Rahastusautomaatti rakenteilla Kehä I:lle

[Geoman]

Käsitykseni on, että uusimmat nopeusvalvontakamerat tunnistavat rekisterikilven ja vertaavat sitä tietokantoihin. Olen tavannut myös tolppakameran (3-tie, Vaasantie, joka kuvasi kaikki autot nopeudesta riippumatta).

[vwp]

Tervetuloa kameravalvonta Kehä I:lle:
- nopeuserot pienentyvät normaaliaikoina - lisää turvallisuutta, polttoaineen kulutus pienenee
- nopeasti ajavat vähenevät kaikkina aikoina
- voidaan etsiä laittomia ajoneuvoja (verot, vakuutukset, katsastukset, varkaudet yms)
- voidaan tarkkailla myös liikenteen sujumista
- osalla erittäin nopeasti ajavilla kuljttajilla on useammin yhteys "laittomuuksiin" (ehkä väärä väite, mutta mahdollista)

Matka-aikaa on varattava riittävästi. Minusta ei hyvätapaisella kuljettajalla ole mitään haittaa valvonnasta? Jos tie ruuhkautuu em. valvonnasta jonkun osalta voi valita toisen liikkumisajan kohdan.

Aamen. Vakkari päälle ja rento asenne.

Noihin tällä poliisin nopeuskameravalvonnalla ei ole mitään vaikutusta. Molempia tehdään jo Liikenneviraston toimesta. Pasilassa on aika hulppea valvomo, jonka seinältä näkee kaikenlaista.

Trafin kamerat ovat olleet Kehä I:llä jo varmaan viimeiset 10 vuotta.

Olikin varmaan pointti se, että tolpat hoitaa nopeuden syynäämisen jolloin poliiseille jää aikaa keskittyä noihin muihin rikkeisiin

[mattinen]

Tervetuloa kameravalvonta Kehä I:lle:
- nopeuserot pienentyvät normaaliaikoina - lisää turvallisuutta, polttoaineen kulutus pienenee
- nopeasti ajavat vähenevät kaikkina aikoina
- voidaan etsiä laittomia ajoneuvoja (verot, vakuutukset, katsastukset, varkaudet yms)
- voidaan tarkkailla myös liikenteen sujumista
- osalla erittäin nopeasti ajavilla kuljttajilla on useammin yhteys "laittomuuksiin" (ehkä väärä väite, mutta mahdollista)

Matka-aikaa on varattava riittävästi. Minusta ei hyvätapaisella kuljettajalla ole mitään haittaa valvonnasta? Jos tie ruuhkautuu em. valvonnasta jonkun osalta voi valita toisen liikkumisajan kohdan.

Hyvin sanottu. Pahitteeksi ei olisi sekään, jos poliisin tekniikka ja/tai resurssit joskus mahdollistaisivat myös nykyistä tehokkaamman ajotapavalvonnan. Valvottavia asioita voisivat olla esim. ajoetäisyydet maanteillä sekä liikennevalojen ja suojatiesäännön (TLL 32 §) noudattaminen kaupungissa (Helsinki).

[batman14]

Hyväthän noi kamerat on. Laittaa cruisen päälle ja antaa mennä? Toki alussa varmaan monet tulevat tekemään äkkinäisiä jarrutuksia tolppien kohdalla, mutta eiköhän ajan mittaan ihmiset opi. Nykyän Kehällä on aika villin lännen meininki. Ruuhka-aikana on aina joku ihan persuuksissa kiinni vaikka minulla on edessä katkeamaton jono...

[JFabiaK]

Hyvin sanottu. Pahitteeksi ei olisi sekään, jos poliisin tekniikka ja/tai resurssit joskus mahdollistaisivat myös nykyistä tehokkaamman ajotapavalvonnan. Valvottavia asioita voisivat olla esim. ajoetäisyydet maanteillä sekä liikennevalojen ja suojatiesäännön (TLL 32 §) noudattaminen kaupungissa (Helsinki).

Olisiko kumminkin keskeisen oleellinen asia, että ihmiset asennoituisivat vastuullisemmin toisiinsa ja itseensäkin. Tämä "itseoikeutettu" kiire johtaa yhä varmemmin orwellilaisen yhteiskunnan toteutumiseen.

[Arttu]

Mutta siltikin aika rohkeaa väittää noin suoraan että näillä kepeillä ja kolarimäärillä olisi suora linkki toisiinsa, sillä siinä voi käydä myös toisinpäin porukan himmaillessa viimetipassa tolpan kohdalla ja peräänajon riski on näin aika ilmeinen

Toki alkuun voivat kolarit myös lisääntyä, mutta eiköhän ne siitä vähene kuljettajien oppiessa uuden tavan. Eihän kameroita tarvittaisi, jos kaikki ajaisivat liikennesääntöjen mukaan. Liikenteen nopeuserot lisäävät onnettomuuksia. Jos valvontaa ei olisi, nopeuserot vaan lisääntyisivät.

Itsekin tuli nuorempana ajettua aina se 20 km/h yli rajoituksen ja aina oli mielessä se miten pääsisi edellä ajavista ohi ja nopeammin perille. Vanhempana sitä on rauhoittunut ja olen huomannut ehtiväni silti joka paikkaan ihan hyvin. Stressitasokin on matalammalla, kun ottaa vähän iisimmin. 

[XUE]

Voi kumpa Kehää voisikin ajaa vakkari päällä mutta ei.

Usein huomaa autoilijoita joiden nopeus vaeltaa, vaikka rajoitus ei muutu eikä mitään estettä tms ole näkyvissä.
Nopeus vaihtelee 60-90km/h, ja varsinkin mutkissa ja ylämäessä nopeus tippuu kehälläkin.
Eikö ne seuraa omaa nopeutta, vai pelottaako jos tie vaikka loppuu sen mäen jälkeen?

Toinen on kun ei osata liikennesääntöjä!

Usean kerran olen nähnyt että kun bussi lähtee pysäkiltä, joku polkaisee jarrut pohjaan - kehällä, 80km rajoituksella! Eikö sitä muisteta liikennesääntöjä, että bussia EI V�,,ISTET�,, noilla nopeuksilla!

Oikeassa elämässä Kehä teitä ei juuri pääse ajamaan vakkarilla, ellei kaikki tee niin!

[multsi]

itse en kehällä ylinopeutta juurikaan ajele, koska siellä on ratsioita ollut nyt jo aivan perheleesti.

