VAGarena.fi

 Mazda CX-5 2.2 D Skyactiv AWD Touringin ensimmäinen käyttövuosi on nyt takanapäin ja Mazdan mittarissa on 20000.

-ajomatkasta hieman yli 7000 km vedettiin korkeakopallista (120 cm) peräkärryä
-puolet maantieajoa, loput paikallistie- ja kaupunkiajoa
-keskikulutus oli 6,83 l/100 km

Aiempiin SUVeihini verrattuna kulutus oli lähes litran pienempi kuin Tiguan 2.0 TDI 125 kW 4motionissa. Tigulla vedettiin peräkärryä suunnilleen samassa suhteessa kuin nyt Mazdalla.

Yeti 2.0 TDI 103 kW 4x4:ssä ei ollut vetokoukkua, joten suora kulutusvertailu on vaikeata, kun autoja käytettiin kovin erilailla. Keskikulutus oli Mazdassa silti samaa luokkaa Yetin kanssa.

=============

Jatkossa CX-5:n kokemuksia kirjoittelen säännöllisemmin tuonne monimerkkisivustolle.

Mazda CX-5 on ensimmäinen Skyactiv-teknologiaa soveltava Mazda-malli, joten sille on perusteltua avata oma (ali)ketjunsa.

Olen kertonut omista kokemuksistani Mazda CX-5 2.2 D Skyactiv AWD Touring mallista heti ensimetreistä lähtien. Auto otettiin käyttöön 4.1.2013. Jos haluaa seurata allekirjoittaneen tuntemuksia CX-5:sta koko vuoden ajalta, on seuraavissa Mazda-ketjun postauksissa niistä kerrottu yksityiskohtaisemmin:

Postaus#

183-4   Ensimmäisiä talvikokemuksia

192      Valot

211      Väliraportti I alkutaipaleen tuntemuksista

221      Lisää talvikokemuksia

263      Maantiekokemuksia

266      Skyactiv 2.2 Diesel kokemuksia

304      TM:n SUV-testin (TM10/2013) repostelua

336      Alustan massaus ja sen vaikutus melutasoon

337      Pientä lisävarustelua

366      10000 km  ja väliraportti II

382-3   TM 60000 km käyttötestin arviointia

383      Todellisen ja normikulutuksen eron pohdintaa

414      15000 km ja ensimmäinen öljynvaihto


Parin viikon päästä tulee ensimmäinen käyttövuosi täyteen ( ja samalla noin 20000 km ajoa). Silloin on paikallaan summata polttoaineenkulutusta ja vertailla sitä mm. exVAGeihin (Tiguan 2.0 TDI 125 kW 4motion ja Yeti 2.0 TDI 103 kW 4x4).

Tähän astihan CX-5 on suoriutunut matkastaan hienosti ja täysin ongelmitta. Marmorilla on käyty vain lisävarustehankinnoissa ja öljynvaihdossa. Oikeaan eturenkaaseen ilmestyi kesällä ruuvi, joka poistettiin rengasliikkeessä ja samalla rengas paikattiin.

Lainaus käyttäjältä: Kennedy - 17.12.13 - klo:22:15
Eli nyt verrataan XIN3:sia 205/55R16 koossa octavian alla XIN2 225/65R17 jotka on mazdan alla?
....

Ei verrata, vaan kerrotaan omista kokemuksista.

Talvirenkaiden hankinta alkaa muistuttaa jo Lotto-peliä.

Ollakseen nykyisin 100 varma, että saa kohtuulliset talvirenkaat allensa talvirengastestien perusteella, pitää hankkia juuri sellainen rengaskoko kuin testimenestyjissä on. Lisäksi oman auton malli pitäisi olla juuri sama, kuin testeissä käytetyt autot.

Näin siksi, että eri rengaskokoluokissa (leveys ja profiili) renkaan rakenne muuttuu, vaikkakin kulutuspinta (ja nastoituskuvio) olisikin samanlainen. Korkeaprofiilisessa (/60 - /70) renkaassa on rakennetta jäykistäviä teräspunoksia enemmän. Renkaan leveys vaikuttaa jo kesärenkaillakin ajo-ominaisuuksiin. Kitkarenkaissa, joissa pinnan ja rakenteen yhteistoiminta on nastarengasta tärkeämpää, rengaskoon vaikutuksen voisi kuvitella olevan vieläkin suurempaa.

Rengaspaineilla en itse usko olevan suurta vaikutusta talvirenkaan ominaisuuksiin. Silloin on jotain muutakin pielessä, jos joudutaan äärialueille (alhainen tai erittäin korkea paine). Se näkyy myös renkaan kulutuspinnan kestoiässä.

Talvirengastestien tuloksia onkin entistä vaikeampaa muuntaa omaan autoon ja rengaskokoon soveltuviksi. Osa testeistä kun vielä painottuvat labramaisiin mittauksiin(esim. TM), jotka korostavat kulutuspinnan ja renkaan yhdistettyä käyttäytymistä. Toiset testaajat painottavat taas enemmän testiauton käyttäytymistä todellisissa talviolosuhteissa eri alustoilla(esim. TL).

