VAGarena.fi

Nastarengas pitää siis paremmin. Ja se valitaan sen vuoksi alle että se pitää paremmin & TURVALLISUUS halutaan maksimoida. Näinkö?

Moniko nastarenkaallisista väittelijöistä on valinnut autonsa kompromissejä tekemättä turvallisuus päälimmäisenä mielessä? Moniko teki omiin tarkoituksiinsa soveltuvien autojen kesken esim. jarrutuskokeet jäällä? Tai edes hiekalla? Moniko teki väistökokeet? Vai otettiinko se auto joka on itselle mukavin komporomissi? Vähän hymyilyttää tuo nastoihin vannominen sen nimissä että "turvallisuutta ei uhrata missään  tilanteessa". Eri automalleilla/merkeillä on kohtuumerkittäviä eroja liukkaan kelin suorituskyvyssä, mutta niitä valintoja ei kyseenalaisteta koskaan - sen sijaan jos otat kitkat alle, niin olet välittömästi välinpitämätön mukavuudenpalvoja 

Jos turvallisuus olisi aina se ehdottoman tärkein asia maailmassa, kaikkien autossa pitäisi olla jatkuva neliveto, huippunopeusrajoitin @ 60 km/h, pitävimmät mahdolliset nastarenkaat, moottorissa mielellään alle 70 kilowatin huipputeho, kulkineessa pari tonnia omapainoa ja autossa tietenkin kaikilla kypärät päässä, sataatuhatta turvatyynyä unohtamatta.

Lisävarustelistalta tulee ruksia kuusipisteturvavyöt, kaksinkertaiset ikkunaturvaverhot, jalankulkijoista varoittavaa elektroniikkaa, kaikki mahdolliset kuolleenkulman ilmaisimet ja muu turvaelektroniikka sekä tuulilasiin heijastettava mittariston informaatio.

Viimeinen turvasilaus saavutetaan sillä, että tuo uusi ja turvallinen auto pitävine renkaineen jätetään talliin.

Ajetaan millä ajetaan mutta maltilla.

Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 26.01.12 - klo:15:10
Tuolla turvallisuuslogiikalla näinhän kuuluu tehdä, joko tehdään kompromissejä tai sitten ei tehdä...

Eihän kyse ollut siitä, tehdäänkö kompromisseja. Niitä kun pitää tehdä AINA. Kyse oli siitä, että KUN kompromisseja tehdään, se ei vaikuta millään tavalla sen renkaan ominaisuuksiin.

Kuljettaja voi ilman muuta kompensoida asian ajotavallaan. Eri asia on, kuinka moni sen todella tekee.

Turvallisuus on kompromissi monessa suhteessa.
Keskustelussa nousee esiin se että nastarengas on parempi pidoltaan kaikissa olosuhteissa, väitän että näin ei ole. Tässä viimepäivien pikkupakkasessa/suolasohjossa tuntuu vähän ajettu kitka pitävän paremmin kuin kaikki nastat säilyttäneet n.7mm kuluneet nastarenkaat. No renkaat ja autot on erillaisia, Golfissa on kitkat ja Tigussa nastat.

Ja jos nyt oikein väännetään niin suolapaska-plussakeli-sulalla tiellä isomman nopeusluokan ns. saksankitka voittaa sekä nastarenkaan että matalan nopeusluokan "suomikitkan". Talvikeli se vesikelikin on.

Lainaus käyttäjältä: Mrk - 26.01.12 - klo:16:16
Ja jos nyt oikein väännetään niin suolapaska-plussakeli-sulalla tiellä isomman nopeusluokan ns. saksankitka voittaa sekä nastarenkaan että matalan nopeusluokan "suomikitkan".

Juuri näin. Ja itse asiassa melkein koko loppuvuoden paras rengas olisi ollut kesärengas, kun keli oli mitä oli. Kompromisseja.

Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 26.01.12 - klo:15:10
Valitsetteko auton ensisijaisena (siis: ensisijaisena) kriteerinä tastatusti lyhyimmät jarrutusmatkat?

No, pyöritelläänpä tätä kysymystä hiukan tarkemmin. Aloitetaan vaikka tuoreimmasta TM:n talvirengastestistä. Siinä Contin nasta oli jääpidossa paras ja jarrutusmatka oli 49,4 metriä. Contin kitkalla vastaava luku 63,8 metriä. Tässä jarrutus on siis aloitettu nopeudesta 50 km/h. (Oikeasti testi tehdään välillä 20 - 5, mutta laskennnallisesti se muutettaan muotoon 50 - 0.)

