Siis tuo jousittamaton massa tuntuu ajossa yms, mutta erot tulee kyllä pääasiassa vanteista.Jos kulutuksesta puhutaan, vaikka olisi ultrakevyet vanteet, mutta huonon vierinvastuksen kumit, niin kulutus nousee.
Mulla se hyvä tilanne sekä talvi/kesäseteissä, että paino molemmissa 18 kilon luokkaa, ja vierinvastus pieni.Kulutus voisi olla litrankin isompi.Ja kyllähän sen huomaa jos setti painaa 22+ kiloa, niin aika nihkeetä se ajaminen on joka tapauksessa.
Silti en lähtisi uuteen autoon vaihtamaan heti orkkisvanteita kalliisiin kevyisiin.Ja jos autossa hiukankaan torquee,tuo ei ole niin haitallinen ilmiö, mutta jos alitehoinen vapari, niin pitäytyisin kyllä aika peruskumeissa.Renkaan leveys vaikuttaa myös aika paljon asiaan.Eri asia jos esim 205/50, tai 225"45.Niiden painoero mitätön, mutta vierinvastus ja ajettavuus aivan erilainen.
Lainaus käyttäjältä: Ton-1 - 06.01.14 - klo:22:00
Aivan. Paitsi jos olet (olen) itse tehnyt muutoksen ja tiedän mitä on tapahtunut ;) .
Muutoksia, jotka vaikuttavat eri asioihin, ei vain voi suoraan verrata toisiinsa millään järkevällä tavalla.
Lainaus käyttäjältä: tapanixxx - 06.01.14 - klo:22:15
Tottakai kevyempi vanne+rengas on parempi autossa.
VW konsernin pyöränpultti painaa n. 62 gr. Porsche on aikoinaan mainostanut että Porschen pyöränpultit ovat magneesiumia. Eli kyllä jousittamatonta massaa pyritään alentamaan.
Paremmuudesta varmasti kaikki ovat yhtä mieltä. Se kai tässä on epäselvää, että kuinka paljon eri ominaisuudet paranevat.
Magnesium on liian heikkoa pultteihin. Porsche lienee käyttänyt titaania. Noilla muutamilla grammoilla on hyvä luoda mielikuvaa hiupputeknisestä tuotteesta, mutta kannattaa muistaa samalla, että monesti niissä tehokkaammasta malleissa on isot vanteet ja jarrut lisäämässä painoa. Noiden vaikutus on kertaluokkaa isompi kuin pulttien, mutta siitä huolimatta niillä tehokkaammillakin malleilla kai ajaa voi.
Vaihtaako joku orggispyörän kevyeen aluvanteeseen muka säästääkseen polttoainetta? ;D
Ottakaa keskustelua jonkun fillarimiehen kanssa ja kysykää siltä että mikä on pyörivien massojen vaikutus vs. paino pyörän rungossa.
No voin tästä sivusta huudella että fillaroinnissa on pyörivillä massoilla helposti fiilisteltävä vaikutus, varsinkin siihen kiihtyvyyteen. Jostain ensiasennuskumeista kun vaihtaa esim maasturissa kevyempiin ja jos vaikka vaihtaa vanteet samalla heitolla kevyempiin ja saa yhteensä vaikka 400g pois niin kyllä tuntuu. Ja hyvältä. Toki tässä tullaan siihen että 0,4kg/10kg runko niin suhde on hiukka rajumpi kuin autossa vaikka 3kg/1800kg.
Jep. Ja polkupyörää liikutellaan ehkä jollain 300w teholla lyhyitä aikoja ja auto kymmelillä tai sadoilla tuhansilla wateilla. Pienikin painon pudotus vaikuttaa. Mutta painavasta pyörivästä tai jousittamattomasta massasta ei kummassakaan lajissa ole taatusti hyötyä.
Lainaus käyttäjältä: Finnhopper - 07.01.14 - klo:10:47
No voin tästä sivusta huudella että fillaroinnissa on pyörivillä massoilla helposti fiilisteltävä vaikutus, varsinkin siihen kiihtyvyyteen. Jostain ensiasennuskumeista kun vaihtaa esim maasturissa kevyempiin ja jos vaikka vaihtaa vanteet samalla heitolla kevyempiin ja saa yhteensä vaikka 400g pois niin kyllä tuntuu. Ja hyvältä. Toki tässä tullaan siihen että 0,4kg/10kg runko niin suhde on hiukka rajumpi kuin autossa vaikka 3kg/1800kg.
Taitaa tässäkin asiassa kuitenkin olla enemmän vaikutusta siinä missä kohtaa massa kehällä sijaitsee. Ei fillarissakaan navan ja linkun painolla ole kauhesti merkitystä, vaan suurin hyöty saavutetaan kevyemmällä kehällä ja renkaalla(-illa).
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 07.01.14 - klo:00:19
Vaihtaako joku orggispyörän kevyeen aluvanteeseen muka säästääkseen polttoainetta? ;D
Jos orggispyörä on peltivanteella on hyvin todennäköistä että vanne-/rengaskombinaation paino ei laske ;) .
Mun jousittamattoman ja pyörivän massan lasku etunurkissa lähenee 10 kiloa (vs. set up auton ostaessani/ rengasvannekombinaatio lähes - 7 kg., kelluva jarrulevy - 2,5 kg.), tämä kun yhdistetään järkevään rengaskokoon niin muutos on reaalisesti tunnettavissa, olisi se kiva päästä fiilaroimaan peräkkäin omaa ja jotain 19" set up:illa varustettua B7:aa.
Turun Linnaa lähinnä oleva junaraiteen ylitys on mulla semmoinen hyvä 'testirituaali', juma että tuo auto menee siitä eleettömästi ilman paukkunaa. Tätä on jonkun mahdollista päästä kokeilemaan jos haluaa.
Kaupungissa tuon painoeroa huomaa parhaiten.
Jos suurinosa ajoista on maantiellä (tasaista ajoa. ei 100-140 nykimisiä) niin ei sillä paljoa ole merkitystä missään kohtaa. Kun massa on pyörimässä niin se pysyy pyörimässä. Vaatii hieman enemmän voimaa, mutta taas massan puolesta rullaa pitemmälle.
Hieman paremmat kumit kun on niin ero jää vielä pienemmäksi.
