Keskustelua talvirenkaista nastarenkaat/kitkarenkaat/keskieuroopan kitkarenkaat

[sakal83]

Minähän vain kerron asiat faktoina niinkuin ne ovat vaikka en metriäkään ole skandikitkoilla eläessäni ajanut, aivan kuten nekin ihmiset jotka eivät ole hyvillä KE-kitkoilla ajaneet metriäkään ja jotka täällä ovat eniten niitä vastaan. TM:n testit kertoo kaiken, vai mitä?

P.s. Tässä ruokalan pöydässä on uusin TM ja jopa siellä todetaan Hakka R2 kohdalla että vesikelillä saattaa kolahtaa mummoon kun ei renkaat pysäytä autoa ajoissa..

Juuri näin 
Itse en taasen ole ajanut metriäkään hyväkuntoisilla KE-kitkoilla, niin en oikein voi sanoa, enkä sano mitään niiden toimivuudesta. Yhdessä saksantuonti autossa sellaiset oli, mutta ne olivat jo parhaat päivänsä nähneet, niin tämän perusteella en viitsi alkaa lynkkaamaan koko kirjoa.
Skandikitkoista on mielestäni jo ihan riittävästi kokemusta ja vaarallisiksi en voi niitä moittia, edes tällä kelillä mikä täälä pirkanmaalla juuri nyt vallitsee. Liukasta on, mutta eipä nuo nastakuskitkaan ihan helpolla tässä kelissä näytä etenevän 

TM on kyllä siinä määrin hyvä eepos joillekin, että sen voisi korvata jo hotellien piirongin ylälaatikkoon sen toisen "kirjan" tilalle 

[ile]

Minähän vain kerron asiat faktoina niinkuin ne ovat vaikka en metriäkään ole skandikitkoilla eläessäni ajanut, aivan kuten nekin ihmiset jotka eivät ole hyvillä KE-kitkoilla ajaneet metriäkään ja jotka täällä ovat eniten niitä vastaan. TM:n testit kertoo kaiken, vai mitä?

P.s. Tässä ruokalan pöydässä on uusin TM ja jopa siellä todetaan Hakka R2 kohdalla että vesikelillä saattaa kolahtaa mummoon kun ei renkaat pysäytä autoa ajoissa..

En muista nyt nähneeni ketjussa selkeää dataa, että mistä eroista nyt puhutaan. Kovasti kiinnostaisi tietää jarrutusmatkat noiden kitkojen välillä a) kuivalla b) märällä c) jäällä

[tsi1490]

Jotkut haluavat antaa pohjoismaisista kitkarenkaista sellaisen kuvan, että jarrutusmatka märällä asvaltilla olisi niillä selvästi huonompi kuin nastarenkailla.

TM 2017 talvirengastestin mukaan itselläni vaihtoehtoina olleiden Continentalin kitkat vs nastat matkat olivat 43,5m ja 41,5m. Paras nastarengas oli 37,8m ja paras kitkarengas 40,8m. Nämä lukemat eivät minulla vaikuttaneet puoleen eikä toiseen.

EDIT: Kuivalla asvaltillahan tilanne Continentalien välillä oli taas toisinpäin. Kitkoilla jarrutusmatka oli pari metriä lyhyempi.

[SNG]

Kesärenkaat pysähtyy asfaltilla taatusti nopeiten. Ennenhän niillä ajettiin läpi vuoden 

Aivan törkeän hyvin toimii edelleen nuo Contin huippuvaaralliset testivoittajakitkat! On ollut lunta, märkää ja kuivaa asfalttia. Tänään tuli testattua mustaa jäätäkin. Hienosti pelittävät! Disclaimeri siihen saakka kun on tullut testattua pääkallokelilläkin.

[exlex]

Ihmettelin samaa, ja googlasin vähän dataa.

