quattrot

[pokkus]

Lukiofysiikalla voi selittää aika pitkälle skidpad-testiä, mutta ei se kerro paljonkaan auton ali- ja yliohjautumisesta.
Renkaiden kitkakerroin muuttuu pyöräkuorman muuttuessa. Sivusuuntainen kitkakerroin muuttuu myös pitkittäisluiston ja sivukallistuksen vaikutuksesta. Skidpad-testissä pärjäisi parhaiten Pendolino, menee kuin kiskoilla ;-)

Korjattakoon sen verran, että pyöräkuorman suuruudella ei ole mitään merkitystä kahden pinnan väliseen kitkakertoimeen. Kitkavoimat ovat sitten asia erikseen. Voimilla ja massoilla ei myöskään ole merkitystä kitkakertoimeen. Ainoastaan kahden eri pinnan välisisillä materiaaliominaisuuksilla on vaikutusta kitkakertoimeen.

Normaaliajo autolla on paljon muutakin kuin vakiosädeympyrässä vakionopeudella ajoa.
Ali- ja yliohjautuminen vaikuttaa auton kaarrekäyttäytymiseen paljon enemmän kuin skidpad-testin tulokset. Vedon vaikutuksesta aliohjautuva voi muuttua yliohjautuvaksi ja päinvastoin. Nykyisissä normaaliajoon tarkoitetuissa takavetoisissa on tietoisesti huononnettu pitoa etuakselilla, jotta auto saadaan aliohjautuvaksi ja siten slalom ja väistökokeessa turvallisemmin käyttäytyväksi. Sivuttaispidon huonontaminen taas huonontaa tulosta skidpad-testissä. Turvallisuutta on siis painotettu enemmän kuin maksimi sivuttaiskiihtyvyyttä. Autoja on erilaisia, jotkut on tehty ajettavaksi ympyrää ja jotkut maantiellä.

Hiukan ihmettelen mielipiteidesi vaihtelua. Hetki sitten suosittelit ihmisiä vertailemaan autojen sivuttaiskiihtyvyyksiä ympyrässä ja nyt käännät takkisi ja väität, ettei niitä kannatakaan tuijotella, vaan muut asiat vaikuttavat enemmän. Itse pidättäydyn edelleenkin kannassani, koska olen niin monta testiä omasta autostani lukenut, jossa sille on mitattu yli 0,9g sivuttaiskiihtyvyyksiä ja sanottu mm. parhaimman balanssin omaavaksi autoksi testijoukossa.

[1.8 "APR" Q]

No, eipä ole tarvinnut mitenkään häiritsevästi sutimisesta kyllä kärsiä takavedoilla, mutta ehkä jotakin sellaista ilmenee vasta sitten kun teholukemat alkaa 4:sella 

..He..he
Tarkoitin lähinnä hyvin talvisissa ja jäisissä olosuhteissa..

[mho0]

Täytyy myöntää, että opiskelufysiikasta on aika monta vuotta, mutta tuo lukiofysiikka ei tainnut ottaa huomioon muodonmuutoksia materiaalissa, kun pintapaine kasvaa. Ja kun se rengas eri pyöräkuormilla hieman muovaantuu etenkin pinnastaan, niin lukiofysiikka ei taida ihan sellaisenaan päteä. Eli eikös siihen tule leikkausvoimaa siihen pintaan jonkin verran. Tätä minusta tukee myös se, että pienellä luistolla renkaassa on oikeasti paras pito. Eikös se kisarenkaissa ole jopa 10%+. Joka taitaa olla "lukiofysiikan" vastainen tosiasia.

Vai miten se menee?

Mutta kyllähän se lukiofyssa menee juuri kuten sanoit. Tuli juuri kerrattua sitä tyttären kanssa :-)

Jäin vielä miettimään sitä, että jos renkaassa on vetoa, niin eikös sen sivuttaiskitkan raja-arvon pitäisi pienentyä kun se vedon ja sivuttaiskiihtyvyyden vektorit lasketaan yhteen. Kitkan rajan pitäisi tulla aikaisemmin vastaan. Toisin sanoen kaksivetoautossa jompi kumpi pää irtoaa ja nelivedossa molemmat (jos olisi muuten tasapainoinen alusta).

Tämähän pitää paikkansa minusta selvästi paikkansa ja on helppo todeta reippaalla kaasunkäytöllä.

Ihan heti en tosin keksi, miksi VW:n (ehkä muutkin) etuvetoiset heittää perää kurvissa moottorijarrutuksella. Ei ihan suoraan tue edellistä teoriaa, kun niiden jarruttavien eturenkaiden pitäisi menettää sivuttaispito. Onko alusta säädöllä sitten kuitenkin suurempi vaikutus kuin vetotavalla siihen liittyvällä "lukiofysiikalla".