Edellisessä käyttiksessä kun vaihdoin 17" OEM Dunlopin kumeilla leveisiin 18" ja olikos Minervan halpakumit niille. Ehkä 3-4dl nousi keskikulutus tankkauscomin mukaan. Painavemmat vanteet ja huonommin rullaavat kumit eivä tuota enempää siis vaikuttaneet asiaan. Tosin happeakin se sai enemmän tuolla rengaistuksella. Siinä menee hetki, että olisi saatu tonnin ero euroissa kirittyä kiinni mitä kevyemmät vanteet ja paremmat kumit olisivat kustantaneet lisää. ( eikä samoilla vanteilla nyt kovin montaa vuotta voi putkeen ajaa )
Lainaus käyttäjältä: ram1 - 06.01.14 - klo:22:32Kerroppa mulle viisaana, että mikä on painoero 16"/18" renkaalla, jos puhutaan samasta kehästä.Olen punninnut samaan autoon speksattuja 16-18" renkaita ja erot ovat todella pieniä.Profiili laskee tuumakoon myötä, jos puhutaan samaan autoon speksatuista nakeista.
A3 8P 16" orkkis vanne painoi enemmän kuin 18" A8 replika.
InterAction B9 18" vanteet kumeineen oli reilu pari kiloa kevyemmät paketiltaan mitä orkkikset 16".
Lainaus käyttäjältä: Ton-1 - 07.01.14 - klo:11:12Mun jousittamattoman ja pyörivän massan lasku etunurkissa lähenee 10 kiloa (vs. set up auton ostaessani/ rengasvannekombinaatio lähes - 7 kg., kelluva jarrulevy - 2,5 kg.)
Miten ja millainen tuo kelluvalevy on, polkupyörissä olen törmännyt kelluviin jaruihin ja moottoripyörissä, mutta autossa en tiedä miten toimivat vs. normaali? Ja hieman ihmetyttää miten voi levy olla jousitettua massaa?
Lainaus käyttäjältä: Jyri - 07.01.14 - klo:11:26
autossa en tiedä miten toimivat vs. normaali? Ja hieman ihmetyttää miten voi levy olla jousitettua massaa?
Jousittamatonta se onkin. Kuten Ton-1 sanoi.
Eroa ei ole mitään ns. normaaliin. Vakiona 1osaiset ja Ton-1:illa 2osaiset. Noi pitää keskiön ja ostaa vain uusia levyn kehiä.
https://www.youtube.com/watch?v=ZMOCEfH7-zw (https://www.youtube.com/watch?v=ZMOCEfH7-zw)
http://www.norcalevo.net/threads/14936-tech-article-brake-rotor-engineering (http://www.norcalevo.net/threads/14936-tech-article-brake-rotor-engineering)
Tuossa näin ohimennen jarrulevyistä
Eli siis ero on vain tuo paino, jotenkin hämäännyin tuosta kelluvan maininnasta ja samassa yhteydessä -2,5 kg, joten virheellisesti lähdin yhdistämään noita siten että tuo kelluvuus poistaisi tuon painon, mutta kyse olikin vain kevyemmästä levystä, vai kuinka?
http://www.vagarena.fi/index.php?topic=15640 (http://www.vagarena.fi/index.php?topic=15640)
Varmaan valmistustapa myös muuttaa tuota painoa, mutta kuten tuossa sanotaan niin materiaali eron ei tartte iso olla.
Videossa oli myös, että tehokkaampiin autoihin vakiona ollut 2osaiset eli odotetaan jarruilta vaadittavan enemmän. Jolloin materiaalikin pitää olla parempaa eikä sen tartte kestää sen 100k km mitä perujarrut ihmisen odottavan kestävän.
Tosiaan se kevennys tulee materiaalien kautta, keskiö korvattu alumiinisella ja muistaakseni noissa oli myös sen itse levyn seinämävahvuudetkin inan keposemmat. Kun vaaotin sen spessulevyn (7,5 kg.) ajattelin että ei voi alkuperäiset olla painavempia ..... kunnes heitin ne (vaihdon jälkeen) vaa'alle, olivat muistaakseni hieman alle 10 kg. / kpl mutta kuluneet joten otaksun painon olevan alk.p. kunnossa jotakin 10,xx kiloa.
Kiitos
[ot] Nyt siis löytyi uusi tuunaamisen paikka, onneksi ei vielä taida olla saatavilla juuri vaihtoehtoisia levyjä MQB alustaisten 340/270 mm levyiksi :o [/ot]
Hieman ot mutta sitten on vielä ne itse jarrut, alk.p. ovat rautaa ja jotkut paremmat alumiinia ja mahdollinen painonsäästö/ puoli 1-2 kg., tämä on sitten enää jousittamattoman painon laskua.
Tekis mieli vielä tehdä mutta se puuha lienee liian iso joskin jotkut 4-mäntäset hankkiessa myös jarrupalojen kuluminen olisi tasaisempaa.
Lisää OT.
Lainaus käyttäjältä: Ton-1 - 07.01.14 - klo:13:05
Hieman ot mutta sitten on vielä ne itse jarrut, alk.p. ovat rautaa ja jotkut paremmat alumiinia ja mahdollinen painonsäästö/ puoli 1-2 kg., tämä on sitten enää jousittamattoman painon laskua.
Tekis mieli vielä tehdä mutta se puuha lienee liian iso joskin jotkut 4-mäntäset hankkiessa myös jarrupalojen kuluminen olisi tasaisempaa.
Näin ohimennen. En tiedä miten nykypäinä on kesto noissa, mutta esim. 90-luvulla tulleen 300ZX mallin alkupään satulat olivat alumiinia ja pari vuoden jälkeen siirtyivät rautaan.
Tarkkaa syytä ei ole kerrottu, mutta muutamat ilmoittaneet tarpeeksi kun käyttivät jarruja (radalla ilmeisesti tms.) niin satulat alkoivat menemään kieroiksi.
Nykyään tosin jarrulevyjen jäähdytys on parantunut sekä jarrupaloille saa jäähdytysripoja. Myös ylimitoiteut jarrut varmasti estää myös liiallisen kuumenemisen jos satulat ovat alumiinia.
Punnitsin äsken uteliaisuuttani Audi A3 business sportin oem-kesävanteet, vakiot 5-puolaiset 17". Painoksi tuli 20,8 kg (vanne ja 225/45/17). Vanteen leveyttä en tiedä, liekö 7 vai 7,5 tuumaa.