Muutetaan tämä jarrutusmatka välille 0 - 100 karkealla nopeus -puolittuu-jarrutusmatka-nelinkertaistuu kaavalla. Eli nastalle tulisi 197 metriä ja kitkalle 255 metriä. Kitkarengas vaatii siis 58 metriä pidemmän jarrutusmatkaa. TM:n autotesteissä kuivalla asvaltilla 100 - 0 jarrutukset ottavat normiautoilta noin 40-42 metriä.

Jos autokaupassa olisi tarjolla auto A mikä pysähtyy 42 metrin matkalla ja malli B joka pysähtyy 100 (42+58) metrin matkalla, niin kyllä minä valitsisin mallin A. Oli B kuinka hieno tahansa.

Laitetaan tähän nyt vielä loppukaneetti, kun ei sanomaani kaikki kuitenkaan ymmärrä. Todellisuudessa jarrustusmatkalla ei ole mitään väliä autokaupoissa, kun kaikissa nykyautoissa on riittävän tehokkaat jarrut.

Lainaus käyttäjältä: Newman - 26.01.12 - klo:16:04
Jos turvallisuus olisi aina se ehdottoman tärkein asia maailmassa,

Minun mielestäni se on tärkeä asia. Ja nastarengas pitää paremmin vaativissa olosuhteissa, joten se on turvallisempi. Haittapuolena on kovempi rengasmelu, mutta niiden ääni on kuitenkin alhaisempi kuin kesärenkaiden.

Parempi pito vai hiljaisempi auto? Ollako vai eikö olla?

Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 26.01.12 - klo:16:50
Laitetaan tähän nyt vielä loppukaneetti, kun ei sanomaani kaikki kuitenkaan ymmärrä. Todellisuudessa jarrustusmatkalla ei ole mitään väliä autokaupoissa, kun kaikissa nykyautoissa on riittävän tehokkaat jarrut.

Haeppa paikka jossa on pöperöistä lunta jään päällä.. hae sitten vaikka Tiguan kaupasta nastoilla ja vedä siihen liukkaaseen paikkaan "turvallisuudeltaan maksimoidulla paketillas" 50km/h ja täysjarrutus. Hae sen jälkeen samaan paikkaan Volvo V50 samoilla nastoilla ja tee sama testi. Voi mielipide muuttua tuosta väittämästäsi

Näin jälkikäteen minä valitsisin mieluummin V50:n kuin Tigun kun on tosi liukkaat kelit.. Jos siis turvallisuuden maksimointia harrastetaan. Vaan tulipa Tiguakin koitettua, ja hyvin silläkin pärjättiin.
(toim huom. V50 ei tässäkään edusta ehkä sitä kaikkein parasta. Tuo nyt on vain omakohtainen vertailupari josta on kokemusta. Ero noilla kahdella on aika hämmästyttävä - molempien kun pitäis olla turvallisuuden etupäästä autoina. Eikä Tigukaan varmasti pahin ole noista ABS pölvästeistä liukkaalla.)

Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 26.01.12 - klo:16:56
Minun mielestäni se on tärkeä asia. Ja nastarengas pitää paremmin vaativissa olosuhteissa, joten se on turvallisempi. Haittapuolena on kovempi rengasmelu, mutta niiden ääni on kuitenkin alhaisempi kuin kesärenkaiden.

Parempi pito vai hiljaisempi auto? Ollako vai eikö olla?

Jos turvallisuus olisi tärkein asia, ei sitä ajaisi autolla ollenkaan vaan linnoittautuisi jonnekin turvaan (pelkäämään). Kompromisseja. Kukin tekee omansa ja yrittää elää päätöksensä kanssa - mahdollisimman pitkään.

Kyllä: nastarengas pitää paremmin vaativissa olosuhteissa. Kiistatta.

Tekniikan Maailman numerossa 4/2011 oli Talviauto 2011 -vertailu.

Tuosa vertailussa kiinnitti huomiotani jarrujen testaustulokset, ja erityisesti jarrutustulokset lumella ja jäällä.