Suomen sähköntuotannon keskimääräinen CO2-päästö vuonna 2014 oli 175,1 g/kWh (tämä oli CO2-ekvivalentti luku, eli kaikki kasvihuonepäästöt CO2:ksi muutettuna). Vuonna 2013 Helsingin metron sähkönkulutus oli 6,3 MWh per miljoona paikkakilometriä. Paikkakilometrejä ajettiin 2095,3 miljoonaa km ja matkustajakilometrejä 400,7 miljoonaa km, joten näiden suhde oli siis noin 5,23.

Edellä olevilla luvuilla laskien metroliikenteen CO2-päästö on noin 5,8 g/matkustakilometri. Exlexillä kävi ilmeisesti pilkkuvirhe.

https://www.energiavirasto.fi/sahkontuotannon-paastokerroin
https://www.hel.fi/static/hkl/ymparistoraportti/ymparistoraportti_2013.pdf

Noissa joukkoliikenne laskuissa pitää aina ottaa huomioon, että ne lasketaan että kulkuneuvo olisi tupaten täynnä. Kun noi lasketaan oikein, niin otetaan huomioon keskiarvo ja sillä ei päästä tuollaisiin lukuihin mihin viittasitte. Toinen asia on että. NOissa ympäristöraporteissa ei oteta huomioon todellisia päästöjä, vaan kun esim. Helsingin raideliikenne on hypännyt vesivoimaan joks ei tuota käytännössä ollenkaan co2 päästöjä, niin tämä huomioidaan laskuissa. Tämähän ei kuitenkaan pidä paikkaansa vaan lasketaan kaikki sähköstä tulevat päästöt eikä kuvitella, että nyt kun ostan vihreää sähköä, niin en käytä enää muuta sähköä. Ongelmana tässä ajattelussa on se, että jonkun on aina pakko ostaa se likainen sähkö, koska tuo vihreä sähkö ei riitä kaikille. Toinen asia on että muistaakseni noita ei lasketa noin yksinkertaisesti  miten laskit tuon. Ja nyt pitää huomioida että ei puhuta vain metrosta vaan kaikista julkisista. Jos menet pasilasta -> ruoholahteen, niin teet matkanvarrella useamman vaihdon tai sitten menet sporalla ja hakkaat päätä seinään. Pelkällä metrolla ei oikein onnistu.

Itse en ole laskenut noita numeroita johon viittaisin, vaan olen lukenut noita tutkimuksia useampia elämän aikana. Muistaakseni VTT:llä oli melko kattava tutkimus aiheesta, jossa oli laskettu todelliset päästöt.

Eli riippuu aina miten näitä asiota tutkitaan tai katsotaan. Mutta olen ehdottomasti itsekin hyvän toimiva julkisen liikenteen kannattaja. Suureksi ongelmaksi muodostuu kuitenkin mielestäni se, että helsinki on ainoa kaupunki suomessa missä on toimiva julkinen. Silti olen joutunut tilailemaan taksia ja kävelemään helsingissä useita kertoja kun julkiset eivät ole kulkeneet.

[exlex]

Sori vielä sen verran, että jos minulla tulee vastaan joku tuollainen raportti, lasku, tutkimus etc. Voin vinkata sen tänne. Tosiaan en ole perehtyny oikeasti tuon metron osalta niin tarkkaan miten noi on yleensä laskettu. Onko niissä otettu huomioon jotain muitakin asioita, kuin pelkästää sähköntuottamat co2-päästöt. Kun seuraa vaikka tuota länsimetron meininkiä, niin en yhtään ihmettele jos niitä päästöjä syntyy. 

[teräksenharmaa]

Noissa joukkoliikenne laskuissa pitää aina ottaa huomioon, että ne lasketaan että kulkuneuvo olisi tupaten täynnä. Kun noi lasketaan oikein, niin otetaan huomioon keskiarvo ja sillä ei päästä tuollaisiin lukuihin mihin viittasitte. Toinen asia on että. NOissa ympäristöraporteissa ei oteta huomioon todellisia päästöjä, vaan kun esim. Helsingin raideliikenne on hypännyt vesivoimaan joks ei tuota käytännössä ollenkaan co2 päästöjä, niin tämä huomioidaan laskuissa.

