Skodaan liittyviä muisteluita!

[epjskoda]

Aiheen aloittajan ikäryhmän voi varmaankin arvata otsikosta! 
Kun tulee tiettyyn ikään, niin silloin helposti alkaa muistelemaan vanhoja. Sorry!
Omat Skoda kokemukseni juontavat peräti niinkin kauas, kuin syntymääni. 
Vanhempani ovat nimittäin väittäneet (tosin leikillään), että meille hankittiin kyseinen auto minun lastenvaunuikseni.
Auto oli Skoda 440, elikkä niin sanottu viiksi Skoda vuodelta 1957.
Tosin autolla oli oikeasti kolme omistajaa. Isäni, hänen veljensä ja heidän isänsä, eli minun ukkini.
Autosta on jopa komea valokuva kun istun ratin takana, saman ikäinen serkkutyttö vierelläni, joskus vaahtosammuttimen kokoisina.
Seuraava kokemus Skodasta on jo "aikuisiältä" (nippa nappa18v), kun tuo samainen serkkutyttö tuli "Hesasta" käymään poikakaverin kanssa ja sillä oli Skoda 1000 MB. Se sellainen takamoottorinen, jossa oli takaoven takana sellaiset "rautalanka suojtut" ilmanottoritilät.
Sitten tuo aiempi Fabia ja toivottavasti se tuleva combi
Oma elämäntilanne on myös muuttunut sen verran, että hetkittäin on käynyt mielessä "daun greidata" tuota ykköskalustoa Baijerilaisesta, vaikka Octavian RS:n. Ei vain enää taida jäädä sitä palautuvaa rahaliikennettä, vaan menisivät lähes päikseen??

[Peeveli]

Omat lapsuuden ja nuoruuden skeidamuistot littyvät takamoottoriseen laatikkoon. Yleensä ne olivat naurun ja pilkan aiheena ja tientukkona, työntäen öljynpaloa pakoputkesta. Talossamme naapuri piti 70-luvun alussa skeidaansa pakkasilla roikassa siten, että sähköjohto tuli 4. kerroksesta alas autolle -nykyisin laitonta mutta tuolloin viis veisattiin. Eka kokemus takatuupparimallista oli 80-luvulla kun koulukaveri osti semmoisen uutena, taisi olla mallia 120L. Vihreä paholainen jolla kaveri kuskasi meitä kapakkiin. Pakkasella sisällä oli sama lämpötila kuin ulkona mutta tuuli jäi pois.

Noista ajoista merkki on noussut kärkipaikoille ja tulee lähes varmuudella olemaan seuraava autoni (RS Combi tsi dsg) kunhan vaihto tulee ajankohtaiseksi. Minusta uusissa Octavioissa on ns. arjen premiumia; hinta-laatu-teho-varustelu-suhde on ylivoimainen.

[Pepeto]

Enot ajelivat 70-luvulla Skodilla mallia 110 ja toinen osti joskus 1980 kieppeillä vielä 120 LS:n.

Villein Skodamuisto liittyy kaverin 120 L-malliin. Olin kaverilla kuskina ja kaarsimme Oulussa Kemintieltä Välivainiolle. Vauhtia oli jotain 40 km/h, kun kaveri sanoi, että ajetaanpa tuon Shellin kautta ja tankataan samalla. Käänsin vauhdilla Shellin portista sisään ja vasen takarengas taittui alle ja Skoda nousi kahdelle pyörälle. Oikaisin ratin ja suoritimme hallitun palaamisen takaisin neljälle pyörälle. Tankilla ollut Mersukuski totesi, että oli aika näyttävä tuo poikien sisääntulo. 

[AudiMan]

Keskustelun avaaja ei määritellyt, että pitääkö muisteluiden olla positiivisia vai negatiivisia. Tässä nyt kuitenkin yksi kappale tuota jälkimmäistä.

Olen syntynyt 70-luvulla ja muistelut eivät yllä Skodan osalta sitäkään kauemmas kuin vuoteen 2006. Tuona vuonna tein autojen osalta tähänastisen elämäni huonoimman päätöksen ja menin tilaamaan uuden Skoda Octavia Combin 2 litran FSI moottorilla. Tuosta yksilöstä en saanut kuin rupia perseeseen. Ongelmat alkoivat jo 10km ajon jälkeen auton luovutuksesta.

En edes muista kuinka monta kertaa käytin autoa ensimmäisen kahden vuoden aikana takuuhuollossa, mutta tässä lyhyt listaus muistamistani syistä joiden takia autoa ainakin huollossa käytin:
- Luovutuksen jälkeen (10km ajettu) auto alkoi röpöttämään kolmella.
- Valmistusvika tuulilasissa (tummia "valumajälkiä")
- Vakionopeudensäädin meni pimeäksi 3pv auton luovutuksesta (viiksessä mekaaninen vika)
- Autoon tilattu RS-alusta oli säädöiltään tehtaalla tullessa niin päin helvettiä, että ensimmäiset kesärenkaat sulivat alle yhden kesän aikana (kilometrejä n. 6000)
- vettä apukuskin lattialla aina sateen sattuessa kohdalle. Tiivisteet vaihdettiin kahdesti, mutta ilman vaikutusta.
- alta 30tkm ajon jälkeen puolat paukkui kahdesti niin, että matka jäi kesken
- nokkaketju oli 90tkm ajon jälkeen venynyt vaihtokuntoon.

