Keskustelua talvirenkaista nastarenkaat/kitkarenkaat/keskieuroopan kitkarenkaat

[teräksenharmaa]

Jaa noh, itse olen sitä mieltä, että etelässä nasta on ihan ylivoimainen. Täällä kun tiet aurataan ensin paljaaksi, sitten suolataan märäksi ja sit annetaan jäätyä. Olen verrannut aihetta siihen, että jos sun pitäisi nelinkontin edetä jäistä mäkeä ylös ottaisitko sä mielummin metalliset naskalit vai kumihanskat?

Moninko konttaaja on saanut ahaa-elämyksen esimerkistäsi? Itse harvemmin konttaan jäällä. Kävelessä en käytä nastoja, vaikka ne jäisellä pinnalla antaisivatkin lisää pitoa. Mulle riittää vallan mainiosti kenkien  pito ilman nastojakin, kunhan valitsen vain kengät, joissa on talvikäyttöön suunniteltu kumi ja pintamalli. Nasta myös kuluttaisi lattioita ruman näköisiksi. Nastarengasmiehillä lienee myös piikkikengät puoli vuotta jalassa siltä varalta, jos sattuisi löytymään jäätä kengän alle.

[Teemuki]

Erinomainen esimerkki. Ne tavan popot vastaavat kesärenkaita. Ajatellaan, että ne nastakengät on suunniteltu maksimaalinen jarrutuspito ykkösprioriteettina. Lyöt "liinat lukkoon", kaadut naamallesi ja jatkat liukumista jäätä pitkin. Hallittavuus on absoluuttista jarrutustehoa oleellisempi. Jos yrität hokkarijarrutusta niillä nastalenkkareilla niin todennäköisimmin epäonnistut ja loukkaat itsesi. Sama temppu kitkapohjilla onnistuu todennäköisesti hallitusti. Itse hankin muutama vuosi sitten kotimaiset kitkapohjakengät ja yllätyin positiivisesti. Nastalenkkarit jäivät sen myötä komeron perukoille pölyyntymään kunnes nyt kesällä heitin ne menemään. Olivat muuten kalliolla yllättävän liukkaita ne nastalenkkarit, ja sanomista tulee ihan aiheellisesti jos niillä kulkee sisätiloissa.

Todennäköisesti suurinosa ihmisistä tajusi tän vertauksen. Eikä tosissaan kuvittele autojen kaatuilevan nastarenkaiden vuoksi. Huolestuttaa vähän liikkua ulkona jos liikenteessä on oikeasti niin yksinkertaista porukkaa. 😂

[-karppa-]

Moninko konttaaja on saanut ahaa-elämyksen esimerkistäsi? Itse harvemmin konttaan jäällä. Kävelessä en käytä nastoja, vaikka ne jäisellä pinnalla antaisivatkin lisää pitoa. Mulle riittää vallan mainiosti kenkien  pito ilman nastojakin, kunhan valitsen vain kengät, joissa on talvikäyttöön suunniteltu kumi ja pintamalli. Nasta myös kuluttaisi lattioita ruman näköisiksi. Nastarengasmiehillä lienee myös piikkikengät puoli vuotta jalassa siltä varalta, jos sattuisi löytymään jäätä kengän alle.

Kyllä nastakengät on ollut yhdet parhaista ostoksista talveksi! Tätähän on hankala joidenkin tosimiesten myöntää, jotka ovat oman elämänsä Steven Seagaleja ja tekevät vaikka silmät kiinni ukemit tilanteessa, kuin tilanteessa kaatuessaan.

[jarkko_h]

Miksi sinun mielestä minun pitäisi ajaa kitkarenkailla?
Enkö saa valita itse renkaani omaan autoon.
Sehän tässä onkin hassua kun ei itse saa valita rengastusta.

Ehkä kysyjä tässä kysyi kokemustasi kitkarenkaista koska näytät tietävän niistä niin paljon. Kokemusta on siis varmaan useista nykyaikaisista kitkoista viime vuosilta.

[jarkko_h]

Nykyään kitkarenkailla ajetaan ainoastaan 3,6 % talviajan kaikista onnettomuuksista. Jos tämän suhteuttaa kitkarenkaiden osuuteen, niin ei ne kitkat voi ihan turvattomat olla.

Suhteessa nastarenkailla ajetaan moninverroin enemmän onnettomuuksia. Olisi syytä tutkia syytä tähän, jotta voitaisiin vähentää syitä.

[V60]

Moninko konttaaja on saanut ahaa-elämyksen esimerkistäsi? Itse harvemmin konttaan jäällä. Kävelessä en käytä nastoja, vaikka ne jäisellä pinnalla antaisivatkin lisää pitoa. Mulle riittää vallan mainiosti kenkien  pito ilman nastojakin, kunhan valitsen vain kengät, joissa on talvikäyttöön suunniteltu kumi ja pintamalli. Nasta myös kuluttaisi lattioita ruman näköisiksi. Nastarengasmiehillä lienee myös piikkikengät puoli vuotta jalassa siltä varalta, jos sattuisi löytymään jäätä kengän alle.

