Keskustelua talvirenkaista nastarenkaat/kitkarenkaat/keskieuroopan kitkarenkaat

[Sokka]

Tiukkaa on keskustelu puoleen jos toiseen. Niin kauan kun kaikki vaihtoehdot ovat laillisia, tienkäyttäjä voi valita mieltymyksensä mukaiset nakit.

Kaikki renkaat aiheuttavat terveyshaittoja mikromuovin muodossa:

Saksalaistutkimus: Suurin osa mereen päätyvästä mikromuovista aiheutuu autonrenkaista �" Mitä rajummin kiihdytät ja jarrutat, sitä enemmän irtoaa

[seaboss]

Tuonkaan takia ei kannata nastoja käyttää, nastojen piikkaama pinta kuluttaa luonnollisesti myös kumia enemmän. Tämä nastojen pieksämän pinnan epätasaisuuden huomaa keväällä määrätyissä valistusolosuhteissa erityisen selvästi ja myös tietysti lisääntyvänä rengasmeluna.

[mattinen]

Sille emme voi mitään tehdä jos ulkona sataa vettä tai että liukkaudentorjuntaa tarvitaan ja käytetään mm. pääväylillä, mutta rengasvalinnan voi jokainen tehdä ihan itse.

Näin juuri. Ja nimenomaan tästä syystä ei mielestäni ole erityisen hyödyllistä toistuvasti todeta sitä sinänsä täysin kiistämätöntä tosiasiaa, että myös suolan käytöstä seuraa ongelmia teiden kunnolle. Mikään ei tietenkään estä ryhtymästä toimenpiteisiin suolauksen vähentämiseksi, mutta niin kauan kuin sitä erinäisistä syistä harjoitetaan, on tämä seikka otettava tosiasiana huomioon. Nastarenkaiden tiestöä kuluttavaa vaikutusta ei voi pelata pois toteamalla teiden olevan paljaita suolauksen vuoksi.

Maben ansiokkaaseen loppupäätelmään voisi kyllä päättää tämän "keskustelun"

Epäilen, että keskustelu talvirenkaista ei tule päättymään. Ihan vaan siksi, että keskusteluun liittyy aina uusia ihmisiä. Ja myös siksi, että keskusteluun usein nousee asioita, jotka jo kertaalleen on käsitelty. Hyvä esimerkki tästä on VTT:n tutkimus vuodelta 2014.

Mustavalkoisen ajattelun ja kahden joko-tai-leirin sijaan voidaan todeta, että paikkansa ja aikansa kummallakin.

Minusta tässä keskustelussa ei juurikaan ole ollut pyrkimystä rajoittaa nastarenkaiden käyttöä sellaista henkilöiden osalta, jotka katsovat niitä tarvitsevansa. Tuolla edellä on valokuva maantiestä, jonka pinta on jäässä. Sellaisen autoilijan, joka säännöllisesti ajaa tuollaisia teitä, on varmasti tarkoituksenmukaista käyttää nastarenkaita. Saadaan se usein mainittu maksimaalinen pito jäällä, eikä tien pintakaan joudu kovin kovalle koetukselle, koska nastan ja tien välissä on jäätä. Lisäksi liikennemäärät tuollaisilla teillä ovat usein varsin kohtuullisia. Nastarenkaiden haitat jäävät siis pieniksi.

Mutta sitten on, esimerkiksi Helsingin seudulla, suuri joukko ihmisiä, jotka eivät ajele jäisillä teillä. Heidän rengasvalinnoillaan ei tietenkään olisi mitään merkitystä, jos valinnan seuraukset rajoittuisivat vain heihin itseensä. Eli jos nastojen ropinaa haluaa esimerkiksi mielenrauhan vuoksi kuunnella, niin asia olisi OK, jos vaikutusta teiden kuntoon ja ilmanlaatuun ei olisi. Mutta koska tuo vaikutus kuitenkin on, ei rengasvalintakaan ole vain puhtaasti oma asia. Täällä etelässä ajallaan nastarenkailla pitkiä aikoja paljailla teillä, ja koska liikennemäärätkin ovat suuria, ovat haitatkin suuria. Ja tähän asiaan tulisi viranomaisten Suomessa(kin) jo vähitellen puuttua. Nastarenkailla ja nastoittamattomilla talvirenkailla on tosiaan ”paikkansa ja aikansa kummallakin”, mutta koska nastarenkaiden käytöstä maksetaan kova hinta tienhoitokuluina ja terveyshaittoina, tulisi niiden käyttö rajoittua vain todelliseen tarpeeseen.