https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/hsl_julkaisu_27_2010_netti.pdf
Sivulla 22 vertailua julkisten todellisilla käyttöasteille eikä maksimikapasiteetilla. Metron ja ratikan sähköntuotannolle on käytetty HelEnin tuolloista päästöä 126 g/kWh. Viime vuonna Suomen keskimääräinen sähköntuotannon ominaispäästö oli 96 g/kWh. Henkilöautojen lukemat voisi ilmeisesti jakaa todellisella käyttöasteella, joka on kuitenkin vain vähän päälle 1 henkilö autoa kohti. Noilla vertailuilla metron CO2-päästö oli 6 prosenttia henkilöautosta ja ratikka päästeli 14 prosenttia henkilöautosta.

Vaikka näitä asioita voi laskea monella tavoin, niin en keksi kyllä yhtään järkevää laskutapaa päästä sinun muistelemiin lukuihin.

Tuolta löytyy julkisten infrankin päästöt, jotka ovat toki merkittäviä, mutta eivät dominoivia. Henkilöautoillekin toki syntyy aika lailla päästöjä, jos esimerkiksi autokaupat, -huollot, väylien valaistus, bensikset, parkkihallit ja tallit huomioidaan. Ihan heti en osaa sanoa, kumpi puoli tassa vertailussa voittaa.

[exlex]

Tästähän tulikin jo mielenkiintoinen keskustelu.   

Yritän kaivaa noita laskelmia jostain, kun telee taas vastaan noita. En muista enää tarkkaan mitä kaikkia noissa on laskettu ja miten. Näissä laskuissa on aina se heikko puoli, että ne voidaan laskea niin monella tavalla ja saada näyttämään jossain määrin aina hyvältä kirjoittajan kannalta. Toisaalta syvääluotaava laskeminen on hurjan vaikeaa. Sen vain tiedän, että noi on yleensä kirjoitettu, niin että julkiset olisivat henkilöautoiluun selkeästi puhtaampaa vaikka todellisuus ei olisi täysin niin. Fakta on kuitenkin se, että jos me kaikki kulkisimme julkisilla, niin kulkuneuvojen päästöt olisivat pienemmät.

Sinänsä ironista, että luin jossain vaiheessa sellaisen tutkimuksen, että toriassa henkilöautolla kulkeminen paikasta a -> b on puhtaampaa kuin julkisen käyttäminen, koska siihen sisältyy kävelyä, joka on sinänsä erittäin epataloudellista, koska ihminen syö mm. lihaa ja laskuissa oli otetttu ihmisen energian tarve ja lihan / ruuan tuottamiseen kuluva energia ja päästöt. Laskuissa oli päädytty, että omalla autolla liikkuminen oli puhtaampaa.  Mutta todellisuudessa tämäkään ei ole niin yksioikoista, koska todellisuudessa riippuu täysin yksilöstä tämäkin.

[teräksenharmaa]

Tästähän tulikin jo mielenkiintoinen keskustelu.   

Yritän kaivaa noita laskelmia jostain, kun telee taas vastaan noita. En muista enää tarkkaan mitä kaikkia noissa on laskettu ja miten. Näissä laskuissa on aina se heikko puoli, että ne voidaan laskea niin monella tavalla ja saada näyttämään jossain määrin aina hyvältä kirjoittajan kannalta. Toisaalta syvääluotaava laskeminen on hurjan vaikeaa. Sen vain tiedän, että noi on yleensä kirjoitettu, niin että julkiset olisivat henkilöautoiluun selkeästi puhtaampaa vaikka todellisuus ei olisi täysin niin. Fakta on kuitenkin se, että jos me kaikki kulkisimme julkisilla, niin kulkuneuvojen päästöt olisivat pienemmät.

