VAGarena.fi

Touran 1.4TSI jossa tehdasasenteinen Webasto, vuosimallia -11.

Vaikka webastoa saa pidettyä päällä puolikin tuntia niin silti moottorin lämmöt ovat aivan nollissa kun auton käynnistää, eikö sen nyt pitäisi olla edes vähän lämmennyt?

Vai onko meikäläiselläkin jäänyt joku koodaus tekemättä tehtaalla että lämmittäisi myös moottoria? Vai voiko tuota säätää jotenkin ajokompuutterista?

Bensakoneissa on käsittääkseni asennettu magneettiventtiili. jonka ohjauksella voi säätää lämmittääkö weba kabiinia vai koko vesikiertoa. Koodausohjeita taisi olla mm. Octavian webastoa käsittelevissä topikeissa, joten uskoisin että tuo muutos koko kiertoa lämmittäväksi onnistuisi myös Touranissasi. Ilmeisesti tuo pelkän kajuutan lämmitys on vakiona päällä liki kaikissa bensa+webasto yhdistelmissä ja jos autoa luovutettaessa ei asiaa ole huomannyt pyytää muutettavaksi, se lie alkuperäisasetuksessaan.

Dieseleissä puolestaan taitaa koko kierto lämmetä.

Lainaus käyttäjältä: DeletedUser - 03.01.13 - klo:09:31
Dieseleissä puolestaan taitaa koko kierto lämmetä.

Ei ainakaan silloin ollut noin, kun minulla Touran tehdas-Webastolla oli.

Minusta tuo oli puhtaasti hyvä asia, auto lämpeni sisältä paljon nopeammin kuin samanlainen Touran myös moottorin lämmityksellä.

Lainaus käyttäjältä: Marko_K - 03.01.13 - klo:09:55
Ei ainakaan silloin ollut noin, kun minulla Touran tehdas-Webastolla oli.

Minusta tuo oli puhtaasti hyvä asia, auto lämpeni sisältä paljon nopeammin kuin samanlainen Touran myös moottorin lämmityksellä.

Ok.. minulla ei dieselissä tuota magneettiventtiiliä ole ja 30min webastoilun jälkeen myös moottori on lämmin. Toisaalta autossani ei ollut tehtaan toimesta esilämmitystä, joten johtuisiko tästä... yhtä kaikki, jos tuo venttiili on, voi sen käsitykseni mukaan koodaamalla vaihtaa lämmittämään sekäettä moottoria ja sisätiloja tai sitten sisätiloja.

Lainaus käyttäjältä: DeletedUser - 03.01.13 - klo:10:29
Ok.. minulla ei dieselissä tuota magneettiventtiiliä ole ja 30min webastoilun jälkeen myös moottori on lämmin. Toisaalta autossani ei ollut tehtaan toimesta esilämmitystä, joten johtuisiko tästä...

Johtuu juuri tuosta. Minulla on ollut molempia, ja jälkiasenteinen esilämmitys toimi todellakin noin, että konekin lämpeni.

Itse pidin tehdasasenteisesta enemmän, kun auto lämpeni selvästi nopeammin ja paremmin. En keksinyt koneen lämmittämisestä mitään hyötyä.

Mutta eikös kaikki polttoaineen säästö ja päästöjen väheneminen saada aikaan moottorin lämmityksellä? Eikä mitään väliä edes dieselissä moottorin lämmityksellä jos on -30C??

Ainakin edellinen 1.9TDI Touran oli hiukan kankea kun runnoin -36C pakkasesta käyntiin, voi sitä ääntä... Webasto ei toiminut enää kun nafta ei ollut tarpeeksi notkeaa... :)

Lainaus käyttäjältä: Timppa-67 - 03.01.13 - klo:10:34
Mutta eikös kaikki polttoaineen säästö ja päästöjen väheneminen saada aikaan moottorin lämmityksellä? Eikä mitään väliä edes dieselissä moottorin lämmityksellä jos on -30C??

Voi olla, että jokin teoreettinen säästä syntyy ensimmäisten kilometrien aikana, mutta toisaalta dieseliä se Webastokin polttaa, ja jos lämmitysaika pitene koneen lämmittämisen vuoksi esim. 15 min -> 30 min, niin tuo aiheuttaa jo 1,5 l / 100 km eron ensimmäisellä 10 kilometrillä.

Lainaus käyttäjältä: Marko_K - 03.01.13 - klo:10:56
Voi olla, että jokin teoreettinen säästä syntyy ensimmäisten kilometrien aikana, mutta toisaalta dieseliä se Webastokin polttaa,...

Kyllä, omien kokemusten mukaan weban käyttö polttoainekulutuksen mielessä +/- tasoa, lämmin kone kuluttaa sen verran vähemmän mitä webasto taas polttaa.

Lainaus käyttäjältä: Marko_K - 03.01.13 - klo:10:31
Itse pidin tehdasasenteisesta enemmän, kun auto lämpeni selvästi nopeammin ja paremmin. En keksinyt koneen lämmittämisestä mitään hyötyä.

Mulla toimii juuri päinvastoin, edellinen oli jälkiasenteinen ja lämmitti noin 10-kertaa paremmin kuin tämä tehdasasenteinen, myös sisältä. Mutta tässä nykyisessä taitaakin olla vikaa vikaa vikaa...

Tuota noin eli suomentakaa nyt tyhmälle:

Jos uutta volkkaria tilattaessa on laittanut ruksin kohtaan "WHA Polttoainekäyttöinen lisälämmitin" (joka sisältää kaukon ja ajastimen) niin mitä weba nykyversioissa lämmittää tai pitäisi lämmittää?

1) vain sisätilat,
2) sisätilat ja moottorin vai
3) riippuu tsäkästä ja/tai kuun asennosta lämmittääkö yhtään mitään muuta kuin kuskin hermoja :-\ ;D

Tiedän, että näistä on vuosien varrella ollut erilaisia versioita, mutta mikä siis on nykytilanne?

^ Käsitykseni on, että yhtä oikeaa vastausta, joka koskisi kaikkia uusia Volkkareita, ei ole, vaan vastaus on selvitettävä myyjältä automallikohtaisesti. Ongelmana kylläkin on se, että on myyjiä, jotka eivät osaa vastata ollenkaan tai vastaavat väärin.

Uudessa Golf 7:ssa tehdas-Webasto lämmittää sekä moottoria että matkustamoa. Lämmitintä voi käyttää sekä esilämmitykseen että ajonaikaiseen lisälämmitykseen. Ja tuon lisälämmitystoiminnan voi asettaa valikosta joko automaattisesti toimivaksi tai jättää manuaalisesti kytkettäväksi. Itse pidän automaattitoiminnon poissa päältä ja päätän itse, milloin lisälämpöä tarvitaan.

LainaaItse pidin tehdasasenteisesta enemmän, kun auto lämpeni selvästi nopeammin ja paremmin. En keksinyt koneen lämmittämisestä mitään hyötyä.

On kyllä järkyttävää tekstiä. Markolta en hevillä käytettyä autoa ostaisi. Jo lapsuudesta olen tottunut pukeutumaan sään mukaan, kun astun kotiovesta ulos. Sama koskee autoa: ihminen osaa (vai osaako?) säätää oman lämpötasapainosa vaatetuksella, mutta moottorin lämpenemisestä pohjoisella vyöhykkeellä pitää ihmisen huolehtia. Kauhistuttaa ajatus, että moottorin annetaan käydä kylmänä, vaikka lämpöä olisi helposti teknisin ratkaisuin saatavissa. Mikäs siinä, jos ajaa itse autollaan vain takuuajan; mutta kyllä se käyttöiässä näkyy, jos kylmänä on paljon käytetty.

Samaa mieltä Qualityn kanssa. Harmittaa suuresti, että tulossa olevassa A6:ssa on tuo puute - moottori ei lämpiä. Kyllähän se hieman auttaa moottoria tuokin lämmitin kai, kun startin jälkeen menee lämmintä nestettä kiertoon myös moottoriin. Mutta ei se varmaan kulumista isommin hillitse.

Mitä tuon kanssa sitten tekisi - säteily- tai letkulämmitin kai ainoa vaihtoehto. Pitää vielä tentata Audin huoltopäällikköä muutosmahdollisuudesta. Uskon, että se on teknisesti mahdollista, mutta lienevät saaneet ohjeen, että tuota ei tule tehdä, koska tehtaalla on periaatepäätös tehty.

Tämä on oudon mallikohtaista, kun ystävän uudenkarhean Golf VI:n tehdaswebasto lämmittää myös moottoria (bensakone kyseessä).

Itsekin sitä mieltä, että kyllä prioriteetti nro 1. on lämmin kone, eikä lämmin kabiini. Ihan hämmästyin pari vuotta takasin kun työkaveri kertoi, ettei auton Webasto lämmitä moottoria. Ihan kyllä mennyt tuollaisen laitteen käyttötarkoitus itseltä ohi.

Lainaus käyttäjältä: Quality - 03.01.13 - klo:17:12
On kyllä järkyttävää tekstiä. Markolta en hevillä käytettyä autoa ostaisi.

Ole ostamatta. Jos olisit ostamassa juuri sellaista autoa, mitä minä olisin myymässä, niin mielummin ostaisit toisen yksilön, vaikka siinä olisi toteutettu lämmitys ihan identtisesti?

Lainaus käyttäjältä: Marko_K - 03.01.13 - klo:18:11
Ole ostamatta. Jos olisit ostamassa juuri sellaista autoa, mitä minä olisin myymässä, niin mielummin ostaisit toisen yksilön, vaikka siinä olisi toteutettu lämmitys ihan identtisesti?

No joo. Harvoin tulee noin vakavissaan täällä tuhahdettua. Eiköhän anneta olla. Sanotaan vaikka niin, että todennäköisesti osaisit myydä minulle autosi tuosta kylmäkäytöstä huolimatta ;).

Voi olla että muistan totaalisen väärin, mutta muistaakseni vesikiertoja pystytään konffaamaan huollon toimesta.

Edellinen auto (liisari) oli VW Touran, jossa tehdaswebasto vakiona ajonaikaiseen lämmitykseen. Muutos taukolämmitintoimiseksi oli sen verta tyyris, että pitäydyin sähkövermeissä. Silloin kun ultimateVW:tä lueskelin mainittiin noista vesikierroista ja niiden muuttamismahdollisuuksista.

