Oikein Kirjoitus

[TTO]

Panterolle pisteet Tiguan-kirjoituksesta.

Yleinen ymmärrettävyys mainittiin edellä, mutta siihen liittyen vielä ei ole mainittu kysymyslauseiden sanajärjestystä. Kysymyslauseissä käytettävä käänteinen sanajärjestys tulee mistä? Tuo häiritsee ainakin itseäni. Harva tuollaista järjestystä käyttää ainakaan puhuessaan (tosin näitäkin kuulee), mutta tekstissä tuota esiintyy.

[tet]

Muutaman kerran on ollut mielessä aloittaa uusi ketju off-topic-alueelle, jossa opastettaisiin oikeaan kielenkäyttöön eikä niinkään haukuttaisi siitä väärästä käytöstä. Välillähän ketjuun kuin ketjuun tulee kommentteja kielestä ja joskus siitä kehkeytyy off-topic keskustelu joka sotkee alkuperäistä ketjua. Itsekin tähän aina välillä sorrun.

Tähän uuteen ketjuun voisi kirjoittaa mahdollisimman asiallisen "oppitunnin" itseään ärsyttävästä kielioppivirheestä ja oikeasta kielenkäytöstä k.o. asiayhteydessä, ilman että spesifioi kenen kirjoittelusta opetustarve kumpuaa. Jos asia oikein paljon ärsyttää niin siihen alkuperäiseen ketjuun voisi sitten laittaa vain lyhyen linkin tähän "kielipoliisi"-ketjuun. Mikäänhän ei kyllä takaa etteikö siinä alkuperäisessä ketjussa sitten aleta vääntämään asiasta, mutta olisi se ehkä parempi kuin se että ruvetaan ojentamaan asiallisessa keskustelussa jostain pilkkuvirheestä jolloin on melko varmaa että kommentteja tulee ja OT lisääntyy ketjussa.

Ehkä jossain vaiheessa tuollaisen aloitan, viime aikoina on nimittäin sen verran monta "pilkun paikkaa" jäänyt hampaankoloon hiertämään.

[Peeveli]

Huvittavimpia sanoja/lauseita ovat olleet:

Laittaa auto = Ostaa auto

koelauta = kojelauta

kumet = kumit (renkaat)

Ketä ostaa? = Kuka ostaa?

K eur (kiloeuroa) = tuhat euroa

[Poni]

Syystä tai toisesta tuota kâ,¬ muotoa käytetään aika paljonkin.
Ei ainakaan minua haittaa. Pääasia että ymmärtää lukemansa.

Täällä ei ole ainakaan pistänyt silmään, mutta on erittäin raskasta lukea tekstiä,
jossa ei ole käytetty lainkaan välimerkkejä, tai isoja kirjaimia.
Siinä sitten pitää arpoa, että mihin edellinen lause päättyy ja mistä seuraava alkaa.
Joskus jopa merkitys muuttuu, jos katkaisee lauseen eri kohdasta.

[Quality]

Peevelin esimerkeistä 1-4 ovat murreilmaisuja, viimeinen lähinnä modernia "epäkieltä", johon itsekin tunnistan syyllistyneeni.

Tuo "ketä" vs. kuka istuu länsisuomalaismurteissa kuin tatti, eikä se tunnu lähtevän kulumallakaan. Josko vielä laittaisin pienen kertauksen aiheesta.

Ketä on alunperin yksikön akkusatiivimuoto sanasta "kuka", eli sitä käytetään silloin, kun "kuka" esiintyy objektina. "Ketä se koskee?" "Ketä kiinnostaa!" tai silloin, kun "kuka" esiintyy kielteisessä muodossa: "Ei siellä ollut ketään." tai muodossa "Näitkö ketään?"

