Taloudellinen ajotapa ja kulutuksen pienentäminen

Aloittaja vkjoki, 13.12.09 - klo:20:49

« edellinen - seuraava »

teräksenharmaa

#240
Lainaus käyttäjältä: Rookie - 26.03.14 - klo:12:10
Osaisiko joku vielä selittää, että minkä takia se 70 - 80 %:n kuormitusaste on moottorin hyötysuhteen kannalta paras? Itse aikaisemmin veikkailin sen johtuvan siitä, että täydellä kaasulla moottorista otetaan maksimiteho irti hyötysuhteen kustannuksella, siis seos on siinä mielessä liian rikas. Mutta eikö hyötysuhde kuitenkin olisi korkein, jos kaasuläppä olisi täysin auki? Onhan tukkoisella nenällä hengittäminenkin paljon raskaampaa kuin suun kautta hengittäminen.  :) Vai onko se läppä nykyautoissa täysin auki, jos kaasupoljinta painaa 80 %? Dieselkoneessa ei tietenkään ole kaasuläppää, niin meneekö siellä moottorinohjaimessa jonkin tehomoodi päälle, jos kaasua painaa yli tuon 80 %? 

Miksei manuaalivaihteisissa autoissa ole automaateista tuttua pykälää kaasupolkimessa, johon asti voisi huoletta polkea vihreät arvot mielessä?  ;D
70-80 prosenttia on karkea yleistys, joka pätee joihinkin moottoreihin, mutta ei ole läheskään aina tilanne.

Kaasuläppä luonnollisesti aiheuttaa pienemmät häviöt silloin, kun se on täysin auki. Pumppaushäviöiden suhteen olisi siis taloudellisinta tietenkin kiihdyttää kaasuläppä täysin auki. Lisäksi sylinterin pinta-ala pysyy samana kuormasta riippumatta, jolloin suhteessa pienimmät lämpöhäviöt tapahtuvat silloin, kun tuosta sylinteristä otetaan mahdollisimman paljon tehoa irti. Hyötysuhteeseen vaikuttaa kuitenkin monta muutakin asiaa ja kokonaisuus on monimutkainen.

Ahdetuissa ottomoottoreissa on perinteisesti tarvittu lisärikastusta täydellä kaasulla jäähdyttämään pakokaasujen lämpötilaa. Integroitu pakosarja on tuonut tähän muutosta, mutta sekään ei välttämättä kokonaan poista tuota tarvetta. Monesti myös täydellä kaasulla kompromisseja säädetään taloudellisuudesta suorituskyvyn suuntaan. Nykyisissä moottoreissa on vielä paljon säätöjä, jotka muuttavat omalta osaltaa tilannetta. Esimerkiksi moottorin lämpöä lasketaan  kuorman kasvaessa ja tämä huonontaa hyötysuhdetta mutta antaa enemmän tehoa.

Monissa autoissa tuo kaipaamasi pykälä tavallaan löytyykin. Eko-moodissa moni moottori ei anna täyttä tehoa, vaan pitää väkisin moottorin hyötysuhteen hyvänä, vaikka kuski kuinka pyytäisi enemmän tehoa hyötysuhteen kustannuksella.

Emil Eagle

Hyvin pienillä kierroksilla ajettaessa se 70% läpän avaus ei tuottane virtausvastusta oleelleisesti enempää kuin täyskaasu. Täyskaasulla taas perinteisesti on heitetty lambdasäätö nurkkaan (kuinka pienillä kierroksilla?) ja menty varmuuden vuoksi rikkaalla. Varmaankin on siis tarkoitus taiteilla tuolla rajalla. Nämä siis vaparista imusarjasuihkutteisesta koneesta puhuttaessa. Laihaseos- ja dieselmoottoreiden osalta voi olla jotain muuta, enkä tiedä kannattaako ahtopaineillekaan mennä.

Omalla kohdalla pitkällä matkalla selvästi paras kulutuksenalennuskikka on ollut hitaammin ajaminen :) Sitä ei tietty voi käyttää, jos matkalle on joku keskinopeusvaatimus. Jos sellainen on, niin sitten ne ripeät kiihdytykset ja tasaisen nopeuden ylläpitäminen.

Kiitokset mukavasta foorumista.

teräksenharmaa

Lainaus käyttäjältä: rami - 26.03.14 - klo:10:35
Kyllä se kultainen keskitie on varmaan siinä kiihdytyksessä paras ja edullisin jos ajatellaan polttoaineenkulutusta.
Jurnuttaminen eikä kaasunraapimen ole kyllä taloudellista polttoaineenkulutuksen suhteen eikä muutenkaan autolle tee hyvää. Nämäkin kulut voidaan myös liittää taloudelliseen ajotapaan huoltokustannusten muodossa.
Tilannehan kuitenkin on käytännössä sellainen,että jos noudattaa tuolla tienpäällä,taajamassa missä vaan taloudellista ajotapaa niin kyllä siinä joutuu useamman kerran "terrorin" kohteekisi.
On hyvin harvoin tilanteita jossa voi ajaa taloudellisetsi.
Aina löytyy joku kaistapää joka pumppaa perässä kiinni tai muuten osoittaa mieltään.

Taloudellinen ajotapa on käsitteenään aika laaja vaikka yleensä aina tulevat ensimmäisenä mieleen ainostaan polttoainekustannukset. ??? ???
Liikkumavaraa löytyy kyllä. Sen näkee jo siitäkin, että eri kuljettajalla  toteutuneet kulutukset vaihtelevat paljon. Esimerkiksi autossani pelkkä ajomoodin valinta vaikuttaa paljon siihen, millä tyylillä mennään. Ulospäin homma voi näyttää täysin samalta, mutta sisällä erot tuntuvat ja kuuluvat.