Ainakin BKD koneessa oli kaksi kiertoa.

Nykyisessä Ocu Scoutissa (BMM-kone) jälkiasennettu webasto (Scouttiin ei edes saanut tehdaswebastoa tilattua) ja kyllä sekä kone että kabiini sillä lämpiää. Lisänä tietty sähkölämmitys ilmanvaihtokanavissa, mikä jää tehdaswebastoa tilattaessa pois.

^^ Jep. Lähinnä vain huvitti tuo lausuntosi. Jos lähdetään siitä olettamasta, että moottori todella olellisessa määrin kärsii kylmäkäynnistyksestä (tähän ei taida löytyä mitään muuta faktaa tueksi kuin joskus 80-luvulla kaasarikoneilla Norjassa tehdyt kokeet?), niin tekisi mieleni väittää, että jos vertaat keskenään seuraavia identtisiä autoja, niin a) on kulunut kylmäkäynnistysten vuoksi vähemmän:

a)

- polttoainetoiminen lämmitin, jonka vesikierto on rajattu esilämmityksen ajaksi lämmityslaitteen kiertoon
- lämmitysteho 5000 W
- esilämmitystä käytetty aina ennen kylmäkäynnistystä

b)

- sähkötoiminen lohkolämmitin, ei kiertovesipumppua
- lämmitysteho 300 W
- esilämmitystä käytetty aina, kun siihen on ollut mahdollisuus (sähköpistoke saatavilla)

Väitän, että polttoainetoimisen lämmittimen suuri teho ja paikasta riippumaton käytettävyys kompensoi komeasti sen, että jäähdytysnesteen kierto lohkossa on esilämmityksen aikana estetty. Kannattaa huomata, ettei sähkölämmittimissä normaalisti ole minkäänlaista pumppua kierrättämässä jäähdytysnestettä ja toisaalta polttoainetoimisen lämmittimen lämmittämä jäähdytysneste virtaa myös lohkon puolelle sillä sekunnilla, kun kone käynnistyy.

Omien empiiristen havaintojen perusteella polttoainetoimisella lämmittimellä lämmitetty moottori on aina ollut heti käynnistyksen jälkeen lämpimämpi kuin sähkötoimisella lämmitetty, riippumatta onko autossa ollut nestekierron rajoitusta esilämmityksen yhteydessä tai ei.

Nämä 300w paistinpannut lämmittävät öljyjä, ei jäähdytysnestettä. Nestettä lämmittävät värkit on ~550w luokkaa ja ne asennetaan vesiletkuun siten, että lämmin vesi pääsee kierrossa eteenpäin ja viileää tulee tilalle alhaalta. Vesi kiertää joskaan ei niin tehokkaasti. 2h 550w vs. 30min 5000w... kyllä se kone lämpiää molemmilla riittävästi.

Näkisin että nykykoneilla tuolla öljynlämmitykselläkin on iso teko, pysyy ketjunkiristimet, turbot ja muut härvelit kunnossa kun taas kaksi- tai jopa kolmekiertoiset vesijutut on aivan sama lämmittääkö niitä vai ei kun suurin osa vedestä on jossain letkuissa menossa kuitenkin ja iskevät sieltä startin jälkeen "kylmät" koneelle. Toki tuolla 5000w webastolla JA 300w paistinpannulla öljypohjassa saa mielestäni koneen jo -35 keleilläkin aika mallikkaasti tulille.

Jos minulla olisi auto, missä vag tehdaswebasto lämmittäisi pelkät sisätilat, koodaisin sen varsin nopeasti koko kiertoa lämmittäväksi jos siihen on mahdollisuus. 30min lämmityksen jälkeen omassa autossa lämpömittari on ainakin värähtänyt startatessa kelillä kuin kelillä ja sekä kone että sisätilat on olleet "sopivat".

Kyllähän sen kai jokainen koodaisi lämmittämään moottorinkin, jos se olisi mahdollista, mutta kun sanovat ei koko ajatukselle.

Sama homma oli Bemarilla, kun asiaa kyselin. Ei voi toki koodata, eikä edes mekaanisesti muuttaa tehdasasenteista lämppäriä.

Aina välillä tuntuu siltä, että valinta on kohdistunut oikeanmerkkiseen autoon ;)

Onneksi tuli tilattua jälkiasenteinen eberi. Jännä juttu oli, että Hertsikan audimyyjä ei olisi mitenkään myynyt mulle muuta kuin tehdasasenteisen. Kehui vielä kuinka se on hyvä kun se lämmittää vain sisätilat. Keski-Euroopassa tuossa onkin järkeä, kun lämpötilat pyörii siinä nollan molemmin puolin, niin sisätilalämmityksellä saa ne myös kuivattua.

Onneksi Hyvinkäällä ymmärsivät tehdä niin kuin asiakas haluaa.

Kyllä minä tuolla haen ensisijaisesti moottorin lämmitystä, sisätilat sitten. Ero oli aika selvä kun nykyisessä oli ensiksi homma koodattu väärin eikä moottorin lämmitys toiminut.

Tuskinpa tälläkään foorumilla kukaan omistaa autoaan niin kauan että moottorinlämmityksestä saatavat hyödyt ehtivät realisoitua pienemmän kulumisen tms muodossa. Polttoaineen säästö ja lämmin kabiini lienee ne hyödyt.

Tästäkin asiasta olisi mukava saada Marko K:nkin kuuluttamaa faktaa Essonbaarin mutujen sijaan. Vähä sama juttu kun uuden auton sisäänajosta on montaa eri koulukuntaa.

Lainaus käyttäjältä: Marko_K - 03.01.13 - klo:18:40
Jos lähdetään siitä olettamasta, että moottori todella olellisessa määrin kärsii kylmäkäynnistyksestä (tähän ei taida löytyä mitään muuta faktaa tueksi kuin joskus 80-luvulla kaasarikoneilla Norjassa tehdyt kokeet?)

Voihan se olla, että kaikki referoivat tuota tutkimusta.

http://www.tiede.fi/artikkeli/806/miksi_kylmakaynnistys_on_haitallista_ (http://www.tiede.fi/artikkeli/806/miksi_kylmakaynnistys_on_haitallista_)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Moottorinl%C3%A4mmitin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Moottorinl%C3%A4mmitin)

Minulla on ollut tehdasasenteinen polttonestelämmitin kolmessa viimeisimmässä autossa (Volvo S60, Ford Focus ja VW Golf 7) enkä keksi, miten nämä kolme autoa polttonestelämmittimen perusteella johonkin järjestykseen saisi! Samat lämmitystehot ja samat toiminnot kaikissa. Tai voihan sitä jotain erojakin yrittää vääntää vaikka väkisin:
- Volvo S60: kohtalaisen kätevä käyttöliittymä, kauko-ohjain ostettava erikseen, polttoaine menee ajotietokoneen ohi
- Ford Focus: käyttöliittymä hankalan syvällä ajotietokoneen valikossa, kauko-ohjainta ei saatavissa, polttoaineenkulutus mukana ajotietokoneen kulutuslukemissa
- VW Golf 7: kätevin käyttöliittymä, kauko-ohjain sisältyy automaattisesti tehdasasennukseen, polttoaineenkulutus näkyy ajotietokoneen hetkellisen kulutuksen arvoissa, mutta ei keskikulutuslukemissa

OK, jos pakko on panna em. autojen webastot miellyttävyysjärjestykseen, näin se menisi: 1. VW, 2. Volvo, 3. Ford.

Ja tehdasasennuksessa on se etu, että lämmitin on täydellisesti integroitu ilmastointijärjestelmään.

vkjoki: Ovatko nuo kaikki lämmittäneet sekä moottoria että ohjaamoa? Jos joku olisi lämmittänyt vain ohjaamoa, olisiko se vaikuttanut sijoitukseen?

Itse totean, etten missään tapauksessa maksaisi pa-lämmittimestä pyydettävää korkeaa hintaa, ellei se lämmittäisi moottoria. Käytetyssä jos mukana tulisi, en ehkä poiskaan repisi ;).

Quality on oikeassa, Volvo on toteuttanut tämänkin homman edelleen pohjolan olojen vaatimusten mukaisesti. Onko Volvossa nykyään Webasto tai Eberi ? Minulla oli 2001 Volvossani Ardic (ruotsalainen lämmitin). Hyvin sekin toimi.

^ ^ Kyllä, S60:ssa, Focuksessa ja Golfissa:
- lämmityksen kohteina sekä moottori että ohjaamo
- mahdollisuus esi- ja lisälämmitykseen
- lisälämmitin asetettavissa automaattisesti ohjautuvaksi tai manuaalisesti ohjattavaksi

Ja kyllä arvostan sitä, että polttonestelämmitin hoitaa myös moottorin esilämmityksen. Arvostus on tunnepohjainen ilman teknisiä, mitattuja faktoja.

Lainaus käyttäjältä: mremonen - 03.01.13 - klo:20:02
Voihan se olla, että kaikki referoivat tuota tutkimusta.

http://www.tiede.fi/artikkeli/806/miksi_kylmakaynnistys_on_haitallista_ (http://www.tiede.fi/artikkeli/806/miksi_kylmakaynnistys_on_haitallista_)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Moottorinl%C3%A4mmitin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Moottorinl%C3%A4mmitin)

Tätä minä juuri tarkoitan. Kaikkialla mainitaan vain, että "tutkimusten mukaan kylmäkäynnistys kuluttaa moottoria yhtä paljon kuin XXX kilometriä ajoa lämpimällä moottorilla", mainitsematta mikä tutkimus, milloin tai missä. Puhumattakaan siitä, että tutkimuksesta löytyisi mitään raporttia tutkimuskohteista ja -menetelmistä, saatika sitten oikeita mittaustuloksia.

Tuo Wikipedian artikkeli on hyvin kuvaava. Siinä todetaan, että "VTT:n tutkimuksen mukaan yksi kylmäkäynnistys voi kuluttaa moottoria saman verran kuin 100 - 600 km ajomatkaa lämpimällä moottorilla", mutta kun lähdeviittauksen avaa, päätyy vain Motivan sivulle, jossa todetaan taas "tutkimuksissa on todettu myös, että kylmäkäynnistys kuluttaa moottoria yhtä paljon kuin 500-600 kilometrin ajo".