En ole aivan varma, onko "ketä"-muoto kielenvastainen silloin, kun se tarkoittaa monikollista sanaa "keitä", mutta hyvin yleisesti - ja myös muutoin korrektissa kielenkäytössä - sana esiintyy myös monikollisena: "Ketä kaikkia siellä oli?" "Kenen (vs. keiden) kanssa hän lähti?", vaikka jälkimmäisessä tapauksessa joukossa olisi ollut useita henkilöitä.

"Kuka"-sanan korvaamista "ketä"-sanalla voisi ironisoida vaikkapa sijoittamalla se tunnetun hakuteoksen nimeen "Kuka kukin on?" Miltä kuullostaisi "Ketä kukin on?" Selkeästi kielenvastaisia ovat lauseet "Ketä se oli?" "Ketä teki sen?"

Vaikka joku aiemmin väitti, että itäsuomalaiset ovat päässeet puolivahingossa voitolle aikoinaan, kun "ketä"- ja "kuka"-sanojen käyttöä arvottiin, on tämän hetken oikeakielisyyssääntöjen mukaan korrektia edellyttää yhdenmukaista kirjakieltä kaikilta suomea äidinkielenään käyttäviltä. Vaikka länsisuomalainen kieli tässä kohden särähtää muiden korvaan myös puhuttuna, sallittakoon se murreilmaisuna puhekielessä. Mutta kirjoitettaessa on lupa odottaa suurempaa tarkkuutta.

[Skula]

"Ketä syytettiin?"

Onko tuo nyt laitaa? (laitaa  )

[pantero]

Johtajaystäväni Kielitoimistosta soitti ja kysyi, miksi tuota Tiguan-ketjua ei ole vieläkään avattu, vaikka 1.4.2013 kontribuoimme molemmat vahvasti sen puolesta. Esitin arvelunani, että argumenttimme eivät ehkä sittenkään olleet riittävän painavia, vaikka olihan se ihan kunnollinen, vakavassa mielessä tehty ehdotus.

No, tämä ei kuitenkaan ollut ystäväni päämurheena, vaan hän melskasi netissä yleistyvästä nettikielestä, jolla ei ole mitään yhtymäkohtia rakkaaseen äidinkieleemme. Taas hän pyysi apuani, josko osaisin auttaa(?!?). Hän oli saanut korkeassa asemassa olevalta poliittiselta henkilöltä kännykkäänsä viestin, jota hän ei osannut alkuunkaan tulkita!

Viesti oli tämmöinen:

kosken voi F2F diilata, ;-) stickaan 2 ideaa.
suomi voitais kans skolessa pistää ehdolliseks, {} + :*.
SOL se hävii IAE, :-D.
IYSWIM, voitais nopeuttaa v***n prosessii.
No  :'-(, everybody wins \o/.
sijalle espanja ja ja ja ja ja- kreikka. Saatas helposti uusii hymiöi...
TTYL more.
NRN

===================

Lähetin hänelle linkin sanakirjaan...

http://webopas.blogspot.fi/2011/02/nettikieli.html

[kt]

Stubbi taisi olla asialla.

[panu]

Peevelin esimerkeistä 1-4 ovat murreilmaisuja, viimeinen lähinnä modernia "epäkieltä", johon itsekin tunnistan syyllistyneeni.

koelauta = kojelauta

Tuo taitaa kuitenkin mennä puhtaasti väärin kuultuihin. "Koje" viittaa mittareihin, nappuloihin ja vipstaakeihin, joita sinne on ripoteltu. Ei siellä mitään (tieteellisä?) kokeita tehdä Vanhoissa autoissa saattaa olla kirjaimellisesti puusta tehty lauta niiden pohjana.

[Quality]

Tuo taitaa kuitenkin mennä puhtaasti väärin kuultuihin. "Koje" viittaa mittareihin, nappuloihin ja vipstaakeihin, joita sinne on ripoteltu. Ei siellä mitään (tieteellisä?) kokeita tehdä Vanhoissa autoissa saattaa olla kirjaimellisesti puusta tehty lauta niiden pohjana.

