Oli jos tämän palstan pitkässä ketjussa juttua, että 60 ja 75 heppaisen vääntäkäyrät on identtiset. Sekin löytyi vielä helposti, että eroa kiihtyvyydessä nollasta sataan on vain 1 sekunti. Mua kiinnosti ohituskiihtyvyys, tai niiden erot. Tilanne jossa pitää ohittaa rekka 80 km/h rajoituksella. Silloinhan tehoa tarvitaan. Löysin tämmöisen sivuston: http://www.motor-talk.de/blogs/all-about/vw-up-44-vs-55-kw-radzugkraftvergleich-drehzahl-bei-t3769837.html (http://www.motor-talk.de/blogs/all-about/vw-up-44-vs-55-kw-radzugkraftvergleich-drehzahl-bei-t3769837.html)
Tuon sivuston mukaan kiihtyvyydessä 80-120 km/h eroa on kaksi sekuntia. Mitä olette mieltä, onko tuollakaan käytännössä mitään merkitystä. Jotenkin tuntuu, että jos ohitus on kahdesta sekuntista kiinni, niin ei pitäisi lähteä ohitukseen siinä tilanteessa ollenkaan, olkoon tehoa 60 tai 75 heppaa.
Sivuston mukaan myös perävälityksissä olisi jotain eroa. Johtuiko kielimuurista, tai kankeasta googlekäännöksestä, ettei oikein avautunut että mitä eroa.
Koeajoin 75 heppaisen, ja se ainakin kimposi kiihdytyskaistalta liikennevirtaan ilman mitään ongelmia, eikä tarvinnut mennä edes kaasu pohjassa. Tuntuman mukaan 60 heppaakin riittänee hyvin. Hintaerosta homma ei silti jäisi kiinni.
No jos hintaero on pieni, niin voimaahan ei ole koskaan liikaa?
Lainaus käyttäjältä: pomo - 03.04.13 - klo:11:47
...niin voimaahan ei ole koskaan liikaa?
[ot]
Joskus isot pojat puheli esson baarissa, että kun on hienoinen aavistus, että tehoa on ehdottomasti liikaa, on sitä lähes tarpeeksi.
[/ot]
700-800 euroa taitaa olla hintaa niillä viidellätoista hevosvoimalla. Liikennevirta on kuitenkin sen verran verkkaista, ettei edes kuuttakymmentä hevosvoimaa pääse käyttämään kovin usein. Liikenteen mukana tällä MPI-koneella pysyy helposti, vaikka kierroksia ei nostaisi yli kolmen tuhannen. Eli väännöllä mennään tällä koneella.
Kannattaa koeajolla ajaa kuten dieselillä ajetaan. Eli koneen kierrokset matalalla, ja iso vaihde päällä. Silloin tämän koneen luonne paljastuu.
Samalla voi ihmetellä, että miten vaihteiston voitelu mahtaa toimia. Nimittäin todella pienillä vaihteilla auto suosittaa ajelemaan. Ulkomaisilla sivuilla olikin jotain pohdintaa, että ainakin sisäänajo kannattanee ajella reippaammilla kierroksilla mitä auto suosittaa.
Sijottaisin mielelläni 800â,¬ 15 lisä heppaan.Jos Citigoa vähänkin kuormataan isommalla kauppakassilla niin eron huomaa ;)
Sijoitukseni tulevan Golfin 18 lisä hv taitaa olla 2200â,¬
20% ero tehossa on jo kohtuu paljon, ja taatusti helpottaa käytännön ajoa.
Tuo 60 hummainen taitaa olla kuin 1.8 Venton 75 heppainen. Sitkeyttä on, mutta teho tasaisen olematon koko kierrosalueella...
Ja "tehdasvirityksen" hinta/hevosvoima tai varsinkin hinta/lisätehoprosentti on tosi alhainen.
Käytännön ajo tapahtuu väännöllä, ja vääntökäyrät ovat identtiset 60 ja 75 heppaisella. Vaikka sen taisinkin jo kertoa aiemmin.
Juu noteerasin tuon. Olisi mielenkiintoista nähdä teho/vääntökäyrät.
Tarkoitin potentiaalia kierrosherkkyyden kautta.
