Keskustelua talvirenkaista nastarenkaat/kitkarenkaat/keskieuroopan kitkarenkaat

[jarkko_h]

Teiden urautumiseen vaikuttaa eniten raskas liikenne.
Nastarenkaiden vaikutus on suhteellisen vähäinen.
Pölyämistä on enemmän taajamissa jossa suoritetaan eniten hiekoitusta.
Kitka-Tuomot sutii risteyksissä ja jauhaa kivet pölyksi.

Mitenhän nasta Uuno numero 1 perustelee 1 tien rajun pölymäärän? Tuota Tietä ei hiekoiteta.

[Jultsu]

Kaiva parempi fakta.

Hauskasti tokaistu. Kyseinen viestisi oli täyttä mielikuvituksen tuotetta, joten "parempaa" faktaa ei voi antaa, mutta faktan kylläkin.

[-karppa-]

Hauskasti tokaistu. Kyseinen viestisi oli täyttä mielikuvituksen tuotetta, joten "parempaa" faktaa ei voi antaa, mutta faktan kylläkin.

https://yle.fi/uutiset/3-9904955

Oliko muuta?

"Suomessa kahdeksan autoilijaa kymmenestä ajaa talvisin nastoilla. Pääkaupunkiseudulla nastojen osuus on 75 prosentin luokkaa. "

[b1mpo]

On kyllä ihmeellistä vääntämistä täällä. Täällä päin ei raskaalla kalustolla ole niin kapeaa raideleveyttä, että se sopisi noihin uriin molempien puolien renkaillaan yhtäaikaisesti. Tiestön raju suolaus kuluttaa tien pintaa mahdottoman paljon ja nastat pääsee nakertamaan tiestä irti tavaraa. Lisäksi kaikki renkaat tekevät märälle tien pinnalle jatkuvaa painehuuhtelua, joka irrottaa myös murentunutta materiaalia. Voitte miettiä hiekkatien monttuja. Ne suurenevat sateella(märällä), kun rengas tekee paineen ja imun vuoron perään. Sama ilmiö on asfaltillakin, mutta pienemmässä mittakaavassa. Tästä syystä myös routamontut monesti kasvaa nopeasti. Toki maa-aines joskus karkaa, mutta yleensä painehuuhtelu on syyllinen.

Tänä keväänä vanteen sisäkehä oli järkyttävän täynnä pienempää ja isompaa bitumin palaa. Se on kaikki tiestä irronnutta tavaraa. Nasta ei siis yksin ole syyllinen näille ilmiöille, mutta paljaalla pinnalla ja suolauksella se saa paljon pahaa aikaan. Siksi olisi hyvä harkita muita vaihtoehtoja, jos vain kykenee.

[Jultsu]

https://yle.fi/uutiset/3-9904955

Oliko muuta?

"Suomessa kahdeksan autoilijaa kymmenestä ajaa talvisin nastoilla. Pääkaupunkiseudulla nastojen osuus on 75 prosentin luokkaa. "

Kyseessä on uutisartikkeli jossa toimittaja kirjoittanut jutun. Missä viittaus itse tutkimukseen? Onko luku kaivettu kenties Ari Tuonosen persvaosta vai arvottu jollain muulla satunnaisdatageneraattorilla? Ainoa fakta joka kyseisen uutisen takaa löytyy on se että toimittaja on haastatellut jotain random-tutkijaa.

[jarkko_h]

On kyllä ihmeellistä vääntämistä täällä. Täällä päin ei raskaalla kalustolla ole niin kapeaa raideleveyttä, että se sopisi noihin uriin molempien puolien renkaillaan yhtäaikaisesti. Tiestön raju suolaus kuluttaa tien pintaa mahdottoman paljon ja nastat pääsee nakertamaan tiestä irti tavaraa. Lisäksi kaikki renkaat tekevät märälle tien pinnalle jatkuvaa painehuuhtelua, joka irrottaa myös murentunutta materiaalia. Voitte miettiä hiekkatien monttuja. Ne suurenevat sateella(märällä), kun rengas tekee paineen ja imun vuoron perään. Sama ilmiö on asfaltillakin, mutta pienemmässä mittakaavassa. Tästä syystä myös routamontut monesti kasvaa nopeasti. Toki maa-aines joskus karkaa, mutta yleensä painehuuhtelu on syyllinen.