Tämän vuoksi tämmöisellä sivulla onkin hyödyllistä kertoa omista kokemuksista juuri tietyllä rengaskoolla ja tietyllä automallilla. Jokainen voi sitten pähkäillä omia valintojaan testitulosten ja muiden käyttökokemusten pohjalta.

Lainaus käyttäjältä: Subastar - 17.12.13 - klo:20:38
Ocussa normisetti eli 205/55R16.

OK. Hämmästyttää tuo mainitsemasi uraherkkyys. Omat M X-i N2:t ovat  225/65 R17 ja Mazda ei ole hiukkaakaan uraherkkä niillä; ja uriahan täällä etelässä riittää...

Ainoa hiukan haittaava seikka juuri nyt +6 C kelissä on renkaiden lievä kovuus (kun olen pistänyt 2,7 baria painetta). Tulisi lunta ja pakkasia, niin sekin puoli korjaantuisi.

Kiitos kokemuksista. Käytännön tuntemukset ovat arvokkaampia kuin labramittaukset. M X-I N3 näyttää kehittyneen rutkasti huonompaan suuntaan kuin M X-I N2. Mikä koko Skodassa on käytössä?

Ilta-Sanomien kyselyssä (84 % puolesta ja 16 % vastaan) lienee käynyt paha käpy ohjelmoijalle; luvut kuuluu olla toisinpäin!

Ilta-Lehden kyselyssä luvut ovat 15 % puolesta ja 85 % vastaan.

============

En tohdi tehdä päätelmiä IS:n lukijakunnan järjenjuoksusta, vaikka kysymys siellä onkin vähän vaikeaselkoisemmin muotoiltu...

Lainaus käyttäjältä: Foxit - 12.12.13 - klo:14:09
Ehkä jotain kehitystä on kitkoissakin taas tapahtunut.
.......
Tietääkös kukaan kuinka luotettava sivuston tulokset ovat:
http://safewintertyre.eu/fi/tyres

Tuolla kun väitetään Nokian R2:ssa oleva parempi pito jäällä jarrutuksessa kuin osalla nastarenkaista. Esim. R2:ssa prosentti on 162% kun Bridgestone Noranza 2 Evossa se on 157%. Jos tuohon olisi uskominen niin R2 olisi ollut Tekniikan maailman 2010 talvirengastestissä kiilannut Noranza 2 Evon eteen paremmalla pidollaan. Tuo Noranza 2 Evo oli toiseksi paras ABS-jarrutuksessa jäällä heti Hakkapeliitta 7:n jälkeen.
......

Myönnetään, että kyllä kitkat ovat kehittyneet siinä, kun nastatkin. Nastarenkaiden selkään on tosin lastattu rasitteeksi liuta rajoittavia säädöksiä (kuten esim. lukumäärärajoitus).

Silti epäilen noiden pitoprosenttien oikeellisuutta kaikilla keleillä. Jäätäkin kun on niin monenlaista. Kuivassa pakkasjäässä kitkat voivat hyvinkin olla nastojen veroisia, mutta tuskin litimärällä vesijäällä.

100 prosentin varmuus kitkojen toimivuudesta saadaankin vasta sitten, kun pantero ostaa sellaiset (R2:set tai vastaavat...) autoonsa ja testaa niitä kotimäessään vesijää-tilanteessa. Vielä en sitä uskalla tehdä...

Telkkarissa menee mainos, jossa nastalenkkarit pesee kaikki 'muut' lenkkitossut jäisessä ylämäessä. Sinne pitäisi nyt pikaisesti saada R2-pohjalla varustetut lenkkarit, niin nähtäisiin, miten ne pärjäävät...

===============

Aikamoinen härdeli syntyi näköjään tästä 'kitka'-kevennyksestä. Pääasiahan tuossa postauksessa oli Michelin Xin N 2 nastarengaskokemukset. Kysytään nyt sitten vielä täällä kevennysosionkin puolella: onko kellään kokemuksia noista uusista Michelin Xin North 3:sista?

Tärkeintähän tässä lienee, että kaikki pääsevät talvikeleissä eteenpäin. Toivottavasti Seija-myrsky ei kaada puita teille vaan kattaa ne 10 cm lumivaipalla. Nimim. Valkeaa Joulua odottava!

===================

Musertava postaus!

Ehdotan, että mremonen nimitetään arenan lyhennevastaavaksi...

Sen mukaisesti nimimerkki tulisi kait muuttaa MRE:ksi?

Arenalla on nykyisin niin tylsää, että pieni kevennys sallittakoon...

====================

Voiko lyh. käyttää? Nämähän ovat niitä UKK-juttuja. Ei kai niistä joudu KäO:een, vaikka va. käyttäisikin. Lienee JSN:n asia ottaa kantaa tähän? Kysytään AOA:lta, AUK:sta, ELTO:lta tai EVR:ltä, mitä mieltä siellä ollaan. Voivat tietysti lausua, että EOS. Kuuluisikohan tämä sitten HAUS:in toimialaan?

