Keskustelua talvirenkaista nastarenkaat/kitkarenkaat/keskieuroopan kitkarenkaat

[teräksenharmaa]

Alkuperäinen kommentti:

Poljetko paljonko motarilla jarrua ja mutkittelet tiellä  . Montako kertaa sinut on pysäytetty rattijuopumuksesta?  Valitettavasti moni tämän päivän luistonestolla varustettu auto on todella tunnoton eikä välitä tietoa auton sisälle muuten, kuin ehkä luistonesto vilkuttamalla.

Moni ymmärtää kyllä liukkauden tuosta ajonhallinnan valon vilkkumisestakin, varsinkin kun vaikutelmaa tehostaa myös se, ettei auto kiihdy normaaliin tapaan. Jos ei tuo riitä, niin silloin taitaa kuulua siihen osaan kuljettajia, joita ei kannata tielle päästää huonolla kelillä laisinkaan.

[-karppa-]

Moni ymmärtää kyllä liukkauden tuosta ajonhallinnan valon vilkkumisestakin, varsinkin kun vaikutelmaa tehostaa myös se, ettei auto kiihdy normaaliin tapaan. Jos ei tuo riitä, niin silloin taitaa kuulua siihen osaan kuljettajia, joita ei kannata tielle päästää huonolla kelillä laisinkaan.

Valitettavasti kuulun siihen ryhmään, joka kulkee ympäri Suomea 24/7/365 kelistä riippumatta eikä yhtään peltikolaria ole sattunut tälle vuosikymmenellä (Yhtään ei ole tapahtunut tällä vuosituhannella, joka olisi ollut minun syy). Ja kuten totesin luistonestokaan harvemmin vilkkuu moottoritiellä ajaessa varsinkaan nelikossa joten haluan nähdä sinut polkemassa sitä jarrua ja mutkittelemassa Suomessa tiellä. Lämmitteletkö samalla renkaita ja otat formula lähtöjä? Kaupunkiajossa saatan useasti ottaa luistoneston pois päältä, koska näin sinulla on parempi tuntuma tiehen.

Jotenkin naurattaa edelleen sinun jälkiviisastelu, jos 100 metrin turvavälikään ei riittänyt kitkoilla motarilla, koska tuollaisen turvavälin pitäminen siellä on enemmän, kuin haastavaa ruuhkaliikenteessä.

[Iero]

Valitettavasti kuulun siihen ryhmään, joka kulkee ympäri Suomea 24/7/365 kelistä riippumatta ....

Hyvin suoriuduttu ilman kolareja, kun vielä ehtii ajaessaan noin paljon viestejä kirjoitella

[sakal83]

Joissain tapauksissa tuota korkeinta mahdollista vauhtia pitää käyttää, että pääset sinne mäen päälle ja kitkoilla se voi jäädä tekemättä. Kun menet sitten pulkkana tai jarrun kanssa takaisin alamäkeen, niin voipi olla, että olet niiden kitkojesi kanssa A:Poikittain tiellä tai B:Penkassa. Ellet omista ketjuja.

Valitettavasti tänä päivänä suurin osa autopalstoilla kirjoittavista luulevat olevansa keskimääräistä parempia kuskeja eivätkä varmana kerro, jos on kolahtanut liikenteessä, koska se veisi uskottavuuden!

Tuossako ovat ne vaihtoehtoni? Eikö tohon voisi laittaa vielä kohdan C: ajelet sen mäen alas turvallisesti.

Tuo saattaa olla totta, että moni meistä autopalstalaisista pitää itseään keskivertoa parempana kuskina? Osa sitä saattaa jopa ollakin? Tiedä häntä?
Hienoa kuitenkin on, että rohkeasti olet tässäkin asiassa valtavirtaa vastaan, niin luuloissa kuin taidoissa.

[jt]

Kyllä, eli kun ne Hakka R2:t on kulutettu 5mm korville, voi auto lähteä liirtämään jo Helsingin ydinkeskustassakin kolmenkympin alueella, tehden monikymmenkertaisesti tuhoa.

Meniköhän jo "vähän" provon puolelle.. Mikä tahansa rengas saadaan "sutimaan" kun lisätään vain tarpeeksi paksu vesipatja ja siihen riittävä nopeus.