Olipa niiden pyhänä tarkoituksena liikenneturvallisuuden parantaminen tai ei, niin montakohan kymppitonnia nuo päivittäin tahkoavat siinä ohessa?

[teräksenharmaa]

Matka-aikaa on varattava riittävästi. Minusta ei hyvätapaisella kuljettajalla ole mitään haittaa valvonnasta?

Minusta hyvätapaiselle kuljettajalle kamerapöntöistä on vain haittaa. Nopeusvalvontaa hän ei tarvitsisi, mutta silti voi saada epähuomiossa kyseisestä palvelusta palvelumaksun, jolla ei ole mitään vaikutusta liikenneturvallisuuteen.

[JarnoF]

Usean kerran olen nähnyt että kun bussi lähtee pysäkiltä, joku polkaisee jarrut pohjaan - kehällä, 80km rajoituksella! Eikö sitä muisteta liikennesääntöjä, että bussia EI V�,,ISTET�,, noilla nopeuksilla!

Tai sitten kuvittelevat tekevänsä jonkun laupeudenteon päästämällä sen bussin liikkeelle. Eivät kuitenkaan yhtään ajattele mitä tämä aiheuttaa siellä takanatulevissa...

Olen kyllä noilla kehillä meinannut pariin otteeseen jäädä bussin alle kun ovat väkisin tunkeneet liikennevirtaan mukaan. On saanut tehdä lukkojarrutuksen ettei ole rytissyt. Ymmärrän kyllä, että tommosella möhköllä voi olla vähän vaikeaa lähteä pysäkiltä. Varsinkin talviliukkailla ja ruuhka-aikaan. Ei sitä siitä huolimatta saa kenenkään päälle ajaa tai lähteä ihan pienimpään rakoon liikenteeseen liittymään.

[mattinen]

Olisiko kumminkin keskeisen oleellinen asia, että ihmiset asennoituisivat vastuullisemmin toisiinsa ja itseensäkin.

Olisihan se. Ikävä kyllä taitaa vain olla niin, että mainittu seikka on ainakin jossain määrin ristiriidassa niiden tekijöiden kanssa, jotka mm. tekevät autolla ajamisesta mukavaa. Lienee jonkinlainen liikennepsykologinen fakta, että ihmiset eivät lähtökohtaisesti tykkää kauheasti siitä, että heidän liikkumisensa (tai liikkeensä) pysäytetään. Toisin sanoen, kun auton rattiin (tai fillarin selkään) hypätään, useimmat meistä haluaisivat ajaa mahdollisimman pitkään ilman "turhia" hidastuksia tai pysäytyksiä. Ihmiset sietävät näitä hidastuksia ja pysäytyksiä eri tavoin, ja niiden turhuuden ja tarpeellisuudenkin arvioinneissa taitaa olla isoja eroja. Mm. tästä seikasta johtunee se, että esimerkiksi suojatiesäännön noudattaminen on edelleen monille aika vaikeaa.

Edellä mainitusta syystä ei oikein osaa pitää kovin todennäköisenä ihmisten oma-aloitteista asennetarkastusta esimerkiksi suojatiesäännön tai liikennevalojen noudattamisen suhteen. Miksi ihmiset ilman ulkoista motivointia päättäisivät ryhtyä antamaan tilaa jalankulkijoille? Liikennevalistus ja tietoiskut olisivat yksi keino, mutta niitä taidetaan nykyään pitää vanhanaikaisina jäänteinä 1980-luvulta. Epäilenkin, että ainut tapa saada muutos aikaiseksi olisi valvonnan (ja valistuksen) kohdistaminen em. seikkoihin. No, ehkä vierailut ulkomailla auttavat tässä asiassa. Esimerkiksi Tukholmassa autoilijat antavat jalankulkijoille tilaa selvästi paremmin kuin kollegansa Helsingissä.

Toinen juttu on sitten se, halutaanko tätä. Me voimme ajatella niin, ettei Suomessa olekaan tarvetta päästä esimerkiksi Ruotsin tai Viron tasolle siinä, miten hyvin autoilijat antavat tilaa jalankulkijoille. Me voimme ajatella asian olevan jopa päinvastoin. Eli voimme pitää tarkoituksenmukaisena sitä, että isompi ja nopeampi menee ensin, heikomman ja hitaamman odottaessa. Länsieurooppalaisessa ajattelussa tällainen arvovalinta tuntuu mielestäni oudolta, mutta mikään ei estä meitä näin valitsemasta. Mutta jos päädymme siihen, että esimerkiksi liikennevalojen ja suojatiesäännön noudattamista, ja sitä kautta jalankulkijaturvallisuutta, halutaan kohentaa, en usko tähän päästävän ilman autoilijoiden jonkinlaista ulkoista motivointia.

Tämä "itseoikeutettu" kiire johtaa yhä varmemmin orwellilaisen yhteiskunnan toteutumiseen.

Tämä vaara voi tietysti olla olemassa, mutta kovin uhkaavana se ei mielestäni tämän päivän Suomessa näyttäydy. Oma kokemukseni on pikemminkin, että poliisin liikennevalvontaan törmää yhä harvemmin. Ainakin omalla kesämökkimatkallani (4-tietä Keski-Suomeen) poliisin valvontaa kohtaa aika harvoin, eikä sitä korvaamaan ole ainakaan toistaiseksi tullut kameravalvontaakaan. Kamerat saattavat kieltämättä tuoda monille mieleen orwellmaisen yhteiskunnan, mutta käsittääkseni ainakin Suomessa kameravalvonnan oikeusturvaelementit toimivat hyvin. Mutta varmaan on niin, että tulevaisuudessa kameroita alkaa olemaan vähän joka paikassa. Esimerkiksi Britanniassa niillä on käsittääkseni hyvin merkittävä osa erilaisten rikosten selvittelytyössä. Suomi taitaa olla vasta menossa tuohon suuntaan.

[panu]

Edellä mainitusta syystä ei oikein osaa pitää kovin todennäköisenä ihmisten oma-aloitteista asennetarkastusta esimerkiksi suojatiesäännön tai liikennevalojen noudattamisen suhteen. Miksi ihmiset ilman ulkoista motivointia päättäisivät ryhtyä antamaan tilaa jalankulkijoille? Liikennevalistus ja tietoiskut olisivat yksi keino, mutta niitä taidetaan nykyään pitää vanhanaikaisina jäänteinä 1980-luvulta. Epäilenkin, että ainut tapa saada muutos aikaiseksi olisi valvonnan (ja valistuksen) kohdistaminen em. seikkoihin. No, ehkä vierailut ulkomailla auttavat tässä asiassa. Esimerkiksi Tukholmassa autoilijat antavat jalankulkijoille tilaa selvästi paremmin kuin kollegansa Helsingissä.

