Keskustelua talvirenkaista nastarenkaat/kitkarenkaat/keskieuroopan kitkarenkaat

[teräksenharmaa]

Eli ensi talvena lähdetään vesiliirtoon upouusilla renkailla jo alle taajamarajoitusten? 

Testi oli suoritettu uusilla, pakasta vedetyillä renkailla. Ei tarvi olla kummoinenkaan älykkö jotta ymmärtää renkaan kyvyn vastustaa vesiliirtoa heikkenevän jokaisen millimetrin kymmenyksen menetyksen jälkeen. Mainittu 30km/h oli vain arvio kun rengas on kulunut 5mm urasyvyyteen.

Ah ja, kappas mikä kultakimpale löytyikään, suoraan Nokian Renkaiden kotisivuilta: https://www.nokianrenkaat.fi/yritys/uutinen/kitkarengas-on-kesakelilla-kelvoton/

Jokainen kokemusta aiheesta omaava ymmärtää sen, ettei 30 nopeudessa ole ongelmaa vesiliirron kanssa. Kokemattoman pitää ehkä sitten olla  älykkö tai ainakin tutustua hetki aiheeseen ymmärtääkseen sen, ettei kuluminen vaikuta vesiliirron alkamisnopeuteen niin paljon kuin prov... anteeksi arvioit.  Tämän vahvistaa myös tuo googlaamasi Nokianin sivu.

[mattinen]

Ainoa järkiperusteinen syy suolaukselle on raskas liikenne. Muut pärjäisi ilman.

No tätä samaa seikkaa minäkin olen veikannut suolauksen syyksi. Ja tämän vuoksi en ole tässä "suuressa rengasväittelyssä" suolausta esillä pitänyt. Veikkaukseni siis on, että suolausta tarvitaan juuri raskaan liikenteen vuoksi.  Toisaalta myös Ruotsissa ja Norjassa on raskasta liikennettä. Jos siellä kuitenkin pärjätään pienemmällä suolauksella, niin olisi mielenkiintoista tietää, voisiko suolausta vähentää myös Suomessa. Mutta tämä on sitten ehkä oma, rengaskeskustelusta erillinen kysymyksensä.

[Popo]

Niinpä. Jostain pitäisi pystyä luopumaan. Jos emme mitenkään halua puuttua siihen, että "autokansa" käyttää nastarenkaita joko tottumuksesta tai halusta varautua "pääkallokeleihin", niin miksi silloin pidämme teitä suolalla sulina? Tai vastaavasti. Jos joidenkin syiden vuoksi suolaus kuitenkin on välttämätöntä, niin eikö silloin tulisi edes yrittää kasvattaa kitkarenkaiden osuutta?

Kyllä "me" haluamme puuttua "autokansan" nastarenkaiden käyttöön. Suolaus on siinä keskustelussa mukana.

"Nastakansa" on kyllä valtaisa. Olen alkanut, kiitos mm. tämän keskustelun, kiinnittämään entistä enemmän kanssa-autoilijoiden rengasvalintoihin. Nastat rutisevat Helsingissä pääsääntöisesti myös aivan uusimpien kalliimman hintaluokan menopelien alla, vaikka niissä varmasti on uusinta ajonvakautusta, nelivetoa  sun muuta aktiivista turvajärjestelmää käytössä. Voi olla, että nykypäivän kiireinen ihminen ei ehdi tällaisia rengasjuttuja sen enempää pohtia, kunhan ehtii kotona käydä kääntymässä ja jatkaa menopelillään kohti uusia kunnian kenttiä alla "varmat" nastarenkaat. Ei automainoksissa kannusteta kitkojen valintaan, koska "automerkkimme on turvallinen ilman nastojakin"...

[Rauta7]

Niinpä. Jostain pitäisi pystyä luopumaan. Jos emme mitenkään halua puuttua siihen, että "autokansa" käyttää nastarenkaita joko tottumuksesta tai halusta varautua "pääkallokeleihin", niin miksi silloin pidämme teitä suolalla sulina? Tai vastaavasti. Jos joidenkin syiden vuoksi suolaus kuitenkin on välttämätöntä, niin eikö silloin tulisi edes yrittää kasvattaa kitkarenkaiden osuutta?