Korjattakoon sen verran, että pyöräkuorman suuruudella ei ole mitään merkitystä kahden pinnan väliseen kitkakertoimeen. Kitkavoimat ovat sitten asia erikseen. Voimilla ja massoilla ei myöskään ole merkitystä kitkakertoimeen. Ainoastaan kahden eri pinnan välisisillä materiaaliominaisuuksilla on vaikutusta kitkakertoimeen.

[pokkus]

Täytyy myöntää, että opiskelufysiikasta on aika monta vuotta, mutta tuo lukiofysiikka ei tainnut ottaa huomioon muodonmuutoksia materiaalissa, kun pintapaine kasvaa. Ja kun se rengas eri pyöräkuormilla hieman muovaantuu etenkin pinnastaan, niin lukiofysiikka ei taida ihan sellaisenaan päteä. Eli eikös siihen tule leikkausvoimaa siihen pintaan jonkin verran. Tätä minusta tukee myös se, että pienellä luistolla renkaassa on oikeasti paras pito. Eikös se kisarenkaissa ole jopa 10%+. Joka taitaa olla "lukiofysiikan" vastainen tosiasia.

Hyvin yksinkertaistettuja nuo peruslukion opit tosiaan ovat eivätkä ota lähellekään kaikkea huomioon. Omistakin opeista on jo liian monta vuotta aikaa ja väin hämärästi muistaa noita yleiskaavoja.

Jäin vielä miettimään sitä, että jos renkaassa on vetoa, niin eikös sen sivuttaiskitkan raja-arvon pitäisi pienentyä kun se vedon ja sivuttaiskiihtyvyyden vektorit lasketaan yhteen. Kitkan rajan pitäisi tulla aikaisemmin vastaan. Toisin sanoen kaksivetoautossa jompi kumpi pää irtoaa ja nelivedossa molemmat (jos olisi muuten tasapainoinen alusta).

Tämähän pitää paikkansa minusta selvästi paikkansa ja on helppo todeta reippaalla kaasunkäytöllä.

Tätä samaa asiaa yritin ajaa takaa tuolla aiemmin kun puhuin noista kiihtyvyysvektoreista. Meinasin jo tuossa aiemmin laittaa tämän linkin, mutta ajattelin keskustelun menevän hiukan liian syvälliseksi. Laitan sen nyt tähän, ehkä hiukan selvenämään noita vektoreita, joista puhuin. Skid-padilla tai kuivalla kesäkelillä mutkaan ajellessa vetotavalla ei siis ole merkitystä, koska kaikki vetotavat pystyvät välittämään tiehen tarpeeksi voimaa ja nostamaan kiihtyvyyttä renkaiden vetosuuntaan (at) ja näin pienentämään sivuttaiskiihtyvyyttä (ac). Oletuksena että autossa ei ole "liika" tehoa kesäkeleihin, niin että renkaat pääsisivät sutimaan kaasua painettaessa. Talvella tilanne on toinen kun vajaavetoisilla tuota kiihtyvyyden nostamista renkaiden vetosuuntaan ei voida tehdä yhtä paljon, koska pitoa ei ole. Tästä nimenomaan siis syntyy se fiilis, että autoa ohjataan kaasulla. Kiihtyvyys (a) on siis näiden kahden vektorin (ac ja at) summa. Eli jos a pysyy vakiona ja at suurenee (kaasua painetaan) niin vastaavasti ac:n täytyy pienentyä. Vektorin a pituus pysyy siis samana, mutta sen suunta muuttuu.

http://en.wikipedia.org/wiki/Centripetal_acceleration#Tangential_and_centripetal_acceleration

[Kärki]

Joo, ei esmes tuossa CLS viissatkussa tarvitse sutimista kestää. Luistonesto on niin julmetun tehokas, että se katkaisee kyllä vedon sillä sekunnilla kun meinaa tyhjää lyödä. Hyvin rauhallisesti se talvella liikkuu. Ja se talvi on kuitenkin 4-5kk vuodesta, jona aikana se auto on vain kalpea varjo siitä mitä kesällä.

335i coupe, 996 C2, 997C2 cabrio - ei ole millään niistä tarvinnut kokea tuollaista "varjo kesäisestä" - ilmiötä talvikeleillä. Ehkä CLS on sitten vain huono talvikeliin?!

[clima]

Kohta on taas sellaiset kelit että meidän quattromiestenkin sietää varoa, pito kiihdytyksessä kun on eri kuin jarrutuksessa:


http://www.hs.fi/fingerpori/?cmp=tm_viihde_fingerpori

[Totuuden Torvi]

Subjektiivinen turvallisuudentunne. Onko se hyvä asia että tuntee "liiallista" subjektiivista turvallisuudentunnetta quattronsa kanssa liikenteessä. Varsinkin huonoissa olosuhteissa.

