Keskustelua talvirenkaista nastarenkaat/kitkarenkaat/keskieuroopan kitkarenkaat

[ile]

-Autonvalmistajat eivät suunnittele autojaan nastarenkailla ajettaviksi. Hyvä auto ei ole enää hyvä ajettava nastarenkailla. Suurin osa kitkarenkaat valitsevista ei teekään valintaansa ympäristösyistä, vaan haluaa täysin itsekkäästi parempaa ajettavuutta ilman nastojen ropinaa.

Jäin tähän kiinni - siis valmistajatko suunnittelevat sitten autot ennemmin löysärunkoisille skandikitkoille. Ihan mutuna mennään, mutta vielä vähemmän noihin autot on suunnniteltu kuin jäykempirunkoisille nastarenkaille. Ja KE-kitka on varmasti tässä lähimpänä.

[Enhancer]

Onkohan tällä foorumilla koskaan lukittu yhtäkään keskustelua?

Kyllä nyt ainakin vappuun asti kannattaa nastoilla jyystää, täysin tästä keskustelusta riippumatta. Kyse on turvallisuudesta. Aattona voi sataa vaikka räntää, ja siinä sitten oltaisiin ilman nastoja? Huh, huh!

Koko loppuviikoksi on luvattu -3 ja -8 väliin yöpakkasia, en edes harkitse vielä kesärenkaiden vaihtamista. Sulamisvesien kastelemat tiet ovat peilijäässä aamulla klo 7 kun liikkeelle pitää lähteä. Ja ilman nastoja noille teille / risteyksiin / ramppeihin ei ole asiaa.

[Pihistelijä]

Sulamisvesien kastelemat tiet ovat peilijäässä aamulla klo 7 kun liikkeelle pitää lähteä. Ja ilman nastoja noille teille / risteyksiin / ramppeihin ei ole asiaa.

Minä olen kyllä 20 vuotta pärjännyt noissa tilanteissa kitkoilla. Ei ole tullut mieleenkään, että tarvitsisi nastat.

[a_jaba]

Minä olen kyllä 20 vuotta pärjännyt noissa tilanteissa kitkoilla. Ei ole tullut mieleenkään, että tarvitsisi nastat.

Vähän sama tuli mieleen..  itsellä ollut 2008 lähtien kitkat eikä pärjäämisessä pienintäkään ongelmaa. Nyt kuluneena talvena tosin ollut nastat auton vaihdon seurauksena ja tämän talven kokemuksella päätös on jo tehty että syksyllä rykästään kitkat alle.

PS. En omista mökkiä enkä varmaan tule omistamaankaan niin nastamiehet saa siellä peilijäisillä mökkiteillä tyydyttää toisiaan ihan rauhassa, en tule teitä sinne häiritsemään.

[mattinen]

Koko loppuviikoksi on luvattu -3 ja -8 väliin yöpakkasia, en edes harkitse vielä kesärenkaiden vaihtamista. Sulamisvesien kastelemat tiet ovat peilijäässä aamulla klo 7 kun liikkeelle pitää lähteä. Ja ilman nastoja noille teille / risteyksiin / ramppeihin ei ole asiaa.

Minä olen kyllä 20 vuotta pärjännyt noissa tilanteissa kitkoilla. Ei ole tullut mieleenkään, että tarvitsisi nastat.

Vähän sama tuli mieleen..  itsellä ollut 2008 lähtien kitkat eikä pärjäämisessä pienintäkään ongelmaa.

Tässä päästään mielestäni olennaiseen kysymykseen. Ainakaan minulla ei ole mitään huomauttamista tuohon Enhancerin kokemukseen, jonka mukaan hän ei ilman nastarenkaita pärjää. Toki se hieman ihmetyttää, koska oma kokemus on täsmälleen päinvastainen. Mutta voi hyvin olla, että autoilemme erilaisissa olosuhteissa. Myös ajotavat voivat erota. Olennaista kuitenkin on, että Enhancer on asiaa arvioinut, ja sen jälkeen todennut, että nastat on alla oltava.

Autofoorumeilla saattaa kuitenkin syntyä harhakuva siitä, että "suuri autoileva yleisö" tekisi autoilunsa suhteen yhtä punnittuja valintoja, kuin täällä kirjoittavat henkilöt. Juju onkin siinä, että todennäköisesti hyvin suuri joukko suomalaisia ropisuttelee nastoillaan ilman, että olisi koskaan varsinaisesti miettinyt tuon valinnan mielekkyyttä, saati sen ehdotonta välttämättömyyttä. Autoilijoiden enemmistö ei todennäköisesti valitse nastarenkaita sen vuoksi, että he tietävät pärjäävänsä vain niillä. Suurella osalla valinnan taustalla lienee tapa ja tottumus. Minun puolestani nastarenkailla ajakoot kaikin mokomin kaikki ne, jotka ovat todenneet, etteivät muilla pärjää. Muille suosittelen kitkarenkaiden kokeilemista. Vasta oma kokeilu kertoo, pärjääkö ilman nastoja vai.

