Yleinen nelivetokeskustelu

[Amazonmies]

Nyt voi seuraavaksi miettiä sitä, että mikä on maastoajoa ja mikä ei. Jos siis Foresterin käyttöohje velvoittaa kytkemään luistoneston aina pois maastoajossa.

Tuossa omassa Outbackissa lähtee napista pois sekä luistonesto ja ajonvakautus. Ja tosiaan se ei mene mihinkään, jos systeemit on päällä. Esimerkiksi tuollaisessa TM:n testissä kuvaillussa tilanteessa (ylämäki ja 5-10 senttiä irtolunta) olisi pakko ottaa järjestelmät pois, jos haluaisi edetä. Ja kaikenlisäksi auton sammuessa ja uudelleen käynnistyessä järjestelmät taas aktivoituu. Aika usein olen onnistunut sammuttamaan tuon "hankalissa" oloissa ja sitten unohtanut järjestelmät päälle...ja kiroillut etteihän tämä kulje. Se, että sekä luistonesto ja ajanvakautus ei ole erikseen pois kytkettävissä ja se, että ne on kytkettävä pois jos haluaa edetä vähänkään hankalimmissa olosuhteissa on jonkinlainen suunitteluvirhe.

Minulla ei ole tarkkaa tietoa miten muissa Subarun malleissa luistonesto ja ajonvakautus on toteutettu (erikseen vai saman napin takana). Mutta hyvä, että uudessa Foressa luistonesto on erikseen pois kytketävissä. Ajonvakautusta siitä ei sitten käsittääkseni saa pois ollenkaan, joka on puolestaa minun mielestä huono homma.

Ymmärrän, että TM halusi ajaa testit järjestelmät päällä. Kuskin taito/taitamattomuus ei vaikuta silloin niin paljon tuloksiin. Ja varmaan siinä on ajateltu myös turvallisuus näkökulmaa. Subarulle tietenkin iso miinus siitä, että voimansiirto kuumenee ja rampautuu. TM jutussakin todettiin, että jokaisen auton omistajan tulisi tutustua sekä ohjekirjaan että auton ominaisuuksiin ennen maastoon menoa. Subarun tapauksessa se tarkoittaa, että kun siirtyy lumpöperöiselle tms. alustalla, niin luistoneston napilla on käytävä. Ja varsinaiseen maastoon mennessä vielä X-MODE napilla. Tavallisen citymaasturin käyttäjän kannalta aika huonoa suunnittelua, mutta tiedostovan auton omistajan kannalta ei niin häiritsevää.

[tmr97]

Nyt voi seuraavaksi miettiä sitä, että mikä on maastoajoa ja mikä ei. Jos siis Foresterin käyttöohje velvoittaa kytkemään luistoneston aina pois maastoajossa.

TM:n liikkeellelähtötesti tehtiin ylämäessä, missä itse tien pinta oli kovaa lunta ja sen päällä oli 5-10 senttiä irtolunta. Jos jo tällaiset olosuhteet luokitellaan maastoajoksi, niin sitten olisi ollut kohtuullista ottaa luistonesto pois, koska ohjekirjan mukaan maastoajossa ei luistonestoa saa käyttää.

Ei ihan näin. Vedettävänä oli 1300kg:n painoinen auto, muuten em olosuhteet. Yhdelläkään testin cittarilla ei ollut mitään ongelmia ilman tuota 1300kg:n vetokuormaa. Kyseessä ei ollut maastoajo, eikä tavallinen ajo, vaan vetotesti liukkaaseen ja jyrkkään ylämäkeen. Kyllä itse tuossa tilanteessa ottaisin autosta riippumatta luistoneston pois.

[VAG!]

Ei ihan näin. Vedettävänä oli 1300kg:n painoinen auto, muuten em olosuhteet.

Mielestäni liikkeellelähtötestissä ei ollut vedettävää autoa lisäpainona. Se oli vain mäennousutestissä, missä tien pintalla ei ollut irtolunta.

[tmr97]

Mielestäni liikkeellelähtötestissä ei ollut vedettävää autoa lisäpainona. Se oli vain mäennousutestissä.

