VAGarena.fi

Lainaus käyttäjältä: ile - 10.03.23 - klo:07:58
Niin - tavallinen 150kW per töpseli Kempowerista ja juuri tuo kentän maksimikapa onkin jotain ihan muuta kuin edes nimellinen 50% yhteenlasketusta laturien max-lataustehosta.

Olettaisin että kentän maksimiteho on noissa yleensä se, mitä on ollut kyseiseen lokaatioon rakennushetkellä saatavilla. Onneksi noiden Kempowerien tehoa on erinomaisen helppo nostaa siinä kohtaa, kun sähköyhtiöltä liikenee paksumpi syöttö. Meidän tuppukylän S-marketille tuli heti alussa 150 kW kenttä neljällä CCS-töpselillä. Pihan kulmalla oli valmiina kohtalaisen kokoinen puistomuuntamo, jossa sopivasti kapasiteettia vapaana.

Lainaus käyttäjältä: Hesse - 21.02.23 - klo:12:15
Toivottavasti VW:n kokonaan suunnittelema tulevaisuuden voimalinja tuo parannusta myös Munron esille nostamiin epäkohtiin.
https://www.volkswagen-newsroom.com/en/press-releases/volkswagen-group-technology-develops-complete-drive-system-for-electric-cars-15479

Ihan hyvä että VAG on tajunnut, että Teslan kompakti lämpötilanhallintajärjestelmä kannattaa apinoida. Teslalla onkin ollut tuon asian suhteen vähän turhan pitkä tekninen etumatka muihin.

Lainaus käyttäjältä: ak72 - 30.01.23 - klo:11:25
https://www.ksml.fi/teemat/5689421

Syntiset patteriautolijat tuhoavat maapallon, hävetkää 

Jep jep. Polttomoottoriautojen valmistushan ei tunnetusti aiheuta negatiivisia ympäristövaikutuksia, polttoaineen valmistuksesta ja jakelusta nyt puhumattakaan.

Lainaus käyttäjältä: miz - 25.01.23 - klo:09:39
Näppituntumalta heittäisin että akun lataus ajossa tyhjästä täyteen veisi luokkaa reilu 3 litraa bensaa. Tyhjästä täyteen en ole itse koskaan ladannut noin, vaan lataukset on olleet luokkaa 20->80%.

Kulutusmielessähän tuossa bensalla lataamisessa ei ole mitään järkeä, kokonaiskulutus on aina suurempi kuin jos vain ajaisi bensalla. Mutta toki jos kokee sähköä välttämättä tarvitsevansa jossain edempänä matkan varrella, niin sitten lataaminen voi olla perusteltua.

Lainaus käyttäjältä: tgotj - 20.12.22 - klo:13:07
Totta kai voi, eihän nyt siitä ollut kyse. Uuneissa toki taitaa vastus olla mallia päälle/pois. Ihan yksinkertaisuuden vuoksi todennäköisesti ja vahvasti epäilen, että tuollaisen säädön mahdollistavia jännitteensäätöosia olisi laitettu sinne autoonkaan. Samasta syystä kuin uunissakin: hinta nousee monimutkaisuuden noustessa.

Ei sähkövastuksen portaatonta säätöä tarvitse välttämättä jännitesäädöllä toteuttaa. Hyvin yleisesti käytetään PWM-säätöä, eli katkotaan jännitesyöttöä vakiojaksolla niin, että haluttu tehoasetus määrää kuinka suuren osan tuon jakson ajasta vastus on päällä ja kauanko pois. Esimerkiksi minuutin jaksolla asetus 0-100% määrittää päälläolon 0-60 sekuntia, lopun aikaa on pois päältä.

Lainaus käyttäjältä: tgotj - 20.12.22 - klo:11:54
Kyllä mulla vaan on niin uunissa kuin autossa puhallin. Ja aivan samalla tavalla lämmennyt 22 asteen pyynnillä kuin viime talvena max pyynnillä. Ei mitään eroa näin mutuna. Mittauksia en ole tehnyt enkä lähde tekemään...