[jt]

Kyllähän se on minun mielestä niin että rengastyypistä huolimatta, oli se sitten nasta/kitka/KE-kitka, keli pitää huomioida eikä se 100km/h tarkoita sitä että kelistä huolimatta se on pienen sallittu ajonopeus. Kesällä oikein rankkoina sadekuuroina nopeus pitää tiputtaa hyvinkin alas, kun eteenpäin ei yksinkertaisesti näe paljon mitään kun rankkasade tulee kuin seinänä vastaan. Sama talvella kun sattuu se kunnon lumimyrsky, nopeuttaa pitää pudottaa kun näkyvyys tippuu niin heikoksi.

Tänä talvena oli joulun-vuodenvaihteen tienoilla yksi sellainen myrsky että nopeus tippui siihen 50km/h luokkaan pahimman myrskypesäkkeen luona. Kitkojen pidon kanssa ei mitään ongelmaa ollut, mutta kun näkyvyys romahtaa, jo pelkkä reaktioaika kuljettaa autoa suurella nopeudella pitkän matkan eteenpäin ja jos edessä onkin pysähtynyt auto tms, silloin moksahdetaan suoraan siihen renkaista huolimatta kun jarrutusta ei edes ehditä kunnolla aloittamaan.

Näissä huonon näkyvyyden olosuhteissa pitää aina varautua että tiellä onkin pysähtynyt auto, sehän voi olla yksinkertaisesti simahtanut mobiili tai kuten kesällä näkee, pahimman ukkosmyrskyn ajaksi paikalleen pysähtynyt kuljettaja.

Pidosta saa esim. moottoritiellä hyvän kuvan ramppien kiihdytyksissä, talvella risteyksistä liikkeellelähdöt kertovat suoraa sanomaa pinnan pidosta. Ja löytyyhän niitä lämpömittareitakin suuresta osaa autoista, jotkut jopa kilkattelevat iloisesti lumihiutaleen kuvan kera kun mennään "vaaralliselle" esim. alle 4C alueelle

[-karppa-]

Mutta eikös nastoilla ajavat varaudu jatkuvasti siihen pahimpaan mahdolliseen keliin? Tarviiko siihen jäiseen mäkeen ajaa sitä korkeinta mahdollista vauhtia?

Itse kyllä jäisillä mökkiteillä suhteutan sen nopeuden niin, että pysytään tiellä. Oli se sitten takana tulevalle nastakuskille kuinka hiljainen nopeus tahansa. Tarvittaessa annetaan sille kiireiselle nastakusille sitten vaikka tilaisuus mennä sinne mökille nopeammin ajamalla sivuun. Ei autolla ajaminen ole niin vaikeaa, mitä jotkut yrittävät uskotella.

Tuossako ovat ne vaihtoehtoni? Eikö tohon voisi laittaa vielä kohdan C: ajelet sen mäen alas turvallisesti.

Ei muuta, kuin kokeilemaan oikeasti mäkisille mökkiteille noita oppejasi. Kerro sitten miten kävi. Haluan nähdä miten ajelet perä edelle jyrkemmän mäen turvallisesti alas kitkoillasi, kun jäät siihen väistämään tai pysähtymään. Näitä etelän hetelmiä ja ulkomaalaisia on tullut vuosien aikana nähtyä penkoissa hieman mäkisemmissä maastoissa, jopa täällä Suomessa.

[sakal83]

Ei muuta, kuin kokeilemaan oikeasti mäkisille mökkiteille noita oppejasi. Kerro sitten miten kävi. Haluan nähdä miten ajelet perä edelle jyrkemmän mäen turvallisesti alas kitkoillasi, kun jäät siihen väistämään tai pysähtymään. Näitä etelän hetelmiä ja ulkomaalaisia on tullut vuosien aikana nähtyä penkoissa hieman mäkisemmissä maastoissa, jopa täällä Suomessa.

Mutta ei meillä etelän hetelmillä ole mökkiä missään korpimetsässä. Sinne menee kyllä ihan normaalit tiet, joten ei minkäännäköistä järkeä hankkia nastoja.
Monestiko siellä susimökillä täytyy vuoden aikana käydä niillä pahimmilla pääkallokeleillä, jotta ne nastat voi itselleen perustella?

[Popo]

Mutta ei meillä etelän hetelmillä ole mökkiä missään korpimetsässä. Sinne menee kyllä ihan normaalit tiet, joten ei minkäännäköistä järkeä hankkia nastoja.
Monestiko siellä susimökillä täytyy vuoden aikana käydä niillä pahimmilla pääkallokeleillä, jotta ne nastat voi itselleen perustella?