[paimentolainen]

Minusta tässä keskustelussa ei juurikaan ole ollut pyrkimystä rajoittaa nastarenkaiden käyttöä sellaista henkilöiden osalta, jotka katsovat niitä tarvitsevansa.

Niinkö meinaat?  Tarttiskos sun lukea uudelleen tämä säie?

[mattinen]

Tiukkaa on keskustelu puoleen jos toiseen. Niin kauan kun kaikki vaihtoehdot ovat laillisia, tienkäyttäjä voi valita mieltymyksensä mukaiset nakit.

Tuo tienkäyttäjän oikeus valita "mieltymyksensä mukaiset nakit" taitaa olla yksi niistä harvoista asioista, joista tässä keskustelussa ei vallitse erimielisyyttä. Toisaalta näillä mieltymyksillä on seurauksia, jotka eivät rajoitu vain nakkivalinnan tehneeseen tienkäyttäjään. Tästä päästään sitten kysymykseen siitä, pitäisikö jokin ulkopuolisen tahon kenties pyrkiä yhteisen edun nimissä vaikuttamaan näihin mieltymyksiin.

Kaikki renkaat aiheuttavat terveyshaittoja mikromuovin muodossa.

Mikä johtopäätös tämän tiedon nojalla pitäisi tehdä?

[mattinen]

Niinkö meinaat?  Tarttiskos sun lukea uudelleen tämä säie?

No enpä taida viitsiä. Omasta mielestäni suurimmat erimielisyydet ovat liittyneet siihen, pärjääkö olosuhteissa A rengastyypillä X. Miestäni täällä ei juurikaan ole kiistetty ilmoituksia siitä, että henkilö B ei pärjää olosuhteissa A rengastyypillä X. Eikä siis rajoittaa tällaisen henkilön oikeutta käyttää nastoja. Mutta voi tietysti hyvin olla, että olen ymmärtänyt väärin. Ei olisi ensimmäinen kerta allekirjoittaneella.

[Polouni]

Tuo tienkäyttäjän oikeus valita "mieltymyksensä mukaiset nakit" taitaa olla yksi niistä harvoista asioista, joista tässä keskustelussa ei vallitse erimielisyyttä. Toisaalta näillä mieltymyksillä on seurauksia, jotka eivät rajoitu vain nakkivalinnan tehneeseen tienkäyttäjään. Tästä päästään sitten kysymykseen siitä, pitäisikö jokin ulkopuolisen tahon kenties pyrkiä yhteisen edun nimissä vaikuttamaan näihin mieltymyksiin.

Mikä johtopäätös tämän tiedon nojalla pitäisi tehdä?

Pitäisi alkaa valmistaa renkaita materiaalista, joka hajoaa luonnossa! Tämähän on nyt selvä asia. �,,lä vain kysy mistä....
Maben kirjoituksen voin allekirjoittaa minäkin. Samaa täällä jo kirjoitellutkin itsekin. Jos ne, joilla mahdollisuus ajaa kitkoilla turvallisuuden liikaa kärsimättä sen tekisivät, niin jo sillä olisi mittava vaikutus!

[mattinen]

Jos ne, joilla mahdollisuus ajaa kitkoilla turvallisuuden liikaa kärsimättä sen tekisivät, niin jo sillä olisi mittava vaikutus!

