3.6 :n huippu 230 !

[hapelton1]

Huono provo. Kyllä tuo 200 - 220 km/h väli ottaa 170 hv dieseliltä tuplasti aikaa.. 

VW Golf 6 GTD vs. Audi A6 2.0 TDI - 120-220 km/h (1080p FULL HD)

Kyllä järkyttävän hidasta menoa 120:stä lähtien. Voi kyllä sanoa, että ei juurikaan tapahdu yhtään mitään. Miten tuollaisen kanssa pystyy lähteä edes ohittamaan jostain satasen vauhdista? Tämäkin tilanne taitaa vielä antaa liian ruusuisen kuvan, koska kun kyytiin lisätään muu perhe ja mökkitavarat niin meno hidastuu entisestään.

[VAG!]

No jopas on Skooda herättänyt taas keskustelua

Aivan aluksi on todettava se, että perheautojen suorituskyky (kiihtyvyys & huippunopeus) ilmoitetaan aina sellaiselle autolle, että harvoin niitä liikkeestä ulos myydään. Nämä testikappaleet ovat kuleista kuleimpia, jotta numerot saadaan mahdollisimman hienoiksi. Jostain artikkelista luin, että pelkät kuraläpät hidastavat huippunopeutta 250 tienoilla useamman kilometrin tunnisssa. Vanteiden muodolla ja renkaiden valinnalla on luonnollisesti paljon vaikutusta ja parhaat arvot saadaan luultavasti halvoilla peltivanteilla. Pohjalevyjen pitää olla neitseelliset, jne. Lista on loputon ja kaikilla pikkujutuilla on yllättävän paljon vaikutusta kovissa nopeuksissa. Ja ihan peruskauraa on luonnollisesti se, että esimerkiksi ilmastointilaite ei ole päällä suorituskykymittauksissa.

Kun TM testaa uusia autoja, on enemmän sääntö kuin poikkeus, että auton mitattu 0-100 kiihtyvyys on 0,5 - 1,0 sekuntia hitaampi kuin esitteessä oleva lukema. Mutta ei nämä mittaukset tunnu ketään jostain syystä hetkauttavan

No takaisin aiheeseen. Tässä on meidän sotkan dynokäyrä, jossa näkyy siis alkuperäisetkin tehot. Toki kyseessä on osittain laskennallinen juttu, joten ei tämäkään mikään totuus ole. Toisella dynolla käyrä saattaa nousta hiukan ylemmäksi tai laskea hiukan alemmaksi. Muodon pitäisi pysyä samana.



Eli nelivetodynon mukaan meidän sotkassa olisi ollut vähän alle 250 hepoa, kun esite lupaa 260. Käyrästä näkee hyvin, että tehoa on keinotekoisesti rajattu, jotta motista saataisiin heikkotehoisempi kuin volkkarissa. Pienellä tuunauksella käyrästä saadaan varsin luonnollinen ja auton liikkumiskyky muuttui varsin radikaalisti, mutta se onkin sitten jo offaria.

No oli miten oli, niin vakiomotilla kun lähti bahnalla kiihdyttämään Sportilla lusikka pohjassa, niin vitosella nopeutta kerättiin mittarin mukaan 24x, kunhan vain oli reilusti tilaa. Ja kyseessä siis farkku, missä on lisukelistaa ruksittu kohtuu hyvin. Ja kuraläpätkin on edessä ja takana Todellista nopeutta en tiedä tuossa tilanteessa, kun olen sen verran huono kuski, että en viitsi alkaa gepsiä tuijottamaan näissä nopeuksissa. Ajotietokoneen isoja numeroita voi sen sijaan melko huoletta vilkaista.

Jäähdytysnesteen tai öljyn lämpötilan kanssa minulla ei tullut ongelmia.

[sambolo]

Vastapainoksi usein mitataan myös paljon parempia suoritusarvoja kuin tehtaan ilmoittamat.

[Seba]

Onko noi Superbin 260 heppaa tosiaan tehty vain eri softalla 300 hepan koneesta? Eli pelkällä ohjelmoinnilla saisi tehot "takaisin".

[brainsurgery]

Mitäpä suosittelette.