[Enhancer]

En väitä ettenkö kitkoilla pärjäisi.

En vaan ymmärrä miksi pitäisi vain pärjätä, kun on parempiakin vaihtoehtoja tuohon keliin olemassa. Lisäksi autolla on kuljettajia myös itseni lisäksi, heidän ennakointikykynsä eikä ajokokemuksensa ole samalla tasolla kuin omani.

Ei tuolla kesärengaskuskien seassa lisäpidosta haittaa ole.

[Iero]

(Skandinaavinen) kitkarengas on se rengas jota meillä suomessa saa rengaskaupoista 99,99% tapauksista. Se on optimoitu toimimaan hyvin kylmissä olosuhteissa, alle -20 asteen lämpötiloissa, lumella ja jäällä. Optimoinnin seurauksena se on surkea kuivalla asfaltilla ja varsinkin sateella.

KE-kitkaregas on se rengas mitä käytetään Keski-Euroopassa talvisin. Se on optimoitu nollan asteen tuntumaan, kuivalle asfaltille ja varsinkin sadekeleille. Optimoinnin seurauksena se on surkea lumella ja varsinkin puhtaaksi kiillotetulla jäällä.

Mihin luokkaan Continental Viking Contact 6 kuuluu?

[mattinen]

En väitä ettenkö kitkoilla pärjäisi.

No sitten on kyseessä allekirjoittaneen tulkintavirhe, joka perustui tähän (alleviivaus minun):

Sulamisvesien kastelemat tiet ovat peilijäässä aamulla klo 7 kun liikkeelle pitää lähteä. Ja ilman nastoja noille teille/risteyksiin/ramppeihin ei ole asiaa.

En vaan ymmärrä miksi pitäisi vain pärjätä, kun on parempiakin vaihtoehtoja tuohon keliin olemassa.

Ehkäpä siksi, että kitkarenkaiden osuuden lisääminen toisi mukanaan sellaista yleistä hyötyä, joka olisi vastapainona sille menetykselle joka yksittäinen kuljettaja kokee sen vuoksi, ettei hänellä ole käytössään (omasta mielestään) parasta vaihtoehtoa.

Itse näkisin tällaisina hyötyinä mm. sen, että kitkarenkaat kuluttavat tien pintaa huomattavasti nastarenkaita vähemmän. Tästä puolestaan seuraa tiepitokulujen pienentyminen, ajomukavuuden lisääntyminen (vähemmän karhea asfaltti) sekä ajoturvallisuuden parantuminen (urautumisen vähentyminen). Ja tietysti kitkarengas on ajossa nastaa hiljaisempi pinnan laadusta riippumatta. Nastarenkaiden käyttö heikentää myös hengitysilman laatua varsinkin suurimmissa kaupungeissa. Tätä kautta kitkarenkaiden käytön lisääntymisellä olisi myös terveysvaikutuksia. Eli jos kitkarenkailla pärjää, niin silloin niistä luopumista kannattaa harkita mm. edellä mainituista syistä.

[Jultsu]

Mihin luokkaan Continental Viking Contact 6 kuuluu?

Se on skandinaavinen kitkarengas.

[jt]

Isommat jarrut toki auttavat ainoastaan mikäli kitkaa on riittävästi tien ja renkaiden välissä, ja esimerkiksi Hakka R2:ia käytettäessä se varmasti onkin aivan yhdentekevää mitkä jarrut autosta löytyvät koska niillä renkailla kun sitä kitkaa ei ole tarjota silloin kun keli on jotain muuta kuin talvinen.

Onkohan ylläoleva mielipide hlö.kohtainen mutu vai mistähän tuo on repäisty? Siis kun tie on kuiva (jäätön/lumeton), niin silloinhan (myös) skandikitka pysähtyy tehokkaimmin ja lyhimmällä matkalla. Ja kyllä, tehokkailla jarruilla varustettu auto pysähtyy nopeammin, myös Hakka R2:lla.

Myös talvikäytössä, TM-talvitestissä, oli suuria eroja eri automallin kesken vaikka rengastus oli kohtuu vastaava eri automerkeillä/malleilla.

[Jultsu]

On ihan sataprosenttisesti henkilökohtaista mutustelua, extrapoloituna samaan talvisodan talvirengastestin henkeen jossa tietyt rengastyypit todetaan hengenvaarallisiksi jne jne.