Tämä on juuri se juttu. Edellytys olisi kuitenkin se, että jokin taho hieman herättelisi tienkäyttäjiä pohtimaan ”nakkivalintojaan”. Ruotsissa (nastakiellot eräillä Tukholman kaduilla) ja Norjassa (maksut) näin on menetelty, ja saatu nastoittamattomien talvirenkaiden osuus nousuun. Ja ainakaan minun tiedossani ei ole, että liikenneturvallisuus olisi kummassakaan maassa tämän johdosta heikentynyt. Tämä viittaa aika vahvasti siihen, että Ruotsissa ja Norjassa nastarenkaita ovat aikaisemmin käyttäneet myös sellaiset autoilijat, jotka eivät niitä konkreettisen turvallisuuden vuoksi olisi tarvinneet. (Mielenrauha on sitten eri asia). Eikä ole mitään syytä olettaa, etteikö tällaisia autoilijoita löytyi myös Suomesta.

[jarkko_h]

Vaikka Ruotsissa j Norjassa kitkojen osuus noussut merkittävästi verrattuna Suomeen, ei siellä tosiaankaan ole turvallisuus romahtanut. Päinvastoin. Ruotsi saavutti 2017 kaikkien aikojen pienimmät kuolleisuusluvut liikenteessä. Tämä kitkoista huolimatta.

Alla esimerkkinä  kuolemaan johtaneet auto-onnettomuudet vuosina 2001 2012  2015 :
Suomi 262, 147, 156
Ruotsi 346, 142, 122
Norja 189, 102, 67

Suomi on jäämässä rajusti Ruotsista ja Norjasta jälkeen liikenneturvallisuudessa. Tämä nastarenkaista huolimatta. Olemme  nastarenkainemme liikenneturvallisuuden osalta kohta pohjolan banaanitasavaltio.

[-karppa-]

Kitkoista tuo parantuminen vain johtuu. Ei esimerkiksi uudemmasta sekä turvallisemmasta autokannasta 😂.

Suomessahan on Euroopan uusin autokanta 

[jarkko_h]

Juuri noin. Autokanta on iso syy. Kitkojen osuus Ruotsissa 40 ja Norjassa 50%. Nykyaikaisilla autoilla ja isolla kitkojen osuudella Norja ja Ruotsi pesevät meidät mennen tullen liikenneturvallisuudessa. Kitkojen osuuden kasvaessa ero on vain kasvanut.

Suomi on liikenteen banaanitasavaltio vanhoine autoineen ja isoine nastarengasosuuksineen. Norjassa ja Ruotsissa kuskit ovat tajunneet että kaikkien ei ole pakko valita nastoja varmuuden vuoksi.

[paimentolainen]

Juuri noin. Autokanta on iso syy. Kitkojen osuus Ruotsissa 40 ja Norjassa 50%. Nykyaikaisilla autoilla ja isolla kitkojen osuudella Norja ja Ruotsi pesevät meidät mennen tullen liikenneturvallisuudessa. Kitkojen osuuden kasvaessa ero on vain kasvanut.

Suomi on liikenteen banaanitasavaltio vanhoine autoineen ja isoine nastarengasosuuksineen. Norjassa ja Ruotsissa kuskit ovat tajunneet että kaikkien ei ole pakko valita nastoja varmuuden vuoksi.

Eli lyhyemmin: Ruotsi ja Norja pesevät meidät, kitkoista huolimatta...

[mattinen]

Kitkoista tuo parantuminen vain johtuu. Ei esimerkiksi uudemmasta sekä turvallisemmasta autokannasta.

Ei liikenneturvallisuus tietenkään vain yhdestä tekijästä riipu, se on selvä. Toisaalta tässäkin keskustelussa on toistuvasti tuotu esiin erilaisia nastoittamattomiin talvirenkaisiin liitettyjä uhkakuvia. Puhutaan esimerkiksi liikennekuolemien lisääntymisestä ja viitataan monella tavoin ongelmalliseen VTT:n tutkimukseen vuodelta 2014. Jos nastoittamattomat talvirenkaat todella olisivat niin suuri riski liikenneturvallisuudelle, kuin jotkut tuntuvat uskovan, pitäisi tämän kyllä jotenkin näkyä myös onnettomuustilastoissa Ruotsissa ja Norjassa. Mutta noista Jarkko H:n luvuista näkyy, että kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat sekä Ruotsissa että Norjassa laskussa.