Olen parantanut käytöstäni oppimalla muiden virheistä. Suojatiekäyttäytymiseen eniten on vaikuttanut ärsyyntyminen muihin autoilijoihin liikkuessani jalan tai polkupyörällä.
Liikennevalojen noudattamiseen on vaikuttanut se, että "omalla kylällä" liian usein aitiopaikalta todistanut kuinka härskeimmät vetävät punaisia päin vielä siinä vaiheessa, kun sivutielle palaa vihreä ja ovat ehtineet lähteä jo liikkeelle. Punaisia päin ajaminen on paljon suurempi synti kuin pieni ylinopeus! Muiden välinpitämättömyyden vuoksi olen alkanut aiempaa herkemmin hidastamaan jo keltaisella enkä aina yritä livahtaa viimehetkellä ennen punaista.
Vuosien takainen Huopalahden yliajo on varmaan osaltaan vaikuttanut molempiin asioihin...

Tuosta suojatieasiasta on monet kerrat pitänyt kirjoittaa laajemmin sille varattuun paikkaan, kun sattuisi aika ja motivaatio osumaan kohdalleen...

Jokainen voi itse omalla käytöksellään vaikuttaa liikenteen yleiseen ilmapiiriin. Aina valitetaan kuinka se on huonontunut, mutta muutos lähtee itsestä, ei muiden syyllistämisestä! Öykkäröinti lietsoo provosoitumista, pahaa oloa ja jopa rattiraivoa.
Toisten huomioiminen tuottaa hyvää mieltä molemmille osapuolille joka kiertää voimistuen siinä missä huonokin käytös.

[mattinen]

Olen parantanut käytöstäni oppimalla muiden virheistä. Suojatiekäyttäytymiseen eniten on vaikuttanut ärsyyntyminen muihin autoilijoihin liikkuessani jalan tai polkupyörällä.

Tämä on mielestäni olennainen havainto. Ihmisten liikennekäyttäytymiseen vaikuttaa varmasti kohtuullisen paljon se, millainen on heidän oma näkökulmansa ja kokemuksensa liikenteestä. Jos se on kovin suppea, saattaa olla keskimääräistä vaikeampaa myötäelää ja ymmärtää toisten liikenteessä olijoiden tarpeita. Toisin sanoen, jos oma liikkuminen tapahtuu joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta lähes yksinomaan henkilöautolla, saattaa jalankulkijan ja pyöräilijän näkökulman ymmärtäminen ja heidän huomioimisensa olla vaikeampaa. Sama pätee luonnollisesti myös toisin päin. Ellei koskaan ole ajanut autolla, saattaa olla vaikea ymmärtää esimerkiksi niitä ongelmia, joita liittyy jalankulkijan ja pyöräilijän näkymiseen ja vaikkapa jarrutusmatkoihin talvella.

[HAL9000]

Ei nämä uudet "liikennevalot" tule minunkaan maailmaani kaatamaan. En vain pidä niitä tarpeellisina. Kehä I toimii mielestäni niin hyvin kuin tuon kaltainen väylä voi toimia. Minun on vaan niin vaikea uskoa että tällaista lähdetään toteuttamaan liikenneturvallisuus edellä. Tämä haisee niin pitkälle tämän ketjun otsikolle.

En ole koskaan pitänyt Kehä I:stä mitenkään hankalana tai haasteellisena. Joukkoon on aina mahtunut ja kaistaa pääsee vilkkua näyttämällä vaihtamaan sujuvammin kuin missään muualla suomessa. Sanoisin että Kehä I on ollut ja on Suomen oloissa poikkeuksellinen väylä. Täällä on otettu kanssa-autoilijoiden suvaitsemisen ensi-askeleita, mihin ei monessa paikassa meidän maassa törmää. Dynaamisestihan tuolla välillä mennään, muttei se ainakaan minua ole häirinnyt. Ei ole Kehä I tämän jälkeen entisensä.

[Arcca]

Jos ei usko, voi juurikin Tikkurilasta itään kokeilla perjantai-iltapäivänä miten nuo kameratolpat lisäävät liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta.

Otit esimerkiksi kehä III:n ainoan paikan jossa oikeasti takkuaa osaksi kameran takia. Jostain syystä oikean kaistan jengi hiljentää siihen liikaa, 60 -70 taitaa olla aika yleinen nopeus. Epäilen isoksi syyksi tuon kohdan jumitukseksi samassa kohtaa kehälle tulevaa liikennettä tikkurilasta joka aiheuttaa hidastusta kameran lisäksi.

Joku puhuu peräänajon lisääntymisestä. Esimerkkinä kehä III:lla on itse asiassa ollut erittäin vähän peräänajoja, joten se ei käy kyllä syyksi.

Ei sillä, jos olisin tottunut kehä I:n vapaaseen menoon, kyllä minuakin harmittaisi tulevat kamerat. Narina on ymmärrettävää.

On noihin ajan kanssa III:lla jo tottunut. Vähiten haittaa niistä tosiaan olisi jos voisi pitää tasaista - "ei väläyttävää" - nopeutta esim vakkarilla.

[mattinen]

Minun on vaan niin vaikea uskoa että tällaista lähdetään toteuttamaan liikenneturvallisuus edellä. Tämä haisee niin pitkälle tämän ketjun otsikolle.

Valtiontalouden näkökulmasta näiden tolppien merkitys on lienee lähinnä marginaalinen. Ilmaiseksihän ne eivät sinne tule, ja myös niiden ylläpito tietty maksaa jotain. Kovin suuria tuotto-odotuksia en siis niihin kohdentaisi.

Yleisesti ottaen lienee niin, että niillä tieosuuksilla, joille kameroita on asennettu, ovat keskinopeudet laskeneet. Tästä puolestaan on seurannut, että onnettomuudet ko. tiesosuudella ovat vähentyneet. Tästä on muistaakseni olemassa ihan tutkimustietoakin, ja ehkä jaksan sen jossain vaiheessa tähän keskusteluun kaivaa ja linkittää.