Anyway, jokaisen koululaisen HOPS:iin se ainakin pitäisi sisällyttää WIPOa unohtamatta.

Kysäisin asiasta myös tutultani Kielitoimistossa ja hän lähetti tämän vastaukseksi...

http://www.kotus.fi/?s=2149

Lainaus käyttäjältä: pantero - 24.10.13 - klo:21:36
... Kahdessa autossa on ollut Michelinin nastat (Yeti ja nyt CX-5). Kokonaisuutena ne ovat OK, ei ehkä huippua umpihangessa ja jäällä, mutta sitten kaikilla muilla alustoilla talvirenkaiksi ihan hyvät. Asfaltilla misukat toimivat Yetissä jopa niin hyvin, että siirtyminen talvirenkaista (215/60 R16) kesärenkaisiin 225/50 R17 aiheutti aina parin viikon totuttelun mukavuuden pudotuksena. No pianhan siihen tottui ja tietysti kesärenkaan täsmällisempi ajotuntuma vei lopulta voiton.

CX-5:ssa renkaan sivuprofiili on jo niin korkea (225/65 R17, eli 146 mm), että rungon täytyykin olla tukeva. Kuten sanottu viime talven ajeluissa M x-ice North2:set toimivat maantielläkin hyvin. Nyt onkin aikomuksena todnäk. viikonloppuna pistää ne alle ja testata uudelleen tuota ajotuntumaa. Mielenkiintoinen havainto, että H8:lla tätä kokoa ei olekaan saatavilla.

Täälläkin kiinnostaisi kuulla uudistetun M x-ice North 3:n kokemuksista, kun eri testeissä niiden tuloksissa on tosiaan ollut varsin suurta hajontaa.

Nyt on Michelin  X-ice North 2 nastarenkaat olleet alla jo reilun kuukauden ja päivitys kokemuksista lienee paikallaan.

Erittäin tyytyväisenä ajellaan, auto liikkuu maantiellä kuin kiskoilla, ajotuntumaero kesärenkaisiin on todella pieni. Nastojen melulisä on myös siedettävä; ainoastaan 50 nopeudessa on renkaan rungosta tulevaa pientä lisävongerrusta. Maantienopeuksissa ei ole mitään renkaasta johtuvia lisä-ääniä, ainoastaan tuo nastoista aiheutuva nopeuden mukaan kasvava pieni lisähurina.

Paineina käytän 2,7 baria pistettynä +7 C lämpötilassa (=ilman lämpötila silloin kuin renkaat vaihdettiin). Koulufysiikasta muistamme ihannekaasun yhtälön pV/T = vakio; ja kun V on sama, riippuu paine ainoastaan käänteisesti lämpötilasta(Kelvineinä). Eli -23 C lämpötilassa ollaan 30 Kelviniä alempana ja aika tarkasti renkaan paine on silloin 0,3 baria pienempi, eli 2,4 bar. Tämä on sopiva kompromissi Michelinille mielestäni.

Keväällä helmikuun tienoilla pudotan paineet 2,5 bariin (+7 C lämpötilassa), kun ilmat lämpenevät. Nastojen ääni vaimenee paljaalla asfaltilla ajellessa silloin mukavasti.

Nuo täälläkin mainitut yli 3 barin paineet on ihan poskettomat; autohan muuttuu ihan kivireeksi. Kannattaa vaihtaa renkaat ennemmin...

Onko kellään Michelinin uusista X-ice North 3 nastoista jo kokemuksia?

===============

Empäs malta olla kuittailematta hiukan kitkamiehille, kun nyt on juuri sellaiset kelit (vetinen jää), että kotimäestä ei ylös pääsisi nelivedollakaan, jos olisi kitkat alla. Postikin on haettava Mazdalla, kun en viitsi asentaa saappaisiin noita nastallisia kumitalloja...

Lainaus käyttäjältä: pantero - 16.11.13 - klo:21:53
.... Kannustan jotakin arenan bensaturboexperteista kaymaan koeajamassa kolmosen 2.2 Dieselilla ja manuaalina seka raportoimaan tuntemuksiaan tanne.

===============

Tuossa 2.2 padassa dieseliin ei viittaa juuri muu kuin nimi. Uusi Skyactiv-D tuplaturboineen ottaa kylla kierroksia senverran iloisesti, etta vaativa besaturbomieskin voisi olla tyytyvainen.

Haaste on heitetty...

Tuulilasi otti näköjään tuon haasteen vastaan.

Nettisivun mukaan ovat juuri aloittaneet Mazda 3 2,2 D Skyactiv mallin koeajot. Dieselimanuaalina Mazda 3 :n speksit ovat: 0-100km/h  8,1 s ja kulutus 4,1 l /100 km sekä CO2 päästö 107 g/km. Eli Mazda pääsee melkein hybridiarvoihin.

Seuraavassa Tuulilasissa onkin sitten luettavissa, mitä TL:n pojat pitivät kyydistä...

Häh(=tarkoittaa tutkimuksen mukaan samaa kolmessakymmenessä kolmessa eri kielessä!), missä kaikki Toyota fanit luuraa? Täällähän piestään T:tä oikealla ja vasemmalla kädellä, toisten pitäessä vielä kiinni.