Tottakai se R2 pitää paremmin kuivalla asfaltilla kuin peilijäällä, mutta tietyn levyinen rengas tietyllä kumiseoksella voi omata vain tietyn kitkakertoimen (jos nyt jätetään liuta muuttujia kuten esim. lämpötila huomioimatta.) Sitten kun lepokitka loppuu (pyörän pinta ei liiku suhteessa tienpintaan) ja se muuttuu pienemmäksi liikekitkaksi (pyörän pinta liikkuu eli liukuu suhteessa tienpintaan) niin absit hyppää mukaan. Toisinsanoen siis, tietynlaisilla renkailla ei isommista jarruista ole välttämättä mitään hyötyä yksittäisissä täyspysähdyksissä jos jo vakiojarruillakin saadaan abs:t aktivoitua kun kitkaa ei ole yksinkertaisesti riittävästi tarjolla edes normaalin jarrutehon ulosmittaamiseen.

[Iero]

Se on skandinaavinen kitkarengas.

Mistä tietää, mikä on skandinaavinen ja mikä on keskieurooppalainen kitkarengas - onko niissä joku merkintä?

[jt]

Koko loppuviikoksi on luvattu -3 ja -8 väliin yöpakkasia, en edes harkitse vielä kesärenkaiden vaihtamista. Sulamisvesien kastelemat tiet ovat peilijäässä aamulla klo 7 kun liikkeelle pitää lähteä. Ja ilman nastoja noille teille / risteyksiin / ramppeihin ei ole asiaa.

Viikonloppuna tuli ajeltua juuri vastaavissa olosuhteissa Oulun tienoilla skandi kitkoilla (R2). Päivisin lämpötila on plussalla ja lunta on runsaasti vielä tienpenkoilla. Pikku/pihateiltä löytyy parhaimmillaan (pahimmillaan) jopa 20cm loskaa. Näissä olosuhteissa nastoista ei ole mitään hyötyä, saati sitten mm. lähes läpi talven sulana olevalla moottoritiellä tahi muilla vilkasliikenteisillä kaupunkiteillä.

Illan tullen sitten lämpötila laskee alle nollan ja asuinalueiden liikenneympyrät muuttuvat jääpintaisiksi kun sulava vesi jäätyy. Testailin ihan huvikseen pitoa näissä ympyröissä, näihinhän "ei pitäisi olla mitään asiaa" kitkoilla. Ihme ja kumma, normaalinopeudella ajettaessa minkäänlaisia lipsumisia ja luistoja ei ollut. Sitten kun meni ympyrään hieman liian kovaa tiehen/ympyrän jyrkkyyteen nähden, eli ~40km/h, auto alkoi puskemaan hieman ja luistonesto aktivoitui, pieni korjaava ohjausliike ja pito palautui ilman heittoja ja auto ohjautui ulos ympyrän liittymästä niinkuin tarkoitus olikin. Sitä ei kiinnostanut testata mitä tapahtuisi jos ympyrään tulisi ajettua ylinopeutta eli +50km/h. Saanen vielä siis huomauttaa että tässä oli kyse siis jääpintaisesta liikenneympyrästä jossa päivän auringon sulattama vesi on jäätynyt lämpötilan mentyä pakkaselle, päällä saattaa vielä pahimmassa tapauksessa olla liru puolijäätynytttä vettä.

Siitä olen kirjoittajan kanssa 100% samaa tieltä että tämmöisiin olosuhteisiin ei ole asiaa kesärenkailla, talvirenkaat täytyy olla, mutta ei välttämättä nastat, kitkoilla tämä(kin) tilanne on nyt omakohtaisesti todettu ja yhdistelmä havaittu toimivaksi. Aikaisemmissa autoissa on ollut nastat ja vastaavia ympyrätestejä / lipsumisia on nastoilla, myös laadukkailla sellaisilla, päässyt kokemaan. Ei kait tähän voi muuta todeta kuin että sopeutetaan ajonopeus kelin mukaan ja eikun turvallista matkaa. 

[Jultsu]

Mistä tietää, mikä on skandinaavinen ja mikä on keskieurooppalainen kitkarengas - onko niissä joku merkintä?

Valitettavasti maailmalla ei ole kehitelty mitään standardisoitua erottelukeinoa näille kahdelle rengastyypille. Pitää joko luottaa kauppamiehen sanaan siitä mihin ympäristöön mikäkin rengas on optimoitu, lukea se autoalan rengasjulkaisuista tai yrittää googletella jotain tiedonjyväsiä mikäli rengas on jokin harvinaisempi tapaus.

All-season renkaissa on yleensä myös samat merkinnät kuin kitkarenkaissa, mutta niissä pinnan kuvio on yleensä huomattavasti erilaisempi josta sen pystyy erottamaan.

[golffisti IV]

Mistä tietää, mikä on skandinaavinen ja mikä on keskieurooppalainen kitkarengas - onko niissä joku merkintä?

