Keskustelua talvirenkaista nastarenkaat/kitkarenkaat/keskieuroopan kitkarenkaat

[tsi1490]

Valitettavasti näitä käytettyjä 1-2 talvea ajettuja kitka- tai nastarenkaita en ole nähnyt ikinä testattavan TM:ssä tai muuallakaan.

Ruotsalaiset olivat vertailleet eroa käytettyinä. Ei nyt ole testiä käsillä, mutta muistaakseni kymppitonnin kohdalla oli raja, jossa nasta oli menettänyt etunsa jääpidossa kokonaan ja sen jälkeen kitka oli parempi. Voin koittaa illalla kaivaa lehden esille ja tarkistaa.

[Jultsu]

Ruotsalaiset olivat vertailleet eroa käytettyinä. Ei nyt ole testiä käsillä, mutta muistaakseni kymppitonnin kohdalla oli raja, jossa nasta oli menettänyt etunsa jääpidossa kokonaan ja sen jälkeen kitka oli parempi. Voin koittaa illalla kaivaa lehden esille ja tarkistaa.

Mutta ruotsalaisten tekemiä testejä ei voida meillä täällä suomessa katsoa / hyväksyä / pohtia koska Ruotsi. Tukholma on paljon etelämpänä jne. Vai mitenkä se meni?

[Pihistelijä]

Väitän, että 15m ero parhaan nastan ja parhaan kitkan välillä jarrutusmatkassa jäällä on elämän ja kuoleman kysymys silloin kun olosuhteet ovat otolliset ja eteen tulee tilanne johon ei ajotavalla voi varautua.

Kyllä voi varautua ajotavalla: nopeutta laskien. TM:n testissä paras nasta pysähtyi sileällä järven jäällä 40 metrissä. Paras kitka 55 metrissä. Kitkan jarrutusmatka oli siis 38% pidempi kuin nastalla. Tuntuu ensi alkuun suurelta luvulta. Lasketaan millä vauhdin pudotuksella sen voi kompensoida. Liike-energia kasvaa toisessa potenssissa. Täten nopeudella on suuri vaikutus jarrutusmatkaan. Tuon 38% eron kompensoi ajamalla 12% hitaammin. Jos nastakuski ajaa 80 km/h, kitkakuski pysähtyy samassa matkassa kun ajaa 70 km/h. Jos vielä otetaan kuljettajan reaktioaika (1,0 s) mukaan, riittää 73 km/h. Eli maltillinen nopeuden lasku riittää!

Tämä siis sileällä järven jäällä. Sellaisia olosuhteita löytyy pääasiassa pikkuteiltä. Silloinkaan ne eivät tule yllätyksenä puun takaa. Ajonopeudet niillä ovat muutenkin maltilliset, joten aivan hyvin voi muutamana päivänä talvessa käyttää hieman enemmän aikaa ajamalla hitaammin. Pääteillä TM:n kaltaista järven jäätä esiintyy äärimmäisen harvoin eikä taaskaan yllätyksenä.

[mattinen]

Kyllä voi varautua ajotavalla: nopeutta laskien. TM:n testissä paras nasta pysähtyi sileällä järven jäällä 40 metrissä. Paras kitka 55 metrissä. Kitkan jarrutusmatka oli siis 38% pidempi kuin nastalla. Tuntuu ensi alkuun suurelta luvulta. Lasketaan millä vauhdin pudotuksella sen voi kompensoida. Liike-energia kasvaa toisessa potenssissa. Täten nopeudella on suuri vaikutus jarrutusmatkaan. Tuon 38% eron kompensoi ajamalla 12% hitaammin. Jos nastakuski ajaa 80 km/h, kitkakuski pysähtyy samassa matkassa kun ajaa 70 km/h. Jos vielä otetaan kuljettajan reaktioaika (1,0 s) mukaan, riittää 73 km/h. Eli maltillinen nopeuden lasku riittää!

Tämä siis sileällä järven jäällä. Sellaisia olosuhteita löytyy pääasiassa pikkuteiltä. Silloinkaan ne eivät tule yllätyksenä puun takaa. Ajonopeudet niillä ovat muutenkin maltilliset, joten aivan hyvin voi muutamana päivänä talvessa käyttää hieman enemmän aikaa ajamalla hitaammin. Pääteillä TM:n kaltaista järven jäätä esiintyy äärimmäisen harvoin eikä taaskaan yllätyksenä.