Oli miten oli, niin liikkeelle pahasta paikasta lähdettäessä näillä etuveto-VAGeillakin (ocu, golf, exeo) otan luistoneston (esp-nappi) pois, kun paha paikka on. Muuten ei pääse. Ei se tilanne nelivedolla muutu siitä mihinkään, tarve ko kytkimen käytölle ei vaan tule ihan yhtä helposti eteen. Tottakai lähtö-, vetokyky-, yms tulee testata sekä elektroniikka päällä, että ilman. Silloin näin ei kuulu tehdä, jos autossa ei ole sitä poiskytkentänappiakaan. Nyt testatuissa taitaa jokaisessa olla. Käyttöön ne napit on tehty.

[VAG!]

Tottakai lähtö-, vetokyky-, yms tulee testata sekä elektroniikka päällä, että ilman. Silloin näin ei kuulu tehdä, jos autossa ei ole sitä poiskytkentänappiakaan. Nyt testatuissa taitaa jokaisessa olla. Käyttöön ne napit on tehty.

Lumisella radalla ajetut ratatestit, kiihdytykset ja mutkamäki ajettiin testissä luistonestolla ja ilman. Missään näistä testeistä Subaru ei ollut nopeampi ilman luistonestoa.

Ja nousukokeetkin menivät luistonesto päällä ja X-Modella todella mallikkasti, kunnes takaveto kytkeytyi pois lämpenemisen johdosta. Jos luistonesto olisi ollut pois nousukokeessa, olisi se saattanut vaikuttaa negatiivisesti mäenkin nousemiseen. Toki tämä on jossittelua ja oikeaa vastausta ei ikävä kyllä ole olemassa.

[PTG]

Lumisella radalla ajetut ratatestit, kiihdytykset ja mutkamäki ajettiin testissä luistonestolla ja ilman. Missään näistä testeistä Subaru ei ollut nopeampi ilman luistonestoa.

Ja nousukokeetkin menivät luistonesto päällä ja X-Modella todella mallikkasti, kunnes takaveto kytkeytyi pois lämpenemisen johdosta. Jos luistonesto olisi ollut pois nousukokeessa, olisi se saattanut vaikuttaa negatiivisesti mäenkin nousemiseen. Toki tämä on jossittelua ja oikeaa vastausta ei ikävä kyllä ole olemassa.

Klassinen "väärin testattuhan" tässä taitaa olla kyseessä

Menee tosin vähän samaan sarjaan kuin itku siitä, että "Nizmo" olisi pärjännyt paremmin isommalla koneella ja automaattina - itse hieman epäilen, kun ilmoitettu suorituskyky about sama ja kulutus selvästi isompi Ottaisin toki itse ko. pirssin isolohkolla mukavemman ajettavuuden vuoksi, mutta useimmat ilmeisestikään eivät näin tee

Tavallaan toki fataalia testata autoja ohjekirjojen vastaisesti (sikäli kuin näin sitten on käynyt ), mutta toimiva ratkaisu sietää yksittäisen testin verran muutakin kuin absoluuttisen oikeaa käyttöä tai sitten auto ei vaan ole tarkoitettu taavitavisreiskalle, vaan oikeille asiantuntijoille... näitä lienee Suomessa ainakin kolme ja niistäkin useimmat tällä palstalla

[jarkko_h]

Itse en usko, että Haldexin kulutuslisä on millään muotoa merkittävä. Puhutaan luultavasti 2-3 desistä. Jatkuvalla nelivedolla kulutuslisä kannattaa varmaan jo jollain tasolla huomioida, jos ajoa tulee paljon.

Haldexin vaikutus auton massaan apulaitteineen on noin 100kg. Jo pelkän lisämassan vaikutus olisi suurempi kuin 2-3 desiä. Suomen oloissa ympärivuotisessa käytössä 2 litran dieselillä haldexin aiheuttama käytännön kuluvaikutus noin litra/100 km ja 1.8 bensiinillä 1.2...1.5 litraa satasella.

[1.8 "APR" Q]

Haldexin vaikutus auton massaan apulaitteineen on noin 100kg. Jo pelkän lisämassan vaikutus olisi suurempi kuin 2-3 desiä. Suomen oloissa ympärivuotisessa käytössä 2 litran dieselillä haldexin aiheuttama käytännön kuluvaikutus hitusen vajaa litra/100 km ja bensiinillä 1.2...1.5 litraa satasella.

