EGR poisto

[jotaku]

Johan lähti lapasesta , mutta hyvähän se on että herättää keskustelua   

"Tämä keskutelu menee vaikeaksi lähinnä siksi, että otsikko on niin suurpiirteinen."

Minä ainakin lukisin kysymyksen enkä vastaisi pelkän otsikon perusteella ??

Onko kellään faktaa  ongelmista vai onko kaikki  spekulointia ??

[Korhonen]

Vahvaa faktaa on se että EGR on päästöjen vähentämisen takia sekä että sen olemassa olo karstoittaa moottoria. Jokainen päättäkööt itse miten tekee, kuten jo aiemmin mainittiin..

http://www.motiva.fi/liikenne/valitse_auto_viisaasti/ajoneuvotekniikka/moottoritekniikka/dieselmoottori

Parempi hyötysuhde johtuu korkeammasta puristussuhteesta, sekä siitä ettei imuilman määrää bensiinimoottorien tapaan kuristeta kaasuläpällä. Näin vältetään imuilman kuristushäviöt, jotka huonontavat perinteisen bensiinimoottorin hyötysuhdetta erityisesti osakuormilla. Dieselmoottorin tarvittava teho säädetään polttoaineen syöttömäärän avulla.

Päästöjen hallinta dieselissä
Dieselmoottoreiden tehon kulutuksen lisäksi myös niiden päästöihin kohdistuu yhäi kovempia odotuksia. Suurimpina ilmaa pilaavina päästöinä dieseleissä ovat typen oksidit ja hiukkaspäästöt. Typen oksideita on vähennetty pakokaasujen kierrätyksellä (EGR), jossa osa pakokaasuista kierrätetään uudelleen moottoriin, mikä vähentää hapen osuutta palotilassa, laskee palamislämpötilaa ja näin ollen vähentää typen oksidien syntyä. Koska EGR laskee palamistilan happipitoisuutta, se huonontaa hyötysuhdetta hieman.

Typpi reagoi lämpimässä hapen kanssa, muodotaen niitä NOx päästöjä. Siksi palopesän lämpötilaa ja liikaa happea halutaa pois palotilasta.. Jos sen poistamisesta aiheutuisi mittavia moottorivaurioita, ei kukaan lastutuspaja sitä ottaisi pois ja netti olisi täynnä juttua..

[wille84]

Ainakin omien kokemusten perusteella 1.9 pumppari EGR:llä ja ilman eroa oli kyllä vaikea moottorin lämpenemisessä huomata. Ilman viimasuojia -30 pakkasessa moottorin lämpenemistä sai odotella, mutta keulan tukkiminen auttoi kuitenkin.

Onko kellään faktaa  ongelmista vai onko kaikki  spekulointia ??

Jonkin verranhan tuohon ketjuun on faktoja tullut kuvien ja linkkejen muodossa.

[jjj84]

Itselläni ollut 2kpl 1.9 diisseleitä, molemmista egr poistettu ja ero lämpenemisnopeudessa huomattava, kesäkelilläkin huomaa, että käyntilämpöön pääsminen kasvoi parilla kilometrilla.

Edellisestä diisselissä oli softalla nostettu tehoja 40% ja egr tukittu, mitään sulamisongelmia en kohdannut.

Kovimmillaan näistä 1.9 koneista on otettu 300hp vakio alakerralla (jäähdytyksen puolesta) ja kannella (pl. nokka) ja silti toimivat.

Siis, ainakaan 1.9 koneessa en murehtisi hetkeäkään tiputtaa egr:ää pois pelistä... ffp:llä olisi lisää näitä softattuja laitoksia ja paljon tulee muutenkin nettiä plärättyä, en muista ensimmäistäkään sulanutta tiisselikonetta.

[Emil]

Sen tunnustan, että kammo liian laihaa seosta kohtaan mulle tulee raskaamman kaluston puolelta. Entisessä elämässä en edes tiennyt, että diesel voi käydä niin laihalla, että mäntään palaa reikä. Nyt tiedän. Entisessä elämässä olin tekemisissä henkilöauto dieselien kanssa, eikä itselläni ollut koskaan ongelmia tukkeutuneiden imukanavien muodossa. Enkä kuullut muillakaan olevan. Netissä kyllä olen tukkeumakuvia nähnyt, mutta onko auto huollettu oikeanlaisilla öljyillä, tai onko ollut jotain muutakin vikaa. Esim. se EGR venttiili jumissa ja auki jatkuvasti.