Kun ajattelen tätä ko.tunnetilaa ja muistan esim viimetalvena kun Porvoon moottoritiellä hirveässä lumimyräkässä harvassa liikenteessä kun eteni rauhallisena lauantaina tuollaista 60-70km/h nopeutta joka omalla etuvetoisella autolla ja hyvällä maavaralla tuntui vielä just ja just siedettävältä nopeudelta oikean puoleisella kaistalla joka oli lähestulkoon puhdas lumesta. Kun siinä vasemmalla kaistalla n.30cm lumikasassa pyhälsi ohi mustanpuhuva A6 Allroad, valehtelematta 100-120km/h vauhtia ohi muun liikenteen.

Mietin että minkälainen vaaratilanne olisikaan tullut jos joku olisi oikealta kaistalta päättänytkin (vaikka toinen neliveto) lähteä ohittamaan hitaampaa edestään, kun takaa tulevaa Allroadia ei nähnyt peileistä pöllyävän lumen takia ollenkaan?

Eikä sen Allroadin eteneminen näyttänyt kovin vakaalta tuossa kelissä. Näytti sekin seilaavan, vähän kuin lumi olisi kantanut sitä, kun se hivenen seilasi siinä lumen päällä sivuttaissuunnassa.

Tuo keli kyllä oli sellainen että tuntui siltä että vain nelivetoiset autot ajelivat vasenta kaistaa, ja valitettavasti suuri osa näistä meni mielestäni juurikin sitten tilannenopeudellisesti liian lujaa. Viittaan tuohon "näkymättömyyteen".

Yleensäkin, voiko se olla hyvä asia että turvallisuuden tunne on tapissaan, ja jopa yli auton ominaisuuksien? Näin se helposti on huonossa kelissä. Kuvitellaan että tekniikka on parempaa kuin on, ja että kyllä tekniikka virheetkin korjaa, ja eihän nyt mennä edes lähellä tekniikan "rajoja".

Mielummin olen sellaisen ihmisen kyydissä, tai liikenteessä samoilla seuduilla, jolla on turvallisuudentunne "alle auton rajojen", kuin sellaisen jonka turvallisuuden tunne on "normitasolla" huonossa kelissä.

[Kärki]

Hyvä kirjoitus nimimerkiltä "totuuden torvi"!

Olen itsekin quattron kanssa sortunut tuohon vastaavaan. Olin viikonlopun vietossa kotipuolessa ja päätin jäädä sinne yöksi vielä sunnuntaina lähteäkseni vasta aikaisin maanantaiaamuna kohti kotikaupunkia ja työpaikkaa. Yöllä tuli kuitenkin hieman yllättäen rutkasti lunta ja sunnuntaiyön ollessa kyseessä, ei aurauskalustoa juurikaan ollut liikenteessä. Heräsin illalla suunniteltuun aikaan..tietämättäni muuttuneesta kelistä. Lähdin ajamaan kohti työpaikkaa ja tajusin samantien etten välttämättä tulisi ehtimään ajoissa perille. Aamulla oli kuitenkin töissä erityisen tärkeä tapaaminen, josta myöhästymisellä voisi olla kauaskantoisetkin seuraukset. Huomasin siinä sitten kuitenkin aika pian että nätistihän se quattro "leijuu" siinä lumihangessa - ja niinpä tuuppasin tuon matkan menemään suunnilleen samalla vauhdilla kuin optimikelissäkin, eli nopeusrajoitusten mukaan.
Se onnistui kyllä, ehdin jopa ajoissa perille ja meno oli koko matkan turvallisen ja hallitun tuntuista. Tosiasia kuitenkin on, että meno oli kaikkea muuta kuin turvallista. Eteneminen kyllä sujui, mutta mikään muu ei olisikaan enää sujunut - jos jokin yllättävä tilanne olisi eteen tullut.

Vaatii aikamoista itsekuria ajaa quattrolla pahassa kelissä, jotta pystyy tunnustamaan itselleen että se etenemisnopeus ei ole kuin yksi pieni osa sitä turvallista ajamista. Minä olin tuolloin ehdottomasti vaaraksi muille tielläliikkujille ja myös itselleni. Se ei tietenkään ole quattron vika, vaan kuskin - mutta quattro antaa kyllä helposti hieman valheellisen kuvan siitä, millainen keli ja auton hallittavuus tosiasiassa on.

[MoFFe]

Totta tuo... quattro pysähtyy yhtä huonosti kun mikä muukin auto.
Toisaalta quattroa ehkäpä voi tehdä korjausliikkeitä paremmin kun etuvetoinen.

Quattro kyllä nostaa liikaa tuota itsetuntoa... että eihän tässä mitään ongelmaa ole.
Ei edes liukasta vaikka asia on ihan toisin.

