Keskustelua talvirenkaista nastarenkaat/kitkarenkaat/keskieuroopan kitkarenkaat

[sakal83]

Toisten pitää tinkiä ja toisten ei. Ja kyllä meillä on vaihtoehtona CVC6:t ja Contiicecontact 2:T. Molemmat uusia renkaita. Kummasti mamma mainitsi nelikon alla olevista kitkoistakin, että liukasta ollut.

Eikös kaikkien pidä tinkiä?
Juurihan tässä on todisteltu päältä 100 sivua, että ei se nasta ole kuin sillä liukkaalla jäällä paras. Ja kun noita kelejä ei osu ainakaan omalle kohdlle kovinkaan montaa päivää talveen niin joutuisi ”tinkimään” aika rajusti loppuajan.

Oli ne renkaat ja keli mitä tahansa, niin jotkut joutuu aina” pärjäämään”, ja osa ei pärjää siltikään.

[Rinkulakeula]

Sori OT, mutta en vaan voinut olla lisäämättä

[-karppa-]

Eikös kaikkien pidä tinkiä?
Juurihan tässä on todisteltu päältä 100 sivua, että ei se nasta ole kuin sillä liukkaalla jäällä paras. Ja kun noita kelejä ei osu ainakaan omalle kohdlle kovinkaan montaa päivää talveen niin joutuisi ”tinkimään” aika rajusti loppuajan.

Oli ne renkaat ja keli mitä tahansa, niin jotkut joutuu aina” pärjäämään”, ja osa ei pärjää siltikään.

Ei tarttenut tänäänkään tinkiä vaikka jään päällä oli lunta sekä vettä, kun mökiltä ajelin kotiin. Valintojen maailma! Kyllä nuo contin nastat on hyvät!

[sakal83]

Ei tarttenut tänäänkään tinkiä vaikka jään päällä oli lunta sekä vettä, kun mökiltä ajelin kotiin. Valintojen maailma! Kyllä nuo contin nastat on hyvät!

Hienoa. Sä selvästi tarttet nastat.

[seaboss]

Ei tarttenut tänäänkään tinkiä vaikka jään päällä oli lunta sekä vettä, kun mökiltä ajelin kotiin. Valintojen maailma! Kyllä nuo contin nastat on hyvät!

Puhu mitä puhut, mutta paskaa puhut! Voihan sitä väittää mitä lystää ku kukaan ei ole todistamassa, miks noi muut nasta kuskit täällä hidastelee....niinkuin tietysti joskus joutuukin, mutta sama onnistuu kitkoilla teitä pilaamatta.

[-karppa-]

Hienoa. Sä selvästi tarttet nasta5t.

No mitä ajoin saman reitin nelikolla kitkoilla, niin kyllä siihenkin vaihtuu nastat. Ei tarvitse silläkään vain pärjätä.

Saa taas varmana tänäänkin kirota tientukkoja!

Puhu mitä puhut, mutta paskaa puhut! Voihan sitä väittää mitä lystää ku kukaan ei ole todistamassa, miks noi muut nasta kuskit täällä hidastelee....niinkuin tietysti joskus joutuukin, mutta sama onnistuu kitkoilla teitä pilaamatta.

Milläs todistat, että puhun paskaa? Pitääkö sinulle laittaa vielä videokooste? Tervetuloa kokeilemaan, vaikka Konginkangas-Sumiainen-Suolahti tie tänään!

[Rauta7]

Puhu mitä puhut, mutta paskaa puhut! Voihan sitä väittää mitä lystää ku kukaan ei ole todistamassa, miks noi muut nasta kuskit täällä hidastelee....niinkuin tietysti joskus joutuukin, mutta sama onnistuu kitkoilla teitä pilaamatta.

No "kärsineiden puolesta" sanoisin edelleen ( ! ), että suurin teiden pilaaja on teiden märkänä pitäminen ( "suolaamalla" !! ), joka mahdollistaa teiden pilaamisen, vaikka yhtään nastaa ei koskettaisi asfaltin pintaan. Kitkarenkaiden lamellien väliin kertyvä hiekan ja asfaltin kiviaines toimii kuin hiomapaperi. 
... ja paskaa on sitten muuallakin kuin joidenkin puheissa. 

[teräksenharmaa]

No "kärsineiden puolesta" sanoisin edelleen ( ! ), että suurin teiden pilaaja on teiden märkänä pitäminen ( "suolaamalla" !! ), joka mahdollistaa teiden pilaamisen, vaikka yhtään nastaa ei koskettaisi asfaltin pintaan. Kitkarenkaiden lamellien väliin kertyvä hiekan ja asfaltin kiviaines toimii kuin hiomapaperi. 
... ja paskaa on sitten muuallakin kuin joidenkin puheissa. 