Tänä keväänä vanteen sisäkehä oli järkyttävän täynnä pienempää ja isompaa bitumin palaa. Se on kaikki tiestä irronnutta tavaraa. Nasta ei siis yksin ole syyllinen näille ilmiöille, mutta paljaalla pinnalla ja suolauksella se saa paljon pahaa aikaan. Siksi olisi hyvä harkita muita vaihtoehtoja, jos vain kykenee.

Juuri noin. Pääkaupunkiseudulla on monta tietä, jossa rekkaliikenne rajoitettu/kielletty ja silti tiet urilla keväällä. Nastojen osuutta vähentämällä urautuminen ja siihen liittyvä turha kulu pienenisi. Samalla vähenesi pölyäminen ja melu.

[-karppa-]

Kyseessä on uutisartikkeli jossa toimittaja kirjoittanut jutun. Missä viittaus itse tutkimukseen? Onko luku kaivettu kenties Ari Tuonosen persvaosta vai arvottu jollain muulla satunnaisdatageneraattorilla? Ainoa fakta joka kyseisen uutisen takaa löytyy on se että toimittaja on haastatellut jotain random-tutkijaa.

Väitätkö Yleä valemediaksi?

Kaiva parempi fakta.

Pidän ainakin kyseistä kaveria uskottavampana faktana, kuin sinua "Aalto-yliopiston ajoneuvotekniikan akatemiatutkija Ari Tuononen".

[Jultsu]

Väitätkö Yleä valemediaksi?

Pidän ainakin kyseistä kaveria uskottavampana faktana, kuin sinua "Aalto-yliopiston ajoneuvotekniikan akatemiatutkija Ari Tuononen".

Väitän että on puhdasta idiotismia tulla huutelemaan jotain yksittäisestä uutisartikkelista lainattua lausetta "faktana" turuille ja toreille. Saattaahan tuo ollakin totta. Harmillisesti vain meille ei ole annettu minkäänlaista mahdollisuutta varmistua asiasta.

[-karppa-]

Väitän että on puhdasta idiotismia tulla huutelemaan jotain yksittäisestä uutisartikkelista lainattua lausetta "faktana" turuille ja toreille. Saattaahan tuo ollakin totta. Harmillisesti vain meille ei ole annettu minkäänlaista mahdollisuutta varmistua asiasta.

Ja sun jargoni kumoaa sen  . Etsi se parempi fakta! Ã,,lä pidä hullua jännityksessä...

Ja kenelle teistä? Oletko jakautunut persoona?

[Iero]

https://yle.fi/uutiset/3-9904955

Oliko muuta?

"Suomessa kahdeksan autoilijaa kymmenestä ajaa talvisin nastoilla. Pääkaupunkiseudulla nastojen osuus on 75 prosentin luokkaa. "

Kiitoksia tarkennuksesta. Mielenkiintoinen esitys asiaan perehtyneeltä tutkijalta. Siinähän oli muutamia syykartoituksia ja ratkaisuehdotuksia.
Tuonosen tutkimusten mukaan runsasnastainen rengas ei ole parempi kuin vähänastainen rengas. Eli hänen mukaansa alle 100 nastan renkailla tai kitkarenkailla pärjää. Jos harvennetaan sallituksi nastojen määräksi esim. korkeintaan 50 nastaa per rengas, niin kuluttavien nastojen kokonaismäärä vähenee huomattavasti ja tiet kiittävät.

Mielenkiintoinen lausuma oli "Vakavat onnettomuudet liittyvät yhä enemmän kuljettajan sosioekonomiseen taustaan." Harmittavasti Tuononen ei avannut kumpaan suuntaan? Onko hyvinvoivilla enemmän nastarenkaita kuin kitkarenkaita? Onko niin, että mitä enemmän rahaa, sitä enemmän on vara pitää nastoja renkaissa? Kannattaa tutkiskella johtajien autoja. Meillä tavallisilla eläkeläisillä, kun ei ole varaa kuin käytettyihin kitkarenkaisiin - ostin juuri CVC5 sarjan 50 eur - oli vähän käytetyt ja pari vuotta maanneet varastossa. Mies oli vaihtanut vaimonsa uuteen autoon nastat, kun asuvat paikassa, johon on talvisin joskus jäistä sivutietä jokin matka ajettavana.