Säätöalgoritmista se riippuu, kyllä eri autoissa (ja muissa laitteissa) voi olla erilaisia säätötapoja. Varmasti silloin, kun erosuure (eli mitatun lämpötilan ja asetuksen ero) on vaikkapa 10 astetta tai enemmän, kaikki lämmittävät täysillä. Sitten kun lähestytään asetusta, voi hyvinkin tulla eroa. Joku vetää täysillä asetukseen asti, ja himmaa vasta sitten. Toinen voi himmailla jo aiemmin, suhteessa erosuureen arvoon ja kenties myös sen muutosnopeuteen. Ihan varmuudella ei voi sanoa, etteikö eroja voi olla sillä, vetääkö asetuksen täysille vai pitääkö halutussa loppulämpötilassa.

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 17.12.22 - klo:03:46
Talvi on aika masentavaa aikaa sähköautolla. Kulutus nousee kesän lukemista 50%. Bensalla se nousi vain 20%.

Eli nyt sinulla vie auto jo saman verran, kuin muilla vie kesällä?

Lainaus käyttäjältä: Dieselgolf - 12.12.22 - klo:20:40
oletan että vain 1 on sallittu :

(Finlex.fi)

29 §

Suomessa noudatetaan UNECE:n (YK:n Euroopan Talouskomissio) standardeja auton valaisimien osalta.

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=uriserv:OJ.L_.2021.347.01.0001.01.FIN

6.11. Takasumuvalaisin (E-sääntö nro 38 tai 148)

6.11.2. Lukumäärä
Yksi tai kaksi.

Lainaus käyttäjältä: Jonde - 29.11.22 - klo:19:14
DSG:t on takuuvarmoja pommeja kun vie rahat ja hermot, vika tiheys on uskomaton etenkin pienemmissä lootissa.

Sinullako on ihan faktatietoa vikatiheydestä? Kuten tälläkin palstalla on varmaan moneen kertaan todettu, niin konserni salaa todellisen vikatiheyden sen verran hyvin, ettei sitä palstoilla tiedetä. Mutu-vikatiheys on sitten eri juttu, se taas riippuu kirjoittajan patoutumista konsernituotteita kohtaan, millaisena se esitetään. Sinulla joko on tietoa, tai sitten paljon patoutumia, kun käytät termiä "uskomaton". Kummasta mahtaa olla kyse? Jos on ihan numerotietoa, voitko jakaa sitä meille muillekin?

Lainaus käyttäjältä: Immunity - 18.11.22 - klo:16:57
Olenko nyt ihan väärässä, mutta eikö hybridin voi ladata suoraan voimavirtapistorasiasta, kunhan on vain adapteri väliin, millä se auton type2 johto saadaan kiinni siihen voimavirtapistorasiaan? Ei kai se mitään väliin tarvitse, kun itse laturihan on autossa ja se säätää, mitä vastaanotetaan? Shukolaturissa se palikka välissä kai vain rajoittaa ettei sieltä otetaan 8A enempää esim.

Nimim. VG jo vastasi lyhyesti, tässä vähän monisanaisemmin. Myös voimavirtapistorasiaan tarvitaan sukojohdon kaltainen latauslaite, vain pistoke on sukon sijaan CEE. Tai on myös laitteita, joissa saa vaihdettua sellaisen pistokkeen jonka kulloinkin tarvitsee. Pelkällä Type2-johdolla ei voi ladata, vaikka sen toisen pään jollain virityksellä johonkin pistorasiaan saisi kiinni. Auto ei tunnista sitä ilman latauslaitetta toisessa päässä. Tai tunnistaa se sen verran, että osaa olla lähtemättä liikkeelle, kun johto on kiinni. Mutta ei se lataamaan ala ikinä, jos CP-pinnistä ei tule oikeanlaista signaalia autoon päin.

Lainaus käyttäjältä: Wiiseli - 01.11.22 - klo:15:36
puhuin sähköisestä esilämmityksestä.

Höh, no hyvinpä taas luin viestin johon vastasin. Mutta tuohan on vielä oudompaa, että auton oma esilämmitys ei osaa käyttää tarvittavaa puhallinnopeutta vaan kuskin pitää se itse muistaa asettaa.

Lainaus käyttäjältä: Wiiseli - 23.10.22 - klo:17:52
Auton esilämmitys toimii karkeesti sillä puhallus teholla minkä olet autoon jättänyt ennen sammuttamista.

Ihanko oikeasti PHEV:iin asennettaan Webasto ranetyylillä, eli IPCU ohjaa puhallinta? Olisin luullut, että weba ohjaa noissa ilmastointia väylän kautta.