Mutta olen siltikin sitä mieltä että quattro on hyvä. Pitää vaan kuljettaja muistaa tuollaiset asiat.

[BeeKasi]

Tuo keli kyllä oli sellainen että tuntui siltä että vain nelivetoiset autot ajelivat vasenta kaistaa, ja valitettavasti suuri osa näistä meni mielestäni juurikin sitten tilannenopeudellisesti liian lujaa. Viittaan tuohon "näkymättömyyteen".

^^^ täysin turhaa yleistystä. Pure BS 

[Totuuden Torvi]

^^^ täysin turhaa yleistystä. Pure BS  

Mihin perustat kritiikkisi? Vai paistaako nyt läpi quattro-reaktio?

Tuossa kelissä mentiin väljässä letkassa melkolailla sitä maksimia mitä tuossa kelissä voi mennä. Voin siis sanoa että lähestulkoon kaikki ne ketkä ohi menivät, etenivät liikenteessä vaarantamalla muita. Ja nelikkoja oli ainakin 90% ohittajista, toki naapurimaan kilvissä näistä suurin osa.

[rob-s]

Tännehän voisi copy-paste:lla laittaa edellisten syksyjen ja talvien keskustelut:)

[1.8 "APR" Q]

Tännehän voisi copy-paste:lla laittaa edellisten syksyjen ja talvien keskustelut:)

Tämä keskustelu tosiaan käydään joka syksy ja talvi.
Itse en sen enempää jaksa vääntää asiasta,tärkeintä on,että olen itse tyytyväinen.
Kuten ennenkin olen täällä sanonut...kukin ajaa semmoisella autolla ja "vetotavalla",minkä itse parhaakseen näkee.

[BeeKasi]

Mihin perustat kritiikkisi? Vai paistaako nyt läpi quattro-reaktio?

Tuossa kelissä mentiin väljässä letkassa melkolailla sitä maksimia mitä tuossa kelissä voi mennä. Voin siis sanoa että lähestulkoon kaikki ne ketkä ohi menivät, etenivät liikenteessä vaarantamalla muita. Ja nelikkoja oli ainakin 90% ohittajista, toki naapurimaan kilvissä näistä suurin osa.

"Tuo keli kyllä oli sellainen että tuntui siltä että vain nelivetoiset autot ajelivat vasenta kaistaa, ja valitettavasti suuri osa näistä meni mielestäni juurikin sitten tilannenopeudellisesti liian lujaa. Viittaan tuohon "näkymättömyyteen"."

^^ En kritisoinut mitään. Totesinpa vain, että typerää yleistämistä. Minua on jokusen kerran ärsyttänyt motarilla XC-Volvo, jonka rekisteri on ESA-x. Voisin olettaa, että kuljettajan nimi on Esa. Siitä voisin päätellä (ja tuoda jollakin forumilla julki), että kaikki Esa-etunimen omaavat ovat k..ipäitä liikenteessä.

"Nelikkoja oli 90% ohittajista". Eli kuinka monta?
"Suurin osa naapurimaan kilvissä". Siis mikä osuus?

Minulla ainoat allergiset reaktiot tuottaa koivu, pujo ja tyhmät yleistykset, ei quattro-merkki maskissa. Minun puolestani ihmiset voivat vaikka hiihtää töihin, kesät ja talvet jos nelivedolla ajaminen ei kiinnosta. Mutta aivan kaikki, joita se kiinnostaa, eivät ole vastuuttomia kusipäitä liikenteessä. Mukavaa perjantai-iltaa!

[Flat]

Tännehän voisi copy-paste:lla laittaa edellisten syksyjen ja talvien keskustelut:)

copy pastellahan kaikki laittavat sanottavansa tähän ketjun alusta. Mitä sitä nyt turhaan kirjoittelemaan.
Jokin foorumisofta voisi generoida tätä keskustelua ihan itsekseen, aineistohan tässäkin ketjussa on jo tarpeeksi siihen...eli kunnon looppi päälle ja kaikilla riittä luettavaa.

Vakavasti ottaen, joka talvinen q-keskustelu on eräs tämän foorumin suoloista. Q-kansaa voi leikkisästi verrata kunnon körttiläiseen vakaumukseen. Samalla koetellaan fysiikan lakeja, niinkuin tämänpäiväsessä uutisessa , jossa on "löydetty" yli valonnopeudella kiikkuvia hiukkasia. Noilla hiukkasilla on pakko olla quattro !

[Totuuden Torvi]

^^ En kritisoinut mitään. Totesinpa vain, että typerää yleistämistä. Minua on jokusen kerran ärsyttänyt motarilla XC-Volvo, jonka rekisteri on ESA-x. Voisin olettaa, että kuljettajan nimi on Esa. Siitä voisin päätellä (ja tuoda jollakin forumilla julki), että kaikki Esa-etunimen omaavat ovat k..ipäitä liikenteessä.

