VAGarena.fi

Lainaus käyttäjältä: sambolo - 01.03.19 - klo:22:31
Ööh eikö ne talvirenkaat kulu? Talvirenkaat vielä paljon kalliimpia.. Ja millos ne tiet on sit taas niin sileet et kehtaa ajaa😄 Nii ja ite en ole kyllä huomannu mitää erityistä kulumista. Viime keväällä laitoin 2-3mm olevat renkaat alle ja kesäkuussa vaihtaessa oli edelleen saman verta..

Jaa talvikumit paljon kalliimpia? Jos vertaa halvin kiinakesäkumi vs. kunnon merkkitalvikumi, niin on eroa, mutta ero kunnon merkkirenkaiden välillä varsin pieni.
Vanhat 2-3 mm:n kesäkumisi olleet jo varsin vanhat ja bakeliittitasoa, jotka eivät kulu enää juuri millään, eivät kyllä pidäkään?

Miksi säästää talvirenkaita niillä mahdollisimman vähän ajaen ja sitten vaihtaa alle yhden mm:n kuluneet viiden vuoden päästä uusiin ja samalla kuluttanut parit kesäkumit?
Fifti fifti ajelleena olisi molemmat kuluneet hieman tasaisemmin ja olisi säästetty kesäkumien vaihto niin aikaisin. Ai miksi vaihtaa "uuden karheat" talvirenkaat 5 vuoden välein? No kun ne kovettuvat ja niiden pito vain katoaa.

Keärengas kyllä kuluu nopsempaa kuin talvirenkaat, kevätkarheillakin. Ja ensimmäisenä keväänä nopeammin kuin seuraavana keväänä ja paljon nopeammin kuin sitä vanhemmilla renkailla. Ekana vuotena minulla suvikumit kuluvat saman verran kuin kolmena seuraavana vuotena yhteensä. Talvirenkallla en ole vastaavan suuruista eroa huomannut.

Kiinnostaa kyllä, mutta foorumilla on kyllä yhtä hiljaista kuin kesähelteillä huopatossutehtaassa.

Kukaan käynyt kuikuilemassa autoja, koeajamassa jne? Tai muuten tutkinut syntyjä syviä.
Kodiakista oli jutunpoikasta paljon enempi.
Tekeekö tuo SEAT tässä tenän auton kiinnostukseen? Vaikka takuu on käyttäjäystävällisempi ymmärtääkseni.

Lainaus käyttäjältä: jph88 - 06.12.18 - klo:19:14

Mahtaakohan tasonsäädössä olla joku kalibrointi pielessä, kun tuntuu että keila laskee kuorman mukaan vähintään kaksi kertaa sen verran mitä perä painuu kuorman takia alas?

Minulla on ollut useampi "auto", jossa aivan sama ongelma. Samoin tutuilla. En ymmärrä, etteivät osaa tuota tehdä oikein. (Auto siksi suluissa, etteivät ole olleet vag'gilaisia)

Manuaalisäädöilläkin normisti o-asennossa, kun tulee pari ihmistä takapenkille on 1-asento ja jos perässä paljon tavaraa, niin jo 2-asento liian alas valot kääntää, puhumattakaan 3 tai 4 asennosta, montako asentoa missäkin autossa onkaan.

Merkkaa itse pyörimissuunta, niin ensi syksynä ossat laittaa ne samaan suuntaan pyöriviksi.
(vasen - oikea tai nuolella)

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 02.11.18 - klo:10:08
Kummasti ne auton perä ja kyljet taas kuraantuvat harmaiksi, vaikka ei ole kertaakaan suolattu eikä hiekoitettu tänä syksynä. Muutos on selvä parin viikon takaiseen tilanteeseen nähden.

ÖÖöö

Missä ihmeessä olet ajellut, sillä kyllä pääkaupunkiseudullakin teitä on suolailtu jo monta kertaa. Ei toki joka päivä, mutta...
Toki kuraa näkyy ihan reippaasti, sitä enempi, mitä enemmän on nastallisia liikenteessä.

Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 05.05.18 - klo:20:00
Räpsii noi kaikki jalat yms ulokkeet kuuseen ja nippusiteellä niskatuen jalkoihin kii. Kiinnitys/irrotus 10 sekuntia...