[jt]

Teiden urautumiseen vaikuttaa eniten raskas liikenne.
Nastarenkaiden vaikutus on suhteellisen vähäinen.
Pölyämistä on enemmän taajamissa jossa suoritetaan eniten hiekoitusta.
Kitka-Tuomot sutii risteyksissä ja jauhaa kivet pölyksi.

Taas väitteitä joita ei ole perusteltu mitenkään. Ajoin vkl Tampereen moottoritietä pohjoiseen päin, ohituskaistalla oli syvät urat, oli kuin raiteilla olisi ajanut jos uriin meni, niin syvät urat siinä oli, kohta on päällyste puhki siitä.

Mitenkäs tämä nyt sitten on mahdollista koska a) raskas liikenne ei aja kuin poikkeustapauksissa motarin ohituskaistalla b) urien leveys oli täsmälleen hlö-auton akselivälille sopiva?

Entä miksi se sama raskas liikenne ei syövytä teitä karheaksi ja pilalle alle puolessa vuodessa kesäaikaan?

Kyllä se valitettavasti on niin että paljaalla asfaltilla ajetut lukuisat nastakilometrit syövät tiet karheiksi ja urille ennen aikojaan. Siinä samalla menetetään paras terä nastan jääpidosta, eli siitä syystä miksi alla on ylipäätään nastat. Todellinen lose-lose tilanne. 

[-karppa-]

Kiitoksia tarkennuksesta. Mielenkiintoinen esitys asiaan perehtyneeltä tutkijalta. Siinähän oli muutamia syykartoituksia ja ratkaisuehdotuksia.
Tuonosen tutkimusten mukaan runsasnastainen rengas ei ole parempi kuin vähänastainen rengas. Eli hänen mukaansa alle 100 nastan renkailla tai kitkarenkailla pärjää. Jos harvennetaan sallituksi nastojen määräksi esim. korkeintaan 50 nastaa per rengas, niin kuluttavien nastojen kokonaismäärä vähenee huomattavasti ja tiet kiittävät.

Mielenkiintoinen lausuma oli "Vakavat onnettomuudet liittyvät yhä enemmän kuljettajan sosioekonomiseen taustaan." Harmittavasti Tuononen ei avannut kumpaan suuntaan? Onko hyvinvoivilla enemmän nastarenkaita kuin kitkarenkaita? Onko niin, että mitä enemmän rahaa, sitä enemmän on vara pitää nastoja renkaissa? Kannattaa tutkiskella johtajien autoja. Meillä tavallisilla eläkeläisillä, kun ei ole varaa kuin käytettyihin kitkarenkaisiin - ostin juuri CVC5 sarjan 50 eur - oli vähän käytetyt ja pari vuotta maanneet varastossa. Mies oli vaihtanut vaimonsa uuteen autoon nastat, kun asuvat paikassa, johon on talvisin joskus jäistä sivutietä jokin matka ajettavana.

Oon varmaan yltiö porvari, kun oli kolmeen autoon kolme rengaskertaa (Nastat, kitkat, kesärenkaat) 

[jt]

Olisiko fiksumpaa korjata tiestön jokatalvisen rapautumisen juurisyy sensijaan että esim. tunataan satojatuhansia autoja hiljaisemmiksi tai kipataan joka kesä turhaa  rahaa nastojen suurelta osin pilaamille teille?

Kyllä vain, juurisyyhyn on kaikkein tehokkain tarttua. Naapurimaiden esimerkki osoittaa että muutos on mahdollinen eikä liikenneturvallisuus ole heikentynyt, päinvastoin.

[Iero]

Taas väitteitä joita ei ole perusteltu mitenkään. Ajoin vkl Tampereen moottoritietä pohjoiseen päin, ohituskaistalla oli syvät urat, oli kuin raiteilla olisi ajanut jos uriin meni, niin syvät urat siinä oli, kohta on päällyste puhki siitä.