Mitä sitten tulee autokannan ikään, niin vuonna 2016 autojen keski-ikä Suomessa oli 11,8 vuotta. Ruotsissa ja Norjassa se puolestaan oli 9,9 ja 10,6 vuotta. Ruotsalaiset ajavat siis keskimäärin kaksi vuotta uudemmilla autoilla kuin suomalaiset. En ole liikenneturvallisuuden ammattilainen, mutta on vaikea uskoa, että tällainen ero autojen keski-iässä voisi olla selitys siihen, miksi Ruotsin liikennevirasto omalla toiminnallaan pyrkii nastoittamattomien talvirenkaiden osuuden kasvattamiseen, mutta Suomen ei.

On lisäksi syytä muistaa, että Ruotsin liikennevirasto suosittelee nastoittamattomia talvirenkaita nimenomaan sellaisiin autoihin, joissa on ajovakauden hallintajärjestelmä. Oletettavaa onkin, että Ruotsissa (ja todennäköisesti myös Norjassa) nastoittamattomia talvirenkaita käytetään nimenomaan uudemmissa autoissa. Ja samaa ajattelua pitäisi tietysti soveltaa Suomessakin. Tarkoitus ei siis suinkaan ole se, että kaikki suomalaiset auton laadusta ja asuinpaikasta riippumatta siirtyisivät nastoittamattomien talvirenkaiden käyttäjiksi.

Suomen ero Ruotsiin ja Norjaan verrattuna on siinä, että jälkimmäisissä maissa nastarenkaiden hyödyistä ja haitoista on tehty kokonaisarvio. Molemmissa maissa myönnetään, että nastarenkaat pitävät paremmin jäällä. Tästä saatava hyöty on kuitenkin pienempi kuin nastarenkaiden käytöstä aiheutuvat haitat (tienpitokustannukset+terveys). Tähän kokonaisarvioon liittyy myös ajatus siitä, että ”nakkivalinta” ei ole vain tienkäyttäjän oma asia. Tämän vuoksi Ruotsissa ja Norjassa on otettu käyttöön erilaisia kannustimia nastoittamattomien talvirenkaiden osuuden lisäämiseksi. Jos esimerkiksi haluaa mielenrauhan vuoksi kuunnella nastojen rapinaa paljaalla asfaltilla, voi tästä lystistä joutua suorittamaan pienen maksun. Se puolestaan laittaa tienkäyttäjän hieman pohtimaan siitä, kuinka suuri tarve mielenrauhalle hänellä on.

[-karppa-]

Ja pääosa Ruotsalaisista asuu paljon Etelämpänä, kuin Suomalaiset...

[paimentolainen]

Ruotsalaiset ovat aina ajaneet turvallisemmilla ja isommilla autoilla kuin suomalaiset.

Hassua, miten sana ”kannustin” saadaan käännettyä niin, että lyötäisiin lisää maksuja osalle autoilijoista. Tämä se on perisuomalaista... Ei siis voi ajatellakaan, että todella kannustettaisiin säästämään teitä, vaan se on pääasia, että rankaisemalla muita kuin itseä, tulee se paras fiilis?

Kumpi mattisen mielestä on kannustin, keppi vai porkkana.

[jt]

Ja pääosa Ruotsalaisista asuu paljon Etelämpänä, kuin Suomalaiset...

Ei Tukholman seudun olosuhteet poikkea radikaalisti eteläisimmän/lounas-Suomen olosuhteista.

[mattinen]

Ja pääosa ruotsalaisista asuu paljon etelämpänä, kuin suomalaiset...

Joo, ja varsin todennäköistä onkin, että Ruotsissa on alueellista vaihtelua sen suhteen, kuinka suuri nastoittamattomien talvirenkaiden osuus on. Eikä tämä koko kysymys erityisen vahvasti Suomessakaan Böndeä koske. Etelä-Suomen suuremmissa kaupungeissa ja pääteillä ne paljaat asfaltit pääasiassa ovat, samoin liikennevirrat. Jos ajatellaan Helsinkiä, niin sopiva vertailukohta on tietysti Tukholma. Se ei kovin paljon Helsinkiä etelämpänä ole, ja kaikki siellä talvikuukausina vierailleet tietävät, että sää on hyvin samantyyppistä kuin Helsingissä.