Lainaus käyttäjältä: Carl0s - 28.10.22 - klo:13:24
Mitäs sä nyt höpiset?
...
Vastaavasti kwh lasketaan laskemalla laitteen kuluttamat watit yhteen ja lasketaan tästä rullaavasti kwh arvo.

Watteja ei voi kuluttaa, kuten ei muitakaan intensiivisuureita, esim. Celsius-asteita. Usko nyt jo, se kulutettava yksikkö on wattitunti (1 wh = 3,6 kilojoulea).

Vähän turha näitä on tosiaan jankata, sinun kannattaa nyt syventyä sähköfysiikkaan ihan huolella. Itse syvennyn siihen esim. työssäni, kun rakentelen monikansalliselle metsäteollisuusyritykselle mm. energiaraportointeja heidän tietojärjestelmäänsä. Uskoisin, että sähköenergian yksiköt ovat itselläni hallussa, kun ei tuo asiakas ainakaan ole valitellut, että tekämäni raportit näyttäisivät puuta heinää.

Lainaus käyttäjältä: Carl0s - 27.10.22 - klo:14:36
Joka ei mun mielestä ole mitenkään järkevä vertaus, johtuen juurikin tuosta että tuo kw on tehon / kulutus hetkessä kun taas l/h on kulutus tunnissa.

Sinä ymmärrät yksikön nyt väärin. kW on täysin sama kuin kWh/h, siitä on vain tunnit supistettu pois. Eli se vertautuu yksikköön l/h aivan hyvin. Bensankulutus voi olla vaikka 20 minuutin ajan 6 l/h, jolloin kuluu yhteensä 2 litraa bensaa. Ei se, että yksikössä on "per tunti", tarkoita että pitää kuluttaa juuri tunnin ajan.

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 26.10.22 - klo:12:39
Onhan tuo toki typerä ohjeistus, mutta Kiira nyt vain on saanut tehtäväkseen trollailla keksimällä toinen toistaan typerämpiä hölinöitä sähköautoista. Kai siellä on mietitty, että alati harvenevassa tilaajakannassa on paljon niitä, joihin tuollainen puree.

Palaan vielä aiheeseen, valitettavan uutislinkin muodossa.

Ihminen kuoli jäätyään puristuksiin renkaanvaihdossa
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/65a92557-6d7c-4b84-8513-eb2bb71e82a2

Mitään tietoa minulla ei tietenkään ole siitä, onko kyse ollut sähköautosta vai mistä. Mutta onpahan vain taas muistutus siitä, että renkaanvaidossa voi sattua kaikenlaista, jos asiaan ei huolella paneuduta. Yksi paneutumisen aihe on oman auton ominaisuudet, kuten paino, ja sitä kautta esim. nostovälineiden kestävyys. Siksi en osaa pitää tuota TM:n varoittelua kovinkaan typeränä.

Lainaus käyttäjältä: Carl0s - 27.10.22 - klo:13:00
kilowatti taas on absoluuttinen tehon määrä. Jos auto ilmoittaa näytöllä jatkuvalla syötöllä vaihtuvan kW lukeman, saa olla aikamoinen fakiiri joka päässään laskee noista jonkin otannan yhteen jotta voidaan laskea mihin tahtiin sieltä akusta virtaa oikeasti katoaa. kilowattitunti taas "sisältää" tämän yhtenlaskun. Pelkkä kw kertoo kulutuksesta vain hetkellisen voimakkuuden.

Tokihan sitä tehoa voi keskiarvoistaa, ei sen tarvi hetkellinen näyttö olla. Ja ihan samalla tavalla polttiksen atk näyttää myös hetkelliskulutuksen, ei siitäkään voi mitään päätellä kun se heiluu koko ajan sinne tänne. Onneksi löytyy myös keskikulutus, ihan samalla lailla sähkis voi näyttää keskitehoa joltakin ajalta. Aikavakio on tietenkin oltava sellainen, että lukema elää, mutta ei huoju koko ajan sinne tänne.

Eli koko tämä väittely lähti siis siitä, että taisit käyttää vääriä yksiköitä viestissäsi. Sanoit, että auton atk näyttää ladattavan määrän kWh, vaikka oikeasti se näyttikin kWh/100km. En varmaankaan olisi kommentoinut, jos yksikkö olisi ollut oikein alkuperäisessä viestissä.