Mitenkäs tämä nyt sitten on mahdollista koska a) raskas liikenne ei aja kuin poikkeustapauksissa motarin ohituskaistalla b) urien leveys oli täsmälleen hlö-auton akselivälille sopiva?

Entä miksi se sama raskas liikenne ei syövytä teitä karheaksi ja pilalle alle puolessa vuodessa kesäaikaan?

Kyllä se valitettavasti on niin että paljaalla asfaltilla ajetut lukuisat nastakilometrit syövät tiet karheiksi ja urille ennen aikojaan. Siinä samalla menetetään paras terä nastan jääpidosta, eli siitä syystä miksi alla on ylipäätään nastat. Todellinen lose-lose tilanne.

Erästä entistä poliitikkoa lainaten voidaan sanoa, että kyllä sokea Reettakin näkee, mistä ne urat teille syntyy. Raskaan liikenteen urat ovat aivan erilaiset ja eri levyiset kuin mitä Suomen teillä pääasiallisesti näkyy. Vilkasliikenteisimmillä teillä pitää taas ajella harjanteilla niin kauan kuin on uusi päällyste vedetty. Kansalaisten väärät valinnat aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksia tien hoidossa. Minulla ei ole tietoa, paljonko joka vuotinen päällystys-show maksanee meille. Onks tietoo?

[-karppa-]

Kyllä vain, juurisyyhyn on kaikkein tehokkain tarttua. Naapurimaiden esimerkki osoittaa että muutos on mahdollinen eikä liikenneturvallisuus ole heikentynyt, päinvastoin.

Ja unohdat yhtälöstä tarkoituksella huomattavasti uudemman sekä turvallisemman autokannan...

[jarkko_h]

Ja unohdat yhtälöstä tarkoituksella huomattavasti uudemman sekä turvallisemman autokannan...

Tällä on vaikutusta, mutta lpppujen lopuksi erot aika pieniö ja erot pysyneet jotakuinkin samoina. Autojen keski-ikä Suomessa 13 vuotta,  Norjassa 11 vuotta ja Ruotsissa 10.

Norjassa ajettiin jo 10 vuotta sitten isolla kitkapenetraatolla. 10 vuotta sitten  Norjan autokanta oli Suomenn nykyiseen verrattuna 9 vuotta vanhemmanaikaisrmpaa !

[-karppa-]

Tällä on vaikutusta, mutta lpppujen lopuksi erot aika pieniö ja erot pysyneet jotakuinkin samoina. Autojen keski-ikä Suomessa 13 vuotta,  Norjassa 11 vuotta ja Ruotsissa 10.

Norjassa ajettiin jo 10 vuotta sitten isolla kitkapenetraatolla. 10 vuotta sitten  Norjan autokanta oli Suomenn nykyiseen verrattuna 9 vuotta vanhemmanaikaisrmpaa !

Miten edelleen Norjan 10 vuotta vanhat autot liittyy tähän päivään?

[jarkko_h]

Miten edelleen Norjan 10 vuotta vanhat autot liittyy tähän päivään?

Sillä tavalla että Norjan esimerkki osoittaa.että Suomen nykyistä autokantaa merkittävästi
(noin 10 vuotta) vanhemmalla tekniikalla on Norjassa ajettu kitkoilla isolla penetraatiolla.

Tämän taustan valossa Suomessa ei autokannan perusteella ole mitään syytä rajoittaa kitkarenkaiden osuuden merkittävää lisäämistä.

[jarkko_h]

Ajonvakautus tuli pakolliseksi Euroopassa 2011.  Tämä ja alueet voidaan ottaa hyvin huomioon nastahaittaverossa.

Eli nastahaittavero porrastettuna asuinpaikan mukaan (Lappi nolla, Uusimaa täysi..) ja 2010 ja sitä vanhemmat ajoneuvot vapautettuna nastaverosta. Veron kanto yhdistettynä vuosittaiseen co2 perusteiseen ajoneuvoveroon.