Minulla on, vaikka ei ihan siellä perillä korvessa (vaikkakin eteläisessä Suomessa) talvella käydä. Muuten asiaa saattaa tulla "maakuntaan", eikä sitä noin vain siirretä. Helmikuun alussa matka Helsingistä Jämsän Himokselle sisälsi kelin muutoksen moottoritien plus kahden asteen kurakelistä miinus kymmenen asteen pakkaseen ja lumen pöllytykseen kaksikaistaisella tiellä. Illan pimetessä näkyvyys oli nolla ja pakollinen äkkijarrutus tapahtui. En todellakaan tiennyt mitä siellä (mielestäni järjettömästi) ohittaneen auton aikaansaamassa lumipilvessä oli, vaikkakin aikaisemmin ajoin turvavälillä edelliseen autoon.

Perheen kanssa liikkuessa en haluaa jälkeenpäin miettiä, olisiko nastoilla pysähtynyt riittävän aikaisin. Siis yksikin todellinen tilanne talvessa riittää hyväkuntoisten nastojen perusteluksi, kunnes kitkat kiistatta paremmaksi osoitetaan. Kaikkea ei voi ennakoida ja suunnitella.

[seaboss]

Täälläpäin metsäautoteillä on ollut 2 kk sellainen keli, että ei varmasti mitään eroa nastojen ja kitkan pidossa, eli lumipolanteinen pinta. Metsäautoteillä on 50km/h rajoitus yleisesti, vaikka sitä ei olisi liikennemerkillä osoitettu. Metsäalalla työskentelevänä en ole koskaan nastoja tarvinnut vaikka joskus metsätiet ollu jäätiköllä ja tien muotokin ollut kaljapullon selkää muistuttava, mutta aina sitä riittävää pitoa jostain kohtaa on löytynyt,varsinkin ku laskee nopeutta sen hetken. Ei autoilu niin vaikeaa ole.

[Jultsu]

...moottoritien plus kahden asteen kurakelistä....  ....kunnes kitkat kiistatta paremmaksi osoitetaan....

Johan ne on moneen otteeseen ja kiistatta osoitettu paremmiksi juuri kuvailemallasi (varsin yleisellä) kelillä. Tokikaan kyseessä ei ole skandikitkat vaan juuri etelässä ah-niin-yleisiin vesitalviin suunnitellut KE-kitkat.

[Jultsu]

Meniköhän jo "vähän" provon puolelle.. Mikä tahansa rengas saadaan "sutimaan" kun lisätään vain tarpeeksi paksu vesipatja ja siihen riittävä nopeus.

Kyllä, mutta ajan hengen mukaisesti (#metoo) toiset renkaat vaan ovat tasavertaisempia kuin toiset, ainakin siis mitä tulee vesiliirron vastustamiseen. Ruåtsalaisten testissä paras uusi KE-kitka lähti lapasesta 78km/h vauhdissa kun Nokian Hakka R2 lähti jo 52km/h vauhdissa, täsmälleen samassa kohdassa.

[Popo]

Johan ne on moneen otteeseen ja kiistatta osoitettu paremmiksi juuri kuvailemallasi (varsin yleisellä) kelillä. Tokikaan kyseessä ei ole skandikitkat vaan juuri etelässä ah-niin-yleisiin vesitalviin suunnitellut KE-kitkat.

Jaahas... Olen avoin uudelle tiedolle. Valitettavasti tässäkin keskustelussa varsinainen substanssi hautautuu kirjoitus-krediittien keräilyn alle...

Joten, mistä löytyisi lähdemateriaalia tähän KE-kitkan parhauteen? Itse muistan vain muutaman vuoden takaa artikkeleita, joissa kehotettiin välttämään Keski-Euroopan olosuhteisiin valmistettuja kitkarenkaita Suomen olosuhteissa, vaikka ne täyttävätkin talvirenkaan määreen. Oliko tämä vain Nokian(?!) kaupallista jargonia?

Että lumisen-jäisellä tiellä "vesitalviin" suunniteltu kitka on paras? Toki voisin ajella suuren osan talvea maltilla vaikka kesärenkailla kotinurkilla. Tosin auto pitäisi jättää varmuuden vuoksi tien varteen, koska tontti on sen verran jäinen ja nouseva, ettei ylös pääse ainakaan  tällä hetkellä kesärenkailla...