Ja on kuinka turvallinen kolaritilanteessa?
Pysyykö koirat ja verkko takaboksin puolella, vai tulevatko kuikuilemaan etumatmustajia?

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 15.04.18 - klo:18:03
Kesärenkaat eivät kuitenkaan kulu yhtä pahasti kuin kitkat. Lisäksi ne ovat edullisempia. Mielummin kulutan niitä kuin kitkoja.

Olen kyllä aivan eri mieltä.
Kesärenkaat kuluvat nopeammin eivätkä ole sen juurikaan halvempia kuin talvirenkaat. Oli ne sitten kitkat tai nastalliset.
Toki kuumalla kesällä talvirenkaat varmaan kuluisivat kesärenkaita nopsempaa, mutta kevään karhealla asfaltilla kyllä kesärenkaat kuluneet minulla nopeammin kuin talvirenkaat. Normikokoja molemmat, eli ei liian leveitä ja matalia.

Lainaus käyttäjältä: HAL9000 - 16.01.18 - klo:08:48
Komppaan TAG:ia noissa ylläolevissa täysin.

Jos nyt vielä kuitenkin yksi kommentti tuohon nopeuden ylläpitokeskusteluun...

Olen myös huomannut hauskan yksityiskohdan tuolla 3-tiellä ajellessani. Noilla pätkillä joissa tie on muutettu ohituskaistatieksi, on myös nopeusrajoitus nostettu 100km/h:iin. Tuossa porhalletaan varsin yleisesti yli satasta ohituskaistaosuudelle. Kun oma ohituskaista päättyy ja vastaantulevan liikenteen ohituskaista alkaa, mutta tie jatkuu ohituskaistatienä, jatkuu myös tuo satasen nopeusrajoitus. Mutta ei vauhti. Tuo oma väylä kun kapenee 1-kaistaan, putoaa vauhti tuonne 80-kympin tietämille.
Eivätkö ihmiset seuraa liikennemerkkejä, alkaako kapeampi väylä pelottamaan, vai mistä tässä on kyse?

Minusta juuri tuo mainitsemasi, eli leveällä tiellä "uskalletaan" ajaa lujempaa. Siis ilman ajatusta, vaan täysin selkärangasta tuo, eli kun turvallisemman oloinen leveämpi tie, niin nopeus nousee. Ja sitten kun tie kapenee, niin vastaavasti nopeus laskee.
Toki osa tekee tuon ihan tarkoituksella, mutta suurin osa varmaankin tietämättään.

Varsin saman kokee motarilla, kun oikealla kaistalla Jeppe ajelee 125 km/h, mutta kun tulee yksi rekka eteen ja siirtyy ohituskaistalle, niin Jepen nopeus laskeekin 105-110 km/h. Ja joka auton kohdalla sama. Heti ohituksen jälkeen kun "tie levenee", niin nopeus palautuu 125 km/h.
Silloin tuon nopeuden alenemisen ohituskaistalla ymmärtää, jos edessä on jono, joka ajelee ~85 km/h ja sen ohitus 125 km/h on jo hasardihommaa, kun joku sieltä jonosta kuitenkin puikkaa eteen.

Lainaus käyttäjältä: Juzu84 - 26.12.17 - klo:09:36
Saisivat tuon suolan kylvämisen lopettaa kokonaan. Ne jotka ei tiellä pysy niin painukoot iliman jarruja vaikka helevettiin saakka. Eniten vituttaa koko suolan kylvämisessä se kun sitä ajetaan täällä Ylivieskan seudullakin tielle sen kylvämisen ilosta vaikkei olis edes mitään tarvetta. Kaikkein järjettömin keli +5 ja vesisade jollon oon nähny suolaa täällä päin kylvettävän.

Ja mistä lämpötila mitattu? Ilmasta tietysti. Huh.
Ilman lämpötila 4 metrin korkeudella tienpinnasta voi olla 8 astetta lämpimämpi kuin se tienpinta, joka määrää tiellä olevan kosteuden jäätymisen. Siis ilman lämpötilalla ja tien jäässä olemisella on hyvin vähän vaikutusta keskenään. Ja sen, että onko se tienpinta jäässä, vaikuttaa vain sen tienpinnan lämpötila, jos on kyse puhtaasta vedestä. Suolalla sitten voidaan alentaa tienpinnalla olevan vesiliuoksen jäätymispistettä nollaa alemmaksi.