Sinänsä ironista, että luin jossain vaiheessa sellaisen tutkimuksen, että toriassa henkilöautolla kulkeminen paikasta a -> b on puhtaampaa kuin julkisen käyttäminen, koska siihen sisältyy kävelyä, joka on sinänsä erittäin epataloudellista, koska ihminen syö mm. lihaa ja laskuissa oli otetttu ihmisen energian tarve ja lihan / ruuan tuottamiseen kuluva energia ja päästöt. Laskuissa oli päädytty, että omalla autolla liikkuminen oli puhtaampaa.  Mutta todellisuudessa tämäkään ei ole niin yksioikoista, koska todellisuudessa riippuu täysin yksilöstä tämäkin.

Muistan itsekin yhden tutkimuksen vuosien takaa, jossa havaittiin, etteivät puolityhjät bussit ole mitenkään vähäpäästöisiä. Tuossa ei ole mitään yllättävää, mutta sinä niputat samaa sarjaan myös raideliikenteen, joka väitteenä kaipaisi aika kovan luokan perusteita. Raideliikenteen ja henkilöauton vertailussa ei tarvitse mennä yksityiskohtien rakasteluun asti, koska erot energian kulutuksessa ovat niin suuria. Laskutapoja on monta, mutta on todella vaikea keksiä yhtään järkevää tapaa laskea väittämiäsi tuloksia.

Ruoan tuotanto on yksi hyvin suuri päästöjen lähde, mutta tuo muistelemasi laskutapa antaa pahasti vääristyneitä tuloksia. Jos ihmiset olisivat koneita, joihin syötettäisiin vain suorituksiin tarvittu energia, niin tuo tapa laskea antaisi oikeita tuloksia. Todellisuudessa hyvin harva huomio julkisten käytön vuoksi kävelemänsä metrit pihviä valittaessa ja kävelyn vähentäminen vain lisäisi ylensyöntiä pihvin koon pysyessä samana. 

[-karppa-]

Tuota päästöjen vertailua varten voi varmaan perustaa oman ketjun!

[tet]

Sori vielä sen verran, että jos minulla tulee vastaan joku tuollainen raportti, lasku, tutkimus etc. Voin vinkata sen tänne. Tosiaan en ole perehtyny oikeasti tuon metron osalta niin tarkkaan miten noi on yleensä laskettu. Onko niissä otettu huomioon jotain muitakin asioita, kuin pelkästää sähköntuottamat co2-päästöt. Kun seuraa vaikka tuota länsimetron meininkiä, niin en yhtään ihmettele jos niitä päästöjä syntyy. 

Jos olisit viitsinyt lukea viestini yllä, niin siitä olisi selvinnyt miten laskin sen 5,8 g/matkustajakilometri. Ensinnäkin se luku oli juuri matkustajamäärä huomioituna. Linkkaamastani tilastosta löytyi sekä paikkakilometrit että matkustajakilometrit. Näiden suhteella kun kertoo kulutetun sähköenergiamäärän (joka oli ilmoitettu per miljoona PAIKKAkilometriä) niin saa kulutuksen per miljoona MATKUSTAJAkilometriä, eli juuri sen todelliselle matkustajamäärälle jyvitetyn luvun. Energiankulutus oli raportissa ilmoitettu, ei CO2 päästö vaan nimenomaan paljonko oli mennyt energiaa, ottamatta kantaa oliko päästötöntä vai ei. Tämän energiamäärän kerroin toisesta tilastosta saadulla Suomen keskimääräisellä energiantuotannon CO2-päästöllä, jolloin luvuksi tuli tuo 5,8g per kilometri per matkustaja (eli siis per perse, ei penkki).

[mattinen]

Olen opiskellut ympäristöekologiaa menneisyydessä ja ollaan laskettu noita autot vs. julkiset päästöjä ja on ihan yleisessä tiedossa, että julkiset eivät todellakaan ole vähemmän päästöjä aiheuttavia jos matkustaja määrät eivät ole lähellä 80-100%. Eli toisin sanoen tämä kriteeri hädintuskin täyttyy edes helsingissä 16:00 arkipäivänä.