[Jultsu]

Tässäkin ketjussa on moneen kertaan ollut esillä ruotsalaisten tekemiä talvirengastestejä joissa on vertailtu "suhteellisen" tasapuolisesti (paljon tasapuolisemmin kuin suomalaisissa lehdissä, #metoo) kaikkia kolmea talvirengastyyppiä keskenään, täsmälleen samoissa olosuhteissa. Molemmissa testeissä on tullut hyvin selvästi ilmi että keskimäärin KE-kitkat ovat kiilloitetulla luisteluradalla tehtävällä jäätestillä molempia skandirenkaita huonompia, mutta märällä ja kuivalla asfaltilla KE-kitkat ovat ainoa oikea vaihtoehto ja etenkin skandikitkojen pito tällöin on hengenvaarallisen huono. Nastarenkaat selviävät noista olosuhteista välttävästi. Lumipidossa kaikki kolme rengastyyppiä ovat hyvin lähellä toisiaan.

Kesärenkailla ajo talvikuukausina on idioottimaista. Vaikka koko maassa Maarianhaminasta Utsjoelle ei olisi lumihipun hippuakaan ja lämpötilakin olisi jatkuvasti +0.1 astetta plussan puolella, kesärenkaan kovempi kumiseos ei toimi kylmässä ollenkaan niin hyvin kuin minkä tahansa muun talvirenkaan. 

[mattinen]

Nastat eivät ole ainoa epäkohta mitä maanteiltä löytyy.

Näin varmasti on. Ei ole mitään syytä epäillä, etteikö maanteiltä löydy paljon muitakin ongelmia. Toisaalta tämän keskustelun otsikoksi on merkitty Keskustelua talvirenkaista nastarenkaat/kitkarenkaat/keskieuroopan kitkarenkaat. Kun näin on, tuntuu luontevalta pohtia esimerkiksi nastarenkaista aiheutuvia haittoja juuri tässä keskustelussa. Sikäli kun tämä teema tuntuu omasta mielestä saaneen liian suuren merkityksen maanteiden muihin ongelmiin nähden, on varmasti paikallaan aloittaa keskusteluketju muista ongelmista.

Nyt ihan oikeasti joku järki tähän keskusteluun. Mielipiteitä voi olla suuntaan jos toiseenkin, mutta kenenkään maailma ei murru siitä jos naapuri käyttää nastoja tai kitkoja.

Se, että mielipiteitä on suuntaan jos toiseenkin, taitaa juuri olla se seikka, joka tekee keskustelusta mielenkiintoisen ja pitää sitä yllä. Jos mielipiteitä olisi vain yhteen suuntaan, ei keskustelua oikein syntyisi.

On aivan totta, että kenenkään maailma ei murru siitä, jos naapuri käyttää nastoja, eikä varsinkaan, jos hän ajaa kitkoilla. Toisaalta kun näitä naapureita on Suomessa satoja ja tuhansia, niin yhdessä heidän valinnoillaan on merkitystä mm. siihen, millaisessa kunnossa tiemme ovat. Samoin kuin siihen, millainen on hengitysilman laatu suurimmissa kaupungeissamme. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että keskustelussa pitäisi mennä henkilökohtaisuuksiin. Toisaalta kun keskustellaan rengastyyppien vaikutuksesta esimerkiksi teiden kuntoon, niin silloin on voitava arvioida mm. sitä, mitä nastarenkaiden käyttö tässä suhteessa merkitsee. Siitäkin huolimatta, että joku nastarenkaita käyttävä "naapuri" tästä mahdollisesti pahoittaa mielensä.

Jos joku jomman kumman vaihtoehdon kokee paremmaksi, voisiko antaa tämän olla ihan rauhassa päätöksensä kanssa?

Totta kai. Mutta koska rengasvalintojen seuraukset eivät rajoitu vain valitsijaan itseensä, on asiasta voitava käydä keskustelua. Itse pitäisin hyvänä, jos "autokansa" hieman nykyistä paremmin/useammin 1) tiedostaisi, mitä nastarenkaiden käytöstä seuraa 2) pysähtyisi pohtimaan omaa tarvettaan nastarenkaille ja maksimaaliselle jääpidolle.

Mutta ei minulla tietenkään ole mitään tarvetta mennä "pitämään kuria" nastarenkaita käyttäville. Pohdintojen herättäminen olisikin viranomaisen tehtävä. Tukholmassa ei ole nastojen täyskieltoa. Sen sijaan nastarenkaiden käyttö on kielletty kolmella katuosuudella. Tästä on seurannut, että nastarenkaiden osuus Tukholman liikenteessä on pienentynyt myös y l e i s e s t i, vaikka kiellot koskevat vain kolmea katuosuutta. Mitä ilmeisimmin on käynyt niin, että varsin rajoitettukin kielto on saanut autoilijat yleisemmin pohtimaan rengasvalintojaan. "Kuinka usein minä tarvitsen maksimaalisen pidon jäällä antavaa rengasta?"