Ja nastarenkaiden lamellien väliinkö ei sitten hiekkaa ja asfaltin kiviainesta kerry? Millä tavalla se tietä piikkaava nasta suojelee tuolta?

Jokainen, joka on ajellut Keski-Euroopassa tietää, ettei kitkarengas kuluta ollenkaan samaan malliin märäksi sulattua tietä kuin nastarengas.

[jarkko_h]

Terve,

Tiellä liikkuvat kitkarenkaat ovat nastoja paremmat tai sitten kitkarenkailla ajavat kuskit ovat taitavampia. Tämä johtopäätös tilastojen mukaan:

Vuodesta 2000 alkaen liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimilla 589 lumisella, sohjoisella tai jäisellä kelillä ajetuissa onnettomuuksissa 12 prosentilla aiheuttajista oli alla kitka- tai ympärivuotiseen ajoon tarkoitetut allseason-renkaat. Yhdeksällä prosentilla aiheuttajista oli alla joko kesärenkaat tai sekarengastus, jossa autossa oli alla usean tyyppisiä renkaita. 79 prosentissa tapauksista aiheuttajan autossa oli nastarenkaat

Eli kitka tai all season renkaat alla tehdään vain 12 % liukkaitten olosuhteitten onnettomuuksista! Jos tuosta otetaan vielä ali seasong -renkaat pois voidaan todeta että Nordik kitkoilla ajavat ovat itselleen ja muille vaarattomampia kuin nastarenkailla ajavat kuskit. Tuo tulos siis liukkaissa olosuhteissa. 80-95% Suomen talvesta ei ole edes liukasta. Tilastojen valossa Jyrsimme turhaa teitä nastoilla, jopa liukkailla keleillä, puhumattakaan 80-95% ei liukkaista olosuhteista.

[seaboss]

No "kärsineiden puolesta" sanoisin edelleen ( ! ), että suurin teiden pilaaja on teiden märkänä pitäminen ( "suolaamalla" !! ), joka mahdollistaa teiden pilaamisen, vaikka yhtään nastaa ei koskettaisi asfaltin pintaan. Kitkarenkaiden lamellien väliin kertyvä hiekan ja asfaltin kiviaines toimii kuin hiomapaperi. 
... ja paskaa on sitten muuallakin kuin joidenkin puheissa. 

Sun ei kannattas alkaa saksalaisia neuvoon tieasoissa kun et näytä mitään tajuavan. Saksalaiset nauraa suomen tiekulttuurille ja samaa voin sanoa itsestä. Nastarengaiden käyttö on kehityksen jarru, rahaa palaa ja paljon ja tiet eivät juuri parane kun kokonaisuutta tarkastellaan, tässä suomi on tehnyt todella tyhmästi.

[jarkko_h]

Juuri noin.

Suomessa asfaltin talvikestävyyttä joudutaan alentamaan nimenomaan nastojen vuoksi. Suomessa asfaltti-betonipäällysteinen tie on karkeaa. Meillä käytetään moniin muihin maihin verrattuna poikkeuksellisen suurta kiven raekokoa. Suurta kiveä tarvitaan nastarenkaiden vuoksi, sillä pienempi kivi repeytyisi nastojen raapiessa irti.

Suurirakeinen asfaltti kestää vettä, jäätä ja laajenemiseroja huonommin kuin pienirakeinen asfaltti. Toki karkea asfaltti aiheuttaa enemmän myös rengasmelua.

---
Nastarenkaat eivät lisää tilastojen mukaan turvallisuutta, mutta heikentää tiestöä ja ilmaa.

[mattinen]

No "kärsineiden puolesta" sanoisin edelleen, että suurin teiden pilaaja on teiden märkänä pitäminen ( "suolaamalla")

Minä puolestani sanoisin edelleen, että suolauksen teitä pilaavan vaikutuksen toteamisella on loppujen lopuksi hyvin vähän, jos lainkaan, relevanssia tässä keskustelussa. Niin kauan kuin suolausta syystä tai toisesta jatketaan, täytyy nastarenkaiden teitä pilaavaa vaikutusta arvioida reaalimaailman olosuhteissa. Ja ainakin toistaiseksi näihin olosuhteisiin kuuluu myös suolaus.

Ja siinäkin tapauksessa, että suolaus joskus loppuisi, tai sitä tuntuvasti vähennettäisiin, täytyy ainakin Etelä-Suomessa lähteä siitä, että tiet voivat olla sulina (ja märkinä) myös suolauksesta riippumatta. Ongelma syntyykin sitä kautta, että paljaita teitä kulutetaan pitkiä aikoja nastarenkailla. Syy teiden paljaana olemiseen ei tässä suhteessa ole erityisen relevantti.