Jos laskemme joukkouliikenteen todelliset päästöt ne häviää tällä hetkellä kaikkialla suomessa henkilöautoilulle. Esim. Metro jolla on pienin Co2 päästö, sen päästö oli per matkustaja muistaakseni jotain 60-70g välissä, kun modernin henkilöauton päästö on 90-110g välissä. Kun autoon hyppää yksi ihminen lisää, niin se hakkaa jo metron. Taas paikallisjunassa Co2 päästö oli huomattavasti suurempi ja bussissa pitää olla matkustajia jotain 15-18, jotta sen co2 päästö olisi sama per henkilö kuin nykyäaikaisen henkilöauton.

Näiden kahden näkemyksen välillä taitaa olla ristiriita. Ensin todetaan, että "julkiset eivät todellakaan ole vähemmän päästöjä aiheuttavia jos matkustaja määrät (sic) eivät ole lähellä 80-100%". Myöhemmin sitten esitetään, että "bussissa pitää olla matkustajia jotain 15-18, jotta sen co2 päästö olisi sama per henkilö kuin nykyäaikaisen henkilöauton". Puhutaan kyllä aika pienistä busseista, jos 15-18 matkustajaa vastaa 80-100 prosentin täyttöastetta .

Kannattaa tutustua aiheeseen enemmän jos kiinnostaa.

Tämä on varmasti hyvä yleisohje elämään noin muutenkin . Toisaalta jos esitetään näkemyksiä, joita objektiivisesti arvioiden voi pitää ainakin jossain määrin yllättävinä, ei ehkä olisi pahitteeksi liittää niiden tueksi joitakin lähteitä. Semminkin, kun aihepiiri on aikaisempien opiskelujen kautta tuttu.

Muutenkin noin Co2 päästöillä ei ole niin älyttömästi väliä, vaan ennemminkin hiukkaspäästöillä joita helsingissä tuottaa eniten sähkövoimalat, jotka polttaa mm. kivihiiltä. yksityisautoilu on tähän verrattuna kärpäsen kakka ja vaikka kaikki autoilu kiellettäisiin keskustassa ei hengitysilma puhdistuisi.

Hiukkaspäästöjä on käsitelty mm. NASTA-tutkimusohjelman 2011â€"2013 loppuraportissa. (Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2013:4). Raportin mukaan hiukkaset ovat terveyden kannalta haitallisin ilmansaaste. Pääkaupunkiseudulla tehdyissä tutkimuksissa on havaittu yhteys hiukkaspitoisuuksien ja terveysvaikutusten välillä. Karkeiden hengitettävien hiukkasten (PM10) tärkein lähde pääkaupunkiseudulla on katupöly. Sen merkittävimpiä lähteitä ovat puolestaan nastarenkaiden aiheuttama tien pinnan kuluminen (48 %) ja hiekoitushiekka (25 %). Pienukkasten (PM2,5) pitoisuuksiin pääkaupunkiseudulla vaikuttavat eniten liikenteen pakokaasut, puun pienpoltto tulisijoissa sekä kaukokulkeuma maan rajojen ulkopuolelta. Pieni osa katupölyn hiukkasistakin kuuluu tähän kokoluokkaan. Edellä sanottu huomioiden tuntuu jossain määrin yllättävältä väite, jonka mukaan "yksityisautoilu on tähän (=sähkövoimalat) verrattuna kärpäsen kakka". (Edellä mainittuun raporttiin voi tutustua täällä.)

Toisin sanoen haukutaan usein väärää puuta ja toi koko julkisen liikenteen puolustaminen on omasta mielestäni lähinnä trendi-ilmiö, jota usein yritetään puolustella huonoilla argumenteilla sekä puolustaa omia valintojaan.