Jostain pitäisi pystyä luopumaan - mutta mistä?? Suolasta, koska raskaalle kalustolle(kin) on talvirengasmääräykset - jotka tosin perusmääräyksinä ovat liian kevyet!
Määräyksillä on pyritty vaikuttamaan enemmänkin ulkomailta tuleviin talvikuljetuksiin (=kumartamaan ulkomaalaisille teillämme liikkujille) ja toisaalta päästämään edelleenkin liian vaarallisilla (=liian hennoilla pito-ominaisuuksilla olevilla) rengastuksilla olevia raskaita kuljetuksia kapeille ja vaarallisille teillemme.

Ja peltipoliisit valvovat näitä aika tehottomasti. Tullilla on muutakin tekemistä kuin ratsata jonkun puolalaisen rengaskuvioita.

Jos suolaaminen on näin välttämätöntä, niin sitten pitää kehittää suolatuille teillemme omat kevyen kaluston suolarenkaat - kitkarenkaat ovat suolatuilla teillä vaarallisemmat kuin tukevammat ja suuremmilla vesiurilla varustetut nastarenkaat, jotka nekään eivät ole mitkään oikeat renkaat sulaksisuolatuille teille. Suolarenkaat puuttuvat!! 

[Hidalgo]

Riippuu ihan lämpötilasta kumpi on parempi jäällä, nasta vai kitka. Kovalla pakkasella pohjoismainen kitka pitää nastaa paremmin jäälläkin. Pohjoismainen kitka onkin tositalven rengas.

Mitkä ovat nämä lämpötilarajat, jolloin kitka pitää jäällä paremmin kuin nasta?

[Pihistelijä]

Mitkä ovat nämä lämpötilarajat, jolloin kitka pitää jäällä paremmin kuin nasta?

-20 C on raja. Sitä kylmemmässä kitka pitää paremmin, lämpimämmässä nasta.

"Kun pakkasta on parikymmentä astetta, nastat ja nastattomat talvirenkaat ovat yhtä pitävät, nastattomat joskus jopa pitävämmät. Kovalla pakkasella jää ei ole liukasta. Mutta lähempänä nollaa jään päällä on vettä, mikä tekee siitä liukkaan. Silloin nastarengas saa pinnasta paremman otteen."

�" Matti Morri, Nokian Renkaat Oyj, Teknisen asiakaspalvelun päällikkö

https://www.nokianrenkaat.fi/innovatiivisuus/turvallisuus/nastat-vai-kitkat/

Ero on suurin nollassa. Lämpötilan laskiessa ero kaventuu.

[Hidalgo]

-20 C on raja. Sitä kylmemmässä kitka pitää paremmin, lämpimämmässä nasta.

"Kun pakkasta on parikymmentä astetta, nastat ja nastattomat talvirenkaat ovat yhtä pitävät, nastattomat joskus jopa pitävämmät. Kovalla pakkasella jää ei ole liukasta. Mutta lähempänä nollaa jään päällä on vettä, mikä tekee siitä liukkaan. Silloin nastarengas saa pinnasta paremman otteen."

�" Matti Morri, Nokian Renkaat Oyj, Teknisen asiakaspalvelun päällikkö

https://www.nokianrenkaat.fi/innovatiivisuus/turvallisuus/nastat-vai-kitkat/

Ero on suurin nollassa. Lämpötilan laskiessa ero kaventuu.

Tuo siis yhden Nokian Renkaan  työntekijän mielipide: ”Nastattomat joskus jopa pitävämmät”. Eli ei voi mitenkään yleistää, että näin olisi aina kylmemmässä säässä.

[sakal83]

Ton saman sepän mielipiteitä on kuitenkin täälä ennenkin lainattu totuuksina, kuin ne olisi raamatusta

[Hidalgo]

Ton saman sepän mielipiteitä on kuitenkin täälä ennenkin lainattu totuuksina, kuin ne olisi raamatusta

Niistä totuuksista en tiedä, ei ole ainakaan minun lainaamiani. Mutta tottahan se tuossa puhuu, että joskus nastattomat ovat jopa pitävämmät. Mutta ei yleensä.

[Pihistelijä]

Tuo siis yhden Nokian Renkaan  työntekijän mielipide: ”Nastattomat joskus jopa pitävämmät”. Eli ei voi mitenkään yleistää, että näin olisi aina kylmemmässä säässä.