Vuonna 2020 tulee voimaan uusi tieliikennelaki (729/2018). Sen 105 §:ssä säädetään talvella käytettävistä renkaista näin:

Jos sää tai keli sitä edellyttää, marras-, joulu-, tammi-, helmi- ja maaliskuun aikana on käytettävä talvirenkaita, joiden kulutuspinnan pääurien syvyys on vähintään 3,0 millimetriä.

Tämä tarkoittaa sitä, että talvirenkaita ei jatkossa enää tarvitse laittaa alle tiettynä ajankohtana, olipa keli mikä hyvänsä. Esimerkiksi Helsingissä tulisi edelleen toimeen kesärenkailla, mutta koska talvirenkaita on nykyisen TLL:n mukaan käytettävä 1.12. alkaen, ei autoilijoille jää vaihtoehtoa. Uusi tieliikennelaki tuo tervetulleen valinnanmahdollisuuden varsinkin niille autoilijoille, joiden ei ole pakko lähteä joka päivä autolla liikkeelle kelistä riippumatta. Tällaiset autoilijat ovat hyvin jatkaa kesärenkaiden käyttöä aina siihen saakka, kunnes talvi kunnolla alkaa. (Jos alkaa).

[jarkko_h]

2000 luvulla 589 lumisella, sohjoisella tai jäisellä kelillä ajetuissa onnettomuuksissa aiheuttajan autossa:
-79%:ssa nastarenkaat
-6%:ssa nordic kitkat

Tämän perusteella Nordic -kitkat ovat turvalliset talvirenkaat, myös liukkaimmilla keleillä.

[paimentolainen]

2000 luvulla 589 lumisella, sohjoisella tai jäisellä kelillä ajetuissa onnettomuuksissa aiheuttajan autossa:
-79%:ssa nastarenkaat
-6%:ssa nordic kitkat

Tämän perusteella Nordic -kitkat ovat turvalliset talvirenkaat, myös liukkaimmilla keleillä.

Tutkimukset on siitä kivoja, että niistä voi valita mieleisensä, kuten VTT 2015:

”Mitä liukkaampi keli, sitä todennäköisemmin onnettomuusautossa on kitka- kuin nastarenkaat, osoittaa tuore VTT:n julkaisema tutkimus.
VTT:n julkaiseman tutkimuksen mukaan talvikelillä kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa alla on ollut useammin kitkat kuin nastat, kun vertailukohtana ovat erityyppisten renkaiden osuudet.

Kaikkein selvin ero nastallisten ja ei-nastallisten talvirenkaiden välillä oli jäisellä tiellä ajettaessa: kitkarenkailla ajetut onnettomuudet olisivat vähentyneet jopa 83 %, jos olisi käytetty nastoja.

Jos kaikki kitkarenkaita käyttävät vaihtaisivat nastoihin, voitaisiin välttää keskimäärin yksi kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus talvikaudessa. Vastaavasti, jos kaikki ajaisivat kitkoilla, kuolemaan johtaneet onnettomuudet lisääntyisivät vuosittain keskimäärin yhdeksällä, sanoo VTT:n tutkija Juha Luoma.”

[jarkko_h]

Tuloksista saa ihan puppua jos otanta pieni. Tuo trafin vastaava on ainoa, jossa otanta iso kattaen 16 vuoden liukkaan kelin onnettomuudet.

Trafin tutkimuksesta selviää siis että 16 vuoden aikana ainoastaan 6% liukkaan talvikelin onnettomuuksista on nordic kitkarenkaallisen auton aiheuttama. Nastarenkaallisen vastaavasti 79%.

Tutkimuksesta selviää myös että kuolemaan johtavat onnettomuudet ovat harvinaisia ajonvakaudella varustetuissa autoissa.

Tutkimuksesta selviää myös että etuvetoisissa nastarenkaat ovat turvallisuusriski nastojen nopean ominaisuusmuutosten vuoksi. Tämän vuoksi nastarenkaat pitäisi vaihtaa 3000 km välein edestä taakse.

[mattinen]

Tutkimukset on siitä kivoja, että niistä voi valita mieleisensä, kuten VTT 2015:

Näinhän se on. Se mikä tutkimuksissa ei ole niin kivaa, on niiden pituus. Tästä seuraa, että harva viitsii niitä kokonaisuudessaan lukea. Aika usein luetaan vain tiivistelmä ja/tai johtopäätökset. Tämän vuoksi jotain olennaista voi jäädä huomaamatta. Tämä tutkimus on minulle tuttu, mutta haluan kuitenkin korostaa sitä, että tekstit kannattaa aina itse lukea. Se antaa parhaan pohjan johtopäätösten teolle.