Esat nyt kaikki on juuri k-päitä. Mikäs ihme tuo on?  

En löydä tekstistäni mainintaa että kaikki nelivetokuljettajat ovat k-päitä. Haluat vain nähdä asian näin. Tuossa kelissä vain ei tuolle ohituskaistalle oikein millään muulla oikein uskaltanut mennä, ja niistäkin uskalikoista meni liian moni liian lujaa keliin nähden.

"Nelikkoja oli 90% ohittajista". Eli kuinka monta?
"Suurin osa naapurimaan kilvissä". Siis mikä osuus?

Prosenttiluku on tuntematon käsite? Ja korostin mielestäni vielä että noin lukuja.

Minulla ainoat allergiset reaktiot tuottaa koivu, pujo ja tyhmät yleistykset, ei quattro-merkki maskissa. Minun puolestani ihmiset voivat vaikka hiihtää töihin, kesät ja talvet jos nelivedolla ajaminen ei kiinnosta. Mutta aivan kaikki, joita se kiinnostaa, eivät ole vastuuttomia kusipäitä liikenteessä. Mukavaa perjantai-iltaa!

Jos luet tekstini harkiten huomaat, että mitään yleistyksiä en pyrkinyt tekemään. Paitsi ne mitä halusit itse näin tulkita. Hyvää iltaa sinullekin, ja turvallisia kilometrejä!

[VAG!]

Jokin foorumisofta voisi generoida tätä keskustelua ihan itsekseen,

Ottaen huomioon oman tilanteensa, voi vain todeta, että nelikko ratkaisee ongelmia tutkittaessa erilaisissa laitoksissa tapahtuvaa valmistusta. Täytyy siitä huolimatta että maailmalla on viime aikoina tapahtunut paljon, todeta, että quattro parantaa huonoja taloudellisia ja hallinnollisia oloja. Ei tarvita syvällistä ymmärtämystä sen käsittämiseen, että etuveto antaa mahdollisuuden parantaa ongelmanratkaisukyvyn huipentumaa.

Vaikka osaltamme onkin saatettu syyllistyä laiminlyönteihin, voidaan taholtamme kuitenkin todeta, että vajakki parantaa vastuunalaisia kontradiktioita. Vaikka osaltamme onkin saatettu syyllistyä laiminlyönteihin, voidaan taholtamme kuitenkin todeta, että vajakki parantaa vastuunalaisia kontradiktioita. Universaalista näkökulmasta katsoen neliveto ennakoi osaltaan huomaamattomia haittatekijöitä.

http://puppulausegeneraattori.fi/

[pokkus]

Vakavasti ottaen, joka talvinen q-keskustelu on eräs tämän foorumin suoloista.

Olen täysin samaa mieltä. Tämmöiset vakioketjut, jotka nousevat joka vuosi suosioon tiettyyn aikaan tai ovat aina suosittuja, ovat todella mielenkiintoista seurattavaa ja luettavaa sekä niihin on yleensä paljon mukavampi antaa myös omia mielipiteitä ja kannanottoja. Aihe kun on vielä tarpeeksi laaja, niin kaikilla riittää sanottavaa. Puheenaihe ei siis jää vain pienen ryhmän sisäiseksi jutusteluksi. Muutenkin tuollainen pieni vääntäminen tuo lisää mielenkiintoa ja värikkyyttä keskusteluun.

[autofanaatikko]

Ihmettelen takavetoisen auton paremmuutta ylistävien prioriteettejä.
Ennenvanhaan takavetoiset ilman luistoestoja ja eeäspeitä oli vaarallisia ajaa, varsinkin sateella ja talvella. jos niillä yritti pysyä etuvetoisten vauhdissa. Auto ei mennyt hetkeäkään suoraan, perä nuljusi koko ajan sivuttain. Kesällä tiesi, että se johtui sivutuulesta tai tien kallistuksista. Talvella ei sitten tiennyt onko se normaalia suuntavakavuuden puutetta vai onko perä jo liukumassa sivulle. Jokatapauksessa tilanne oli korjattava ohjausliikkeillä ja nopeasti. Autoa piti ohjata koko ajan, siitä varmaankin tulee joillekin se tunne, että ajoneuvo on hallinnassa. Nykyautoissa luistoesto on takavetoisissa säädetty niin tiukalle, että sivuttaispitoa säilyy takanakin jonkin verran. Sitten ollaan tien tukkona köröttelemässä, kun ei kulje kovempaa. Nykyiset takavetoiset tehdään aliohjautuviksi jäykillä etupään kallistuksenvakaajilla. Aliohjautumista voi sitten kaarteissa kompensoida vetoa lisäämällä. Tästä tulee se harhakäsitys, että takavetoisella voi ajaa mutkat nopeammin, kun voi painaa kaasua kaarteessa. Todellisuudessa kaarrenopeudet ovat takavetoisella pienemmät kuin etuvetoisella tai nelivetoisella (siis oikealla nelivedolla, ei millään kytkeytyvillä haldexeilla tai x-drivella). Vastaanväittäjät voi ensin katsoa sivuttaiskiihtyvyyksiä vakioympyrässä, ennenkuin alkavat todistaa uskomuksiaan. Perstuntuma ei ole sama kuin nopea kaarreajo. No, takavetoisella vauhti tuntuu suuremmalta ja ajaminen vaatii enemmän ajamista. On eri asia ajaa räppäilemällä muutama kilometri tai talvikelissä useita tunteja putkeen. Neliveto taas tuudittaa virheelliseen turvallisuuden tunteeseen, kun kelin vaihtelut ei niin tunnu. Vasta jarruttaessa huomaa, että onkin liukasta. Ja joskus se voi olla liian myöhään.....