Niin tai näin, tolppien mahdollisesta ikävästä hajusta on ainakin yksi keino päästä eroon: ajaminen nopeusrajoitusten mukaan. Kaikki eivät tässä vaihtoehdosta pidä, mutta onneksi se on kuitenkin olemassa. Itse uskon, että yksi tärkeimmistä syistä liikennevalvonnan vastustamiselle on se yksinkertainen tosiasia, että tehokas valvonta selkeästi rajoittaa ihmisten vapautta liikenteessä. Esimerkiksi vapauttta valita itse ajonopeus. Jos verrataan kameravalvontaa perinteiseen konstaapelien suorittamaan nopeusvalvontaan, niin edellisen ikävä piirre on tietysti se, että valvonta on koko ajan päällä. Ajamisen ilo ja vapaus katoaa siis melko totaalisesti tieosuudelta, jossa kameroita on. Konstaapelien valonta oli paikalla kohtuullisen harvoin, ja muina aikoina väylällä saattoi toimia kuten parhaaksi katsoi. Tämä on todennäköisesti yksi syy siihen, miksi ns. näkyvän valvonnon puolesta käytetään usein niin lämpimiä puheenvuoroja. En oikein jaksa uskoa, että näin argumentoivat olisivat oikeasti niin kauhean huolissaan rattijuoppojen jäämisestä valvonnan ulkopuolella kameravalvonnassa. Kyse lienee pitkälti siitä, että kameravalvonta on liian tehokasta. Se vie ajamisen ilon. Kaikkien on pakko ajaa suurin piirtein samaa nopeutta. Se on monien mielestä tylsää.

[Eka Golf]

Tyhmyydestä sakotetaan.
Onneksi ylinopeus- ja parkkisakot ovat vapaaehtoisia, ainakin suomessa. 

Ehkä matuille mutta rehelliseltä työssäkävijältä ne otetaan palkasta jos muuten ei maksa? 

[vwp]

Ehkä matuille mutta rehelliseltä työssäkävijältä ne otetaan palkasta jos muuten ei maksa? 

Tyhmyydestä sakotetaan

[mremonen]

Valtiontalouden näkökulmasta näiden tolppien merkitys on lienee lähinnä marginaalinen. Ilmaiseksihän ne eivät sinne tule, ja myös niiden ylläpito tietty maksaa jotain. Kovin suuria tuotto-odotuksia en siis niihin kohdentaisi.

Valtiontalouden mittakaavassa merkitys lienee aika marginaalinen. Mitäs sen budjetin loppusumma oli? Joku 50+ Mrd. Mutta ei se kuitenkaan tarkoita sitä, että se summa olisi merkityksetön tai varsinkaan pieni.

Kuten tuosta Länsiväylän artikkelistakin käy ilmi, niin kyllä noilla kameroilla on sekä fiskaalinen että liikenneturvallisuuden parantamiseen tähtäävät tavoitteet. Oma tunne vain on, että fiskaalisuus ajaa sen turvallisuuden ohi. Vaikka esimerkiksi Kehä I:llä pelti rytisee muutaman kerran viikossa, jollei ihan joka päivä, niin oma käsitys on se, ettei niitä kuolemaan tai vakavaan loukkaantumiseen johtaneita kolareita nyt sitten kuitenkaan kovin paljoa ole.

Valvonnan siirtäminen liikennevalovalvonnan suuntaan toisi enemmän yleistä turvallisuudentunnetta kuin nuo nopeuskamerat suoralla 8-kaistaisella tiellä. Ja ilmeisesti noihin Kehä I:n tolppiin tulee pysyvät kamerat, joten hyvään tuuriin ei kannata luottaa. (http://www.metro.fi/uutiset/a1387815078685)

[Gudmund]

Valvonnan siirtäminen liikennevalovalvonnan suuntaan toisi enemmän yleistä turvallisuudentunnetta kuin nuo nopeuskamerat suoralla 8-kaistaisella tiellä. Ja ilmeisesti noihin Kehä I:n tolppiin tulee pysyvät kamerat, joten hyvään tuuriin ei kannata luottaa. (http://www.metro.fi/uutiset/a1387815078685)

Tätä "pysyvät kamerat" -tietoa epäilisin vahvasti, artikkelissa puhutaan asiasta aika huolimattomasti. Eiköhän ole kuitenkin kymmeniä kameratolppia, joissa on joitakin kameroita sattumanvaraisesti sisällä, vai...? Vai onko linjaa muutettu niin, että kaikissa kohteissa kuvataan jatkuvasti. Tämähän ei ole tietääkseni ollut automaattisen kameravalvonnan tyyli Suomessa vielä tähän mennessä.

[mremonen]

Tämähän ei ole tietääkseni ollut automaattisen kameravalvonnan tyyli Suomessa vielä tähän mennessä.

Tyylittömyys johtuu alunalkaen siitä, ettei ollut varaa kalustaa joka tolppaa, vaan pystytettiin "dummyjä". Lisäksi filmikameroiden aikaan ongelmana oli noiden huolto, eli filmin vaihtaminen, kehitys, jne. Nyt kun on siirrytty digiaikaan ja langattomaan tiedonsiirtoon, niin kuvat siirtyvät automaattisesti Poliisin järjestelmiin, jotka tekevät automaattisesti esiseulonnan (varmistavat nopeuden, katsovat että naama on mahdollisesti riittävän hyvin näkyvillä ja että rekisterinumero näkyy). En tiedä onko tuossa ollenkaan ihmistä välissä sen välähdyksen ja postiluukun kolahduksen välillä. Välttämättä ei tarvitsisi, mutta koneelle ei kai voi antaa viranomaisvaltuuksia.

Mutta siis, itse prosessi on niin automatisoitu, että se voi käsitellä tuon tietomassan. Tuon Metron artikkelin mukaanhan jostain tolpista tulee useampi sata kuvaa / päivä.

Niin ja se kustannus? Veikkaan, että nykykamera noissa tolpissa - vaikka onkin tehty eri spekseillä kuin kuluttajakamera - maksaa vähemmän kuin se tolppa asennuksineen.

Mutta asiahan selviää helposti. Sitten kun kamerat on käytössä, niin aamuneljältä itiksen valoista Kehälle ja vakkari kahteensataan . Kysyy sitten saldon kuulusteluissa.