Ruotsalaiset ovat aina ajaneet turvallisemmilla ja isommilla autoilla kuin suomalaiset.

Ainakin he ajavat keskimäärin noin kaksi vuotta uudemmilla autoilla. Ovatko autot turvallisempia ja isompia, on sitten toinen kysymys, johon vastaaminen kaipaisi jonkinlaista lähdettä. Se on varmaa, että aikoinaan Ruotsissa on ajettu isommilla, kalliimmilla, hienommilla ja turvallisemmilla autoilla kuin Suomessa. Jo ihan vain siitä syystä, että elintaso Ruotsissa on ollut rutkasti Suomea korkeammalla. Sittemmin Suomi on saanut Ruotsia BKT-kilpailussa aika hyvin kiinni, joten erot autoissa eivät välttämättä enää tänä päivänä ole suuria. Jos niitä siis ylipäätään on.

Hassua, miten sana ”kannustin” saadaan käännettyä niin, että lyötäisiin lisää maksuja osalle autoilijoista. Tämä se on perisuomalaista... Ei siis voi ajatellakaan, että todella kannustettaisiin säästämään teitä, vaan se on pääasia, että rankaisemalla muita kuin itseä, tulee se paras fiilis?

Ei siinä mitään hassua ole. Hassua, tai oikeammin surkuhupaisaa, on se, että tienkäyttäjä saa vuodesta toiseen ilman korvausta jyrsiä teitä ja ilmanlaatua piloille vain sen vuoksi, että nastarenkailla on paras mahdollinen pito jäällä. Tässä ei ole mitään järkeä.

Ja jos jostain tulee ”fiilis”, niin se kyllä siitä, millaiseen kuntoon nastarenkaat tiet Etelä-Suomessa saavat. Ja tämä fiilis ei kyllä ole ”paras”. Mitä sitten tulee ”perisuomalaisuuteen”, niin sen osalta on hyvä muistaa, että meillä mitään maksuja ei toistaiseksi ole, mutta Norjassa niitä sen sijaan on.

Hieman vaikea on myös ymmärtää, mitä tarkoitetaan ”muiden rankaisemisella” ja siitä jollekulle seuraavasta ”fiiliksestä”. Eihän nastarenkaiden osuutta kukaan tietenkään sen takia halua laskea, että siitä muodostuisi jonkinlainen ”rangaistus” joillekin. Tosiasia vain on, että ihmisten käyttäytymiseen vaikuttamisessa maksu on yksi keino. Jos halutaan vähentää toimintaa, josta aiheutuu haittoja, asetetaan haittaa aiheuttavalle toiminnalle maksu.

Mutta ei maksu ole ainut kysymykseen tuleva kannustin. Se nyt vain sattuu olemaan yksi keino, jota muissa pohjoismaissa on käytetty nastarenkaiden osuuden pienemmäksi. Maksujen ohella voidaan käyttää myös muita keinoja. Yksi voisi olla arvonlisäveron alentaminen nastoittamattomien talvirenkaiden osalta, jolloin niiden hinta suhteessa nastarenkaisiin laskisi. Kaupungeilla voisi myös olla omia konsteja. Helsinki voisi esimerkiksi antaa nastoittamattomilla talvirenkailla ajaville oikeuden pysäköidä ilmaiseksi tai alennuksella. Samoin voitaisiin antaa oikeus käyttää bussikaistoja tms. Jälkimmäisen valvonta voisi tietysti olla vaikeaa, mutta pääasia olisikin se, että etu saisi ihmiset miettimään, onko järkeä vuodesta toiseen ajaa esimerkiksi Espoosta Helsinkiin nastarenkailla pitkin paljaita katuja ja teitä. Mikä keinoista olisi paras, sitä on tietenkin mahdoton sanoa. 