Testissä paras auto pysähtyi jäällä 64 metrin matkalla 60 km/h nopeudesta.
Huonoimmat VW Sharan 93 metriä ja Opel Meriva 97 metriä.

Eli VW jarrutusmatka huikeat 45 % ja Opelin 51 % pidempi!

Miten tulosta kommentoitiin jutussa?
Ei mitenkään!

Viimeksi tehdyssä talvirengastestissä 17/2010 huonoin nastarengas pysähtyi jäällä samoin 45 % parasta huonommin ja arvosana 5 ja tekstissä arvioidaan rengas surkeaksi talvipidoltaan, "tällaisia renkaita ei Suomen talveen kaivata".

Missä logiikka?



Ja jos nastarengas on hiljaisempi kuin kesärengas niin se kertonee että kesärenkaana on melko lailla ylileveä ja/tai matala rengas.
Aika paljon olen ajanut autoja joissa on kovin erilaisia rengaskokoja kesä- ja talvipyörisä mutta samankokoisena en nastarengasta äänekkäämpää kesärengasta ole tavannut.
Kertokaa ihmeessä esimerkki jos tiedätte niin osaan olla edes harkitsematta moista rengasta!

Joo, nastarengas pitää varmasti jäällä paremmin kuin nastaton, mutta n.s. kitkarengas pitää riittävän hyvin että pystyn elämään sen kanssa.
Vanhaa viisautta muokaten; taitava kuljettaja selviytyy nastarenkaalla tilanteista joihin hyvä kuljettaja kitkarenkailla ei edes joudu...

Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 26.01.12 - klo:16:50
No, pyöritelläänpä tätä kysymystä hiukan tarkemmin. Aloitetaan vaikka tuoreimmasta TM:n talvirengastestistä. Siinä Contin nasta oli jääpidossa paras ja jarrutusmatka oli 49,4 metriä. Contin kitkalla vastaava luku 63,8 metriä. Tässä jarrutus on siis aloitettu nopeudesta 50 km/h. (Oikeasti testi tehdään välillä 20 - 5, mutta laskennnallisesti se muutettaan muotoon 50 - 0.)

Muutetaan tämä jarrutusmatka välille 0 - 100 karkealla nopeus -puolittuu-jarrutusmatka-nelinkertaistuu kaavalla. Eli nastalle tulisi 197 metriä ja kitkalle 255 metriä. Kitkarengas vaatii siis 58 metriä pidemmän jarrutusmatkaa. TM:n autotesteissä kuivalla asvaltilla 100 - 0 jarrutukset ottavat normiautoilta noin 40-42 metriä.

Jos autokaupassa olisi tarjolla auto A mikä pysähtyy 42 metrin matkalla ja malli B joka pysähtyy 100 (42+58) metrin matkalla, niin kyllä minä valitsisin mallin A. Oli B kuinka hieno tahansa.

Laitetaan tähän nyt vielä loppukaneetti, kun ei sanomaani kaikki kuitenkaan ymmärrä. Todellisuudessa jarrustusmatkalla ei ole mitään väliä autokaupoissa, kun kaikissa nykyautoissa on riittävän tehokkaat jarrut.

Missään ei taida Suomessa olla jäistä tietä jolla saa ajaa satasta.
Mutta jos vaikka olisi niin jos kitkarenkailla pitää 58 metriä pidemmän välimatkan edelläajavaan niin ollaanko samassa tilanteessa?
Aivan turha miettiä moisia, talviajamisen turvallisuus on jotain muuta kuin miettiä tuollaisia metrimääriä.

Lainaus käyttäjältä: 0ctavia - 26.01.12 - klo:17:42
Missään ei taida Suomessa olla jäistä tietä jolla saa ajaa satasta.

On vaikka kuinka paljon.

Pellosta ylöspäin vähän joka paikassa. Usein jäässä ja nopeusrajoitus 100kmh.

Niin, ja nelivetoon(kin) aina nastat. Neliveto ei vaikuta jarrutusmatkaan.

Pellosta alaspäinkin on mm. motareilla 100 nopeusrajoitus, samoiten keskikaiteella varustetuilla ohituskaistoilla ja vaikkapa Jyväskylä - Oulu -välillä muutoinkin - näin pari esimerkkiä mainitakseni

Lainaus käyttäjältä: eGetin - 26.01.12 - klo:18:33
Pellosta alaspäinkin on mm. motareilla 100 nopeusrajoitus, samoiten keskikaiteella varustetuilla ohituskaistoilla ja vaikkapa Jyväskylä - Oulu -välillä muutoinkin - näin pari esimerkkiä mainitakseni

OT: Ja onneks näin on. Sais olla enemmänkin.