Itsellä on ollut peräjälkeen kolme Toyotaa ja sen jälkeen kaksi Vagia ja sillä kokemuksella annan kyllä ääneni Toyotalle!

Ensin oli juuri tuo 1.6 bensavapari(edellistä sukupolvea) Corolla, joka vaihdettiin diesel Aurikseen(edellistä sukupolvea) samaan aikaan kuin perheeseen tuli RAV4 4x4 Diesel. Sitten siirryttiin Vageihin, ensin Tigu 4x4 TDI ja rinnalle vielä Yeti 4x4 TDI. Kaikki tietysti manuaaleina.

Corolla palveli kakkosautona täysin ongelmitta ja siihen oltiin tyytyväisiä(=vaimo). Ainakin meille tuo 1.6 vapari riitti ihan mainiosti. Maantielläkin käytiin ja sielläkin pärjättiin; nimittäin ohittaessa pistettiin pientä sisään ja ohi päästiin ilman suurempaa stressia.

Corolla vaihtui Aurikseen (kauppa lyötiin lukkoon Porvoon moottoritiellä, nopeutta oli silloin siis 120 lasissa). Auriksen myötä ajo-ominaisuudet paranivat ja auto oli dieselistä huolimatta mukava ja näppärä lähiöajossa. Muovit eivät haitanneet (nehän oli siinä jo ostaessa, jolloin saivat hyväksynnän...). Auriksessa oli kerran hengitysvaikeuksia talvella (johtui bensa-asemien liian pitkään myymästä kesädieselistä). Samoin jarrupalat vaihtui takuuna kitinän vuoksi. Muuten auto toimi loistavasti.

RAV4 hankittiin nelivedon takia. Liikkuminen talvella parani roimasti. Siitä johtuen tästä autosta jäi erittäin positiivinen muisto. Maantiellä 2.2 D liikkui iloisesti peräkärryn kanssa ja ilman. Kerran jouduttiin käväisemään pikahuollossa kiinnityttämässä pohjamuovi, joka hiukan repsahti umpihankeen peruutettaessa. Syy, jonka tähden se vaihdettiin oli jälkikäteen ajatellen varsin typerä (oikealle kääntyvä takaovi).

Tigusta ja Yetistä olen kertonutkin täällä kokemuksiani. Useaita kertoja on tarvinnut marmorilla vierailla ja kuluttaa siihen päiviä sijaisautoineen. Sen vuoksi VAG-kuume on osallani nyt hetkeksi hellittänyt ja ajelen vaihteeksi taas japsilla.

Auton omistaminen on kokonaisvaltainen juttu. Se aika, jonka häviää jos ei heti pääse maantiellä ohi rekasta samalla vaihteella tai automaatilla (siis manuaalillahan voi vaihtaa alemmaksi ja sitten mennään...) voittaa kyllä moninverroin takaisin, kun ei tavitse extra kertoja korjaamolla roikkua.

===============

Jos kuitenkin päätyy VAG:iin ja aikoo pitää sitä yli kaksi vuotta suosittelen, että vaihtaa öljyt 15 tkm välein (LL:istä piittaamatta) ja harkitsee lisäksi vielä ruostesuojausta(VAGin ruostumattomuus-hypestä huolimatta). Kannattaa myös testata lähimmän korjaamo/huoltopisteen odotustilat ja kahvin laatu...

Lainaus käyttäjältä: Antti - 21.11.13 - klo:09:05
Tiistaina oli alla huollon sijaisauto, `02 Corolla 310 tkm mittarissa.
Kulumisen lisäksi lasi oli koko matkalta vaaka suunnassa halki ja sulat loppu. Melko vmäinen oli ajella.

Alkuperäiseksi veikkasin lasia.

Aikamoinen suoritus tuulilasilta, mutta silti heti vaihtoon...

===============

Tämähän pitäisi raportoida tuolla 'Erityisen pitkä auto(n osan) kestoikä' topikissa:

http://www.vagarena.fi/index.php?topic=18016.0

Lainaus käyttäjältä: JarnoF - 21.11.13 - klo:09:04
Yhtään kokonaista (tuuli)lasia en ole joutunut vaihtamaan. Eipä noita "omia" autoja olekaan kyllä ollut kuin kymmenisen vuotta. Kiveniskemiä on kyllä korjattu 2 tai 3 kertaa. Kaipa se iskemä/halkeilu riippuu paljon siitä miten ja missä ajaa.
....

Yksi tuulilasi menee oikeastaan omaan piikkiin. Kun -25 C pakkasessa viikon kyhjöttäneen auton on skrapannut suunnilleen puhtaaksi ja sen jälkeen pistänyt lämmöt täysille puhaltamaan etulasille, on käynyt niin, että halkeama on startannut kiveniskemästä. Silloin tuli miettineeksi, että sisätilalämmitinkin voisi tietysti olla käytössä.

Tästä oppineena kiveniskemien korjausrima laski huomattavasti. Samoin, jos pitkään kovassa pakkasessa seisoneella autolla lähtee ajamaan, varaan riittävästi aikaa sen juohevaan lämmittämiseen.