Ei VTT:n tutkimusraporttia, ei lähdeviitettä, ei mitään muuta kuin taas yksi versio samasta "faktasta".

Järkeenkäypää kuluminen toki saattaa olla, mutta ilman tutkimusta kylmäkäynnistyksen kuluttava vaikutus jää arvailun varaan -- se voi olla yhtä hyvin vastata yhden kilometrin tai miljoonan kilometrin ajoa.

Ylipäänsä minusta on todella typerää verrata kylmäkulutuksen kuluttavaa vaikutusta lämpimällä moottorilla ajoon, sitähän pitäisi verrata lämpimän moottorin käynnistämiseen. Entäpä jos kylmäkäynnistys todella kuluttaa konetta kuin 500 lämpimällä moottorilla ajettua kilometriä, mutta lämpimän koneen käynnistäminen vastaakin 490 ajettua kilometriä?

^ Hei, nyt löytyi lähde, jossa käsitellään kylmäkäynnistyksen vaikutusta moottorin kulumiseen ... ;)

Nimittäin jollain ihme VAGarena-nimisellä sivustolla
http://www.vagarena.fi/index.php?topic=642.0 (http://www.vagarena.fi/index.php?topic=642.0)
nimimerkki vkjoki on kirjoittanut muutama vuosi sitten näin:

Lainaus käyttäjältä: vkjoki - 13.12.09 - klo:08:21

7. Moottorin kuluminen

Norjan STI:n (Statens Teknologisk Institut) tutki vuonna 1988 esilämmityksen vaikutusta moottorin kulumiseen 25 asteen pakkasessa. Tutkimuksen mukaan esilämmitys vähensi moottorin kulumista saman verran kuin 500 km:n ajo lämpimällä moottorilla. Suurelta kuulostavalle kilometrimäärälle on kaksi selitystä. Ensinnäkin ilmeisesti myös lämpiminä vuodenaikoina valtaosa moottorin kulumisesta aiheutuu kylmäkäynnistyksestä ja toiseksi täysin lämmennyt moottori kuluu ajossa varsin vähän. Todennäköisesti nykyisillä moottoriöljyillä moottorin kuluminen sekä pakkaskylmäkäynnistyksessä että ajossa on hyvin vähäistä ja paljon pienempää kuin 1980-luvulla, minkä vuoksi moottorin kulumisen väheneminen tuskin on enää painava peruste moottorin esilämmittämiselle.

Lainaus käyttäjältä: vkjoki - 03.01.13 - klo:21:10
^ Hei, nyt löytyi lähde, jossa käsitellään kylmäkäynnistyksen vaikutusta moottorin kulumiseen ... ;)

Nimittäin jollain ihme VAGarena-nimisellä sivustolla
http://www.vagarena.fi/index.php?topic=642.0 (http://www.vagarena.fi/index.php?topic=642.0)
nimimerkki vkjoki on kirjoittanut muutama vuosi sitten näin:

Kuulostaa luotettavalta lähteeltä  ;)

Ja kuten epäilinkin, niin ilmeisesti tuokaan tutkimus ei tosiaan ole verrannut omenoita appelsiineihin. Löysitkö tuolloin tuon itse tutkimuksen, vai vain epämääräisiä viittauksia siihen?

Huolestuttavasti alkaa vaikuttaa siltä, ettei ehkä KOSKAAN ole tehty YHTÃ,,Ã,,N tutkimusta, jossa oikeasti olisi tutkittu kylmäkäynnistyksen vaikutusta moottorin kulumiseen, siis siten että olisi verrattu kulumista siihen, mihin sitä pitää verrata: esilämmitetyn moottorin käynnistämiseen samassa ulkolämpötilassa.

Vilkaisin huvikseni läpi muutaman TM:n 60000 kilometrin käyttötestin moottorin purku -osuudet, ja niissä lopputulema tyypillisesti oli, ettei mitään havaittavaa kulumista ollut tapahtunut. TM ei tosin ymmärtääkseni pura moottoreita ennen testiä, joten vertailukelpoinen mittausdata puuttuu.

^ En muista, hainko ko. tutkimuksen käsiini vai en. Nimittäin tutkimus oli joka tapauksessa niin kauan aikaa sitten tehty (1988), että pidin tuloksen käyttökelpoisuutta 2000-luvulla varsin heikkona. Samoihin aikoihin keskustelin asiasta muutaman moottoritekniikan asiantuntijan kanssa, ja he olivat sitä mieltä, että sylinterien nykyisen hiontatekniikan ja erityisesti nykyisten moottoriöljyjen ominaisuuksien ansiosta kylmäkäynnistyksen merkitys moottorin kulumiselle on merkityksetön.

Lainaus käyttäjältä: vkjoki - 03.01.13 - klo:21:38
Samoihin aikoihin keskustelin asiasta muutaman moottoritekniikan asiantuntijan kanssa, ja he olivat sitä mieltä, että sylinterien nykyisen hiontatekniikan ja erityisesti nykyisten moottoriöljyjen ominaisuuksien ansiosta kylmäkäynnistyksen merkitys moottorin kulumiselle on merkityksetön.

Mutta sehän ei toki estä moottorilämmittimien valmistajia toistelemasta muinaista mantraansa markkinointimateriaaleissa. Ja hyvin näyttää uponneen "totuus" moneen täälläkin  ;)

Ehkä se Quality sittenkin ostaa multa vielä joskus käytetyn auton  :P

Lainaus käyttäjältä: Markku J - 03.01.13 - klo:17:31
Samaa mieltä Qualityn kanssa. Harmittaa suuresti, että tulossa olevassa A6:ssa on tuo puute - moottori ei lämpiä. Kyllähän se hieman auttaa moottoria tuokin lämmitin kai, kun startin jälkeen menee lämmintä nestettä kiertoon myös moottoriin. Mutta ei se varmaan kulumista isommin hillitse.

Minulle tuli tehdasasenteinen 2.0 TDI A4 allroadiin. Sehän ei tehtaalta tullessaan tietenkään lämmittänyt kuin kabinetin, vaikka olin kauppaatehdessä kysynyt ja teroittanut, että esilämmittimen pitää lämmittää myös moottoria. No, saatiinhan siinä jokin kolmitieventtiili sitten lopulta ohjelmoitua ohjaamaan esilämmitystä myös moottorille... En ole kuitenkaan lopputulokseen täysin tyytyväinen, koska tehdasasenteinen eberi on ilmeisesti se pienempi 4kW versio ja kun tuota jaetaan kahteen paikkaan (en tiedä suhdetta) niin se tuntuu hieman vajaatehoiselta. Asennutin sitten myös lohko+sisätilalämmittimen ja integroidun defa-akkulaturi. Noilla jos ei pärjää, niin pitänee vaihtaa bensa-autoon :) Minulla oli aikaisemmin pari Tourania ja niissä oli tehdasasenteinen isompi webasto, sillä pärjäsi vaikka lämmmitti sekä moottoria että kabinettia.

LainaaEhkä se Quality sittenkin ostaa multa vielä joskus käytetyn auton

Nää vanhat, hyväksi koetut uskomukset istuu kuule niin kovassa, että taidan viedä ne hautaan asti ;D. Mutta eivät ne ehkä sittenkään estäisi autokauppaa kanssasi tekemästä ;). Sää oot niin taivaallisen hyvä markkinamies 8).

Lainaus käyttäjältä: vkjoki - 03.01.13 - klo:21:38
^ En muista, hainko ko. tutkimuksen käsiini vai en. Nimittäin tutkimus oli joka tapauksessa niin kauan aikaa sitten tehty (1988), että pidin tuloksen käyttökelpoisuutta 2000-luvulla varsin heikkona. Samoihin aikoihin keskustelin asiasta muutaman moottoritekniikan asiantuntijan kanssa, ja he olivat sitä mieltä, että sylinterien nykyisen hiontatekniikan ja erityisesti nykyisten moottoriöljyjen ominaisuuksien ansiosta kylmäkäynnistyksen merkitys moottorin kulumiselle on merkityksetön.

Kuitenkaan unohtamatta, että edelleenkään edes ne nykyaikaiset jumalöljyt eivät ole oikeassa viskositeetissä kylmäkäynnistyksessä, eivätkä moottorin välykset käyntimitoissaan. Itse olen antanut ymmärtää, että tuolla kylmäkäyninnistysrasituksella tarkoitetaan nimenomaan ensimmäistä 20 minuuttia käynnistyksestä jolloin sitä kulumista aiheutuu eniten, eikä pelkästään käynnistysvaihetta.

Mutta totta harmillisen vanhoja/vähäisiä tutkimukset ovat olleet. Oliko SAE mukana myös tuossa norjalaistutkimuksessa? Muistaakseni heiltä noita pitäisi löytyä. Samoin kuin Fordin/SAE/ConocoPhilipsin tutkimus, että liian nopea öljyjenvaihto on oikeasti haitallisempaa kuin pidättäyty esim. 15tkm väleissä.

Lainaus käyttäjältä: Markku J - 03.01.13 - klo:20:09
Quality on oikeassa, Volvo on toteuttanut tämänkin homman edelleen pohjolan olojen vaatimusten mukaisesti. Onko Volvossa nykyään Webasto tai Eberi ? Minulla oli 2001 Volvossani Ardic (ruotsalainen lämmitin). Hyvin sekin toimi.

Webasto on ainakin omassani.

Eilen soittelivat pajalta kun aloin hieman äänensävyä kiristää. Huolto varattu 17.1. ja tuolloin kuulemma mahdollisuutta säätää esim. lämmityksen kohdetta, eli lämmitetäänkö moottoria, sisätiloja vai mitä.

Minkäslaisia akkuja teillä on muuten webastoautoissanne? Meikäläisellä on tuollainen 72Ah Bosch, 380A DIN / 640A EN/SAE. Kaveri jolla on Bemari sanoi että eihän tuolla tee webaston kanssa mitään, hänellä kuulemma 100Ah akku joka on sekin minimi...

