Yleinen nelivetokeskustelu

[tet]

Joskus aikoinaan kaverilla oli vanha jenkki Ford neliveto ja hän sanoi, ettei voi käyttää nelivetoa päällä, kun on eteen laitettu pienemmät renkaat. Hajottaa kuulema keskitasauspyörästön.

Kyllä kuulostaa ihmeelliselle selitykselle: tasauspyörästö hajoaa jos se joutuu tekemään sitä mitä se on suunniteltu tekemään.

[VAG!]

Ongelma voi tulla jos etu/taka renkaissa on kokoeroa. Siis jos ei ole keskellä tasauspyörästöä. Eikä sitä usein ole. Kokeileppa omalla Haldexilla ajaa takana pieni varapyörä. Ei tarvitse ajaa pitkään kun tulee "plim"...

Ajoin viime viikolla 70km tilapäisvarapyörällä, mikä on halkaisijaltaan selvästi isompi kuin vakiorenkaat. Ei tullut mitään mutta plimplimiä, kuin liikkeelle lähtiessä rengaspainevaroitus. Ei muutenkaan ollut minkään sortin ongelmaa sillä ajella, vaikka Haldex voimalinjasta löytyy. Toki pidin nopeuden alle 80 km/h.

Itse en usko, että Haldexille on mikään ongelma, jos renkaat ovat muutaman millin eri kokoa. Nykyhaldexhan luistaa hiukan koko ajan joka tapauksessa.

Joskus aikoinaan kaverilla oli vanha jenkki Ford neliveto ja hän sanoi, ettei voi käyttää nelivetoa päällä, kun on eteen laitettu pienemmät renkaat. Hajottaa kuulema keskitasauspyörästön.

Voisiko muisti pätkiä sen verran, että todellinen ongelma oli se, että tuossa Fordissa ei ollut keskitasauspyörästöä? Jenkithän harrastavat kytkettäviä nelikkoja ilman keskitasauspyörästöä edelleenkin. Sellaisella ei voi ajaa pitävällä pinnalla eri kokoisilla renkailla. Eipä sillä kannata pitävällä pinnalla muutenkaan ajaa nelikko kytkettynä, kun voimalinjan rasitus on kovaa.

[pokkus]

Koulun matematiikan tunnilla muistaakseni opetettiin, että halkaisijan ja ympärysmitan välillä on joku yksinkertainen matemaattinen riippuvuus. ;-)

Ihan samasta asiasta tässä ollaan kiinnostuneita riippumatta siitä, puhutaanko renkaan ympärysmitasta vai halkaisijasta.

Tiedän kyllä että ympyrän halkaisijan ja ympärymitan välillä on riippuvuus (p=pii*d), mutta halusin tuoda erikseen esille, että se auto ei kykene mittaamaan antureilla sitä halkaisijaa vaan pelkästään pyörimisnopeutta. Ehkä hiukan huonosti toin asiani esille tuossa edellisessä viestissä

[tuRboman]

Saabin sovelluksessa Haldex varoittaa ja poistaa takavedon käytöstä jos ajetaan tiöapäisrenkaalla. Testattukin on. En muista tarkkaa prosenttimäärää missä abs antureiden antama tieto tulkitaan hajonneeksi renkaaksi tai tilapäisrenkaaksi. Korjaamomatskusta löytyy tarkat speksit jos kiinnostaa, löytyy nimittäin nuo. Kyseessä 4. versio Haldex kytkimestä. Matskussa on myös kerrottu miksi näin tehdään. Ei huvikseen tai piruillakseen...
Oletin että myös toiset valmistajat toimii samoin koska käytössä on samat komponentit ja niillä samat kestävyydet/rajat. Voihan se olla että toinen valmistaja odottaa kytkin-nesteen ylikuumenemiseen saakka ja pudottaa vasta sitten takavedon pois. Tämä vain ei tunnu järkevältä.

[Sande]

Torsenissa on ainakin rajoitus eri kokoisten renkaiden suhteen. Muistaakseni 5 %:n ero sallitaan.

[tuRboman]

Samaa luokkaa. Muistinvaraisesti Haldex sallii max. 4% eron kehän pituudessa.

[Jeppe]

Voisiko muisti pätkiä sen verran, että todellinen ongelma oli se, että tuossa Fordissa ei ollut keskitasauspyörästöä? Jenkithän harrastavat kytkettäviä nelikkoja ilman keskitasauspyörästöä edelleenkin. Sellaisella ei voi ajaa pitävällä pinnalla eri kokoisilla renkailla. Eipä sillä kannata pitävällä pinnalla muutenkaan ajaa nelikko kytkettynä, kun voimalinjan rasitus on kovaa.