Lainaus käyttäjältä: vekaas - 27.10.22 - klo:13:37
Pitäsköhä tätä sähköinsinööri -kisaa mennä jatkamaan jonnekkin muualle

Ei tällä palstalla, jos vanhat merkit paikkansa pitää. Täällä kaikki ketjut ovat täynnä off-topicia.

Lainaus käyttäjältä: Carl0s - 27.10.22 - klo:10:38
Olipas kryptinen vastaus. Jos viittit nyt hieman avata mitä tuo alleviivaa tai missä olin väärässä?

Tuo kertomasi muuttaa kyllä asiaa, eli jos se mittarin näyttämä on kWh/100km, niin sitten tuo juttuni ei päde. On vaan vähän kumma tapa ilmoittaa regenerointia, koska harvapa sitä sataakaan kilometriä yhtä mittaa alamäkeä ajaa.

Mitä tulee tuohon minun vertaukseen, ja siitä esittämääsi kritiikkiin, niin selkeästi sinulla on joku ajatusvirhe. Kilowattitunti (kWh) on energiamäärän yksikkö, aivan kuten litra on bensamäärän tai vaikkapa pissapojan säiliössä olevan vesimäärän yksikkö. Kauhalla voi kauhoa vettä litroittain säiliöön lisää, ja laturilla voi ladata kilowattitunteja akkuun lisää. Vesilitran kauhominen voi ottaa aikaa sekunnin tai tunnin, aivan samalla tavalla kilowattitunnin "kauhominen" voi ottaa aikaa sekunnin tai tunnin. Eli kyseessä on niin kutsuttu ekstensiivisuure, jollaisia voidaan kumuloida, siis kerätä, jonnekin varastoon.

Sitten taas kilowatti on tehon yksikkö, jota ei voi kerryttää mihinkään - se on olemassa tietyllä hetkellä, ja voi olla poissa seuraavassa hetkessä. Se on ns. intensiivisuure, joita on mahdoton kerätä varastoon. Nämä esimerkkini yhtäläisyydet pätevät edelleen:

kWh (kilowattituntia) = l (litraa)
kW (kilowattia) = l/h (litraa tunnissa)

Näissä ei pidä tuijottaa suuruusluokkaa, vaan periaatetta. kWh vastaa litraa, ei suuruudeltaan, vaan idealtaan - niitä molempia voi kerätä varastoon nopeasti tai hitaasti. Kun taas kW ja l/h vastaavat toisiaan periaatteeltaan:

kW on se teho, jolla kilowattitunteja (kWh) kuluu yksi kappale tunnissa (tai 5 kpl viidessä tunnissa)
l/h on se virtausnopeus, jolla säiliöstä lähtee litroja yksi kappaletta tunnissa (tai 5 kpl viidessä tunnissa)

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 26.10.22 - klo:12:39
Onhan tuo toki typerä ohjeistus, mutta Kiira nyt vain on saanut tehtäväkseen trollailla keksimällä toinen toistaan typerämpiä hölinöitä sähköautoista. Kai siellä on mietitty, että alati harvenevassa tilaajakannassa on paljon niitä, joihin tuollainen puree.

Ei tuota nyt ihan noin henkilökohtaisesti kannata ottaa, tuskin hän nyt juuri sinua jutussaan tarkoitti.

Lainaus käyttäjältä: Topjanne - 26.10.22 - klo:12:09
Eihän tuossa ole mitään epäloogista. Jos kerrot kaavan kW=l/h molemmat puolet h:lla, niin saadaan kWh=l

Sano tuo niille lukuisille kirjoittajille eri foorumeilla, joilla kW ja kWh vaihtavat paikkaa. Tai sitten keksivät jotain omia variaatioita, kuten mahdottoman yksikön kW/h.

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 24.10.22 - klo:13:33
On tuo TM kyllä yhdenlainen tekniikan julkaisu. Voihan se tosiaan olla mahdollista, että akku hajoaa, jos akun kohdalta nostaa, mutta kuka piru nyt autoa pohjasta olisi nostamassa? Sama pöljäily runnoisi pohjapeltiä melkein autosta kuin autosta. En tosin epäile yhtään, etteikö Kiira pian kirjoittelisi taas yjden Team-Teslan kauhutarinan siitä, kuinka auto tuhoitui rengasta vaihdettaessa.