Samaa sanoin Continentalin edustaja TV:ssä noin 10 vuotta sitten. Hän sanoi, että lämpötilan laskiessa jää kovenee ja nastat purevat siihen yhä huonommin. Kitkojen lamellien pito kuitenkin paranee. Pito siirtyy yhä enemmän lamellinen varaan. Noin -20 C jälkeen kitkat sitten pitävät paremmin kuin nastat.

[Hidalgo]

Samaa sanoin Continentalin edustaja TV:ssä noin 10 vuotta sitten. Hän sanoi, että lämpötilan laskiessa jää kovenee ja nastat purevat siihen yhä huonommin. Kitkojen lamellien pito kuitenkin paranee. Pito siirtyy yhä enemmän lamellinen varaan. Noin -20 C jälkeen kitkat sitten pitävät paremmin kuin nastat.

Kesärenkaatkin pitävät jäällä kovassa pakkasessa paremmin kuin nollakelillä.

[-karppa-]

Onko joku nähnyt jotain laajempaa testiä -20 asteen pakkasessa?

[Iero]

Kesärenkaatkin pitävät jäällä kovassa pakkasessa paremmin kuin nollakelillä.

Kyllä mekäläisen ikäiset muistavat, miten poikasena polkupyörällä ja mopollakin ajaessa oli heikko pito nollakelin tuntumassa, mutta pakkasella meni kuin kesäkelissä - eikä ollut välttämättä talvirenkaita käytössä. Lumi vaan alla narisi.

[jt]

Tässäkin ketjussa on moneen kertaan ollut esillä ruotsalaisten tekemiä talvirengastestejä joissa on vertailtu "suhteellisen" tasapuolisesti (paljon tasapuolisemmin kuin suomalaisissa lehdissä, #metoo) kaikkia kolmea talvirengastyyppiä keskenään, täsmälleen samoissa olosuhteissa. Molemmissa testeissä on tullut hyvin selvästi ilmi että keskimäärin KE-kitkat ovat kiilloitetulla luisteluradalla tehtävällä jäätestillä molempia skandirenkaita huonompia, mutta märällä ja kuivalla asfaltilla KE-kitkat ovat ainoa oikea vaihtoehto ja etenkin skandikitkojen pito tällöin on hengenvaarallisen huono. Nastarenkaat selviävät noista olosuhteista välttävästi. Lumipidossa kaikki kolme rengastyyppiä ovat hyvin lähellä toisiaan.

Ei se noin mennyt. Tässäkin ketjussa viitatussa ruotsalaisessa testissä se meni näin:
* Lumella nasta ja skandikitka on about saman vertaisia. Paras KE-kitka (Nokian WR-D4) jää lumella jälkeen n. 30%, kakkonen eli Continental vielä vähän enemmän
* Kuivalla KE-kitka on paras. Skandi kitkat ovat keskimäärin parempia kuin nastat kuivalla, yksi skandi pääsee samalle tasolle kuin vertailun paras KE-kitka. Nastat ovat keskimäärin heikoimpia kuivalla (esim. nasta Continental IceContact 2; 3 pistettä, Skadi R2 5 pistettä, Skandi Bridgestone 8, KE:t 8-9 pistettä)
* Jäällä KE-kitka suorastaan romahtaa, ero 60%-70%. Paras skandi (R2) jää 30% parhaasta nastasta, eroa heikoimpaan nastaan 13%.
* Märällä KE-kitka on selkeästi paras, tulos on pisteissä 10-8. Sitten nasta 6-4, sitten skandit 4-2.

Eli jos ajaa jatkuvassa vesiliirossa tai kuivalla, alle KE-kitkat, taasen jos talviolosuhteissa ja kuivalla tiellä, nastat tai skandikitkat.

Väitänpä että jäätön/lumeton asfaltti on vallitsevin olosuhde suurella osalla Suomen pääteistä, etelässä myös pienemmillä teillä, näin päädyin itse skandikitkoihin (pihatiet ovat sitten yleensä jäässä/lumessa). Ei ole tapana ajella 80km/h veteen upotettuihin testiratoihin (en itseasiassa ajele lainkaan testiradoilla), siihen hommaan KE-kitka on kiistatta paras...