Varmasti jos vain testituloksia tutkii niin nasta on Suomen oloihin turvallisin vaihtoehto. Piste! Omat läheltäpiti tilanteet ovat sattuneet kuitenkin yleensä syksyisin, kun itsellä on jo ollut hyvissä ajoin kitkat, suurella osalla muita autoilijoita vielä kesäkumit alla, he kun säästävät nastoja oikeaa talvea varten. Käytännössä joka syksy sama juttu, talvi yllättää. Myös keväällä on mukava tunne kun ei tarvitse kiirehtiä kesätossuja ja jonotella rengasliikkeen aikoja.

Lainaus käyttäjältä: 0ctavia - 26.01.12 - klo:17:42
Ja jos nastarengas on hiljaisempi kuin kesärengas niin se kertonee että kesärenkaana on melko lailla ylileveä ja/tai matala rengas.

Esimerkiksi Ocussa 205/55 R16 Bridgestonet olivat selvästi äänekkäämmät kuin Misukan nastat koossa 195/65 R15. Toisessa autossa 195/60 R15 rengastus ympärivuoden ja Nokian HKPL 5:set olivat hiljaisemmat kuin Contin kesäkumit. Tämä pätee yli 80 nopeuksiin. Alhaisemmissa nopeuksissa kuulee nastojen ropinan, mutta kovemmissa nopeuksissa kesäkumien jyrinä oli selvästi kovempaa.

LainaaVanhaa viisautta muokaten; taitava kuljettaja selviytyy nastarenkaalla tilanteista joihin hyvä kuljettaja kitkarenkailla ei edes joudu...

No mihinkäs se hyvä kuljettaja sitten nastarenkailla joutuu?

LainaaAivan turha miettiä moisia, talviajamisen turvallisuus on jotain muuta kuin miettiä tuollaisia metrimääriä.

Ei metrit oletkaan pointti vaan se, että talvirenkaan valinnassa pidolla on merkitystä. Auton valinnassa jarrujen teholla ei ole merkitystä, kun lähes kaikki pysähtyy kuivalla pinnalla käytännössä samalla matkalla.

Nastarenkaat pilaavat nopeasti autotallin mahdollisen lattiapinnoitteen. Eipä tuolla ole kuin kosmeettista merkitystä, mutta jo kaksikin nastallista autoa tekee ikävää jälkeä. Ihan vain kuriositeettina mainitsin eli eipä ole mikään ratkaiseva juttu.  

Lainaus käyttäjältä: automaattori - 26.01.12 - klo:20:07
Varmasti jos vain testituloksia tutkii niin nasta on Suomen oloihin turvallisin vaihtoehto. Piste! Omat läheltäpiti tilanteet ovat sattuneet kuitenkin yleensä syksyisin, kun itsellä on jo ollut hyvissä ajoin kitkat, suurella osalla muita autoilijoita vielä kesäkumit alla, he kun säästävät nastoja oikeaa talvea varten. Käytännössä joka syksy sama juttu, talvi yllättää. Myös keväällä on mukava tunne kun ei tarvitse kiirehtiä kesätossuja ja jonotella rengasliikkeen aikoja.

Mä en oo ymmärtäny tota "nastojen" säästelyä. Uskon että kyse on enemmän laiskuudesta tai mukavuudenhalusta, ja se koskee ihan samalla tavalla kitka- kuin nastakuskeja, kun ei talvirenkaita ajoissa vaihdeta. Minä vaihdan talvirenkaat nykyään liiankin aikaisin, mielummin niin kuin siinä ekassa räntäsateessa.

Toistaiseksi omat kokemukset kitkarenkailla "lämpimällä" tiellä ovat kaikki surkean ja kelvottoman välimaastosta. Nastakaat olen kokenut toistaiseksi paremmiksi, puhunkin vain 2-3 vuotta sitten markkinoilla olleista kitkoista.. Nykypäivänä voivat tietysti olla yhtä hyviä kuin nastarenkaat märällä ja lämpimällä asvaltilla...