Auton puskurin korkeudella olevan ilma lämpömittarin ja tienpinnan lämpötilan ero voi olla 5 astetta.
Eli vaikka keittiön ikkunan mittari näyttäsii +6 ja auton mittari +3, niin tienpinta voi olla -2° ja tie umpijäinen. Vaan moniko autoilija tämän totuuden oivaltaa?
Sateen jälkeen aamuyöstä selkiintyvä taivas jäähdyttää tosi nopsaan tienpinnat "pakkaselle" ja jos tiellä on vettä, niin kohta se onkin luistinrata.

Yleensä siinä vaiheessa huudetaan lisää sitä suolaa, kun se oma pirssi on puolisen auton mittaa metsähallituksen puolella, helvettiin asti ei tarvitse suolan vastustajankaan ajella.

Lainaus käyttäjältä: jabajee - 18.11.17 - klo:23:22
Karppa se pätee täällä taas, muttei lue toisten viestejä edes kunnolla.
En ihmetellyt tuota asiaa, vaan sitä, että mikä maailmanloppu se oikein on, jos auto ei läpäise katsastusta? Ja miksi se joitain pelottaa niin paljon, että käyttävät päivityksessä vaikkeivat haluaisi?
Joka päivä kymmenet, ellei sadat autot eivät läpäise katsastusta. Useimmiten ne korjataan ja viedään uudelleen katsastukseen. Tuossa päästöhommassahan korjaus on ilmainen, joten mikä tässä on ongelma?

Vaan onko ilmainen enää sen jälkeen, kun kampanja on ohi?

Lainaus käyttäjältä: SNG - 29.10.17 - klo:17:22
Vaikka ilma virallisessa mittauspisteessä tai omassa keittiön tai autonmittarissa olisi plussan puolella tien pinta on silti usein pakkasen puolella. Kuuraa poistetaan sitten suolalla tai tienpinnan lämpötilan noustessa ja kuuran sulaessa tienpinnasta tulee märkä. Eli kyllä ihan hyvin voi olla suolattu vaikka lämpömittari olisi pysynytkin plussan puolella.

Tienpinta voi olla kahdeksan (=8) astetta kylmempi kuin 2-3 metrin korkeudessa olevan ilman lämpömittarin antama arvo.
Puolen metrin korkeudessa olevan ilman lämpötilakin voi olal viisi (=5) asetetta lämpimämpi kuin tienpinna lämpötila.

Ts: Vaikka ilman lämpötila aamusella mittarin mukaan on +5°C, niin tienpinta voi olla -3°C.
Ja tienpinnan lämpötila määrää onko sen pinnalla oleva kosteus jäätynyt vaiko ei.
Lisäksi pitää ymmärtää, että tienpinnan lämpötila vaihtelee melko lyhyelläkin välillä helpolla +/- 2 astetta suuntaan tai toiseen, pidemmällä välillä vielä enempi.

Kuinka paljon kastetta tai kuuraa tienpinnalle tiivistyy riippuu puolestaan tienpinnan ja kastepistelämpötilan erotuksesta. Jos tienpinta on kylmempi kuin kastepistelämpötila (http://ilmatieteenlaitos.fi/lampotila-ja-kosteus#4http://ilmatieteenlaitos.fi/lampotila-ja-kosteus#4 ), niin siihen tiivistyy vettä vetenä tai kuurana riippuen lämpötiloista.

Juu noin ne kuuluu olla kuin laitoitkin.

Ei noita valmisteta kahdella eri muotilla, vaan yhdellä ja siksi kuviointi vasemmalla ja oikealla puolella eroavat usein tosisitaan.
Siis näissä inside/outside merkityissä.

toisella puoella sitten "nuolet" toistapäin, sillä outside/inside merkinnät reunoissa noissa pyörimissuunnan sijaan.
Ja koska kuvio ei ole symmetrinen, niin...