Kun kengät laitetaan jalkaan ihmiselle, jolla ikää 70-90 vuotta, niin kaikki pito lienee tarpeen. Niin se on joissain tapauksissa myös renkaiden osalta.

[Antore]

Kun kengät laitetaan jalkaan ihmiselle, jolla ikää 70-90 vuotta, niin kaikki pito lienee tarpeen. Niin se on joissain tapauksissa myös renkaiden osalta.

Erittäin hyvin lausuttu! Nastat on siis oiva valinta silloin kun kyky hallita autoa liukkaalla on alentunut.

[jarkko_h]

Vertailu nastakenkien ja nastarenkaiden välillä ontuu. Nastakengillä ei kävellä kymmeniä tuhansia kilometreja kuivalla asfaltilla. Nastat pysyvät kengissä hyvinä etelän talvissa, nastarenkaissa ei. Nastakengät jäävät sulalla kaappiin, nastarenkaat ei.

OT:
Piikkikengät ovat  hyvät syyspilkillä ahkion kaa.
Kuoma -saappaissa (ei nastaa) on myös hyvä jääpito. Käytän yleensä nauhallisia kuomia kauppareissuilla liukkaimpina aikoina. Mukavampi piikkikenkiä kovalla laattapinnalla.

[sakal83]

Miksi sinun mielestä minun pitäisi ajaa kitkarenkailla?
Enkö saa valita itse renkaani omaan autoon.
Sehän tässä onkin hassua kun ei itse saa valita rengastusta.

Kaikki saa valita. Valinta pitäisi perustua johonkin, kuin vanhaan tottumukseen ja ennakkoluuloihin.

Ehkä kysyjä tässä kysyi kokemustasi kitkarenkaista koska näytät tietävän niistä niin paljon. Kokemusta on siis varmaan useista nykyaikaisista kitkoista viime vuosilta.

Rest my case.

[paimentolainen]

Kaikki saa valita. Valinta pitäisi perustua johonkin

Mulla se perustuu maksimaaliseen pitoon liukkaalla. Vähemmän liukkaalla on ihan sama, onko kitkat vai nastat.

[M-J-B]

Todennäköisesti suurinosa ihmisistä tajusi tän vertauksen. Eikä tosissaan kuvittele autojen kaatuilevan nastarenkaiden vuoksi. Huolestuttaa vähän liikkua ulkona jos liikenteessä on oikeasti niin yksinkertaista porukkaa. 😂

Ei kukaan väittänytkään autojen kaatuilevan nastarenkaiden vuoksi. Esimerkki kuitenkin osoitti, ettei absoluuttisen paras jarrutuspito ole kaikki kaikessa. Jos olisi, niin nykypäivän nastarenkaatkin näyttäisivät varsin erilaisilta ja niiden jarrutuspito olisi ylivoimainen nykyisiin verrattuna. Teknisesti sellaisten valmistaminen ei ole mikään haaste, niitä valmistetaankin jo, mutta hyvästä syystä ne eivät ole katulaillisia.

[M-J-B]

Mulla se perustuu maksimaaliseen pitoon liukkaalla. Vähemmän liukkaalla on ihan sama, onko kitkat vai nastat.

Kukin priorisoi kuten parhaaksi näkee. Minulla hallittavuus ja ennalta arvattavuus menee parhaan mahdollisen jarrutuspidon edelle.

[sakal83]

No mutta mihin se sinun valintasi perustuu muuhun kuin omaan mieltymykseen?
Eikö muilla saisi olla omia mieltymyksiä?

Et vastannut koska olet ajanut kitkoilla talven viimeksi?
Vanhoilla mieltymyksillä juurikin porukkaa aina valitsee ne renkaat mitkä valitsee.

No eihän tuossa mitään ihmeellistä ole.
Kitkoilla ajetaan sulilla suolateillä ja niitä on huomattavasti vähemmän liikenteessä kun nastarenkaita.
Tämä vähäinen määrä vaikuttaa tietysti tilastoihin
Vaativissa oloissa käytetään paljon nastarenkaita ja käyttäjien prosenttimäärä on suurempi kun kitkarenkaitten käyttäjissä.
Suurin osa valitsee nastarenkaat talviolosuhteisiin.
Täytyy tietenkin ottaa huomioon missä päin Suomea ajelee.
Näin yksinkertaista tää on.
NIIN todella tää tärkein asia unohtuu monesti, missä ajetaan?

Tässä ei taas ole mitään logiikkaa? Miten vähäinen määrä vaikuttaa tilastoihin?
Ja mitkä on ne vaativat olot?

[tet]

No eihän tuossa mitään ihmeellistä ole.
Kitkoilla ajetaan sulilla suolateillä ja niitä on huomattavasti vähemmän liikenteessä kun nastarenkaita.
Tämä vähäinen määrä vaikuttaa tietysti tilastoihin

Kitkarenkaiden osuus talvirenkaista on noin 14 %, ja talvionnettomuuksista tuon aiemmin mainitun alle 4 %. Kitkojen suhteellinen osuus ei siis selitä tuota eroa.

Täytyy tietenkin ottaa huomioon missä päin Suomea ajelee.
Näin yksinkertaista tää on.
NIIN todella tää tärkein asia unohtuu monesti, missä ajetaan?