No jos luit tuon jutun, niin siinähän toimittaja epäili, että 79-vuotias isänsä saattaisi vaikka nostaa väärästä paikasta. Tästä koko jutun idea juontanee juurensa. Oma kokemus isävainaan touhuista viimeisinä vuosinaan vahvistaa käsityksen, että pieleen saattaisi mennä.

Lainaus käyttäjältä: Carl0s - 25.10.22 - klo:14:58
Tuo iso mittari näyttää kuinka paljon voimalinjasta otetaan tehoa ( % maksimista ) tai vaihtoehtoisesti kuinka paljon regeneroidaan eli hidastaessa otetaan energiaa talteen. Ajotietokoneen hetkellinen kulutus taas kertoo akusta otettavan tai sinne ladattavan energian määrän (kwh). Esim. tyhjäkäynnillä "battery charge" modella akkuun ladataan ~5kwh mutta tuo analoginen tehomittari pysyy nollilla.

Pienenä tarkennuksena sähköyksiköihin, se mittari näyttänee tehoa (kW) eikä energiaa (kWh). Koska eihän se tiedä, kuinka kauan sitä latausta aioitaan tehdä, niin ei se voi toteutunutta energiamäärää ennustaa. Jos ajatellaan analogiana sähköteholle ja -energialle jotain vastaavia polttoaineenkulutukseen liittyviä yksiköitä, niin seuraava pätee:

kWh (kilowattituntia) = l (litraa)
kW (kilowattia) = l/h (litraa tunnissa)

Maallikolle hieman epälooginen asia, siksi nämä helposti menevät ristiin.

Lainaus käyttäjältä: a_jaba - 19.10.22 - klo:21:51
GTE:ssä akku takakontissa. Ainakin dieselissä sinne mahtuu 95Ah AGM akku. Riippuen valmistusajankohdasta siellä voi olla myös 92Ah AGM akku joka on siis ulkomitoiltaan täysin sama kuin 95Ah AGM.

Exide EK950 ja Varta G14 ja vastaavat sopii suoraan orginaalin paikalle.

Tuskinpa on plugarissa tuon kokoista akkua, luultavasti aika paljon pienempi. Käynnistysakut voivat olla tuota luokkaa, plugarissa 12V akku on vain lähinnä elektroniikan pitämiseksi hengissä auton seistessä. Veikkaan että luokkaa puolet tuosta, jotain 40-50 Ah ehkä.

Lainaus käyttäjältä: Sped - 12.10.22 - klo:13:54
Oli taas mielenkiintoinen vertailu, toki tulokset muistuttivat viime vuoden tuloksia.

Yllätyin Nokian R5 kitkarenkaan joistain tuloksista, kun vertasi sitä HP 10 kanssa. Esimerkkinä kun jarrutusmatka kuivalla asfaltilla: R5 - 42,2 m ja HP10 - 39,7 m. R5 oli tämän testin huonoin rengas.

Nuo olivat kylläkin märän, ei kuivan asfaltin lukuja. R5 oli huonoin, mutta prosentuaalisesti ei niin hirmuisen kaukana HP10:stä, kuin se on kärjestä. Eli huonoja märällä asfaltilla molemmat.

Lainaus käyttäjältä: m4x1mu5 - 07.10.22 - klo:14:20
Auton Ecall ei ole milläänlailla "kuluva komponentti" vaan auton turvavaruste aivan kuten turvatyynyt.  Eu -asetus astui voimaan 29.4.2015. Vaatisin 100% korvausta tehtaalta, eikös tuo ole myös hylyn peruste katsastuksessa (jos näkyy virhe näkyy väylässä)

Onhan se toki pakollinen varuste, mutta niin ovat vaikkapa valotkin. Ei valojenkaan korjauksia tehdas kustanna maailman tappiin.

Lainaus käyttäjältä: Zarhan - 08.10.22 - klo:12:04
En näe miten kääntösäteeseen vaikuttaa se kummat pyörät vetävät ellet sitten harrasta käsijarrukäännöksiä.