Anna sille kenkää. Jos se ollut vaimolla kauppakassina tai muuten vain kaupunkiajossa niin tukossahan se taitaa vain olla.

[pokkus]

Onko noi Superbin 260 heppaa tosiaan tehty vain eri softalla 300 hepan koneesta? Eli pelkällä ohjelmoinnilla saisi tehot "takaisin".

En tarkkaan tiedä koneen speksejä/historiaa, mutta hyvin tuo on mahdollista. Softan muutoksella hukkaporttia vaan avataan pikkaisen enemmän ja aikaisemmin. Hyvin simppeliä saada samasta koneesta pari kolme eri tehoversiota markkinoille Sanottakoon tosin, että yleensä niissä selkeästi tehokkaammissa malleissa on myös ihan jotain mekaanisia eroavaisuuksiakin mukana. Ei kuitenkaan aina.

[brainsurgery]

En tarkkaan tiedä koneen speksejä/historiaa, mutta hyvin tuo on mahdollista. Softan muutoksella hukkaporttia vaan avataan pikkaisen enemmän ja aikaisemmin. Hyvin simppeliä saada samasta koneesta pari kolme eri tehoversiota markkinoille Sanottakoon tosin, että yleensä niissä selkeästi tehokkaammissa malleissa on myös ihan jotain mekaanisia eroavaisuuksiakin mukana. Ei kuitenkaan aina.

Millainen hukkaportti noissa vapareissa on?

[pokkus]

Millainen hukkaportti noissa vapareissa on?

Heh, ei varmaan minkäänlaista Oma ajatushäiriö, my bad

[brainsurgery]

:p

Olisi kyllä mukava tietää miten tuo teho on rajoitettu, jos se on rajoitettu softalla. Turboissahan tuo on perin yksinkertaista kun ei vain työnnetä enempää ilmaa koneeseen mutta vaparin toiminta on itselleni vähän kysymysmerkki.

[pizza_delivery]

Olisi kyllä saanut olla Skodassa tuo VW sama 300 hp kone.  Mutta myös olen huomannut, että esim Sveitsissä se on yksi haile miten autolla ajetaan.  Kylmällä koneella kaasu pohjaan.  Sama oli Dubaissa.  Suomessa ihmiset välittävät paljon enemmän tuosta moottorin lämmittämisestä.  Yksi työ kaverikin ei ikinä dieseliä hehkuttanut, ei ymmärtänyt mitä se tarkoitti.  Mutta onko se niin, että superb on isompi kun passat?  Offtopiciina meillä bemari meni luvatun 250 (tehoa 231hv 3 sarjan sedanissa), ja audi kihtyy alle 6 sek sataseen mikä on luvattua parempi..

[VAG!]

Vastapainoksi usein mitataan myös paljon parempia suoritusarvoja kuin tehtaan ilmoittamat.

Itse kirjoitin TM:n mittaamista arvoista, kun sitä lehteä on tullut useamman vuoden seurattua. Kerro toki mille perheautolle on mitattu paljon parempia suoritusarvoja kuin speksit kertovat. Ja lähde mukaan luonnollisesti. Mä voin laittaa tästä yhden otoksen omalta osaltani. Eli 1/2012 TM:ssä oli isot Premiumit testissä.

Ensin tehtaan ilmoittamat arvot ja sitten mitatut:

Audi 8,5 8,6
BMW 8,3 9,0
MB 8,6 9,4
Volvo 9,9 10.4

12/2011 Koeajossa A6 180kW TDI
Luvattu 6,1
Mitatttu 6,3

12/2012 Isompi keskiluokka (teoria/mitattu)

Malibu 9,5 / 10,4
Mondeo 9,3 / 9,5
i40 11,3 / 11,3
Mazda 6 9,9 / 9,9
508 8,6 / 9,0
Superb 10,5 / 10,8
Avensis 9,4 / 9,7
Passat 10,3 / 10,6

Ja näin se tuntuu menevän todella monen auton osalta. Japskit ovat yleensä poikkeus ja ne liikkuvat testeissä sen mitä luvataan.

:p

Olisi kyllä mukava tietää miten tuo teho on rajoitettu, jos se on rajoitettu softalla.