Paimentolaisen viittaama tutkimus on Nasta- ja kitkarenkaat kuolemaan johtaneissa talviajan onnettomuuksissa. VTT TECHNOLOGY 204. (2014), ja siihen on viitattu täällä aikaisemminkin. Käsittelen sitä seuraavassa ns. kolmen pointin menetelmällä  . Varoitan samalla niitä, joiden pää kipeytyy kahden A4-sivun mittaisen tekstin lukemisesta. Hypätkää suosiolla tämän postauksen yli.

1) Tutkimuksen pitkästä tarkasteluajanjaksosta seuraa ongelmia

Nasta vs. kitka -keskustelua käydään tässä hetkessä. Kyse on siis siitä, kuinka turvallisia tai turvattomia eri rengastyypit ovat tällä hetkellä. Asiaa arvioidaan nykyhetken muuttujien perusteella. Millaisia ovat tämän päivän tiet, nopeusrajoitukset, autot, renkaat jne. Tässä suhteessa on ongelmallista, että VTT:n tutkimus perustuu aineistoon, joka on kerätty vuosilta 1997�"2012. Tutkimuksen johtopäätökset perustuvat osin seikkoihin ja olosuhteisiin, jotka eivät enää tänä päivänä välttämättä ole samoja kuin tutkimuksen tarkasteluajanjaksona. Tämä seikka todetaan myös tutkimuksessa:

"Yhteensä 16 vuoden tutkimusajanjaksosta seuraa omat haasteensa, koska sinä aikana on voinut tapahtua huomattaviakin muutoksia, jotka vaikuttavat tuloksiin."
Tutkimuksessa mainitaan mm. seuraavat seikat, joiden osalta muutoksia on tapahtunut.

a) Talvinopeusrajoitukset. Moottoriteillä on otettu käyttöön talvikauden 100 km/h nopeusrajoitus. Maanteillä puolestaan merkittävä osa 100 km/h nopeusrajoituksista on talvikaudeksi muutettu 80 km/h nopeusrajoituksiksi.
b) Lukkiutumattomat jarrut ovat yleistyneet 1990-luvulta alkaen
c) Ajonvakauden hallintajärjestelmät (ESC, ESP yms.) yleistyivät eurooppalaisissa ylemmän keskiluokan ja sitä kalliimmissa autoissa vuoteen 2005 mennessä, ja vuosikymmenen loppupuolella niitä oli vakiovarusteena lähes kaikissa eurooppalaisissa alemman keskiluokankin autoissa.

Mikä vaikutus edellä sanotulla sitten on tutkimustulosten arviointiin? Tarkastellaan asiaa erään tutkimuksessa esitetyn johtopäätöksen osalta. Tutkimuksessa todetaan seuraavasti:

"Taulukon 13 oikeanpuoleiseen sarakkeeseen on laskettu, kuinka monta kuolemaan johtanutta onnettomuutta olisi vältetty ko. ajanjaksona, jos kaikki ei-nastoitettavat renkaat olisi korvattu nastoitettavilla renkailla. - - -  Tulosten mukaan 16 vuoden kuluessa nastoitettavilla talvirenkailla olisi vältetty yhteensä 19 kuolonkolaria eli keskimäärin noin yksi kuolemaan johtanut onnettomuus vuodessa."

Tästä saatetaan vetää se johtopäätös, että kitkarenkaiden käytön yleistymisestä seuraisi kuolemaan johtavien onnettomuuksien lisääntyminen. Mutta. Lainatussa kohdassa on kyse siitä, mitä olisi voinut tapahtua ajanjaksolla 1997�"2012, jos kaikki kitkarenkaat olisi korvattu nastarenkailla. Edellä selostetuista syistä tämä antaa varsin heikon pohjan vastata kysymykseen siitä, mitä tapahtuisi nyt, jos osa nastarenkaiden käyttäjistä siirtyisi ajamaan kitkoilla.

2) Nastarenkaiden mahdollinen turvallisuusetu koskee vain paljaan jään keliä

Lainaus tutkimuksesta:

"Kaikki talvikausien kelit yhteen laskettuna nastoitettavat renkaat olisivat ei-nastoitettaviin renkaisiin verrattuna vähentäneet kuolemaan johtaneita onnettomuuksia 14�"15 %, mutta turvallisuusvaikutukset eivät ole tilastollisesti merkitseviä (luottamusväli kattaa nollan). Ainoastaan paljaalla jäällä rengastyyppien vaikutukset poikkeavat tilastollisesti merkitsevästi kautena 2005�"2012, ja nastoitettavien renkaiden onnettomuuksia vähentävä vaikutus olisi uskottavimmin ollut jopa 83 %. Muilla keleillä/ajanjaksoina erot olivat selvästi pienempiä ja vaikutukset osittain päinvastaisia. (Kursivoinnit ja lihavoinnit minun).