Itse omien vastaavien renkaiden kanssa joku vuosi sitten haroin hiuksiani saman syyn vuoksi.
Ei ollut helppo huomata eroja lamelleissa tai nastoissa, mutta uskoin ne löytäneeni loppujen lopuksi.
Voi olla toki, että olivat olleet miten päin vain aiemmin. Ajettu niillä oli neljänä talvena yhteensä 6000-7000 km vain, eli pintaa oli kyllä vaikka miten paljon. Kolme talvea niillä ajelin ja vuosi sitten vaihdoin uusiiin.

ensimmäinen kerta, että pelkillä vanteilla kuulen auton myydyn, siis ilman renkaita. 
mitenkähän se auto saadaan laivaan ja autojen kuljetusautoon pelkillä vanteilla.    

No juu. Puristukset kyllä nousseet ja naku-nakutusta esiintyisi helpommin.
Saattaapi olla juuri tuo mainitsemasi asia pääsyynä suoraruiskutuksen käytön lisääntymiselle.

Lainaus käyttäjältä: Mikey - 16.06.17 - klo:12:48
Hiukkaspäästöt johtuvat siitä syystä, että suoraruiskuisessa bensamoottorissa ilma/polttoaineseos muodostetaan vasta sylinterinkannen pienessä tilassa juuri ennen kipinän syttymistä. Tästä syystä seos ei ehdi homogenisoitumaan vaan seoksessa on toisaalta paikoittain puhdasta ilmaa ilman bensaa ja toisaalta bensapisaroita vailla riittävää paloilmaa. Pisarat eivät pala täydellisesti vaan niistä muodostuu myös nokipartikkeleita. Perinteisessä bensakoneessa seoksenmuodostus tapahtuu imusarjassa ja se jatkuu sylinterissä imu- ja puristustahtien aikana, joten bensa on ehtinyt höyrystymään ja leviämään tasaisemmin läpi paloilman.

Jep näin se on, mutta sitten ihmettelen, että miksi tehdään näitä suoraruiskutusmoottoreja, jotka muka vievät vähempi polttoainetta ja jotain muuta hyötyä tuosta. Eikö olisi edelleen parempi ruiskuttaa polttoaine imukanavassa vaikka liki sylinteriä, jolloin polttoaine ehtisi hieman paremmin kaasuuntua ja sekoittua ilmaan palaen puhtaammin ja tehokkaammin. Hieman etäämmällä sylintereistä kuitenkin oman sylinterin imuputkessa oleva suihkusuutin edistäisi sekoittumista edelleen, mutta aiheuttaako muka jotain "viivettä" tai jotain muuta ongelmaa bensan syötössä.

Joku tuossa suoraruiskutuksen käytön yhtälössä ei aukea minulle, joten ymmärtäväisemmät valaiskaa meitä ihmetteleviä.

Höh, kun ei enää pysty muokkamaan.

Teknisten tietojen mukaan vain tehdasasennetut koukut mahdollisia G-TECiin ja niissäkin nuo eo. isot rajoitteet
Vetopaino ilman jarruja (max. kg) - / 700*** (710***)
Vetopaino jarruin -12% (max. kg)  - / 1400***
Aisapaino (kg) 56***

*** Jos autoon on valittu vetokoukku tehdastilauslisävarusteena

Lainaus käyttäjältä: RistoM - 17.05.17 - klo:18:51
Ei ihan tarkkaan aiheeseen liittyen mutta sinne päin:
Tulin ostaneeksi käytetyn Ocu G-TEC (2015), nyt kun siihen aloin hommaamaan vetokoukkua, niin selvisi että tuohon kaasurakkineeseen ei ole tyypitty olleskaan vetomassoja. Octavian esitteen teknillisissä tiedoissa kerrotaan, että siihen saa vain tehtaalla asennetun vetokoukun. Itse hämäännyin ennen auton ostoa kun monet vetokoukkukauppiaat pitävät listoillaan tuohon G-TEC:iin käyviä vetokoukkuja, mutta paikallisen Skoda-huollon mukaan siihen ei voi asentaa koukkua kun auton vastaavuustodistuksessa ei ole niitä kaivattuja vetomassoja (jarruttoman/jarrullisen peräkärryn).
Pitää varmaankin laittaa tuo auto myyntiin jos ei siihen saa vetokoukkua?
Mitähän tapahtuisi jos tuohon laittaisi sen koukun ilman niitä vetomassoja?