[ConD]

Entisessä elämässä olin tekemisissä henkilöauto dieselien kanssa, eikä itselläni ollut koskaan ongelmia tukkeutuneiden imukanavien muodossa. Enkä kuullut muillakaan olevan. Netissä kyllä olen tukkeumakuvia nähnyt, mutta onko auto huollettu oikeanlaisilla öljyillä, tai onko ollut jotain muutakin vikaa. Esim. se EGR venttiili jumissa ja auki jatkuvasti.

Itse putsasin kesällä oman EGR:n ja tuon imusarjan sulkuläpän. Kertymää oli jonkinverran, joskaan ei vielä hurjimpia kuvia vastaavaa määrää:
Kliks 1
Kliks 2
Kliks 3
Auto oli tuolloin n. 240tkm ajettu, täydellisellä merkkiliikkeen huoltohistorialla ja minun omistusaikanani (tuolloin n. 2v) öljyt vaihdettu tyypityksen mukaisiin 2x vuodessa n. 10-15tkm ajojen jälkeen.

Kuten 1. kuvasta näkee, venttiili varsinkin on aika sotkuinen, mutta venttiilin varresta näkee että se liikkuu jonkin verran vielä. Puhdistuksen jälkeen liikettä tuli selkeästi lisää kun kuonat sai pois. 2. kuvassa näkyy imusarjan läppä, josta taas näkee että pahimmassa tapauksessa EGR voi sotkea senkin jumikuntoon jolloin estyy sammutusläpän toiminta. Sekään ei ihan ainutkertaista olisi että nuita menisi - liekö EGR:n syytä vai ei, tiedä häntä? 3. kuvassa näkyy sitten Imusarjan ja EGR coolerin liitosten kohta mihin venttiili asettuu. Tuossa näkyy se pahin dilemma kun kuivat EGR kaasut vielä tuollaisen kerrostuksen kanssa menettelisivät, mutta kun se sekottuu venttiilin kohdalla öljyiseen imuilmaan, on varsinainen soppa valmis.

Ongelmia voisi poistaa jos joku keksisi miten dieselien öljynhuohotukset saisi kuriin tai sekottaisi EGR kaasut vasta palotilassa muuhun ilmaan. Itse ratkaisin ongelmat puhdistamalla ja tekemällä muita temppuja. Enää tuollaista tai netin "worst case scenario"-kuvia ei pitäisi minun autosta löytyä.

EGR:n kohdalla kun puhutaan vielä päästöistä tulee eteen yksi Dieselin perusdilemmoista. NOx vai noki/pienhiukkaset. Laskemalla palolämpöä NOx:t laskee, mutta pienhiukkaset lisääntyy ja nostamalla palolämpöä NOx:t kasvaa, mutta pienhiukkaset vähenee.  Lisähapella saadaan savutusta siis kuriin, joka mielestäni on tärkeämpää kuin typen oksidit. Ehkä tuosta hyvänä esimerkkinä tuo minulla merkittävästi pienentynyt savutus edelliseen katsastukseen verrattuna.
Lähde: http://files.nequam.se/greenCarLecture.pdf

[Korhonen]

Totta tuokin. siksi uusiin autoihin onkin nämä hiukkassuodattimet tulleet...

[Emil]

Askelmoottorilla varustettua EGR venttiiliä pystyy (ainakin Mitsubishin mainossivun mukaan) säätelemään tarkemmin, jolloin noen muodostus vähenee, koska palotapahtuman lämpöä ei lasketa liiaksi. Alipaineella toimiva EGR lienee toiminnaltaan kulmikkaampi. Vaikka noki tietysti on hengitettynä pahasta, niin se kuitenkin huuhtoutuu vaikkapa kadulta pois sadeveden mukana. Jos kaikki kytkisivät EGR:n pois käytöstä, niin se sade olisi happosadetta, näin kärjistettynä. Kyllä siihen varmasti on syy, miksi kahdesta pahasta on suunnittelijoiden toimesta valittu nokipäästöt mieluummin kuin typen oksidit.