Julkisen liikenteen puolustaminen, tai sen toimintaedellytysten parantaminen, on kieltämättä siinä mielessä "trendi-ilmiö", että se liittyy erääseen toiseen trendiin, joka nimi on ilmastonmuutos. Tässä mielessä sen puolustaminen ei ole lainkaan huono argumentti. On tietenkin totta, että Suomen liikenteen päästöt ovat vain pieni osa suuressa kokonaisuudessa. Mutta toisaalta on myös niin, että näitä pieniä kokonaisuuksia on paljon muitakin ja muuallakin. Jos vaikuttaminen näihin pienempiin kokonaisuuksiin deletoitaisiin sillä perusteella, että ne isossa kuvassa ovat vain "kärpäsen kakka", ei ilmaston eteen koskaan voitaisi tehdä oikeastaan mitään. Kokonaan toinen juttu on sitten se, että joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantaminen on usein myös "automiesten" intressissä, vaikka "viherpiipertäminen" ei omaa sydäntä lähellä olisikaan. Sillä mitä suositumpaa joukkoliikenne esimerkiksi Helsingissä on, sitä paremmin kaduilla on tilaa niille, jotka haluavat käyttää henkilöautoa.

Joskus tuntuu siltä, että ollaan itse asiassa kateellisia, kun "ei ole" rahaa autoon, niin sitten puolustellaan omaa "vakaumusta" vaikka todellinen motiivi saattaa olla hyvinkin erilainen.

Ihmisten motiivien arvuuttelussa on aina omat riskinsä. Jos jokin asia on omassa elämässä itsessään selvä ja jopa ehdoton valinta, saattaa ehkä olla vaikea ymmärtää niitä, jotka tekevät toisenlaisia valintoja. Tästä puolestaan voi seurata, että alkaa epäilemään toisten motiiveja.

Jos asuu kehä Itse olen käyttänyt julkisia elämässäni suurimman osan ajasta (noin 60-70% ajoistani) ja kun menin naimisiin ja tuli perhettä, niin tillanne muuttui 100%. Emme suostuisi elämään ilman autoa, koska se rajoittaisi elämää aivan liikaa.

Eli jos itse ei suostu elämään ilman autoa, voi tuntua erikoiselta, jos auto joidenkin muiden elämässä ei merkitse mitään. Tällöin voi tulla mieleen ajatus, että autottomat ovat vain tehneet välttämättömyydestä hyveen. Toisin sanoen, jos ei ole varaa autoon, aletaan syyllistämään ilmastoargumenteilla niitä, joilla siihen varaa on.

Helsingin talouksista puolet on autottomia. Osuus on niin suuri, ettei kyse voi olla vain köyhistä, jotka sitten kateellisina "viherpiirtävät". Tähän viittaa sekin, että autottomuus on yleisintä Helsingin varakkaammilla alueilla.

Edellä sanottu ei tarkoita sitä, että kaikki autottomat ihmiset olisivat tehneet valintansa ilmastoperustein. Suurimmalle osalle kyse on varmasti tarkoituksenmukaisuusharkinnasta. Autoa ei hankita, koska sitä ei tarvita. Toisaalta autoa käyttämättömien ihmisten määrä on Helsingissä niin suuri, että jo tämä seikka puoltaa toimivan joukkoliikenteen ylläpitämistä ja kehittämistä. Varsinkin, kun siinä sivussa tulevat vielä ne ilmastovaikutukset.

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/269032-autottomat-ovat-jo-enemmistona-useilla-helsingin-varakkailla-alueilla

[tet]

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/269032-autottomat-ovat-jo-enemmistona-useilla-helsingin-varakkailla-alueilla

Tätä tarinaa kyllä hieman latistaa jutun viimeinen lause: "Työsuhdeautot puuttuvat tilastosta." Noilla varakkailla alueilla lienee keskivertoa enemmän juuri työsuhdeautoilijoita?

[mattinen]

Tuota päästöjen vertailua varten voi varmaan perustaa oman ketjun!

No joo, ollaanhan tässä kieltämättä jo aika kaukana perinteisestä rengaskeskustelusta. Täällä nyt vain esitettiin siinä määrin yllättäviä näkemyksiä hengitysilmaa pilaavien aineksien lähteistä, ettei niitä oikein voi jättää kommentoimatta. Varsinkin, kun kysymyksellä on selvä yhteys myös (nasta)renkaisiin.

Olen opiskellut ympäristöekologiaa menneisyydessä... . Kannattaa tutustua aiheeseen enemmän jos kiinnostaa.