Ihmisten asuinpaikka ei tietenkään kerro kaikkea siitä, missä heidän tarvitsee autolla talvella ajaa, mutta jotain osviittaa se kyllä antaa. Suomalaisista 70 % asuu kaupungeissa ja kaupunkien kehysalueilla. Harvaan asutulla maaseudulla asuu 6 %. Kukaanhan ei tässä keskustelussa ole ollut kieltämässä nastojen käyttöä, vaan kehottamassa valitsemaan rengastyypin todellisen tarpeen mukaan. Kaupungeissa asuvista 70 prosentista varmasti löytyisi paljon enemmän niitä, joille nastaton talvirengas on se oikea valinta.

[TOURAN HIGHLINE]

Kukaanhan ei tässä keskustelussa ole ollut kieltämässä nastojen käyttöä, vaan kehottamassa valitsemaan rengastyypin todellisen tarpeen mukaan. Kaupungeissa asuvista 70 prosentista varmasti löytyisi paljon enemmän niitä, joille nastaton talvirengas on se oikea valinta.

Amen, brother!
...Ja myös maaseudulta...

[HiTecci]

Kun kengät laitetaan jalkaan ihmiselle, jolla ikää 70-90 vuotta, niin kaikki pito lienee tarpeen.

Pahimmassa tapauksessa kun wanhus pyllähtää, se on lokkamurtuma, joka joissain tapauksissa onkin sitten se menolippu sinne viimeiseen asuinpaikkaan

Nastakengillä ei kävellä kymmeniä tuhansia kilometreja kuivalla asfaltilla. Nastat pysyvät kengissä hyvinä etelän talvissa, nastarenkaissa ei. Nastakengät jäävät sulalla kaappiin, nastarenkaat ei.

Nastat pysyvät kengissä hyvinä vain ja ainoastaan sen vuoksi kun ne tosiaan jää sulalla keillä sinne kaappiin. Paljaalla asfaltilla rouskutellessa meinaan noistakin nastoista katoaa yllättävän nopeasti se paras pito, jonka jälkeen ne ei enää varsinaisesti pidä, vaikkakin toki liukuessaan yhä yrittävätkin raapia sitä jään pintaa rikki

[ile]

Et vastannut koska olet ajanut kitkoilla talven viimeksi?
Vanhoilla mieltymyksillä juurikin porukkaa aina valitsee ne renkaat mitkä valitsee.
Tässä ei taas ole mitään logiikkaa? Miten vähäinen määrä vaikuttaa tilastoihin?
Ja mitkä on ne vaativat olot?

Voihan tuon kysymyksen kääntää toisinkin päin myös kitkoilla ajaville - koska olet ajanut viimeksi kunnon nastoilla liukkaalla

Mutta vaikka täältä ei pyydetykään, koitin muistella mitä renkaita on nyt ollut alla viimeisen kymmenen talvea.
2010-2012 kitkat (uudesta samat)
2012-2013 kitkat (uudet)
2013-2014 kitkat (uudet)
2014-2015 alkutalvi nastat, lopputalvi kitkat
2015-2016 kitkat (samat kuin ed talvi)
2016-2017 vanhat nastat alkutalvi, lopputalvi uudehkot nastat
2017-2018 nastat (samat kuin ed talvi)
2018-2019 alkutalvi nastat (samat kuin ed talvi), lopputalvi uudet kitkat
2019-2020 kitkat (samat) alkutalvi, lopputalvi nastat
2020-> alkutalvi eurokitkat, varmaan reilu viikon päästä tilalle nastat kun kuukauden sisään saa ajella kolmeen kertaan Kuusamoon.

Nyt pariin otteeseen eurokitkoilla ollut kohtalaisen liukasta, vaikka "pärjäilty on". En vieläkään kehtaa toitottaa yksiselitteisesti mikä se ainut oikea rengas on.

Itselle nyt kolmen rengassarjan moodi tuntuu kyllä toimivan oikein ok - joudun pitämään loka-toukokuun välin talvirenkaita ja onhan se vaan helvetin noloa ropsutella pk-seudulla nastoilla koko väli. Mutta taas varsinkin kun alkutalvesta tulee pitkää siivua monta kertaa pohjoiseen, erittäin usein kelit on olleet varsin vaikeat kitkoille. Keskellä talvea ja keväällä kitkat vielä toimivat ok, mutta varsinkin joulukuussa Suomen pituuden huomaa kelien ja liukkauden suhteen.

[TOURAN HIGHLINE]

Voihan tuon kysymyksen kääntää toisinkin päin myös kitkoilla ajaville - koska olet ajanut viimeksi kunnon nastoilla liukkaalla

Asiallinen kysymys. Talvella 2017-18 oli alla autokaupan mukana tulleet uudet NOKIAn kasit.

[HiTecci]

Itselle nyt kolmen rengassarjan moodi tuntuu kyllä toimivan oikein ok - joudun pitämään loka-toukokuun välin talvirenkaita ja onhan se vaan helvetin noloa ropsutella pk-seudulla nastoilla koko väli.