============

Itse olen sitä mieltä, että jos tuulilasissa on halkeama, lasi pitää vaihtaa. Ei sitä koskaan tiedä, milloin hirvi yrittää tulla lasista läpi...

Omien kokemusten mukaan nykyään noin 50 000 - 100 000 km ajoa. Vanhempina aikoina en muista, että minulta olisi mennyt tuulilasi koskaan, mutta sitten poistuivat roiskeläpät... Tuon ajomäärän aikana tulee 5-10 kiveniskemää, joista vähintään joka kolmas on korjattava.

Jokainenhan nykyisinkin laittaa roiskeläpät eteen suojellakseen autonsa kylkiä ja alustaa, mutta harva niitä enää taakse asennuttaa. Arvostan kyllä kaikkia niitä kanssa-autoilijoita, jotka viitsivät ne taaksekin laittaa, kun itse en niitä siellä käytä (kun ei kerran valtaosallakaan niitä ole!).

Murphy ei tykkää auton vaihdosta, kun itsellä on kaksi kertaa mennyt tuulilasi vaihtoautosta. Automyyjän hymy on ollut leveä, kun autoa luovuttaessani olen kertonut, että tuulilasi on vaihdettu.

================

Länsiväylälle Soukan risteykseen (Hikiin päin) pitäisi kesällä laittaa liikennevalot. Meinaan, kun jostain Suvisaariston hiekkateiltä kerätyt kivet renkaissaan kansa kiihdyttää alamäkeen ja tunkee ajovirran sekaan, niin kyllä siinä kivet lentää. Taitaa olla 30-40 % kaikista kiveniskemistä tuosta kohtaa peräisin. Nykyisin kyllä varomme tarkoin tuota paikkaa. Ei pidä ihmetellä, jos Mazdan vauhti hiljenee niin, että kiveniskemäturvaväli 100 m täyttyy.

Lainaus käyttäjältä: eki - 17.11.13 - klo:01:32
Samaa itsekin ihmettelen. Toivottavasti moottori-varustekombinaatioita tulisi ajan myötä lisää.

Tai käy rajan toiselta puolelta, Ruotsista, tilaamassa uuden Mazdan 165hv bensamoottorilla ja parhaalla varustetasolla hintaan 212 900 sek (+ kulut). 

Jep, samalla voisi saada Euroopassa parannetun ruostesuojakäsittelyn(Vibilägaren arviointi 4/5) ja 10 vuoden komponenttitakuun(Ruotsin Mazdalta)...

Ymmärrän. Kummallisia varuste kombinaatioita on maahantuoja valinnut!?

Mutta itse suorituskykyyn; lueskelen juuri AZ:n vertailua(Mondeo, Mazda6, Insignia ja Passat), joissa kaikissa on 140-150 PS diesel ja manuaali.

Mazda6 ja 2.2 Skyactiv- D pesi kaikki kirkkaasti 0-100 (10,5 8,8 10,0 ja 9,7). Vielä selvemmin kiihdytyksessä 80-120 6-vaihteella (14,3 11,4 16,5 ja 15,2).

Koko vertailun voitti Passat(??), mutta kantapäillä kakkoseksi kiri Mazda.

Moottoriosiossa Mazda oli selvä ykkönen.

Tätäkin taustaa vasten M3 tällä D-koneella on mielestäni kyllä aika namupala. Kulkua pitäisi riittää sporttisellekin vaihteenhämmentäjälle.

Lainaus käyttäjältä: Markku J - 16.11.13 - klo:19:18
Kivan näköinen on uusi kolmonen. Mutta bensakoneet aika vaisuja, ainakin paperilla. Mahtaisko tuo 2 -litran vapari tarjota edes samaa arkiajon voimaa, kuin volkkarin pikkuinen 1.2 TSI ? 1.4 TSI taas on jo varman päälle etevämpi arkiajon puurtaja.

Harmillista, että muuten niin hyviksi kehutuissa japanilaisissa ovat bensakoneet vain vapareita. Tuollainen 2 -litraa ja 120 hv oli nuoruudessani kova sana, mutta eivät nuo luvut oikein ole tätä päivää. Dieselinä uusi kolmonen pitäisi ottaa.

Dieselina ilman muuta. Kannustan jotakin arenan bensaturboexperteista kaymaan koeajamassa kolmosen 2.2 Dieselilla ja manuaalina seka raportoimaan tuntemuksiaan tanne.

===============

Tuossa 2.2 padassa dieseliin ei viittaa juuri muu kuin nimi. Uusi Skyactiv-D tuplaturboineen ottaa kylla kierroksia senverran iloisesti, etta vaativa besaturbomieskin voisi olla tyytyvainen.

Haaste on heitetty...

Lainaus käyttäjältä: Jyri - 13.11.13 - klo:12:41
Mulla ainakin Superbissa kesä- ja talviaika vaihdos on vain yksi ruksi tieturin valikosta päälle ja pois, paljon helpompaa kuin juoksuttaa kelloa kellon ympäri talviaikaan siirryttäessä.