Vaikka tuosta. Kun on ostamassa renkaita asia selviää kysymällä, etukäteen tutkimalla renkaan esitteestä. (selaamalla netistä)
Continental Conti Viking Contact 6
195/65 R15 95T XL Pohjoismainen kitkarengas

Rengastyyppi Talvirenkaat
M+S-merkintä
lumihiutalesymboolilla
XL: Moninkertaisesti vahvistettu rengas, jolla on erityisen korkea kantokyky (Extra Load)

[jt]

On ihan sataprosenttisesti henkilökohtaista mutustelua, extrapoloituna samaan talvisodan talvirengastestin henkeen jossa tietyt rengastyypit todetaan hengenvaarallisiksi jne jne.

Tottakai se R2 pitää paremmin kuivalla asfaltilla kuin peilijäällä, mutta tietyn levyinen rengas tietyllä kumiseoksella voi omata vain tietyn kitkakertoimen (jos nyt jätetään liuta muuttujia kuten esim. lämpötila huomioimatta.) Sitten kun liikekitka loppuu ja se muuttuu pienemmäksi lepokitkaksi niin absit hyppää mukaan. Toisinsanoen siis, tietynlaisilla renkailla ei isommista jarruista ole välttämättä mitään hyötyä yksittäisissä täyspysähdyksissä jos jo vakiojarruillakin saadaan abs:t aktivoitua kun kitkaa ei ole yksinkertaisesti riittävästi tarjolla edes normaalin jarrutehon ulosmittaamiseen.

Näin vähän arvelinkin. Tuo yo. selitys kitkakertoimista yms. pitää sinällään paikkaansa, mutta varsinainen väite jää mutu-tasolle. Enkä lähtisi arvottamaan pelkästään rengastyyppejä, vaan myös renkaita sinällään. Sekä nasta, skandi että KE-kitkojen sisällä on suuria eroja. Edellisessä autossani oli (käytetyt low-brand) KE-kitkat ja ne olivat ihan käsittämättömän heikko tapaus äkkijarrutuksissa. Tuntui kuin koko auto olisi niiannut, ko. renkaat olivat todella löysät. Tähän verrattuna R2 on aivan toiselta planeetalta kun tekee voimakkaan jarrutuksen. Vasta eilen tuli ajettua taas läpi puolen Suomen, mukavahan kitkalla on ajella kun nuo päätiet ovat paljaat kaikkialla. Olivat sitä samaan muuten myös tuossa helmikuun kylmimpänä pakkasjaksona, samalla lailla Tampereen moottoritiepätkällä pöly nousi kun nastoilla jyrsitään puhdasta asfalttia..

Muuten noilla heikoilla KE-kitkoilla tuli myös ajeltua läpi puolen Suomen niin että matkalle osui myös kaikkein pahin "kitka"-keli, eli jäätä alla ja plus lämpötila, kyllä niilläkin pärjäsi, mutta liukasta oli, eli ennakointia tarvittiin pikkuteillä. Rampeilta lähdettiin kyllä liikkeelle, mutta ei räjähtävällä kiihtyvyydellä.

[Oktaavi]

Edellisessä autossani oli (käytetyt low-brand) KE-kitkat ja ne olivat ihan käsittämättömän heikko tapaus äkkijarrutuksissa. Tuntui kuin koko auto olisi niiannut, ko. renkaat olivat todella löysät. Tähän verrattuna R2 on aivan toiselta planeetalta kun tekee voimakkaan jarrutuksen.

Kokeilitko edellisessä autossasi myös R2:sia, vai vertailetko nyt edellisen auton KE-kitkoja ja nykyisen auton R2:sia?

[Jultsu]

Edellisessä autossani oli (käytetyt low-brand) KE-kitkat

Jos kyseessä on olleet jonkin uuden ja "nimettömän" aasialaisen valmistajan renkaat niin oletko varmistanut (kuten tuossa pari postausta aiemmin neuvoin) että olivat varmasti tehty, tai ainakin siis periaatteessa suunniteltu, KE-kitkoiksi? Noista kun ei tosiaan ulkoisesti pysty sanomaan. Aasian valmistajilla on myös käsittämätön taito pystyä yhdistämään sekä parhaimpien KE-kitkojen että parhaimpien skandikitkojen huonot puolet yhteen ja samaan renkaaseen, eli lopputuloksena on rengas joka ei ole hyvä ainoassakaan tilanteessa.

[teräksenharmaa]

Onkohan ylläoleva mielipide hlö.kohtainen mutu vai mistähän tuo on repäisty? Siis kun tie on kuiva (jäätön/lumeton), niin silloinhan (myös) skandikitka pysähtyy tehokkaimmin ja lyhimmällä matkalla. Ja kyllä, tehokkailla jarruilla varustettu auto pysähtyy nopeammin, myös Hakka R2:lla.