Tossa ylhäällä olevan linkin takaa ne vääntökäppyrät löytyy. Vaikkakaan en osaa niitä lukea. Samalta sivulta löytyy väännöt lukemina:
LainaaVW up! 1.0 MPI 44 kW
44 kW von 5.000 bis 6.000/min
95 Nm von 3.000 bis 4.300/min
Vmax 160 km/h (als BMT 161 km/h)
0-100 km/h 14,4 s
80-120 km/h 17,5 s im 4. Gang
Leergewicht 929 kg
VW up! 1.0 MPI 55 kW
55 kW bei 6.200/min
95 Nm von 3.000 bis 4.300/min
Vmax 171 km/h (als BMT 172 km/h)
0-100 km/h 13,2 s
80-120 km/h 15,5 s im 4. Gang
Leergewicht 929 kg
Samanlaisia lukemia löytyy VW-kauppiaalta saamistani esitteistä.
Veikkaisin tasaisten vääntökäyrien suhteen asiaa tarkasteltuna, että arkiajossa kaupunkiympäristössä ei huomaa juuri mitään eroa, mutta kaasu pohjaan painettaessa ohitustilanteissa tulee sitten se ero ilmi, kun yläkierroksilla teho puhuu, eikä vääntö.
Ohituskiihtyvyydessa 80-120 km/h on kahden sekunnin ero. Sekin oli kerrottu UP!:in myyntimateriaaleissa. Motarilla ei mitään väliä, valtatiellä rekkaa ohitettaessa saattaa vaikuttaa. Vai vaikuttaako sittenkään. Mikään raketti ei ole kummallakaan tehovaihtoehdolla.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 03.04.13 - klo:21:01
Juu noteerasin tuon. Olisi mielenkiintoista nähdä teho/vääntökäyrät.
Eikös nuo löytyne tuosta Emilin linkistä: http://www.motor-talk.de/blogs/all-about/vw-up-44-vs-55-kw-radzugkraftvergleich-drehzahl-bei-t3769837.html (http://www.motor-talk.de/blogs/all-about/vw-up-44-vs-55-kw-radzugkraftvergleich-drehzahl-bei-t3769837.html)
Värit ovat vaan tainneet mennä sekaisin...
Mutta on noissa koneissa vaan aikamoiset erot... Oma ASG-vaihteinen mennä vipeltää niin pirusti, kun tallan survaisee pohjaan, kun taas vaimon 60hv on joteskin "hengetön" (myös pienemmillä kierroksilla). Ajetut kilometrit ovat 2000km vs. 5000km minun hyväkseni,)
Vaihdot 2-3 n.80km/h ja 3-4 n. 130km/h. Nastarenkaat vähän vielä rajoittavat toistaiseksi "vauhtikokeiluja"
Nahkaratin valintaa en ole katunut hetkeäkään...
LainaaEikös nuo löytyne tuosta Emilin linkistä: http://www.motor-talk.de/blogs/all-about/vw-up-44-vs-55-kw-radzugkraftvergleich-drehzahl-bei-t3769837.html (http://www.motor-talk.de/blogs/all-about/vw-up-44-vs-55-kw-radzugkraftvergleich-drehzahl-bei-t3769837.html)
No juu, en ensin klikannut kun kuvittelin joksikin sakemannien keskustelupalstaksi ;D
Tuosta näkyy että meno tasapaksua, ja mitään ei tapahdu kierrosten noustessa yli 4000 kierroksen.
En väitä että tästä olisi mitään haittaa arkiajossa, muttei hyötyäkään. Itse ottaisin edukkaat lisähevoset. Choise is yours ;)
Mä sanoisin niin, että ei ole väliä mitä kierroslukumittari näyttää, niin aina menee reippaasti, taikka riittävästi. Ihmisillä on tietysti erilaisia näkemyksiä siitä kuinka paljon tehoa ja suorituskykyä pitää olla. Tai sitten eivät ole edes koeajaneet Citigoa?
Karkaa se järkevästi hinnoitellun auton idea sitä mukaan, kun ruksaa hinnastosta lisää ominaisuuksia.
Lainaus käyttäjältä: Emil - 03.04.13 - klo:20:41
todella pienillä vaihteilla auto suosittaa ajelemaan. Ulkomaisilla sivuilla olikin jotain pohdintaa, että ainakin sisäänajo kannattanee ajella reippaammilla kierroksilla mitä auto suosittaa.