Tässä tiivistyy aika mukavasti eräitä nasta-kitka -problematiikan ydinasioita. Kukaan tuskin on, sen paremmin VAG-areenalla, Suomessa tai maailmallakaan kiistänyt, etteikö nastarenkailla olisi parempi pito jäällä. Kyse onkin siitä, kuinka usein Suomessa ajetaan olosuhteissa, jotka ovat verrattavissa järven jäähän. Kyse on myös siitä, kuinka suurta osaa autoilijoista tällaiset olosuhteet koskevat.

Tämän pohtiminen on tärkeää, koska nastarenkaiden käytössä on kyse höyty-haitta -vertailusta. Nastarenkaiden käytöstä aiheutuu kiistatta haittoja, joita ei enää tässä ole syytä luetella. Haittojen vastapainoksi nastarenkaat voivat tietyillä autoilijoilla ja tietyissä olosuhteissa parantaa liikenneturvallisuutta.

Itse en usko siihen, että Suomessa olisi kovinkaan paljon sellaisia autoilijoita, jotka jatkuvasti ajaisivat jäässä olevilla teillä. Kysymys on enemmänkin siitä, että autoilijat haluavat varautua jäisiin teihin. Tässä varautumisessa ei olisi mitään ongelmallista, jos varautumiskeinosta ei olisi kenellekään tai millekään mitään haittaa. Omasta puolestani varautuminen pääkallokeleihin voitaisiin aloittaa vaikka juhannusaattona. Ongelma on kuitenkin siinä, että varautuminen ei ole ilmaista. Siitä aiheutuu monenlaista haittaa, joka pitää suhteuttaa hyötyihin.

Tästä syystä autoilijoita pitäisi kannustaa pieneen pohdintaan vaikkapa muistiinpanoja tehden. Kuinka usein viime talvena ajoin olosuhteissa, joissa tienpinta oli verrattavissa järven jäähän? Kuinka usein niillä alueilla, joilla tyypillisesti ajan, esiintyy ns. pääkallokelejä? Mitä harvemmin tällaisia kelejä omalle kohdalle sattuu, sitä vakavammin tulisi harkita vähemmän haitallisen rengastyyppin kokeilemista.

Nastarenkaiden käyttöä perustellaan joskus suorastaan liikuttavilla kielikuvilla siitä, kuinka isukki ei halua vaarantaa puolisonsa ja lastensa henkeä kitkarenkailla. Ei. Hän varautuu. Hän varautuu siihen yhteen pääkallokelipäivään, vaikka se merkitsisi ajamista paljailla teillä nastoilla useita kuukausia.

Ruotsi ja Norja eroavat Suomesta siinä, että näissä maissa edellä mainitun varautumisfilosofian järkevyys on viranomaisten toimesta haastettu. Ei siis ole hyväksytty ajatusta, jonka mukaan "jokainen ajaa millä tykkää" tai "kyllä ihmiset itse osaavat käyttää aivojaan" tms. Ruotsissa ja Norjassa on lähdetty siitä, että rengasvalinta ei ole puhtaasti autoilijan oma asia. Tämä ei kuitenkaan ole johtanut siihen, että nastarenkaat olisi kielletty. Se on johtanut siihen, että autoilijoille on annettu pieni lisä-ärsyke omien aivojen käyttöön rengasvalintojen suhteen. Kuinka tarkoituksenmukaista on esimerkiksi varautua koko talvi yhteen pääkallokelipäivään, kun siitä voi hyvin selvitä keliä seuraamalla ja nopeutta hieman laskemalla? Sikäli kun kyseinen pääkallokelipäivä ylipäätään edes ilmaantuu.

Kauniiksi lopuksi voi tähän laittaa lainauksen "NASTA-tutkimusohjelman 2011â€"2013" loppuraportista:

"Kukaan ei Norjassa tai Ruotsissa tunnu väittävän, että kitkarenkaat olisivat liukkaan jään pito-ominaisuuksiltaan nastarenkaiden veroisia. Ruotsin liikennevirasto kuitenkin suosittelee kitkarenkaiden käyttöä kaikissa ajonvakausjärjestelmällä varustetuissa autoissa. Käytännössä tämä rajaa pois vain kaikkein vanhimmat autot, joiden ajosuoritevaikutus on muutenkin koko liikenteen osalta hyvin pieni. Ruotsissa ja varsinkin Norjassa nastarenkaiden ympäristövaikutusten yksinkertaisesti tunnustetaan ylittävän niiden ääriolojen pito-ominaisuuksien merkittävyyden." (Lihavointi minun).