Muistin pätkiminen voi olla hyvinkin mahdollista. Se vaan jäi mieleen, kun hän joutui koukkaamaan kerran talvella hangen kautta ja toiset siten kommentoi, että kyllähän tolla pitää päästä kohtuu syvässäkin hangessa. Niin vastaus oli, että nelivedolla renkaiden kokoero rasittaa voimansiirtoa sen verran, että voi paikat hajota.

[a1jaa]

Vyörenkaan kulutuspinnan paksuudella ei ole suurta merkitystä renkaan vierintämatkaan kierrosta kohti.
Vyörenkaan vierintämatka määräytyy pääasiassa vyörakenteen keskihalkaisijan mukaan.
Maata vasten renkaan kulutuspinta on tasossa ja silloin kulutuspinnan paksuuserot vaikuttaa vaan maavaraan, ei vierintämatkaan. Jos renkaat ovat eri kokoa, silloin vierintämatkatkin ovat erilaiset.

[Arcca]

Vyörenkaan kulutuspinnan paksuudella ei ole suurta merkitystä renkaan vierintämatkaan kierrosta kohti.
Vyörenkaan vierintämatka määräytyy pääasiassa vyörakenteen keskihalkaisijan mukaan.
Maata vasten renkaan kulutuspinta on tasossa ja silloin kulutuspinnan paksuuserot vaikuttaa vaan maavaraan, ei vierintämatkaan. Jos renkaat ovat eri kokoa, silloin vierintämatkatkin ovat erilaiset.

Saat aika pitkään selittää että suostun uskomaan, että jos renkaiden halkaisijassa on eroa niin että maavara muuttuu, niin muka ei vierintämatka muuttuisi.

Asiasta toiseen. Autobildissä oli juttua vähän aika sitten erilaisista nelivedoista, ja visko keskilukko toimi muistaakseni niin että jos on nopeuseroa etu ja taka-akselin välillä, rupeaa keskilukko ottamaan enemmän kiinni. Kuulostaa minusta potentiaaliselta ongelmakohdalta jos edessä ja takana on erihalkaisijat renkaat.

[a1jaa]

Saat aika pitkään selittää että suostun uskomaan, että jos renkaiden halkaisijassa on eroa niin että maavara muuttuu, niin muka ei vierintämatka muuttuisi.

Et tietysti usko sitäkään, että moottorikelkassa telamaton ripojen korkeus vaikuttaa kovalla alustalla kelkan korkeuteen muttei kuljettuun matkaan yhtä telamaton kierrosta kohti.
Olettaen tietysti, että telamatto ei luista alustaan nähden.
Ilmatäytteinen vyörengas on monimutkaisempi laite, kuin äkkiseltään näyttää.

[Arcca]

Et tietysti usko sitäkään, että moottorikelkassa telamaton ripojen korkeus vaikuttaa kovalla alustalla kelkan korkeuteen muttei kuljettuun matkaan yhtä telamaton kierrosta kohti.

Panit kyllä tuolla telamatolla pitkään miettimään, kuinka siinä käy.

Sen kanssa nielen teoriasi. Telamatossa ripojen pintaosien välinen etäisyys pääsee käsittääkseni muuttumaan telan päissä ja näin ollen ulommainen kuviteltu viiva ympäri telamaton ei ole sama kuin "tehollinen" vierintämatka. Renkaaseen en osaa kuvitella samaa ilmiötä, koska kumi on tiivistä ainetta.

[Tupo]

Saat aika pitkään selittää että suostun uskomaan, että jos renkaiden halkaisijassa on eroa niin että maavara muuttuu, niin muka ei vierintämatka muuttuisi.

Telamatto tai telaketju toimii ihan eri periaatteella kuin ilmatäytteinen (vyö)rengas. Vyörengas on varsin yksinkertainen laite, mutta sen toiminnan matemaattisessa mallintamisessa pitää ottaa huomioon aika monta muuttujaa. Kyllä se vierintämatkakin taitaa renkaan kuluessa vähän muuttua, mutta muutos ei ole lineaarinen suhteessa pinnan kulumiseen.

Vyörenkaan vierintämatka määräytyy pääasiassa vyörakenteen keskihalkaisijan mukaan.

Muistinvaraisesti Haldex sallii max. 4% eron kehän pituudessa.