Tarkoitit varmaan
todella isoilla vaihteilla auto suosittaa ajelemaan. Autohan pyytää suurinta pykälää ihan taajamanopeuksissa. Ja käytännössä myös vetää todella nätisti.
Kävin viime kesänä kokeilemassa Fiat 500:n jossa oli 69 hevosvoimainen 1.2 -litrainen moottori. Se oli taajamassa luonteeltaan hyvin samanlainen kuin Citigo - jaksoin hämmästellä että miten kevyesti auto liikkui. Karu totuus paljastui moottoritien rampissa. Edes loivaan alamäkeen Fiat ei kiihtynyt kahdeksankympin jälkeen käytännössä enää lainkaan. Citigo eroaa Fiatista siten että auton saa siedettävästi kiihtymään myös moottoritienopeuksiin asti.
Käytännössä 75-heppainen Citigo on moottoritiellä tehojensa puolesta ihan mukava ajettava. Nopeudenmuutokset ottavat toki tovin aikaa mutta auto jaksaa pitää saavutetun vauhdin mäissäkin. Ainoat moitteet tulevat kun ajaa mäkisellä maantiellä 80km/h -rajoitusalueella - tuolloin auto ei jaksa pitää nopeutta mäissä vakionopeussäätimellä viitosvaihteella ajettaessa. No, eipä jaksanut aikanaan 1.4-litrainen Polokaan - kylläkin samantehoinen kuin Citigo mutta vääntöä Polossa taisi olla 126Nm vrt. Citigossa 95Nm. Toisaalta Polossa painoa kai jotain 100kg enemmän mikä on tässä koko- ja teholuokassa melko ratkaisevaa.
Itse kysymykseen.. En ole 60-heppaista Citigoa kokeillut mutta kuvittelisin että taajama-ajoon se riittää siinä missä tämä korkeaviritteisempikin mutta jos tulee asiaa taajaman ulkopuolelle niin sitten investoisin lisähevosiin.
Onko kukaan selvittänyt millä tuo tehoero on tehty?
Voisi yrittää jälkikäteen muuttaa 75 heppaiseksi, jollei tarvitse puolta konetta vaihtaa.
Löytyisköhän kyseisen moottorin virityksestä mitään palstaa... :P
Mielestäni 800â,¬ viidestätoista lisähevosesta on rahan hukkaamista!
Lainaus käyttäjältä: Antza - 04.04.13 - klo:08:51
Tarkoitit varmaan todella isoilla vaihteilla auto suosittaa ajelemaan. Autohan pyytää suurinta pykälää ihan taajamanopeuksissa. Ja käytännössä myös vetää todella nätisti.
Juu siis ilman muuta noinpäin. Eli suosittaa ajamaan todella pienillä
kierroksilla, ja isolla vaihteella. Ajatus vaan katosi matkalla sormenpäihin. Hiukan ihmettelin sirinää joka konehuoneesta kuului, kun oikein pienillä kierroksilla vedätti. Kuulosti jopa vähän nakutukselta.
Jännä sattuma, että otit puheeksi Fiat:in. Ajelin semmoisella nimittäin eilen. Mun mielestä se oli aika karmea alkuun, mutta ajamisen myötä siihen hiukan tottui. Ergonomiasta ei ole tietoakaan silti. Tehoa paperin mukaan 69 hevosvoimaa, mutta ajaminen on paljon työläämpää kuin Citigolla. Ei aiheuttanut omistamisen halua se auto, vaikka omalla tavallaan hieno onkin.
************
60 heppaisen uudelleen säätämisestäkin yritin etsiä juttua netistä. Viripajat ja lastunikkarit eivät luvanneet tehdä 60 heppaisesta 75 heppaista. Sitä olen itsekin ihmetellyt, että millä tekevät vapaastihengittävään 15 hepan tehoeron.
************
Lisäys: vitosella ylämäkeen ajo on sitä missä vääntö kuljettaa. Ja kun vääntö on sama 60 ja 70 heppaisessa, niin mäkeen hyytyminen vitosvaihteella on samaa luokkaa, ainakin teoriassa.