[b1mpo]

Otin esimerkkikuvan tuosta Tampereen ohitustiestä. On hiukan suttuinen, kun kaukaa räpsäisty. Idea selvinnee. Eli olen sitä mieltä, ettei ole raskaan kaluston jäljiltä nuo urat.

[TTO]

Miten edelleen Norjan 10 vuotta vanhat autot liittyy tähän päivään?

Karppa jaksaa kyseenalaistaa Norjan vertautuvuutta Suomeen vaikka argumentti on lukemattomia kertoja täällä perusteltu. Tähän kohtaan sopii todeta Karpan käyttämä "keksi parempi fakta". Tuo "miten liittyy" -kysymyksen jankkaaminen jo perusteltuun asiaan on aika väsynyttä ja osoittaa puolustuskannalle jäämistä.

[Iero]

Otin esimerkkikuvan tuosta Tampereen ohitustiestä. On hiukan suttuinen, kun kaukaa räpsäisty. Idea selvinnee. Eli olen sitä mieltä, ettei ole raskaan kaluston jäljiltä nuo urat.

Juuri näin. Ei noihin uriin raskasliikenne mahdu. Siis pelkkää faktaa. On niitä raskaanliikenteenkin aiheuttamia painanteita, mutta ovat toisenlaisia - paljon leveämpiä ja usein näkee jopa kaksi uraa vierekkäin kuten paripyörät ovat sen aiheuttaneet. Raskaanliikenteen aiheuttamia uria olen nähnyt aika harvoin verrattuna kuvassa olevaan uratyyppiin.

[Hesse]

Viime viikolla ajoin 600 km Baijerissa ja kyllä sielläkin löytyy uraisia asvalttiteitä. Täytyy katsoa, kojelautakameraan varmaan jäi kuviakin. Betonitiet taas olivat urattomia, mutta niin karkeita pinnaltaan, että rengasmelu oli vielä suomalaisia nastojen karhentamia teitä huumaavampi. Alla oli näköjään Goodyearin 4Seasonit, joita ei päässyt testaamaan tositilanteessa, vaikka joka yöksi luvattiin pakkasta ja päiväksi räntää.

[jarkko_h]

Hesse, mulla sama huomio. Joka puolella maailmaa on asfalttiteillä uria. Jopa kesärenkaat kuluttavat teitä ja tienpitäjän ei kannata tehdä uusintapinnoitusta ennen kuin urautuminen menee turvarajoille.

Kyse on siitä että nastatengas urauttaa teitä moninkertaisella nopeudella kitka- ja kesärenkaisiin verrattuna. Asfaltoimiseen käytettävät rahat häipyvät nopeasti pöynä ilmaan. Turhaan.

[erttuli]

Kyllä lapsikin tajuaa ettei nuo urat tule raskaasta liiketeestä  Kummasti ne aina talven ja kevään aikana ilmaantuu juurikin tuolle oikeanpuoleiselle ajokaistalle jossa eniten liikennettä kulkee. Kesä-loppusyksy ajanjakson jälkeen tuollaisia syviä uria ei ole havaittavissa, vaikka ajetaan pidempi aika, talveen verrattuna.  Mistäköhän ne urat nyt oikein tulevat? Kyllä tuon urautumisen alkamisen huomaa jo lyhyen ajan kuluttua siitä kun ollaan siirrytty talvirenkaisiin. Samalla huomaa, että jopas nyt auto paskaantuu huimaa vauhtia, jos 2 viikkoa aiemmin pysyi edes viikon-pari suhteellisen puhtaana. Ainakin asfalttifirmalla riittää töitä. Taitaa olla edessä uutta asfaltointia taas hki-tampere motarilla, vaikka muistaakseni viime kesänä jo tehtiin samoihin kohtiin missä nyt pahat urat.

[TTO]

Pitäisi kyllä aikuisenkin tajuta sellainen asia kun painava raskaanliikenteen ajoneuvo jyrää helteellä bitumipohjaista kuumaa asfalttia, että kyllä se lyttyyn painuu.
Hä ?
Itse olen asunut yli 10 vuotta sellaisen moneen kertaan asfaltiodun tien varressa jossa jyrää raskaat öljyrekat satamasta öljyä. Muuta liikennettä ei juurikaan ole tai on hyvin vähäinen. Jumalattoman syvät leveät kiillottuneet urat oli 2-vuoden kuluttua uudessa pinnotteessa.
Teheppäs havaintoja esim. ylämäkisten ohituskaistojen urista. Kyllä ne levet urat alkavat siinä missä mäki nousee ja rekan paino välittyy puskuvoiman ansiosta eniten tiehen.