Kovin monella ei vain ole:
1) Rahaa iskeä kolmanteen rengaskertaan
2) Paikkaa säilytellä jatkuvasti kahta rengassarjaa
3) Ajoja kertyy niin vähän hyvä että kerkiää edes kaksi sarjaa kuluttamaan ennen kuin renkaan ikä alkaa jo tulemaan vastaan
4) Intoa vaihdella renkaitaan useammin kuin sen (pakolliset) 2 kertaa vuodessa

Eli ollaan vähän samoissa aatoksissa kuin autovalinnankin kohdalla - sillä ainokaisella pitää pärjätä niin iskän työreissut kuin perheenkin kesälomamatkat ja siten hankitaan yli 90% käyttötapauksista "liian suuri" auto

[sakal83]

Voihan tuon kysymyksen kääntää toisinkin päin myös kitkoilla ajaville - koska olet ajanut viimeksi kunnon nastoilla liukkaalla .

Toki voi kääntää noinkin, mutta käsittääkseni tässä väännetään asiassa, että nastojen haitat ovat paljon suuremmat kuin kitkojen. Ja tuo haitta on siis meille ihan kaikille, jonka lasku ainakin tiestön suhteen maksellaan porukassa.
Nastat ovat valitettavasti alla nyt myös omassa kulkineessa, kun auton mukana sellaiset tulivat, mutta kunnon liukkaita ei ole toistaiseksi tullut vastaan. Kitkat vaihtuu alle kun kehtaa laittaa suhteellisen hyväkuntoiset kumit vaihtoon.
Eikä ole tullut työautoonkaan tässä parin talven aikana jonka rengasvalintaan minulla ei ole vaikutusta, jossa nastat myös alla.

VTT mainittu

[jarkko_h]

VTT tutkimus osoitti seuraavaa lyhynnettynä. 
Kitkoilla enemmän kuolonkolareita kuin nastoilla.
Ja tietenkin ratissa se teidän kehuma teiden ritari kokenut kuski.
Mitä liukkaampi keli sen suurempi onnettomuusvaara on kitkoilla vrt. nastarenkaaseen.
Googleta ite en viitsi enämpää näin päivänselvään asiaan paneutua.

Tuo  VTT:n tutkimus on jo vanhentunutta tietoa. Aineisto suurelta osalta ilman luistonestoa ja nykyaikaisimpia kitkarenkaita.

Uusimmmat tilastot näyttävät, että nastarenkailla ajavilla kuskeilla on keskimäärin lähes 5 kertainen riski joutua talvikelillä onnettomuuteen.

Vielä 15 vuotta sitten kitkarenkailla ajavilla kuskeilla oli suurempi riski joutua onnettomuuteen. Tilanne on kääntynyt
10 vuodessa täysin päälaelleen kitkarenkaallisten autojen eduksi.

[mattinen]

VTT tutkimus osoitti seuraavaa lyhynnettynä. Kitkoilla enemmän kuolonkolareita kuin nastoilla. Ja tietenkin ratissa se teidän kehuma teiden ritari kokenut kuski. Mitä liukkaampi keli sen suurempi onnettomuusvaara on kitkoilla vrt. nastarenkaaseen. Googleta ite en viitsi enämpää näin päivänselvään asiaan paneutua.

Tutkimus, johon rami/jönglööraaja viittaa, on ”Nasta- ja kitkarenkaat kuolemaan johtaneissa talviajan onnettomuuksissa. VTT TECHNOLOGY 204". (2014). Siitä on ollut puhetta aikaisemminkin. Käsittelen sitä seuraavassa ns. kolmen pointin menetelmällä. Ja rami, tämä on taas hieman pidempi teksti, joten sinun kannattaa lopettaa lukeminen tähän.

Tutkimukset ovat mielenkiintoisia. Niiden ikävä puoli on pituus. Tästä seuraa, että harva viitsii lukea niitä kokonaan. Tämän vuoksi jotain olennaista voi jäädä huomaamatta. VTT:n tutkimuksessa on ainakin seuraavat ongelmat.

1) Tutkimuksen pitkä tarkasteluajanjakso

Nasta vs. kitka -keskustelua käydään tässä hetkessä. Kyse on siis siitä, kuinka turvallisia tai turvattomia eri rengastyypit ovat tällä hetkellä. Asiaa arvioidaan nykyhetken muuttujien perusteella. Millaisia ovat tämän päivän tiet, nopeusrajoitukset, autot, renkaat jne. Tässä suhteessa on ongelmallista, että VTT:n tutkimus perustuu aineistoon, joka on kerätty vuosilta 1997�"2012. Tutkimuksen johtopäätökset perustuvat osin seikkoihin ja olosuhteisiin, jotka eivät enää tänä päivänä ole välttämättä samoja kuin tutkimuksen tarkasteluajanjaksona. Tämä seikka todetaan myös tutkimuksessa:

"Yhteensä 16 vuoden tutkimusajanjaksosta seuraa omat haasteensa, koska sinä aikana on voinut tapahtua huomattaviakin muutoksia, jotka vaikuttavat tuloksiin."