Alkaa mielestäni näyttää yhä selvemmältä, että "exlexin" opinnoista on kulunut jo liian pitkä aika. Tuntuu hieman siltä, että huonoilla argumenteilla pyritään kenties puolustelemaan omia valintoja.

Muutenkin noin Co2 päästöillä ei ole niin älyttömästi väliä, vaan ennemminkin hiukkaspäästöillä joita helsingissä tuottaa eniten sähkövoimalat, jotka polttaa mm. kivihiiltä. yksityisautoilu on tähän verrattuna kärpäsen kakka ja vaikka kaikki autoilu kiellettäisiin keskustassa ei hengitysilma puhdistuisi.

Tätä kysymystä tuli jo tuolla edellä käsitellyksi, mutta koska näistä voimaloista löytyy nimenomaan niitä koskevaa tietoa, laitetaan sekin nyt vielä tähän. Ylen sivuilla on 21.11.2013 päivätty juttu Hanasaaren voimalasta. Siinä todetaan mm. seuraavaa.

"Pakokaasujen haitat lähiasukkaille eivät ole menneiden vuosikymmenien tasolla edistyneemmän tekniikan lisäksi siksi, että saasteet leviävät korkeiden piippujen ansiosta laajalle alueelle. Niinpä esimerkiksi Helsingissä liikenteen päästöt huonontavat ilmanlaatua huomattavasti energiantuotantoa enemmän". (Lihavointi minun).

Tätä tarinaa kyllä hieman latistaa jutun viimeinen lause: "Työsuhdeautot puuttuvat tilastosta." Noilla varakkailla alueilla lienee keskivertoa enemmän juuri työsuhdeautoilijoita?

Joo. Uutisen merkitystä kieltämättä vähentää se, että työsuhdeautot ovat tilaston ulkopuolella. Tietysti meillä on myös jonkin verran suht hyväpalkkaista porukkaa myös valtion ja kuntien palveluksessa, jossa työsuhdeautoilu ei käsittääkseni ole lainkaan niin yleistä kuin privaattipuolella. Epäilen myös, että esimerkiksi Helsingin kantakaupungissa autonkäyttötavat saattavat jossain määrin poiketa "reuna-alueista". Asun itse Töölössä, ja asuntokatujen varsilla on aika paljon Audia, bemareita ja mersuja. Huomionarvoista on, iso osa niistä ei arkipäivisin näytä liikkuvan mihinkään. Bemari X on illalla kotiin palatessa täsmälleen samassa paikassa kuin aamulla. Kovin tieteellinen tämä lähestymistapa ei tietenkään ole, mutta en kovasti hämmästyisi, jos suht iso osa näistä vauraampien alueiden työsuhdeautoilojoista omaisi samantapaisia asenteita kuin autottomat. Eli vaikka auto taloudessakin onkin, on se "käyttöprofiili" sellainen, että myös jalankulkua ja pyöräilyä edistävät hankkeet saavat heiltä kannatusta. Niissäkin tapauksissa, joissa jalankulku- ja pyöräilyolosuhteiden kehittäminen edellyttää tilan ottamista autoilta.

[BMF]

Täytyypä ihan laskea montako kertaa tänä talvena joutuu ajamaan jäisellä tiellä Etelä-Suomessa ("vesijää", "mustajää"). Veikkaan 2-3 kertaa max.

Tänään oli aamulla liukasta ja "mustaa jäätä" kotipihalta lähdettäessä. Joskin luistonestovalot ei vilkkunut kuin tarkoituksella testipolkaisulla ja ajo oli kuin kiskoilla menisi feat. GY ultragrip ice 2.

[SNG]

Tarkistin. Nuo siis kitkat.

Laittakaa pliis renkaan tyyppikin, ei pelkkää renkaan myyntinimeä. Ei voi muistaa ulkoa mitkä on nastoja, mitkä skandikitkoja ja mitkä ke kitkoja.

[BMF]

Tarkistin. Nuo siis kitkat.

Laittakaa pliis renkaan tyyppikin, ei pelkkää renkaan myyntinimeä. Ei voi muistaa ulkoa mitkä on nastoja, mitkä skandikitkoja ja mitkä ke kitkoja.