Toisinsanoen siis, tietynlaisilla renkailla ei isommista jarruista ole välttämättä mitään hyötyä yksittäisissä täyspysähdyksissä jos jo vakiojarruillakin saadaan abs:t aktivoitua kun kitkaa ei ole yksinkertaisesti riittävästi tarjolla edes normaalin jarrutehon ulosmittaamiseen.

Eipä Suomessa jarrujen teho helpolla lopu. Tehokkaammista jarruista on hyötyä vasta sitten, kun jarrut lämpenevät niin paljon, että jarrut eivät enää tuota riittävän suurta jarrumomenttia. 80-luvun autoissahan oli vielä tyypillistä, että yksikin jarrutus huippunopeudesta sai jarrut ylikuumenemaan, mutta 2000-luvun autoilla Suomen nopeuksissa ei pitäisi olla mitään ongelmia. Ehkä joku poikkeus löytyy, mutta yleisesti ottaen isoista jarruista Suomessa on vain haittaa lisääntyneen jousittamattoman massan, levyjen ruostumisen ja Suomen teille huonosti soveltuvan rengaskoon muodossa. Millään talvirenkailla ei varsinkaan ole ongelmia jarrutehon riittämisen kanssa.

Enkä lähtisi arvottamaan pelkästään rengastyyppejä, vaan myös renkaita sinällään. Sekä nasta, skandi että KE-kitkojen sisällä on suuria eroja.

Tuollainen argumentointi ei tosiaankaan toimi muille kuin trolleille ja niille, jotka menevät kauppaan ja ostavat joko Keski-Euroopan tai Pohjolan kitkat sen kummemmin merkkiä ja mallia erittelemättä. Jankuttaminen R2:stakin on samaa tasoa rapeista ranskalaisista jauhamisen kanssa, koska ensi kaudella ostetaan jo R3:a, joka on eri tasolla asfalttiominaisuuksiensa suhteen.

[Jultsu]

Jankuttaminen R2:stakin on samaa tasoa rapeista ranskalaisista jauhamisen kanssa, koska ensi kaudella ostetaan jo R3:a, joka on eri tasolla asfalttiominaisuuksiensa suhteen.

Tämä kommentti menee myös siihen kuuluisaan mutustelulaariin. Perinteinen viisaus on kuulunut näin: Jos kumarrat johonkin suuntaan niin toisaalle pyllistät. Asfaltti- ja märkäominaisuuksien parantaminen on siis ollut mahdollista vain jos vastaavasti jää- ja lumipidosta tingitään. Toki kaikki on mahdollista ja jatkuvan kehitystyön seurauksena voidaankin joskus saada "all-season" rengas joka toimii paremmin joka kelillä kuin yksikään tämän hetken rengas erikoisosaamisalueellaan. Onko kenties R3 ollut jossain mediassa jo testattavana R2:sta vastaan?

Osa meistä ei myöskään ajele pelkästään suomessa (allekirjoitanut mukaanlukien) ja joissakin maissa ajoneuvoilla ajetaan suuremmilla vauhdeilla ja tiheämmällä kiihdytys-jarrutus-kiihdytys -syklillä kuin mihin suomessa on totuttu.

Suurin syy miksi jarrulevyjen koko ja paksuus suurenee on tosiaan suurempi lämpöabsorbtiokyky. Radalla jatkuvasti syklittäminen saa monen isonkin levyn punahehkuiseksi. Se ei kuitenkaan poista sitä faktaa että kitkapinta-ala sekä vipuvarsi lisääntyvät joka myös auttaa ihan "tavisautoissakin" yksittäisissä jarrusuorituksissa, kunhan sille on edellytykset olemassa.

Suomen tieverkoston kunnosta voidaan olla montaa mieltä ja myöskin sille sopivasta rengastuksesta. Itse olen todennut korkeaprofiilisten ja löysärunkoisten renkaiden olevan huonompi valinta mahdollisia äkkitilanteita ajatellen kuin loogisesti ja terävästi ohjautuvien matalaprofiilirenkaiden.

[teräksenharmaa]

Tämä kommentti menee myös siihen kuuluisaan mutustelulaariin. Perinteinen viisaus on kuulunut näin: Jos kumarrat johonkin suuntaan niin toisaalle pyllistät. Asfaltti- ja märkäominaisuuksien parantaminen on siis ollut mahdollista vain jos vastaavasti jää- ja lumipidosta tingitään. Toki kaikki on mahdollista ja jatkuvan kehitystyön seurauksena voidaankin joskus saada "all-season" rengas joka toimii paremmin joka kelillä kuin yksikään tämän hetken rengas erikoisosaamisalueellaan. Onko kenties R3 ollut jossain mediassa jo testattavana R2:sta vastaan?