****************

Onko 1.9 TDI:ssä lämmönvaihdin, jolla öljyn lämpöä siirretään jäähdytysnesteeseen? Toivottavasti, koska mun järjen mukaan suunniteltua suuremmat palolämpötilat nostavat öljyn lämpökuormitusta. Öljyllähän nykymoottoreissa jäähdytetään mäntää alhaalta päin, jonka seurauksena öljy lämpenee enemmän, jos palotapahtumakin on suunniteltua kuumempi. Entä riittääkö öljyn voiteluominaisuudet koko huoltovälin, jos sitä kuumennetaan enemmän kuin alunperin on suunniteltu. Melko pieniä kuitenkin tämän konsernin dieselmoottoreiden öljytilavuudet, joihinkin muihin verrattuna. Tämä tämmöisenä pohdinnan tuloksena, eikä mulla mitään tilastietoa tietenkään ole esittää. Ja muutan mielelläni mielipidettäni, jos hyviä vastaperusteluita esitetään.

Häijyn näköisiä ovat nuo nimim. "ConD":n kuvissa näkyvät osat. Karstaa saattaa olla lisää imuventtiilien päällä? (Sama ongelma näissä FSI- koneissa, joissa venttiilejä ei huuhdella bensalla.) 200-240tkm on kuitenkin sen verran pitkä matka, että voihan noita osia puhdistella säännöllisesti vaikkapa 200tkm välein. Eli pitää EGR:n toiminnassa, ja puhdistelee sitä joskus. Tai ainakin niin aion itse tehdä, tämän hetken tiedon valossa. Eikä väliä mitä polttoainetta koneessa poltetaan.

[Emil]

... paljon tulee muutenkin nettiä plärättyä, en muista ensimmäistäkään sulanutta tiisselikonetta.

Entä palaneita kannentiivisteitä? Semmoisia, jossa tiiviste on palanut palotilasta päin?

[ConD]

Vaikka noki tietysti on hengitettynä pahasta, niin se kuitenkin huuhtoutuu vaikkapa kadulta pois sadeveden mukana. Jos kaikki kytkisivät EGR:n pois käytöstä, niin se sade olisi happosadetta, näin kärjistettynä. Kyllä siihen varmasti on syy, miksi kahdesta pahasta on suunnittelijoiden toimesta valittu nokipäästöt mieluummin kuin typen oksidit.

****************

Onko 1.9 TDI:ssä lämmönvaihdin, jolla öljyn lämpöä siirretään jäähdytysnesteeseen? Toivottavasti, koska mun järjen mukaan suunniteltua suuremmat palolämpötilat nostavat öljyn lämpökuormitusta. Öljyllähän nykymoottoreissa jäähdytetään mäntää alhaalta päin, jonka seurauksena öljy lämpenee enemmän, jos palotapahtumakin on suunniteltua kuumempi. Entä riittääkö öljyn voiteluominaisuudet koko huoltovälin, jos sitä kuumennetaan enemmän kuin alunperin on suunniteltu.

Pienhiukkaset aiheuttavat syöpää likimain suoraan joutuessaan keuhkoihin. Tämän vuoksi pidän niitä itse pahempana seikkana. Tieliikenne on yksi kärpäsenkakka NOx päästöjen tuotannossa vs. meriliikenne, raskasliikenne ym. Joten sallin itselleni tämän pienen kansalaistottelemattomuuden. Uusissa autoissa tosiaan on nuo hiukkasloukut, mutta nekään ei aivan ongelmattomia ole ja niin pitkään ku viranomainen ei mulle rahaa anna sen asentamiseen sitä ei autooni tule jälkiasennuksena

Selasin senverran illalla nettiä ja koitin etsiä palamislämpötiloja dieselille ja bensalle. Jonkin jutun mukaan (ei hyvää lähdettä) palolämpötilat dieselillä ovat max ~2000 celsiusasteen verran. Bensakoneessa puhutaan kuitenkin 1700-2700 celsiuksen lukemista maksimissaan palotapahtuman keskellä, joten kertaluokka on taas hieman eri. Bensakoneessakin sylinterin seinämissä lämpötila on "vain" 800 asteen luokkaa. NOx kaasuja alka muodostua 1600 celsiuksen tietämillä.