[HAL9000]

- Suojatieonnettomuuksissa kuolee tai loukkaantuu vakavasti useita ihmisiä vuosittain. Ratkaisu. Kameravalvonta pääteille
- Koulujen lähellä, 30 km/h rajoitusalueella ajetaan tuntuvasti ylinopeutta. Ratkaisu. Kameravalvonta pääteille
- Liukkaalla ajettaessa turvavälit ovat aivan liian pienet. Ratkaisu. Kameravalvonta pääteille

Kaikki me ymmärrämme ettei poliisilla enää ole pätäkkää entiseen malliin ja jostain on säästettävä. Väitän kuitenkin että niitä vähiäkin resursseja käytetään liikaa vääriin asioihin. Varsinkin nuo 2 ensin mainitsemaani asiaa ovat täysin retuperällä.

Sitten kun komisario Palsternakalta kysytään mitä poliisi aikoo tehdä asialle, saadaan vastaukseksi jotain "Poliisin ennakoivien toimenpiteiden ansiosta likennerikkomuksia saatiin kiinni n% edellisvuotta enemmän..." Ja paperilla kaikki näyttää taas hyvältä. Bonuksena valtion pohjaton kassakin voi vähän paremmin.

[HiTecci]

En tiedä onko tuossa ollenkaan ihmistä välissä sen välähdyksen ja postiluukun kolahduksen välillä. Välttämättä ei tarvitsisi, mutta koneelle ei kai voi antaa viranomaisvaltuuksia.

Koneellisestihan nuo massat käsitellään, kuvasta automatiikka tunnistaa rek.tunnuksen ja ajoneuvorekisteristä löytyy ko. ajoneuvon haltijatiedot => järjestelmästä lähtee kirje postin sähköiseen palveluun tulostettavaksi, josta se sitten kannetaan kirjeenä kotiin. Ihmistä tuossa välissä ei tosiaan ole kuin se postinkantaja

Ja se kirjehän on vain maksukehoitus tms. ehdollinen sakko, jonka voi sitten niin halutessaan kiistää ja näin saa myöhemmin kutsun poliisilaitokselle kuultavaksi. Tuolla sitten se virkailija varmistaa henkilöllisyytesi (yllättäen myös ajokortti kelpaa vaikka se ei virallinen henkilötodistus olekaan) ja katsellaan yhdessä sitä kameran ottamaa kuvaa joskos se naama näyttäisi yhtään tutulta. Mikäli autoa on ajanut joku täysin tuntematon, mutta sitä ei siltikään ole ilmoitettu varastetuksi, alkaa se selvittely kuka sitä oikeastaan sitten ajoikaan, kuka istui mahd. pelkääjän paikalla joka tietäisi näin myös kuljettajan jne. Siis tuota voisi verrata jo poliisikuulusteluun, joten eiköhän se kuljettaja useimmiten lopulta selviä ja sakkolappukin löytää oikean osoitteensa. Been there, done that

[ept]

Koneellisestihan nuo massat käsitellään, kuvasta automatiikka tunnistaa rek.tunnuksen ja ajoneuvorekisteristä löytyy ko. ajoneuvon haltijatiedot => järjestelmästä lähtee kirje postin sähköiseen palveluun tulostettavaksi, josta se sitten kannetaan kirjeenä kotiin. Ihmistä tuossa välissä ei tosiaan ole kuin se postinkantaja

Ja se kirjehän on vain maksukehoitus tms. ehdollinen sakko, jonka voi sitten niin halutessaan kiistää ja näin saa myöhemmin kutsun poliisilaitokselle kuultavaksi. Tuolla sitten se virkailija varmistaa henkilöllisyytesi (yllättäen myös ajokortti kelpaa vaikka se ei virallinen henkilötodistus olekaan) ja katsellaan yhdessä sitä kameran ottamaa kuvaa joskos se naama näyttäisi yhtään tutulta. Mikäli autoa on ajanut joku täysin tuntematon, mutta sitä ei siltikään ole ilmoitettu varastetuksi, alkaa se selvittely kuka sitä oikeastaan sitten ajoikaan, kuka istui mahd. pelkääjän paikalla joka tietäisi näin myös kuljettajan jne. Siis tuota voisi verrata jo poliisikuulusteluun, joten eiköhän se kuljettaja useimmiten lopulta selviä ja sakkolappukin löytää oikean osoitteensa. Been there, done that

Mulla tosin keväällä meni hiukan erikoisesti, kun pönttö välähti ollessani liikkeellä autolla, jonka omistaja on toinen henkilö, mutta itse olen haltija.

Sakko meni omistajalle, joka palautti sen kommentilla, että minä olen auton haltija, kuljettajasta ei ollut puhetta. Meni parisen viikkoa ja mulle kolahti sakko postiin. Ja tuo ei ollut enää se sama ehdotus, vaan "lopullinen" sakko, jonka kiistäminen olisi ilmeisesti edellyttänyt käräjille menoa. Eipä silti, ei tuota käynyt kiistäminen, kun ihan ansaittu sakko oli. Hiukan vain ihmettelin tuota prosessia, kun verolaput jne. kyllä löytää ihan suoraan perille.

On muuten näemmä aika moni Kehä I:n tolpista jo lisätty TomTomin Safety Cameras applikaatioonkin. Ihan näppärä softa, jollei kaipaa navigointia. Kokeilin tuota taannoin 8-tiellä ja hyvin tuntui toimivan. Suurta tarvetta moiselle ei tosin ole, kun ei ole tapana ajella ylinopeutta, mutta kuten tuo saatu lappu muistutti, on pari paikkaa, jossa ei pelkkä jalan nostaminen kaasulta nopeuden muuttuessa riitä tolla Volvon momentinmuuntimella hidastamaan vauhtia tarpeeksi pöntölle tultaessa. 

[mattinen]

Valtiontalouden mittakaavassa merkitys lienee aika marginaalinen. Mutta ei se kuitenkaan tarkoita sitä, että se summa olisi merkityksetön tai varsinkaan pieni. Kuten tuosta Länsiväylän artikkelistakin käy ilmi, niin kyllä noilla kameroilla on sekä fiskaalinen että liikenneturvallisuuden parantamiseen tähtäävät tavoitteet.

Länsiväylän jutulla on kieltämättä aika raflaava ja varmasti ”autokansaan” vetoava otsikko. Valitettavasti jutun ”hurjat sakkomäärät” tarkoittavat kuitenkin vain määrättyjen sakkojen lukumääriä. Sakoilla kerätyistä rahamääristä jutussa ei sen sijaan puhuta mitään. Voidaan tietysti ajatella, että ”hurjat sakkomäärät” itsestään selvästi tuottavat saldon, joka ei ole merkityksetön tai pieni. Mielestäni tämä kuitenkin riippuu siitä, mihin summaa verrataan. Jos epäillään kameravalvonnalla olevan fiskaalisia motiiveja, niin silloin sakkosumma pitäisi kaiketi suhteuttaa valtion muihin tuloihin. Mahdollinen fiskaalinen motiivi lienee sitä vahvempi, mitä suuremman osuuden tuloista kamerasakot muodostavat. Valtiontalouden mittakaavassa kyse on todennäköisesti niin mitättömästä summasta, että taloudellisin perustein kameravalvonnasta voitaisiin luopua vaikka heti. Oikeusministeriön pääluokassa summa varmasti muodostaa jo suuremman osuuden. Kuinka ison, sitä en osaa sanoa.