Näin ollaan päästy takaisin siihen samaan kysymykseen, jota täällä on jo käsitelty. Eli kukaan ei todennäköisesti ole pyrkinyt väittämään, etteivätkö nastarenkaat voisi lisätä ajoturvallisuutta jäisellä kelillä. Kuinka suuri mahdollinen turvallisuuden lisäys olisi, jäisi riippumaan ensinnäkin siitä, kuinka usein autoilija X ajaa paljaalla jäällä. Mutta tämä ei ole ainut asiaan vaikuttava seikka, koska

3) Tutkimus ei ota huomioon kaikkia rengastuksen ulkopuolisia tekijöitä

Edellä on jo mainittu renkaiden kunto yhtenä seikkana, jonka merkitystä ei ole tutkimuksessa eliminoitu. Vielä tätä merkittävämpi tekijä on ajoneuvon kunto, tai ehkä pikemminkin sen ominaisuudet.

Jotta voisimme luotettavasti vertailla nasta- ja kitkarenkaiden turvallisuutta, pitäisi ajoneuvojen eroista johtuvat tekijät puhdistaa pois tutkimuksesta. Vertailuryhmien pitäisi siis muodostua autoista, joiden ainoa erottava tekijä on rengastus. Nastarenkailla varustettuja autoja, joissa on esimerkiksi ajonvakauden hallintajärjestelmä, tulisi verrata vain sellaisiin kitkarenkailla varustettuihin autoihin, joissa myös on ko. järjestelmä. Tätä seikkaa ei tutkimuksessa ole huomioitu. Eikä siihen oikein olisi ollut mahdollisuuttakaan, koska "tutkijalautakunta-aineistoon tieto ajovakauden hallintajärjestelmästä on kirjattu vasta vuodesta 2009 lähtien". Ajonvakauden hallintajärjestelmä ei myöskään ole ainut ajoneuvoja erottava tekijä, joka tutkimuksen luotettavuuden nimissä olisi pitänyt sulkea pois.

Sanoisin, että VTT:n tutkimuksen suurin ongelma on siinä, ettei sen perusteella voi juurikaan tehdä johtopäätöksiä tämän hetken tilanteesta tulevaisuudesta puhumattakaan. Se ei anna vastausta siihen, mitä tapahtuisi, jos kitkarenkaiden osuus Suomessa nyt lähtisi kasvuun. Merkille pantavaa kuitenkin on, että Ruotsin Trafikverket suosittelee kitkarenkaiden käyttöä ajoneuvoissa, joissa on ajovakauden hallintajärjestelmä. Tämä viittaa mielestäni aika vahvasti siihen, että ainakaan mitään katastrofaalisen suurta hengenmenon vaaraa ei Suomessakaan koituisi, vaikka "kitkailu" hieman yleistyisi.

Ja lopuksi. Täysin riippumatta siitä, millaisiin henkilövahinkoennusteisiin missäkin tutkimuksessa kulloinkin päädytään, täytyy niitä luonnollisesti verrata nastarenkaiden käytöstä aiheutuviin terveyshaittoihin ja muihin kustannuksiin. Kysymys on etu-haitta -arviosta. Jos nastarenkaat parantavat liikenneturvallisuutta, niin onko tämä hyöty tänä päivänä niin suuri, että se ylittää nastarenkaiden käytöstä aiheutuvat haitat?

[jarkko_h]

Nasta- tai kitkarenkaan turvallisuusedusta on erittäin vähän tai ei lainkaan tilastollisesti merkittävää näyttöä. Tiedämme ainoastaan että 2000 luvulla nordic -kitkoilla varustetu auto aiheutti 6% liukkaan kelin onnettomuuksista ja nastarenkailla varustettu auto 79%.

Sen sijaan vahvaa näyttöä on siitä että ongelmaa aiheuttaa meillä alkoholin ja ylinopeuksien lisäksi huonokuntoiset renkaat ja erityisesti vielä vanhat autot ilman ajonvakautusta tai jopa ilman ABS -jarruja.

Eli jos oikeasti halutaan vähentää kuolemia, niin
1.) Autokantaa uudistettava siten että kaikissa ajonvakautus
2.) Tiukennuksia renkaiden kuntovaatimuksiin
3) Kitkarenkaiden osuus isommaksi

3 kohta toisi vähemmän kuolemia teiden paremman kunnon ( urat vesiliirto, railot..). vuoksi ja vähemmän kuolemia hengitystieperäisistä syistä

[paimentolainen]

Nasta- tai kitkarenkaan turvallisuusedusta on erittäin vähän tai ei lainkaan tilastollisesti merkittävää näyttöä.

Sen sijaan vahvaa näyttöä on siitä että ongelmaa aiheuttaa meillä huonokuntoiset renkaat ja erityisesti vielä vanhat autot ilman ajonvakautusta tai jopa ilman ABS -jarruja.