Kyllä itsekin olen nähnyt useampaankin kertaan tuon kirjoitusasun "koelauta". Uskoisin, että joissakin murteissa tuntuu turhalta hienostelulta lisätä asiaankuuluva j-kirjain, joten se oikaistaan .

[Seppo]

Joskus väitetään, että nykyään kirjoittavat huonommin kuin ennen. Minä taas epäilen, että kyse on paljolti siinä, että nykyään näkee enemmän kieliopilisesti puutteellisesti kirjoitettua tekstiä kuin ennen. Useammat ihmiset ilmaisevat itseään kirjallisesti kuin mihin takavuosikymmeninä oltiin totuttu. Osittain se on pakko: yhteiskunnassa on vaikeea pärjätä kirjoittamatta mitään. Täytyy tehdä hakemuksia, täyttää lomakkeita. Työelämässäkin miltei jokainen joutuu ainakin jotakin joskus kirjoittamaan. Moni osallistuu mielellään omaa mielenkiinnon kohdettaan koskeviin keskusteluihin internetissä. Tilaisuuksia ja tarvetta tuottaa tekstiä on yhä enemmän ja yhä useammalla, vaikka omat taipumukset, koulutus ja harjaantuneisuus tekstin tuottamiseen eivät antaisikaan kirjoittamiseen parhaita mahdollisia valmiuksia. Kaikki eivät vain ole luonnostaan 'kynämiehiä'.

Minun mielestäni tällaisilla nettifoorumeilla ei tarvitse odottaakaan, että kaikki olisivat erityisen taitavia kirjoittajia tai osaisivat kirjoittaa oikeaoppista yleiskieltä. Mieluummin niin, että ne, joilla on järkevää sanottavaa, kokisivat voivansa sanoa asiansa rohkeasti ilman, että puutteellista kieliasua tarvitsisi hävetä. Asia ratkaisee, ei asian ilmaisemisen oikeaoppisuus.

Jos palkataan ihmistä sellaiseen työhön, jossa pitää tuottaa paljon tekstiä, niin varmaan silloin työnantaja aiheestakin syynää tarkoin rekrytoitavan kyvykkyyttä ilmaista itseään kirjallisesti hyvällä yleiskielellä. Jos palkataan kirvesmiestä, niin silloin rekrytointivaltit löytyvät varmasti aivan muista taidoista kuin kirjoitustaidoista. Toki olen huomannut, että moni duunari on erinomainen kirjoittaja kun taas moni akateeminenkin siinä lajissa kehno, joten paljon asia on yksilöstä itsestäänkin kiinni.

Jos autoasentajan huoltokirjaan käsin kirjoittamassa merkinnässä on yhdyssanavirhe, asia on minulle yksi ja sama. Jos yhdyssanavirheitä ym. on sitten jossakin viranomaiselta tulevassa tärkeässä asiakirjassa, se jo häiritsee.

---

Oma lajinsa, niin puhutussa kuin kirjoitetussa kielessä, on kaikenlaiset ärsyttävät kielen raiskaukset: 'konsulttikieli', poliitikkojen ympäripyöreä näennäisvirallisuus, jossa ei mitään oikeasti kuitenkaan sanota, tai sitten lainatakseni saman ilmiön historiallista käsitettä "fingelska", eli suomen ja englannin kielen sekasikiö. Jos ennen fingelskaa puhuivat slanginaan amerikansuomalaiset siirtolaiset ympäristönsä vaikutuksesta ja ihan ymmärrettävistä syistä, nykyään se on bisnesmaailman slangia. Heitellään englanninkielisiä sanoja puheen joukkoon; kai se kuulostaa muka jotenkin hienolta. Nämä ilmiöt kertovat usein joko
- yrityksen puutteesta: ei yritetäkään ilmaista itseään ymmärrettävästi
- tyhmyydestä, jota peitellään näennäishienolla ilmaisutavalla tai luullaan että tuollainen on jotenkin hienoa
- laiskuudesta
- tai siitä, että oikeasti ei ole edes mitään sanottavaa

Erityisesti inhoan muoti-ilmiönä leviäviä epäsanoja. Esimerkiksi viime vuosien muotisana "ulostulo" ilmaisuna sille, että joku vain on esittänyt mielipiteensä, tehnyt kannanoton.