Eli Octavia RS:n Gemini 18":een (7,5 X 18) verrattuna 1,5 kg kevyemmät. Joku punnitsi RS:n vakiot 17" alut ja ne olivat 21,3 kg (7,5 X 17)...
Jäin tuota miettimään, vaikkei se nyt mualimaakaan liikauta...
Eli vanne ja 225/45/17 renkaalla, 20,8 kg Audissa. Joku puntaroi RS:n vakio 7,5 X 17 vanteen painoksi 21,3 kg. Oliko se punnittaessa tosiaan pelkkä vanne vai oliko rengaskin mukana?
Lainaus käyttäjältä: V-O - 02.03.14 - klo:16:45
Jäin tuota miettimään, vaikkei se nyt mualimaakaan liikauta...
Eli vanne ja 225/45/17 renkaalla, 20,8 kg Audissa. Joku puntaroi RS:n vakio 7,5 X 17 vanteen painoksi 21,3 kg. Oliko se punnittaessa tosiaan pelkkä vanne vai oliko rengaskin mukana?
Kyllä siinä rengaskin oli mukana vanteen päällä...
RS:n orkkis-17":n ja Gemini 18" välillä siis renkaan kanssa painoeroa 1 kilo. Paljon vai vähän, en tiedä...
Lainaus käyttäjältä: V-O - 02.03.14 - klo:16:45
Jäin tuota miettimään, vaikkei se nyt mualimaakaan liikauta...
Eli vanne ja 225/45/17 renkaalla, 20,8 kg Audissa. Joku puntaroi RS:n vakio 7,5 X 17 vanteen painoksi 21,3 kg. Oliko se punnittaessa tosiaan pelkkä vanne vai oliko rengaskin mukana?
;D Pakkohan moisessa lukemassa on olla rengas mukana.
Vertailuna pasuunani 16-tuumainen peltivanne 205/55 Dunlop Bluresponseilla: 16,4kg.
Jos jotakuta vaikka kiinnostaa niin Golfin 15" Lyon aluvanne ensiasennusrenkaalla painoi 17,3kg. Vanteen leveys 6".
Jos kiinnostaa niin
- Advanti Raptor 8X18 (ET45 5X112) = 9,1kg
- Nokian Hakka Black 225/45/18 = 12,0kg.
- Nokian Hakkapeliitta 8 225/50/17 = 12,2kg
Lainaus käyttäjältä: repomies - 02.03.14 - klo:20:06
Vertailuna pasuunani 16-tuumainen peltivanne 205/55 Dunlop Bluresponseilla: 16,4kg.
Fiksu toimiva setti joka ei ulkonäköä kumarra, tuommoisella auto toimii parhaiten ( mitä autolla etenemiseen alle 120 km/h ja 99,9 % suoraan ajettaessa tulee).
Löytyykö netistä paikkaa johon olisi listattu vanteiden painoja? Tällä hetkellä itseäni kiinnostaa Barzetta Volante vanteiden paino 16 tuumaisina. http://www.barzetta.com/wheels/ (http://www.barzetta.com/wheels/)
Mittasin vw:n alkuperäisen aluvanteen (7x16") jossa oli päällä 205/55-16 rengas ja painoksi tuli 19kg. Osaako joku sanoa kuinka paljon tuosta on pelkän kumin painoa?
http://www.wheelweights.net (http://www.wheelweights.net)
Parempi paikka taitaa kuitenkin olla audiclubin tai ffp:n foorumien vannepaino -ketjut.
Normi 205/55r16 kesärengas painaa jotain 7-9kg väliltä.
Punnitsin äsken uudet kesävanteet kumilla.
Eli MSW 24 8x19" ja goodyear eagle f1 asymmetric 2 kokoa 225/35/19 = yhteispaino about 22-23kg
Vanne oli noin 12-13kg ja rengas oli erikseen 9-10kg
Lainaus käyttäjältä: Ton-1 - 20.03.14 - klo:09:44
Onko sinulla itselläsi tästä asiasta käytännön kokemusta ? Mutta kuten sanottu, mulle on ihan sama jos muut ajavat niillä 25 kilon seteillään.
Tässäkin tunnut olevat minua asiaa edellä ;) , ja jos suuhun tulleelta sapeltasi olet huomannut niin olen koko ajan korostanut optimin vanne-rengaskombinaation olevan avainasemassa nopeuksien ollessa muuttuvia ( esim. 0-100 km/h).
Kaikki aika-ajosuoritukset eivät ole tasaisella tehtäviä, itse koen että esim. tuossa Ironman:in ajo-osuudessa ( 180 km/ käyppä ihmettelemässä vaikka Nastolan maisemia .....) mahdollisimman kevyt ja samalla aero-vannesetti on se joka toimii.
Jos se massa noissa aika-ajokiekoissa on sivuseikka niin miksi on kehitetty kilon pintaan yhteispainoltaan meneviä hiilikuitukiekkopareja ( kehittyneimmät alut +1500 g.) ?
Onhan noita erilaisia vanteita ja renkaita tullut kokeiltua. Mikään kombinaatio ei ole antanut fyysiikan peruslakeja kumoavaa lisää suorituskykyyn. Miksi nuo fysiikan lait eivät enää sinulle kelpaa, vaikka hetki sitten mainostit niitä?
Sappea ei ole suussa vaan teknisillä faktoilla tässä mennään ja toivon, että sinäkin pystyisit keskittymään asiaan henkilökohtaisuuksien sijaan.
Kuten kirjoitin, aerodynaamisuus on se aika-ajokiekkojen tärkein avu. Jos se olisi massa, niin eihän olisi mitään järkeä lähteä kasvattamaan kehän korkeutta, koska se tuo lisää massaa. Aerodynaamisuus menee aika-ajossa ja myös tuossa triathlonissa aina painon edelle. Kukaan ei valitse keveimpiä kehiä noihin kisoihin. Jos rahat eivät riitä keveään ja aerodynaamiseen, niin silloin ajetaan vain aerodynaamisella.