[Hidalgo]

Tässä tiivistyy aika mukavasti eräitä nasta-kitka -problematiikan ydinasioita. Kukaan tuskin on, sen paremmin VAG-areenalla, Suomessa tai maailmallakaan kiistänyt, etteikö nastarenkailla olisi parempi pito jäällä. Kyse onkin siitä, kuinka usein Suomessa ajetaan olosuhteissa, jotka ovat verrattavissa järven jäähän. Kyse on myös siitä, kuinka suurta osaa autoilijoista tällaiset olosuhteet koskevat.

Tämän pohtiminen on tärkeää, koska nastarenkaiden käytössä on kyse höyty-haitta -vertailusta. Nastarenkaiden käytöstä aiheutuu kiistatta haittoja, joita ei enää tässä ole syytä luetella. Haittojen vastapainoksi nastarenkaat voivat tietyillä autoilijoilla ja tietyissä olosuhteissa parantaa liikenneturvallisuutta.

Itse en usko siihen, että Suomessa olisi kovinkaan paljon sellaisia autoilijoita, jotka jatkuvasti ajaisivat jäässä olevilla teillä. Kysymys on enemmänkin siitä, että autoilijat haluavat varautua jäisiin teihin. Tässä varautumisessa ei olisi mitään ongelmallista, jos varautumiskeinosta ei olisi kenellekään tai millekään mitään haittaa. Omasta puolestani varautuminen pääkallokeleihin voitaisiin aloittaa vaikka juhannusaattona. Ongelma on kuitenkin siinä, että varautuminen ei ole ilmaista. Siitä aiheutuu monenlaista haittaa, joka pitää suhteuttaa hyötyihin.

Tästä syystä autoilijoita pitäisi kannustaa pieneen pohdintaan vaikkapa muistiinpanoja tehden. Kuinka usein viime talvena ajoin olosuhteissa, joissa tienpinta oli verrattavissa järven jäähän? Kuinka usein niillä alueilla, joilla tyypillisesti ajan, esiintyy ns. pääkallokelejä? Mitä harvemmin tällaisia kelejä omalle kohdalle sattuu, sitä vakavammin tulisi harkita vähemmän haitallisen rengastyyppin kokeilemista.

Nastarenkaiden käyttöä perustellaan joskus suorastaan liikuttavilla kielikuvilla siitä, kuinka isukki ei halua vaarantaa puolisonsa ja lastensa henkeä kitkarenkailla. Ei. Hän varautuu. Hän varautuu siihen yhteen pääkallokelipäivään, vaikka se merkitsisi ajamista paljailla teillä nastoilla useita kuukausia.

Ruotsi ja Norja eroavat Suomesta siinä, että näissä maissa edellä mainitun varautumisfilosofian järkevyys on viranomaisten toimesta haastettu. Ei siis ole hyväksytty ajatusta, jonka mukaan "jokainen ajaa millä tykkää" tai "kyllä ihmiset itse osaavat käyttää aivojaan" tms. Ruotsissa ja Norjassa on lähdetty siitä, että rengasvalinta ei ole puhtaasti autoilijan oma asia. Tämä ei kuitenkaan ole johtanut siihen, että nastarenkaat olisi kielletty. Se on johtanut siihen, että autoilijoille on annettu pieni lisä-ärsyke omien aivojen käyttöön rengasvalintojen suhteen. Kuinka tarkoituksenmukaista on esimerkiksi varautua koko talvi yhteen pääkallokelipäivään, kun siitä voi hyvin selvitä keliä seuraamalla ja nopeutta hieman laskemalla? Sikäli kun kyseinen pääkallokelipäivä ylipäätään edes ilmaantuu.

Kauniiksi lopuksi voi tähän laittaa lainauksen "NASTA-tutkimusohjelman 2011â€"2013" loppuraportista:

"Kukaan ei Norjassa tai Ruotsissa tunnu väittävän, että kitkarenkaat olisivat liukkaan jään pito-ominaisuuksiltaan nastarenkaiden veroisia. Ruotsin liikennevirasto kuitenkin suosittelee kitkarenkaiden käyttöä kaikissa ajonvakausjärjestelmällä varustetuissa autoissa. Käytännössä tämä rajaa pois vain kaikkein vanhimmat autot, joiden ajosuoritevaikutus on muutenkin koko liikenteen osalta hyvin pieni. Ruotsissa ja varsinkin Norjassa nastarenkaiden ympäristövaikutusten yksinkertaisesti tunnustetaan ylittävän niiden ääriolojen pito-ominaisuuksien merkittävyyden." (Lihavointi minun).