[jt]

Tästä päästäänkin sitten varsinaiseen suolakysymykseen, jonka on tietysti relevantti myös ympäristövaikutustensa vuoksi. Miksi suolaa käytetään? Käytetäänkö Suomessa jotenkin poikkeuksellisen paljon suolaa? Toimitaanko Ruotsissa ja Norjassa tässä suhteessa toisella tavalla? Ja jos toimitaan, niin voisiko Suomi ottaa näistä maista mallia? Voi hyvin olla, että suolan käyttöä voitaisiin Suomessa vähentää. Siinä tilanteessa v

Kokemusta on Tukholman seudulla ajelusta ja kyllä sitä suolaa käytetään aika runsaasti. Moottoritie on tietenkin aina suolassa. Ehkä semmoinen ero että niitä pienempiä kokoojateitä missä on bussiliikennettä suolataan myös, Suomessahan näitä teitä ei välttämättä suolata lainkaan, ehkä risteykset, mutta ei koko katua. Eihän nuo bussit pääsisi jyrkempiä mäkiä ylös jos tiet olisivat jäässä. Tietenkin ilmastoero täytyy ottaa huomioon, Tukholman talvi on paljon leudompi ja sulan osuus siten myös suurempi. 

Isoja ja vilkkaita teitä suolataan tietenkin paitsi raskaan liikenteen takia, niin myös hlö-autoliikenteen takia, sillä niin nasta- kuin kitkarenkaan pito romahtaa jäällä.

Tukholman muutaman kadun nastakielto on perua pölyongelmasta, ko. kaduilla hiukkasia/pölyä oli aivan liikaa ja asialla päätettiin tehdä jotain. Ja kas kummaa, hiukkaspitoisuudet/pölyongelma kääntyivät laskuun kiellon asettamisen jälkeen, vaikka sinne joku nastarenkaillakin aina väliin osuu.

[Jultsu]

Ei ole tapana ajella 80km/h veteen upotettuihin testiratoihin (en itseasiassa ajele lainkaan testiradoilla)

Hei, sittenhän meitä on kaksi! Mullakaan ei ole tapana ajella kaupoille peilijääksi jäädytetyn testiradan läpi. Ilmeisesti meistä poiketen kovin moni kuitenkin tekee näin koska nastarenkaat näkyvät lentävän kauppojen hyllyistä hyvää vauhtia?

[hmmm]

Kyllä Suomessa suolataan itseasiassa erittäin maltillisesti verrattuna moneen muuhun  paikkaan. Itsellä on kokemusta Pohjois-Amerikasta suuren järvien alueelta. Eli siis alueelta, jossa on tilastollisesti yhtä kylmää talvella kuin Suomessa. Ja kyllä siellä päin, sekä USA:ssa että Kanadassa suolan käyttö on aivan eri kaliiberia kuin Suomessa, ja sitä jatketaan jopa yli -15 asteen pakkasella. En sitten tiedä sekoittavatko suolaan jotain muuta kemikaalia kun saavat sen toimimaan noinkin kylmässä.

Lopputulos on se, että autot alkavat näyttää valkoiselta. Eli eivät mene edes likaisen näköisiksi, vaan ihan täysin valkoiseksi

Tässä pari esimerkkiä:

https://www.jaguarforums.com/forum/attachments/s-type-s-type-r-supercharged-v8-x200-15/74998-how-often-do-you-wash-your-s-type-36397d1391100866-got-salt-snow-post-up-some-salty-snowy-car-photos-2014-01-30-12.50.17.jpg?dateline=1394082461

http://c8.alamy.com/comp/KY4R4P/salt-grime-encrusted-blue-car-KY4R4P.jpg

[Pihistelijä]

Lopputulos on se, että autot alkavat näyttää valkoiselta. Eli eivät mene edes likaisen näköisiksi, vaan ihan täysin valkoiseksi

Minä hämmästelin samaa 20 vuotta sitten, kun ajoin ensimmäisen kerran Suomesta Alpeille. Saksassa autobahna oikein ui suolassa. Aamulla Sveitsissä havahduin, kun auto on ihan valkoinen. Jatkoin matkaa Ranskaan. Matkalla alkoi vesisade. Perillä kylässä ihmettelin jälleen kun auto olikin ihan puhdas. Vesisade oli huuhtonut kaiken suolan pois. Ihmettelin tapahtumaa, koska täällä Suomessa nastakuskit väittävät, että juuri suola tekee autot harmaan kuraisiksi.