Kuten tuo tunnin ennätys kiistatta todistaa, keveitä vanteita ei ainakaan nopeuden vuoksi tarvita tasaisella tasavauhtia ajettaessa. Sitten kun kiihdyttely ja mäkien nouseminen astuvat kuvaan mukaan, massalla on pieni merkitys. Suomen "vuoristoissa" tuo vaikutus on aina pieni. Tuo pienikin merkitys voi toki olla jossakin tilanteessa urheilumaailman huipulla olla merkittävä, mutta harrastelijoilla se häviää kyllä taustakohinaan verrattaessa siihen vaikutukseen, joka noilla keventelyosilla on valmistajan kassavirtaan. Hyvän kuvan tilanteesta antaa se, että reilusti fläsää vyötäröllään omistavat polkijat sijoittavat tonneja polkupyörän vanteisiin ajatuksena päästä nopeammin... Ostaa jengi autoihinkin isoja vanteita ja mataliaprofiilisia leveitä renkaita autoihinsa, vaikka ei niilläkään Suomessa mitään nopeushyötyä saa ja tuo lysti polttaa myös rahaa.
Kilpapyöräilyssä yritetään hakea optimikompromissia keveyden ja tukevuuden välillä.
Ranskan ympäriajossa on ajettu n. viiden kilon polkupyörillä mutta ajettavuus on ollut sen verran heikko että tukevammalla ja painavammalla pyörällä on saatu parempia tuloksia.
Sama vanteiden suhteen, paitsi että levyvanteet ovat hieman edullisempia aerodynaamisesti.
Joskin maantiepyöräilyssä tuulen vaikutus käytännössä estää levyvanteiden käytön.
Tottakai polkupyörässä keveys tarkoittaa herkemmin liikkuvaa ja kiihtyvää pyörää, saati sitten että painoa saadaan vähennettyä pyörivistä massoista.
Mutta merkitystä on myös sillä missä se pyörivä massa sijaitsee, ulkokehällä sen massan hitausmomentti on merkittävämpi kuin akselilla sijaitseva.
Urheilussa pienetikin tekijät vaikuttavat merkittävästi, todellinen vaikutus on mikä on mutta siitä aiheutuva psykologinen reaktio on se joka tekee siitä ratkaisevan.
Kun autoissa vaihdetaan renkaat ja vanteet n.s. isommiksi niin se vaikuttaa vierintävastukseen, monesti rengas-vanneyhdistelmän massa kasvaa ja se lisääntynytkin massa sijaitsee siellä epäedullisella ulkokehällä.
Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 20.03.14 - klo:13:22
Kilpapyöräilyssä yritetään hakea optimikompromissia keveyden ja tukevuuden välillä.
Ranskan ympäriajossa on ajettu n. viiden kilon polkupyörillä mutta ajettavuus on ollut sen verran heikko että tukevammalla ja painavammalla pyörällä on saatu parempia tuloksia.
Mikä TdF pyörä on painanut viisi kiloa? Tässä (http://gizmodo.com/100-years-of-tour-de-france-bikes-map-the-evolution-of-709973821) ainakin keveimmän kunnia on annettu selvästi raskaammalle pyörälle.
Sinänsähän nykypäivänä ei olisi pienintäkään ongelmaa tehdä ylenmäärin tukevaa ja nykyistä keveämpää pyörää, mutta pyörien painolle on säädetty alaraja. Pyörät painavat vähintään 6,8 kiloa, koska keveämmät ovat kiellettyjä. Toisinaan nykyisiin keveisiin runkoihin joutuu lisäilemään lisäpainoja metallipunnuksien muodossa, jotta päästään tuohon minimipainoon.
Takaisin auton pyöriin ja niiden hitausmomentteihin.
Seuraavan linkin takaa löytyy ihan näppärät laskurit hitausmomenttien jonkin suuntaiseen laskemiseen:
http://stephenmason.com/cars/rotationalinertia.html#wheelstires (http://stephenmason.com/cars/rotationalinertia.html#wheelstires)
Mitä tuolla laskurilla hieman leikin, niin huomasin että hitausomomentti kasvaa aika hyvin siirtyessä 15" vanteesta 17" vanteeseen.
Tämän hetkinen 15" rengasvannekombo (185/60, 5,5" leveä vanne) painaa 14,5 kg (vanne: 7,5 kg). 15" setin hitausmomentiksi sain 0,76 kgm^2 (rengas: 0,574 kgm^2 ja vanne: 0,185 kgm^2)
17" rengasvannekombolle (215/40, 7" leveä vanne) arvioin painoksi 21 kg (vanne: 12,5 kg). 17" setin inertiaksi 1,15 kgm^m (rengas: 0,726 kgm^2 ja vanne: 0,427 kgm^2)
Massaa tulee lisää siis 6,5 kg joka on siis 31 % lisää, hitausmomentti kasvaa laskurilla laskettuna 34 %. Luulisi että tuon ulommalle sijoittuneen lisämassan liikkelle saamiseen saa kulumaan jonkin verran enempi energiaa...
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 20.03.14 - klo:13:50
Mikä TdF pyörä on painanut viisi kiloa? Tässä (http://gizmodo.com/100-years-of-tour-de-france-bikes-map-the-evolution-of-709973821) ainakin keveimmän kunnia on annettu selvästi raskaammalle pyörälle.
Sinänsähän nykypäivänä ei olisi pienintäkään ongelmaa tehdä ylenmäärin tukevaa ja nykyistä keveämpää pyörää, mutta pyörien painolle on säädetty alaraja. Pyörät painavat vähintään 6,8 kiloa, koska keveämmät ovat kiellettyjä. Toisinaan nykyisiin keveisiin runkoihin joutuu lisäilemään lisäpainoja metallipunnuksien muodossa, jotta päästään tuohon minimipainoon.
Jaa'a, muistelen että Tour de France-pyörä se olisi ollut, mutta lienee sitten joku muu maantiekisapyörä.
Tällaista se on kun ilman lähteitä kirjoittaa.
Punnitsin äsken Roomsterin tulevat kesärenkaat. Škodan oma Arktos-vanne ja Bridgestonen Turanza ER300-renkaat kokoa 205/55R15. Yhteispaino on 16,9 kg.
Vaikka omakin hypetys mennyt liikaa tuolle painopuolelle niin sen renkaan merkitys (etenemisessä) on tosiaan milteipä isompi, eilen heitin kesärenkaat alle ja vaikka talvisettini hieman kevyempi onkin niin itse talvirenkaan 'tahmeus' aiheutti sen että se on se vähemmän rulaava setti, kesäsettini kanssa autoni ihan leijuu tien pinnassa 8) .
Inspiroituneena tästä ketjusta suoritin punnitukset.