Ja minä en nastoilla maximoi turvallisuutta, vaan etenemiskyvyn   Ja ylimitoitan menoni kyllä yli niidenkin pitokyvyn, tänään viimeksi nelipyöräluisussa vastaantulijoidenkaistaa hipoen, sillai kivasti persetta sivuun tarjoten.. Saattoi siinä joku heikkohermo kusta housuunsa!

Joku ottaa tosissaan nää rengasjutut täälläkin, buhuhuhuhahahaaaaa.. Min en jaksa, viuttaa muutenkin tarpeeksi.. Nastoilla vaan jyrsitään tiet rikki, mut eteneepähän oma kikotin hienosti  

Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 26.01.12 - klo:20:15
Esimerkiksi Ocussa 205/55 R16 Bridgestonet olivat selvästi äänekkäämmät kuin Misukan nastat koossa 195/65 R15. Toisessa autossa 195/60 R15 rengastus ympärivuoden ja Nokian HKPL 5:set olivat hiljaisemmat kuin Contin kesäkumit. Tämä pätee yli 80 nopeuksiin. Alhaisemmissa nopeuksissa kuulee nastojen ropinan, mutta kovemmissa nopeuksissa kesäkumien jyrinä oli selvästi kovempaa.

Niin, samassa koossa oli tarkoitus verrata.
Siis Continentalilla on joku kesärengasmalli joka on vielä äänekkäämpi kuin (erittäin äänekäs) hakkapeliitta 5?
No huh, mikä on se malli?
Vaimon Octaviassa on Continentalin PremiumContact 2 kesällä ja tällä hetkellä Nokian Hkpl Rsi talvella ja oman mielipiteeni mukaan samoissa olosuhteissa melu menee tasan.
On tuohon nastatkin; Bridgestone Noranza 2 (joku tuollainen taisi olla)ja niillä tuo auto on kelvoton jo kaupunkinopeuksilla saati maantiellä.
Nastat on kaiken varalle mutta eipä noita ole tarvittu vielä kuin kokeeksi.

Lainaa
No mihinkäs se hyvä kuljettaja sitten nastarenkailla joutuu?

Rengaskauppaan?

LainaaEi metrit oletkaan pointti vaan se, että talvirenkaan valinnassa pidolla on merkitystä. Auton valinnassa jarrujen teholla ei ole merkitystä, kun lähes kaikki pysähtyy kuivalla pinnalla käytännössä samalla matkalla.

No, jos testituloksiin on luottamista niin läheskään kaikki autot eivät pysähdy kuivalla(kaan) pinnalla samalla matkalla.
Eikä kesäolosuhteissa noita ongelmia kai juuri olekaan, vaikka kesärenkaissakin on testien mukaan suuria eroja.

Jos minulta joku kysyy että kummanko tyyppiset renkaat kannattaa valita niin miettimättä vastaan että nastarenkaat.
Nastattomat talvirenkaat sopivat sitten käyttöön kun tuntee oman ajotapansa soveltuvan nastattomien käyttöön.
Eikä silloin tarvitse kysellä että minkälaiset kannattaisi olla.

Minulle sopii hyvin että kaikki muut ajaa nastoilla, tai sekin sopii että kaikki ajaa nastattomilla, kunhan itse saan ajaa millä huvittaa.

Kukaan ei ole kommentoinut tuota TM:n testitulosta?
No, eipä siinä ole kommentoitavaa.
Sinänsä säälittävää että laatulehtenä itseään pitävä julkaisu esittää tuollaisia.
Eikö siellä päätoimittaja tms. lue ollenkaan noita juttuja ja oio tuollaisia päättömyyksiä?

Lainaus käyttäjältä: 0ctavia - 26.01.12 - klo:17:42
Aika paljon olen ajanut autoja joissa on kovin erilaisia rengaskokoja kesä- ja talvipyörisä mutta samankokoisena en nastarengasta äänekkäämpää kesärengasta ole tavannut.
Kertokaa ihmeessä esimerkki jos tiedätte niin osaan olla edes harkitsematta moista rengasta!

Michelin Primacy HP oli S-Maxissa äänekkäämpi kuin Continental ContiIceContact. Molempien koko 225/50R17, kesiksen nopeusluokka W, nastojen T.