Kysyin VV-Autosta (tekn. puolelta), miten vääränkokoisen pyörän käyttö vaikuttaa Haldexiin, kun olin hankkimassa Caddyyn tilapäisvarapyörää. Minulle vastattiin, että ohjausjärjestelmä kytkee muutaman kilometrin jälkeen takavedon pois, jos jonkin pyörän koko (=pyörimisnopeus) poikkeaa liikaa muista. Ts. nelivetojärjestelmä menee "vikatilaan", jos alla on yksi selvästi pienempi pyörä. Mainittu 4% tarkoittaa kuitenkin n. >15 mm pienempää renkaan vierintäsädettä, mikä ei pinnan kulumisen seurauksena ole mahdollinen.

visko keskilukko ... Kuulostaa minusta potentiaaliselta ongelmakohdalta jos edessä ja takana on erihalkaisijat renkaat.

Selvästi erikokoiset renkaat ovat aiheuttavat suurella todennäköisyydellä ongelmia missä tahansa nelivetoisessa autossa. Traktorit ovat sitten eri juttu... 

[jni]

Nuo telat ovat aika mielenkiintoisia.

Miettikääpä tilannetta, että moottorikelkka ajaa nopeudella 100 km/h tiehen nähden. Mikä on siinä tilanteessa telamaton nopeus? Eikös se olekin alapuolella (tietä vasten) 0 km/h ja yläpuolella vastaavasti 200 km/h?

[Amazonmies]

Laitetaanpa pienimuotoinen arvuuttelu, kumpi alla mainituista autoista kulki paremmin?

Mitsubishi Pajero D5 (pitkä), vuosimallia 1987, napalukot edessä ja hidas neliveto.
Renkaat Good Year Cargo Ultragrip, 225/70/15, pintaa 9 mm, ikä 15 vuotta.

Subaru Outback 2,0D, vuosimallia 2008, ei alennusvaihteistoa.
Renkaat Nokian Hakkapeliitta 5, 215/60/60, pintaa 7 mm, ikä 5 vuotta.

Molempien perässä vedin samaa kärryä, kärry+kelkka=700 kg.

Tieura poljettu traktoreilla ja kelkoilla, mutkainen ja kapea, mutta ei jyrkkiä mäkiä. Pinnalla irtolunta ja pohja upotti, mutta ei niin paljon, että edes Subaru (maavaraa 18 cm) olisi jäänyt kantamaan pohjasta. Pohja kyllä lanasi tietä, mutta ei siis jäänyt kantamaan.

Kuski oli molemmissa autoissa sama (=minä itse) ja ajoin tietä useita kertoja molemmilla autoilla vuorotellen ja useana eri päivänä.

Kumpi meni siis meni paremmin, veikkauksia?

[a1jaa]

Panit kyllä tuolla telamatolla pitkään miettimään, kuinka siinä käy.

Sen kanssa nielen teoriasi. Telamatossa ripojen pintaosien välinen etäisyys pääsee käsittääkseni muuttumaan telan päissä ja näin ollen ulommainen kuviteltu viiva ympäri telamaton ei ole sama kuin "tehollinen" vierintämatka. Renkaaseen en osaa kuvitella samaa ilmiötä, koska kumi on tiivistä ainetta.

Vyörenkaassa on jäykkä vyö, jotta rengas saadaan toimimaan kuten telamatto, mikä erottaa vyörenkaan ristikudosrenkaasta.
Kulutuspinta joustaa/venyy renkaan tullessa kosketukseen tien kanssa ja lähtiessä kosketuksesta, vyö ei.
Sekä rengas että telamatto ovat tasaisella alustalla koko kosketuspituudeltaan kulutuspinta/telamatto tasossa.
Muu osa renkaasta/telamatosta kiertää sitten ympyrän kaarta/mutkitellen.

[765turbo]

Laitetaanpa pienimuotoinen arvuuttelu, kumpi alla mainituista autoista kulki paremmin?

Mitsubishi Pajero D5 (pitkä), vuosimallia 1987, napalukot edessä ja hidas neliveto.
Renkaat Good Year Ultragrip, 225/70/15, pintaa 9 mm, ikä 15 vuotta.

Subaru Outback 2,0D, vuosimallia 2008, ei alennusvaihteistoa.
Renkaat Nokian Hakkapeliitta 5, 215/60/60, pintaa 7 mm, ikä 5 vuotta.

Molempien perässä vedin samaa kärryä, kärry+kelkka=700 kg.

Minä laitan rahat pitkävedossa MITSULLE


Tieura poljettu traktoreilla ja kelkoilla, mutkainen ja kapea, mutta ei jyrkkiä mäkiä. Pinnalla irtolunta ja pohja upotti, mutta ei niin paljon, että edes Subaru (maavaraa 18 cm) olisi jäänyt kantamaan pohjasta. Pohja kyllä lanasi tietä, mutta ei siis jäänyt kantamaan.