Kuluneimmat latteudet voisi myös siivota kielestä jo pois loppuun käytettyinä. Palellaan astialle!

[Quality]

Minun mielestäni tällaisilla nettifoorumeilla ei tarvitse odottaakaan, että kaikki olisivat erityisen taitavia kirjoittajia tai osaisivat kirjoittaa oikeaoppista yleiskieltä. Mieluummin niin, että ne, joilla on järkevää sanottavaa, kokisivat voivansa sanoa asiansa rohkeasti ilman, että puutteellista kieliasua tarvitsisi hävetä. Asia ratkaisee, ei asian ilmaisemisen oikeaoppisuus.

Jos palkataan ihmistä sellaiseen työhön, jossa pitää tuottaa paljon tekstiä, niin varmaan silloin työnantaja aiheestakin syynää tarkoin rekrytoitavan kyvykkyyttä ilmaista itseään kirjallisesti hyvällä yleiskielellä. Jos palkataan kirvesmiestä, niin silloin rekrytointivaltit löytyvät varmasti aivan muista taidoista kuin kirjoitustaidoista. Toki olen huomannut, että moni duunari on erinomainen kirjoittaja kun taas moni akateeminenkin siinä lajissa kehno, joten paljon asia on yksilöstä itsestäänkin kiinni.

Erittäin hyviä näkökohtia. Itsekin kannustan kirjoittamaan silloin, kun asiaa on. Ja samaa mieltä myös siitä, että nykyiset kommunikointivälineet vaativat aiempaa useampaa tarttumaan näppäimistöön, eli kirjoittamisen kynnys on oleellisesti madaltunut, vaikkei kirjeitä käsin enää kirjoitellakaan.

Olen sitä mieltä, että kirjoittamaan oppii kirjoittamalla. Se koskee sekä duunaria että akateemikkoa. Ja toisaalta, huolimaton kirjoittaminen tuottaa lisää huolimattomuutta. En pidä nipottamisena, jos edes silloin tällöin tartutaan räikeimpiin kielioppi- ja huolimattomuusvirheisiin, vaikka vain keskustelusivustolla liikutaankin. Puuttuminen voi olla suureksi hyödyksi jollekin, joka kaipaa tukea vaikkapa työ- tai opiskelupaikan hankinnassa.

[panu]

Tarpeeksi paljon kun käytetään väärää muotoa, oikean ja väärän ero hämärtyy. Yksi kestosuosikki tuntuu olevan Thaimaaseen vs Thaimaahan... Jos pallon heittää ilmaan putoaako se lopulta maaseen? 

Joissain tapauksissa jopa Kielitoimisto antaa lopulta periksi, kun on tarpeeksi hakattu päätä seinään.

[tapanixxx]

Itse olen kiinnittänyt huomiota yhdys sanojen käyttöön

Jos autoilmoituksessa on tällaisia virheitä, niin se pistää heti silmään. Pikkuisen negatiivisessa mielessä.

[panu]

Sepon viestissä monta hyvää kohtaa. En viitsi puhelimella lainata ja poimia niitä, jotka "kolahti". Nettikeskusteluissa ei täydellisyyttä vaadita. Tämän aiheen tarkoitus lienee enempi yleisellä tasolla keskustella aiheesta eikä tarttua täällä esiintyneisiin virheisiin. Toimittajilta sen sijaan pitäisi voida edellyttää suomenkielen hallintaa riippumatta siitä tuleeko tekstit painettuun lehteen vai "vain" verkkojulkaisuun. Eräillä p#%&aa journalismia harrastavilla lehdillä virheitä vilisee jatkuvasti ja juttuja muokataan jälkikäteen pitkin päivää.