Lista ei kata kaikkia, koska aika kultaa muistot.  Sen kuitenkin opin ja päätin, että minun talouteen ei enää ikinä tule edes Skoda merkkistä potkulautaa. Tiedetään, että Skoda on tilastojen mukaan yksi luotettavimmista automerkeistä nykyään, mutta onneksi on vaihtoehtojakin.

Täytyy todeta vielä tästä oman kylän (Oulu) virallisesta Skoda-huollosta, että enpä ole ikinä saanut osakseni muualla niin huonoa palvelua ja paskaa asennetta.

[esako62]

Tuo 120L oli varmaan se aikaisempi "ei-facelift-malli" 14-tuumaisilla renkailla. Siis se jonka ruotsalaiset saivat kaatumaan hirvenväistökokeessaan. Omalta kohdaltani muistoni ovat tuosta "faceliftatusta" mallista eli 13 tuuman renkailla varustetusta mallista. Siinä oli auto, joka menetti riittävän nopeasti arvoaan opiskelijan budjettiin sopivaksi. Ja totuuden nimissä auto, joka opetti myös ajamaan. Se oli melko hankala pideltävä, jos sen päästi valtautumaan luistoon mutta helppo nelipyöräluistossa ohjattava, jos sen pani itse aktiivisesti luistoon.

Sittemmin oli vuoden 1999 Octavia, josta tykkäsin kovasti. Mutkatiellä aivan uskomattoman hyvä. Kerran oikein mutkaisella pätkällä Joukokylän seudulla Kainuussa perääni asettui Uudehko Avensis. Lähdin ajamaan Pudasjärven-Puolankgan välistä tietä kohti Joukokylästä. Tie on todella syheröinen ja lähtiessämme Avensis oli aivan peräpeilissä kiinni. En siitä sen kummallisempia piitannut, ajattelin, että menköön ohi. Ajelin vain katsomatta lainkaan nopeusmittariin, naatiskelin vain. Muutaman kilometrin jälkeen havaitsin ettei Avensis ollut enää perässä vaan näkyi pienenä pisteenä pisimmän suoran päässä. Silloin hoksasin katsoa nopeusmittaria; Kalpenin... Suoralla vain hyvä. Meteliä tosin piisasi.

[V-O]

Muistan tapauksen vuodelta 1983...5.

Iskä tuli töistä kotiin semmoisella upeella takaveto/takamoottori-skodalla. Illalla oli vanhempainilta, jonne iskä ja äiskä lähtivät skodalla. "Vähänks mua hävetti, siis mä en tajuu..."

Joskus myöhemmin illalla ovi kävi ja äiskä tuli kävellen ja puolikypsänä kotiin. Oli skooda tehny tenän matkan varrelle ja iskä jäi sitä roudaamaan työpalkalleen...

Ã,,iti oli iloinen kun sai steppailla pari kilsaa kotiin 

Tosta episodista kesti ~28 vuottta ennekuin "meidän" pihassa Skoda seuraavan kerran seisoi ja äiskä skodan kyytiin uskaltautui. Iskää otti vieläkin niin pattiin ettei se suostunu tuleen kyytiin vieläkään . Skoda superb oli minulla koeajossa viime vuonna mut en ostanu...

[epjskoda]

Keskustelun avaaja ei määritellyt, että pitääkö muisteluiden olla positiivisia vai negatiivisia. Tässä nyt kuitenkin yksi kappale tuota jälkimmäistä.

Olen syntynyt 70-luvulla ja muistelut eivät yllä Skodan osalta sitäkään kauemmas kuin vuoteen 2006. Tuona vuonna tein autojen osalta tähänastisen elämäni huonoimman päätöksen ja menin tilaamaan uuden Skoda Octavia Combin 2 litran FSI moottorilla. Tuosta yksilöstä en saanut kuin rupia perseeseen. Ongelmat alkoivat jo 10km ajon jälkeen auton luovutuksesta.

En edes muista kuinka monta kertaa käytin autoa ensimmäisen kahden vuoden aikana takuuhuollossa, mutta tässä lyhyt listaus muistamistani syistä joiden takia autoa ainakin huollossa käytin:
- Luovutuksen jälkeen (10km ajettu) auto alkoi röpöttämään kolmella.
- Valmistusvika tuulilasissa (tummia "valumajälkiä")
- Vakionopeudensäädin meni pimeäksi 3pv auton luovutuksesta (viiksessä mekaaninen vika)
- Autoon tilattu RS-alusta oli säädöiltään tehtaalla tullessa niin päin helvettiä, että ensimmäiset kesärenkaat sulivat alle yhden kesän aikana (kilometrejä n. 6000)
- vettä apukuskin lattialla aina sateen sattuessa kohdalle. Tiivisteet vaihdettiin kahdesti, mutta ilman vaikutusta.
- alta 30tkm ajon jälkeen puolat paukkui kahdesti niin, että matka jäi kesken
- nokkaketju oli 90tkm ajon jälkeen venynyt vaihtokuntoon.