Tutkimuksessa mainitaan mm. seuraavat seikat, joiden osalta muutoksia on tapahtunut.

a) Talvinopeusrajoitukset. Moottoriteillä on otettu käyttöön talvikauden 100 km/h nopeusrajoitus. Maanteillä puolestaan merkittävä osa 100 km/h nopeusrajoituksista on talvikaudeksi muutettu 80 km/h nopeusrajoituksiksi.

b) Lukkiutumattomat jarrut ovat yleistyneet 1990-luvulta alkaen

c) Ajonvakauden hallintajärjestelmät (ESC, ESP yms.) yleistyivät eurooppalaisissa ylemmän keskiluokan ja sitä kalliimmissa autoissa vuoteen 2005 mennessä, ja vuosikymmenen loppupuolella niitä oli vakiovarusteena lähes kaikissa eurooppalaisissa alemman keskiluokankin autoissa.

Mikä vaikutus edellä sanotulla sitten on tutkimustulosten arviointiin? Tarkastellaan asiaa kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien osalta. Tutkimuksessa todetaan seuraavaa:

"Taulukon 13 oikeanpuoleiseen sarakkeeseen on laskettu, kuinka monta kuolemaan johtanutta onnettomuutta olisi vältetty ko. ajanjaksona, jos kaikki ei-nastoitettavat renkaat olisi korvattu nastoitettavilla renkailla. - - -  Tulosten mukaan 16 vuoden kuluessa nastoitettavilla talvirenkailla olisi vältetty yhteensä 19 kuolonkolaria eli keskimäärin noin yksi kuolemaan johtanut onnettomuus vuodessa."

Tästä saatetaan vetää se johtopäätös, että kitkarenkaiden käytön yleistymisestä seuraisi kuolemaan johtavien onnettomuuksien lisääntyminen. Mutta. Lainatussa kohdassa on kyse siitä, mitä olisi voinut tapahtua ajanjaksolla 1997�"2012, jos kaikki kitkarenkaat olisi korvattu nastarenkailla. Edellä selostetuista syistä tämä antaa varsin heikon pohjan vastata kysymykseen siitä, mitä tapahtuisi nyt, jos osa nastarenkaiden käyttäjistä siirtyisi ajamaan kitkoilla.

2) Nastarenkaiden mahdollinen turvallisuusetu koskee vain paljaan jään keliä

Lainaus tutkimuksesta:

"Kaikki talvikausien kelit yhteen laskettuna nastoitettavat renkaat olisivat ei-nastoitettaviin renkaisiin verrattuna vähentäneet kuolemaan johtaneita onnettomuuksia 14�"15 %, mutta turvallisuusvaikutukset eivät ole tilastollisesti merkitseviä (luottamusväli kattaa nollan). Ainoastaan paljaalla jäällä rengastyyppien vaikutukset poikkeavat tilastollisesti merkitsevästi kautena 2005�"2012, ja nastoitettavien renkaiden onnettomuuksia vähentävä vaikutus olisi uskottavimmin ollut jopa 83 %. Muilla keleillä/ajanjaksoina erot olivat selvästi pienempiä ja vaikutukset osittain päinvastaisia.

Näin on päästy kysymykseen, jota täällä monesti on käsitelty. Eli kukaan ei todennäköisesti ole pyrkinyt väittämään, etteivätkö nastarenkaat voisi lisätä ajoturvallisuutta jäisellä kelillä. Kuinka suuri mahdollinen turvallisuuden lisäys olisi, jäisi riippumaan ensinnäkin siitä, kuinka usein autoilija X ajaa paljaalla jäällä. Mutta tämä ei ole ainut asiaan vaikuttava seikka, koska

3) Tutkimus ei ota huomioon kaikkia rengastuksen ulkopuolisia tekijöitä

Edellä on jo mainittu renkaiden kunto yhtenä seikkana, jonka merkitystä ei ole tutkimuksessa eliminoitu. Vielä tätä merkittävämpi tekijä on ajoneuvon kunto, tai ehkä pikemminkin sen ominaisuudet.

Jotta voisimme luotettavasti vertailla nasta- ja kitkarenkaiden turvallisuutta, pitäisi ajoneuvojen eroista johtuvat tekijät puhdistaa pois tutkimuksesta. Vertailuryhmien pitäisi siis muodostua autoista, joiden ainoa erottava tekijä on rengastus. Nastarenkailla varustettuja autoja, joissa on esimerkiksi ajonvakauden hallintajärjestelmä, tulisi verrata vain sellaisiin kitkarenkailla varustettuihin autoihin, joissa myös on ko. järjestelmä. Tätä seikkaa ei tutkimuksessa ole huomioitu. Eikä siihen oikein olisi ollut mahdollisuuttakaan, koska "tutkijalautakunta-aineistoon tieto ajovakauden hallintajärjestelmästä on kirjattu vasta vuodesta 2009 lähtien". Ajonvakauden hallintajärjestelmä ei myöskään ole ainut ajoneuvoja erottava tekijä, joka tutkimuksen luotettavuuden nimissä olisi pitänyt sulkea pois.

Sanoisin, että VTT:n tutkimuksen suurin ongelma on siinä, ettei sen perusteella voi juurikaan tehdä johtopäätöksiä tämän hetken tilanteesta tulevaisuudesta puhumattakaan. Se ei anna vastausta siihen, mitä tapahtuisi, jos kitkarenkaiden osuus Suomessa nyt lähtisi kasvuun. Merkille pantavaa kuitenkin on, että Ruotsin Trafikverket suosittelee kitkarenkaiden käyttöä ajoneuvoissa, joissa on ajovakauden hallintajärjestelmä. Tohtisiko ruotsalainen viranomainen antaa tällaista suositusta, jos kitkarenkaiden käyttö olisi liikenneturvallisuusrikski? Ei tohtisi.