Lämmönvaihdin öljyyn tulee tosiaan 1.9TDI koneen suodatinjalkaan. Suomen oloissa kuitenkin alkuun on yleensä jopa tarpeen lämmittää öljyjä nestekierrolla enemmän kuin jäähdyttää. Meillä niitä autoille suunniteltuja "hiton kuumia" oloja on aika harvoin vs. keskieuroopan ilmasto, joten lämmön nousujen suhteen niin öljyn kuin palotapahtuman osalta en hirveän huolissani olisi. Öljyn ominaisuuksia LL-ohjelman mukaisilla öljyllä saa jokainen miettiä omalla tahollaan. Minun ratkaisuni on vaihdella öljyjä tiheämmin joskaan senkään syy ei suoraan ole EGR tai muut vaan ihan mielenrauha.

Ihan aikuisten oikeesti nuita palaneita kannentiivisteitä tai sulaneita mäntiä ei ole näkynyt merkittävästi missään 1.9TD(i) koneissa, joita kuitenkin on ollut 90-luvun alkupuolelta saakka tienpäällä. Nokka-akseleita, venttiileitä, suuttimia, vauhtipyöriä, turboja ym kuluu kyllä mutta liki vakiokoneen sulaneita osia ei ole vastaan tullut. Ei sitten niitä kannentiivisteitäkään. TDI tekniikoillakin on ajettu reippaasti yli 400tkm ilman koneiden aukomisiakin, eikä kaikissa varmastikkaan ole EGR toiminut valmistajan speksien mukaan. Tämän pohjalta en ihan usko että EGR tai sen puute voisi rikkoa sellaisenaan koneen kun puhutaan 1.9 tai 2.0TDI koneista. Bensakoneissa rikkonainen EGR voi aiheuttaa *ttumaista nykimistä ja todella herkästi pakokaasujärjestelmän merkkivalon palamista. Itselläni kävi näin aikanaan ja EGR-härveli oli pakko korjata. Poisto olisi ollut hankalaa tuolloin eikä bensakoneessa niinkään tarpeellista kuin dieselissä mielestäni.

Bensakoneissa ainakin VAG leirissä on käytetty tuota askelmoottori-EGR:ää jo jonkin aikaa. Omassa 2001 mallisessa Golfissa oli askelmoottorilla/sähkösolenoidilla toimiva EGR kuten sen seuraajamoottori-FSI:ssäkin. Dieselissä on ollut varsin pitkään alipainetoimiset, joskaan en ihan uusimmista vermeistä tiedä varmana.

[tet]

Bensakoneissa ainakin VAG leirissä on käytetty tuota askelmoottori-EGR:ää jo jonkin aikaa. Omassa 2001 mallisessa Golfissa oli askelmoottorilla/sähkösolenoidilla toimiva EGR kuten sen seuraajamoottori-FSI:ssäkin. Dieselissä on ollut varsin pitkään alipainetoimiset, joskaan en ihan uusimmista vermeistä tiedä varmana.

Näyttää vagin omien dokujen mukaan olevan näissä CR-koneissa sähköinen solenoidiventtiili jonka asentoa mitataan potikalla. Sekä HP- että LP-EGR sama systeemi.

Tuolta löytyy PDF-dokkari jossa paljon tietoa CR-koneen tekniikasta: http://www.dsd.go.th/itrain/km/kboc/2010_TestProject_WSC40/Automobile/DOC33_IL_40CA/DOC33_IL_40CA_1680_Diesel_Engine_2.0L_TDI_CommonRail_BIN5_UL.pdf

Ihan uusimmista koneista ei tuossa puhuta, ainakaan siitä päätelleen että dokussa ruiskusuuttimet ovat piezoja kun nykyään ne ovat taas solenoidimallia. Joten saattaa saastepuolen tekniikassakin olla jotain tapahtunut tuon dokun jälkeen.