Eli jos oikeasti halutaan vähentää kuolemia, niin
1.) Autokantaa uudistettava siten että kaikissa ajonvakautus
2.) Tiukennuksia renkaiden kuntovaatimuksiin
3) Kitkarenkaiden osuus isommaksi

3 kohta toisi vähemmän kuolemia teiden paremman kunnon ( urat vesiliirto, railot..). vuoksi ja vähemmän kuolemia hengitystieperäisistä syistä

Tähän voi yhtyä.

3. -kohtaa voisi ehkä lieventää niin, että kitkarenkaiden osuutta voisi lisätä taajaan asutuilla alueilla, joissa
- teiden kunnossapito on riittävällä tasolla (ml. päätiet)
- joissa katupölyn haitatkin esiintyvät.

[-karppa-]

2000 luvulla 589 lumisella, sohjoisella tai jäisellä kelillä ajetuissa onnettomuuksissa aiheuttajan autossa:
-79%:ssa nastarenkaat
-6%:ssa nordic kitkat

Tämän perusteella Nordic -kitkat ovat turvalliset talvirenkaat, myös liukkaimmilla keleillä.

Vale, emävale, tilasto.

Missä on ajosuoritteet, kilometrimäärät ja suhteutettuna renkaiden määrään?

[Rauta7]

Muutama juttu kannattaisi huomioida niin tilastoista kuin niiden tulkinnoistakin. Myös omat päätelmät ja ehdottomuudet kannattaisi jättää tuonnemmaksi, ellei kesä- ja talvikausien renkaille asettamat rakenne- ja pitovaatimukset ole selvillä.

Kevyessä kalustossa käytettäneen talvella edelleen yli 80 % nastarenkaita, ja tämän kokonaismäärän huomiointi erilaisissa tilastoissa (mm. kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa) tulee ymmärtää.

Talvirenkaiden turvallinen ja toimiva rakenne edellyttää aivan toisenlaisen kumi- ja polymeerirakenteen kuin kesärenkaissa ja jopa runkorakenteet eroavat toisistaan; jo näistä syistä talvirenkaista ei ole kesärenkaiksi ja päinvastoin.
Talvirenkaiden pintamateriaalin pitää pysyä joustavana erittäin matalissakin lämpötiloissa ja kesärenkaiden tulee kestää korkeita lämpötiloja ja suuria kitkavoimia - ja näitä ei saada toteutumaan samoilla rakenteilla.

Väitetyt kitkarenkaiden "ylivoimaisuudet" talvirenkaina, mm. sulan kelin ajossa, ovat "lievää" puppua, koska kitkarengas on veltompi kuin nastarengas; nastarenkaan kulutuspinta on kokonaisuudessaan jäykempi (näin rengas on ohjautuvampi) kuin kitkarenkaan lamellihyytelö. Kitkarenkaiden, erityisesti nordic- kitkojen, vesiliirto-ominaisuudet eivät ole kehuttavia ominaisuuksia; nastarenkaiden pintakuvio ja kumirakenne ovat tässäkin etevämpiä.
Monen nastarenkaan vierinvastus on selvästi vastaavaa kitkarengasta - jopa kesärengastakin - pienempi.

Kesärenkaiden vedensyrjäyttämisominaisuudet ovat kaikkein parhaat, mutta kumiaines ei sovellu talvirenkaaksi, KE-kitkat ovat "talvirenkaista" parhaat vesisateella, sitten nastarenkaat ja kitkarenkaat ovat huonoimmat.

Mitkään talvirenkaat eivät ole turvalliset kesärenkaina, vaikka nastattomina niitä käytettäisiinkin lämpimillä keleillä.
Yleensä pidetään kesä- ja talvirenkaan rajakäyttölämpötilana +7 celsiusta. Tästäkin voinee vetää joitain johtopäätöksi, mm. että kesärengas ei ole talvirengas enää tuon lämpötilan alapuolella.


Ja märkyys (suolaamallakin aikaansaatu!) ja lämpötilojen vaihtelut, erityisesti jäätyminen, rapauttavat asfaltin. 

[jarkko_h]

Vale, emävale, tilasto.



Missä on ajosuoritteet, kilometrimäärät ja suhteutettuna renkaiden määrään?

Keskimääräinen ajosuorite kitkarenkailla nastarenkaita isompi. Tämä selviää Aallon tutkimuksesta.

Ottamatta huomioon ajosuoritetta nordic -kitkat aiheuttaneet 2000 luvulla 6% liukkaan kelin onnettomuuksista  Huomioiden ajosuorite suhteellinen osuus olisi vieläkin pienempi.

Tästäkään huolimatta tilastollisesti merkittävää näyttöä kitkarenkaan paremmasta / huonommasta turvallisuudesta ei ole.