Käytännön kokemuksella voisin sanoa,että Haldexin "kulutuslisä on n 0,5 litran paikkeilla,riippuen ajosta,Torsenilla taas litran paikkeilla.
Haldex on polttoaineystävällisempi ja olen tuolla nykyisellä diesel-quattrolla päässyt jopa 4,5 litran lukemiin rauhallisessa taajama-siirtymissä....maantiellä vakkarissa 103-105 km/h,myös alle viiden...pelkässä kaupungissa 6-7.
Torsenilla vastaava (A4 diesel..hiukan painavampi pirssi,kuin kolmonen) vie samanlaisessa ajossa n. 1-1,5 enemmän.
Viidennen sukupolven Haldex on kehittynyt edelleen polttoainetaloudessa ja eikös se ollutkin hiukan kevyempi motti kuin neljäs sukupolvi.
Ja enään Haldex ei ole ns. "tarvittaessa" neliveto vaan lähdössäkin voimaa annetaan n. 10% taakse...tosin eron Torseniin kyllä edelleen huomaa....sorry off-topicc tähän keskusteluun,mutta sama Haldex on uudessa Ocussa.

[jarkko_h]

Käytännön kokemuksella voisin sanoa,että Haldexin "kulutuslisä on n 0,5 litran paikkeilla,riippuen ajosta,Torsenilla taas litran paikkeilla.

Onnittelut erittäin taloudellisesta ajotavasta ja rauhallisista siirtymätaipaleista, jossa neliveto ei aktivoidu.

Luottaisin tässä kuitenkin yksittäisen kokemuksen rinnalla enemmän valmistajan ilmoitukseen haldexin tuomasta kulutuslisästä ja yleiseen kokemukseen normikulutuksen ja todellisen kulutuksen välisestä eroista aivan uusimmilla automalleilla ( saksalaisilla aivan uusimmilla malleilla  ero 20...25% vanhemmilla 0-10%).

Valmistajan mukaan haldexin tuoma normikulutuslisä 1.8 litraisellla on 1,0 litraa/100 km ja 2.0 TDI  litraisella 150 hv dieselillä 0,7 litraa. Nämä ajettu EU normilla, johon ei edes kuulu Suomen pitkää nelivetoa aktivoivampaa talvea (-> -Suomessa nelivedolla todellisen ja normikulutuksen välinen ero on suurempi kuin etuvedolla). Eli valmistajan normikulutus huomioiden haldexin kulutuslisä todellisessa ajossa (johon sisältyy myös kaupunkiajoa, matka-ajoa...) dieselillä noin litra ja bensiinillä yli litran.

[jarkko_h]

Onko tietoa, onko VAG:n käyttämä V sukupolven Haldex samanlainen kuin uusissa Volvoissa oleva V -haldex?

Ruotsissa V -haldex omistajat eivät ole kovin onnessaan uudesta versiosta. Paljon isompi viive kuin IV haldexissa. Pävityksen myötä on kyllä päästy yksinkertaisempaan rakenteeseen mutta joidenkin ruotsalaiskokemusta mukaan takapyörien viive lähempänä hidasta 2 haldexia... :  http://www.jagrullar.se/forum/viewtopic.php?f=56&t=82318&st=0&sk=t&sd=a

Toivottavasti kyseessä on vialliset yksilöt tai ominaisuus vain Volvoissa.  Hidastuminen haldex 2 tasolle ei kuulostaisi hyvältä.

[1.8 "APR" Q]

Onnittelut erittäin taloudellisesta ajotavasta ja rauhallisista siirtymätaipaleista, jossa neliveto ei aktivoidu.

Muistaakseni tässä viitos-sukupolven Haldexissa on aina myös takapyörille hiukan vetoa ja"motti" on kevyempi kuin nelos-Haldex.
Mulla ei ole ollut ns. viiveongelmia Haldexin kytkeytymisessä...muutamien pienten maastokokeilujen jälkeen vetoa on lähtiessä myös takana.
Tuo Eu-yhdistetyn 0,5 ero tukee omia kokemuksia kulutuksen eroista,sillä tuohon laskujen mukaan olen päässyt..
Siis uusimmassa hinnastossa kulutusero etuvetoiseen on 0,5 ltr/100 km.
Ja jos kunnolla annetaan löylyä,niin kulutuksen lisäääntyminen ei ole niin rajua kuin Torsenissa.
Molemmissa on ne hyvät ja huonot puolensa...tosin Torsen on se "aito" neliveto.