Liikennevalvonnasta keskusteltaessa vedotaan hyvin usein edellä mainittuun fiskaaliseen perusteeseen, ja aivan erityisesti tämä koskee nopeusvalvontaa. Melko harvoin kuulee väitettävän, että rattijuopumuskontrollin taustalla olisivat pääasiassa fiskaaliset perusteet. Tai että liikennevalojen noudattamista tai suojatiesääntöä valvottaisiin siksi, että halutaan kerätä valtiolle rahaa. Epäilen tämän johtuvan siitä, että monien autoilijoiden on vaikea mieltää nopeuden ja liikenneturvallisuuden välistä yhteyttä. He saattavat olla jopa haluttomia sitä mieltämään tai ymmärtämään. Moni kokee nopeusvalvonnan kiusaamiseksi, joka syö autoilun vapautta. Ja kameravalvonta onkin tässä suhteessa ikävän tehokasta. Se pakottaa autoilijat, tai ainakin suurimman osan heitä, ajamaa letkassa samalla nopeudella. Se taas tekee autoilusta tylsää ”possujunassa” ajamista. Ja jos ajorupeamassa ei oikein ole ”tapahtumia”, kuten ohituksia, kiihdytyksiä ja jarrutuksia, ei ajamisessa ehkä oikein ole sisältöä. Jäljelle jää vain yksitoikkoinen ratissa istuminen liikennevirran mukana. Ja se ei ole hauskaa.

”Fiskaalikritiikin” suhteen on ongelmallista sekin, ettei liikenteen seuraamusjärjestelmää oikein ole mahdollista rakentaa siten, etteikö sillä aina olisi myös valtiontaloudellisia vaikutuksia. Liikenneturvallisuus edellyttää sääntöjen noudattamista. Noudattamisen valvonta puolestaan tarvitsee tuekseen seuraamusjärjestelmän, joka kaikissa länsimaissa nojaa enemmän tai vähemmän rikkomuksia tehneiden sakottamiseen. Toisin sanoen, liikennevalvontaa on käytännössä mahdoton suorittaa ilman, etteikö samalla myös ”kerättäisi rahaa” valtiolle.

Oma tunne vain on, että fiskaalisuus ajaa sen turvallisuuden ohi.

Jos valtion into lypsää autoilijoita todella olisi merkittävin peruste kameravalvonnalle, niin silloin kameroita kannattaisi kaiketi sijoittaa moottoriteille. Nelostiellä Helsingistä pohjoiseen on runsaasti liikennettä, ja ainakin omien kokemusteni mukaan varsin monet autoilijat eivät tyydy ajamaan nopeudella 120 km/h. Toisaalta onnettomuuksia ko. tiellä (siis moottoritiellä) sattuu kaiketi aika vähän. Jos nyt haluttaisiin kovasti kerätä rahaa, niin kyllähän silloin kameroita kannattaisi ehdottomasti asentaa vaikkapa välille Helsinki �" Heinola. No, ehkäpä ne ovat jo suunnitteilla.

Vaikka esimerkiksi Kehä I:llä pelti rytisee muutaman kerran viikossa, jollei ihan joka päivä, niin oma käsitys on se, ettei niitä kuolemaan tai vakavaan loukkaantumiseen johtaneita kolareita nyt sitten kuitenkaan kovin paljoa ole.

Kun joku kuolee tai loukkaantuu rattijuopon aiheuttamassa onnettomuudessa, sanotaan usein, että ”yksikin uhri on liikaa”. Ehkäpä tässä Kehä I:n kameravalvonta-asiassa on kyse hieman samasta asiasta? Eli vaikka kuolemaan tai vakavaan loukkaantumiseen johtaneita kolareita ei olisikaan paljon, niin liikenneturvallisuusviranomaisten mielestä niitä voisi olla vieläkin vähemmän. Tai jopa ei ainuttakaan. Ja kun sitten on olemassa luotettavaa tutkimustietoa nopeuden (ja nopeuserojen) vaikutuksesta sekä onnettomuuksien syntymiseen että niiden seurauksien vakavuuteen, saattaa em. viranomaisten olla vaikeaa perustella itselleen, miksi he jättäisivät niin tehokkaan keinon kuin kameravalvonnan käyttämättä. Tähän viittaa mielestäni myös Länsiväylän jutussa haastateltu komisario Pasterstein. Hän viittaa Kehä III:n seurantatilastoihin ennen ja jälkeen kameravalvonnan aloittamisen vuonna 2011, ja toteaa liikenteen olevan nyt turvallisempaa.  Pastersteinin mukaan loukkaantumisiin johtaneet onnettomuudet Kehä III:lla ovat vähentyneet noin neljänneksen valvontakameroiden käyttöönoton jälkeen. Jos tässä sitten on samalla saatu myös lisää rahaa valtion kirstuun isänmaan valoisaa tulevaisuutta uhkaavan kestävyysvajeen nujertamiseksi, niin mikäs sen parempaa.

- Suojatieonnettomuuksissa kuolee tai loukkaantuu vakavasti useita ihmisiä vuosittain.