Laskeskelin tuossa että joko meikäläisen akun sisäinen resistanssi on 7.5 milliohmin luokkaa tai sitten kuorma on 180W, tämä laskettu jänniteen laskun perusteella akun navoissa kun webasto ja sisäpuhallin on päällä. Tuossa 180W oletettu että akku olisi terve ja sisäinen resistanssi 3 milliohmia, vastaavasti 7.5 milliohmin laskussa oletettu että kuorma olisi 70W, eli Webasto + sisäilmapuhallin.

Myös auton myyjä soitteli ja lupasi että laitetaan huollossa etumaski... ihan hilkulla oli etten revennyt...

Lainaus käyttäjältä: Marko_K - 03.01.13 - klo:21:27
Huolestuttavasti alkaa vaikuttaa siltä, ettei ehkä KOSKAAN ole tehty YHTÃ,,Ã,,N tutkimusta, jossa oikeasti olisi tutkittu kylmäkäynnistyksen vaikutusta moottorin kulumiseen, siis siten että olisi verrattu kulumista siihen, mihin sitä pitää verrata: esilämmitetyn moottorin käynnistämiseen samassa ulkolämpötilassa.

Vilkaisin huvikseni läpi muutaman TM:n 60000 kilometrin käyttötestin moottorin purku -osuudet, ja niissä lopputulema tyypillisesti oli, ettei mitään havaittavaa kulumista ollut tapahtunut. TM ei tosin ymmärtääkseni pura moottoreita ennen testiä, joten vertailukelpoinen mittausdata puuttuu.

Toki on mielenkiintoista, ettei asiasta löydy mitään tutkimusta. Toisaalta pohjoismaissa (ja muilla pohjoisilla alueilla) tämä lohkolämmitinasia on otettu jotenkin itsestäänselvyytenä. Onko aika ajanut sen ohi, en tiedä. Toisaalta jos autossa on lämmitin joka samanaikaisesti lämmittää sekä lohkoa että matkustamoa, en sitä kovin suurena haittana osaa pitää. Tutkimus tai ei. Samaa mieltä siitä että tutkimuksessa - jos sellaista nyt on - tulisi verrata omenoita omenoihin, eli käynnistyksiä käynnistyksiin.

Kyllä mulla ainakin tekee pahaa lyödä auto käyntiin jos se on seissyt -30 asteen pakkasessa pari päivää. Vaikkei mun pitäisi noista välittää, kun auto on toistaiseksi vaihtunut joka kolmas vuosi. Onhan noita autoja rikottukin kylmäkäynnistyksissa etenkin raskaan kaluston puolella. Nykyisissä moottoreissa on niin paljon eri metalleja eri lämpölaajenemiskertoimilla, ettei siellä millään voi välykset olla optimit jos kone on umpijäässä. Toisaalta pitäisi tarkistaa, mitä auton käsikirjassa tai takuuehdoissa sanotaan kylmäkäynnistyksestä. Jos siellä ei puhuta asiasta halaistua sanaa, niin ei kai se sitten ole ongelma.

TM:n käyttötestien näyttöarvo on tässä kohtaa pyöreä nolla. Pitäisi olla verrokki, joka on käynnistetty umpijäisenä ja verrata sitä sitten lämpöisistä oloista lähteneeseen. Tyypillisesti noilla käyttötestiautoilla ajetaan paljon ja pitkään, jotta testi saadaan ulos vielä kun auto on markkinoilla.

---
Jahas, tässä tämmönen:
http://www.tts.fi/tts/linkki2/files/julk08.pdf (http://www.tts.fi/tts/linkki2/files/julk08.pdf)

Tuossa raportissa, kuten pääosin kaikissa muissakin, keskitytään lähinnä kylmäkäynnistyksen päästöihin, joista emme taida saada riitaa aikaiseksi. Tämä johtunee tosin siitä, että päästöjen mittaaminen on helpompaa, nopeampaa ja halvempaa kuin kulumisen. Mutta oli siellä yksi mielenkiintoinen lähdeviite:
http://books.google.fi/books/about/Ajoneuvomoottorien_kylm%C3%A4k%C3%A4ytt%C3%B6.html?id=TEr-tgAACAAJ&redir_esc=y (http://books.google.fi/books/about/Ajoneuvomoottorien_kylm%C3%A4k%C3%A4ytt%C3%B6.html?id=TEr-tgAACAAJ&redir_esc=y)

Siitä vaan tilaamaan... ja tuolta noita VTT:n tutkimuksia löytyy lisääkin:
http://www.vtt.fi/vtt_search.jsp?target=julk&form=lse&search=(cw%3Dautomobile+engines) (http://www.vtt.fi/vtt_search.jsp?target=julk&form=lse&search=(cw%3Dautomobile+engines))

Lainaus käyttäjältä: mremonen - 04.01.13 - klo:08:39
Toisaalta pohjoismaissa (ja muilla pohjoisilla alueilla) tämä lohkolämmitinasia on otettu jotenkin itsestäänselvyytenä. Onko aika ajanut sen ohi, en tiedä.

Siinä mielessä on ajanut ohi, että silloin kun nuo lämmittimet kehitettiin pohjoisen ihmisen iloksi, oli kysymys siitä että saako kaasarimoottorin (puhumattakaan dieselistä) ylipäätään pakkasella käyntiin. 80-luvulla TM:n talvitestissä yksi oleellisimmista testikohteista oli käynnistysvarmuus. Sitten tulivat ruiskut ja tietsikat, ja koneet käynnistyvät vaikka millaisessa pakkasessa jos vain akussa riittää puhtia.

Vielä toinen pointti 80-luvun tutkimuksen vanhentuneisuuden puolesta: Varmasti osa siitä oletetusta tai mitatusta kulumisesta johtui kaasaritekniikasta. Käytetyt rikastukset olivat aivan eri luokkaa kuin nykyisin. Osa bensasta meni raakana pakoputkeen, osa jäi sylinteriseinämille öljykalvoa ohentamaan.

Noista huolimatta, tunnen sen verran empatiaa mekaniikkaa kohtaan, että se tuntuu ikävältä ajatukselta päräyttää kone kylmänä pakkasesta käyntiin. Tähän samaan liittyy ihmettelyni nykyisistä hybridivehkeistä joissa polttomoottori käynnistetään vasta suuren kuormituksen hetkellä. Siis kylmä kone heti täysille. Päätä pudistellen mietin aikoja jolloin koneita lämmitettiin tyhjäkäynnillä ennen ajoon lähtöä, ja sen jälkeenkin ajettiin varovasti lämpimäksi. Moottoripyöräilijät taitavat elää tässä menneisyydessä vieläkin.

Lainaus käyttäjältä: Timppa-67 - 04.01.13 - klo:08:30
Minkäslaisia akkuja teillä on muuten webastoautoissanne? Meikäläisellä on tuollainen 72Ah Bosch

72Ah Bosch. Ajoprofiili tyypillisesti 30min lämmitystä kohti ajoa 5-25min. Ongelmien välttämiseksi käytössä on verkkolaturi.

Tohon akkuun ja sen latautumiseen auttaa paljon jos sinulla on start/stop toiminto autossasi. Yllättävää, sillä silloin myös auton aukun latautuminen on suunniteltu eri tavalla ja autossasi on todennäköisesti AGM-tyyppinen akku, joka sallii syväpurkauksia ja ottaa suurempia virtoja vastaa eli latautuu nopeammin. ;)

Itse olen turvannut vielä riittävän latauksen defan akkulaturilla. Pistoke seinään sillon kun webastolla lyhyellä matkalla ollut käyttöä. Tosin olen pyrkinyt siiden, että auolla vähintään sama matka ajalliseti ajettuna kun mitä sitten webastoa käytetty. Nyt 3,5 vuotta vanha akku eikä mitään merkkejä akun loppumisesta. ;)

Eri asia sitten ne lisäakulliset webastot.

LainaaNykyisissä moottoreissa on niin paljon eri metalleja eri lämpölaajenemiskertoimilla, ettei siellä millään voi välykset olla optimit jos kone on umpijäässä.

Erinomaisen relevantti pointti. Yhdessä Wekottimen kommenttiin öljyn viskotiteetista esim -30 kelissä tällä on taatusti merkitystä kulumiseen.

Jos ajatellaan että alumännät esim kilon ketale, ja dieselin teräslohko 100kg, voi vaan kuvitella lämpiääkö lohko samaa kyytiä mäntien kanssa.... Alulohkoisissa bensakoneissa tietty lohko hieman keveämpi, mutta lämpenee taatusti eri tahtia mäntien kanssa.

Alumiinin lämpölaajenemiskerroin lisäksi noin tuplat rautaan verrattuna, mutta oleellisempaa on että männät lämpenevät nopeammin kuin lohko.

Ensikilometreillä välykset tiukat ja öljy sitkoisempaa. Selittää kulutuslisää, johon vaikuttavat toki voimansiirron ja pyöränlaakereiden suuremmat kylmähäviöt. Ei ainakaan vähennä kulumistakaan ::)

Lisäksi kansiakselissa melkoiden momentti ketjua/hihnaa vasten kylmällä koneella. Öljynpaine 0bar ja liukulaakeroidut pinnat.

Niin ja 72Ah Bosch (Silver) mullakin ja ylläpitolaturi, jolla latailen kun tarvetta on. Yleismittarilla totean akun latauksen silloin tällöin.  Akku vaihdettu ja laturi hankittu vuosi sitten. Akulla oli ikää 4 vuotta. AGM oli mielestäni turhan tyyris. Sitä kannattaa munkin mielestä webastokäyttöön ehdottomasti harkita.

Lainaus käyttäjältä: mremonen - 04.01.13 - klo:08:39
Toki on mielenkiintoista, ettei asiasta löydy mitään tutkimusta. Toisaalta pohjoismaissa (ja muilla pohjoisilla alueilla) tämä lohkolämmitinasia on otettu jotenkin itsestäänselvyytenä. Onko aika ajanut sen ohi, en tiedä. Toisaalta jos autossa on lämmitin joka samanaikaisesti lämmittää sekä lohkoa että matkustamoa, en sitä kovin suurena haittana osaa pitää.