Jos ei halua varautua, niin tulee sitä toimeen kesärenkaillakin. Talvirenkaiden käytön idea on varautua talvisiin ajokeleihin.

[sakal83]

Jos ei halua varautua, niin tulee sitä toimeen kesärenkaillakin. Talvirenkaiden idea on varautua talvisiin ajokeleihin.

Aivan totta. Kesärenkailla tulisi varmasti toimeen paremmin suurimman osan talvesta. Miksi sitten varaudumme vain ja ainoastaan talvisiin olosuhteisiin?

[Hidalgo]

Aivan totta. Kesärenkailla tulisi varmasti toimeen paremmin suurimman osan talvesta. Miksi sitten varaudumme vain ja ainoastaan talvisiin olosuhteisiin?

Vain ja ainoastaan? Talveksi vaihdan talvirenkaat siksi, että talvisen kelin sattuessa olisi renkaiden pito parempi.
Kesäksi vaihdan kesärenkaat, jotta kesäkeleillä pito olisi parempi.

[Jultsu]

Jos ei halua varautua, niin tulee sitä toimeen kesärenkaillakin. Talvirenkaiden käytön idea on varautua talvisiin ajokeleihin.

On olemassa sellaisiakin talvirenkaita jotka eivät tuhoa ja raiskaa tieverkostoa ja jotka toimivat optimaalisesti etelä-suomen märissä vesikeleissä ja satunnaisilla lumi/jääpeitteisillä teillä.

[-karppa-]

Kyllä voi varautua ajotavalla: nopeutta laskien. TM:n testissä paras nasta pysähtyi sileällä järven jäällä 40 metrissä. Paras kitka 55 metrissä. Kitkan jarrutusmatka oli siis 38% pidempi kuin nastalla. Tuntuu ensi alkuun suurelta luvulta. Lasketaan millä vauhdin pudotuksella sen voi kompensoida. Liike-energia kasvaa toisessa potenssissa. Täten nopeudella on suuri vaikutus jarrutusmatkaan. Tuon 38% eron kompensoi ajamalla 12% hitaammin. Jos nastakuski ajaa 80 km/h, kitkakuski pysähtyy samassa matkassa kun ajaa 70 km/h. Jos vielä otetaan kuljettajan reaktioaika (1,0 s) mukaan, riittää 73 km/h. Eli maltillinen nopeuden lasku riittää!

Tämä siis sileällä järven jäällä. Sellaisia olosuhteita löytyy pääasiassa pikkuteiltä. Silloinkaan ne eivät tule yllätyksenä puun takaa. Ajonopeudet niillä ovat muutenkin maltilliset, joten aivan hyvin voi muutamana päivänä talvessa käyttää hieman enemmän aikaa ajamalla hitaammin. Pääteillä TM:n kaltaista järven jäätä esiintyy äärimmäisen harvoin eikä taaskaan yllätyksenä.

Minusta on hienoa netissä laskeskella itselleen sopivia tuloksia ja todeta, kuinka helppoa on kumota mitatut faktat. Sitten kun ollaan toisen auton takaloosterissa tai penkan puolella voi todeta, että käytäntö saattoikin olla jotain muuta.

Kummasti viime viikon torstain ihan valtateillä oli järven jäähän verrattuna oleva liukkautta eikä harmittanut NASTArenkaat yhtään!

[sakal83]

Vain ja ainoastaan? Talveksi vaihdan talvirenkaat siksi, että talvisen kelin sattuessa olisi renkaiden pito parempi.
Kesäksi vaihdan kesärenkaat, jotta kesäkeleillä pito olisi parempi.

Näinhän me näihin keleihin varaudumme.

[Hidalgo]

On olemassa sellaisiakin talvirenkaita jotka eivät tuhoa ja raiskaa tieverkostoa ja jotka toimivat optimaalisesti etelä-suomen märissä vesikeleissä ja satunnaisilla lumi/jääpeitteisillä teillä.

On olemassa myös sellaisia talvirenkaita, jotka säästävät sinun henkesi kuten myös muiden henget kaikilla talvikeleillä.

[Jultsu]

On olemassa myös sellaisia talvirenkaita, jotka säästävät sinun henkesi kuten myös muiden henget kaikilla talvikeleillä.

Kyllä, taidammekin siis puhua samoista renkaista?

[Hidalgo]

Kyllä, taidammekin siis puhua samoista renkaista?

Voi olla, kuten aiemmin tässä monen tahosta todettu, niin nastat tosiaan pitää myös jääkeleillä.

[Jultsu]

Mutta nastarenkaathan raiskaavat tienpintaa, ei kai sellaisia kukaan täysjärkinen käytä?