Eli siis auto jossa on haldex tai xDrive on aivan paska ja vain Torsen neliveto on kunnollinen? Ainakin xDrivessä on neliveto kokoajan valmiudessa (tai päällä) ja eikös se ole 30/70 jakosuhteella normitilassaan eli auto ei ole silloin kokonaan takavetoinen.

[TBA]

Eli siis auto jossa on haldex tai xDrive on aivan paska ja vain Torsen neliveto on kunnollinen? Ainakin xDrivessä on neliveto kokoajan valmiudessa (tai päällä) ja eikös se ole 30/70 jakosuhteella normitilassaan eli auto ei ole silloin kokonaan takavetoinen.

En minä niin sanonut, sinä itse näytät olevan sitä mieltä ;-)
X-Drivessa neliveto on valmiudessa koko ajan, mutta se kytkeytyy vasta kun takapyörillä on luistoa. Näin ainakin vanhemmissa malleissa. Jakosuhde x-drivessa voi olla välillä täysin takaveto-etu/takaperä pakotettu samaan pyörimisnopeuteen. Prosenttiosuus määräytyy renkaiden pidon ja kytkimen kiristysvoiman kombinaatiosta. Elektroniikka säätelee kytkimen kireyttä oman mielensä mukaan, ja auto on välillä aliohjaava ja välillä yliohjaava. Mainosmiesten mukaan se korjaa itse auton ajosuunnan oikeaksi. Talviliukkailla kaarteessa kaasua painettaessa pito lähtee takapyöristä ja auto lähtee sivuluisuun ja nelivedon kytkeytyessä sivuluisu on helppo oikaista. Näin siis esp pois päältä. Torsen quattrossa voima jaetaan samanaikaisesti eteen ja taakse ja auto käyttäytyy neutraalisti vaikka kaarteessa kaasua painaisikin. Vasta sitten kun kaarteessa painetaan kaasua sen mikä koneesta lähtee, auto lähtee nättiin sivuluisuun, jonka esp sallii. Etuvetoisissa haldex-nelivedoissa tilanne on sama kuin x-drivessa, sillä erolla että ne puskee ensin ja sitten kun takaveto kytkeytyy lähtee perä sivulle. Torsen toimii kaikissa olosuhteissa samalla tavalla loogisesti, kun elektroniikka ei arvo voiman jakoa ;-)

[Wilburi]

Flat:llä, kun ei ole S Line Quattroa, niin onkohan sillä F Line Fuattro ?

[TBA]

Korjattakoon sen verran, että pyöräkuorman suuruudella ei ole mitään merkitystä kahden pinnan väliseen kitkakertoimeen. Kitkavoimat ovat sitten asia erikseen. Voimilla ja massoilla ei myöskään ole merkitystä kitkakertoimeen. Ainoastaan kahden eri pinnan välisisillä materiaaliominaisuuksilla on vaikutusta kitkakertoimeen.

Hiukan ihmettelen mielipiteidesi vaihtelua. Hetki sitten suosittelit ihmisiä vertailemaan autojen sivuttaiskiihtyvyyksiä ympyrässä ja nyt käännät takkisi ja väität, ettei niitä kannatakaan tuijotella, vaan muut asiat vaikuttavat enemmän. Itse pidättäydyn edelleenkin kannassani, koska olen niin monta testiä omasta autostani lukenut, jossa sille on mitattu yli 0,9g sivuttaiskiihtyvyyksiä ja sanottu mm. parhaimman balanssin omaavaksi autoksi testijoukossa.