Nuo teho- ja vääntökäyrät katkeavat molemmat tarkalleen 4300 rpm kohdalla 60 hv koneessa, josta päättelen, että teho on tehty moottorinohjauksella. Jos mekaanisia eroja olisi männissä, imu- ja pakosarjassa, niin käyrissä pitäisi olla eroa jo alapäässä. Esim. itselläni olevassa Bemarin vaparikoneessa, joka on pienempitehoinen versio, on mekaanisia eroja männissä ja sylinterinkannessa tehoversioon verraten.
Ã,,kkiseltään en keksi muuta kuristuskeinoa vapariin kuin sen että kaasuläppää ei avata kokonaan. Polttoaineen suihkutusta ei voida vähentää, koska seos menisi laihalle. Sytytyksenkään kanssa ei voi pelleillä, kun päästöt menee tärviölle. Mutta silti lastusepot eivät saa 60 heppaisesta 75 heppaista, merkillistä. Jokin kuristin imuilmaputkessa?
Samaa mieltä Markku J:n kanssa, jota myös tämä aikaisemmin postaamani tarina tukee:
***
Sama kone se tosiaan on, ainoastaan ohjainyksikkö/softa on eri. Moottorin tyypithän ovat CHYA (60hv) ja CHYB (75hv) Löysin aikoinani jostain webin syövereistä seuraavan tekstin liittyen juuri Citigon/Upin/Miin moottoreihin:
"The first 3 digits of the engine identification characters refer to the displacement and the mechanical construction of the engine. They are type-punched on the cylinder block including
the serial number. The 4th digit refers to the output and torque of the engine and depends upon the engine control unit."
Alla olevassa linkissä on hiukan tarinaa moottorista ja vaihteistosta:
http://www.upownersclub.co.uk/vw-up/up-engines/ (http://www.upownersclub.co.uk/vw-up/up-engines/)
***
Lisäksi Googlettamalla kyllä löytyy firmoja, jotka lupaavat 60 HP version päivitystä 75 hevoseen (ja ylikin) :)
- Litti
Itse ainakaan en edes miettinyt 60hv version hankkimista, 75hv on liian vähän. Ja varsinkin kun hintaero on niin pieni. Sit tietenkin tilanne muuttuu, jos softalla saa samat hepat tai ylikin...
Teknikens Värld (26/2012) ei löytänyt käytännön ajossa mitään eroa noista moottoreista:
"I verkligheten märks ingen skillnad alls och vi kan inte förstå varför man ska lägga ner extra tusenlappar för att få den starkare motorn."
He ajoivat siis 4800 km autoilla Mii 75 hv, Citigo 60 hv ja Up 75 hv. Itse autojen välillä merkittävin ero oli heidän mielestään Skodan ankeampi sisustus, varustetasona Skodassa jokin paikallinen GT.
Mietin sitä itsekin, että onko tehoero olemassa vain paperilla. ???
Eräs millä vaparista voisi saada tehoa kuristettua on nokka-akselin ajoituksen muuttaminen huonompaan suuntaan yläkierroksilla. Vähän hullulta se kuulostaa, jos sen ovat tehneet.
*************
Olen ajellut kaksi talvea autolla jossa on tehoa 54 hv. Silläkin pysyy nykyliikenteen mukana hyvin. Hiukan kun kärjistän, niin tuntuu että muut on tiellä eli edessä. :P Tässä vanhuksessa on se ero Citigoon, että kierroksia pitää käyttää enemmän rampeissa.
Saatan mä silti varmuuden vuoksi ottaa sen 75 heppaisen, jos Citigoon päädyn. Ei sitä usein pääse ostamaan mallisarjan tehokkainta mallia.
Lainaus käyttäjältä: Emil - 06.04.13 - klo:14:26
Mietin sitä itsekin, että onko tehoero olemassa vain paperilla. ???
Ite en edes miettinyt 60hv konetta.
Käytännössä en tiedä onko koneilla mitään eroa mutta henkisesti voin kuvitella että minulla on se 15 heppaa enemmän ja se jos mikä on tärkeintä :D
Oiskohan tuossa sitten kyseessä kaksi hyvinkin erilaista konetta, kuten aikanaan oli ne VW 1.8 bensat, 55 kw ja 66 kw versiot. Nehän oli aika erilaisia?