KE-kitkat ovat pelastaneet henkeni joka ikinen kerta kun olen ajanut autolla talvirengaskauden aikana kaikilla keleillä ja kaikissa olosuhteissa, monta vuotta peräjälkeen. Myös noin kahdensadan miljoonan muun eurooppalaisen hengen. Ehkä muutaman amerikkalaisenkin.

[Hidalgo]

Mutta nastarenkaathan raiskaavat tienpintaa, ei kai sellaisia kukaan täysjärkinen käytä?

KE-kitkat ovat pelastaneet henkeni joka ikinen kerta kun olen ajanut autolla talvirengaskauden aikana kaikilla keleillä ja kaikissa olosuhteissa, monta vuotta peräjälkeen. Myös noin kahdensadan miljoonan muun eurooppalaisen hengen. Ehkä muutaman amerikkalaisenkin.

Varautumisestahan tässä oli kyse. Jotkut myös ajavat ilman turvavöitä, eivätkä silti toistaiseksi ole kuolleet.

Ehkä olen hullu. Tai ehkä vaan ajelen eri keleillä ja teillä kuin nuo mainitsemasi eurooppalaiset tai amerikkalaiset. 

[a_jaba]

Kumpi tappaa enemmän ihmisiä, nastarenkaiden aiheuttama ilmanlaadun heikkeneminen (pienhiukkaset) vai kitkarenkaiden aiheuttama onnettomuus (niin että nastarenkailla oltaisiin pelastuttu)?

Jostain muistan lukeneeni että nastarengas tappaa satoja kertoja enemmän ihmisiä kun asiaa tarkastellaan näin, ilmanlaatu kuolemat eivät tietenkään tapahtu välittömästi tai lähes välittömästi kuten liikenneonnettomuudessa useimmiten.

Ehkä muutaman amerikkalaisenkin.

Tästä tuli mieleen että yhden talven amerikkalaisilla nastarenkailla ajaneena voin todeta, että KE-kitkoilla pärjää paremmin suomen olosuhteissa kuin jenkki nastoilla. Nastojen nyppimisen jälkeen olivat kyllä jämäkät ja kestävät kesärenkaat 

[tsi1490]

Tässä linkissä on vertailua 10tkm ajetuista renkaista.

http://teknikensvarld.se/gamla-dubbdack-ar-farliga-126172/

Jos haluaa etua jäällä nastoista, pitää nastarenkaat vaihtaa alle 10tkm ajettuina aina uusiin. "Nastarengas on tuoretuote".

Tosin uusinakin vain osa nastarenkaista on jäällä parempia kuin Continentalin kitkat. Vai onko mikään?

[-karppa-]

Tosin uusinakin vain osa nastarenkaista on jäällä parempia kuin Continentalin kitkat. Vai onko mikään?

Kahta rengasta lukuunottamatta KAIKKI nastarenkaat tekniikan maailman testissä, kun puhuttiin jarrutuksesta. Kiihdytyksessä kaikki vei continentalin kitkaa.

Yhteenvetona voisi sanoa, että jäällä KAIKKI merkki nastarenkaat oli testivoittaja Continental:n kitkoja paremmat.

Lainaan vielä: Nastat/kitkat jäällä kymmenen viime testin perusteella: Molemmat rengastyypit ovat kyllä kehittyneet, mutta suhteessa nastarenkaat ovat kehittyneet hieman enemmän, kuin kitkarenkaat.

[sakal83]

Hetkinen! Siis nastarengasko oli testijäällä kitkarengasta parempi?
Täytyykin varautua tähän, jos lähtee järven jäälle ajamaan.

[Zego]

Nää suomessa tehdyt (ja myös ruotsissa koska yhteistyö) ovat naurettavia koska testimenetelmät ovat sitä. Oikeasti pitäisi löytää pitkä suora jossa voisi ajaa sitä todellista 80 km/h ja tarkastella miten rengas elää, ja sehän elää. Testeissä on pakko kiillottaa jää jotta saadaa edes jotain eroja aikaiseksi, kertoo aika paljon asiasta minun mielestäni.

[Arcca]

Minun yli 80-vuotias isäni kehuu ja hämmästelee kitkarenkaita jotka tuli mukana kun ostivat uuden (esittely) auton mamman (hänkin yli 80v) kanssa. On ne ainakin pari vuotta hyvin pärjänneet, pihastakin lähdetään heti ylämäkeen.

Täällä ei edes jotkut itseään todennäköisesti automiehinä pitävät näköjään pysty käyttämään niitä, osa ei varmaan ole uskaltanut edes kokeilla.