Isoa eroa en ole omissani nastojen ja kesärenkaiden välillä huomannut, paitsi Sitikassa. Yleisellä tasolla olen kokenut miellyttäväksi sen, ettei nastoilla melutaso vaihtele juurikaan tienpinnan karkeuden mukaan.

Tai no, ei se kesärenkaillakaan ole ollut häiritsevä asia muissa kuin VAG-konsernin autoissa.

Itse ostin ensimmäisen nelikko auton (superb) ja mietin uskallanko kokeilla kitkoja... Kilometrejä vuodessa tulee n. 90tkm (auto taksiliikenteessä). Tähän asti autossa on aina ollut nastarenkaat. Nykyiset Hakkapeliitta 7 kestivät ajaa uskomattomat 80tkm. Todella tyytyväinen olen ollut noihin! Kitkarenkaissa kun on pehmeämpi kumiseos niin kuluu varmasti nopeampaa ja täten tulee kalliimmaksi. Auton otan käyttöön 1.4 (rekisteröinti maaliskuun puolella) ja tiet rupeaa olemaan silloin myös suht sulat joten ei viitsisi uuden karheita nastoja heti kuluttaa pois. Kyllä on vaikea päättää...

Sent from my GT-I9000 using Tapatalk

Lainaus käyttäjältä: 0ctavia - 26.01.12 - klo:17:42
Tekniikan Maailman numerossa 4/2011 oli Talviauto 2011 -vertailu.

Tuosa vertailussa kiinnitti huomiotani jarrujen testaustulokset, ja erityisesti jarrutustulokset lumella ja jäällä.

Testissä paras auto pysähtyi jäällä 64 metrin matkalla 60 km/h nopeudesta.
Huonoimmat VW Sharan 93 metriä ja Opel Meriva 97 metriä.

Eli VW jarrutusmatka huikeat 45 % ja Opelin 51 % pidempi!

Miten tulosta kommentoitiin jutussa?
Ei mitenkään!

Viimeksi tehdyssä talvirengastestissä 17/2010 huonoin nastarengas pysähtyi jäällä samoin 45 % parasta huonommin ja arvosana 5 ja tekstissä arvioidaan rengas surkeaksi talvipidoltaan, "tällaisia renkaita ei Suomen talveen kaivata".

Missä logiikka?

On muuten oikeasti täysin käsittämätöntä, ettei tuollaisista tuloksista pidetä isompaa meteliä. Kaikkeen muuhun melkein pystyy nimittäin varautumaan, mutta kun tuollaisella autolla jossa ABS:t on viritetty asfalttia varten lyöt liukkaaksi kiillotetussa risteyksessä vähän jarrua päälle - ja autosta tulee oitis jarruja räpistävä pulkka jonka vauhti lähes kiihtyy - on konstit todella vähissä! ABS:ien aikakaudella on tajuntaan iskostettu se "seiso jarrulla, niin teho on paras" metodi, ja nyt pitäisi yhtäkkiä osata päästää jarrusta ja painaa jarrua vain juuri sen verran ettei ABS:t mene päälle. Itsellä meni Tiguanilla pari kertaa jarrutus niin lahjakkaasti pitkäksi ettei mitään määrää - sen jarruilla vaan ei yksinkertaisesti tee yhtään mitään liukkaalla. Ja kun käsijarrukin on sähköinen, niin sen kanssa olet täysin kusessa tosipaikan tullen. Ainoa vaihtoehto oli kiskaista surutta ykköstä sisään ja kytkin ylös jotta saa pyörät pyörimään etenemisnopeutta hitaammin. Huollossakin tuon kanssa kerran kävin - ja diagnoosi oli se perinteinen "nää on ihan ok - nää on tämmöset nää tän jarrut". 

Eli Tiguaniin ainakin 100% varmuudella suosittelen nastoja

Mikä auto muuten pysähtyi lyhimmällä matkalla?

Lainaus käyttäjältä: ram1 - 26.01.12 - klo:21:31
Mikä auto muuten pysähtyi lyhimmällä matkalla?

Nissan Juke 1.5sCi 2WD

Kaikissa vertailuautoissa käytettiin jälleen samanlaisia Nokian Hakkapeliitta R-kitkarenkaita.
Kitkarenkaita käytetään paremman vertailukelpoisuuden takia.
Painavin auto omamassaltaan oli (punnittu) 1856kg VW Sharan.
Saab 1805kg, BMW 1800kg,...