Kyllähän se Yetissäkin sitten sujui, kun löysi oikean valikon ja oikeat nappulat(ei ilman ohjekirjaa, eikä ajon aikana). Kun se tehdään vain kaksi kertaa vuodessa, on itsestä tuo 'vanha' nappulametodi mukavampi..

Lainaus käyttäjältä: VAG! - 13.11.13 - klo:09:16
Näihin on pakko kommentoida, koska molemmat liittyvät samaan asiaan. Auton ulkonäköön.

Matalaprofiiliset renkaat ovat paremman näköiset kuin donitsit. Tähän päivään mennessä ei ole onneksi tarvinut omiin autoihin vetokoukkuja asennella, mutta jos sellainen on joskus aivan pakko hankkia, niin varmasti hommataan piiloon kääntyvä tai irrotettava. Se takapuskurista töröttävä jorma kun on vielä rumempi kuin donitsit

Mutta ymmärän hyvin senkin kannan, että auton ulkonäöllä ei ole mitään merkitystä. Monille auto on kuitenkin vain kapistus millä on pakko suorittaa pakolliset siirtymiset paikasta toiseen.

Kaikille ostajille ulkonäöllä on merkitystä. Kauneus vaan on katsojan silmissä.

Kaverini kanssa meillä on (oli) Yeti Exclusive, jossa molemmat kiroilimme 50 profiilisia kesärenkaita. Näyttivät vähän onnettoman pieniltä pyörätilassaan... No, talvirenkaina molemmilla oli 60 set, jotka olivatkin jo ihan OK näköiset.

Vetokoukun ulkonäöllä, jos sitä oikeasti tarvitsee, ei mielestäni oikeastaan ole väliä. Tigussa oli piiloonkääntyvä. Kaikkiaan sitä tuli käytettyä kymmenkunta kertaa, joista viisi oli tutuille esittelyä. Sitten se jäikin esiin törröttämään, kun sitä monta kertaa kuukaudessa tarvittiin. Nykyisessä tuli kerran ähellettyä tuo irroitettava koukku pois ja takaisin. Jees, gabardiinihousut pesuun ja koukku saa olla nyt kiinni ihan pysyvästi...

Varuste, jonka toivoisi lisääntyvän, on kellon asetusnapit (hr, min, 12/24). Yetissä se oli tuskallista tuhrailua ohjekirjan kanssa. Jotenkin etukäteen potutti jo tiedossa oleva menu-show. Tigussa ja nykyisessä Mazdassa pari painallusta ja kesä/talviasetukset on hoidettu.

Lainaus käyttäjältä: jtp_fi - 10.11.13 - klo:22:03
Ensimmäinen erä (44 kpl) Outlanderin PHEVejä on saapunut Suomeen. Saapi nähdä joko tulevalla viikolla on luovutus.

Hieno juttu! Toivottavasti viimeiset yöt ennen luovutusta saa nukutuksi ilman unilääkettäkin...

Sitten kiinnostaakin kovasti tuntemukset ja kokemukset Mitsusta ja sen PHEV tekniikasta. Aika kovaan ympäristöön auto tosin heti joutuu, kun Suomen talvi painaa jo päälle.

Tuli kutsu Mazda3:n ennakkoesittelyyn. Ajankohta on vähän huono, mutta viikonloppuna 16. - 17.11 Mazda3 taitaa olla esittelyssä maanlaajuisesti. Pitänee käydä katsomassa. Tuo Connect-järjestelmä (kytkentä verkkopalveluihin) kiinnostaa.

=============

Testailin skanneriohjelmiani; ohessa tulos. Muotokieli on Mazda3:ssa ainakin kohdallaan. Ja oikeanlaisia moottoreitakin (Skyactiv 2.2 D) siihen näyttää olevan tarjolla...

Eikös tuosta VW Jetasta pitäisi raportoida tänne:

http://www.vagarena.fi/index.php?topic=18016.0

Tuo 30 vuotta rupeaa olemaan jo kunnioitettava suoritus...

Eiköhän nuo korvaa hyvinkin Michelinit, jos niitä ei oo saatavilla. Nämä Goodyearithan voittivat panteron nastarengastestinkin! Yhdistin siihen mielestäni parasta alan osaamista. Tuulilasin Suomen Lapissa suorittamat perusteelliset ja oikeat koeajot lumi- ja jäämittauksin (eikä mitään TM:n labramittauksia...) lisättynä TV/AutoBildin tekemillä kulutus-, asfaltti- ja vesiliirtomittauksilla kesäolosuhteissa.

=============

ExTiguanissa oli talvinastoina 215/65 R16 Goodyear UG Extremet ja toimivat OK lumella ja ihan hyvin myös pitkillä maantiematkoilla.