Näin varmasti tapahtuu. Nämä onnettomuudet nousevat kuitenkin harvoin otsikoihin. Näkyvämpi uutisointi ja sitä seuraava keskustelu alkavat yleensä vain silloin, kun vakavan onnettomuuden aiheuttaa rattijuoppo tai kun siihen muuten liittyy joitakin erittäin dramaattisia elementtejä (vrt. pikkutytön kuolema Huopalahdentiellä). Tällaisen onnettomuuden jälkeen käydään kovasti keskustelua siitä, millaisin toimin vastaavat tapaukset voitaisiin tulevaisuudessa estää. Kameravalvonta voisi olla yksi ratkaisu. Ajatellaanpa vaikka tilannetta, jossa koulun tai tarhan lähistöllä on vilkas väylä, jolla ajetaan usein päin punaista. Tai ylipäätään valo-ohjattua risteystä, jossa on sattunut poikkeuksellisen paljon vakavia jalankulkijaonnettomuuksia. Tällaiseen paikkaan voitaisiin asentaa kamera, joka kuvaisi jokaisen punaista päin ajavan auton. Joka kerta, kun kuljettaja ko. paikassa ajaisi päin punaista, saisi hän sakon. On melko todennäköistä, että autoilijoiden käyttäytyminen ainakin tuossa nimenomaisessa paikassa melko pian muuttuisi. Ihmiset eivät enää ajaisi ”vahingossakaan” tai ”epähuomiossa” päin punaista, koska se kävisi lompakon päälle. Tästä puolestaan seuraisi, että jalankulkijaonnettomuudet ko. paikassa vähentyisivät.

Miksi tällaista keinoa ei sitten käytetä? Varmaa vastausta ei tiekään voi antaa, mutta epäilen yhden selityksen olevan se, että ko. järjestely tekisi autoilusta suorastaan sietämätöntä. Kuvitelkaa itse tilanne: joka kerta, kun ajatte päin punaisia, teille tulisi sakko kotiin. Olisiko se kivaa? Tuskin. Eli käytettävissä olisi hyvinkin tehokkaita keinoja liikenneturvallisuuden parantamiseksi, mutta liika on liikaa. Edellä kuvattu järjestely olisi poliittisesti varsin hankala pala, ja huuto autoilijoiden kiusaamisesta (ja rahastamisesta) olisi varmasti kova. Ja eikä siinä mitään, päättäjät toimivat kansalaisten oletetun tahdon mukaisesti. On vain sitten hyväksyttävä se, että aina silloin tällöin kolahtaa, ja että kolahdukset olisivat harvempia tiettyjen valvontakeinojen ollessa käytössä. Ja toki jalankulkijat myös omalla toiminnallaan aiheuttavat onnettomuuksia, mutta nythän ei ollutkaan kyse niistä.

[mremonen]

Länsiväylän jutulla on kieltämättä aika raflaava ja varmasti ”autokansaan” vetoava otsikko. Valitettavasti jutun ”hurjat sakkomäärät” tarkoittavat kuitenkin vain määrättyjen sakkojen lukumääriä.

En nyt rehellisesti sanoen jaksa lainata joka kohtaa. Varsinkin kun näyttää että tässä asiassa näkemyksemme eivät ole yhtenevät. Sinä olet yhtä mieltä ja minä toista.

Joka tapauksessa ylinopeussakkotulot eivät edelleenkään ole merkityksetön summa budjetissa. 10 vuoden ajan summa on ollut n. 80 milj/v (lähde). Ylivoimaisesti suurin määrä on ollut rikesakkoja, joka selittääkin sen, miksi niiden summia nostettiin tässä hiljattain aika reilusti. Voidaan olettaa, että tuossa artikkelissa ollut 20 Milj �,� joko tuplaantuu tai triplaantuu.

Poliisin budjetti tälle vuodelle on 1 200 milj, eli siihen nähden 80 milj on pikkuraha. Toisaalta poliisilta on edellytetty 50 milj säästöjä, joten taas siihen nähden 80 milj ei ole pikkuraha...

Edelleen olen sitä mieltä, että sakotuksessa Suomessa on siirrytty legitiimistä fiskaaliin. Pitkällä tähtäimellä se on samaa luokkaa kuin housuun kuseminen pakkasella. Kun kansalaisten oikeudentaju alkaa horjua, niin siitä ei kaiken kaikkiaan hyvä seuraa. Esimerkkinä tästä vaikka aikanaan viinan "salakuljetus". Kukaan (jotain tiukkapipo-tullimiestä lukuunottamatta) ei pitänyt kovin rikollisena sitä, jos ruotsinlaivalta toi kaksi litraa Finlandiaa sen sallitun yhden litran sijasta.

[TTO]

Kova on mattisen usko siihen, etteivät fiskaaliset perusteet vaikuta valvontaan.

http://yle.fi/uutiset/tassa_uudet_rikesakot__valtio_keraamassa_korotuksilla_40_miljoonaa_euroa/8228064

Valtiovarainministeriön ensi vuoden budjettiesitykseen sisältyy rikesakkojen roima korotus. Asian valmistelu on yhä kesken, mutta ministeriössä arvioidaan, että tavoitteena oleva 40 miljoonan euron lisätuotto merkitsisi nykyisten rikesakkojen kolminkertaistamista.

Onkohan noiden sakkojen suuruudenkin taustalla pelkästään turvallisuusajattelu?
Ja olen samaa mieltä mremosen kanssa summien merkityksestä kyseisten "instanssien" budjetteihin ja "tuottotavoitteisiin".

[vwmies]

Tyhmyydestä sakotetaan

Leppävaaran suoralla ja tunnelissa on 60km/h rajoitus, ja mittarin mukaan 80km/h ajamalla jää vielä mm. rinkelikeulien jalkoihin. 
Ehkä, jos kameroita asennetaan myös ulkopuolen reunakaistoille, alkaa posketon ohittelu jäämään historiaan.
Monta jonkinlaista vaaratilannetta olen nähnyt, ja vain toisen osapuolen nopeat refleksit ovat pelastaneet peltikorjaamolta j& jääkiselvittelyiltä. 

[mattinen]

En nyt rehellisesti sanoen jaksa lainata joka kohtaa.

Eikä se ole tarpeenkaan, koska olit fiksusti laittanut linkin viittaamaasi uutiseen. Se on kohtelias teko muita keskustelijoita kohtaan, koska näin he pääsevät itse katsomaan, mitä joku on jossakin sanonut. Itse en kuitenkaan siitä jutusta löytänyt tietoja sakoilla hankituista rahamääristä.

Varsinkin kun näyttää että tässä asiassa näkemyksemme eivät ole yhtenevät. Sinä olet yhtä mieltä ja minä toista.

Ja tämä on juuri se tekijä, joka tekee keskustelusta mielenkiintoisen. Joskus tuntuu siltä, että tällä foorumilla hieman ahdistutaan, jos asioista alkaa olla toisistaan poikkeavia näkemyksiä.

Joka tapauksessa ylinopeussakkotulot eivät edelleenkään ole merkityksetön summa budjetissa.