[Jultsu]

Suola = valkoista
Nastojen rouhima kivi/asfalttiaines = mustaa

Valkoinen + musta = harmaa?

[Rauta7]

Suola on valkoista/harmaata ilman lisukkeita.

"Suolan" liuottama - Suomessa asfaltin kiviaineksen sidontaan käytetty - bitumi on ruskeaa - näinhän oli juuri selvitys  tässä ennen pakkaskauden alkua, kun autopesulat ilmoittivat, että nyt on sellaista sotkua/mömmöä autojen maalipinnoissa, että ei irtoa tavanomaisilla pesuaineilla ja että auton puhdistukseen menee moninkertainen aika.
Tämä oli ja on erityisen ongelmallinen operaatio erityisesti valkoisissa autoissa. Tätä asiaa käsiteltiin niin uutisissa kuin melkein kaikissa lehdissäkin.

Syylliseksi ilmeni teidensulatukseen käytettyjen tehostettujen sulatuskemikaalien ("suolan") aikaansaama bitumin liuotus ( tästä on tutkimusselvitys olemassa! ), jota tapahtui erityisesti uusien tienpäällysteiden tiealueilla. Tähän ei ollut mitään syytä nastarenkailla.

Sain autooni tammikuun lopulla, Tampereen ohitustiellä ja Tampereen jälkeenkin, tapahtuneessa tehostesuolauksessa vastaan tulleesta (neste)suola-autosta suoran kylkisuihkun. Seuraavana päivänä auton pesussa ei ko.(ruskea) mömmö irronnut saippuapohjaisilla pesuaineilla, vaan piti ottaa kylmästi vahapurkki, josta vaahtomuovisieneen vahaa, jolla hieromalla törky liukeni pinnasta. Autossa on keraaminen pinnoite, joka ilmeisesti auttoi ainakin sen, ettei maali vaurioitunut.

[vasara]

...
Syylliseksi ilmeni teidensulatukseen käytettyjen tehostettujen sulatuskemikaalien ("suolan") aikaansaama bitumin liuotus ( tästä on tutkimusselvitys olemassa! ), jota tapahtui erityisesti uusien tienpäällysteiden tiealueilla. Tähän ei ollut mitään syytä nastarenkailla.
...

Juuri näin.. tästä raportoitu lehdissä.
Omakin auto on isoine pikiläikkineen karmean näköinen kun ollut 'koko' talvikauden pesemättä. Ne piet / bitumit tuli pintaan ennen pakkaskautta.
Pitäis hoitaa jollain tervanpoistoaineella kuntoon, kun ehtis.

[Mikey]

Uskokaa jo hyvät ihmiset, että suola ei tee vedestä ihmeliuotinta, joka kykenee liuottamaan bitumia.

Tai jos ette usko, niin kokeilkaa itse. Tehkää vedestä ja ruokasuolasta liuos ja yrittäkää sillä poistaa auton kyljestä bitumit pois. Ei lähde.

[Rauta7]

Uskokaa jo hyvät ihmiset, että suola ei tee vedestä ihmeliuotinta, joka kykenee liuottamaan bitumia.

Tai jos ette usko, niin kokeilkaa itse. Tehkää vedestä ja ruokasuolasta liuos ja yrittäkää sillä poistaa auton kyljestä bitumit pois. Ei lähde.

Eivät taida kylvää ruokasuolaa teille.    Tämä suomalaisten käyttämä kiviaineksen sidontabitumi liukenee jo koiran pissasta.
Jos olet käyttänyt tiesuolaa ruokasuolana, niin "ymmärrän" kirjoituksesi. 

[mattinen]

Jostain pitäisi pystyä luopumaan - mutta mistä?? Suolasta, koska raskaalle kalustolle(kin) on talvirengasmääräykset - jotka tosin perusmääräyksinä ovat liian kevyet!
Määräyksillä on pyritty vaikuttamaan enemmänkin ulkomailta tuleviin talvikuljetuksiin (=kumartamaan ulkomaalaisille teillämme liikkujille) ja toisaalta päästämään edelleenkin liian vaarallisilla (=liian hennoilla pito-ominaisuuksilla olevilla) rengastuksilla olevia raskaita kuljetuksia kapeille ja vaarallisille teillemme.