Ja lopuksi. Täysin riippumatta siitä, millaisiin henkilövahinkoennusteisiin missäkin tutkimuksessa kulloinkin päädytään, täytyy niitä luonnollisesti verrata nastarenkaiden käytöstä aiheutuviin terveyshaittoihin ja muihin kustannuksiin (tienpito jne.). Kysymys on etu-haitta -arviosta. Jos nastarenkaat parantavat liikenneturvallisuutta, niin onko tämä hyöty tänä päivänä niin suuri, että se ylittää nastarenkaiden käytöstä aiheutuvat haitat?

[TOURAN HIGHLINE]

Mattinen on kyllä nopea .
Itse ehdin tässä kaffepaussin lomassa vasta hakemaan tuon lähdeviiteettömän tutkimuksen ja silmailemään sitä seikkaperäisesti. Sama osuma tuli kuin Mattisellakin.
Hyvin analysoitu 

[jarkko_h]

Mattisen kirjoitus alleviivaa sen, miksi ei kannata enää luottaa vanhoihin VTT:n tutkimuksiin aineistoajalta Tarja Halonen. VTTn tutkimus on jotakuinkin linjassa Tarja Halosen sen ajan onnettomuustilastojen kanssa. Tarjan aikana kitkarenkaallisella autolla oli noin 20% suurempi todennäköisyys joutua onnettomuuteen. Kun otetaan tuoretta dataa onnettomuustilastoista ajalta nykyaika ja nykyaikaiset kitkarenkaat saadaan saadaan tulos:

Nastarenkailla ajavilla kuskeilla on keskimäärin lähes 5 kertainen riski joutua talvikelillä onnettomuuteen. Kitkarenkailla ajetaan vain noin 3% talvikelin onnettomuuksista vaikka niiden osuus liikenteessä on noin 15%.


---
Jos kitkarenkaallisilla autoilla ajettaisiin onnettomuuksia 15%, olisi riski kitka- ja  nastarenkaallisilla autoilla sama.

[mattinen]

Mattinen on kyllä nopea . Itse ehdin tässä kaffepaussin lomassa vasta hakemaan tuon lähdeviiteettömän tutkimuksen ja silmailemään sitä seikkaperäisesti. Sama osuma tuli kuin Mattisellakin. Hyvin analysoitu 

Nopeudelle on yksinkertainen selitys. Tätä asiaa on käsitelty täällä aikaisemminkin. Kaivoin vanhan tekstin esiin. Usein tekstit vanhenevat ajan myötä, ja tässä tapauksessa se koskee nimenomaan tuota VTT:n paperia. Mitä enemmän aika kuluu, sitä vähemmän painoarvoa tuolle sinänsä ansiokkaalle ja mittavalle tutkimukselle voidaan antaa.

[b1mpo]

Mattinen on nopea ja kirjoittaa keräilykirjoituksia joita ei paljon jaksa monikaan lukea. Päivänselvää jauhamista.
Kapeat renkaat ovat turvalliset sekä talvella ja kesällä. Joku 155 sopii varmaan vielä A3 Audiin.
Eikö VTT ole luotettava laitos?

Eihän tässä ole kyse VTT:n luotettavuudesta?

[sakal83]

Mattinen on nopea ja kirjoittaa keräilykirjoituksia joita ei paljon jaksa monikaan lukea. Päivänselvää jauhamista.
Kapeat renkaat ovat turvalliset sekä talvella ja kesällä. Joku 155 sopii varmaan vielä A3 Audiin.
Eikö VTT ole luotettava laitos?

En tiedä muista, mutta mielelläni luen Mattisen ”keräilykirjoituksia”, kuin vanhojen jäärien olettamuksia siansaksalla kirjoitettuna.
Ootko moottoripyöräkatalogista etsinyt pyörät omaan audiisi?

[HiTecci]

Ootko moottoripyöräkatalogista etsinyt pyörät omaan audiisi?

Toistepäin maailmalla tuota kyllä harrastavatten

[mattinen]

joita ei paljon jaksa monikaan lukea.

Tätä koskee erityisesti niitä, joiden luku- ja kirjoitustaidossa on rajoitteita. Mistä hyvänä esimerkkinä tämä kommentti:

Eikö VTT ole luotettava laitos?

Kyse ei ole VTT:n luotettavuudesta. Kyse on kahdesta asiasta:

1) VTT:n tutkimuksen perusteella on vaikea tehdä tätä päivää koskevia johtopäätöksiä, koska monet muuttujat eivät enää ole samat kuin ajankohtana, jolloin tutkimus tehtiin. Lyhyesti: tutkimus on vanhentunut. Mutta tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että VTT olisi epäluotettava "laitos". Se tarkoittaa vain sitä, että jos VTT nyt tekisi tutkimuksen samasta aiheesta, olisivat tulokset toisenlaiset.