Näinhän se on. En minäkään usko, että esilämmittämisestä olisi haittaa, mutta mielenkiintoista olisi löytää oikea tutkimus aiheesta. On ilman muuta selvää, että kylmän moottori eroaa välyksiltää käyntilämpöisestä, mutta minusta kiinnostavaa olisikin tietää, miten se vaikuttaa moottorin kulumiseen verrattuna esilämmitetyn moottorin käynnistämiseen.

Lainaus käyttäjältä: mremonen - 04.01.13 - klo:08:39
TM:n käyttötestien näyttöarvo on tässä kohtaa pyöreä nolla.

Kyllä. Toin nuo esille vain siitä syystä, ettei niissä 60000 kilometrinkään matkalla tyypillisesti ole havaittu mitään kulumista. Mutta näyttöarvo on 0, kun koneita ei edes avata uutena.

Lainaus käyttäjältä: mremonen - 04.01.13 - klo:08:39
Mutta oli siellä yksi mielenkiintoinen lähdeviite:
http://books.google.fi/books/about/Ajoneuvomoottorien_kylm%C3%A4k%C3%A4ytt%C3%B6.html?id=TEr-tgAACAAJ&redir_esc=y (http://books.google.fi/books/about/Ajoneuvomoottorien_kylm%C3%A4k%C3%A4ytt%C3%B6.html?id=TEr-tgAACAAJ&redir_esc=y)

Maaginen vuosi 1988 jälleen  ;) Ei löytynyt lähikirjastosta, täytyy katsoa saisiko jostain kaukolainattua. Ei taida kiinnostaa niin paljon, että investoisin tuohon edes tuota vajaata 40 euroa...

Lainaus käyttäjältä: mremonen - 04.01.13 - klo:08:39
Toisaalta jos autossa on lämmitin joka samanaikaisesti lämmittää sekä lohkoa että matkustamoa, en sitä kovin suurena haittana osaa pitää.

Entäpä jos lohkon lämmittämisestä onkin haittaa - lämpöhän ei jakaudu moottorissa tasaisesti vaan toisessa kohtaa ulkoilman lämpöistä - lämmittimen läheisyydessä taas ihan jotain muuta - miten käy moottorin välysten kanssa epätasaisesti lämpimässä koneessa ja sitä kautta vaikutus moottorin kestävyyteen?
Sehän on aikaa sitten havittu että pistemäinen lämmitys sekoittaa pahimmillaan moottorinohjausjärjestelmät ja jos ei muuta niin vaikeuttaa käynnistystä kun anturiarvot kertoo jotain muuta kuin todellisuus on.

LainaaSitten tulivat ruiskut ja tietsikat, ja koneet käynnistyvät vaikka millaisessa pakkasessa jos vain akussa riittää puhtia.

Ei se siitä ole muttunut miksikään, samalla lailla se puhti loppuu akussa nytkin. Lämmittämällä kone pyörähtää hitusen paremmin ja lähtee käyntiin.

Lainaus käyttäjältä: Timppa-67 - 04.01.13 - klo:08:30
Minkäslaisia akkuja teillä on muuten webastoautoissanne?

Kolmessa viimeisimmässä polttonestelämmitinautossa:
- akut 68 - 90 Ah; nykyisessä Golf 7:ssa Vartan 68 Ah:n AMG-akku - ja Golf 7:ssa akun varaustilanteen (%) pystyy tarkistamaan trippipainikkeesta
- laturit ovat olleet 120 - 170 A

Nyrkkisääntö esilämmityksen jälkeiseksi "latausajon" kestoksi:
- pakkasta max. 10: ajettava 1x esilämmitysaika
- pakkasta max. 20: ajettava 2x esilämmitysaika
- pakkasta max. 30: ajettava 3x esilämmitysaika

Jos pakkasta on yli 10 astetta eikä ole käytössä ylläpitolaturia tai akunlämmitintä, usein nähty nyrkkisääntö "aja yhtä kauan kuin olet lämmittänyt" ei takaa akun säilymistä käynnistyskuntoisena. Volvon nyrkkisääntö on "aja esilämmityksen jälkeen vähintään 1 tunti". Keskustelin tästä Volvon maahantuonnin tekniikka-asiantuntijan kanssa. Epäilin, että kovemmilla pakkasilla tunnin ajo ei riitä akun lataamiseen, jos moottoria ja matkustamoa on esilämmitetty yli puoli tuntia. Hän totesi, että ei riitäkään, mutta että tuo yhden tunnin ohje annettiin yksinkertaisuuden vuoksi.

Eli jos haluaa lämmintä autoilua niin seuraava varustus:

- Säteilyllämmitin + sisähaara + tehokas 2-tehoinen sisätilanlämmitin
- Kiinteästä asennettu ylläpitolaturi akulle (tämä ottaa virran samasta putkesta kuin säteilylämmitin)

näitä käytetään aina kun verkkovirtaa on saatavilla

- webasto joka lämmittää sekä moottorin ja sisätilan

tätä sitten jos ei ole verkkovirtaa

ja kun miettii miten turkasen kallis tuo webasto on niin missäs tässä on se "pihvi"??

Toi on kaikille webastokäyttäjille erittäin tärkeää tietoa miten lämpötila (pakkaset) vaikuttaa latausaikoihin. Ja juuri kovilla pakkasilla webastoa huudatetaan eniten.

Itselläni se ei ole niin relevantti, koska lähden lähes aina lämpösestä tallista jossa aina vähintään + 15 °C.

Lainaus käyttäjältä: Taky - 04.01.13 - klo:09:58
Entäpä jos lohkon lämmittämisestä onkin haittaa - lämpöhän ei jakaudu moottorissa tasaisesti vaan toisessa kohtaa ulkoilman lämpöistä - lämmittimen läheisyydessä taas ihan jotain muuta - miten käy moottorin välysten kanssa epätasaisesti lämpimässä koneessa ja sitä kautta vaikutus moottorin kestävyyteen?

Näinhän se on. Tässä voi olla se syy, miksei Audi anna enää muuttaa tehdasasenteisen lämmittimen säätöjä. Varsinkin kun näissä nykymoottoreissa on useita vesikiertoja, niin ei se kaikki vesi taida lämmitä. Mutta josko öljyt lämpeäisivät, niin onhan siitäkin jotain hyötyä. Joku siellä ottaa vastaan, kun -20 -asteen pakkasessa lyö koneen tulille.

Noihin kylmäkäynnistyksiin palatakseni, minusta suurin huolenaihe pitäisi jatkuvissa kylmäkäynnistyksissä olla vesipumpun ja jakohihnan kestävyys, ne kun vielä ovat keskenään kimpassa. Jos jäähdytysneste hyhmässä ja käynnistät koneen niin kyllä siinä jakohihna huutaa hoosiannaa. Esim tällänen tilanne juurikin mahdollinen Lapin lomareissulla keskitalvella. :(

Mulla ainakin jälkiasennetussa webastossa on oma pumppu jäähdytysveden kierrättämiseen koneessa, eli kyllä se neste koneessa jo sit kiertää niin laajalla alueella et en kanna huolta. Ja toisaalta eipä ole anturit huutaneet koskaan erroria tämän 3,5 vuoden aikana. Kylmin reissu on ollut -34,5 °C, mutta silloin kyllä lähdin liikenteeseen 250 km:n matkalle lämpösestä tallista ja webasto oli päällä koko matkan ajan. Noissa lämpötiloissa ajoviimakin jo jäähdyttää koneen ulkonevimpia osia aika mukavasti. Mulla oli vielä kyseessä koko pätkä motari ajoa. Eli siinä sitä emppiiristä testiä että ei vaikuta.

Ja totta puheen ollen kyllä koneiden suunnittelpöydällä on erittäin monipuoliset simulointiohjelmat joilla juurikin näitä lämpötekniikka-asioita päästään testaamaan. ;D ;D ;D

Lainaus käyttäjältä: joukose - 04.01.13 - klo:10:21
Jos jäähdytysneste hyhmässä ...

Jos nesteet on OK niin ei mitään hyyhmäytymistä tapahtu.

Lainaus käyttäjältä: Timppa-67 - 04.01.13 - klo:10:16
ja kun miettii miten turkasen kallis tuo webasto on niin missäs tässä on se "pihvi"??

Golf 7:aan 5 kW:n tehdas-Webasto plus kaukokäynnistin noin 800,- - minusta hinta on kohdallaan. Muita esi- ja lisälämmittimiä minulla ei sitten olekaan, kun niille itselläni ei ole tarvetta. Webastolla hoituvat sekä esilämmitys että kovien pakkasten aikaan mahdollisesti tarvittava lisälämmitys.

Lainaus käyttäjältä: Timppa-67 - 04.01.13 - klo:10:16
ja kun miettii miten turkasen kallis tuo webasto on niin missäs tässä on se "pihvi"??

Webaston pihvi siis?

- paljon tehokkaampi kuin tyypilliset sähkölämmittimet -> auto lämpenee vartissa, ei kahdessa tunnissa (toki varmaan tehokkaita sähkölämmittimiäkin on olemassa, mutta sulakkeet rajoittavat sellaisten käyttöä)
- riippumattomuus verkkovirrasta -> voi käyttää lähes missä tahansa
- kauko-ohjattavuus ja/tai ajastus -> helppoa (toki nämä voi askarrella sähköihinkin, mutta tyypillisesti se on sitten käyttöpaikkasidonnaista)
- mahdollisuus käyttää ajon aikana

Nuo nyt tuli äkkiä mieleen.