Osa meistä ei myöskään ajele pelkästään suomessa (allekirjoitanut mukaanlukien) ja joissakin maissa ajoneuvoilla ajetaan suuremmilla vauhdeilla ja tiheämmällä kiihdytys-jarrutus-kiihdytys -syklillä kuin mihin suomessa on totuttu.

Suurin syy miksi jarrulevyjen koko ja paksuus suurenee on tosiaan suurempi lämpöabsorbtiokyky. Radalla jatkuvasti syklittäminen saa monen isonkin levyn punahehkuiseksi. Se ei kuitenkaan poista sitä faktaa että kitkapinta-ala sekä vipuvarsi lisääntyvät joka myös auttaa ihan "tavisautoissakin" yksittäisissä jarrusuorituksissa, kunhan sille on edellytykset olemassa.

Suomen tieverkoston kunnosta voidaan olla montaa mieltä ja myöskin sille sopivasta rengastuksesta. Itse olen todennut korkeaprofiilisten ja löysärunkoisten renkaiden olevan huonompi valinta mahdollisia äkkitilanteita ajatellen kuin loogisesti ja terävästi ohjautuvien matalaprofiilirenkaiden.

Joo noita hihasta ravistettuja "viisauksia" kuulee kaikenlaisia, mutta R2 ei vain ole mikään kehityksen huippu, jonka jälkeen ei ole enää parempaa luvassa. Esimerkiksi CVC 6 ei pyllistä yhtään mihinkään ja ohjautuu asfaltilla paljon fiksummin. R3 tulevan kauden tuotteena luonnillisesti on testeissä ensi syksyllä, mutta kuviosta näkee jo pitkään matkaan, että asfaltilla ominasiuudet ovat parantuneet.

Missähän mahtaa jarrutus-kiihdytys -sykli olla niin tiheä, että se saa autojen jarrut ylikuumenemaan?

Isompi jarrumomentti ei auta tasan yhtään niin kauan, kuin renkaiden pito ei riitä välittämään suurempaa momenttia tiehen. Vai millä tavoin ajattelit hyötyä megakokoisista levyistäsi normiliikenteessä? Rata-ajossa tietenkin asia on täysin eri, mutta se mistä on apua radalla, on helposti haitaksi radan ulkopuolella. Raskaat jarru ja pyörät heikentävät tien epätasaisuuksien seuraamista ja tuota pidon vaihtelua vahvistaa vielä matala ja leveä rengas. Jollakin tasaisella moottoritiellä toki matala rengas on hyvä, mutta harvoinpa ne yllätykset hyvällä sileällä asfaltilla ajettaessa tulevat, vaan ne huonot kohdat ja keliolosuhteet ovat niitä yllätysten aiheettajia. Ja tänä päivänä se "korkea" rengaskaan ei ole enää niin korkea ja veltto, että se olisi epälooginen ohjattava ääritilanteissa.

[Jultsu]

Joo noita hihasta ravistettuja "viisauksia" kuulee kaikenlaisia, mutta R2 ei vain ole mikään kehityksen huippu, jonka jälkeen ei ole enää parempaa luvassa. Esimerkiksi CVC 6 ei pyllistä yhtään mihinkään ja ohjautuu asfaltilla paljon fiksummin. R3 tulevan kauden tuotteena luonnillisesti on testeissä ensi syksyllä, mutta kuviosta näkee jo pitkään matkaan, että asfaltilla ominasiuudet ovat parantuneet.

Ok, mulla vaan luotto renkaan kuvion tulkitsijaan on yhtä suuri kuin sammakon selästä ensi juhannuksen sään ennustajaan.

Missähän mahtaa jarrutus-kiihdytys -sykli olla niin tiheä, että se saa autojen jarrut ylikuumenemaan?

Saksan rajoittamattomat ja ruuhkaiset autobaanat sekä Via Baltica, mikäli siis ajaa paikallisen liikennevirran mukana eikä ns. suomalaisittain.

Isompi jarrumomentti ei auta tasan yhtään niin kauan, kuin renkaiden pito ei riitä välittämään suurempaa momenttia tiehen.

Naulan kantaan, sitähän tuossa ylempänä myös selvitin. Tämän vuoksi rengasvalintaan pitää kiinnittää entistä suurempi huomio mikäli mielii hyötyä isojarrupäivityksestä turvallisuusnäkökulmasta katsottuna.