[jarkko_h]

Joo hitusen on haldex 4 on haldex 5 kevyempi. 5 Haldexilla varustettu auto enää 100 kg painavampi kuin etuveto.
Mistä hinnastosta löysit tuon 0.5 litraa? Octavia Combin hinnasto mainitsee 0.7 litraa diisselille ja 1 litraa bensille haldex 5:n normikulutuslisäksi.

Tuo ruotsalaislinkki haldex5 heikkoiksista kyllä huolestuttaa. Jos paineakun poisjättö on aiheuttanut gen 2 tason viiveet (uusimmilla XC60 softilla yritetty kompensoida ongelmaa), niin ei enää oikein voi puhua kunnon nelivedosta. Toivotaan että VAG:n haldex 5:ssa ei vastaavia haldexin alkuaikojen viiveitä ole.

[1.8 "APR" Q]

Itsellä on Audi A3 2.0 TDI Quattro ja siinä Eu-yhdistetty on 4.7 ja etuvetoisessa 4.2.....Octavian kulutuksia en ole katsonut.
Ja tuota em. viivettä ei omassa ainaskaan ole...olen oikeastaan hyvin tyytyväinen tuohon Haldexiin,vaikka olin vähän skeptinen,kun Torsenin vaihdoin Haldexiin.

[teemur]

Onnittelut erittäin taloudellisesta ajotavasta ja rauhallisista siirtymätaipaleista, jossa neliveto ei aktivoidu.

Luottaisin tässä kuitenkin yksittäisen kokemuksen rinnalla enemmän valmistajan ilmoitukseen haldexin tuomasta kulutuslisästä ja yleiseen kokemukseen normikulutuksen ja todellisen kulutuksen välisestä eroista aivan uusimmilla automalleilla ( saksalaisilla aivan uusimmilla malleilla  ero 20...25% vanhemmilla 0-10%).

Valmistajan mukaan haldexin tuoma normikulutuslisä 1.8 litraisellla on 1,0 litraa/100 km ja 2.0 TDI  litraisella 150 hv dieselillä 0,7 litraa. Nämä ajettu EU normilla, johon ei edes kuulu Suomen pitkää nelivetoa aktivoivampaa talvea (-> -Suomessa nelivedolla todellisen ja normikulutuksen välinen ero on suurempi kuin etuvedolla). Eli valmistajan normikulutus huomioiden haldexin kulutuslisä todellisessa ajossa (johon sisältyy myös kaupunkiajoa, matka-ajoa...) dieselillä noin litra ja bensiinillä yli litran.

En ymmärrä tuota ajatusta "Suomen pitkästä nelivetoa aktivoivasta talvesta". Eikö etuvedoilla ajeta talvella tai eikö se kärsi pito-ongelmista?

Omassa käytössä, kuten olen foorumille kirjoitellut, Golf VII 4motion 2.0TDI kuluttanut keskimäärin kuusi litraa sadalla kesällä ja talvella (talvikulutus sis webaston käytön, kesällä taas nopeudet kovemmat. Oma käyttö on pääasiassa matka-ajoa maantiellä ja motarilla, ehkä 20% nykyään kaupungissa. Työmatkan voi päästä vähän yli viiden litran kesällä, talvella jopa alle. Vastaava etuveto 2.0TDI oli sen puolilitraa taloudellisempi kyseisellä matkalla. Kuulun talvella siihen iloiseen joukkoon, joka silloin tällöin aktivoi nelivetonsa (muutenkin kuin baarista kotiutuessaan) eikä ajattele niinkään kulutusta, kun se kerran on jo noin alhainen 

Kokemukset Haldex 5:stä olivat pääosin erittäin positiiviset. Sähköpumppu hoitaa asiansa erittäin hienosti ilman paineakkuakin. Vedossa ei ole viivettä, käytöksessä kuitenkin huomaa joissakin tilanteissa ettei kyseessä ole jatkuva neliveto. Lähinnä tämä ilmenee luistoissa kun auton käytös vaihtelee varovaisemman kaasun käytön kanssa aliohjaavan ja yliohjaavan välillä. Nelivedon ohjauselektroniikka lienee siis kaikin puolin ajan tasalla. Ja jos uutta Octaviaa olisin ostamassa, ottaisin ehdottomasti raapivilla takapyörillä

[Vaarivanhus]

Tuli mökillä  testattua vajaavetoisen ja nelivetoisen vetokyky. Piti siirtää mökkirempassa rakennuksen alta kaivettuja, tarpeettomaksi jääneitä nurkkakiviä yksi kerrallaan sata metriä peltoa pitkin "pois silmistä". Operaatiota varten rakentelin lankusta, laudasta ja 70x70cm pellinpalasta kivireen, johon kiinnitin vetoköyden. Kivet olivat sen kokoisia, ettei niitä ilman puukankea jaksanut kieräyttää reen kyytiin. Painoa arviolta 200-300kg.