Sähkölämmittimen plussia:

- ei paikallisia päästöjä
- yleensä toimintavarmempia
- halpa hinta

Siinäpä se. 5 vuotta vanhat autot varmaan yli päänsä huolletaan vielä asianmukaiseti, muuta sen jälkeen menee jo suurpiirteisemmäksi.
Jos aatellaan että uusien autojen hihnat vaihtovälillä 180-220 tkm ja ajat 25 tkm/vuosi ollaan siellä satkun jälkeen 6 vuoden tietämillä eli todennäköisesti 2 tai 3 käyttäjä käyttää miten käyttää. ;D ;D ;D

Kyllähän uudehkojen autojen kanssa ei ole mitään huolta näissä asioissa, jos ei nyt sitten satu hirmu pakkaset lomareissulle esim. -40 C. Mutta tuskinpa sillon kukaan normaali-ihminen mihkään lomamökistään liikkeelle yrittää vaikka olisi puoli pakko. ;D ;D ;D

Kyllä minusta pitkiä jakohihnan vaihtoja ajatellen aina parempi jos pistät auton tulille webastolla ensin kunnolla lämmitettynä. Eipä siinä silloin ylimääräistä rasitusta jakohihnalle ja kierovesipumpulle juuri tule. ;D ;D ;D

Lainaus käyttäjältä: Timppa-67 - 04.01.13 - klo:10:16
Eli jos haluaa lämmintä autoilua niin seuraava varustus:

- Säteilyllämmitin + sisähaara + tehokas 2-tehoinen sisätilanlämmitin
- Kiinteästä asennettu ylläpitolaturi akulle (tämä ottaa virran samasta putkesta kuin säteilylämmitin)

näitä käytetään aina kun verkkovirtaa on saatavilla

- webasto joka lämmittää sekä moottorin ja sisätilan

tätä sitten jos ei ole verkkovirtaa

ja kun miettii miten turkasen kallis tuo webasto on niin missäs tässä on se "pihvi"??

Tossa sulla on kyllä vyö ja henkselit. Mutta onhan niitäkin nähty. Jos sulla on webasto, niin varsinkaan säteilylämmittimelle ei ole mitään käyttöä. Toisaalta jos suurin osa ajosta on kodin ja työpaikan välillä ja molemmissa tolpat/talli, niin silloin webasto ei ehkä ole se oikea valinta, vaan sähköllä pärjää.

Itse kuulun juuri tuohon "sähköllä pärjäisi"-porukkaan, mutta Saabin ja Vollen jälkeen tuo "webasto" jäi jotenkin päälle ja on tullut hankittua näihin Audeihinkin. Ja toisaalta sähkölämppäriä ei pääse kauko-ohjaamaan normi-tolpassa. Ja webastoa/eberiä/ym. voi sitten käyttää apulämmittimenä ajossa tai jos haluaa, niin parkissa.

Hintaahan tuolle tulee asennettuna parisen tonnia paikasta riippuen. Itsekin voi tuollaisen asentaa, jos haluaa tehdä elämästään jännittävää...

Minulla sattuu olemaan sekä jäälkiasennettu webasto, akkulaturi ja letkulämmitin. Syy tähän on yksinkertainen. Kovilla pakkasilla molemmat lämmittämässä, jolloin saaddan koneen nesteet ja sisätilat kivan lämpöiseksi vielä -30 °C pakkasissa kohttuajassa (30 Min) ja sillon kun letkulämppäri käytössä lataa laturi kivasti myös akkua (mitä nyt sitten -30 C:ssä enää latautuu).

Lapinmatkailua kun harrastan niin siellä kelit on ihan eri kuin täällä Etelä-Suomessa. Ja on se nyt vaan kiva mennä AINA lämpöseen autoon. ;)

Lainaus käyttäjältä: jkvi - 04.01.13 - klo:09:58
Ei se siitä ole muttunut miksikään, samalla lailla se puhti loppuu akussa nytkin. Lämmittämällä kone pyörähtää hitusen paremmin ja lähtee käyntiin.

Pointti taisi olla nyt siinä polttoaineen syöttötavassa ja moottorinohjauksessa, ei akun kestossa. Eli ruiskut lähtee aina käyntiin jos sähköä akussa on, kaasutinkone ei välttämättä pakkasessa lähde vaikka kuinka kauan jaksaa sahata.

Varsinainen ongelmahan tämän Webaston kanssa on siinä että vähänkin kovemmilla pakkasilla Climatronicin puhallin pysähtyy n. 15min tohotuksen jälkeen kun akun jännite on laskenut 11.9 volttiin. Akku on ollut täysi ennen tuota webaston käynnistystä, n. 12.4-12.5V -20C lämpötilassa.

Tuon webaston käyttö joko vie turkasesti enemmän virtaa kuin speksit kertovat tai sitten meikäläisen akun sisäinen vastus on 20-kertainen normaaliin verrattuna... akun napajännite laskee nimittäin n. 0.4V kun webasto ja sisätilan puhallin ovat päällä. Samoin napajännite jatkaa laskuaan n. 0.01V/min kun webasto ja sisätilan puhallin puhisevat, siinä ei kauaa kestä ennenkuin ollaan 12.4V-11.9V :-(

Tietysti olisi ihan mahtijuttu jos joku muukin voisi mitata miten akun napajännite muuttuu kun Webasto ja sisätilan puhallin ovat käytössä, saisi vähän vertailudataa...?

LainaaAkku on ollut täysi ennen tuota webaston käynnistystä12.4-12.5V -20C lämpötilassa.

Akun lataus tuolla jännitetasolla noin 75% (100% 12,72V), vai onko tosiaan niin että lataustaso vs jännite muuttuu lämpötilan mukana?

Voisko akussa olla kuitenkin vikaa? Itsellä ei ole koskaan käynyt noin, edes 40min lämmityksen jälkeen kovassa pakkasessa.

Oliko akulle tehty jo kuormitustestit?

Kyllä tuo liike väittää että testit on tehty, täytyy nyt pyytää että mittaavat ja kertovat tuon sisäisen vastuksen arvon, pitäisi kait noiden testerien sekin näyttää kun eiköhän ne siihen perustukin...

Tietty se on ikävämpi juttu jos akku on ok koska sitten vika on todennäköisesti kallimmassa paikassa eli webastossa tai pahimmassa tapauksessa tuossa climatronicissa...

Kylmäkäynnistyksen moottoria kuluttavasta vaikutuksesta muistan lukeneeni 60-luvun Tekniikan Maailmasta.
Oli Englannissa tutkittu radioaktiivisilla männänrenkailla kulumista muistaakseni 18 asteen pakkasessa.
Tulos oli,että käynnistys tuossa lämpötilassa vastaa 800km ajoa maantiellä. Muistaakseni Cortinan kone.
Uudempia tutkimuksia aiheesta en ole huomannu.

Eilen viimeksi illalla pöhisyttelin webastoa 40 min yhtä mittää ja kyllä ei ollut mitään ongelmia. Tosin mulla jälkiasennettu vebasto, muuta tutkii samalla tapaa jännitteen laskua.

http://papers.sae.org/940080/ (http://papers.sae.org/940080/)

Tollanen löytyi. Vielä suomalaisten tekemänä. Ei tuokaan nyt ihan tätä päivää ole, mutta sentään 90-luvulla. Tosin lukemaan en tuota pääse ilman tunnareita tai maksamista.

Tiivistelmä tosin löytyy tuosta sivulta:

" Cold-startability of a modern SI-engine is no longer a problem, thanks to advanced fuel injection and ignition systems as well as engine pre-heaters. However, the engine lubrication does not work as required before the oil pressure has been built up at even the farmost end of the lube system. In subzero conditions down to -30 °C this means the engine may run 30 … 70 seconds after turning the ignition key without the camshaft and valve mechanism receiving sufficient lubrication / 1 /. Daily cold-starts in very low ambient temperatures may be critical to the engine life, especially if the lubricant has not been chosen carefully.

By using a pre-oiling device generating pressure in the main oil gallery before starting, the lubrication delay can be significantly shortened if the lubricant is a mineral oil. However, the pre-oiling also needs pre-heating"

Tuo öljynpaineen nousu pätee kyllä ihan samalla tavalla vielä tänä päivänäkin. Ei se öljy voitele jos se ei pääse voideltaville pinnoille. Toki tuossakin mainitaan mineraaliöljy jota enää tuskin ketään käyttää edes vanhoissa kotteroissa.

Lainaus käyttäjältä: Marko_K - 04.01.13 - klo:10:49
Sähkölämmittimen plussia:
- ei paikallisia päästöjä
- yleensä toimintavarmempia
- halpa hinta

- luotettevuus = yksinkertainen - toimii aina, ei palopesä ongelmia tai muita pitkässäkään juoksussa
- sisälämppärin kanssa lämmittää kabiinin paljon tehokkaamin kuin weba tms+ auto lämppäri yhdistelmä
- ei akku ongelmia kun ei syö auton akusta virtaa

Tosta päremmin kabiinin lämmittämisestä olen kyllä sitä mieltä että jos tohotat 1 h sisälämmpärillä ja 1 h weballa niin kyllä se lähinnä hellekelejä muistuttaa weballa lämitettynä  ;D

Lainaus käyttäjältä: Taky - 04.01.13 - klo:12:35
- sisälämppärin kanssa lämmittää kabiinin paljon tehokkaamin kuin weba tms+ auto lämppäri yhdistelmä

Tämä ei todellakaan pidä paikkansa, jos puhutaan normaalisulakkeiden perään kytkettävistä sisälämppäreistä. Nollakelillä Webasto tohottaa matkustamoon +20 varttitunnissa, ja pakkasellakaan ei mene puolta tuntia.

Lainaus käyttäjältä: vkjokiHenkilöauton sisätilanlämmitinten tehoa on tutkittu -20 asteen lämpötilassa. Koetuloksista voidaan arvioida, että keskikokoisen henkilöauton sisätilat lämpenevät keskimäärin seuraavasti (lämmönnousu eri lämmitystehoilla):
- 600 W: 8 astetta 0,5 tunnissa, 13 astetta 2 tunnissa
- 1000 W: 15 astetta 0,5 tunnissa, 19 astetta 2 tunnissa
- 2000 W: 24 astetta 0,5 tunnissa, 32 astetta 2 tunnissa

Lainaus käyttäjältä: Marko_KAuto: VW Touran
Lämmitin: Webasto Thermo Top V 5.0 kW
Ulkolämpötila: 0.0 astetta.

Auto seissyt taivasalla 28 tuntia käyttämättä. Lasit kauttaaltaan jäässä.
Automaatti-ilmastointi automaattiasennossa.