Kokemusta on Tukholman seudulla ajelusta ja kyllä sitä suolaa käytetään aika runsaasti. Moottoritie on tietenkin aina suolassa. Ehkä semmoinen ero että niitä pienempiä kokoojateitä missä on bussiliikennettä suolataan myös, Suomessahan näitä teitä ei välttämättä suolata lainkaan, ehkä risteykset, mutta ei koko katua. Eihän nuo bussit pääsisi jyrkempiä mäkiä ylös jos tiet olisivat jäässä. Tietenkin ilmastoero täytyy ottaa huomioon, Tukholman talvi on paljon leudompi ja sulan osuus siten myös suurempi. Isoja ja vilkkaita teitä suolataan tietenkin paitsi raskaan liikenteen takia, niin myös hlö-autoliikenteen takia, sillä niin nasta- kuin kitkarenkaan pito romahtaa jäällä.

Kyllä Suomessa suolataan itseasiassa erittäin maltillisesti verrattuna moneen muuhun  paikkaan. Itsellä on kokemusta Pohjois-Amerikasta suuren järvien alueelta. Eli siis alueelta, jossa on tilastollisesti yhtä kylmää talvella kuin Suomessa. Ja kyllä siellä päin, sekä USA:ssa että Kanadassa suolan käyttö on aivan eri kaliiberia kuin Suomessa, ja sitä jatketaan jopa yli -15 asteen pakkasella.

Sikäli kun rengaskeskustelun "suolalinjaa" halutaan viedä eteenpäin, olisi sen osalta hyvä saada usein mainittua "faktatietoa". Tähän mennessä käytetyt puheenvuorot viittaavat siihen, ettei suolankäyttö Suomessa välttämättä ole mitenkään poikkeuksellista. Syntyy pikemminkin vaikutelma, että muuallakin suolataan vähintään yhtä paljon. Tämä puolestaan viittoo siihen suuntaan, että suolasta luopuminen tai sen vähentäminen ei välttämättä ole aivan yksinkertainen juttu.

[Rauta7]

Filosofi voisi ottaa myös itse selvää teiden rakenneperiaatteista, kuinka pohjustetaan, eristetään ja kuinka päällystetään; minkälaisia kivi- ja sidonta-aineita käytetään. Minkälaiset ovat routimisolosuhteet, jos niitä yleensä on ja miten maaperän rakenne itsessään vaikuttaa. Nämä vaikkapa perustavina eroina naapurimaihin.

Teiden ja ilmastollisten olosuhteiden erot ovat yllättävän suuret vaikutuksiltaan vaikka mennään vain meren toiselle puolelle.
Samoin teiden kemiallisissa käsittelyissä käytettävät aineet ("suolat") poikkeavat; ei käytetä meilläkään ruokasuolaa, vaikka näköjään sellainen käsitys on.

Tämä teiden kunnossapito Suomessa - ja erityisesti talviolosuhteissa - on aika löperöä. Laiskuus on pesiytynyt perusominaisuudeksi, jolloin pitäisi aina mennä sieltä, missä aita on matalin.

[Mikey]

Lainaus Suomen Ympäristökeskuksen sivuilta:

"Perinteisen tiesuolan (natriumkloridi eli ruokasuola) asemesta voidaan käyttää esimerkiksi muita kloridisuoloja (esimerkiksi kalsiumkloridi tai magnesiumkloridi) tai orgaanisia suoloja, kuten muurahaishapon ja etikkahapon suolat (esimerkiksi kaliumformiaatti, kaliumasetaatti ja kalsiummagnesiumasetaatti)."

Mikäli suola tekisi vedestä ihmeliuottimen (itse asiassa suola heikentää veden ominaisuutta toimia liuottimena), se olisi yleisesti tunnettu asia; jopa siinä määrin, että kemistit olisivat asian havainneet.

[Enhancer]

Suolaa käytetään jossain, muurahaishaposta johdettua kaliumformiaattia lienee tuo ruskea töhnä.