En tiedä, mutta heti kun oman käyräni näin, niin kysyin dynon tekijältä, että miksi ihmeessä vapari käyttäytyy noin 5900 kiekan jälkeen. Ei tehokäyrän pitäisi noin terävästi lähteä vaparissa laskemaan näin alhaisilla kierroksilla. Kaveri vain tokaisi siiheen, että nou hätä, näissä Skodissa tehoa on keinotekoisesti rajattu, kun tehot pitää jäädä alle VW:n ja Porschen. Ja me saadaan kyllä käyrä sellaiseksi kun se luonnostaan on. Ja niinhän siinä sitten kävi.

Itse asiassa tehoa olisi saanut paljon lisääkin, jos mottia olisi oikeasti alettu ohjelmoimaan, mutta itse tyydyin tähän, kun halusin pitää vääntökäyrän maltillisena ja ajaa 95E:llä.

[TA-K]

Olisi kyllä mukava tietää miten tuo teho on rajoitettu, jos se on rajoitettu softalla.

Mistään mitään oikeasti tietämättä sanoisin että kaasuläppää vain ei avata ihan kokonaan (yläkierroksilla) jolloin "täyskaasu" on vain "osakaasu" ja polttoaineen syöttö tietty automaattisesti säätyy ilmamäärän mukaan kohdalleen. Käsittääkseni tähän tyyliin myös Volvo teki 170-heppaisesta 2.4- / 2.5-litraisesta vaparistaan 140-heppaisen version.

[sambolo]

Ensinäkin en tainut itse mainita mitään perheautoista? Lähinnä ekana tuli mieleen oma auto http://www.tuulilasi.fi/artikkelit/pikkusportit-puntarissa 
Ibiza alitti tehtaan ilmoittaman tuulilasin testissä 0,2s ja jossain ulkomaan testissä mitä en nyt löytänyt 0,5s. Mutta on niitä esimerkkejä useampiakin ja varmasti perheautoistakin. Esim saab taitaa ilmoittaa aika herrasmieslukemia. 

Toiseksi suoritusarvoilla tarkoitin myös näitä mitattuja tehoja joita usein löytyy vakiota enemmän. Ei tietenkään tavatonta että löytyisi vähemmänkin.

[VAG!]

Ensinäkin en tainut itse mainita mitään perheautoista?

No minä puhuin alkujaankin perheautoista ja siihen kommenttiin sinä vastasit.

TM 15/2010, pikkusportit testissä (luvattu/mitattu)

MiTo (170hv) 7,5 / 7,9
DS3 (156hv) 8,1 / 7,7
Ibiza FR (150hv) 7,6 / 8,0

[VAG!]

Kun Seatista tuli puhe, niin tässä vielä muutama.

TM 15/2009, Exeo 2,0 TDI.
Luvattu 9,2s, mitattu 10,0s.

TM 18/2008, Ibiza 1,6 Sport
Luvattu 10,5, mitattu 10,9s

TM 10/2009, Ibiza 1.6 Sport
Luvattu 10,5, mitattu 11,2

[sambolo]

Ehkä uusissa on sitten lupailtu liikoja tai sitten vaan käänmetty 0-60 mailiin ajat suoraan 0-100kmh. Mutta vanhemmissa on usein ilmaa noissa ajoissa kuten omassa esimerkissä. Tässä seattien 0-60 aikoja http://www.zeroto60times.com/Seat-0-60-mph-Times.html

Kai se 0-100 aika voi vähän kuskistakin riippua.Tosin mielestäni niihin aikoihin pitäisi "normaalin" kuljettajan päästä muutakin kuin täysin ihanne olosuhteissa.

[eGetin]

Muistelen maininneeni tästä ennenkin ja saaneeni varsin negatiivista kommenttia osakseni, mutta kyllähän moottorit vetristyvät esim. ensimmäisten 10tkm ajan ihan huomattavasti. Ei se uunituore moottori siis välttämättä täysiä suorituskykyarvoja tuota vaikka jotkut sitä mieltä ovatkin että niiden pitäisi niin tehdä heti ensimmäisestä kilometristä lähtien. Samallahan kulutuskin tippuu merkittävästi kun moottori saa kilometrejä allensa tarpeeksi. Esimerkiksi omat vanhempani ovat ajaneet nyt yli kymmenen vuotta putkeen uunituoreilla TDI-vaggineilla ja jokaisen kohdalla on tullut kommenttia että oikeastaan vasta 40-60tkm jälkeen auto kiihtyy johonkin ja kulutuskin tippuu merkittävästi ensimmäiset 20tkm.