Ocu Scoutin vakio 17´ aluvanne + GY Eff grip perf 205/55R17 (+ tasapainotuspainot) 20.8kg
Ettabeta Tettsut 16´ aluvanne + Nokian Hakkapeliitta 7 205/60R16 (+tasap painot) 19.4kg
Mittaus toteutettu puhtailla renkailla/vanteilla aiemmin tarkaksi osoitetulla digitaalihenkilövaa´lla.
Audi B8 5-puolainen 7x16" ja Good Year Ice Arctic 205/60-16 XL nasta 19,95kg.
(https://encrypted-tbn1.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcSwlQ3aT2ljvIoQ12JheipmiGty6oKf9csWOvk8gaq9Dy_z-AmXQ8PV7A)
Audi B8 replica 7,5x17 ja Good Year UG Extreme 225/50-17 2-3mm kulunut rengas 22,25kg
(https://encrypted-tbn1.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcSnyo03y9yOZLSUs5punJ444dl8qy24mUtv5lDn7eKCL4G6pKiiimw2iLc)
Mitattu matkatavaravaa'lla riiputtamalla, joka on tarkka.
Voin mitata jossain välissä loput B8:in yhdistelmäni..
No nyt on Gemini vanne punnittu
Gemini 7,5 X 18 Painaa 12,5 kg
Gemini ja Continental sport contact 2 yhteis paino 21,9-22 kg
Vanne oli musta , mutta saman verran ne hopeat ja antrasiitit painavat
Lainaus käyttäjältä: KaiVee - 07.04.14 - klo:17:33
... Vanne oli musta , mutta saman verran ne hopeat ja antrasiitit painavat
Ei voi painaa, nehän on metallivärejä ja niissä on metallihiukkasia maalin seassa, niin varmaan ne painaa enemmän ::)
Lainaus käyttäjältä: Pertsa - 07.04.14 - klo:17:41
Ei voi painaa, nehän on metallivärejä ja niissä on metallihiukkasia maalin seassa, niin varmaan ne painaa enemmän ::)
No sovitaan sitten vaikkka niin
Zito 935 9,5x19" paino 12,1kg, Goodyear eagle fi asymmetric2 245/35/19 valmistajan mukaan 10,5kg
Tässä tämä artikkeli erikokoisten vanteiden/renkaiden vaikutuksesta kiihtyvyyteen:
http://www.caranddriver.com/features/effects-of-upsized-wheels-and-tires-tested (http://www.caranddriver.com/features/effects-of-upsized-wheels-and-tires-tested)
^Olipas hyvä artikkeli, kiitoksia. Ei harmita yhtään, että pienensin kevyeen ituhippien 205-kokoon. ;D
Lainaus käyttäjältä: Ton-1 - 13.04.14 - klo:18:40
Tässä tämä artikkeli erikokoisten vanteiden/renkaiden vaikutuksesta kiihtyvyyteen:
http://www.caranddriver.com/features/effects-of-upsized-wheels-and-tires-tested (http://www.caranddriver.com/features/effects-of-upsized-wheels-and-tires-tested)
Mielenkiintoista. Tukee omia persdyno havaintoja.
Linkin testi tiivistettynä..
15" => 18,14kg (vanne + rengas)
19" => 24,49kg (vanne + rengas)
Kun sama vannemalli & sama rengasmalli vaihdettiin 15" => 19"
- kiihtyvyys 0-100 kmh heikentyi 4%
- polttoaineen kulutus kasvoi 10%.
- ajomelu kasvoi 1dB (..joka yllättävän vähän)
Lainaus käyttäjältä: repomies - 13.04.14 - klo:19:16
^Olipas hyvä artikkeli, kiitoksia. Ei harmita yhtään, että pienensin kevyeen ituhippien 205-kokoon. ;D
En ole mikään vanneinsinööri, mutta voisin kuvitella että iso vanne heikentää kiihtyvyyttä eniten autoissa joissa on huono vääntö. Ei ole voimaa pyörittää isoa kiekkoa. Mikäli alaääntö/vääntö kunnossa, niin luulisin liikkuvan. En lukenut tarkemmi millainen artikkelin moottori oli.
Lainaus käyttäjältä: Golfauto - 13.04.14 - klo:19:53
En ole mikään vanneinsinööri, mutta voisin kuvitella että iso vanne heikentää kiihtyvyyttä eniten autoissa joissa on huono vääntö. Ei ole voimaa pyörittää isoa kiekkoa. Mikäli alaääntö/vääntö kunnossa, niin luulisin liikkuvan. En lukenut tarkemmi millainen artikkelin moottori oli.
Aika samanlaisia ajatuksia herää itsellänikin. En esim omassa autossani huomannut 3 kg kevennystä/nurkka kiihtyvyydessä ollenkaan, terävät montut kylläkin menee mukavemmin.
Lisäksi tuossa testissä pomppaa sellainen asia silmille, että nuo eri rengaskoko vaihtoehdot ei vastaa toisiaan ympärysmitoiltaan. Esim 205/55 R16 :sta vastaava koko olisi 215/35 R19 eikä tuo käytetty 235. Aika luonnollista, että kiihtyvyys rauhoittuu jos renkaan ympärysmitta kasvaa...
Lainaus käyttäjältä: Golfauto - 13.04.14 - klo:19:53
En ole mikään vanneinsinööri, mutta voisin kuvitella että iso vanne heikentää kiihtyvyyttä eniten autoissa joissa on huono vääntö. Ei ole voimaa pyörittää isoa kiekkoa. Mikäli alaääntö/vääntö kunnossa, niin luulisin liikkuvan. En lukenut tarkemmi millainen artikkelin moottori oli.
Artikkelin moottori oli 2,5L bensa, jonka max. vääntö n. 240Nm.
Varmaan tuolla on merkitystä. Selkeiten muistelen itse rengassetin eron huomanneeni 1.8T Audissa, jossa ei tosiaan vääntö päätä huimaa.
Nykyisessä diisselissä vaikeampi havaita eroa 17" talvi- ja 19" kesä-settien välillä.. Renkaita vaihtaessa 19" :set vaikuttaa haubertuntumalla raskaammalta.
Kulutus pysyi samana vaikka vannekoko kasvoi 3" ja oli vielä raskaampi vannekin.
joten en aina usko 10% kulutuksen nousuun. Ja vaikea edes seurata jos normi auto vie sen 4-6 litraa
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 13.04.14 - klo:19:42
Mielenkiintoista. Tukee omia persdyno havaintoja.
Linkin testi tiivistettynä..