Muistaisin lukeneeni joskus että 60-75hp moottoreissa olisi eri puristussuhde.Näinhän oli ainakin taannoin 1.4 16V 75-100hp moottoreiden kanssa. Mutta voihan olla että on tehty imusarjaan muutoksia. Ja tietenkin voi olla nokissakin eroja...
Esitteen mukaan puristussuhdekin on sama molemmissa tehoversioissa. Uskon helposti, että tehoero on tehty moottorinohjausjärjestelmien erilaisilla ohjelmilla. Haluaisin tietää miten se on toteutettu, kun ahtopainetta ei ole mahdollista säädellä, kun sitä ei ole ensinkään.
Saahan sitä vapariinkin tehoa softalla lisää, ei se ahtopaine ole ainoa asia mitä muutetaan.
Tiedän, mutta en tiedä miten, ja siksi kysyn. ;) Varsinkin katalysaattorilla varustetussa autossa 60hv ja 75hv ero on aika iso prosenteissa.
Lainaus käyttäjältä: Emil - 07.04.13 - klo:11:25
...Uskon helposti, että tehoero on tehty moottorinohjausjärjestelmien erilaisilla ohjelmilla. Haluaisin tietää miten se on toteutettu, kun ahtopainetta ei ole mahdollista säädellä, kun sitä ei ole ensinkään.
Ainakin 2000-luvun V70:ssä 2.4 litran bensavaparin 140hv ja 170hv erot olivat ainoastaan moottorinohjaussoftassa. Teho- ja vääntökäyrät olivat kutakuinkin identtiset jonnekin 4000 kierroksen kulmille ja sen jälkeen 170hv versio kierti herkemmin. Volvolta olisi saanut ostettua 30hv "lastun" pikkukoneeseen jollain 1000-1500 eurolla.
Lainaus käyttäjältä: jalkkis - 08.04.13 - klo:08:41
Ainakin 2000-luvun V70:ssä 2.4 litran bensavaparin 140hv ja 170hv erot olivat ainoastaan moottorinohjaussoftassa. Teho- ja vääntökäyrät olivat kutakuinkin identtiset jonnekin 4000 kierroksen kulmille ja sen jälkeen 170hv versio kierti herkemmin. Volvolta olisi saanut ostettua 30hv "lastun" pikkukoneeseen jollain 1000-1500 eurolla.
Eikös noissa moottoreissa ollut erilainen kansi? Mopommassa 10 venttiilinen ja tehokkaammassa 20v, tämmöinen muistikuva minulla on asiasta :-\
Citigoon ei liity tää Volvo, mutta Karvis muistaa oikein :)
Samoin 850 Volvoissa oli Italian ja Belgian malleissa 2.0 20V 5-syl. 140HV mylly verotussyistä, itselläni oli tommonen farkku.
Lainaus käyttäjältä: 765turbo - 08.04.13 - klo:08:50
Citigoon ei liity tää Volvo, mutta Karvis muistaa oikein :)
Samoin 850 Volvoissa oli Italian ja Belgian malleissa 2.0 20V 5-syl. 140HV mylly verotussyistä, itselläni oli tommonen farkku.
Tjaa, mielestäni toisen sukupolven 140hv koneessa ei pitänyt olla muuta eroa kuin softa. Tämmönen 140hv kun löytyi isältäni ja sen "softaamista" mietittiin. Volvolta minusta ihan todettiin, että softan / ohjausboksin vaihdolla koneesta saisi 30 kaakkia lisää.
Kasipätkässä ja V70 mk1:ssä 2.4 kone oli joo 10-venanen.
http://www.autowiki.fi/index.php/Volvo_V70_mk2 (http://www.autowiki.fi/index.php/Volvo_V70_mk2)
EDIT: Anteeksi siis tämä OT, vaikkakin tuo softahomma hipoo asiaa :)
Oletetaan sitten, että 75 heppainen "Citikko" on normaalitehoinen, ja 60 heppainen on siitä kuristettu malli. Lähentelee laillista ryöstöä, jos ja kun tehoa on laskettu rajoittamalla kaasuläpän liikerataa korkeilla kierroksilla. Kaasupolkimen ja kaasuläpän välillä lienee vain sähköjohtoa, joten moottorin ohjausjärjestelmän erolla toteutettu tehoero lienee sitten tehty niin, että 60 heppaisessa kaasuläppä ei ole täysin auki, vaikka kuski polkee poljinta miltei läpi lattian. Jos näin on, ei pitäisi periaatteesta maksaa lisähintaa saadakseen ns. normaalitehoisen, eli 75 heppaisen.
