Vääntö- ja tehokäyrät ja niiden tulkinta

[panu]

Vääntö renkaalla vaikuttaa suoraan tihen välittyvään voimaan, joka liikuttaa autoa. Vääntö kampiakselilla ei kuitenkaan kerro oikein mitään, koska renkaan ja moottorin välissä on vaihtuvat välitykset. Tärkeätä on myös tietää, missä nopeudessa moottori jaksaa vääntöä tuottaa. Teho ei "katoa" välityksiin ja teho kertoo suoraan sen,  missä nopeudessa puhtia riittää. Teho määrittelee suorituskyvyn.

Sinänsä on turhaa miettiä sitä, liikuttaako autoa moottori  teho vai vääntö, koska nuo tulevat polttomoottoreilla aina parina.

Tämä näkyy hyvin ajotilapiirroksesta, jossa on omat vetovoimakäyrät jokaiselle vaihteelle ja ajovastukset erijyrkkyyksissä mäissä/tasaisella. Vetovoiman ja ajovastuksen erotus on se voima mikä on käytettävissä auton kiihdyttämiseen. Kuvaajasta voi myös huomata kuinka persdyno valehtelee: vaikka meno tuntuu puutuvan yläkierroksilla saattaa voimaa silti olla käytettävissä enemmän kuin seuraavalla vaihteella samassa nopeudessa. Optimi vaihtokohta on se missä peräkkäisten vaihteiden käyrät leikkaa (jos leikkaa) tai kierrokset loppuu kesken. Renkailta saatava vääntömomentti [Nm] täytyy muuttaa kehältä saatavaksi vetovoimaksi [N] jakamalla renkaan säteellä. Vetovoimakäyrät on samanmuotoisia kuin vääntökäyrä, mutta venyy tai latistuu välitysten mukaan.

Esim.


"teho kertoo suoraan sen,  missä nopeudessa puhtia riittää. Teho määrittelee suorituskyvyn." Tehokaan ei suoraan kerro mitään, mutta paljaana lukuna siitä voi parhaiten päätellä kuinka paljon menohaluja ajoneuvolta löytyy. Teho on vääntö suhteutettuna pyörimisnopeuteen.

[skriko]

Taitaa olla tämäkin asia sun mielikuvituksen tuotetta. Kyseistä mopoa ei ollut olemassakaan 90-luvulla. Ellet sitten tarkoita CBR600F mallia, josta valmistettiin tuona ajankohtana muutamaa eri versiota.

Ei ollut asia mielikuvitukseni tuotetta, vaan kyseisten mopomiesten kertomaa. Oikeassa olet painovirhepaholainen tuli. Kyseessä ei siis ollut Honda CBR 600 RR joka ensiesiteltiin Suomessa mp-näyttelyssä 2003. Vaan Honda CBR  600 Pc 23 vm -92. Kyseinen malli esiteltiin 1987 josta tuli sitten myös sporttisempi versio nimellä sport.
Oli muuten hyvä myytävä tuo 600 cbr -80 ja -90 lukujen taitteessa myin niitä muutaman kymmenen. Nyt koko Suomessa myytiin peräti 3 kpl. 1000 kuutioista Firebladea menikin sitten kokonaista 4.

[skriko]

Honta voitti koska oli kierrosherkempi? 

Honda voitti, koska jos ei ole tehoa, niin ei sillä pelkällä väännöllä pitkälle pötkitä. Taisipa jotain vaikuttaa lehmäpyörän yli tuplaten suurempi painokin.

[JiiJii71]

Tuolla hiukan nopeuseroja 600 vs 1000, ihan viime viikonlopulta.

Muutaman kilometrin radalla Open 600 luokassa 2.00 parhaimmillaan ja tonnisilla 1.53.

Ja liittyy otsikon mukaiseen keskusteluun miten?

https://www.race-monitor.com/Results/Session/5852266

[vasarik19]

Hei, hece!

Vaikka moottorin suurin vääntömomentti tuottaisi muuten suurimman tehon ja kiihtyvyyden, ilmanvastuksen ja muiden vastusvoimien kasvu suuremmilla nopeuksilla voi aiheuttaa sen, että suurin hetkellinen kiihtyvyys esiintyykin hieman pienemmillä kierroksilla.

Esimerkissäsi, jossa käytät vakiovääntöä 100 Nm ja kw to hv muunninta (voit esimerkiksi ottaa https://www.asutpp.com/kw-to-hp.html), näet että 50 km/h nopeudessa tehoa on käytettävissä vastusvoimiin nähden suhteellisesti enemmän kuin 100 km/h nopeudessa. Tämä johtuu juuri ilmanvastuksen nopeasta kasvusta korkeammilla nopeuksilla. Näin ollen suurin kiihtyvyys voi hyvinkin esiintyä hieman pienemmillä kierroksilla, jolloin teho/vastusvoimat-suhde on vielä edullisempi.