[mmb]

Kitkarenkaat on parempaa varautumista. Talvi ei yllätä kun renkaat laittaa alle Syyskuun lopussa ja vaihtaa Vapun jälkeen. Vappuna tuli viime vuonna ihan kunnolla lunta. Toissa vuodelta muistan tapauksen kuin huhtikuun puolessavälissä joku nastarengasuskovainen oli jäänyt loivaan lumiseen ylämäkeen sutimaan ilman toivoakaan siitä että auto pääsisi mäen päälle. Katsoin ihmettelen sen touhuja ja heitin kitkoilla ohitse. Ei ne tallissa olevat nastat tuoneet yhtään lisää pitoa. 

Tämä "talvi yllätti" ja "ei se kesä vielä tullutkaan" skenaariot on paljon todennäköisempiä kuin TM:n kiilloitettu jää. Ajaisivat siellä jäällä vielä lumiketjuilla niin saataisiin vertailupohjaa. Tai löisivät alle ralliautoissa käytettyjä nastarenkaita.  Kertokaa mulle miten lumiketjut on kehittyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana.  Haluan tietää että voin varautua...

[Jultsu]

Mutta vesisateet yllättää (skandi)kitkakuskin. Sen vuoksi KE-kitka on paras vaihtoehto etelän talviin.

[jokkep]

Minä olen ajanut lähes koko autoilu-urani nastarenkailla. Ja vakuutellut kaikille keskustelukumppaneille, että kyllä se on niin, että kitkoilla ei tee mitään kun on kunnon jääkelit. Ja että minä en kyllä kitkarenkailla aja.
No, nyt on ajettu kitkarenkailla puolitoista talvea. Viime talven tullessa saimme perheessä omituisen ajatuksen; ostetaanpas kitkarengaspaketti ja kokeillaan tekeekö niillä mitään. Jos ei toimi, niin ruuvataan nastapyörät takaisin auton alle. No...
Nyt on ajeltu se puolitoista talvea kaikenlaisissa keleissä kitkarenkailla. Ja olen valmis pyörtämään kaikki entiset puheeni kitkarenkaan kelvottomuudesta. Ei ole tullut sellaista tilannetta että olisi tarvinnut hiukset pystyssä pelätä, mihin ollaan nyt menossa. Toki on niin, että jossain tapauksissa on otettava vähän iisimmin ja ajettava hieman rauhallisemmin ja tarkemmin, mutta mitään huh-tilanteita ei ole ollut. Kaiken aikaa olen joutunut hämmästelemään kitkarenkaiden kykyä löytää pitoa mitä liukaimmistakin tiepinnoista. En olisi hurjimmissakaan kuvitelmissani uskonut, miten noilla kitkoilla pärjää.
Ja uuteen autoon on nyt tulossa kitkarenkaat talvipyöriksi. Olemme nyt todenneet, että meille kitkat sopivat kovasti hyvin. Ajaminen ilman nastojen möyryämistä on ollut niin kovin paljon miellyttävämpää, eikä tarvitse stressata nastarengaskielloistakaan. Ja maailmakin pelastuu....
Rengastesteistä vielä. Täälläkin arvostellaan kovasti lehtien testejä ja testimenetelmiä. Olettaisin, että rengastestaus on haastavaa hommaa. En ole kokeillut. Mutta kuvittelisin, että jos renkaita pitää pystyä kokeilemaan niin, että tulokset ovat keskenään vertailukelpoisia, pitää pystyä olosuhteet vakioimaan niin, että jokaisella renkaalla ajetaan täsmälleen samanlaisella lumella ja täsmälleen samanlaisella jäällä. Jos alustassa on pientäkin vaihtelua, ei tuloksia enää voida pitää luotettavina. Tässä tulee vastaa iso haaste, jos yritämme testata renkaita pitkillä matkoilla ja isoissa vauhdeissa. Mistä löytyy se kilometrien pituinen testirata, jossa on koko matkalla samanlainen pinta kaikkien renkaiden alla kaiken aikaa? Ilmeisesti tästä johtuen testit on tehtävä pienillä nopeuksilla ja lyhyellä matkalla, jotta voidaan saada aikaan edes mahdollismman samanlaiset olosuhteet joka renkaalle. Tässä TestWorldin sisähalli on kait parasta, mitä maasta löytyy. Jos jäätestejä ei  saa tehdä peilijäällä, niin minkälaisella sitten?  Menkääpä tekemään malliksi se karheapintäinen vakioitu jääalusta, joka on joka renkaan alla tismalleen samanlainen. Ymmärtäisin, että tässä mahdollisimman sileä peilijää on parhaiten vakioitavissa ja kaikille vertailtaville tasapuolinen vastustaja.
Voisi kait antaa kehotuksen, että jos mielestäsi tiedät näitä lehtien testaajia paremmin, miten renkaita kuuluu testata, niin ilmoittaudu nyt ihmeessä pikimmiten noille testilaitoksille ja kerro taidoistasi, että saavat ne hyötykäyttöön! On omituista ja sääli, jos rengastestien parhaat tekijät eivät ole tekemässä näitä testejä, vaan huutelevat ohjeita "kaukalon laidalta". Hommiin sieltä, arvon asiantuntijat ja ammattimiehet!