[VAG!]

Esimerkiksi omat vanhempani ovat ajaneet nyt yli kymmenen vuotta putkeen uunituoreilla TDI-vaggineilla ja jokaisen kohdalla on tullut kommenttia että oikeastaan vasta 40-60tkm jälkeen auto kiihtyy johonkin ja kulutuskin tippuu merkittävästi ensimmäiset 20tkm.

TM:n käyttötestit ovat kyllä antaneet varsin päinvastaisia tuloksia. 60 tonnin jälkeen autot ovat lähes poikkeuksetta olleet hiukan hitaampia kuin testin alkumittauksisssa.

[eGetin]

TM:n käyttötestit ovat kyllä antaneet varsin päinvastaisia tuloksia. 60 tonnin jälkeen autot ovat lähes poikkeuksetta olleet hiukan hitaampia kuin testin alkumittauksisssa.

Nämä ovat riippuneet hyvin pitkälti autoista. Välillä auto kiihtyy 60tkm jälkeen ripeämmin ja toisinaan aavistuksen hitaammin.

E: Ja siis tehomittauksethan tehdään vasta testin päätteeksi. Pääosin on taidettu moottoreista saada ihan ok lukemia pihalle suhteessa valmistajan ilmoittamaan.

E2: Tuli muuten mieleen että onkohan noista TM:n mittaustavoista kerrottu jossain? Onko kiihtyvyysarvot paras jostain tietystä määrästä yrityksiä vai keskiarvo yrityksistä vai mitattaisiinko kiihtyvyys vain kertaalleen (tuskin)?

[sambolo]

Esim autobildissä suberbin.kestotestissä(sattu just olemaan käsillä) 0-100 testin alussa 7.6s ja testin lopussa 7.5s. Samoin sitkeys parani ja muut kiihdytysarvot sekä kulutus. Vai onko tässä nyt niin että TM on ainoa luotettava lähde?

[VAG!]

E: Ja siis tehomittauksethan tehdään vasta testin päätteeksi. Pääosin on taidettu moottoreista saada ihan ok lukemia pihalle suhteessa valmistajan ilmoittamaan.

Kiihtyvyydet mitataan joka tapauksessa ennen ja jälkeen.

E2: Tuli muuten mieleen että onkohan noista TM:n mittaustavoista kerrottu jossain? Onko kiihtyvyysarvot paras jostain tietystä määrästä yrityksiä vai keskiarvo yrityksistä vai mitattaisiinko kiihtyvyys vain kertaalleen (tuskin)?

http://tekniikanmaailma.fi/tm-mittaa/autot/automittaukset,3

Keskiarvoltahan tuo vaikuttaa.

Vai onko tässä nyt niin että TM on ainoa luotettava lähde?

Ei missään nimessä. Kyllä mulla ainakin on luottoa saksalaisten autolehtien testeihin. Jos siis testi on todellakin tehty saksalaisten toimittajien toimesta, ei autopiltin suomalaisten veijareiden toimesta. Ja 100tkm testithän tehdään luonnollisesti Saksassa.

Itse viittaan usein TM:n vain siitä syystä, että heillä on hyvä ja laaja sähköinen tietokanta ja mittausmenetelmät ovat pysyneet samoina, joten varsin luotettavaa vertailudataa on helppo saada.

[eGetin]

Ilmoittaako tehtaat kiihtyvyysarvot yhden vai kahden hengen kuormalla? Varsinkin siinä kohtaa kun tehoa ei ole liikaa (150hv on sekin liian vähän) niin yhdenkin matkustajan huomaa välittömästi auton kiihtyvyydessä. TM näytti mittaavansa kiihtyvyydet aina kahden hengen kuormalla joten kymmenyksien ero voisi tulla helposti jo siinä - nuo käyttötestien autot kun eivät mitään tehohirmuja ole olleet tähän mennessä. Paha sanoa, mutta persdyno on kuitenkin jo useamman VAGineen TDI:n kohdalla kertonut selkeistä eroista kilometrien karttuessa.