Vai että "puskuvoima".

Jos satamatiellä on öljyrekkojen tekemiä uria, se tietenkin selittää kaikki urat ympäri Suomen teitä....  Jonkinlaista ajattelua nyt.

[tet]

Pitäisi kyllä aikuisenkin tajuta sellainen asia kun painava raskaanliikenteen ajoneuvo jyrää helteellä bitumipohjaista kuumaa asfalttia, että kyllä se lyttyyn painuu.
Hä ?
Itse olen asunut yli 10 vuotta sellaisen moneen kertaan asfaltiodun tien varressa jossa jyrää raskaat öljyrekat satamasta öljyä. Muuta liikennettä ei juurikaan ole tai on hyvin vähäinen. Jumalattoman syvät leveät kiillottuneet urat oli 2-vuoden kuluttua uudessa pinnotteessa.
Teheppäs havaintoja esim. ylämäkisten ohituskaistojen urista. Kyllä ne levet urat alkavat siinä missä mäki nousee ja rekan paino välittyy puskuvoiman ansiosta eniten tiehen.

Eihän kukaan ole väittänyt, ettei raskas liikenne urauttaisi teitä. Miksi vänkäät selvästä asiasta? Kyse oli noista b1mbo:n linkkaaman kuvan kaltaisista urista, joista näkee selvästi etteivät juuri ne voi olla raskaan kaluston aiheuttamia, koska raideväli on paljon pienempi kuin raskaalla kalustolla.

[b1mpo]

Pitäisi kyllä aikuisenkin tajuta sellainen asia kun painava raskaanliikenteen ajoneuvo jyrää helteellä bitumipohjaista kuumaa asfalttia, että kyllä se lyttyyn painuu.
Hä ?
Itse olen asunut yli 10 vuotta sellaisen moneen kertaan asfaltiodun tien varressa jossa jyrää raskaat öljyrekat satamasta öljyä. Muuta liikennettä ei juurikaan ole tai on hyvin vähäinen. Jumalattoman syvät leveät kiillottuneet urat oli 2-vuoden kuluttua uudessa pinnotteessa.
Teheppäs havaintoja esim. ylämäkisten ohituskaistojen urista. Kyllä ne levet urat alkavat siinä missä mäki nousee ja rekan paino välittyy puskuvoiman ansiosta eniten tiehen.

Nyt menee teoriat itsellä yli hilseen.  Ylämäissä tuskin on niin jyrkkää törmäystä pyöreällä renkaalla, että sen vaikutuksesta ura syntyisi. Taitaa johtua muuten vaan isosta massasta ja pyörien vedosta, jos sellaisia uria ylämäissä on. Vetävä pyörä pyrkii siis nopeammin mäen päälle, kuin vapaa pyörä ja tämä kuormittaa tietä.

[tgotj]

Sovitaanko jönglööraaja että kommentoit fysiikkaan liittyviin asioihin vasta luettuasi fysiikkaa hyväksytysti edes yläkoulun oppimäärän? Kun et selkeästi useammassakaan viestissäsi ymmärrä edes perusasioita.

[58make]

Nyt menee teoriat itsellä yli hilseen.  Ylämäissä tuskin on niin jyrkkää törmäystä pyöreällä renkaalla, että sen vaikutuksesta ura syntyisi. Taitaa johtua muuten vaan isosta massasta ja pyörien vedosta, jos sellaisia uria ylämäissä on. Vetävä pyörä pyrkii siis nopeammin mäen päälle, kuin vapaa pyörä ja tämä kuormittaa tietä.

Eli ylämäessä rekan/kuorma-auton runko ikäänkuin lyhenee, ja vetävät pyörät tulee
lähemmäksi etupyöriä, vastaavasti sitten kai runko hieman jatkuu alamäessä kun
moottorilla jarrutetaan?