Aiheesta lisää:

http://www.kemion.fi/palvelutuotteet.html (lähinnä miltä kaliumformiaatti näyttää)

http://www.syke.fi/hankkeet/midas

Poistin lainauksen.

[Mikey]

Tuossa vielä lainaus suolatyyppien osuuksista:

"Liikenneviraston kunnossapidon asiantuntija Heikki Lappalainen kertoo, että normaalissa liukkaudentorjunnassa käytettävä suola on natriumkloridi. Lappalaisen mukaan natriumkloridin käyttömäärä koko maassa on noin 80 000 tonnia normaalina talvikautena. Tielle laitetaan myös toisenlaista suolaa. Toinen aine on kalsiumkloridia jota käytetään huomattavasti vähemmän talven aikana. Esimerkiksi koko maassa sitä on käytetty tänä vuonna noin 3000 tonnia liuoksena, Lappalainen sanoo."

Muita (paljon kalliimpia) aineita saatetaan käyttää paikallisesti pohjavesialueilla.

[BMF]

Suola ja bitumi on pahasta auton kyljessä ja kaikki sen tietää. Suolaus ei lopu vaikka kuinka ihmetellään sen koostumusta.

Ainakin kotkassa keväällä käytetään myös katupölynestoon suolavettä.  Tässä vuonna 2014 saatu kunnosssapitopäällikön vastaus kun ihmettelin kevään plussakelin suolakylvöjä: "Suolaliuoksen levitys liittyy hiekanpoistoon, ei liukkauden torjuntaan. Kadut kastellaan ennen koneellista hiekanpoistoa laimealla (vain 3% kalsiumkloridi)  suola-vesiliuoksella, jolla estetään hienoaineksen pölyäminen."

Kaiken suolaamisen innoittamana pyytäisinkin asiasta enemmän kiinnostuneita tekemään oman threadin tästä aiheesta. Suolaamiseen ei muutenkaan voida täällä vaikuttaa mutta rengasvalintaan kyllä. Pysykäämme siis rengaskeskustelussa.

Noh tämä threadi kuoleekin taas puoleksi vuodeksi niin sinänsä sillä aikaa täällä voidaan kirjoitella vaikka politiikasta...kunnes talvi yllättää taas suomalaiset. 

[mattinen]

Keskustelun aikaisemmassa vaiheessa esitettiin näkemys, jonka mukaan suolauksen keventäminen vähentäisi nastarenkaiden tienpintaa kuluttavaa vaikutusta. Tähän liittyen mainittiin mm., että "Ruotsi ja Norja ovat kaivaneet talviteiden kunnossapitoon tehdyt aurat ja tiehöylät naftaliinista - suomipoika suolaa ja politikoi". Ainakin minä ymmärsin tämän niin, että Ruotsissa ja Norjassa suolataan vähemmän.

Tämän jälkeen esitettiin omakohtaisiin kokemuksiin perustuen, että Ruotsissa suolataan vähintään yhtä paljon �" ellei jopa enemmän �" kuin Suomessa. Tämän jälkeen on mielestäni luonnollista kysyä, perustuuko käsitys Suomen muita pohjoismaita suuremmasta suolan käytöstä ns. mutuun, vai onko kysymyksessä fakta, joka voidaan jostain todentaa.

Tähän vastataan sitten seuraavasti:

"Filosofi voisi ottaa myös itse selvää teiden rakenneperiaatteista, kuinka pohjustetaan, eristetään ja kuinka päällystetään; minkälaisia kivi- ja sidonta-aineita käytetään. Minkälaiset ovat routimisolosuhteet, jos niitä yleensä on ja miten maaperän rakenne itsessään vaikuttaa. Nämä vaikkapa perustavina eroina naapurimaihin."

Yllä mainitut seikat ovat varmasti mielenkiintoisia. Ehdotankin, että mainituista kysymyksistä kiinnostunut henkilö ottaa niistä itse selvää. Kun tämä on tapahtunut, voi hän esitellä tietonsa (lähteineen) täällä. Samalla hän ehkä haluaa itseään tyhmemmille henkilöille selostaa, miten tiedot liittyvät nyt meneillään olevaan keskusteluun. (Alkuperäinen kysymys oli siis se, käytetäänkö muissa pohjoismaissa enemmän suolaa tiepidossa kuin Suomessa).