Vai millä tavoin ajattelit hyötyä megakokoisista levyistäsi normiliikenteessä? Rata-ajossa tietenkin asia on täysin eri, mutta se mistä on apua radalla, on helposti haitaksi radan ulkopuolella. Raskaat jarru ja pyörät heikentävät tien epätasaisuuksien seuraamista ja tuota pidon vaihtelua vahvistaa vielä matala ja leveä rengas. Jollakin tasaisella moottoritiellä toki matala rengas on hyvä, mutta harvoinpa ne yllätykset hyvällä sileällä asfaltilla ajettaessa tulevat, vaan ne huonot kohdat ja keliolosuhteet ovat niitä yllätysten aiheettajia. Ja tänä päivänä se "korkea" rengaskaan ei ole enää niin korkea ja veltto, että se olisi epälooginen ohjattava ääritilanteissa.

Tästähän päästääkin sopivasti takaisin alkuperäiseen vänkäykseen. Milloin on hyväksyttävää muuttaa ajoneuvoaan niin että siitä tulee tiettyinä hetkinä paljon parempi, mutta useimmiten hivenen tai paljon huonompi?

Konsensus foorumilla tuntuu olevan että Helsingin vesikeleissä 99,9% päivistään ajelevillekin on ruuvattava nasta- tai skandikitkat alle, koska sillä autolla saatetaan matkustaa kerran talvessa koko perheen voimin muutamaksi päiväksi Lappiin laskettelemaan. Rengasvalinnalla saavutetaan siis ohikiitävän hetken ajaksi paljon turvallisempi ajoneuvo, mutta valtaosan ajasta rengastus on kaikkea muuta kuin hyvä.

Isommat jarrut autoonsa asentava on taasen idiootti koska hän hyötyy paremmista jarruistaan vain hetkellisesti tasaisella maantiellä ajellessaan ja muina aikoina hän kärsii huonommasta ajotuntumasta ja kiihtyvyydestä.

Minä en ihan kauheasti näe eroa noiden kahden esimerkin välillä, joskin se pieni erovaisuus onkin sitten hyvin dramaattinen: Vääränlaisilla renkailla keliolosuhteisiin nähden ajava vaarantaa sekä omansa että muiden tielläliikkujien hengen. Isommilla jarruilla autollaan pöristelevä käyttää hivenen enemmän polttoainetta satasella ja saattaa aiheuttaa muutaman perhosen kuoleman siinä sivussa.

[Iero]

,,,,Vääränlaisilla renkailla keliolosuhteisiin nähden ajava vaarantaa sekä omansa että muiden tielläliikkujien hengen. Isommilla jarruilla autollaan pöristelevä käyttää hivenen enemmän polttoainetta satasella ja saattaa aiheuttaa muutaman perhosen kuoleman siinä sivussa.

On hyvä muistaa, että kaaosteorian mukaan jopa perhosen siiven lyönti voi aiheuttaa hirmumyrskyn toisella puolella maapalloa.😁

[Jultsu]

On hyvä muistaa, että kaaosteorian mukaan jopa perhosen siiven lyönti voi aiheuttaa hirmumyrskyn toisella puolella maapalloa.😁

Onneksi ne perhoset eivät läpättele siipiään enää. 

[jt]

Kokeilitko edellisessä autossasi myös R2:sia, vai vertailetko nyt edellisen auton KE-kitkoja ja nykyisen auton R2:sia?

Vertailen edellisen auton renkaita nykyiseen kuten yllä tuli mainittua. En millään usko että erot johtuisivat (vain) autosta, molemmat autot ovat nimittäin Passat Variantteja, eri vuosimallia vain. Toinen 3C ja toinen B7 mallia ja B7:hän (facelift 3C:stä) on monen aspektin suhteen hyvin samanlainen kuin 3C, esim. mittaristo viimeisissä malleissa, samoin moni tekniikan/alustan osa, auton paino jne. Samoin olen ajanut nastoilla 3C Passat Variantilla joten siitä on tuntumaa useammalta vuodelta, samoin tälle talvea on yhden kerran tullut testattua 3C Variantilla nastoja.

[jt]

Jos kyseessä on olleet jonkin uuden ja "nimettömän" aasialaisen valmistajan renkaat niin oletko varmistanut (kuten tuossa pari postausta aiemmin neuvoin) että olivat varmasti tehty, tai ainakin siis periaatteessa suunniteltu, KE-kitkoiksi? Noista kun ei tosiaan ulkoisesti pysty sanomaan. Aasian valmistajilla on myös käsittämätön taito pystyä yhdistämään sekä parhaimpien KE-kitkojen että parhaimpien skandikitkojen huonot puolet yhteen ja samaan renkaaseen, eli lopputuloksena on rengas joka ei ole hyvä ainoassakaan tilanteessa.