Nastarenkaiden ansiosta meillä joudutaan käyttämään huonosti routaa ja kosteutta kestävää karkeaa asfalttia. Tämän ja nastojen kulutuksen seurauksena tiet ovat keväällä paikoin vaarallisessa kunnossa. Jo 50% kitkarengaspeitolla, voitaisiin siirtyä paremmin talvet kestävään pinnoitelaatuun. Lisähyötynä olisi myös renkaiden vähän hitaampi kuluminen kevätkesällä .

[V60]

Kaikki ei tietenkään tällaisilla teillä ajele mutta kun tallissa on toisessa autossa kitkat ja toisessa nastat niin valitsin nastat. 15 km vesijäätä on nastoilla huolettomampi. Kitkoilla voi joutua ajelemaan perse rakosellaan

[jarkko_h]

V60,
Minäkin ottaisin nastat tuonne, ellen olisi niitä ensiksi hionut jäättömillä asfalttiteillä 5000 km. Hiotut nastat ja pahimmillaan vielä edessä ja takana ero ulkonemissa... tuovat näennäisen  turvallisuudentunteen. Ei kitkatkaan ikuisuutta kestä.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/moottori-lehti-kaytetty-kitkarengas-yllatti/4ea480a3-4dbf-362b-9ad6-9aa6fe633bd9

[jt]

Väitetyt kitkarenkaiden "ylivoimaisuudet" talvirenkaina, mm. sulan kelin ajossa, ovat "lievää" puppua, koska kitkarengas on veltompi kuin nastarengas; nastarenkaan kulutuspinta on kokonaisuudessaan jäykempi (näin rengas on ohjautuvampi) kuin kitkarenkaan lamellihyytelö. Kitkarenkaiden, erityisesti nordic- kitkojen, vesiliirto-ominaisuudet eivät ole kehuttavia ominaisuuksia; nastarenkaiden pintakuvio ja kumirakenne ovat tässäkin etevämpiä.

Nastan ja nordickitkan välillä ei ole oleellista eroa vesiliirto-ominaisuuksissa. Nasta on keskimäärin hieman parempi, mutta kuten aiemmin kirjoitin testiin viitaten ero on hyvin pieni - 1,8km/h. Paras nordickitka olikin parempi kuin kaikki nastat.

Eivät ne nastat sulalla tai märällä pinnalla ole erityisesti ajettavuutta parantava komponentti.

Monen nastarenkaan vierinvastus on selvästi vastaavaa kitkarengasta - jopa kesärengastakin - pienempi.

Ei pidä paikkaansa (kun pysytään samassa rengaskoossa). Teknisk Världin testissä ainoastaan Pirellillä oli vierintävastus isompi kuin nastalla, mutta ero oli todella marginaalinen: 0,004 l/100km (lienee jo mittaustarkkuuden rajoilla?). Kaikilla muilla testatuilla valmistajilla nasta kuluttaa enemmän kuin kitka, samoin keskiarvokulutuksessa nasta syö eniten, verrattaessa nordic tai ke-kitkoihin. Esimerkiksi merkkirengaista ero kitkan hyväksi Nokianilla on 0,153 l/100km ja Continentanilla 0,17l l/100km - 30tkm matkalla säästöä syntyy noin tankillinen (51 l) jälkimmäisellä, jos vain tohtii ajella nastoilla noin pitkään niitä keskimäärin paljaita teitä.

Ja märkyys (suolaamallakin aikaansaatu!) ja lämpötilojen vaihtelut, erityisesti jäätyminen, rapauttavat asfaltin. 

Niin, toistetaan vielä kerran. Suomessa käytetään karkeaa asfalttia jotta se kestäisi nastojen aiheuttamaa kulutusta paremmin. Kyseinen asfalttilaatu ei taasen kestä niin hyvin jäätymisen ja veden rasituksia kuin pienikivisempi. Samoin nastojen suoraan aiheuttama kulutus on vielä jäljellä. Mikä lienee suhde nastoitettu vs ei-nastoitettu tien kulutuksen suhteen, onko 10:1 vai jopa suurempi?

Sille emme voi mitään tehdä jos ulkona sataa vettä tai että liukkaudentorjuntaa tarvitaan ja käytetään mm. pääväylillä, mutta rengasvalinnan voi jokainen tehdä ihan itse.

[maileri]

Täälä isot miehet itkee, kun ei niillä kitkoilla uskalla ajaa. Vaimo ajanut 10-v ja 150 000km Nokian kitkoilla keskisuomessa. Ei yhtään kolaria, ei yhtään ojaan ajoa, ei vaaratilanteita. Ennakoiva ajotapa ja oikea tilannenopeus riittää.