Lista ei kata kaikkia, koska aika kultaa muistot.  Sen kuitenkin opin ja päätin, että minun talouteen ei enää ikinä tule edes Skoda merkkistä potkulautaa. Tiedetään, että Skoda on tilastojen mukaan yksi luotettavimmista automerkeistä nykyään, mutta onneksi on vaihtoehtojakin.

Täytyy todeta vielä tästä oman kylän (Oulu) virallisesta Skoda-huollosta, että enpä ole ikinä saanut osakseni muualla niin huonoa palvelua ja paskaa asennetta.

Toki muistelut ovat aina henkilökohtaisia. Olipa ne sitten positiivisia tai negatiivisia.
Nuo ongelmat joita listasit , eivät kuitenkaan liity välttämättä Skodaan.
Samantyylisten ongelmien kanssa taistelin tuon Audini kanssa.
Esimerkiksi auton takapään kolinaan ei ollut muuta takuukorjausta, kuin tuupata SikaFlexiä johonkin tiettyyn rakoseen?
Oli kuulemma vieläpä tehtaan ohje!!?
Täälläpäin mistä itse kirjailen , tuo Skodan huolto on samalla edustajalla kuin tuo Baijerilaisenikin huolto, enkä voi kunmpaakaan moittimaan.
Päin vastoin! Silloin kun hankin tuon ekan halvan Skodan, niin oli yllättävää saada sama kohtelu sille n.5kâ,¬:n Skodalle, kuin uudehkolle BMW:lle!!
Taisi mennä hiukan OT:ksi, mutta jatketaan muistelemista.

[Vaarivanhus]

Kymmenen vuoden eläkepäivien jälkeen pääsi kesällä vihdoinkin paaliin. Rauha hänen muistolleen.

[Pekka T]

^ Huh, tuo Vaarivanhuksen laittama kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa...

[seppotaas]

Löysin valokuvan jossa istun tyylikkään 2 väri maalauksella olevan -62 octavian konepellillä...

[JiiKooVee]

Isä osti ensimmäisenä uutena autona Skoda 120LS:n suorakaiteenmuotoisilla lampuilla. Auto lieni vuosimallia 1982. Pienenä oli jännää kun edessä oli tavaratila ja takapenkin takaakin löytyi tavaratila. Vieläkin tulee Skodan uusi tuoksu nenään kun sitä muistelee (vaikka tosin nyt tulee myös vähän erisävyinen uuden Skodan tuoksu nenään kun hyppää autoon). Minulla on muistikuva, että pari kertaa LS nosti sisäkaarteen renkaita ylös risteyksessä vauhdikkaasti ajettaessa. Yksi kerta niistä jäi hyvin mieleen, kun vaarini pääsi koittamaan uutta autoa. Vaari antoi "sikaa" Skodalle oikein kunnolla ja hämmästyi itsekin kun rengas/renkaat nousivut ilmaan kääntyessä kovalla vauhdilla risteyksessä. Jälkeenpäin ajateltuna, onneksi ei menty ympäri. Pienenä se oli vaan jännää  Isä vaihtoi Skodan lopulta käytettyyn Taunukseen kun poliisit olivat vinoilleet sille liian hiljaisesta nopeudesta ohituskaistalla. Ohituskaista sijaitsi ylämäessä vanhalla Turuntiellä, jossa Skeida ei vaan jaksanut kulkea tarpeeksi lujaa ylämäkeen. Näin muistaisin isän kertoneen syyksi auton vaihtoon 

[skriko]

-80-luvun molemminpuolin isäni vaihteli uusia Skodia kymmenittäin merkkiliikkeistä. Se oli sitä sitä aikaa kun autoilla oli piirimyyntirajat. En tidä mitä jäi maksamaan hänelle itselleen, mutta Joupille myi niitä monia -25%. Jouduin usein mukaan kun sain muka Skodan yiloppilaslahjaksi.

[Länskäri]

https://plus.google.com/photos/118040076959138621230/albums/6009551567660320337

Siinä Skodani. Syrjähypyt olen jättänyt pois. Ensimmäinen oli samaa vuosimallia kun itsekin, varsinainen mimmipyydys 60-luvun lopulla Paikalleen valettavat laakerit ja kaikki! Valitettavasti kuvia ei löytynyt, lainasin netistä, väritkin sopii hyvin.

[HAL9000]

Minulla on ollut Skoda Superb kuten jotkut saattavat muistaa...