Lisätty TM 2011: Alfa Romeo 1420,Audi A1 1200, BMW 5-sarja 1800, Chevrolet Cruze 1561, Citroen C3 1170, Dacia Duster 1319, Ford C-MAX 1466, Honda CR-Z 1162, Hyndai ix35 1504, Kia Venga 1320, Mini Countryman 1395, Mitsubisho ASX 1482, Nissan Juke 1324, Opel Meriva 1501, Peugeot RCZ 1419, Saab 9-5 1805, Toyota Auris 1414, VW Sharan 1856, Volvo S60 1607.

Lisätty TM 2010 vastaava testi.

Nastarenkaat autoon kuin autoon, koska ne tasaavat pidon vaihteluita ja ovat parhaimmillaan silloin kun keli on huonoimmillaan. Yleensä ajetaan muun liikenteen ja nopeusrajoitusten mukaan kelistä riippumatta. Hyvällä kelillä normaaliajossa kitkasta käytetään ehkä 20% ja huonolla kelillä 100%. Hyvällä kelillä renkaiden erot ei vaikuta normaaliajotilanteissa turvallisuuteen, mutta liukkaalla mennään riskirajoilla ja paremmat renkaat voi pelastaa yllättävästä vaaratilanteesta.
Nelivetoon erityisesti nastarenkaat, koska liikkeellelähdössä ei vielä huomaa kelin liukkautta ja jarrutuksessa tai kaarteessa liukkaus sitten voi tulla yllätyksenä.

Tuo TM testi vahvistaa sen että VAG:n insinöörit viettävät aikansa Hullussa porossa talvitestien aikaan. Tiivisteet jäätyy, ovet vääntyy jäästä, ketjut kalkattaa, jarrut luokattomat...

Nelivedolla ei liukkautta huomaa niin hyvin kuin 2 vedolla. Hyvä kiihdytyspito vie hitusen "perstuntumaa" liukkaudelta. Nelivedolla kiihdytyspito tuntuu hyvältä jopa surkeilla renkailla ja sitten jarruttaesssa tulee yllätys. Tätä suuremmalla syyllä 4 vetoon nastat jarrutus ja kiihdytyspidon tasaamiseksi. 2 vetoon varauksella kitkat.

Turvallisuuden kannalta kuitenkin jarrutus oleellisempi kuin kiihdytystilanteet ja neliveto ei tuo lisää jarrutuspitoon. Kuinka moni kuolee jarrutustilanteessa? Moni. Kuinka moni lähtökiihdytystilanteessa? Erittäin harva.

Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 26.01.12 - klo:23:05
Tuo TM testi vahvistaa sen että VAG:n insinöörit viettävät aikansa Hullussa porossa talvitestien aikaan. Tiivisteet jäätyy, ovet vääntyy jäästä, ketjut kalkattaa, jarrut luokattomat...

Nelivedolla ei liukkautta huomaa niin hyvin kuin 2 vedolla. Hyvä kiihdytyspito vie hitusen "perstuntumaa" liukkaudelta. Nelivedolla kiihdytyspito tuntuu hyvältä jopa surkeilla renkailla ja sitten jarruttaesssa tulee yllätys. Tätä suuremmalla syyllä 4 vetoon nastat jarrutus ja kiihdytyspidon tasaamiseksi. 2 vetoon varauksella kitkat.

Turvallisuuden kannalta kuitenkin jarrutus oleellisempi kuin kiihdytystilanteet ja neliveto ei tuo lisää jarrutuspitoon. Kuinka moni kuolee jarrutustilanteessa? Moni. Kuinka moni lähtökiihdytystilanteessa? Erittäin harva.

Melkein 2t painava auto ja kummastelet miksi se ei pysähdy peilijäällä kitkarenkailla?

Toki massa vaikuttaa, mutta massa ei täysin selitä huonoa tulosta. Kyllä VW jarruissa on kehittämisen varaa vaikka katson kuinka omien VAG lasien takaa.

Toki asian voisi vetää niinkin että ainakaan vähänkään isompaan VAG autoon (tai muuhunkaan merkkiin) ei kannata kitkoja laittaa jos jarrutusmatkat karkaavat noin tolkuttomaksi jääpinnalla. Neliveto vain lisää massaa ja entisestään pidentää jarrutusmatkoja. Eli nastat nelivetoon.