[V60]

Täälä isot miehet itkee, kun ei niillä kitkoilla uskalla ajaa. Vaimo ajanut 10-v ja 150 000km Nokian kitkoilla keskisuomessa. Ei yhtään kolaria, ei yhtään ojaan ajoa, ei vaaratilanteita. Ennakoiva ajotapa ja oikea tilannenopeus riittää.

Nooh, ajohistoriaa löytyy nafti miljoona kilometriä erilaisten hoitoluokkien teillä ja 3 vuotta pelkillä kitkoilla. Nastarengas nyt vaan on tietyissä olosuhteissa parempi vaihtoehto.

[sakal83]

Silloin kun ei haluta ”tinkiä”, auton tiellä pitää renkaat.
Kuskin ajotaito (vauhti) on vakio.

[mabe]

Työkseen maakuntia kiertävät voi ihan hyvin suhata nastoilla. Silloin kun leipä on kiinni siitä, oletko paikalla x kello y vaikka tulee mitä taivaalta niin hyvin ymmärrän että otetaan nasta alle.
Kelejä on hyviä ja huonoja. Kun aikataulua ei vain voi säätää 50km/h keskinopeudelle vaikka 500km työmatkaan niin selvähän se on että otetaan kaikki irti mitä voidaan.

Me muut tavan tallaajat sitten. Suolattuja kehäteitä suhaavat, max 50km työmatkaa ajelevat. Mikä järki meidän on raastaa tieverkkoa nastoilla?
Jos omasta pihasta pääsee liikkelle, viimeistään kilometrin kohdalla alkaa suolattu / kuiva väylä jota raastetaan menemään. Kun keli huononee, liikennettä on niin paljon, ettei siellä seassa millään renkaalla ajeta yhtään sen kovempaa. Maltilla ja edes siedettävillä turvaväleillä edeten kitkalla pärjää. Ja vaikka 50km työmatka olisikin, niin ei siihen paljoa yli tuntia mene. Pahimpanakaan päivänä ei yli kahta jos mittavia kolareita ei kohdalle satu.

Minulla vantaalaisena ja kehiä suhaavana: 700m kotoa alkaa bussilinjan vuoksi suolattu katuosuus, siitä tuusulanväylää, kehä1, ykköstie ja kehä2. Vielä päälle vähän Espoon suolakatuja.
Ainoa peruste nastoille on mummolamatkat jolloin ajetaan 400km pätkä (suolattua nelostietä) ja perillä vielä pienempiä tieosuuksia 20km.

Kokemusta on niin nastoista kuin kitkoistakin.
Pahimpina päivinä kitkoilla on ollut vaikea pysyä ihan nelostiellä jos vauhtia on ollut yli 70km/h. Sattunut kohdalle kaksi kertaa. Edellisessä octaviassa kiersi kaksi sarjaa michelinin kitkoja, vaihtoon päätyi 140tkm ajettuna hyvin kokemuksin.
Nyt ocu3fl alla on nastat koska halvalla sain vanne+rengassetin. Vaihtuu kitkoihin kun kuluu riittävästi. 

Kitkat:
Muuttuivat omassa käytössä 3. talvena liukkaiksi -> uusi sarja samanlaisia
Pärjää hyvin Suomen talvessa.
Muutaman kerran erityisen liukkaalla kelillä piti varoa reilummin ja kaipasi enemmän pitoa. Ei kiirettä -> pärjää.

Nastat:
ropisee lähes koko talven asfalttia vasten
tuoreena pahalla kelillä antaa edes vähän pitoa kun peilijään päällä on höttölumikerros
tulee ajettua pidempään ennen vaihtoa -> säästöä rengaskuluissa.

Loppupäätelmänä:
Minulla ei ole koskaan niin kiire että pitäisi väkisin nastoja alla pitää. Kun nuo alta kuluu niin kitkaan vaihtuu.

Jos ei omaan pihaan pääse talvella ilman nastaa tai työprofiili vaatii yön pimeinä tunteina Suomen läpi sahaamista leivän perässä niin nasta.
Muille sopii kitka, maltti ja terve järki.

[paimentolainen]

Maben ansiokkaaseen loppupäätelmään voisi kyllä päättää tämän "keskustelun"

Mustavalkoisen ajattelun ja kahden joko-tai-leirin sijaan voidaan todeta, että paikkansa ja aikansa kummallakin.

Olen siis maben kanssa täysin samaa mieltä.

[PP]

Pahoista keleistä haluan lisätä ja tarkentaa. Ne perinteiset pahat kelit eli lumipyryt ja loskamössöt, joissa kymmeniä autoja menee ojaan, ei ole kitkarenkaille mikään ongelma vaan kitkat saattaa hyvin olla paremmat kuin nastat. Tien jäätyminen ja lumi jään päällä on ainoat kelit, joissa kitkat häviää pidossa nastoille. Ajattavuuteen en ota kantaa.