Tällä foorumilla on henkilöitä, jotka pohtivat rengasvalintojaan ja tekevät sitten tietoisia ratkaisuja. Niiden perusteista voidaan olla montaa mieltä, mutta joka tapauksessa kyse on punnituista valinnoista. Uskallan kuitenkin epäillä, että varsin iso osa autoilijoista ei näin toimi. Siitä yksinkertaisesta syystä, että renkaat ja autot eivät kiinnosta heitä. Mm. tätä porukkaa voisivat viranomaiset Suomessa hieman Ruotsin tapaan lievästi "tökkiä".

[teräksenharmaa]

Kyllä, mutta ajan hengen mukaisesti (#metoo) toiset renkaat vaan ovat tasavertaisempia kuin toiset, ainakin siis mitä tulee vesiliirron vastustamiseen. Ruåtsalaisten testissä paras uusi KE-kitka lähti lapasesta 78km/h vauhdissa kun Nokian Hakka R2 lähti jo 52km/h vauhdissa, täsmälleen samassa kohdassa.

Eli millään renkaalla vesiliirto ala 30 km/h nopeudessa. Hyvä kun varmistit tuon väitteesi olleen vailla mitään totuuspohjaa.

[Jultsu]

Eli millään renkaalla vesiliirto ala 30 km/h nopeudessa. Hyvä kun varmistit tuon väitteesi olleen vailla mitään totuuspohjaa.

Testi oli suoritettu uusilla, pakasta vedetyillä renkailla. Ei tarvi olla kummoinenkaan älykkö jotta ymmärtää renkaan kyvyn vastustaa vesiliirtoa heikkenevän jokaisen millimetrin kymmenyksen menetyksen jälkeen. Mainittu 30km/h oli vain arvio kun rengas on kulunut 5mm urasyvyyteen.

Ah ja, kappas mikä kultakimpale löytyikään, suoraan Nokian Renkaiden kotisivuilta: https://www.nokianrenkaat.fi/yritys/uutinen/kitkarengas-on-kesakelilla-kelvoton/

Tekniikan Maailma (5/2014) kommentoi kitkarenkaan kesäominaisuuksia seuraavasti:

”Pohjoismaiden talveen tehty kitkarengas on märällä asfaltilla suorastaan kelvoton ajettava. Sen jarrutuspito on huono ja ajettavuus vaikeaa”, kirjoittaa Tekniikan Maailma.

[Enhancer]

Pohjoismainen kitkarengas on välttävä jäällä, hyvä lumella ja kelvoton märällä asfaltilla.

Nasta hyvä jäällä ja lumella, välttävä märällä asfaltilla.

KE-kitka hyvä kuivalla / märällä asfaltilla, välttävä lumella ja kelvoton jäällä.

Pitääköhän sitä laittaa kalusto myyntiin ensi talveksi, ja kävellä? Tai vaihtoehtoisesti ostaa 3 rengassarjaa, hyvä tunkki ja pulttipyssy?

[Pihistelijä]

Pohjoismainen kitkarengas on välttävä jäällä, hyvä lumella ja kelvoton märällä asfaltilla.

Nasta hyvä jäällä ja lumella, välttävä märällä asfaltilla

Riippuu ihan lämpötilasta kumpi on parempi jäällä, nasta vai kitka. Kovalla pakkasella pohjoismainen kitka pitää nastaa paremmin jäälläkin. Pohjoismainen kitka onkin tositalven rengas.

[Popo]

Pitääköhän sitä laittaa kalusto myyntiin ensi talveksi, ja kävellä? Tai vaihtoehtoisesti ostaa 3 rengassarjaa, hyvä tunkki ja pulttipyssy?

Tässähän olisi nyt bisneksen paikka: Aletaan myymään kolmen rengaskerran settejä ja oikeasti sujuvaa allelaitto-palvelua samaan pakettiin. Tilattomille ja kädettömille. Ostan. Kilpailun kautta tarjolle voisi tulla "kolmet kahden hinnalla"-ratkaisuja.

Olet itse valmis "tökittäväksi" lainlaatijan toimesta kitkarenkaiden suuntaan. Jopa oma-aloitteisesti. Se että on tarjolla kolmaskin lajityyppi, KE-kitkat, kyllä tekee asian mielenkiintoiseksi. Parasta onkin se, mitä ei yleisesti ole tarjolla? Automiesten jutulta kuulostaa, eikä "suurta yleisöä" tavoita tämä todellisuus kovin helposti... 