15" => 18,14kg (vanne + rengas)
19" => 24,49kg (vanne + rengas)
Hieman paremmin onnistuneilla valinnoilla 15" yhdistelmä painuu alle 17 kilon.
Itsellä kokemusta peräjälkeen ajettuina kahdella erilaisella 17" kombinaatiolla ( n. 18 kg. ja +23 kg.), kulutusmittari etenkin nurkissa ajettuna näytti miltei 10% isompia kulutuslukuja - tasaisessa matka-ajossa eroa ei taas oikein synny.
Lainaus käyttäjältä: KaiVee - 13.04.14 - klo:21:49
Kulutus pysyi samana vaikka vannekoko kasvoi 3" ja oli vielä raskaampi vannekin.
joten en aina usko 10% kulutuksen nousuun. Ja vaikea edes seurata jos normi auto vie sen 4-6 litraa
Kaupunkiajossako? Ilmeisesti ei, jos kulutus 4-6 litraa?
Maantieajossa vanne / rengas- kombon painoeroilla ei taida olla merkitystä.
Lainaus käyttäjältä: KaiVee - 13.04.14 - klo:21:49
Kulutus pysyi samana vaikka vannekoko kasvoi 3" ja oli vielä raskaampi vannekin.
joten en aina usko 10% kulutuksen nousuun. Ja vaikea edes seurata jos normi auto vie sen 4-6 litraa
Se isompi kiekko on yleensä myös leveämpi, joten ilmanvastus kasvaa halus tai ei. Vie siis väkisin enemmän vaikka millä persdynolla mittais.
Lainaus käyttäjältä: Ton-1 - 13.04.14 - klo:22:23
Hieman paremmin onnistuneilla valinnoilla 15" yhdistelmä painuu alle 17 kilon.
Itsellä kokemusta peräjälkeen ajettuina kahdella erilaisella 17" kombinaatiolla ( n. 18 kg. ja +23 kg.), kulutusmittari etenkin nurkissa ajettuna näytti miltei 10% isompia kulutuslukuja - tasaisessa matka-ajossa eroa ei taas oikein synny.
Massalla tuosta kulutuserosta voi selittää van murto-osan. Tuo 20 kiloa vanteissa ja renkaissa vastaa noin 30 kiloa takakontissa. Sillä ei vielä kovin suurta muutosta saada aikaiseksi. Loppu selittyy vierintävastuksella, mittausepätarkkuudella, ilmanvastuksella ja ihmismielellä.
Kyllä tuntuu vielä 250 Nm koneesta suoltavassa vajaat 1400 kg painavassa kaarassa tulevan kulutuseroa 16" vs. 17" ja vanne-rengaskombinaation painoero 2,5 kg/kpl. Nyt tankkasin viikonloppuna ja puhdasta taajama-kehätieajoa samantyyppisesti kuten talvirenkailla. Kun talvikiekoilla vei sen 7-7,5 pakkasista riippuen, imi nyt kesäkiekoin 8,7 tankkausmenetelmällä laskien. Kiihdytyksissä joutuu selvästi enemmän painamaan kaasua ja rullaavuus heikkoa. Toki osalisänsä tuo ilman muuta renkaan leveysmuutos 205:sta 225:een. Mutta: omat havaintoni ovat maallikkotutkimuksessani sellaiset että ulkonäkö maksetaan vannepuolella takaisin muissa kohdissa.
Lainaus käyttäjältä: Peeveli - 14.04.14 - klo:07:28
Kiihdytyksissä joutuu selvästi enemmän painamaan kaasua ja rullaavuus heikkoa. Toki osalisänsä tuo ilman muuta renkaan leveysmuutos 205:sta 225:een.
Eikai se setin painavuus rullaavuuteen vaikuta muutakuin käänteisesti?
Nykyisessä autossani (e91 325d) on tosi huonosti rullaavat contin nastarenkaat talvikumeina. Kesäisin olen ajellut loppuun jotain misukan keskieuroopan kitkoja ja ne rullaavat paljon kevyemmin (sama rengaskoko, samanlaiset vanteet). Perstuntuma kulutuslisään on ~0,5 litraa, kulutuksen pyöriessä 5,5-7 litran haarukassa...ELIKKÃ,, PALJO feat. Jope
Täksi kesäksi alle tulee oikeat kesärenkaat, mutta vannekoko suurenee...joten suoraa vertailua on paha tehdä.
Väittäisin kuitenkin että renkaan rullaavuudella (rengaskokokin vaikuttaa) on isompi merkitys kulutukseen, kuin vanteen painolla. Painavan setin huomaa kyllä ikävästi liikkeellelähdöissä, jarrutuksissa ja töyssyissä.
Kevyet vanteet on herkut, mutta ei ne autuaaksi tee 8)
Lainaus käyttäjältä: Peeveli - 14.04.14 - klo:07:28
Mutta: omat havaintoni ovat maallikkotutkimuksessani sellaiset että ulkonäkö maksetaan vannepuolella takaisin muissa kohdissa.
Samat havainnot, mutta en ole vielä tarpeeksi aikuinen lähtemään pölykapselilinjalle ;)
Lainaus käyttäjältä: Peeveli - 14.04.14 - klo:07:28
Kiihdytyksissä joutuu selvästi enemmän painamaan kaasua ja rullaavuus heikkoa.
Nimimerkki Ton-1 korjaa varmasti nämä asiavirheet aikanaan. Moni tulokas saattaa hämmentyä tällaisista konkareiden kirjoituksista...
Lainaus käyttäjältä: Peeveli - 14.04.14 - klo:07:28
Kiihdytyksissä joutuu selvästi enemmän painamaan kaasua ja rullaavuus heikkoa. Ulkonäkö maksetaan vannepuolella takaisin muissa kohdissa.
Olen iloinen että sinäkin hifistelevä Brutukseni alat pääsemään tämän asian perimmäisille perille ;) .
Lainaus käyttäjältä: hapelton1 - 14.04.14 - klo:09:32
Nimimerkki Ton-1 korjaa varmasti nämä asiavirheet aikanaan. Moni tulokas saattaa hämmentyä tällaisista konkareiden kirjoituksista...
Kiitoksia kunniasta, juuri tuo lainattua asia ('Kiihdytyksissä joutuu selvästi enemmän painamaan kaasua ja rullaavuus heikkoa') on se välitön fiilis joka saadaan 'huonosta' ja autoon sopimattomasta vanne-/rengasvalinnasta, ja tosiaan johtuu sekä nousseesta kombinaatiopainosta että leviämmän renkaan huonommasta rullaavuudesta.