2) Harva viitsii tutustua tutkimuksiin kokonaisuudessaan. Tyypillisesti iltapäivälehden toimittaja tekee tutkimuksen perusteella jutun, jossa on vetävä otsikko tyyliin "Kitkarenkaiden käyttäjät ajavat kännissä" tai "Kitkarenkaat aiheuttavat liikennekuolemia" jne. Tämä alkaa sitten elää omaa elämäänsä mm. autofoorumeilla. Pahimmillaan tutkimuksen sisältö voi vääristyä oikein kunnolla, kun laiska toimittaja ei viitsi paneutua asiaan.

[M-J-B]

Voihan tuon kysymyksen kääntää toisinkin päin myös kitkoilla ajaville - koska olet ajanut viimeksi kunnon nastoilla liukkaalla

Kunnon nastoilla - en mene sanomaan mikä nyt sitten on kunnon nasta, ja autollakin on merkitystä. Omia kokemuksia:

Oman ajoharjoitteluni aloitin kotiopetuksena syksyllä 1993, alla oli vanha vm -79 Saab 900 pari-kolme vuotta ajetuilla Vikingin kitkoilla, ja hyvin meni. Kevättalvella, inssiajankohta jo varattuna, Saabista levisi kytkin jota en ehtinyt korjaamaan joten vuokrasin autokoulun auton (ensimmäistä talvea ajossa oleva Pösö 306) ja otin muutaman ajotunnin sillä ennen inssiä. Siinä oli misukan nastat, maallikon silmiin hyväkuntoiset, mutta löysin itseni hallitsemattomista luisuista ja risteyksetkin menivät pitkiksi. Tuskin niissä renkaissa tai autossa mitään vikaa oli, en vaan osannut ajaa niillä ja koin ne tunnottomiksi ja luistot alkoi varoittamatta. Kakkosvaiheen liukasrataharjoituksiin oli alla vm 1993 Vectra NRW kitkoilla, mutta talvi oli huonoluminen ja rata keinoliukastettu eikä ajamisesta tahtonut tulla mitään. Siinä missä nastarengaskuskit luistelivat hallitsemattomasti keinoliukkaalla päin väistöesteitä, NRW:t pureutui pintaan kiinni renkaat kirskuen ja pysähtyen hyvissä ajoin ennen estettä vaikka alkuvauhtia oli yli harjoitukseen määritellyn maksimin. Sitten kun monennetta kertaa aina nopeutta nostaen taas lähestyin jarrutuskohtaa alkoi autokouluope yllättäen lapioimaan lumivallista lunta sen keinoliukkaan päälle, ja silloin olinkin hetken hallitsemattomassa karusellissa.

Sitten ajelin vuoteen 1996 asti vuoroin tuolla Saabilla (edelleen samat renkaat) ja vm. 1995 Opel Vectralla (Nokian NRW:t). Hyvin meni, tosin ylämäkilähtöjä silmällä pitäen oli viisasta hakea pitoa ajo-urien ulkopuolelta, välillä jarrutuksissakin, ja lopulta nuo Vikingit oli niin kuluneita, että auto lähti parkkipaikalla luisuun kun paiskasin oven kiinni.

1996 vaihtui hätäiseen alle vm -85 Saab 90, siinä aivan kamala sekarengastus, pinnoitettuja eri rungoilla ja kuluneilla nastoilla. �,,kkiä uudet Blizzakit alle, ja niiden jälkeen Nokian Q. Blizzakeissa oli selkeästi parempi jarrutuspito kuin Q:ssa, mutta Q:n hallittavuus pidon rajoilla oli ylivoimainen.

Tiukimmat tilanteet (toistaiseksi) ajoin tuolla Saab 90:lla ja Q:lla. Mieleen on painunut kaksoisväistö jäätyneellä maantiellä jonka pintaan oli hiljattain pikkupakkasilla satanut vajaat kymmenen senttiä lunta. Kuumakallena vetäisin aura/suola-auton ohi ja painelin menemään 90km/t lasissa. Nyppylän takaa paljastui tilanne, jossa kaksi autoa oli ryhmittynyt keskiviivalle kääntyäkseen metsätielle vasemmalle, ja autoista ensimmäinen oli jo ehtinyt aloittamaan käännöksen. Ehkä olisin saanut autoni pysähtymään ajoissa aloittamalla välittömästi tehokkaan jarrutuksen, mutta otin vain jalan kaasulta koska arvioin, että ensimmäinen kääntyjä ehtii alta pois. No ehtihän se, mutta siihen en ollut varautunut, että se toinen kääntyy heti perään - autojen välissä oli lyhyt hinausköysi. Metsätie oli pidempään auraamaton ja vetoauto tarttui hankeen kun hinattava oli poikittain maantiellä. Siinä vaiheessa meikäläinen laskettelee pyörät lukossa, mutta vauhtia sen verran, ettei se millään rengastuksella olisi pysähtynyt. Tähtäsin jo tien keskiviivalla olevaan hinattavan takapyörään, kun kuitenkin päätin koittaa vastaantulevien penkan kautta ohi - voisi juuri mahtua. Jalka jarrulta ja ohjausliikettä, kun huomaan, että vastaan tulee ambulanssi - onneksi ei kuitenkaan hälytysajossa. Tuli kiire takaisin omalle kaistalle, ja onneksi ambulanssikuski ammattilaisena oli hereillä ja veti niin oikealle kuin pystyi. Koko tilanne oli adrenaliinia ja selkäytimestä reagointia, mutta missään vaiheessa ei tuntunut että auto lähtisi lapasesta. Takaisin omalla kaistalla pysähdyksissä pahimman tutinan lakattua vaurioiden tarkistus, koska eihän tuollaisesta vaan selvitä naarmuitta - mutta selvittiin. Ambulanssi oli penkan kautta päätynyt omasta tulosuunnastaan katsottuna vastaantulevien puoleiselle bussipysäkille keula tomaan tulosuuntaan ja hinattava tukki edelleen yhden ajokaistan. Hämmästykseni oli suuri kun puskevaksi tunnettu auto ja paljon parjatut kitkat olivat suoriutuneet tilanteesta aivan oppikirjan mukaisesti. Kuski tosin tutisi vielä seuraavat 15km, mutta vannoi Nokian kitkojen nimeen. Ilmeni, että se hinattava oli hinattava koska se oli hieman aiemmin vetänyt ojaan siinä kohtaa mihin tilanteen johdosta pysähdyin.