Pintakäsittely kunnolla tehty!
BMW:n alkuperäinen levypyörä 5Jx13H2, käytössä 38 vuotta ja käyttö jatkuu edelleen

Käyttöhistoria:

-valmistettu 7.1975 ja tullut Suomeen ensiasennettuna BMW 1502:n alle
-palveli muutaman vuoden bemarin kesärenkaissa ja sitten väistyttyään alumiinivanteen tieltä siirtyi (n. 1978) säilytykseen kylmään autotalliin
-1985 siirtyi sisariensa(yhteensä 4 kpl) kanssa ympärivuotiseen ulkosäilytykseen
-1995 matkasi edelleen maalle, jossa taas joutui ulos sään armoille halkopinon viereen
-2005 entistä armottomampiin olosuhteisiin; levypyörät palvelevat halkopinon peitteen painona maata vasten; kahdeksas vuosi menossa
-2013 lokakuussa pesty vesisuihkulla kuvauskuntoon, palvelus pressun painona ulkoilmassa jatkuu

Bemarin vanteet ovat edelleen hämmästyttävän hyvässä kunnossa, vaikka niitä on säilytetty törkeän huonosti, etupäässä ulkona ympäri vuoden. Ei nyt ihan uuden veroiset, mutta edelleenkin täysin käyttökuntoiset. Pintakäsittely kunnossa, poislukien muutama ruosteviiru ulkokehällä,. Kaikki vanteet suorat ja hitsisaumat moitteettomat.

Kuvassa verrokkina oleva peräkärryn levypyörä on vain vuoden ikäinen. Tässä piti olla kuva edellisestä, 8 vuotiaasta kärrystä, mutta se meni viime syksynä pikavaihtoon, kun molemmat pyöränlaakerit pettivät. Sen levypyörissä oli tällöin jo runsaasti ruostetta koko ulkokehän alueella sekä pistemäisiä rokamia yltympäriinsä; eli 8 vuotta käytössä ollut levypyörä oli jo uusimisen tai ainakin perusteellisen pintakäsittelyn tarpeessa.

===============

Kun käyttöikäennuste näille uuden peräkärryn vanteillekin on vain tuo 8 vuotta, on suunnitelmissa asentaa bemarin vanteet aikanaan peräkärryn alle (keskiöreikää isonnettava hiukan 65 → 67 mm, ET on sopiva, samoin pulttijako 4x100mm). Pääsisi vanne takaisin maantielle matkaa jatkamaan...

Arenalle on tullut lisääntyvässä määrin kirjoitelmia ja havaintoja autojen nopeasta ruostumisesta, maalipinnan kukkimisesta, moottorien öljynkulutuksesta, vaihteistojen, vauhtipyörien ja yleensä eri autonosien lyhyestä kestoiästä. Keskusteluissa on tuotu esille arveluja, että nykyautot suunniteltaisiin ja valmistettaisiin lyhyemmälle kestoiälle kuin aikaisemmin.

Kannustaaksemme autojen suunnittelusta ja valmistuksesta vastaavaa nykysukupolvea katkaisemaan tällainen kehitys, aloitamme uuden aiheen, jossa raportoimme auto(n osa)n erityisen pitkästä kestoiästä.

Sellainen rajaus on ehkä paikallaan, että tuo erityisen pitkä kestoikä(vuosia tai kilometrejä) tulisi olla saavutettu alkuperäisellä osalla ilman kunnostuksia/korjauksia tai koko auton kyseessä ollen pelkillä normihuolloilla.

Jos on mahdollista liittää vielä kuva selostukseen mukaan, kertoisi se kunnioitettavan saavutuksen tasosta vieläkin havainnollisemmin. Luonnollisesti kertomuksen pitää olla ainakin 99% totta. Tuo 1% heitto sallitaan pitkälle ulottuvien muistinvaraisten asioiden takia.

===============

Jotta nämä edellisen sukupolven kunnioitettavat saavutukset yltäisivät kaikkien autonvalmistajien tietoisuuteen, pyrkikäämme selostuksissamme käyttämään selkosuomea, jotta Googlen kääntäjä (Attention, Atención, Attenzione, Achtung, Se Upp, Pozornost, внимание, な注意, 관심을, 的關注) pystyisi ne eri kielille ymmärrettävästi kääntämään.

Olen samoilla linjoilla. Kahdessa autossa on ollut Michelinin nastat (Yeti ja nyt CX-5). Kokonaisuutena ne ovat OK, ei ehkä huippua umpihangessa ja jäällä, mutta sitten kaikilla muilla alustoilla talvirenkaiksi ihan hyvät. Asfaltilla misukat toimivat Yetissä jopa niin hyvin, että siirtyminen talvirenkaista (215/60 R16) kesärenkaisiin 225/50 R17 aiheutti aina parin viikon totuttelun mukavuuden pudotuksena. No pianhan siihen tottui ja tietysti kesärenkaan täsmällisempi ajotuntuma vei lopulta voiton.

CX-5:ssa renkaan sivuprofiili on jo niin korkea (225/65 R17, eli 146 mm), että rungon täytyykin olla tukeva. Kuten sanottu viime talven ajeluissa M x-ice North2:set toimivat maantielläkin hyvin. Nyt onkin aikomuksena todnäk. viikonloppuna pistää ne alle ja testata uudelleen tuota ajotuntumaa. Mielenkiintoinen havainto, että H8:lla tätä kokoa ei olekaan saatavilla.