Köysi Yetin vetokoukkuun ja menoksi. Ensin yritettiin vajaavetoisella. Ei siitä mitään tullut, parisenkymmentä senttiä liikahti ja siihen jämähti, kun reki hieman upposi peltoon. Sitten vaihdettiin hevoseksi neliveto-Yeti. Ei minkäänlaista ongelmaa, niin kulki kuin tyhjää vaan ja rikkaruohotkin saivat kyytiä reen jättämän uran kohdalta.

No, auton väärinkäyttöähän tuollainen, mutta eipähän tarvinnut pyytää naapuria traktorillaan mukaan talkoisiin ja näkipä siinä samalla, miten iso ero on etuvetoisen ja nelivetoisen vetokykyjen välillä. On se melkoinen.

[tuRboman]

Elokuun toka viikonloppuna leirintäalueella savon suunnalla tuli vettä pari vuorokautta putkeen. Nurmikenttä pehmeni aika pahasti ja tottakai, se oli aivan helkutin liukas. Viereinen vaunu (uudehko Solifer Arctic 480) oli jämähtänyt "yllättäin", eikä V70 selvinnyt siitä että ois saanut vaunua siirtymään. Kura vain lensi ja jarrut rapisi, mutta ei mihinkään. Ã,,ijä kysäisi, että autanko Subarulla vai kysytäänkö isänniltä apua. No, kokeiltiin miten Sube vetäis. Niinkuin kuivalta nurmelta, ei mitään eroa. Siinä se tuli kouriintuntuvasti. Toki tuosta ois voinut selvitä lankuilla jne (ja telonut itsensä yms) mutta siinä sateessa oli paljon helpompaa nelivetoisella.
Ja uskoisin, että ihan "heikoinkin" auttava CR-V:n vetotapa ois selvinnyt aivan helposti. Etu (eli yksivetoinen) ei saanut mitään aikaiseksi.

Ja tämä ei ollut edes mitään väärinkäyttöä. Jokainen vaunujen kanssa pelannut tietää. Kannattaa katsoa paikkaa hieman tarkemmin jos lupaillaan sadetta tulevaksi. Siis etuvetoisen kanssa

[MMV]

Tuossa omassa Outbackissa lähtee napista pois sekä luistonesto ja ajonvakautus.

Mikähän Outback on kyseessä? Aiemmin omistamassani Outback Dieselissä vm.-10, lähti napista kyllä vetoluistonesto pois, mutta ajonvakautus jäi.

[tuRboman]

Edellisen korimallin dieselissä lähti molemmat napista.

[VR6]

Ensimmäinen vähän pitempi reissu tutustuttu A4 B8 torsseniin ja onhan se makia    Parisataa kilsaa tuli viikonloppuna lumimyräkässä täällä pohjoisessa huristeltua. Renkaana 225/50/17 Dunlopin keskieuroopan kulunut (4mm pintaa) ja kovettunut kitkakumi. Mukavan vakaasti meni jo näillä renkailla lumisilla teillä. Innolla vaan odottamaan, että saan uudet nastat alle.

Niinhän se on että tänä jouluna meillä on juhannus autoilun osalta   

[Teutonic]

Mielenkiintoisia käytännön havaintoja eri autojen nelivetojärjestelmistä:

AWD sistems wars (testing) on rollers

[PenaPuistoK]

Mielenkiintoisia käytännön havaintoja eri autojen nelivetojärjestelmistä:

AWD sistems wars (testing) on rollers

Tuossa nyt ei ollut kyllä mitään uutta saati mielenkiintoista...   

[Jultsu]

Mielenkiintoisin osa videosta oli miten volvon haldex?? järjestelmä saa auton liikkeelle vaikka kolme pyörää on "ilmassa". Se neljäs maan pinnassa oleva pyörä ei saa yhtään voimaa, mutta ilmeisesti nuo kolme rullilla olevaa pyörää pyörivät niin vinhasti että pääsevät nytkähtämään eteenpäin rullien kitkan vuoksi?