1998 ajoon tuli saman vuosimallin Saab 9-3 ja siinä rinnalla pari vuotta myöhemmin vm -93 Saab 900 Classic, ja näissä molemmissa oli ABS-jarrut. Classicilla ajoin talven sen mukana tulleilla Nokian nastarenkailla, ei mitään ongelmaa, mutta meluisat ja tunnottomat kun olivat, niin menivät ajokuntoisina vaihtoon ja Q:t alle. Tuo ABS vaan raksutti sen verran hitaalla syklillä, että parempi oli jarrutella niin, ettei ABS aktivoitunut kuin korkeintaan yhdellä pyörällä. Uudemmassa ABS jo rutisi siihen tahtiin, että siitä oli oikeasti iloa.

2005 autoksi vaihtui Saab 9-3SS ja 210 heppaa. Luistonesto siinä oli, mutta ei vielä ajovakauden hallintaa. Luistonesto oli kuin ABS tuossa Classicissa, eli parempi kun ei päästänyt sitä raksuttamaan ollenkaan. Ensimmäinen talvi meni 2000km ajetuilla Goodyearin nastoilla, ja minusta se tuntui liukkaimmalta talvelta miesmuistiin, mutta kun muut eivät liukkautta valitelleet (eivät edes ne jotka yleensä valittelivat), vaihtui seuraavalle kaudelle alle tutut turvalliset Nokian kitkat.

Aikavälillä 1996 - 2010 kilometrejä kertyi vuositasolla parhaimmillaan lähes 60tkm, alueella Nauvo - Lappeenranta - Oulu kelissä kuin kelissä. Sittemmin ajosuorite on romahtanut alle kolmasosaan ja siistä syystä on kitkat jääneet alle ympäri vuoden kun kovettuisivat vaan varastoinnissa muuten. Nyt on taas piristymisen merkkejä ajosuoritteen suhteen, aika näyttää millä ensi kesä ajetaan.

2014 ostin samaan aikaan tuohon Saabiin Nokian uusimmat kitkat ja kakkosautoon (2002 Golf TDI) Nokian uusimmat nastat. Eri autot ja eri rengaskoko, mutta enemmän sudittelua tuon Golfin liikkeellelähdöissä. Golfin kuskilla oli vähän historiaa, ettei talvisin tahtonut pysyä ojien välissä, mutta muutama talvi meni noilla Nokian nastoilla ihan hyvin. 2017 Golf vaihtui uuteen Caddyyn (esittelyauto) jonka mukana tuli Michelinin kitkat ja ojien välissä sekin on talvisin pysynyt, nyt alla viimeistä kautta R3:t eli kilometrejä on siihenkin kertynyt.

Nyt keväällä kolmivuotiaassa 50tkm ajetussa autossa (A3 quattro) tuli alkuperäiset nastat mukana, mutta en edes sovittanut niitä alle, vaan vaihteeksi alle tuli uudet Michelinin kitkat.

Jossain välissä oli alla myös toiset Blizzakit ja Contin kitkat, eikä niistäkään pahaa sanottavaa. Olen ollut tilanteessa, jossa takaa tuleva nastakuski ei ole saanut autoaan pysähtymään ajoissa kun itse hidastan punaisiin valoihin, ja tilanteessa jossa takaveto nastakuskit eivät ole päässeet mäen päälle jonne itse olen ajanut etuvedolla ja kitkarenkailla. Summaten voin vaan todeta, että nastoja on tullut käytettyä vain satunnaisesti, mutta kun kitkat suoriutuvat tehtävästään kunnialla kelissä kuin kelissä en keksi syytä nastojen käytön lisäämiselle. Vuosittaiset rengastestit mallintavat vain pienen siivun käytännössä vastaan tulevista ajotilanteista, eli niihin voi luottaa kuin säätiedotukseen - jotain totuuspohjaa niissä on, mutta virhemarginaali on lopulta aika suuri.