Ylemmän kappaleen väärä tieto tulikin jo korjattua aiemmin, joten siitä ei sen enempää.
Mielipiteeni ei ole vaihtunut mihinkään, joillakin vaan on luetun ymmärtämisessä vaikeuksia ;-)
Olen sanonut, että nykyisissä takavetoisissa autoissa (joita myydään yleisesti Suomessa, ei siis mitkään kuorma-auton alustalla varustetut ameriikan harvinaisuudet) etuakselin pitoa tarkoituksella huononnetaan. Tämä pidon huononnus näkyy myös NÃ,,IDEN autojen skidpad mittauksissa. Shitpad mittauksilla sinänsä ei ole kovin suurta merkitystä normaalissa maantieajossa. Käyttäytymisellä slalom ja kaistanvaihtotesteissä sen sijaan on suoraan vaikutus turvallisuuteen. BMW pyörähteli Teknikens Världin kaistanvaihtotestissä useammallakin versiollaan. Liekö lehden juttusarja saanut BMW:n muuttamaan autojensa ajo-ominaisuuksia turvallisemmiksi ja samalla shitpad- ja slalom-testissä huonommin menestyviksi. Takavedon suorituskyky paikaltaan kiihdytettäessä on nelivetoa huonompi jo 300hv kantturoilla kuivalla puhtaalla asfaltilla. Märällä, likaisella, lumisella, jäisellä ero tulee esille jo mopoauton tehoilla.

[Kiviharju]

Vähän aiheeseen liittyvää.
Tulin tänään sijaisauto A3:lla kotiin.
Kun poika(3v) huomasi että tulin Audilla niin hän kysyi: "Isi kai se Audi on quattro"
Ei ollut ei, ja voi sitä pettymyksen määrää... Mutta lasikatto oli kuitenkin kiva 

[Ton-1]

Kun poika(3v) huomasi että tulin Audilla niin hän kysyi: "Isi kai se Audi on quattro"

On se Audin mainososasto jollain tapaa onnistunut ...... 

[pokkus]

Mielipiteeni ei ole vaihtunut mihinkään, joillakin vaan on luetun ymmärtämisessä vaikeuksia ;-)

Joillakin voi olla vaikeuksia luetun ymmärtämisessä kun joidenkin ulosannissa on vaikeuksia

Olen sanonut, että nykyisissä takavetoisissa autoissa (joita myydään yleisesti Suomessa, ei siis mitkään kuorma-auton alustalla varustetut ameriikan harvinaisuudet) etuakselin pitoa tarkoituksella huononnetaan.

Jos kerta amerikkalaisella kuorma-auton alustalla saadaan aikaiseksi hyvät ajo-ominaisuudet, niin en kyllä ymmärrä miksi niitä samoja ajo-ominaisuuksia ei saisi tehtyä eurooppalaisen premiummerkin takavetoon.

[makkis]

Takavedon suorituskyky paikaltaan kiihdytettäessä on nelivetoa huonompi jo 300hv kantturoilla kuivalla puhtaalla asfaltilla. Märällä, likaisella, lumisella, jäisellä ero tulee esille jo mopoauton tehoilla.

Kukahan kyseenalaistaa tämän?

Minä: Miksi maailman nopeimmin kiihtyvät värkit (Top Fuel Dragsters) on takavetoja?

Nop, Top Fuelit on kilvanajolaitteita ja kuten olen miljoonassa topicissa aiemminkin maininnut, niin kilvanajolaitteella ja arkiajokilla ei ole PYJ:tä. (=Pienintä Yhteistä Nimittäjää)

Faktahan siviiliautoissa kuitenkin on se, että jo RS ocun 200 hv on toivotonta siirtää tiehen paikaltaan lähtiessä, koska painopiste siirtyy taakse. Ei tuo nyt noilla mopon tehoilla paikalleen sutimaan jää, mutta vastaavan tehoinen takaveto olisi pitävällä alustalla jo aúton mitan eroa tehnyt. Edellyttäen ettei olisi diesel.

[pokkus]

Kukahan kyseenalaistaa tämän?

Minä: Miksi maailman nopeimmin kiihtyvät värkit (Top Fuel Dragsters) on takavetoja?

Meinasin itse kommentoida samaa, ettenpä itse ainakaan ole neliveto-kiihdytysautoja nähnyt Kiihtyvyys kun on tarpeeksi suuri, niin painopiste siirtyy taakse ja sen mukana myös parempi pito. Ei nelivedosta ole kuin haittaa kun eturenkaat on ilmassa Nuo autot on tosin jo aika kaukana quattroista.

[urkki]

Meinasin itse kommentoida samaa, ettenpä itse ainakaan ole neliveto-kiihdytysautoja nähnyt Kiihtyvyys kun on tarpeeksi suuri, niin painopiste siirtyy taakse ja sen mukana myös parempi pito. Ei nelivedosta ole kuin haittaa kun eturenkaat on ilmassa Nuo autot on tosin jo aika kaukana quattroista.

Onhan noita nelikkoja street luokassa, mm Paavolan S2.