Oliko kellään antaa linkkiä pajasta, joka lupaa tehdä 60 heppaisesta 75 heppaisen, tai enemmän? Suurta vaivaa se ei vaatine, jos riittää että kaasuläppä avataan kokonaan.
Tainno, olihan niissä perän välityksissä eroa sittenkin?
Kaikki vähäinen tietämys mitä itseltäni löytyy moottoreista ja varsinkin vapaastihengittävistä niin väitän että tuo tehoero ei ole pelkkä softajuttu / kaasuläppä. Jos puristussuhde on sama niin sitten on kannessa eroja. Esim hieman offtopick mutta yamahan 50/60hv efi perämoottorissakin on olennaisia pieniä eroja. Ok 50hv on pienimuotoinen kuristusläppä imusarjassa. Mutta 60hp mallissa on eri pakonokat. Yllättävän huonosti löytyy specsejä näistä vag konsernin moottoreista internetistä:/
On kuitenkin halvempaa (~ilmaista) tehdä tehoerot pelkillä moottorin ohjausjärjestelmän ohjelmilla (esim. kaasuläppää ei avata kokonaan), kuin mekaanisilla kuristimilla (esim. ne perämoottorit). Siksi en pitäisi mahdottomana sitä, että ero on tehty vain ohjelmalla, eli kaasuläpän aukeamista rajoitetaan citigon tapauksessa. Kaiketi monissa maissa verot ja käyttökulut määräytyy tehojen mukaan. Niinhän meilläkin. Silloin on helppo taikka helpoin tapa rajata tehoja kaasuläpän avautumista rajaamalla.
Tämä nyt tämmöistä pohtimista tässä vaiheessa, kun ei ole tietoa millä keinoin oikeasti on tehot rajoitettu.
Lainaus käyttäjältä: Karvis - 08.04.13 - klo:08:45
Eikös noissa moottoreissa ollut erilainen kansi? Mopommassa 10 venttiilinen ja tehokkaammassa 20v, tämmöinen muistikuva minulla on asiasta :-\
Alkujaan oli 170 hepoisessa tuplasti venttiilejä, mutta jossakin vaiheessa myös mopommassa siirryttiin 20 venttiiliseen, tehoerot säilyivät kuitenkin samana. Iskutilavuus ym. speksit olivat kummassakin moottorissa samoja.
Nyt on sitten ajettu molemmat tehoversiot. Olkoon kumpi tahansa, niin kone ei houkuttele kierrättämään punarajalle, eli sinne missä tehoerot paperin mukaan ovat. Jo neljässätonnissa vaihtaa mielellään isompaa, ja sillä isommalla vaihteella veto jatkuu jouhevasti. Muutenkin ne ovat todella lyhyitä hetkiä, kun täyden tehon kierroksilla ajetaan.
Tällä hetkellä 75 hummainen pyörii mielessä vain siksi, että jos sen mahdollinen jälleenmyyntiarvo on parempi. Niinhän voi käydä, jos joku/jotkut tuijottavat sokeasti pelkkää teholukemaa. Ymmärtämättä koneen luonnetta, eli laajalla kierrosalueella samana pysyvää vääntöä.
Lueskelin saksalaisen teoriaa taas kerran. Tehoero tuntuu ja vaikuttaa yli viidentonnin kierroksilla. Kuka haluaa päivittäin käyttää yli viidentonnin kierroksia? Lisäksi 75 heppaisessa on tiheämmät välitykset, josta johtuen kulutus on sen hitusen suurempi kuin 60 heppaisessa. Eli paperilla näkyvä kulutusero ei johdu tehoerosta,vaan erilaisista välityksistä. Ja toisaalta, 75 heppainen kiihtynee hitusen paremmin kuin 60 heppainen, jälleen välitysten johdosta, ei niinkään tehoerosta johtuen.