[Tikka]

Vaikka tietenkään täydellisyyttä ei vaadita tai pidä vaatia niin voishan sitä koittaa vähän panostaa kirjoituksiinsa jo muiden takia niin ois helpompi muiden lukea!!!! Eniten lukemista haittaa esim perus yhdys sanojen osaamattomuus taikka pisteiden tai. Pilkkujen väärä käyttö tai niiden kokonaan käyttämättä jättäminen!!! Monesti myöskään mm HUUTO MERKKEJÃ,, ei tarvitse!!! Joka lauseen perään ainakaan yhtä enempää!!!! Asia selvii kyllä muutenkin. Jopa paremmin!! Ja vielä sekin että antaahan se kirjottajastaan tyhmän kuvan jos ei perus-asioita osaa kirjoittaa sinne päinkään Minullakin virheitä tulee vaikka tässä niistä nipotankin mutta tyhmä hän minä olen kin. Ã,,lkää muut olko!!!!!

Ei kai täs kirjoitukses ollu mitään kirjoi-tus virheitä!!??!!!

Sent from my phone using my fingers

[Vesihiisi]

Aamun paikallislehden kannessa Golf Variantin iso mainos. Siitä poimittu teksti:

"Siinä on kaikki mitä aktiiviseen elämään tarvitset: tilaa, taloudellisuutta ja tehoja."


Samaisen aviisin SMS-avautumispalstalta:

"Näissä valtion suosimissa ympäristöystävällisissä autoissa eivät tehot riitä ohitukseen."


Omaan silmääni pistää tuo monikkomuodon käyttö tällaisissa yhteyksissä, vaikka toki puhekielessä yleistä onkin. Olisiko tekstin viesti eri jos käytettäisiin tehoa -muotoa? Jos monikkomuotoa tykkää käyttää, olisi se sitten varmaankin luontevammin "kilowatteja" tai "hevosvoimia", ellei jopa "polleja" tai "kaakkeja"

[Levjsa]

Jonkin aikaa olen pohtinut vastikään ajankohtaiseksi tullutta muutosta ainakin huuto- ja kysymysmerkin kohdalla. Tämä mielenkiintoani suuresti herättävä piirre on erilaisissa teksteissä esiintyvä välilyönti ennen ko. merkkejä.
Esim. "Onpa kaunis ilma ! Olethan samaa mieltä ?" vrt. "Onpa kaunis ilma! Olethan samaa mieltä?"
Tämä tuntuu olevan nykyisin todella yleistä, mikä itseäni kummastuttaa. Onko jollain ideaa, mistä moinen voisi johtua?

[Quality]

Levjsa: Joissain tekstityypeissä ko. merkit tulevat todella lähelle sanan viimeistä kirjainta. Siksi usein itsekin teen tuon välilyönnin, joka saattaakin sitten toiseen yhteyteen joutuessaan näyttää perin oudolta.

Kolmas merkki, jossa mielestäni kuuluu ilman muuta käyttää välilyöntiä fonttiin katsomatta, on prosenttimerkki. Eli ei 27% vaan 27 %.

[Pertsa]

^Jaaha, itse laitan prosenttimerkin ilman välilyöntiä. Minusta se kuuluu olla niin. Juuri tässä about vuoden verran kirjoiteltiin töissä yksi vajaa parisataasivuinen englanninkielinen julkaisu, joka on teknistä tekstiä pääosin. Ohjeistus oli, että about kaikki muut, esim. 100 kW, 400 Nm jne. täytyy kirjoittaa välilyönnin kanssa, paitsi tuo prosentti ilman välilyöntiä., eli 75%, eikä 75 %

[Vesihiisi]