[Tzoo]

  Auto 2006 Ocu BKD. Putsasin EGR-ventiilin ja imusarjan. Olivat kiitettävän
  paskasia vaikka edellisen putsauksen jälkeen putkessa ollu pienireikäinen
  tiiviste.
  Pistin koko homman tukkoon ja viidentoista kilometrin ajon jälkeen syttyi
  moottorin vikavalo. Muuten ajo ei tuntunut mitenkään erilaiselta.
  Onko siitä oikeasti mitään haittaa että ajelen vaan näin ilman softahommia?
  Muuta kun katsuri ei tykkää. Mutta reikä auki sitten katsastukseen.

[tekki]

Yleensä EGR:n pelkkä tulppaus ohjelmoimatta saa ahdot pikkailemaan vähän helpommin. Kannattaa ainakin varmistaa joko ahtomittarilla tai VCDS:llä ettei näin käy. Muuta haittaa tulppauksesta ei ole, ellei typenoksidipäästöjen lisääntyminen paina omaatuntoa. Vakion ahtopyynti on max 1.35 bar.

[Eka Golf]

Yhdessä Hondassa ei egr-mokkulan vaihto auttanut, ei edes kanavien putsaus paineilmalla! 
Kanavat oli kannen sisällä joten en viitsinyt sitä irroittaa. Vikakoodi poistui lukijalla tai yhden sulakkeen irtiotolla.
Katsastuksessa meni läpi kun em. hommat hoiti. Nykyään vaihdettu pois eri merkkiseen! 

[Tzoo]

Ok.Täytyypä katella noita ahtoja. Kiitos tiedosta.

[Multifani]

Laitetaas tähänkin ketjuun ehkä vähän tyhmiä kysymyksiä.. Kysymys siis EGR:stä.
Tuossa kesällä tein VNT turboon Mr. muscle käsittelyä ja huomasin että oli EGR:ltä lähtevä putki tulpattu pelti lätkällä. Pitääkö itse EGr läppä saada myös pois toiminnasta ja mistä tämän tietää onko se jo tehty?
Käytössäni on VCDS jos sen jostakin sieltä näkee. Liittyykö tuo VCDS "output test" (intake manifold flap change-over valve) juuri tähän läppään? Sen testin kun teki auton käydessä niin auto sammui.
Tuleeko katsastuksessa ongelmia? jos tulee niin voiko sen tulpan vain ottaa pois vai miten nämä hommat yksinkertaisuudessaan toimii?

[Jultsu]

Sillä egr-venttiilin perhosläpän asennolla ei ole merkitystä jos pakokaasujen pääsy venttiilille on estetty, jos tuo venttiili on alipainekäyttöinen. Jos uudempi auto jossa sähköohjaus (ja asentotieto menee takaisin eculle), tilanne on tietysti eri.

EGR:n toimintaa ei tarkisteta katsastuksessa millään tavoin, ainoastaan visuaalisesti voi jäädä kiinni jos sieltä puuttuu letkuja / on muuta huomiota herättävää konepellin alla.

[a_jaba]

EGR:n toimintaa ei tarkisteta katsastuksessa millään tavoin, ainoastaan visuaalisesti voi jäädä kiinni jos sieltä puuttuu letkuja / on muuta huomiota herättävää konepellin alla.

Tai jos vikavalo palaa niin silloin toki tulee hylky.

Jos EGR säätyy askelmoottorilla niin moottorinohjaus huomaa toimimattomuuden myös siitä että ilmamassamittarin mittaama ilmamäärä ei muutu EGR:n asennon mukaisesti.

[Multifani]

vikavalo ei pala. Eli varmaan sitten annan vain olla niinkuin on ollutkin. kuvan mukaisessa paikassa siis peltilappu. pitääkö jossain muuallakin olla? (en ole tutkinut sen enempää että löytyykö)
auto 2.5 tdi AXE 2004 (multivani).  alipainekäyttöinen.

Osaatteko sanoa vielä mikä se "intake manifold flap" VCDS testi tekee ja kuuluuko auton sammua tai melkein sammua silloin?