[Rauta7]

Oleelliset ongelmat kaikkien talvirenkaiden kera syntyvät teiden kemiallisesta sulanapitämisestä!

On kumma asia kun suolaaminen ja märät tiet unohdetaan ilmeisesti aivan tahallaan aivan järjestään näissä rengasväittelyissä ja muiden opastamisissa.

Renkaat eivät käyttäydy talviolosuhteisiin suunnitelluilla tavoilla, jos ei ole talviolosuhteita (= suolaamalla sulatettu ja floskainen, märkä asfaltti)!

Mikäli ei suolata, niin jää- ja lumipinnan peittämä asfaltti ei kulu, koska siinä on se "talvi" päällä. Toisaalta vaikka ajeltaisiin pelkillä "sisärenkailla" niin sulien teiden kuluminen on tosiasia - ja varsinkin jos se sula on tehty kemiallisesti, joka edesauttaa vaurioitumista!

Ruotsi ja Norja ovat kaivaneet talviteiden kunnossapitoon tehdyt aurat ja tiehöylät naftaliinista - suomipoika suolaa ja politikoi.

[Rauta7]

Riippuu ihan lämpötilasta kumpi on parempi jäällä, nasta vai kitka. Kovalla pakkasella pohjoismainen kitka pitää nastaa paremmin jäälläkin. Pohjoismainen kitka onkin tositalven rengas.

Samoin kumpi on parempi sulalla asfaltilla, jne.
Pohjoismaisen kitkarenkaan suurin heikkous on sen pito-ominaisuuksien tavoittelun aikaansaama liian veltto kulutuspinta-alue, jolloin renkaasta tulee (=on tullut) vetelästi käyttäytyvä, hitaasti ja vaarallisesti reagoiva. Tämä ei ole hyvä ominaisuus tositalvenkaan renkaalle.

Myös kitkarenkaan ylistetty sulalla käyttäytyminen tuottaa vesilätäköissä todellisen pommiyllätyksen yliherkällä vesiliirrollaan ja toisaalta jo pelkällä "jarrutustakertumisellaan" ko. veteen.

[seaboss]

Täällä on kyllä useampi tie hyvä esimerkki siitä, että pelkkä suolauksen lopettaminen pitäisi jään suojana tienkulumiselta.... Taajama keskustassa ei ole teitä suolattu kertaakaan tänä talvena, ja on ollut nyt monta vkoa nastarengaiden kuluttavasta vaikutuksesta johtuen urissa täysin paljaalla asfaltilla, kaksinumeroinen tiessä ei ole edes keskellä jäätä suojana, tätä on viimmeksi suolattu n.2 kk sitten, 8-tie täysin jäästä vapaa. Kyllä tällainen nastarengaiden osuus kuluttaa jään pois muutamassa pvässä sellaistenkin lumisateen jälkeen joka tiehen tarttuu.

[mattinen]

On kumma asia kun suolaaminen ja märät tiet unohdetaan ilmeisesti aivan tahallaan aivan järjestään näissä rengasväittelyissä.

No se ei ehkä sikäli ole niin kummallista, että kyse tosiaan on rengaskeskustelusta. Silloin tulee väistämättä pohtineeksi ensisijaisesti juuri renkaiden merkitystä esimerkiksi teiden kunnolle. Renkaiden osuutta keskustelussa korostaa myös se, että ainakin toistaiseksi teiden tietyllä tavalla toteutettu suolaaminen on tosiasia. Rengasdebatti on tavallaan alisteinen tälle faktalle. Suolaamisen vaikutukset on siis rengaskeskustelussa otettava huomioon, olipa oma suhtautuminen suolankäyttöön mikä tahansa. Renkaista ei voi keskustella ikään kuin suolausta ei tapahtuisi. Esimerkiksi argumentti "nastarenkaat kuluttaisivat teitä vähemmän, jos ei suolattaisi niin paljon" on huono, koska teitä suolataan.

Ruotsi ja Norja ovat kaivaneet talviteiden kunnossapitoon tehdyt aurat ja tiehöylät naftaliinista - suomipoika suolaa ja politikoi.