Täälläkin kiinnostaisi kuulla uudistetun M x-ice North 3:n kokemuksista, kun eri testeissä niiden tuloksissa on tosiaan ollut varsin suurta hajontaa.

Lainaus käyttäjältä: Ton-1 - 22.10.13 - klo:16:37
Nro. 1 halusin kapiamman renkaan ja nro. 2 matalemman kantavuusluokan, ne toteutuivat kumpanenkin tuossa 'oudossa' koossa, se lienee myös käytökseltään hieman erilainen.
...

OK. Oletin, että kapeammasta renkaasta huolimatta halusit samaa jäykkyyttä kuin 'testi'-renkaassa. Mielenkiintoista kuulla, miten pelaavat alla. Omasta mielestä näiden kahden testin(TM, AutoBild) mittausten perusteella ei voi sanoa, että Contit veisivät enemmän polttoainetta kuin H8:t, pikemminkin päinvastoin.

=================

Kaivelin omatkin 225/65 R17 (Michelin X-ice North2) nastat esille lähipäivien asennusta varten. Mielenkiintoista muuten, että tätä kokoa ei näyttäisi olevan tällä hetkellä Nokian H8:na saatavilla ollenkaan.

Talvipyörän painosta puheenollen, iskin omani myös vaaalle ja vaikka tuo vaaka ei olekkaan kuuluisaa 'Urkki kalassa'-mallia, se näytti silti komeat 24,1 kg!

En usko, että sillä on mitään käytännön vaikutusta. Rengashan pyörii 80 km/h tasanopeudessa, jolla pääasiassa ajetaan, suunnilleen 11 kierrosta/s.

Enemmänkin renkaan paino vaikuttaa jousitettuun massaan( jolloin kevyempi on parempi), mutta taasen, eihän talvella luukuteta hirveästi (ainakaan huonolla tiellä)?!

Jos haluaa olla 100varma renkaasta, itse tarkastaisin renkaan rakenteen(ne nylon, teräs, ym kerrokset), että se on täsmälleen sama kuin testirenkaassa.

Oikeastaan harkittavaksi, miksi ei testikoko(205/55 R16) käy; silloin ainakin käyttäytymisen pitäisi olla juuri sitä, mitä testissä on kuvattu. Nopeusero tuohon 195/60 R16 renkaaseen on vain 1km/h 100 km tuntinopeudessa. Hinta voi tosin olla himpun kalliimpi.

Lainaus käyttäjältä: Ton-1 - 21.10.13 - klo:17:27
Ja vielä kun testitkin ovat osakseen toisistaan poikkeavia arvosanoja antavia niin soppa on valmis ......  ....... mutta oli miten oli niin CIC 195/60/16   / 89 olisi noudettavissa huomenaamusta.
...

Ymmärrän Ton-1:stä erinomaisen hyvin. Kun itsestäkin normaali talviominaisuuksien lisäksi yksi nastarenkaan tärkeimmistä ominaisuuksista on sen vierintävastus, niin kyllähän nämä osittain ristiriitaiset testitulokset hämmentävät.

TM:n testissä kerrotaan, että vierintävastus testattiin rullauskokeena mittaamalla rullausmatka välillä 80 km/h â€" 40 km/h. Koe tehtiin tuulettomissa olosuhteissa eri lämpötiloissa ja lopputulokset muutettiin laskennallisesti eroiksi renkaiden kulutuksessa. Tämä herättää kysymyksiä:

-mitkä olivat lämpötilat (vapaalla kun ilmeisesti rullattiin; miten varmistuttiin voimansiirron samalämpöisyydestä eri renkailla)
-mikä oli rullausalusta
-laskennallisesti miten?

Tuloksena saatu renkaiden suhteellinen järjestys lienee kuitenkin oikea, arvosanojen skaalaa 10 â€" 5 ei kuitenkaan ole perusteltu

AutoBild/TV:n testissä polttoaineen kulutuserot mitattiin todellisessa ajossa. Testi on ajettu muusta testauksesta erillään kuivalla asfaltilla ja ilmeisesti tuulettomissa olosuhteissa. Kuvista päätellen autona on voinut olla Golf tai Focus, kun talvikeleissä oli Volvo V40. Ilmoitetuista kulutusarvoista voi päätellä, että mittausmatkana oli 10 km. Sitä miten monta mittausta tehtiin, ym. muita testijärjestelyjä ei kuvata tarkemmin.

Kulutusmittausten tulokset on ilmoitettu neljällä desimaalilla. Jos mittausmatka oli tuo 10 km, desimaalien määrä hiukan (insinööriä)hymyilyttää.

Silti pidän tätä Autobild/TV:n vierintävastuksen mittaustapaa kyllä luotettavampana, mittaahan se suoraan oikeata suuretta. AutoBildkään ei perustele mittausten pohjalta antamiensa arvosanojen 10 â€" 4 skaalaa( kouluarvosanoiltahan nuo vaikuttavat; Kumholle ja Pirellille ehdot ja Nokian R2:lle ja Conti kitkalle 10, muut siinä välissä).