Kuten tuolla aiemmin mainitsinkin vanhassa A4:ssa maksimaalinen tehohäviö olisi huonojen rengas-/vannevalintojen valintojen kuittaamiseksi n. 20 hv., tuota ei parane muuttaa prosenttisuhteeksi vaan kuten jo joku mainitsikin niin 300 hv./ 500 nm. pukkaavan auton kanssa eroja ei huomaa kun sama 20 hv. menetys on prosenteissa pienempi, mutta vaikka autossa olisi tehoa se 1000 hv. niin se häviö olisi tuota samaa suuruusluokkaa !
Oma auto tuntuu hienolta kun siinä alkaa ihan vakiona löytymään vetoja jo alta 2 000 rpm. kun ei ole mielettömiä limppuja joihin se neutraali teho hukkuisi, toki mun etukulmista on sitten hävinnytkin lähes 10 kg./ puoli jousittamatonta/ pyörivää massaa - joku pelle peloton vois laittaa vaikka vanteisiinsa 5 kg.n lisämöykyt ja sitten ihannoisi sitä ajoa ?
Jos joku turkulainen haluaa kokeilla autoani tämän asian tiimoilta niin ottaa yhteyttä.
En mä enää kauaa näistä jaksa kirjoitella ....... ihan sama millä kukin ajaa, itse olen löytänyt zenini näitten renkuloitten kanssa, laitetaan nyt kerran vielä vertaus eli on mielestäni ihan hullua virittää auto äärimmäisiin mutka-ajo-olosuhteisiin optimiksi ( järkyt renkaat) kun ne tilanteet ovat alle 0,1% ajosuoritteestasi, sama kuin ajaisit sillä muuttoautolla läpi elämän kun muutat 2-3-4-5 kertaa elämäsi aikana.
Lainaus käyttäjältä: palehti - 14.04.14 - klo:09:03
Eikai se setin painavuus rullaavuuteen vaikuta muutakuin käänteisesti?
2 cm leveämpi rengas saattaa jo vähän vaikuttaa ja renkaiden rullaavuuden yksilökohtaiset erot enempi. AB 6/2014 kesärengastestissä parhaiten ja huonoiten rullaavan renkaan ero polttoaineen kulutukseen oli 10%.. aika iso ero, kun renkaan kootkin rengastestissä samat.
Mulla on nyt käytännön kokemusta: Elikkäs tollainen 15km pätkä KehäI tyyppistä ajoa meni 205 leveillä 18kg painavilla 16" Continentalin kitkoilla kulutuksella 4.8 - 5.2 l/100km ja nyt 20,5kg painavilla Falkenin 225 leveillä kesärenkailla menee 6.0 - 6.4 l/100km.
Sanoisin että kulutus nousi 1.2l/100km
Lainaus käyttäjältä: palehti - 14.04.14 - klo:09:03
Samat havainnot, mutta en ole vielä tarpeeksi aikuinen lähtemään pölykapselilinjalle ;)
Ehkä olis aika ? ;)
Itse joutuu toteamaan että omista autoistani parhaan tietuntuman ovat omanneet ( alle 100 km/h. nopeuksissa) peltivanteilla ( mutta ilman pölykapseleita ;D ) varustetut Eibach-jousiset/ speciaali-iskareilla ( Koni-sääd./ jälk. mallia en muista) varustetut Mazda 626 Sport Saloon 2.0 GTI 16 V vm. 1988 ja Mazda 323 1.8 GLX Doch. vm. 1999.
Mun mututuntuma sanoo että vähänkään tehokkaammassa etu/taka -vetoautossa leveämpi nakki parantaa kiihtyvyyttä kun ei lyö renkaat niin helposti tyhjää ;) näin ainakin itselle perustelen leveemmän ja isomman vanteen :D
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 14.04.14 - klo:09:46
2 cm leveämpi rengas saattaa jo vähän vaikuttaa ja renkaiden rullaavuuden yksilökohtaiset erot enempi. AB 6/2014 kesärengastestissä parhaiten ja huonoiten rullaavan renkaan ero polttoaineen kulutukseen oli 10%.. aika iso ero, kun renkaan kootkin rengastestissä samat.
Mulla oli ennen ihan eri konsernin autossa tosin hyvin rullaavat renkaat. Eli kulutukset varmaan ihan ok ja silleen, mutta se aiheutti vastaavasti sen, että jos tykkäsi valoista kiihdyttää niin ne vähän vierintävastuksen renkaat suti paljon enemmän kun kunnon bensaa maksimaalisesti kuluttavat sikailurenkaat. Se on sitten erijuttu kuka haluaa pitoa valoista tykittelyyn tai muhun, mutta sellaisen havainnon tein :)
Lainaus käyttäjältä: Ton-1 - 14.04.14 - klo:09:45En mä enää kauaa näistä jaksa kirjoitella ....... ihan sama millä kukin ajaa, itse olen löytänyt zenini näitten renkuloitten kanssa, laitetaan nyt kerran vielä vertaus eli on mielestäni ihan hullua virittää auto äärimmäisiin mutka-ajo-olosuhteisiin optimiksi ( järkyt renkaat) kun ne tilanteet ovat alle 0,1% ajosuoritteestasi, sama kuin ajaisit sillä muuttoautolla läpi elämän kun muutat 2-3-4-5 kertaa elämäsi aikana.
No tuohon jaksamisen loppumiseen et usko itsekään edes turkulaisten oikeasti ;D
Noin muutoin puhut osin ihan asiaakin, mutta oikeastihan niitä vanteita ja isompia renkaita laitellaan ihan muista syistä kuin äärimmäisten mutkaominaisuuksien parantamiseksi.
Ja se ei kai ole kovinkaan yllättävää, kun useimpien autot seisovat suurimman osan ajasta paikallaan ja fiilikset syntyvät yksittäisen mutkan äärimmäisen suorituksen sijasta autoon astuttaessa tai sieltä lähdettäessä... :) Ja erityisesti muiden tuijottaessa hienoja fillareita ilman, että niiden paino kiinnostaisi pätkääkään.