Tästä päästäänkin sitten varsinaiseen suolakysymykseen, jonka on tietysti relevantti myös ympäristövaikutustensa vuoksi. Miksi suolaa käytetään? Käytetäänkö Suomessa jotenkin poikkeuksellisen paljon suolaa? Toimitaanko Ruotsissa ja Norjassa tässä suhteessa toisella tavalla? Ja jos toimitaan, niin voisiko Suomi ottaa näistä maista mallia? Voi hyvin olla, että suolan käyttöä voitaisiin Suomessa vähentää. Siinä tilanteessa voitaisiin sitten pohtia uudelleen nastarenkaiden vaikutusta teiden kuntoon. Mutta niin kauan kuin suolausta jatketaan nykyiseen tapaan, on sen seuraukset (=paljaat tiet) otettava huomioon rengaskeskusteluissa. On tosin sanottava, että esimerkiksi pääkaupunkiseudulla teiden sulana pysymiseen vaikuttavat muutkin tekijät kuin suola. Esimerkiksi tänä talvena Helsingissä oli vesikelit suurin piirtein jouluun saakka. Nastoilla siis rouhittiin paljasta pintaa täysin suolauksesta riippumatta.

[Popo]

Oleelliset ongelmat kaikkien talvirenkaiden kera syntyvät teiden kemiallisesta sulanapitämisestä!

On kumma asia kun suolaaminen ja märät tiet unohdetaan ilmeisesti aivan tahallaan aivan järjestään näissä rengasväittelyissä ja muiden opastamisissa.

Renkaat eivät käyttäydy talviolosuhteisiin suunnitelluilla tavoilla, jos ei ole talviolosuhteita (= suolaamalla sulatettu ja floskainen, märkä asfaltti)!

Mikäli ei suolata, niin jää- ja lumipinnan peittämä asfaltti ei kulu, koska siinä on se "talvi" päällä. Toisaalta vaikka ajeltaisiin pelkillä "sisärenkailla" niin sulien teiden kuluminen on tosiasia - ja varsinkin jos se sula on tehty kemiallisesti, joka edesauttaa vaurioitumista!

Ruotsi ja Norja ovat kaivaneet talviteiden kunnossapitoon tehdyt aurat ja tiehöylät naftaliinista - suomipoika suolaa ja politikoi.

Näin. Näistä asioita pitäisi käsitellä yhdessä kokonaisuutena. Tässäkin keskustelussa on niin paljon muutakin off-topiccia ties mistä "possujunista"...

Tämä jatkuvan "märän ajokelin" tavoittelu suolalla ei mahdu järkeeni. Nuorempana totuin ajamaan teillä, joissa suolausta ei tunnettu ja ei se mikään ongelma ollut, talvirenkailla.

[teräksenharmaa]

Ja kuten totesin luistonestokaan harvemmin vilkkuu moottoritiellä ajaessa varsinkaan nelikossa joten haluan nähdä sinut polkemassa sitä jarrua ja mutkittelemassa Suomessa tiellä. Lämmitteletkö samalla renkaita ja otat formula lähtöjä? Kaupunkiajossa saatan useasti ottaa luistoneston pois päältä, koska näin sinulla on parempi tuntuma tiehen.

Jotenkin naurattaa edelleen sinun jälkiviisastelu, jos 100 metrin turvavälikään ei riittänyt kitkoilla motarilla, koska tuollaisen turvavälin pitäminen siellä on enemmän, kuin haastavaa ruuhkaliikenteessä.

Ehkä se on sitten tunnottaman autosi syytä, ettet keksi mitään muuta tapaa kuin tuo mutkittelu ja toisaalta jarruttaminenkin hävettää liikaa. Itse osaan kyllä järjestää moottoritiellä muita häiritsemättömän tilan kokeilla tuota pitoa jarruillakin, mutta siihen ei ole tarvetta, koska tuo kiihdyttäminenkin kertoo ongelmitta tilanteen. Eikö sulla pitäisi olla sen verran potkua autoissasi, että liukkailla keleillä pitäisi ajonhallinnalla olla työtä?

Jos ajaa edessä jarruttavan perään, niin silloin se turvaväli ei ole ollut riittävä keliin ja nopeuteen. Se ei ole jälkiviisastelua vaan puhdas fakta. Jos ei onnistu pitämään keliin ja nopeuteen riittävää turvaväliä "oikealla kaistalla matelevia" ohittaessa, niin ensimmäinen kysymys on silloin se, että oliko päätös kiihdyttää ohittamaan ylipäätään oikea? Ruuhkaliikenteessä tuolla ohittelulla kun ei kuitenkaan edes saavuta mitään merkittävää ajansäästöä. Mun mielestä tuossa on tietoinen riskinotto, koska vaara 60 km/h ohituskaistalle liittyvistä oli jo tiedostettu, mutta silti käytettii tuollaista reipasta 40 km/h nopeuseroa liukkaalla kelillä. Miksihän muuten edellä oleva olisi jarruttanut pysähdyksiin asti, jos 60 km/h edellä ajava oli tullut hänen eteensä? Luulisi, että riittäisi, kun jarruttaisi tuohon samaan 60 km/h nopeuteen.