[jt]

Ruotsalaiset olivat vertailleet eroa käytettyinä. Ei nyt ole testiä käsillä, mutta muistaakseni kymppitonnin kohdalla oli raja, jossa nasta oli menettänyt etunsa jääpidossa kokonaan ja sen jälkeen kitka oli parempi. Voin koittaa illalla kaivaa lehden esille ja tarkistaa.

Tämä testihän tehtiin siis Ivalossa jäädytetyllä testiradalla (niin kuinka usein todellinen tienpinta vastaa jäädytettyä testirataa jossa *kukaan* ei ole aikaisemmin ajanut?), renkaat Continentalin (nasta/nordic kitka/keski-euroopan kitka) uusilla ja 10tkm ajetuilla renkailla. Käytetty nordic-kitka ei menetä juurikaan jääpitoaan, mutta nastarenkaan pito tippuu käytetyn *keskieuroopan* kitkan tasolle. Alla lainaus oheisesta kohdasta:   

När vi testar vägegenskaper på den isbelagda testbanan växer skillnaderna igen..Det begagnade nordiska dubbfria är bättre än det begagnade dubbade...Samtidigt presterar det begagnade dubbade och begagnade centraleuropeiska på nästan samma nivå.

Ei ole vielä omakohtaista kokemusta käytetyistä nordic-kitkoista (R2:t alle tänä talvena), mutta käytetyistä nastoista kyllä ja niissähän on usein niin että kulutuspintaa kyllä olisi jäljellä, mutta pito on kadonnut totaalisesti ja taitaapa muutama nastakin olla hakusessa. Toisekseen, varsinkin (etelän) valtaväylien lähes aina paljaalla asfaltilla olevat tienpinnat kuluttavat niitä nastarenkaita (/nastoja) ihan erilailla jos alla olisi hieman jäätä tai lunta.

[-karppa-]

Ei varmaan olisi liikaa vaadittu kirjoittajilta, että viitsisivät edes kertoa missä päin näillä renkailla ajavat pääsääntöisesti?

Tämä testihän tehtiin siis Ivalossa jäädytetyllä testiradalla (niin kuinka usein todellinen tienpinta vastaa jäädytettyä testirataa jossa *kukaan* ei ole aikaisemmin ajanut?), renkaat Continentalin (nasta/nordic kitka/keski-euroopan kitka) uusilla ja 10tkm ajetuilla renkailla. Käytetty nordic-kitka ei menetä juurikaan jääpitoaan, mutta nastarenkaan pito tippuu käytetyn *keskieuroopan* kitkan tasolle. Alla lainaus oheisesta kohdasta:   

När vi testar vägegenskaper på den isbelagda testbanan växer skillnaderna igen..Det begagnade nordiska dubbfria är bättre än det begagnade dubbade...Samtidigt presterar det begagnade dubbade och begagnade centraleuropeiska på nästan samma nivå.

Ei ole vielä omakohtaista kokemusta käytetyistä nordic-kitkoista (R2:t alle tänä talvena), mutta käytetyistä nastoista kyllä ja niissähän on usein niin että kulutuspintaa kyllä olisi jäljellä, mutta pito on kadonnut totaalisesti ja taitaapa muutama nastakin olla hakusessa. Toisekseen, varsinkin (etelän) valtaväylien lähes aina paljaalla asfaltilla olevat tienpinnat kuluttavat niitä nastarenkaita (/nastoja) ihan erilailla jos alla olisi hieman jäätä tai lunta.

Missä testissä oli metri määrät ja sekunnit? Tuossa oli vain loppuyhteenveto.