^Jaaha, itse laitan prosenttimerkin ilman välilyöntiä. Minusta se kuuluu olla niin. Juuri tässä about vuoden verran kirjoiteltiin töissä yksi vajaa parisataasivuinen englanninkielinen julkaisu, joka on teknistä tekstiä pääosin. Ohjeistus oli, että about kaikki muut, esim. 100 kW, 400 Nm jne. täytyy kirjoittaa välilyönnin kanssa, paitsi tuo prosentti ilman välilyöntiä., eli 75%, eikä 75 %

Saatan olla väärässä, mutta minulla on sellainen muistikuva, että englannissa ei käytetä juurikaan tuota välilyöntiä ennen lyhennettä, suomessa yleisesti, toki pois lukien nuo pisteet, huuto- ja kysymysmerkit.

Tapas talk, sent via Galaxy 7.7

[Pertsa]

Joo en tiedä onko sillä merkitystä, mutta meidän firman "virallinen" kirjoitusasu on amerikanenglanti, vaikka firma on ihan eurooppalainen pääkonttoriltaan ja muistakin lähtökohdistaaan. Liekö johtuu taannoisesta pääjohtajasta joka oli amerikkalainen.

[Mikko]

Symbolit (', ", %, °, jne.) kirjoitetaan yhteen numeron kanssa, kirjainlyhenteet välilyönnillä. Tai ainakin näin sanoi kielioppi kun teknistä kirjoittamista opiskeluvuosina opetettiin. Englanniksi sama juttu.

[Levjsa]

Kiitos Quality omasta perustelustasi. Näitä on varmastikin lisää myös monella, olisi mukava niitä kuulla lisää!
Minäkään en ole koskaan laittanut prosenttimerkin eteen välilyöntiä, muutenkin todella harvoin laitan välilyöntiä oikeastaan ennen mitään merkkejä. Myös saamissani tekstiviesteissä nykyisin näkyy välilyöntejä juuri ennen huuto- ja kysymysmerkkiä.

[Vesihiisi]

Symbolit (', ", %, °, jne.) kirjoitetaan yhteen numeron kanssa, kirjainlyhenteet välilyönnillä. Tai ainakin näin sanoi kielioppi kun teknistä kirjoittamista opiskeluvuosina opetettiin. Englanniksi sama juttu.

Googletin tätä hiukan ja kielitoimiston sivujen mukaan %-merkkiä ennen tulee välilyönti.

[Mikko]

^ Juu noinhan se meni, olet oikeassa. % -merkki on poikkeus, ei pitäisi yrittää ajatella kuumehouruissa. Englannissa voi käyttää väliä tai sitten ei.

[dosetti]

Oma silmätikku on sana "enään". Ja myös nuo välilyönnit ennen huuto- ja kysymysmerkkiä.

[Mikko]

Johtuuko nuo välilyönnit ennen välimerkkejä mobiililaitteen ennakoivasta tekstinsyötöstä vai miksi tuota nyt kutsutaan. Vanha puhelin teki ainakin aina ehdottamansa sanan perään välilyönnin ja lauseen lopussa sen joutui aina pyyhkimään pois. Vai missä tuohon erityisesti törmää?

[tet]

Omaan silmääni pistää tuo monikkomuodon käyttö tällaisissa yhteyksissä, vaikka toki puhekielessä yleistä onkin. Olisiko tekstin viesti eri jos käytettäisiin tehoa -muotoa? Jos monikkomuotoa tykkää käyttää, olisi se sitten varmaankin luontevammin "kilowatteja" tai "hevosvoimia", ellei jopa "polleja" tai "kaakkeja"

Liekö noille esikuvana Top Gearin Jeremy Clarkson, joka käyttää esim. vääntömomentin yksikkönä - vääntömomenttia!

"It has 450 torques!"

[Quality]

Googletin tätä hiukan ja kielitoimiston sivujen mukaan %-merkkiä ennen tulee välilyönti.

Löytyihän se oikea vastauskin sieltä