Tuossa kun katsoin lisävarusteiden hintoja 2018 malliseen octaviaan, niin G-TECin kanssa aika lailla "omituisuuksia" koukun kanssa:
13-napainen pistoke. (sähkökytkentä seitsemään napaan). G-TEC -mallissa
kaksipuoleinen tavaratilan matto poistuu tämän varusteen myötä. Lisäksi
Combi G-TEC DSG -mallissa Sähkötoiminen takaluukku (4E7) ja takaistuinten
selkänojien avauskahvat tavaratilassa poistuvat tämän varusteen myötä. Ei
jos G-TEC -malli ja PHC tai WPQ. Ei jos liftback G-TEC DSG ja PWA. Ei jos
manuaalivaihteinen Combi G-TEC -malli ja 3CX, 3X5, PHC, PH8, PWA, PWC
tai WPQ. Ei jos Combi G-TEC DSG -malli ja 0TD, 3CX, 3X5, 4E7, PHC, PH8,
PKI , PWA, PWC, PW7, WBC tai WPQ.

Lainaus käyttäjältä: isoville - 16.05.17 - klo:11:42
Eilen tuli octavian lisävarustehinnastoon "1U9 taitettavat pöydät etuistuimien selkänojien takaosassa" - upeasti selostettu pöytä! Onko jollain kokemusta muissa konsernin laitteissa näistä pöydistä, esim. Seat Leonin fl perhepaketin mukana tulleista? Kannattaako lisätä tilaukseen (60â,¬+vero)?

Mitenkäpäs nuo vaikuttaa takaistujan polvitilaan? Monta senttiä lyhenee? Octavissa polvitilaa aika reippaasti, mutta.

Niin, kerrottakoon myös se, että ke-kitkojen lisäksi vanhentuneilla talvirenkailla ajelevien kannattaa pysyä pois liikenteestä.

Itse nuoruudessa isoimmat asuntovelat niskassa tuli "säästettyä" ja ajeltua 7 vuotta vanhoilla nastarenkailla (kaikki nastat paikallaan, myös niiden kärjet, kulutuspintaa jäljellä >7,5 mm). Uutena noilla oli erinomainen pito, mutta viidennen talven jälkeen olivat bakeliitin omaiset pidoltaan.

No minä siis "säästin" ja luotin, ettei tule ne pahat kelit eteen ja jos tulee, niin voin olla ajamatta, vaan kuinkas ollakaan...
Lapin matkalla Kemiin asti pääsin nätisti, mutta sitten yhdessä risteyksessä liu'uin ja liu'uin ja liu'uin jäistä tienpintaa pitkin kaverin auton kylkeen, vaikka nopeus oli alkutilanteessa alle 25 km/h.
No opin kerrasta, että ainakin talvikumit on vaihdettava viimeistään 5 talven jälkeen ja pitäydyttävä pohjoisen oloihin tehdyissä renkaissa.

Nastarenkailla etupäässä ajeltu, mutta oli viime talveen asti kahdessa autossa 4-5 vuotta Goodyearin kitkat, jotka olivat tosi hyvät.

Rengasteisteissä puuttuu muuten se tärkein vertailutesti, eli jäinen tienpinta, jossa jäätä on 0,1-0,3 mm. Jäätestit tehdään jäähallinomaisella paksulla jäällä, jota esiintyy lähinnä jääpolanteissa. Tuo erittäin ohut jääkerros on se tavallisin ja siihenhän ei nastat pure mitenkään. Elli uskoisin jarrutusmatkojen erojen kitka ja nastarenkaiden välillä supistuvan aika lailla, jos jarrutustesti tehtäisiinkin tuolla ohuella jääkerroksen omaavalla asfalttitiellä.

Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 22.09.16 - klo:16:33
Talvikumikauden alkajaisiksi taidan alkaa pitämään sääpäiväkirjaa tällä foorumilla niin saadaan sitten sitä faktojen faktaa tästä etelä-suomen talvesta ja sille parhaiten soveltuvasta talvirenkaasta.

Juu pidä vain päiväkirjaa, mutta ymmärrä pysyä poissa liikenteestä silloin 1-5% päivistä jolloin on jääkelit ja lumipöppörökelelillä myös.
En näet kaipaa ke-kitkakuskeja silloin vieruskuskeiksi tai perässä ajajaksi, tai muutenkaan liikenteeseen, vaikka kuinka ammattimaisia ratin pyörittäjiä olisivatkin

Ei noita painotuksia sen mukaan tule laittaa, miten usein mikäkin keli esiintyy, sanoohan se terve maalaisjärkikin, vaan sen mukaan, miten tärkeätä pito milläkin kelillä on oltava, jottei jotkut ke-kitkamiehet raiskaa toisten autoja törmäillen jääkekeillä persiiseen tai kylkeen tjms. Jos painotus on kaipaamasi esiintymistiheys, niin normi kesärenkaat veisivät voiton joka testissä.

Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 22.09.16 - klo:17:05
Voidaan myös jossitella toisinpäin eli paremmin asfaltilla toimivilla KE-kitkoilla vältytään taajama-alueilla suojatiellä yliajoilta jotka uhkaavat suoraan ihmishenkiä, peltiä jos menee ruttuun ketjukolareissa niin se ei vielä maailmaa kaada.

Montakos immeistä on jäänyt siksi suojatiellä auton alle, että alla talvella on ollut jotkut muut kuin ke-kitkat?
Kyllä syy yliajoihin on ihan jossain muualla, etupäässä kuskin korvien välissä.

Lainaus käyttäjältä: panu - 28.08.16 - klo:20:47
Oikomistarve kertoo liian suuresta tilannenopeudesta. Vaikka mutkateillä on voimassa 80:n yleisrajoitus, se ei tarkoita että sitä voi pitää yllä jatkuvasti. Mutkiin joutuu hidastamaan, jos haluaa pysyä omalla kaistalla.

HÖH
Oikomistarve riippuu lähes yksinomaan kuskin korvienvälin asenneongelmasta. Valitettavasti.
Oli sitten kyse maantieajosta tai kaupunkiajosta.

Miten loiva kaarre tahansa missäpäin tahansa katuja tai teitä, niin eräillä oikomisasenteen ajamistavakseen ottaneilla auto ei yksinkertaisiesti pysy kaistallaan juuri koskaan, vaan naapurin puolelle mennään joskus 10 cm, joskus puoli auton leveyttä. Kaistalla tosi harva (ehkä 1-2%) pysyy sen keskellä, vaikka pitäisi. Suurimmalla osalla pyörät joko koskettavat tai melkein koskettavat sitä valkoista viivaa, jolloin peili on jo reippaasti naapurin tontilla. Oli se viiva sitten yhtenäinen sulkuviiva tai pätkittäinen kaistaviiva, ei mitään vaikutusta silläkään.

Samat kundit jyrkissä mutkissa sitten koukaavat esim oikealle kääntyessään vastaantulevien (tai muuten naapurin) kaistalle "loiventamaan mutkaa".

Millähän tuon asennevamman saisi iskostettua pois näiltä kuskeilta ja heidät oivaltamaan, että autossa olikin kuin olikin varusteena riittävästi kääntyvät etupöyrät?

Lainaus käyttäjältä: Seva - 04.03.16 - klo:15:09
Kommentoin tässä vielä itseäni... eli sellainen mielenkiintoinen juttu, että meillä on kakkosautona (?) Opel Astra vm. 2006. Siinä on täsmälleen samanlainen rengastus kuin nyt Ocussa. Kesärenkailla Ocu on aavistuksen hiljaisempi, mutta talvirenkailla yllättäen Astra. Nastojen ropina tulee Ocussa voimakkaammin läpi. Ilmeisesti äänieristys (if any) toteutettu autoissa hieman eri tavalla?

Astra H farkusta ei paljoa kuulu nastaropinat läpi. Contin uudet nastgummit. Monessa muussa autossa, esim Yariksessa samat piikkipyörät kaverilla, eri kokoisina toki, aiheuttaa tosi ison ropinan.

Hieman sivusta, vaikka sinihampaasta ja äänen laadusta kyse onkin ja ilmiö aivan sama.

Ostin joskus langattoman bluetooth kuulokemikrofoni -värkin. Ã,,änen laatu hyvä puhelimeen tai tietsikkaan liitettynä, kun vain kuunteli sillä.
Heti kun otti laitteen mikrofonin käyttöön (puhelu tai skype), niin sekä oma ääni vastapäähän että vastapään ääni muuttui peltipurkkitasolle (kuin joku 2400 Hz:n näytteenottotaajuus ja bittejä minimimäärä sekunnissa). Myös kaikki muu musiikki muuttui puhelun/skypetyksen aikana samalle tasolle.