[Antza]

Paha sanoa, mutta persdyno on kuitenkin jo useamman VAGineen TDI:n kohdalla kertonut selkeistä eroista kilometrien karttuessa.

Niin - persdyno. Mulla samainen mittalaite kertoo että profiilin Volvosta on kadonnut reilusti tehoja kevään kuluessa. Ja ei - en usko että se johtuisi siitä että autossa olisi jotain vialla.

[firstvw]

Tehtaan arvot on mitattu varsin optimaalisissa olosuhteissa, kuten jo ketjussakin on käynyt ilmi. Lämpötilan ja ilmankosteuden lisäksi moottoritehoon vaikuttaa aika paljon testialueen korkeus merenpinnasta, siis ilmanpaine. On ihan eri asia ajella merenpinnan tasolla kuin vaikka 3000 metrissä. Tokikaan suomessa ei kovin korkealle päästä, mutta varmaan se 100m jotain vaikutaa sekin. Ja ilmahan näin alkukesästä on kuivaa

[VAG!]

Niin - persdyno. Mulla samainen mittalaite kertoo että profiilin Volvosta on kadonnut reilusti tehoja kevään kuluessa. Ja ei - en usko että se johtuisi siitä että autossa olisi jotain vialla.

Samanlailla on käynyt mun persdynon kanssa. Sotkaan kun tuli kaakkeja lisää, niin hetken aikaa tuntui siltä, että tehoa tuli selvästi lisää, mutta muutaman kuukauden kuluttua ne kaikki olivat kadonneet Ja sama juttu on käynyt kaikkien autojen kohdalla, jos uudessa autossa on ollut enemmän potkua kuin edeltäjässä.

Onneksi välillä pääsee ajamaan laina- ja vuokra-autoilla, niin saa persdynonkin kalibroitua. Hetken aikaa on taas omassa autossa lisäkaakkeja.

Jos nyt ihan rehellisiä ollaan, niin mun on erittäin vaikea uskoa sitä, että kukaan meistä huomaisi sitä, jos oman auton motin teho laskisi tai nousisi yhdessä yössä viisi hevosvoimaa. Siis sen verran mitä motin teho saattaa muuttua elinkaarensa aikana. Jos taas joku kertoisi sinulle, että muutin sun motin ohjelmaa sillä tavoin, että siinä on viisi ylimääräistä kaakkia, niin aika moni yllättäen "huomaisi" eron.

[LEMMY]

TM testeissä tulee siksi huonoja kiihdytysaikoja ja jarrutusmatkat venyy, kun täällä on niin isokivistä asvalttia ja tien pinnat usein vielä kylmempiä kuin ulkomaan testeissä. Kitkakerroin kun on huonompi niin kaksvetoinein jää viivalle suttaa helposti ja jarrutukset venyy samasta syystä. Jarrutuksissahan se ero on välillä 100-0 km/h ulkomaisiin lehtiin 5-7 metriä. Saksalaisissa lehdissä jarruttelevat näillä perhe golffeillakin 34-36 metrin tuloksia ja täällä on 40 m aina tiukalla huonosta kitkasta johtuen...

[RoccoScientist]

En tiedä olitko ainoa, joka ei tajunnut, että alkuperäinen kommenttini oli pilke silmäkulmassa heitetty ja huumorilla sanottu, joka jatkoi vaan gunmanin "samaa sarjaa" olevaa kommentointia. Jopa ConD kommentoi samalla tapaa sanomalla "Lisää voimaa?". Heidän kommenteihisi et kuitenkaan puuttunut, joten olikohan tässä tapauksessa, että tartuttiin vaan kommentoijaan eikä itse siihen kommentin sisältöön...