Lainaus käyttäjältä: Emil - 25.04.13 - klo:18:02
Tällä hetkellä 75 hummainen pyörii mielessä vain siksi, että jos sen mahdollinen jälleenmyyntiarvo on parempi. Niinhän voi käydä, jos joku/jotkut tuijottavat sokeasti pelkkää teholukemaa. Ymmärtämättä koneen luonnetta, eli laajalla kierrosalueella samana pysyvää vääntöä.
Jos ostaessa ajattelee vain jälleenmyyntiarvoa, niin todennäköisesti 75hv ei saa myytäessä niin paljoa enempää kuin ero on uutena. Sama on lisävarusteilla tai eri varustetasoilla. Myyntiä kyllä helpottaa paljonkin.
Niin se on. Toisaalta en oleta saavani omia takaisin, mutta mietin että laskeeko 60 heppaisen arvo suhteessa enemmän, ja vain siksi että ihmiset katsovat pelkkiä teholukuja. Se tehohan se helpoin on ymmärtää, kun sitä on niin pitkään tuijoteltu. "Pakko saada" tehoversio, vaikka ei hahmota missä olosuhteissa "tehoja" pääsee käyttämään. Käytännössä ei oikein missään.
Luin jokusen sivun saksalaisten pohdintaa aiheesta, eikä sieltäkään mitään lopullista tolkkua tullut. Toiset oli sitä mieltä, että 60 heppaa riittää hyvin normaali ajeluun, ja kuluttaakin vähemmän sen pidemmän perävälityksen vuoksi. Vaihteiden välitykset siis tämän hetken selvitysteni perusteella on samat, vain perävälityksessä on eroa. Toiset taas oli sitä mieltä, että konetiellä tehoa tarvitaan, ja vuoristossa. No, koneteitä meillä on, mutta vuoristoa vähän vähemmän. Eli paljonko se meillä hyödyttää tempaista sellaista vaihdetta, jolla kone kiljaisee hetken, ja heti perään joutuu heittelemään isompaa vaihdetta.
Lisäys klo 23.01: Myyjä lupasi, että minkäänlaista varmaa arviota ei pysty antamaan sen suhteen, että miten jatkossa tehoero näkyy käytettyjen hinnoissa, taikka hyvityshinnoissa. Sen verran vähän näitä on vielä tässä vaiheessa käytettynä myyntiin tullut. Varmaan sitten siitä kiinni, että miten tieto leviää näiden tehoerojen todellisista "eroista", arvelen minä.
Lainaus käyttäjältä: Emil - 25.04.13 - klo:22:53
Lisäys klo 23.01: Myyjä lupasi, että minkäänlaista varmaa arviota ei pysty antamaan sen suhteen, että miten jatkossa tehoero näkyy käytettyjen hinnoissa, taikka hyvityshinnoissa. Sen verran vähän näitä on vielä tässä vaiheessa käytettynä myyntiin tullut. Varmaan sitten siitä kiinni, että miten tieto leviää näiden tehoerojen todellisista "eroista", arvelen minä.
Vanha totuus on se, että Volvon 140- ja 170-hevosvoimaisten tai vaikkapa VW:n vanhojen 1,8-litraisten (75 hv ja 90 hv) hintaero käytettynä on jo muutaman vuoden ikäisenä ollut minimaalinen. Ehkä nykyään on hieman enemmän totuttu ajatukseen, että samankokoisesta moottorista on eri tehoversioita.
Ihmettelen hieman tässä ketjussa esiintyvää suurta kiinnostusta tehokkaampaa versiota kohtaan. Minusta tingityn pikkuauton olemassaolon oikeutus on pitää hinta minimissä eikä lähennellä Polon hintaa ottamalla tehokkaampaa moottoria ja Poloa vastaavaa varustelua. En usko, että käytetyn ostaja on valmis maksamaan tehokkaammasta Citigosta juuri lainkaan pienitehoisempaa enempää.
Kun katsoo esim. Aygon ja Yariksen hintaeroja käytettynä, voi todeta arvon pudonneen kummassakin muutaman vuoden aikana saman verran.
Nemosilla hyvät kommentit. Tehokkaampi malli voisi pitää hintansa paremmin vain, jos kyse olisi jostakin erillisestä erikoismallista, kuten Rs tai Laurin & Klement. Muutoin tuollainen pikkuauto ostetaan kauppakassiksi, josta kysytään tehojen sijaan takaovia, ilmastointia, kolhuttomuutta ja ruosteettomuuta.