0 min: Webaston käynnistys.
2 min: Sisälämpötila +2.6 astetta. Automaatti-ilmastointi on käynnistynyt
ja puhaltaa teholla 2/7.
3 min: Sisälämpötila +4.2 astetta.
4 min: Sisälämpötila +5.1 astetta. Puhallusteho 3/7.
5 min: Sisälämpötila +7.2 astetta. Tuulilasi noin 25% sula, etusivulasit
10% sulat.
6 min: Sisälämpötila +10.7 astetta.
7 min: Sisälämpötila +13.2 astetta.
8 min: Sisälämpötila +14.9 astetta. Tuulilasi 100% sula.
9 min: Sisälämpötila +15.9 astetta. Etusivulasit 100% sulat.
10 min: Sisälämpötila +16.9 astetta. Puhallusteho 4/7.
11 min: Sisälämpötila +17.4 astetta.
12 min: Sisälämpötila +18.0 astetta. Takasivulasit 100% sulat.
13 min: Sisälämpötila +18.8 astetta.
14 min: Sisälämpötila +19.2 astetta. Tavaratilan sivulasit ja takalasi
100% sulat.
15 min: Sisälämpötila +20.1 astetta.

Lainaus käyttäjältä: Marko_K - 04.01.13 - klo:13:03
Tämä ei todellakaan pidä paikkansa, jos puhutaan normaalisulakkeiden perään kytkettävistä sisälämppäreistä.
Henkilöauton sisätilanlämmitinten tehoa on tutkittu -20 asteen lämpötilassa.
Ulkolämpötila: 0.0 astetta.

No eihän noissa tieteellisestä tutkimisessa ole kysekkään, mutta muuttujia noissa on niin paljon että vertailun tekeminen ei mitenkään relevanttia.
Sekä weba/eberi laitteista kuin myös sisälämppäreistä kokemuksia ja edelleen empiiristen käyttökokeiden persusteella sitä mielä että kunnollinensislämppäri - ihan normaalista 10/16A sulakeesta  siis on tehokkaampi.
Sisälämppärillä kabiili lämpiää helposti niin että lumi norona valuu ovien saumoihin jne, mutta weba/eberillä sitä ei saa aikaa. Hyvä vesinoro ei ole, mutta kuvastaa mikä lämpö korista hohkaa sulattaakseen päällä olevan lumen.

Taky puhuu ilmeisesti näistä tehdasasenteisita polttoainekäyttöisistä lisälämmittimistä.
Eihän autoa kaupasta ostessa 500 â,¬:n hinnalla mitä se lisälämppäri maksaa voi millään saada jälkiasenteisen 5 kW:n veroista, joka maksaa liki 3 000 â,¬.
Eroa siis kuin yöllä ja päivällä. ;D

Lainaus käyttäjältä: tet - 04.01.13 - klo:11:02
Eli ruiskut lähtee aina käyntiin jos sähköä akussa on, kaasutinkone ei välttämättä pakkasessa lähde vaikka kuinka kauan jaksaa sahata.

Jaa, omat kokemukset ihan jotain muuta näistä vag:n dieseleistä. Ilman esilämmitystä -20 on transportterin käyntiin lähdön raja ilman käyttäjän apua. Tuli juteltua alanmiesten kanssa pohjoisessa ollessa, kun toivoin heiltä hyviä kikkoja uusien jääkuutioiden käynnistykseen, mutta kuulemma tilanne vain pahenee näiden uusien ekoihmeiden kanssa eli softa ei anna riittävästi syöttöä jotta -30 asteinen jääkuutio starttaisi (kaippa ne jotain tietää, kun noiden kanssa tappelevat).  :o

Kuulin äsken autoni luovutuksen yhteydessä, että Audicenterin huoltopäällikkö on parhaillaan keskusteluissa tehtaan kanssa lämmittimen konfiguroinnista myös moottoria lämmittämään. Kuulemma toiveita on ilmassa tuon suhteen.

Toivottavasti "järjen ääni" voittaa.  ;)

VW puolella noita konffauksia tosiaan tehtiin joskus Touran pre-faceliftin aikakaudella. (Kolmitieventtiilin asetukset)

Lainaus käyttäjältä: Taky - 04.01.13 - klo:13:21

Lainaus käyttäjältä: Marko_K - 04.01.13 - klo:13:03
Tämä ei todellakaan pidä paikkansa, jos puhutaan normaalisulakkeiden perään kytkettävistä sisälämppäreistä.
Henkilöauton sisätilanlämmitinten tehoa on tutkittu -20 asteen lämpötilassa.
Ulkolämpötila: 0.0 astetta.

No eihän noissa tieteellisestä tutkimisessa ole kysekkään, mutta muuttujia noissa on niin paljon että vertailun tekeminen ei mitenkään relevanttia.
...
Sisälämppärillä kabiili lämpiää helposti niin että lumi norona valuu ovien saumoihin jne, mutta weba/eberillä sitä ei saa aikaa.

Minusta vertailu on ihan relevanttia, vaikka muuttujia onkin useita. Tässä tapauksessa oleelliset erot ovat vertailtavien autojen sisätilavuudet ja mahdolliset erot lämpötilan mittauspisteessä.

Lainauksellasi ilmeisesti halusit viitata eroon vallinneissa ulkolämpötiloissa, mutta sehän ei ole ollenkaan relevanttia. Mitattavassa aineessa (=ilma) ei kummassakaan tapauksessa ole tapahtunut mitään faasimuutosta, joten alkulämpötila ei ole millään tavalla oleellinen. Oleellista on se, että molemmissa tapauksissa auton sisäilman alkulämpötila on ollut sama kuin ulolämpötila, ja on mitattu kuinka nopeasti sisäilma lämpenee ulkolämpötilan pysyessä alkuperäisenä.

Ja tuloksiksi on saatu, että 1000 W sähkölämmittimellä 20 asteen ero syntyy reilussa kahdessa tunnissa, 2000 W sähkölämmittimellä vajaassa puolessa tunnissa ja 5000 W Webastolla 15 minuutissa.

Lämpöteho on lämpötehoa, tehtiin se sitten sähkölämppärillä tai Webastolla, ja enemmän lämpötehoa on enemmän lämpötehoa. Vesinorot syntyvät sitten sen lämmityksen ansiosta, jos ovat syntyäkseen.

EDIT: En siis tosiaankaan ole termodynaamikaan asiantuntija, mutta minun muistaakseni lämpötilamuutosten vaatima energiamäärä ei riipu lähtölämpötilasta, ellei sitten vertailtavissa tilanteissa toisessa tapahdu faasimuutosta ja toisessa ei.

Tein taas kokeellista tutkimusta tänä aamuna, eli 5.1.2013 (pakkasta n. -9C)

Auto ollut työn CTEK laturissa tuossa normaalissa 14.4V asennossa.

Aamulla 8:00 laturi näytti että akku täysi, irrotin laturin ja napajännite akussa 13.00V

8:38 napajännite 12.98V ja laitoin webaston kaukosäätimestä päälle. Auto sammutettu normaalisti eli ei mitää huurteenpoiston jättöjä päälle tms. ennen sammutusta.

Napajännite muuttui seuraavasti:

8:38 12.98V
8:39 12.18V (webasto alkaa pöhistä)
8:40 12.27V
8:41 12.33V
8:42 12.35V (ilmeisesti webaston hehku ei enää vie virtaa ja jännite nousee?)
8:43 12.33V
8:44 12.22V (sisäilmapuhallin lähti päälle, taso 3)
8:45 12.21V
8:46 12.21V
8:47 12.20V
8:48 12.19V
8:49 12.18V
8:50 12.17V
8:51 12.17V
8:52 12.16V
8:53 12.15V
8:54 12.15V
8:55 12.08V (sisäilmapuhallin taso 4)
8.56 12.08V
8:57 12.07V
8:58 12.05V
8:59 12.04V
9:00 12.03V
9:01 12.02V
9:02 12.01V
9:03 12.00V
9:04 12.00V
9:05 11.99V
9:06 11.98V
9:07 11.97V
9:08 12.09V (sisäilmapuhallin sammunut)
9:09 12.10V

sammutin webaston kauko-ohjaimesta

9:10 12.18V (webasto pitää vielä ääntä)
9:11 12.19V (webasto pitää vielä ääntä)
9:12 12.36V (webasto hiljennyt)
9:13 12.41V
9:15 12.44V
9:17 12.46V
9:18 12.47V
9:21 12.50V

Kun käynnistin auton niin lämpömittari pysyi pohjassa eli moottori ei näyttänyt lämmenneen ainakaan tuolla perusteella.

Tiedä sitten mitä viisasta tästä osaisi sanoa. Ehkä tuosta voisi joskus laskeskella että paljonko akun kapasiteetista hävisi ja paljonko noihin eli vaiheisiin olisi mennyt tuosta kapasiteetista olettaen että akku olisi kunnossa ja sisäinen resistanssi n. 3 milliohmin luokkaa?

Tämmöisen mittauksen jos joku muu viitsisi tehdä niin olisin erittäin kiitollinen! :)

Lainaus käyttäjältä: Timppa-67 - 05.01.13 - klo:10:18
Tein taas kokeellista tutkimusta tänä aamuna, eli 5.1.2013 (pakkasta n. -9C)

Niin minäkin, vaikken samasta asiasta.

Mittailin sähkölämmittimen lämmitystehoa:

Auto: Citroen C4 Picasso
Lämmitin: Defa Termini 1350W
Ulkolämpötila: -3.8 astetta.

Auto seissyt katoksessa 12 tuntia käyttämättä.

0 min: Defan käynnistys.
120 min: Sisälämpötila +14.0 astetta.

Tulos ei ollut millään tavalla yllättävä, vaan korreloi aivan lineaarisesti vkjoki-nimimerkin raportoiman testin kanssa, vaikka se oli tehty paljon kylmemmässä.

Lisäksi tulos on täysin odotettu myös kun sitä vertaa Webastolla tehtyyn testiini:

Auto: VW Touran
Lämmitin: Webasto Thermo Top V 5.0 kW
Ulkolämpötila: 0.0 astetta.

Auto seissyt taivasalla 28 tuntia käyttämättä.

0 min: Webaston käynnistys.
15 min: Sisälämpötila +20.1 astetta.