[Hesse]

Ruotsissa yli 80% autoista on Uppsalan eteläpuolella. Pohjoisemmassa Ruotsissa nastattomien käyttö on aika vähäistä. Muualla se on ollut viime vuosina aika vakio Tukholman alueen kasvua lukuunottamatta.
https://trafikverket.ineko.se/Files/en-US/15657/Ineko.Product.RelatedFiles/2016_115_undersokning_av_dacktyp_i_sverige_vintern_2016.pdf

[jarkko_h]

Mainittakoon että Norjassa Lillehammerin ympäristössä oli jo 2010 kitkarenkaiden osuus 47% ja Hamarissa 55% Trondheimin ympäristössä vastaavasti 82%. Kannattaa katsoa kartalta missä nuo sijaitsevat. Hamar ja Lillehammer ovat lumisia  ja mäkisiä alueita.

Norjassa ajosuoritetta kohden tulee vähemmän kuolonkolareita kuin Suomessa.


Ps. typo aiemmassa viestissä. Norjan kitkarengasosuus on noin 60% (ei 50%).

[jarkko_h]

Mainittakoon että esim. tuolla Lillehammerissa on ollut tänäkin talvena Keski-Suomea haastavammat keliolosuhteet. Viimeisen kuukauden aikana sää saannut -13 ja 10 asteen välillä ja nytkin lupailee 5-10 cm lunta viikonlopulle. Tähän lisänä vielä erittäin mäkiset maastot.

Noissa keleissä Norjalaiset hyväkuntoiset ulkoilua runsaasti harrastavat naiset ajavat kitkarenkailla Suomen nastamiehiä pienemmillä onnettomuusluvuilla. 

---
Vielä 90 luvulla Norjan kaupungeissa oli talvella Suomea huonompi ilmanlaatu. Tilanne on ollut muuttunut jo ennen Norjan sähköbuumia päinvastaiseksi. Suomessa imetään nykyään talvella enemmän sisään keuhkoihin hiukkasia.

[paimentolainen]

Tuo ilmanlaatu kun nousee aika ajoin keskustelussa argumentiksi nastarenkaita vastaan, niin siitä ehkä pari riviä:

Kuinka moni ympäristöstään ja suomalaisten pienhiukkaskuolemista huolissaan oleva autoilija polttaa klapeja takassaan, saunassaan, kesämökillään? Kai tiedossa on, että puun pienpoltosta vapautuvat hiukkaset tappavat vuosittain n. 400 suomalaista ennenaikaisesti?

[Polouni]

 Pitääkö?
1. Lämmittää puilla, joista ei lähde hiukkasia
2. Vaihtaa sähkösaunaan jos on sähköt
3. Lämmittää nastarenkailla
Sinänsä kyllä relevantti kysymys!

[jarkko_h]

Jos pienpolton uhriluvut pitäisivät paikkansa, tappaisi nastarenkaiden hiukkaspäästöt todella paljon ihmisiä.Se, että puun poltosta tulee hiukkasia, ei tarkoita sitä että nastarenkaiden merkittävät ongelmat tiestölle ilmalle kannattaa jättää hoitamatta. Norja ja Ruotsi ovat hoitaneet ja tulokset näkyvät.

Ihmettelen vieläkin miten norjalaiset naiset "pärjäävät" kitkoilla  Keski-Suomea ja Oulun seutua haastavimmissa talviolosuhteissa. Meillä suomalaisilla miehillä on itsetutkiskelun paikka. Olemmeko huonompia kuskeja kuin luulemme? Jos osaisimme oikeasti ajaa, voisiko kitkarengasosuus olla jopa 50% Jyväskylän alueella ja 90%  pääkaupunkiseudulla?

[Polouni]

Itse epäilen, että norskit huijaavat tässäkin asiassa ajamalla liian hiljaa kitkoillaan. Pitäisi ajaa rajoitusten mukaan tai täysillä.

[mattinen]

Tuo ilmanlaatu kun nousee aika ajoin keskustelussa argumentiksi nastarenkaita vastaan.