Meistä aikuisista yllättävän harva saa myöskään kovin kummoisia kiksejä siitä, että auto kiihtyy 0,1 sekkaa nopeammin sataan... Tämä on siis se toinen totuus ja en itse liputtaisi sokeasti kummankaan olevan se oikea :P
Mutta joo kahdesta samannäköisestä kevyempi on parempi ja välillä rumempi vs. painavampi pitää sitten jo oikeastikin vähän miettiä, mitä haluaa 8)
Lainaus käyttäjältä: Ton-1 - 14.04.14 - klo:10:11
Ehkä olis aika ? ;)
Itse joutuu toteamaan että omista autoistani parhaan tietuntuman ovat omanneet ( alle 100 km/h. nopeuksissa) peltivanteilla ( mutta ilman pölykapseleita ;D ) varustetut Eibach-jousiset/ speciaali-iskareilla ( Koni-sääd./ jälk. mallia en muista) varustetut Mazda 626 Sport Saloon 2.0 GTI 16 V vm. 1988 ja Mazda 323 1.8 GLX Doch. vm. 1999.
Aika kultaa muistot?
Lainaus käyttäjältä: pomo - 14.04.14 - klo:20:52
Aika kultaa muistot?
Toivottavasti ei kuitenkaan vanteita, koska muutoinhan niistä tulisi liian painavat ;D
Lainaus käyttäjältä: PTG - 14.04.14 - klo:20:49
Meistä aikuisista yllättävän harva saa myöskään kovin kummoisia kiksejä siitä, että auto kiihtyy 0,1 sekkaa nopeammin sataan... Tämä on siis se toinen totuus ja en itse liputtaisi sokeasti kummankaan olevan se oikea :P
Olen taas ollut huono ilmaisemaan itseäni, eli itse se kiihtyvyys ei itsenään ole se tavoiteltava asia vaan se herkkä nopeuden muutos nurkissa pyörittäessä ilman täyskaasuttelua.
Lainaus käyttäjältä: pomo - 14.04.14 - klo:20:52
Aika kultaa muistot?
Voipi olla, jos allani on kepiästi liikkuva laite osaan nauttia sen ominaisuuksista paremmin kuin jostain raskaasta miinalaivasta, motskarilla mun ajoprofiili poikkeaa vahvasti audilla harrastamastani, etenkin tuolla 626:lla muistan omaavani enempi vaihtelevaa menoa kuin tämän raskaan audin kanssa.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 13.04.14 - klo:22:44
Kaupunkiajossako? Ilmeisesti ei, jos kulutus 4-6 litraa?
Maantieajossa vanne / rengas- kombon painoeroilla ei taida olla merkitystä.
Aivan, normaalissa maantieajossa, tai oli noin 15 km 100 kilometrin matkasta kaupunkiajoa.
Lainaus käyttäjältä: Golfauto - 14.04.14 - klo:00:12
Se isompi kiekko on yleensä myös leveämpi, joten ilmanvastus kasvaa halus tai ei. Vie siis väkisin enemmän vaikka millä persdynolla mittais.
Rengasleveys sama 235 molemmissa
Lainaus käyttäjältä: Ton-1 - 14.04.14 - klo:21:31
Olen taas ollut huono ilmaisemaan itseäni, eli itse se kiihtyvyys ei itsenään ole se tavoiteltava asia vaan se herkkä nopeuden muutos nurkissa pyörittäessä ilman täyskaasuttelua.
Hyvä täsmennys.
Ymmärrän pointin ja ero on epäilemättä ilman hillitöntä asian harrastamistakin tajuttavissa - ainakin, jos asia kiinnostaa enemmän kuin bisse tai pesä :)
Jollain tavalla itse ehkä ilman em. tavoitteitakin ymmärrän idean, kun maastopyörääkin tuli aikanaan kevennettyä mm. pultteja lyhentämällä tietäen paitsi sen, että vain kiekon keventämisessä on oikeasti järkeä mutta ei kuitenkaan enempää kuin omien jenkkakahvojen hävittämisessä... ;D
Mutta pyörän/autonfillarien ulkonäköä painotettaessa tuokin on vähän niin ja näin.
Asian loppuessa OT:na jatkettakoon, että itselleni on siis melko sama, miten herkästi junnut kulkevat jalkapallopeleihin pakollisten mutkien kautta, kun tsadin kaduilla vaikutukset kompensoituvat tai jäävät kompensoitumatta enemmänkin ajotavan kuin rengastuksen vuoksi.
Ja esim. kymppi yli rajoitusten ajaminen johtaa kavereiden kertomusten mukaan Sotkamosta tsadiin ajamalla 7,7 litran keskikulutukseen Tigun 177 disukkakoneella ja kesävaihtoehtoon verrattuna pari tuumaa pienemmillä noksuilla, kun saman olisi päässyt matalla kutosella ajamalla 15 km/h pienemmällä keskinopeudella...itse ei pysty kokeilemaan, kun menisi ylinopeuden puolelle välillä eikä enää tänä vuonna ole asiaakaan... :-X
Mutta totta toki sekin, että herkin rengastuntuma on jollakin määritelmällä autotallista löytyvässä gt corollassa (AE82GT eli etuvetosellainen vuodelta 1986), jossa on huikea 185/60 14" rengastus. Paska ajaa se silti nykymittapuiden mukaan on eli vaikkapa Tiguanilla jättää sen mutkatiellä, mutta fiiliksessä ehkä vähän ottaa takkiin...ei siis juurikaan vakiona parempi/paskempi ajettava kuin tuon ikäpolven mazuunit, vaikkakin tuntuu nopealta keveyden ja juurikin paskan ajettavuuden vuoksi...
Jossain mopommassa pikku disukassa renkailla ja löpöllä voi ilmeisesti vaikuttaa aika mukavasti "herkkyyteen". Jos tuommoisessa artikkelin noin 8s 0-100km/h autossa renkaiden vaikutus voi olla 3 kymmenystä, niin tokihan se on sitten enemmän 10s autossa. Sanotaan nyt vaikka 3.5 kymmenystä. Tuohon päälle tankkiin Pro-Dieseliä (kallista, eek) ja taas lähtee rontti kymmenys pois maagisesta 0-100 lukemasta. 10s autosta saa siis kevyellä ja rullaavalla rengastuksella sekä premium-polttoaineella about 9.5s auton. Kyllä se jo sitten tuntuu ratin takana "herkemmältä".
Ilmankos minäkin sain VCDS-mittauksen nojalla aavistuksen tehtaan ilmoituksia parempia 0-100 aikoja kellotettua, kun kävin kokeilemassa. Kevyet ekorenkaat ja Pro:ta tankissa.