No kauppaan takaisin ja seuraavaa toimivaa värkkiä metsästämään.

Eihän noita valoja katsastuksia varten säädetä, vaan ajamista varten.
Jos pitkät näyttää ojaan tai puiden latvoihin, niin...

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 20.12.15 - klo:00:36
Vanhoilla michelin energy savereillä pääsi.

Olen ostanut auton, jolla ajettu 170tkm ja molemmat renkaat alkuperäiset ja kesärenkaissa juuri ja juuri 3mm jäljellä. Täti ajaa sen 120tkm vuodessa ja vaihtaa joka syksy/kevät uudet renkaat. Kyllä noillakin renkailla olisi "voinut" vielä ajaa.

Juu niin pääsi.

vm. 2000 Zafiralla ajelin niillä 6,5 vuotta ja 87000 km. Kuormaa reippaasti ja motarilla 130 mittarissa, eli ei säätöajoa.
Vielä oli yli 4 mm kulutuspintaa jäljellä, mutta oli vaihdettava, kun tuli liian koviksi ja ei mukaviksi ajaa.

Lainaus käyttäjältä: kt - 16.12.15 - klo:15:33
Uusia autoja olivat. Mazda 323:n ostin 1980-luvun alussa ja vaihdoin sen Corollaan, josta Carinaan ja uudelleen Corollaan, josta Carinaan, ja lopuksi kaikista kurjimpaan eli Ford Escortiin, mutta sen jälkeen on pysytty VAG:ssa.

Eli vertaat 1980 luvun japseja 2000-2010 luvun vaggineihin. Niin sitä pitää!

Lainaus käyttäjältä: skriko - 24.10.15 - klo:15:53
Laitoin tietokoneelle ylös joka tankkauksen Scirocco 160 hv manuaali 47 280km. Suurin ero tietokoneen ja lasketun tankkauksen välillä oli vuosi 2014, kone näytti 5,91 ja laskelma 5,99.
Pienin oli 2010 kone 6,17, laskelma 6,18.
Oli muuten suurin vuosikulutus tuo 2010 kun auto oli uusi ja pienin 2015 5,61 ja 5,67

Minulla kolmen Opelin kanssa 50000-300000 ajiomatkoilla ei ollut käytännössä pitkäaikaisessa mittauksessa juuri mitään heittoa, eli kaikissa muistaakseni <0,03 l/100 km. Yksittäisissä tankkauksissa heittoa saattoi olla jopa 2 litraa/tankkaus, normaalisti puolet tuosta suuntaan tai toiseen.
Eli minun kokemusten mukaan jo yli 15 vuotta sitten osattiin tuo kulutus mitata oikein riippumatta ajonopeuksista tai vastaavista, mutta yksilöt yksilöitä ja mittaustavat muuttuvat ja kalibroinnit/säätöasetukset voivat vaihdella.

Useamalla automerkillähän tuo auton kulutusmittaus on hyvinkin paljon "suuntaa antava".

Lainaus käyttäjältä: Hannes - 04.10.15 - klo:20:21
Kaikestaan Opel on monen asiaan perehtymättömän huomaamatta noussut luotettavaksi ja nykyaikaiseksi kulkineeksi, ehkä suurin syy huonohkoon myyntiin on suomen markkinoinnissa.

+1

Aiemmin Opel oli Suomenkin ostetuimpia vuosia ja taisi käydä kaupaksi ilman isompia toimenpiteitä. Eli ei tarvinnut isompaa markkinointia.

Kun tuli niitä laatuongelmia ym., niin maine meni hieman eikä ollut trendikästä enää Opelia hankkia, niin eipä Suomen markkinointi ole yhtään yrittänyt nostaa ponnisteluitaan saadakseen myyntiä kasvamaan. Saksassahan Opel edelleen varsin suosittu. Suomessa maine "mustamaalattiin" paljon tehokkaammin mitä VAG'in (sanoisin [muurahaispesää sorkkien] isompien ja useammin esiintyvien) ongelmien vuoksi.

Itsellä ollut uuden Opelit toisina autoina vm. 1995, 2000 ja 2009/2010. Ei mitään noista laatuongelmista osunut meikuille, kuten ei monelle VAG'gilaisellekaan niiden ongelmat.