Eivät ne kokonaan vailla merkitystä tietysti ole senkään vuoksi, että valtion tulot tunnetusti koostuvat lukemattomista virroista, joista osa on hyvin pieniä. Jos niitä laajalti lähdetään karsimaan, nousee niiden merkitys tietysti koko ajan suuremmaksi. Itse en kuitenkaan usko niillä olevan niin suurta merkitystä, että kameravalvonnan peruste olisi taloudellinen.

Edelleen olen sitä mieltä, että sakotuksessa Suomessa on siirrytty legitiimistä fiskaaliin.

Tähän on nyt tullut pieni ajatusvirhe. Vaikka sakotuksessa olisikin siirrytty "fiskaaliin", ei tämä merkitsisi sitä, ettei se olisi laillista (legitiimiä). Ellei sitten sakkoja alettaisi periä ilman, että niiden määräämisperusteista olisi lailla säädetty.

Kun kansalaisten oikeudentaju alkaa horjua, niin siitä ei kaiken kaikkiaan hyvä seuraa. Esimerkkinä tästä vaikka aikanaan viinan "salakuljetus". Kukaan (jotain tiukkapipo-tullimiestä lukuun ottamatta) ei pitänyt kovin rikollisena sitä, jos ruotsinlaivalta toi kaksi litraa Finlandiaa sen sallitun yhden litran sijasta.

Kansalaisten oikeudentaju tai "yleinen oikeustaju" ovat sikäli hieman vaarallisia käsitteitä, että ne jätetään usein ilman tarkempaa määrittelyä. Lisäksi monet tuntuvat ajattelevan, että oma oikeudentaju vastaa ns. yleistä oikeustajua. Näinhän ei välttämättä ole. Itselläni on esimerkiksi sellainen käsitys, että autoilijoiden enemmistö hyväksyy kameravalvonnan ja toivoisi sitä jopa lisää. Mutta he ovatkin niitä "possujunassa" Octavioillaan ja Golfeillaan ajavaa porukkaa, jotka aniharvoin, jos koskaan, kirjoittelevat autofoorumeilla. Tämä porukka todennäköisesti ahdistuu, kun Kehä I:llä taustapeiliin ilmestyy kiireesti tilaa vaativan auton keula. Tälle porukalla sopisi vallan mainiosti se, että kaikki köröttelisivät samaa nopeutta.

Mitä tulee tuohon Vodka-esimerkkiin, niin tapahtumienkulku on kyllä tuttu, samoin kuin ylinopeudesta sakotettavaksi joutuminen. Teot ehkä kuitenkin hieman eroavat toisistaan. Siinä missä "vodkasäännöillä" aikoinaan suojattiin valtion verotulointressiä (ja miksei matkustajan omaa terveyttäkin), niin liikennesääntöjen "suojeluobjektina" on lähinnä yleinen liikenneturvallisuus. Siis sivullisten, muiden liikenteessä olijoiden turvallisuus. Epäilen, että mm. tämän vuoksi kansalaisten oikeustaju hyväksyy helpommin liikenteen nopeusvalvonnan, kuin pullojen kyttäämisen (RIP) tullissa. Eri asia on sitten se, että joidenkin autoilijoiden mielestä ylinopeuden ja onnettomuuksien syy-yhteys on niin löyhä, että he ylipäätään haluaisivat valvonnan kohdistuvan jonnekin muualle.

Kova on mattisen usko siihen, etteivät fiskaaliset perusteet vaikuta valvontaan. http://yle.fi/uutiset/tassa_uudet_rikesakot__valtio_keraamassa_korotuksilla_40_miljoonaa_euroa/8228064 Onkohan noiden sakkojen suuruudenkin taustalla pelkästään turvallisuusajattelu? 

En tiedä onko usko niin tavattoman kova, mutta toistaiseksi perusteet vastakkaiseen suuntaan eivät ole olleet erityisen kovia. Sinälläänhän rikesakon rahamäärän korottamisella ei ole suoranaista vaikutusta valvontaan. Eli vaikka rikesakkojen rahamäärää muutettaisiinkin, ei tästä vielä välttämättä seuraa mitään muutosta valvonnan määrään, kohdentamiseen tai tapaan. Toki siitä on se seuraus, että jos esimerkiksi kamerat kuvaavat tiellä X määrän tilanteita, niin tästä valtiolle kertyvä rahamäärä kasvaa korotuksen vuoksi. Eli vaikka valvonnan kohdentumisessa ja määrässä ei tapahtuisikaan muutoksia, saa valtio enemmän rahaa.

Aivan selvää on, että Sipilän hallituksen suunnittelemassa rikesakon rahamäärän korottamisessa EI ole kyse liikenneturvallisuudesta, vaan yksinkertaisesti pyrkimyksestä kasvattaa valtion tuloja. Tämän hallitus lienee myöntänytkin, ja toimenpidettä ovat mm. useat oikeusoppineet arvostelleet. Ja juuri sen vuoksi, että rikosoikeudellista järjestelmää ei pitäisi sorkkia taloudellisin perustein. Edellä oli kuitenkin kyse siitä, millä perusteella Kehä III:lle ollaan asentamassa valvontakameroita. Niiden suhteen en usko fiskaaliseen argumenttiin, vaan pyrkimykseen parantaa väylän liikenneturvallisuutta. Ymmärrän hyvin, että asiasta voidaan perustellusti olla toistakin mieltä, mutta toistaiseksi en ole nähnyt tarvetta tarkistaa omaa näkemystäni tässä asiassa.

[mremonen]

Itse en kuitenkaan siitä jutusta löytänyt tietoja sakoilla hankituista rahamääristä.

Hmh... otsikossa sanotaan notta "Sakkoja määrätään 80 miljoonalla eurolla vuodessa" ja väliotsikossa "Rikesakkoja kappalemääräisesti eniten". Sen verran mulla tuli virhettä, että liikennesakkojen määrä on ollut 60 milj, mutta rikesakot edelleen 20 milj (selviää mm. siitä graafista). Eli kolmannes koko liikennesakkomäärästä. Ja nyt rikesakkoja korotettiin oliko se nyt kolminkertaiseksi. Eli jos muu sakotus pysyy samana, niin 2016 liikennesakkoja tullaan keräämään n. 100 milj �,�.

Mun henkilökohtainen mielipide on, että näitä peltipoliiseja pystytetään aika lailla vain sen tähden, kun sakottaminen tuolla tavoin on melkoisen helppoa varsinkin kun nykyään homma hoituu automaattisesti. Enemmän liikenne- ja eritoten kevyenliikenteen turvallisuus paranisi keskittymällä liikennevalojen valvontaan.