En valitettavasti muista renkaiden merkkiä kun laitoin menemään vanhan auton mukana, mutta se ei ollut mikään ns. top-bränd. Nämä olivat ns. "åretsrunddäck" ainakin myyjän mukaan, eli KE-kitkat joilla on ajeltu ympäri vuoden. Renkaan kuvio oli hyvin samankaltainen KE-kitkan kanssa, eli mm. selkeät pitkittäiset urat, oisko vesiominaisuuksia varten? Hyvänä puolena erittäin hiljainen asfaltilla, mutta siinäpä ne alkoi hyvät puolet tämän renkaan osalta olla sitten. Tosin vesisateessa tuli kerran ajeltua moottoritietä eikä siinä kyllä huomannut mitään ongelmaa pidon kanssa. Ei todellakaan optimoitu jäälle/liukkaille, mutta silti näilläkin pärjäsi. Pidon puute tuli enemmän näkyviin kiihdytyksissä kuin jarrutuksissa (selkeä ero jarrutuspito vs kiihdytyspito). Parempihan se tietenkin näinpäin turvallisuuden kannalta. Ainut syy ajella näillä oli se että tulivat auton mukana.

[teräksenharmaa]

Ok, mulla vaan luotto renkaan kuvion tulkitsijaan on yhtä suuri kuin sammakon selästä ensi juhannuksen sään ennustajaan.
Saksan rajoittamattomat ja ruuhkaiset autobaanat sekä Via Baltica, mikäli siis ajaa paikallisen liikennevirran mukana eikä ns. suomalaisittain.

Kommenttisi kuvastellee lähinnä sitä, ettet ole isommin miettinyt noita asioita ja ne ovat sinulle yhtä suurta mysteeriä. Jos viitsit verrata vaikka UHP-kesärenkaan, K-E-kitkan ja R2:n kuvioita, niin kyllä ne syyt ominaisuuksiin asfaltilla ovat ihan selvästi nähtävissä. Sliksi on kuivalla asfaltilla pitävin ja kaikki pinnan jäykkyyttä heikentävä kuviointi/lamellointi heikentään renkaan pitoa ja käytöstä. R3 on paljon tukevampi kuvioltaan kuin R2, sen kyllä näkee ihan paljaalla silmälläkin.

Itsellä ainoat kokemukset noilla teillä jarrujen häipymisestä ovat 80-luvun autoista. Jo 17-tuuman vanteiden sisään sopii sellaiset jarrut, joita ei minkään maan liikenteen rytmin mukaan ajaen saa ylikuumenemaan.

Isommat jarrut autoonsa asentava on taasen idiootti koska hän hyötyy paremmista jarruistaan vain hetkellisesti tasaisella maantiellä ajellessaan ja muina aikoina hän kärsii huonommasta ajotuntumasta ja kiihtyvyydestä.

Minä en ihan kauheasti näe eroa noiden kahden esimerkin välillä, joskin se pieni erovaisuus onkin sitten hyvin dramaattinen: Vääränlaisilla renkailla keliolosuhteisiin nähden ajava vaarantaa sekä omansa että muiden tielläliikkujien hengen. Isommilla jarruilla autollaan pöristelevä käyttää hivenen enemmän polttoainetta satasella ja saattaa aiheuttaa muutaman perhosen kuoleman siinä sivussa.

millä tavalla hyödyt megajarruista sileällä tiellä ajaessasi? Itse näen tuon niin, että sileällä tiellä noiden haitat ovat pienimmillään. Noissa esimerkeissä on paljonkin eroa, nimittäin hyöty puuttuu toisessa tilanteessa. Eri talvirengastyyppien vahvuudet ja heikkoudet ovat hyvin selviä, mutta tarpeettoman suurilla jarruilla ei ole kuin haittoja tien päällä. Radalla tilanne on tosiaan toinen, mutta joku laiskanpulskea ajettavuudeltaan ei niin kovin herkkä perhefarkku ei nyt muutenkaan radalle istu edes huonosti.

[jt]

Pieni kevennyt tähän väliin. Sen "mökkitien" tms. viimeisen kilometrin pidon maksimointiin ohessa oiva vaihtoehto:
https://www.ksml.fi/teemat/autot/Polttopullot-takaisin-jemmaan-Konneveden-panssarivaunu-onkin-mets%c3%a4ekspertin-hurja-tela-Defender/1181178#cxrecs_s

[mabe]

Vastaavia telavehkeitä on tuolla Suomen ulkopuolella enemmänkin, esim:
Subaru
https://www.youtube.com/watch?v=nTDNLUzjkpg
Audi S8
https://www.youtube.com/watch?v=fp_Qe7jGcCc

Toki teloilla on sitten omat ongelmansa, esim ajomatka kovilla pinnoilla.

Tässä joko jenkkiversion spekseistä, muut varmaan jotain samaa luokkaa.
http://trucktracks.com/en/
MAXIMUM DISTANCE HARD SURFACE   Winter ( Unllimited)  Summer (10 miles at 30 mph (15 km at 48 km/h))

[-karppa-]

Tuo telavehje on kaikkea muuta, kuin hyvä jäällä...