Juu unohdin lisätä että "hengenvaaralliset skandikitkat"

[SNG]

Juu unohdin lisätä että "hengenvaaralliset skandikitkat"

[sambolo]

Mulla samat hengenvaaralliset kitkat ja kaiken lisäks kolmatta talvea alla, lienee aika tilata muistomerkki valmiiksi

[teholopa]

Täytyypä ihan laskea montako kertaa tänä talvena joutuu ajamaan jäisellä tiellä Etelä-Suomessa ("vesijää", "mustajää"). Veikkaan 2-3 kertaa max.

Mun veikkaus on, että 5 päivää on sellaista jolloin nastoista on hyötyä, ei tarvetta mutta hyötyä. 5-10 päivää, jolloin kesärenkailla ei pärjää. Loppuaika on aivan sama mitä alla pyörii...

[Jultsu]

Löytyyköhän täältä mun hautajaisiin sitten helmikuun ekoina pakkasviikkoina enää osallistujia kun te kaikki olette jo lipsutelleet ojan kautta mullan alle ennen sitä. 

[-karppa-]

Löytyyköhän täältä mun hautajaisiin sitten helmikuun ekoina pakkasviikkoina enää osallistujia kun te kaikki olette jo lipsutelleet ojan kautta mullan alle ennen sitä. 

Slloin on jo nastarenkaat alla eikä mitään ongelmia.

Olet aika yksin hengenvaarallisen skandikitka ajatuksen kanssa.

[BMF]

Löytyyköhän täältä mun hautajaisiin sitten helmikuun ekoina pakkasviikkoina enää osallistujia kun te kaikki olette jo lipsutelleet ojan kautta mullan alle ennen sitä. 

Keski-Euroopan kitkarenkaiden omistajat on tolkkuna muljottamassa sitten kirkossa. Nastakuskit ei varmaan jouda osallistumaan kun menee varmaan hyvät pakkaskelit jääradalla kurvaillessa. 

Kitkarengaskuskit odottelee jo sitten viereisellä hautapaikalla "six feet under".

[erttuli]

Lupaan saapua hautajaisiin, mikäli pysyn siihen saakka tiellä vaarallisilla renkaillani 
Pakkasillahan on parhaat kelit ajella, kun ei ole märkää ja tiet useimmiten paljaat. Kovilla pakkasilla harvoin sataa paljoakaan lunta..

[Jultsu]

Olet aika yksin hengenvaarallisen skandikitka ajatuksen kanssa.

Enhän, vastahan tuossa kotimaisessa rengasraamatussa todettiin sama mikä ruotsin testissäkin oli että R2 on hengenvaarallinen märällä.

[teräksenharmaa]

Enhän, vastahan tuossa kotimaisessa rengasraamatussa todettiin sama mikä ruotsin testissäkin oli että R2 on hengenvaarallinen märällä.

Miltä sivulta rengasraamattua ja ruotsin testiä tuollaiset toteamukset löytyvät?

[Jultsu]

Sieltä yhteenvetosivulta molemmista.

[Patomursu]

Enhän, vastahan tuossa kotimaisessa rengasraamatussa todettiin sama mikä ruotsin testissäkin oli että R2 on hengenvaarallinen märällä.

Huomaa ettet ole ajanut kyseisillä renkailla. R2 alla eikä mitään vaarallista niillä ajaessa 

[Jultsu]

Huomaa ettet ole ajanut kyseisillä renkailla. R2 alla eikä mitään vaarallista niillä ajaessa 

Väitätkö siis ettei TM-raamattuun olekaan uskominen sana sanasta 100% totuutena? Mikä pyhäinhäväistys! Sacre bleu (vai miten se meni) !

[teräksenharmaa]

Sieltä yhteenvetosivulta molemmista.

TM:stä en löytänyt myöskään yhteenvetosivua, eikä loppuarvostelussakaan mainittu mitään hengenvaarasta. Tässä herää epäilys, että keksit omiasi.