Toki etuveto usein hieman rajoittaa pyörien kääntökulmaa, murrosnivelet toimivat vain tiettyyn kulmaan asti. Mutta liekö noilla nyt aina käytännössä niin hirveän suurta merkitystä, se on tietysti hieman subjektiivinen juttu. Pihistelijän Bornissa esimerkiksi on kääntöympyrän halkaisija noin 40 cm pienempi (10,15 m versus 10,56 m), kuin samankokoisessa Megane e-techissä, jonka akseliväli on vielä 8 cm lyhyempi. Mikä tuon 40 cm merkitys sitten on, jollekin varmasti suurempi kuin toiselle.

Lainaus käyttäjältä: IKH-72 - 06.10.22 - klo:14:41
Pörssihinta kuvaa vain sitä sähköä joka myydään vapaasti markkinoilla senhetkisen kysynnän ja tarjonnan mukaan ei kaikkea sähkön hintaa.

Pörssissä myydään noin 70% Pohjoismaissa käytettävästä sähköstä, joten kyllä sillä on aika suuri ohjaava vaikutus myös muunlaisella kaupalla toteutuneisiin hintoihin (kuten olemme viime aikoina saaneet huomata).

Lainaus käyttäjältä: jt - 06.10.22 - klo:22:45
Kyllä se hinta riippuu aika voimakkaasti kunkin alueen sähköntuotantotavoista. Pohjoismaat ja Baltian maat on jaettu useisiin eri hinta-alueisiin
...
Etelä-Norjassa hintaa nostaa se kun kannattaa myydä sähköä Keski-Eurooppaan siirtoyhteyksien kautta.

Tuttu juttu. Puhe oli yöllä matalan kulutuksen aikaan tapahtuvasta latauksesta, ja sen vaikutuksesta hintaan. Yöllä kulutus on pienimmillään, ja rajakapasiteettia yleensä vapaana Ruotsin suuntaan. Jos Estlinkit ovat täynnä, niin silloin ollaan Ruotsin kanssa samaa hinta-aluetta, joten myös Ruotsin tuotantotavat määräävät meidän hintaa. Toki Estlinkit eivät viime aikoina hirveän usein ole täynnä olleet, mutta kuitenkin yöllä paljon todennäköisemmin kuin päivällä.

Mutta sinällään tuo alkuperäinen uutisjuttu oli USA:sta, ja sikäläinen tilanne on todennäköisesti aika lailla erilainen kuin meillä, joten ehkäpä koko juttua ei olisi täällä kannattanut edes julkaista. Mutta mitäpä media ei nykyään klikkiotsikkojen eteen tekisi.

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 05.10.22 - klo:12:39
Minulla kitkarengas on toiminut kaikkialla - myös pelijäällä. Ajaa vain ne peilijäät 10% hitaammin kuin nastoilla. Niiden takia ei kannata jyrsiä paljaita asfaltteja. Ajan päivittäin Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson pieniä jäisiä ja usein hoitamattomia teitä. Kertaakaan ei ole näinä 22 talvena tullut eteen tilannetta, joissa kaipaisi nastoja. Nyt aikaa ensimmäinen talvi kitkoilla sähköauton ratissa.

Lainaus käyttäjältä: Sped - 05.10.22 - klo:13:52
Peilijääkin on aika subjektiivinen käsite.

Taitaa tuo Pihistelijän 22 vuotta olla jo niin pitkä aika, että aika on kullannut muistot - vai pitäisikö sanoa tahrannut tässä tapauksessa. Itselläni on vain viisi talvea kitkoilla takana. Vaikka aika varauksettomasti olenkin niiden kannattaja, niin myönnän toki, että löytyy kelejä joilla kitkojen kanssa pitää hiljentää ennemmin 90% verrattuna nastoihin (jos pieni liioittelu sallitaan). Onneksi noita kelejä tulee itselläni vastaan niin harvoin, ettei haittaa. Viiden talven aikana on ollut vain yksi aamu, jolloin kitkat olivat selkeästi väärä valinta. Onneksi silloinkin vain ensimmäiset 500 metriä, sen jälkeen suolattu tie pelasti tilanteen.

Lainaus käyttäjältä: IKH-72 - 03.10.22 - klo:09:18
Riippuu ihan siitä että millainen se sähkön tarjonta öisin on. Jos latauksen muodostama kulutus voidaan kattaa samoilla halvemmilla sähkön tuotantotavoilla joilla se muukin yösähkö tuotetaan, ei hinta kyllä nouse. Mutta jos joudutaan ottamaan sen takia käyttöön kalliimpia sähköntuotantotapoja niin silloin hinta nousee.
Miten käy missäkin maassa ja missäkin tilanteessa riippuu hyvin paljon sen maan sähköntuotantotavoista ja -kapasiteetista.