Autot ovat sisätiloiltaan hyvin samankokoisia, ulkolämpötila lähelle samaa, käytetty mittari sama ja samassa kohdassa, kojelaudan päällä auton keskilinjalla. (Touranin tapauksessa tuo ilmoitettu lukema on auton diagnostiikasta, mutta kontrolloitu tuolla samalla mittarilla, ero +/- 1 aste.)

Webaston ja Defan ilmoitettuja lämmitystehoja ei toki voi suoraan verrata, koska Defa lämmittää suoraan sisäilmaa, Webasto jäähdytysnestettä ja se lämmityslaitteen kautta sisäilmaa. Siksi Webaston sisäilman lämmitysteho on vähemmän kuin sen ilmoitettu teho 5000 W, arviolta 3000-4000 W. Joka tapauksessa paljon enemmän kuin tyypillisten sähkölämmittimien.

Lainaus käyttäjältä: Marko_K - 05.01.13 - klo:11:07
Autot ovat sisätiloiltaan hyvin samankokoisia, ulkolämpötila lähelle samaa, käytetty mittari sama ja samassa kohdassa, kojelaudan päällä auton keskilinjalla.

Olisipa mielenkiintosta mitä lämpötila on kun mittari on vaikkapa keskikonsolilla etupenkkien välissä - miten paljon ilmankierto vaikuttaa lämpötilan tasaisuuteen.

Mikä ohjaus vaikuttaa siihen, että joissakin autoissa sisäilmatuuletin lähtee vasta tietyllä nesteenlämpötilalla päälle ja joissakin autoissa tuuletin lähtee heti päälle?

Omassa on IPCU rele, sisätuuletin lähtee heti päälle ja climatronicin näyttö on pimeenä. Niissä, missä sisätuuletin lähtee viiveellä päälle, on muistaakseni climatronicin näytössäkin elonmerkkejä...?

Mistä tulee noi ohjaukset ja voikoha tuota "heti tuulettimet päälle" -versiota muuttaa älykkääksi?

Vielä yksi etu Webaston/Eberin sisälämppärillä on se, että lämmitys tapahtuu ulkoilmaa sisälle puhaltamalla, ei kierrättämällä sitä auton sisällä.
Etu on se, että kosteus poistuu autosta ja ajat kuivemmalla autolla. Ei huurru ikkunat sisältä niin helposti  :D

Lainaus käyttäjältä: Rauska - 05.01.13 - klo:13:00
Vielä yksi etu Webaston/Eberin sisälämppärillä on se, että lämmitys tapahtuu ulkoilmaa sisälle puhaltamalla, ei kierrättämällä sitä auton sisällä.
Etu on se, että kosteus poistuu autosta ja ajat kuivemmalla autolla. Ei huurru ikkunat sisältä niin helposti  :D

Paitsi jo on sisäilmankierto päällä :)

Lainaus käyttäjältä: jarsiv - 05.01.13 - klo:13:18
Paitsi jo on sisäilmankierto päällä :)

Jaa, mulla Audissa Eberi laittaa jotai asetuksia kai, ainakin puhallinnopeuden? Täytyypä ens kerralla katsoa ja jättää se päälle sammutusvaiheessa 8)

Lainaus käyttäjältä: jarsiv - 05.01.13 - klo:12:42
Mikä ohjaus vaikuttaa siihen, että joissakin autoissa sisäilmatuuletin lähtee vasta tietyllä nesteenlämpötilalla päälle ja joissakin autoissa tuuletin lähtee heti päälle?

Omassa on IPCU rele, sisätuuletin lähtee heti päälle ja climatronicin näyttö on pimeenä. Niissä, missä sisätuuletin lähtee viiveellä päälle, on muistaakseni climatronicin näytössäkin elonmerkkejä...?

Mistä tulee noi ohjaukset ja voikoha tuota "heti tuulettimet päälle" -versiota muuttaa älykkääksi?

Tuossa omassa webaston esilämmityspurkissa on tuo viiveen säätömahdollisuus. Tehdasmallissa pelkällä kellolla sitä ei ole, ellei rakenna kellolaitteen +12v lähdön taakse viivepiiriä. IPCU releelle jne.

Lainaus käyttäjältä: jarsiv - 05.01.13 - klo:12:42
Omassa on IPCU rele, sisätuuletin lähtee heti päälle ja climatronicin näyttö on pimeenä. Niissä, missä sisätuuletin lähtee viiveellä päälle, on muistaakseni climatronicin näytössäkin elonmerkkejä...?

Eiköhän jälkimmäisessä tapauksessa ole kyseessä tehtaan oma esilämmittävä Webasto. Se osaa oikeasti käynnistää Climatronicinkin, joka sitten huolehtii siitä minne ja millä voimalla puhalletaan.

Jälkiasenteisen murhe on siinä, että se vain osaa puhaltaa vakioteholla ja puhallus menee sinnen, mihin asentoon läpät ovat sattuneet autoa sammutettaessa jäämään. Pahimmillaan sekaan sekoitetaan vielä kylmää ilmaakin, jos läpät sellaiseen asentoon ovat sattuneet jäämään (jopa todennäköistä, kun auto on sammutettu ajosta, ellei ole ollut paukkupakkanen).

Tehdasasenteinen taas älyää säädellä puhallustehoja ja suuntia tarpeen mukaan, lopputuloksena tasaisesti ja tehokkaasti lämmennyt auto sekä vähemmän kuormittunut akku.

Lainaus käyttäjältä: Taky - 05.01.13 - klo:11:29
Olisipa mielenkiintosta mitä lämpötila on kun mittari on vaikkapa keskikonsolilla etupenkkien välissä - miten paljon ilmankierto vaikuttaa lämpötilan tasaisuuteen.

Sitikan tapauksessa tuossa kohtaa olisi varmasti lämmin, koska lämmitin on asennettu 45 asteen kulmaan kojelaudan alle juuri keskilinjalle. Imee ilmaa alaviistosta ja puhaltaa sen yläviistoon. Sitikassa kun keskikonsolia ei perinteisessä mielessä ole:

(http://www.my-lhd.co.uk/images/voitures/6806c-car-citroen-c4%20picasso-3.jpg)

En löytäny aiemmista viesteistä varmaa vastausta niin onko uusissa Skoda Octavioissa esim. 1.6TDI tehdaswebasto lämmittämässä vain sisätiloja vai lämmittääkö se samalla moottoria? Tuntuu aika pöljältä jos kone jäisi kylmäksi tehdasasenteisella webastolla.

Lainaus käyttäjältä: isopahasusi - 05.01.13 - klo:17:30
.. uusissa Skoda Octavioissa esim. 1.6TDI tehdaswebasto lämmittämässä vain sisätiloja vai lämmittääkö se samalla moottoria?

2010:ssä molempia.

Lainaus käyttäjältä: Marko_K - 05.01.13 - klo:16:59
Eiköhän jälkimmäisessä tapauksessa ole kyseessä tehtaan oma esilämmittävä Webasto. Se osaa oikeasti käynnistää Climatronicinkin, joka sitten huolehtii siitä minne ja millä voimalla puhalletaan.

Jälkiasenteisen murhe on siinä, että se vain osaa puhaltaa vakioteholla ja puhallus menee sinnen, mihin asentoon läpät ovat sattuneet autoa sammutettaessa jäämään. Pahimmillaan sekaan sekoitetaan vielä kylmää ilmaakin, jos läpät sellaiseen asentoon ovat sattuneet jäämään (jopa todennäköistä, kun auto on sammutettu ajosta, ellei ole ollut paukkupakkanen).

Tehdasasenteinen taas älyää säädellä puhallustehoja ja suuntia tarpeen mukaan, lopputuloksena tasaisesti ja tehokkaasti lämmennyt auto sekä vähemmän kuormittunut akku.

ainakin mulla on tehdasasenteinen webasto (passat 3c 2006) ja siinä kyllä puhaltelee koko ajan vakionopeudella muuttamatta mitään nopeuksia eikä muistaakseni climatronicissa ole mitään valaistusta, ainoastaan kellossa palaa valo ja lukee "tele on" jos kakesta pistetty päälle,tai pelkkä valo jos kellolla tai napista laitettu päälle.Näin sekä vanhalla että uudella IPCU.lla. Viime talven ajelin rikkinäisellä IPCU:lla jolloin moottori lämpeni huomattavasti paremmin mutta kabiinin puhallin pysyi kokonaan hiljaa.  Jos haluaisi säästää akkua niin helpointa olisi ottaa tuo IPCU irti vaan kannastaan,pelkkä webasto ei paljon akkua syö ja kabiini kyllä lämpenee nopeasti kun koneen lämmöt jo valmiiksi tapissa.

Noissa tehdasasenteisissa taitaa olla myös viellä semmoinen versio jossa laite laitetaan ajotietokoneesta päälle?

Lainaus käyttäjältä: axe - 05.01.13 - klo:18:19
ainakin mulla on tehdasasenteinen webasto (passat 3c 2006) ja siinä kyllä puhaltelee koko ajan vakionopeudella muuttamatta mitään nopeuksia eikä muistaakseni climatronicissa ole mitään valaistusta, ainoastaan kellossa palaa valo ja lukee "tele on" jos kakesta pistetty päälle,tai pelkkä valo jos kellolla tai napista laitettu päälle.

Niin, kuulostaa siltä, että sulla on tehdasasenteinen Webasto, johon on JÃ,,LKIASENNETTU kello ja kaukosäädin. Se toimii noin.

Tehtaan esilämmittävä Webasto on eri juttu, siinä ei mitään erillistä kellolatetta, vaan ajastus tehdään monitoiminäytöltä. Ja se integroituu siihen Climatroniciin, toisin kuin jälkissennuskello.

Lainaa8:44 12.22V (sisäilmapuhallin lähti päälle, taso 3)
8:55 12.08V (sisäilmapuhallin taso 4)

Hmm, nyt alkoi kiinnostamaan climatronicin ja puhaltimen tehot! EDIT: ja mitähän kaikkea muuta on "päällä" kun tuota lämmitystä auton "aivoilla" ohjataan...

Voisiko olla niin, että nelospuhallus on jo rajumpi tehoiltaan + vielä climatronicin tehonkulutus tuohon päälle.

Jälkiasenteinenhan pyörittää tuuletinta clima pimeänä aika pienellä nopeudella.