Jos epäilet, että minulla olisi jotain hampaan kolossa sinua kohtaan, niin tämä ei kyllä pidä paikkaansa. Jos tarkoitit heittosi vitsillä, niin sitten olen kyllä ymmärtänyt heittosi tosiaan väärin ja se johtuu pitkälti käyttämästäsi hymiöstä. Silmien pyörittely kun ei ole huumorin merkki missään minun tuntemassani kulttuurissa. Sinun, gunmanin ja DeletedUser:n kommenteilla - joista DeletedUser:n heiton myönnän missanneeni, sillä luin hänen viestinsä turhan kursorisesti - on eri sävyt:

"Säädä VCDS:llä mittari näyttämään perunoita...   " -> "Ratkaisee" ongelman (Superb saadaan kulkemaan tehtaan ilmoittamaa mittarin mukaan) ja perässä oleva hymiö sisältää silmäniskun -> selvä vitsi

"Tai osta tehokkaampi auto... " -> Ei ratkaise ongelmaa (Superbia ei saada kulkemaan tehtaan ilmoittamaa mittarin mukaan) ja silmien pyörittely viittaa koko ongelman ja mahdollisesti myös Superbin vähättelyyn -> ei mitenkään selvästi vitsi

"Lisää voimaa? " -> "Ratkaisee" ongelman (Superb saadaan kulkemaan tehtaan ilmoittamaa mittarin mukaan) ja perässä oleva hymiö viittaa nauruun -> selvä vitsi, sekä mahdollinen huvittunut reaktio sinun kommenttiisi

Lisäksi vaikka ConD olisi kommentoinut ihan samoin kuin itse kommentoit, eihän minun olisi ollut mitään järkeä ruveta tuplana samaa asiaa kommentoimaan, jos siis viestin sisältö olisi ollut oleellisesti sama. Eihän sellaisesta forum-käyttäytymisestä tulisi yhtään mitään, vaan ketjut täyttyisivät samaa asiaa eri ihmisille toistavista kommenteista, joita kukaan ei jaksaisi lukea.

[VAG!]

Hiukan vielä itse aiheesta. Jos 3.6 sedansuperbilla ei saa satkun alkunopeudella kuin 230 mittarinopeudeksi 2,5km suoralla, niin sanoisin, että jossain on vikaa. Onko kyseessä siten oikea yksittäinen tekninen vika, vai monien pikkujuttujen lopputulos, jää tässä vaiheessa arvoitukseksi.

Perustuen lähinnä siihen, että itse olen saanut farkulla 24x lukemia mittariin ihan normaalilla bahnalla. Ja farkku on tunnetusti hitaampi kuin sedan. Myös teknisten tietojen perusteella.

[RoccoScientist]

Samaa mieltä Kukkasen kanssa. Kymmenen kilsan heitto huippunopeudessa on helppo pistää pikkutekijöiden syyksi, mutta 20 km/h on ainakin minun korvaani aika paljon omien kokemusten pohjalta. Meidän perheessä aikoinaan olleista autoista kun useampaa tuli isäni toimesta testattua Saksan motareilla ja kaikki pääsivät mittarilukeman mukaan hyvin lähelle luvattua, vaikka olisi ollut kuinka helteinen kesäsää. Minäkin olen (ikävä kyllä) kellottanut Suomessa perheen entisellä Renault Clio II 1,4:llä mittarin mukaan 160 km/h, missä vaiheessa loppui tyhmyys - mutta ei kulku. Huippujahan tuolle luvataan 170 km/h. Tosin noihin aikoihin ei ollut autoissa hirveästi valinnanvaraa. Kuraläpät olivat joko vakiona tai sitten niitä ei ollut, vannevaihtoehtoja ei juuri ollut, korisarjoista sai vain haaveilla jne.

[brainsurgery]

Painolla, siis kuormauksella on vain merkitystä kiihtyvyyteen, ei olennaisesti huippunopeuteen Tästä ei sitten tarvitse vääntää enempää, jokainen kaivakoot itse sitten fysiikan kirjat esiin... ilmanvastus ei muutu kuormatessa eikä vierintävastuskaan olennaisesti.

Itsehän tuon väännön taas aloitit. Käytännössä sillä painolla kuitenkin on vaikutusta huippunopeuteen, koska se painavampi auto kiihtyy hitaammin siihen huippunopeuteen ja tällöin myös käytössä oleva matka loppuu useinkin kesken. Jos myös painavamman auton saa kulkemaan rajoitinta vasten niin sitten sillä painolla ei tietenkään ole merkitystä.

Tuollainen 300-400kg lisäpainoa 170hp autossa hidastaa kiihtymistä jo huomattavasti.