Korjataan nyt sen verran, ettei se ihan hirveästi riipu maan omista tuotantotavoista. Olemme osa yhteiseurooppalaista sähkömarkkinaa, Nord Pool käy pörssikauppaa sähköllä Pohjoismaiden lisäksi baltiassa ja Keski-Euroopassa. Lähtökohtaisesti kyseessä on yksi hinta-alue, hinnat eri maissa erkanevat vasta jos johonkin ei saada siirrettyä niin paljon sähköä kuin sinne halutaan toiselta alueelta ostaa. Yöllä pienen kulutuksen aikaan tämä on paljon epätodennäköisempää, kuin päivällä, joten yöhinnat paljon todennäköisimmin ovat samat koko markkina-alueella tai ainakin suuressa osassa sitä.

Lainaus käyttäjältä: KpaL - 02.10.22 - klo:12:43
Samalla tein havainnon, että ilmeisesti langatonta carplayta käyttäessä ainakin waze käyttää sijainnin näyttämiseen auton sijaintitietoja eikä puhelimen. Oli nimittäin samaan aikaan mittaristossa auton navi ja mediaruudulla waze, niin sijainnit oli samat virheelliset. Tätä ihmetellessä laitoin puhelimen hetkeksi lentotilaan, jolloin myös bt yhteys autoon katkesi. Puhelin takaisin normaalitilaan ja waze näytti parin sekunnin ajan oikeaa sijaintia. Sitten se alkoi näyttää taas samaa virheellistä sijaintia auton kanssa.

Jotenkin en ihan osta ajatusta, että puhelimen sovellus ottaisi CarPlay:n kautta auton sijaintitiedon käyttöön. Voisiko kyse kuitenkin olla siitä, että kummallakaan laitteella ei ollut GPS-paikannusta, joten ne käyttivät vain mobiiliverkon epätarkkaa sijaintitietoa? Tai ehkä niillä oli GPS-paikannus, mutta kuuluvilla oli joku risa satelliitti tai häirintälaite, ja siksi molemmat laitteet laskivat saman väärän sijainnin. Missäpäin Suomea tämä tapahtui, oliko lähellä itärajaa? Meillähän oli alkuvuodesta Putlerin GPS-häirintää Itä-Suomessa. Esimerkiksi Savonlinnan kentälle matkalla ollut kone joutui kääntymään pois, kun kentällä ei ollut käytettävissä olevalla kiitoradalla ILS-järjestelmää, eikä mittarilähestymistä voinut tehdä GPS:n avulla.

Olitko liikenteessä vai parkissa tuossa kohtaa, kun laitoit luurin hetkeksi lentotilaan? Jos olit parkissa, normaalitilan palautuessa näytetty oikea sijainti voi olla tallentunut aiemmin kun pysähdyit, ja palasi muistista hetkeksi ennenkuin laite sai mobiiliverkosta tai viallisesta GPS-signaalista väärän sijainnin.

Lainaus käyttäjältä: a_jaba - 29.09.22 - klo:15:36
Jos taas ajaa pelkästään sellaista suoritetta että auto seisoo kotona yöt eikä yhtenäkään päivänä tarvitse ajaa yli 300km niin sähköauto on kyllä vaivaton kunhan kotona on kunnollinen latauspiste kiinteällä kaapelilla.

Itse olen tilastoinut tämän vuoden päiväsuoritteita saadakseni selville, miten hyvin täyssähkäri sopisi nykyiseen ajoprofiiliini. Noita yli 300 km ajopäiviä on tähän mennessä tullut 6 kpl. Vielä on vuotta jäljellä.

Vaikka omaan ajoprofiiliin tuijottaminen ei kerrokaan mitään muiden tilanteesta, uskaltaisin veikata että aikamoisen suuri prosenttiosuus suomalaisten ajoprofiileista on sellaisia, joissa pitkiä päiväreissuja ei ihan hirveästi tule. Kauppamatkustajat sitten erikseen, ei heitä nyt sentään enemmistöä voi olla.