Kuski oli molemmissa autoissa sama (=minä itse) ja ajoin tietä useita kertoja molemmilla autoilla vuorotellen ja useana eri päivänä.

Kumpi meni siis meni paremmin, veikkauksia?

[vasara]

Laitetaanpa pienimuotoinen arvuuttelu, kumpi alla mainituista autoista kulki paremmin?

Mitsubishi Pajero D5 (pitkä), vuosimallia 1987, napalukot edessä ja hidas neliveto.
Renkaat Good Year Cargo Ultragrip, 225/70/15, pintaa 9 mm, ikä 15 vuotta.

Subaru Outback 2,0D, vuosimallia 2008, ei alennusvaihteistoa.
Renkaat Nokian Hakkapeliitta 5, 215/60/60, pintaa 7 mm, ikä 5 vuotta.

Molempien perässä vedin samaa kärryä, kärry+kelkka=700 kg.

Tieura poljettu traktoreilla ja kelkoilla, mutkainen ja kapea, mutta ei jyrkkiä mäkiä. Pinnalla irtolunta ja pohja upotti, mutta ei niin paljon, että edes Subaru (maavaraa 18 cm) olisi jäänyt kantamaan pohjasta. Pohja kyllä lanasi tietä, mutta ei siis jäänyt kantamaan.

Kuski oli molemmissa autoissa sama (=minä itse) ja ajoin tietä useita kertoja molemmilla autoilla vuorotellen ja useana eri päivänä.

Kumpi meni siis meni paremmin, veikkauksia?

-Pajeron renkaan halkaisija maastoon parempi 69.6cm vs. Subarun 66,4cm.
-Pajeron renkaissa 2 mm enempi pintaa, mutta vanha rengas menettänyt jo ominaisuuksia.
-Pajerossa lukot.. veto parempi mutta mutkissa puskee.
-Subaru antoi lisätasoitusta pienemmällä maavaralla.
=> Pajero?

[automaattori]

Mua tuli tänään vastaan ihan uudelta näyttävä Volkkari Amarok. Se, mikä yllätti oli, että Amarok luiskahti lähes poikittain keskellä kaupunkia kun jäiseen katuun oli sulanut syvä normaaliauton akselivälin menevä ura, joka ilmeisesti Amarokin sai pois hallinnasta. Omalla neliveto Yetillä ei ollut mitään ongelmaa väistää tilannetta. Jäin kyllä jälkeenpäin ihmettelemään Amarokin yllättävää käytöstä, tilanne jopa säikäytti kohtalaisesti kun valtavalta näyttävä auto tuntui lähtevän kuskin kädestä ja tuli suoraan kohti. Mikähän tuon Amarokin neliveto-järjestelmä on? Jos on täysneliveto, niin en kyllä ikinä halua tuollaista! 

[Ktk]

Mitäs ihmeellistä tuossa on?

[jni]

^^Amarokia saa esitteen mukaan joko jatkuvalla tai kytkettävällä nelivedolla. Lieköhän ollut jälkimmäinen tapaus ja kytkentä tekemättä?

[automaattori]

Mitäs ihmeellistä tuossa on?

No on siinä ihmeellistä se, että oma auto ei reagoinut kadun polanteisiin mitenkään!

[pantero]

Laitetaanpa pienimuotoinen arvuuttelu, kumpi alla mainituista autoista kulki paremmin?

Mitsubishi Pajero D5 (pitkä), vuosimallia 1987, napalukot edessä ja hidas neliveto.
Renkaat Good Year Cargo Ultragrip, 225/70/15, pintaa 9 mm, ikä 15 vuotta.

Subaru Outback 2,0D, vuosimallia 2008, ei alennusvaihteistoa.
Renkaat Nokian Hakkapeliitta 5, 215/60/60, pintaa 7 mm, ikä 5 vuotta.

Molempien perässä vedin samaa kärryä, kärry+kelkka=700 kg.

Tieura poljettu traktoreilla ja kelkoilla, mutkainen ja kapea, mutta ei jyrkkiä mäkiä. Pinnalla irtolunta ja pohja upotti, mutta ei niin paljon, että edes Subaru (maavaraa 18 cm) olisi jäänyt kantamaan pohjasta. Pohja kyllä lanasi tietä, mutta ei siis jäänyt kantamaan.

Kuski oli molemmissa autoissa sama (=minä itse) ja ajoin tietä useita kertoja molemmilla autoilla vuorotellen ja useana eri päivänä.