Paavola S2 running 9.4 sec.flv - Car Videos on StreetFire

[Kärki]

Faktahan siviiliautoissa kuitenkin on se, että jo RS ocun 200 hv on toivotonta siirtää tiehen paikaltaan lähtiessä, koska painopiste siirtyy taakse. Ei tuo nyt noilla mopon tehoilla paikalleen sutimaan jää, mutta vastaavan tehoinen takaveto olisi pitävällä alustalla jo aúton mitan eroa tehnyt. Edellyttäen ettei olisi diesel.

Kyllä minä kyseenalaistan myös aika vahvasti väitteen siitä että jo noin 300hv tehoilla neliveto olisi nopeampi kiihtymään kuivalla puhtaalla asfaltilla kuin takaveto.
Etuveto on asia erikseen, juuri kuten makkis sanoo, mutta takaveto on kyllä kuivalla asfaltilla vähintään yhtä nopea kiihtymään kuin samantehoinen neliveto.
Muutenkin, JOS neliveto olisi niin ylivertainen tehokkaissa autoissa niin sopinee kysyä miksi esimerkiksi Porschen tehokkain malli on kuitenkin takaveto, samoin kuin Ferrari ei ole tehnyt yhtään nelivetoista tehokasta urheiluautoa?!
Tokihan noita nelivetoisiakin huipputehokkaita urheiluautoja löytyy esim Lamborghinilta. Tosin sitten voikin heittää seuraavan kysymyksen ilmoille: Miksi neliveto-Lambot eivät vertailutesteissä ole yhtään sen nopeampia kiihtyvyysarvoissa tai kierrosajoissa kuin takavetoiset kilpailijansa?! Ja samaa voisi jatkaa edelleen: Miksi RS4 ei ole M3:sta nopeampi? Miksi RS6 ei ole M5:sta nopeampi jne jne jne.

Nelivedon edut nopeassa ajossa tulevat merkittävästi esiin silloin kun alusta ei tarjoa riittävää pitoa (kuten rallissa) mutta kun alla on asfaltti, on jostain kumman syystä takaveto edelleen kova sana..

Ja senkin totean vielä uudelleen: kun puhutaan takavedosta, on turha mieltää sillä olevan enää mitään yhteistä 70-luvun kevytperäisten Taunusten kanssa. Nykyaikainen takaveto on jotakin ihan muuta.

Ja ihan loppuun sanon että kannattaa muistaa myös se, että tämä quattro-keskustelu jos mikä on koko ajan keskustelua jota pitää muistaa käydä riittävä pilke silmäkulmassa 

[TTL]

Hauska lukea näitä vääntöjä kerran vuodessa. Niin kuin nyt yksittäisellä automallilla voisi hanskata suvereenisti Suomenkin kaikki keliolosuhteet.

Kesällä on mukava ajella takatuupparilla ja miksei talvellakin. Hyvin liukkailla liikkeellelähtö on takatuupparilla monesti varmempaa, esim. risteyksissä käännyttäessä. Jos pyörä sekä vetää että ohjaa, pito loppuu kesken. Aurinkoisille pätkille pitää tietysti lähteä cabriolla. Tiukoissa paikoissa myös etuvetoisten onnettomat kääntösäteet saavat aikaan turhaa hermojen kiristystä ja muiden silmään homma näyttää osaamattomalta. Etuveto siis on kompromissi joka suhteessa ja se on kehitetty lähinnä tuotantokustannusten alentamiseksi. Verhoiltiin sitten kauniisti aliohjautuvuuden ym. keksittyjen hyvien ajo-ominaisuuksien samettivuorilla.

Talvella puolestaan sliipatuille kaduille ja lumettomille, jäisille teille sopivat hyvin madalletut quattrot ja x-drivet 19+ tuuman vanteineen ja kahden tuuman madalluksineen. Vaan annas olla kun saadaan vähän lunta ja sohjoa. Tehot eivät sittenkään riitä lumen tai sohjon auraamiseen ja riittävällä maavaralla varustettu pikkumaasturi painaa vasenta kaistaa ohi kirjoittamatikaan sujuvasta liikennevaloissa kiihdytyksestä.

Nelivetoisen valitseva pulittaa sitten jatkuvasti lisähintaa n. litrasta satasella ja jo alunperin autoa hankkiessaankin korkeamman CO2-päästötason myötä. Nelivedon edut havaitaan liukkailla keleillä ja pienemmissä nopeuksissa. 100+ vauhdeissa niistä ei normiautoilijoille mitään etua liene. Ja kovempaa ei Suomessa mutkateillä saakkaan ajaa. Jokin torque vectoring on näppärä tapa kusettaa herkkäuskoisilta lisää hintaa.

Olen lähes satavarma siitä, etteivät tämän palstan viisaimmat vetotapakonsultit lukiofysiikkoineen taida kirjoituksiaan ainakaan kokemuksen tuomalla syvällä rintaäänellä kirjoittaa