[Vesihiisi]

Tuossa nyt ei ollut kyllä mitään uutta saati mielenkiintoista...   

Ã,,läs ny, kyllähän tuosta näki aika hyvin sen, että useimmissa tapauksissa olivat korkeintaan kolmivetoisia, eli kolmen pyörän ollessa tyhjän päällä ei neljäskään vetänyt tai työntänyt.

[Vaarivanhus]

Vajaavetoisia näyttää olevan nuo "nelivetoisetkin" kaikki tyynni. Taitaapi olla niin, että ainoa todellinen nelivetoinen on "kauraooppeli"

[vasara]

Ã,,läs ny, kyllähän tuosta näki aika hyvin sen, että useimmissa tapauksissa olivat korkeintaan kolmivetoisia, eli kolmen pyörän ollessa tyhjän päällä ei neljäskään vetänyt tai työntänyt.

Noissa rullatesteissä demonstroidaan tasauspyörästöjen / modifioitujen tasauspyörästöjen (kuten quattro) ominaisuuksia sellaisenaan.. eli jos pito on kokonaan renkaalta / akselilta poissa => vetoa ei pystytä ohjaamaan renkaalle / akselille, jolla on pitoa.
Tämä puute korjataan nykyautoissa elektroniikalla, eli käytännössä jarruja käyttämällä (Nykymaastureissa kun vain harvoissa on ihan mekaaniset lukot).
Rullatesteissä on kytketty elektroniikka pois päältä => näyttää, että joka kulma ei vedä. Todellisuudessa noin ei ole.. ja sitäpaitsi käytännön ajossa sellainen tilanne, että jonkun renkaan / akselin pito olisi täysin nolla on melko mahdoton.
Eli rullatesti ei kerro auton nelivetoisuudesta kertakaikkiaan mitään.

[Vesihiisi]

...
Rullatesteissä on kytketty elektroniikka pois päältä...

...ja sitäpaitsi käytännön ajossa sellainen tilanne, että jonkun renkaan / akselin pito olisi täysin nolla on melko mahdoton.

Höö, miksi ko. elektroniikka kytkettäisiin pois päältä, ellei sitten tarkoitushakuisesti haluta saada autot näyttämään huonommilta kuin todellisuudessa ovat? Jossakin Youtubessa näin vastaavan videon Q5:stä jossakin USA:ssa ja kyllä siellä saatiin viimeisestäkin pyörästä sen verran työntöä, että auto kipusi ramppia ylöspäin. Ei muistaakseni heti, vaan vaati kaasun antoa hetken aikaa ennenkuin järjestelmä uskoi, että liikkeelle pitäisi päästä.

Minulle tulee todellisesta elämästä mieleen tilanne, jossa esim. kipuaa paksulumista tai jäistä rinnettä ylös vaikkapa peräkärryn kanssa ja alkaa pito loppua kesken. Siinä soisi, että kaikki pyörät osallistuvat talkoisiin eikä osa vain pyöri vapaamatkustajana mukana.

Itselläni on vahvasti sellainen pelko, että tulevana talvena saani itseni Audin kanssa pöpelikköön, josta ei ilman lapiota ole poispääsyä. Ans kattoo, lapio ainakin pitää laittaa takaloosteriin kun lunta alkaa tulla. Viime talvena jäin nelivetoisen traktorinkin kanssa jumiin ja siinä alkoi jo hymy hyytyä ja hikeä pukata.

[tuRboman]

Tuossa testissä näki hyvin miten nämä jarrulla voimaa jakavat ei toimi, kun on hieman vastusta. Näkyi rullat olevan sellaiset, että rengas "tipahti" hieman syvennykseen. Sieltäpä ei enää noustakaan. Kun valmistajien toteuttamissa videoissa tuppaa rullat olemaan tasaiset, eli se yksikin pyörä saa liikkumaan kun vastusta ei oikeastaan ole yhtään.

Käytännössä hieman vastaava tilanne tulee joskus esimerkiksi sivutieltä päätielle noustessa, kun risteyksen etureunan on etuvetoiset liipanneet tosi liukkaaksi. Jos ei voimaa siirry taakse, niin siinä sitä sutii. Peräkärry perään niin voi mennä työlääksi.