[mattinen]

Tämä jatkuvan "märän ajokelin" tavoittelu suolalla ei mahdu järkeeni.

Niinpä. Jostain pitäisi pystyä luopumaan. Jos emme mitenkään halua puuttua siihen, että "autokansa" käyttää nastarenkaita joko tottumuksesta tai halusta varautua "pääkallokeleihin", niin miksi silloin pidämme teitä suolalla sulina? Tai vastaavasti. Jos joidenkin syiden vuoksi suolaus kuitenkin on välttämätöntä, niin eikö silloin tulisi edes yrittää kasvattaa kitkarenkaiden osuutta?

[teräksenharmaa]

Oleelliset ongelmat kaikkien talvirenkaiden kera syntyvät teiden kemiallisesta sulanapitämisestä!

Mikäli ei suolata, niin jää- ja lumipinnan peittämä asfaltti ei kulu, koska siinä on se "talvi" päällä. Toisaalta vaikka ajeltaisiin pelkillä "sisärenkailla" niin sulien teiden kuluminen on tosiasia - ja varsinkin jos se sula on tehty kemiallisesti, joka edesauttaa vaurioitumista!

Yksi asia on tuo tietä suojaava jääkerrros. Silloinhan tie ei kulu laisinkaan. Toinen tekijä on se, että suolalla sulatettu tie on pinnaltaan pehmeä ja tuohon pintaan nastarenkaan nasta puree erityisen tehokkaasti. Piikeillä epätasaiseksi piikattuun pintaan myös illlalla kiteytyvä suolaliuos aiheuttaa tehokkaammin eroosiota kuin sileään pintaan.

Samoin kumpi on parempi sulalla asfaltilla, jne.
Pohjoismaisen kitkarenkaan suurin heikkous on sen pito-ominaisuuksien tavoittelun aikaansaama liian veltto kulutuspinta-alue, jolloin renkaasta tulee (=on tullut) vetelästi käyttäytyvä, hitaasti ja vaarallisesti reagoiva. Tämä ei ole hyvä ominaisuus tositalvenkaan renkaalle.

Myös kitkarenkaan ylistetty sulalla käyttäytyminen tuottaa vesilätäköissä todellisen pommiyllätyksen yliherkällä vesiliirrollaan ja toisaalta jo pelkällä "jarrutustakertumisellaan" ko. veteen.

Esimerkiksi viimeisimmässä TM:n talvirengasvertailussa ajettavuudessa kuivalla asfaltilla nasta- ja kitkarenkaat levisivät varsin tasaisesti arvosteluasteikolle. Yhdellä Suomessa suositulla rengasvalmistajalla on ollut toki tuo ajettavuus perinteisesti ongelmallinen, mutta sitä ei kannata laittaa rengastyypin syyksi. Nythän tuokin valmistaja on hehkuttanut ensi talven kitkarengasuutuutensa olevan parantanut tuota ominaisuutta tuntuvasti juurikin kulutuspinnan suunnittelulla aiempaa tukevammaksi. Siitä huolimatta myös jääpidon pitäisi olla parempi.

[BMF]

Niinpä. Jostain pitäisi pystyä luopumaan. Jos emme halua puuttua siihen, että "autokansa" käyttää nastarenkaita joko tottumuksesta tai halusta varautua "pääkallokeleihin", niin miksi silloin pidämme teitä suolalla sulina? Tai vastaavasti. Jos joidenkin syiden vuoksi suolaus kuitenkin on välttämätöntä, niin eikö silloin tulisi edes yrittää kasvattaa kitkarenkaiden osuutta?

Ainoa järkiperusteinen syy suolaukselle on raskas liikenne. Muut pärjäisi ilman.

[Jultsu]

Nythän tuokin valmistaja on hehkuttanut ensi talven kitkarengasuutuutensa olevan parantanut tuota ominaisuutta tuntuvasti juurikin kulutuspinnan suunnittelulla aiempaa tukevammaksi. Siitä huolimatta myös jääpidon pitäisi olla parempi.

Eli ensi talvena lähdetään vesiliirtoon upouusilla renkailla jo alle taajamarajoitusten?