[Iero]

......
Nyt on ajeltu se puolitoista talvea kaikenlaisissa keleissä kitkarenkailla. Ja olen valmis pyörtämään kaikki entiset puheeni kitkarenkaan kelvottomuudesta. Ei ole tullut sellaista tilannetta että olisi tarvinnut hiukset pystyssä pelätä, mihin ollaan nyt menossa. Toki on niin, että jossain tapauksissa on otettava vähän iisimmin ja ajettava hieman rauhallisemmin ja tarkemmin, mutta mitään huh-tilanteita ei ole ollut. Kaiken aikaa olen joutunut hämmästelemään kitkarenkaiden kykyä löytää pitoa mitä liukaimmistakin tiepinnoista. En olisi hurjimmissakaan kuvitelmissani uskonut, miten noilla kitkoilla pärjää.
.....

Olen pärjännyt vuodesta 1999 lähtien kitkarenkailla paria harha vuotta lukuunottamatta, kun autoetuautoon tuli vahingossa nastarenkaat. En havainnut niinä kahtena vuonna mitään etua nastarenkaista verrattuna kitkoihin. Raapivat tyhjää kuivallakin asfaltilla puhumattakaan jäisestä tai lumisesta tiestä. Kerran jouduin oikealla jääkaljamatielle ja kyllä siinä ei yli 40 km/h voinut ajaa turvallisesti.


Viime viikolla olin samanlaisessa kaljamakelissä kitkoilla (VCV6). Laskin tietenkin nopeutta tieolosuhteita vastaavaksi ja mitään ongelmaa ei ollut. Nastarenkaalliset kaverit tulivat perässä, eikä kukaan pyrkinyt ohittamaan.


Olen siis ajanut 16 vuotta kitkoilla ja kitkavalikoimaan kuuluu KE-kitkoista Nokialaisiin. Tänä aikana kitkatenkaat ovat hypännet pitkän kehitysloikan verrattuna vuosituhannen alkuun.


Vaimoni ajaa myös kitkoilla ilman ongelmia, vaikka ajoi ajokortin vasta 47 vuotiaana. Kitkoilla on jauhanut talvet ja hänellekin tulee autoonsa reilu 30 tkm vuodessa kuten minullakin.


En näe mitään syytä jauhaa Suomen teitä paskaksi nastarenkailla - ainakaan meidän perheen osalta. Varmasti yli yhdeksän kymmentä prosenttia autoilijoista selviäisi käytännössä kitkoilla. Nastarenkaiden käyttö mielestäni on suurimmaksi osaksi asennekysymys.

[jti]

Onko testeissä ollut tuloksia kuinka pitkään renkaat kestävät?
Oma kokemus on että nastarenkaat kestävät käytössä huomattavasti pidempään kuin kitkat.
Näin ollen nastojen rengaskulu olisi myös merkittävästi pienempi. Siis jos esim ajosuorite vuodessa 30tkm niin nastat kestävät 4-5v ja kitkat 2-3v. Tuosta voi jokainen laskea paljonko samanhintaiset renkaat kustantavat per km.

[Jultsu]

Jos jäätestejä ei  saa tehdä peilijäällä, niin minkälaisella sitten?

Minun puolestani testit voitaisiin tehdä vaikka kuun tai Marsin pinnalla, olosuhteet olisi silloinkin kaikille samanlaiset. Ongelmia syntyy siinä vaiheessa kun tietyt ihmiset vetävät suoran yhtäläisyysmerkin testiolosuhteiden ja normaalin ajo-olosuhteeen välille.

[tsi1490]

Onko testeissä ollut tuloksia kuinka pitkään renkaat kestävät?
Oma kokemus on että nastarenkaat kestävät käytössä huomattavasti pidempään kuin kitkat.
Näin ollen nastojen rengaskulu olisi myös merkittävästi pienempi. Siis jos esim ajosuorite vuodessa 30tkm niin nastat kestävät 4-5v ja kitkat 2-3v. Tuosta voi jokainen laskea paljonko samanhintaiset renkaat kustantavat per km.

En ole muuta nähnyt tai kuullut kuin paljon ajavien taksien kokemuksia. Nastoilla voi laillisesti ajaa vähän pidempään.

Tältä talvelta on taksien renkaista sen verran kokemusta, että taksi tuli hakemaan meitä terveyskeskuksen edestä. Siinä on lenkki ylämäkeen. Taksi yritti monta kertaa ylös, mutta pääsi parhaimmillaan puoleen väliin mäkeä. Siitä kuski tuli kysymään, voisimmeko kävellä autolle, kun hän ei pääse mäkeä ylös. Autossa oli nastarenkaat ja vielä täysin lailliset. Pito niistä oli loppunut jo lauan sitten.