Saabin Haldex oli tuossa etevä. Ei mitään viivettä vaan alkoi heti takaa vetämään. Aiempi diesel outback jakoi voimaa viskon aavustuksella, eli ensin alkoi sutia edestä kunnes muutaman sekunnin kuluttua visko jäykistyi ja voimaa siirtyi myös taakse.
Nykyisellä cvt outbackillä ei ole vielä tuota tilannetta tullut koettua.

Mulla tuo tulee vastaan lähes aina, jos käyn talvikelissä hakemassa polttopuita metsästä. Sivutieltä (kylätie) noustaan kasitielle Stopin takaa. Pikkuisen nousua siinä ennen päätietä. Aina risteys kiillotettu hyväksi. Tänä syksynä ei ollut lunta/jäätä kun tuli puut haettua, joten eipä tiedä siis tästä nykykulkineesta.

[vasara]

Höö, miksi ko. elektroniikka kytkettäisiin pois päältä, ellei sitten tarkoitushakuisesti haluta saada autot näyttämään huonommilta kuin todellisuudessa ovat?

Koska homma on tarkoitushakuista. Youtubessa on BMW:n organisoima rullatesti Audia vastaan, jossa Audi jää jäpöstämään rullille ja Bemari senkun porskuttaa rullilta pois. Jos Audissa olisi ollut ESP päällä, niin rullalla olevaa rengasta olisi elektroniikan toimesta jarrutettu => momenttia olisi siirtynyt renkaalle, jolla edelleen pitoa => Audi olisi ajanut rullilta pois.

Minulle tulee todellisesta elämästä mieleen tilanne, jossa esim. kipuaa paksulumista tai jäistä rinnettä ylös vaikkapa peräkärryn kanssa ja alkaa pito loppua kesken. Siinä soisi, että kaikki pyörät osallistuvat talkoisiin eikä osa vain pyöri vapaamatkustajana mukana.

Kyllä ne Q5:sen kaikki renkaat vetää, usko pois. Vajakilla jäät kiinni, nelivedolla huristelet mäen ylös

Itselläni on vahvasti sellainen pelko, että tulevana talvena saani itseni Audin kanssa pöpelikköön, josta ei ilman lapiota ole poispääsyä. Ans kattoo, lapio ainakin pitää laittaa takaloosteriin kun lunta alkaa tulla. Viime talvena jäin nelivetoisen traktorinkin kanssa jumiin ja siinä alkoi jo hymy hyytyä ja hikeä pukata.

Jos jäät pohjasta kiinni, tai kaikilta renkailta puuttuu riittävä pito, niin silloin tuli lapiohommia. Pahimpaan pöpelikköön tarvitaan iso maavara ja maastokäyttöön soveltuvat renkaat.
Itte pidän talvella mökkireissuilla lapiota mukana. Paksussa lumessa minusta suurin riski on se, että lumi pakkautuu pohjan alle ja auto alkaa kantamaan => kaikilta renkailta loppuu tarvittava pito => tulee hiki

[vasara]

Tuossa testissä näki hyvin miten nämä jarrulla voimaa jakavat ei toimi, kun on hieman vastusta. Näkyi rullat olevan sellaiset, että rengas "tipahti" hieman syvennykseen. Sieltäpä ei enää noustakaan. Kun valmistajien toteuttamissa videoissa tuppaa rullat olemaan tasaiset, eli se yksikin pyörä saa liikkumaan kun vastusta ei oikeastaan ole yhtään.

Nelivedot selviää yleensä mm. ristiriipunnasta, jossa kahdella renkaalla ei ole mitään pitoa. Jarruilla tämäkin hoidetaan. Jos rypee hankalassa maastossa alituiseen ja tarvitsee ihan oikeita mekaanisia lukkoja, niin silloin pitää ostaa sen luokan maasturi.. niitä on vain aika vähän tarjolla ja maksaa mirhamia & arkikäytössä normiautoa huonompi. Esim. Mercedes G tai LR Defender.

[tuRboman]

Ja taitaapa olla maavaran merkitys usein se määräävä. Hyvänä esimerkkinä käy Freelander 2:n etuvetoisen esittelyvideot joissa mennään niin vaikeakulkuista reitiä, että monella nelarilla jää menemättä. Ylityskulmat ja maavara ratkaisee paljon kun on pahempi paikka.