Kumpi meni siis meni paremmin, veikkauksia?

Hmm, keskinopeus olisi hyvä tietää.  No vastataan niinkuin poliitikko:

Jos tieuralla paljon polanteita erityisesti mutkissa    --->  Subbe

Jos suht tasaista mössöä, alla kovempaa              --->  Pajero

[Ktk]

Niin, autot ovat aika pirun erilaisia. Ja mistäs tiedät vaikka volkkarin kuski olisi ihan tarkoituksella irroittanyt perän. Ai niin eihän niin tule koskaan tapahtua, siihen voi vaikka kuolla.

[kupla]

Toiset osaa ajaa niinku nelivedolla välillä kuuluukin. Toisille amatööri ajon jatke.

[Tupo]

Pajerossa lukot.. veto parempi mutta mutkissa puskee.

Ei taida -87 Pajerossa olla (tasauspyörästön) lukkoja.
Ns. "napalukoilla" ei nimittäin ole mitään tekemistä oikeiden "lukkojen" kanssa. Niillä voidaan ainoastaan vapauttaa etuvoimansiirto takavetoa käytettäessä.

[Amazonmies]

Keskinopeutta kyselty...Subaru ei jaksanut kakkosella vetää, vaan ykkösellä mentiin ja silläkin lähes kokoaikaa sutien. Paljastetaan vielä sen verran, että Pajero ei mennyt hitaalla nelivedolla mihinkään. Silläkin piti ajaa lähinnä nopean nelivedon ykkösellä ja välillä kakkosellakin.

Ja Pajerossa ei ole esimerkiksi keskitasauspyörästön lukkoa, mutta kyllä neljällä renkaalla näytti sutivan.

Niin ja polaneita ei ollut, vaan koko tieura oli suhteellisen tasainen ja tasaisesti upottava. Uralta ei tietenkään auttanut tippua.

[automaattori]

Niin, autot ovat aika pirun erilaisia. Ja mistäs tiedät vaikka volkkarin kuski olisi ihan tarkoituksella irroittanyt perän. Ai niin eihän niin tule koskaan tapahtua, siihen voi vaikka kuolla.

En tietenkään voi tietää mitä Amarokin kuskin päässä liikkui, mutta vauhti oli kaupungissa korkeintaan jotain 20-30km/h joten en usko mihinkään pelleilyyn. Ja kuski näytti kyllä yhtä säikähtäneeltä kuin minäkin. Turha ruveta tästä asiasta väittelemään, mutta jos Amarokin tapainen auto on noin herkkä lipsumisille oli sitten mikä asetus tahansa päällä, niin, ei hyvä!

[a1jaa]

En tietenkään voi tietää mitä Amarokin kuskin päässä liikkui, mutta vauhti oli kaupungissa korkeintaan jotain 20-30km/h joten en usko mihinkään pelleilyyn. Ja kuski näytti kyllä yhtä säikähtäneeltä kuin minäkin. Turha ruveta tästä asiasta väittelemään, mutta jos Amarokin tapainen auto on noin herkkä lipsumisille oli sitten mikä asetus tahansa päällä, niin, ei hyvä!

Yksi selitys Amarokin käytökselle voi olla renkaissa.
Amarokissa saattoi olla M+S merkityt maastorenkaat, joilla saa ajaa talvellakin.
Ne on kuitenkin kesärenkaat ja jäällä liukkaat.

[Tupo]

Pajerossa ei ole esimerkiksi keskitasauspyörästön lukkoa

Eihän siinä ole keskitasauspyörästöäkään, vaan perinteinen kytkettävä neliveto. 

[vasara]

En tietenkään voi tietää mitä Amarokin kuskin päässä liikkui, mutta vauhti oli kaupungissa korkeintaan jotain 20-30km/h joten en usko mihinkään pelleilyyn. Ja kuski näytti kyllä yhtä säikähtäneeltä kuin minäkin. Turha ruveta tästä asiasta väittelemään, mutta jos Amarokin tapainen auto on noin herkkä lipsumisille oli sitten mikä asetus tahansa päällä, niin, ei hyvä!

Amarok voi olla..
1. takaveto
2. kytkettävä neliveto
3. jatkuva neliveto (torsen)
Mikä malli lienee ollut kyseessä?
Ei tuollainen lapasesta lähtö vetotavan toteutuksesta ole kiinni.. näkeehän noita tumpulointeja silloin tällöin kokemattomien kuskien suorittamana. Kevyempiperäinen lava-auto lipsahtaa muita helpommin.