Niin. Tämä johtuu siitä, että nastarenkaiden irrottamat pienhiukkaset heikentävät hengitysilman laatua. Mikään erityisen yllättävä tieto ei liene se, että nastarenkaiden käytön terveysvaikutukset ovat suurimmillaan isommissa kaupungeissa. Pihtiputaan keskustassa ei todennäköisesti ole suurtakaan merkitystä sillä, kuinka monessa autossa on nastarenkaat. Sen sijaan Helsingissä sillä on merkitystä.

Kuinka moni ympäristöstään ja suomalaisten pienhiukkaskuolemista huolissaan oleva autoilija polttaa klapeja takassaan, saunassaan, kesämökillään?

Sikäli kun joku on tästä asiasta kiinnostunut, niin hänen varmasti kannattaa ottaa asiasta selvää. Vastauksen voi sitten kertoa täällä.

Kai tiedossa on, että puun pienpoltosta vapautuvat hiukkaset tappavat vuosittain n. 400 suomalaista ennenaikaisesti?

Kai tiedossa on, että Titanic upposi huhtikuussa 1912?

[-karppa-]

Ihmettelen vieläkin miten norjalaiset naiset "pärjäävät" kitkoilla  Keski-Suomea ja Oulun seutua haastavimmissa talviolosuhteissa. Meillä suomalaisilla miehillä on itsetutkiskelun paikka. Olemmeko huonompia kuskeja kuin luulemme? Jos osaisimme oikeasti ajaa, voisiko kitkarengasosuus olla jopa 50% Jyväskylän alueella ja 90%  pääkaupunkiseudulla?

Kerrotko lisää tilastoja/faktoja Norjalaisista naisista Keski-Suomessa/Oulussa ja heidän ajamisesta Suomessa?

Ja miten tämä liittyy sukupuoleen?

[Hidalgo]

Noissa keleissä Norjalaiset hyväkuntoiset ulkoilua runsaasti harrastavat naiset ajavat kitkarenkailla Suomen nastamiehiä pienemmillä onnettomuusluvuilla. 

Miten sukupuoli tai ihmisten kunto liittyy renkaisiin? Oletko sinä kenties tuo mainitsemasi nastamies?

[paimentolainen]

Kai tiedossa on, että Titanic upposi huhtikuussa 1912?

Mukava todeta, että tuon kaiken kvasitieteellisen jargonin takana loppujen lopuksi kuitenkin on samanlainen epäröivästi argumentoiva pikkusielu kuin me muutkin.

Vai meinaatko, että Titanicin hiilenpolton pienhiukkaspäästöt liittyisivät tähän keskusteluun?

[jarkko_h]

Kerrotko lisää tilastoja/faktoja Norjalaisista naisista Keski-Suomessa/Oulussa ja heidän ajamisesta Suomessa?

Ja miten tämä liittyy sukupuoleen?

Ei mitenkään. Haastaisin vain suomalaisia miehiä ajamaan kitkoilla. Jos kerran norjalaiset naiset osaavat, miksei mekin.

Yllättävää kyllä onnettomuudet on tilastoidu sukupuolittain ja ikäryhmittäin. Pääset lukemaan nuo tilastot. Ei tuolla ole mitään olennaisia piikkejä lukuunottamatta nuoria vasta kortin saaneita.

Mutta kokonaisuutena Norjalaisia kuolee ajosuoritetta kohden Suomalaisia vähemmän vaikka siellä kitkarenkaiden käyttöaste 60% ja suuressa osaa Norjaa todella haastavat talviolosuhteet (esim. Lillehammer). Olen asunut monta vuotta Oulussa ja tuon alueen ympäristössä talvilliikenneolosuhteet helpot.

Hullua vaihtia norskit välillä pitävät olosuhteihin ja maastoon nöhden. Ovat tottuneet noihin todella mutkaisiin teihinsä ja paikalliset muistavat mutkansa.

[SNG]

Miten sukupuoli tai ihmisten kunto liittyy renkaisiin? Oletko sinä kenties tuo mainitsemasi nastamies?

Tälläkin runsaasti (meitä) keskimääräistä parempia TALVIhenkilökuskeja piikeillä tai ilman