Sellainen keveysti keskikierroksilla ei yleensä ole niin taloudellista kuin kiihdyttäminen suuremmalla väännöllä alakierroksilla, johon jurnuuttamisella ilmeisesti viittaat.

teräksenharmaa

Lainaus käyttäjältä: msvahn - 25.03.14 - klo:22:12

Tästä lähtien liikenteessä on siis yksi öykkäri lisää, joka pyrkii selvissä tilanteissa kiihdyttämään n.100-150hp tehoilla tavoitenopeuksiin. 1500rpm kohdalla täysteho moottorissa on 100hp ja 200hp ylittyy ennen 2500rpm, joten osakaasullakin eteneminen on jo kohtuu rivakkaa. Sinänsä kiihdytysten merkitys työmatkallani on loppupeleissä aika pieni, kun moottoritielle päästyä suurimman muutoksen kulutukseen saa aikaan tosiaan liikennesilmällä ja yleisellä ajonopeudella.

Nykypäivänä monien (yli)tehokkaiden moottoreiden ongelma on se, että hyvän hyötysuhteen alueelle on hankala päästä. Kone käy kovasti kuristettuna hyötysuhteen kustannuksella.

tet

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 26.03.14 - klo:12:31
70-80 prosenttia on karkea yleistys, joka pätee joihinkin moottoreihin, mutta ei ole läheskään aina tilanne.

Jos Lontoon murre taipuu, niin wikipediasta löytyy taas kerran aika hyvää kuvaa aiheesta:

http://en.wikipedia.org/wiki/Brake_specific_fuel_consumption

Tuolta esimerkkikuvaajasta (Diesel-moottori) näkee että korkein hyötysuhde saavutetaan kierrosluvun ollessa noin 2200 rpm ja väännön noin 85% maksimista. Kuvaajan matalin BSFC-luku 206 g/kWh tarkoittaa Diesel-moottorilla 40,6 % hyötysuhdetta.
Nyt: Ford Kuga PHEV - puoli vuotta sähköttä
ex-vag:
  Ateca 1.4 TSI 4Drive DSG6 MY 2017 (7,3 l/100km)
  Octavia Scout 2.0 TDI DSG6 MY 2011 (6,2 l/100km)
  Golf VI 1.4 TSI 90kW DSG7 MY 2010 (6,3 l/100km)

Rookie

Noniin, sieltähän tuli oikein reippaasti asiaa.

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 26.03.14 - klo:12:45
Nykypäivänä monien (yli)tehokkaiden moottoreiden ongelma on se, että hyvän hyötysuhteen alueelle on hankala päästä. Kone käy kovasti kuristettuna hyötysuhteen kustannuksella.
Juu, pitää varmasti paikkansa.

Foxit

Tässä Rookielle ja muille infoa moottorien ominaiskulutuksesta jos asia kiinnostaa:

http://www.autospeed.com/cms/article.html?&A=112611

Tuon linkin takaa itse tutustuin aikanaan asiaan ja mielestäni kyseessä suhteellisen havainnollinen esitys. Jokaisella moottorilla on omat erityispiirteensä.  Karkeasti yleistettynä voisi sanoa, että Diesel -moottoreissa parhaan hyötysuhteen alue on 80-100% maksimikuormituksesta ja bensamoottoreissa ehkä 60-80% maksimikuormasta. Parhaan hyötysuhteen kierrosalueet hieman vaihtelevat riippuen moottorista, mutta on yleensä haarukassa 1500 rpm - 2500 rpm.Yksinkertaistettuna polttomoottori toimii yksinkertaisesti parhaimmalla hyötysuhteella ripeästi kohtuu alhaisilla kierroksilla kiihdyttämällä. Sitten kun kaasupoljinta himmataan, vauhti tasaantuu ja kuormitus pienenee jolloin mennään taas huonomman hyötysuhteen alueelle, mutta polttoainetta palaa vähemmän koska vauhdin ylläpitäminen ei vaadi niin paljon energiaa.

Hybridit toimivat CVT-vaihteiston avulla hieman eri tapaan. Esim. japanilaiset bensa-hybridit ovat varsin päteviä kaupunkiajossa, koska kiihdyttäessä CVT-vaihteisto arpoo välityksen ja kierrosluvun portaattomasti juuri parhaan hyötysuhteen alueen kuormituksen mukaan ja kun tavoitenopeus on saavutettu niin voidaan parhaimmassa tapauksessa pitää vauhtia yllä pelkän sähkömoottorin voimin. Kovemmissakin vauhdeissa voidaan laittaa mahdollisimman pitkä välitys tilanteen mukaan jotta polttomoottorin kuormitus saada pidettyä korkeampana ja tätä kautta hyötysuhde paranee.

Tällä foorumilla asiaa on käsitelty myös täällä:

http://www.vagarena.fi/index.php?topic=426.0

Toyota Prius+ (2020) Business
ex: Toyota Prius (2016) Active, Lexus CT 200h (2011) Comfort, Toyota Auris 1,8 HSD (2011) Linea Sol, Volkswagen Polo 1,2 TDI (2011) Bluemotion

teräksenharmaa

Lainaus käyttäjältä: tet - 26.03.14 - klo:13:08
Jos Lontoon murre taipuu, niin wikipediasta löytyy taas kerran aika hyvää kuvaa aiheesta:

http://en.wikipedia.org/wiki/Brake_specific_fuel_consumption

Tuolta esimerkkikuvaajasta (Diesel-moottori) näkee että korkein hyötysuhde saavutetaan kierrosluvun ollessa noin 2200 rpm ja väännön noin 85% maksimista. Kuvaajan matalin BSFC-luku 206 g/kWh tarkoittaa Diesel-moottorilla 40,6 % hyötysuhdetta.
Pysyn kannassani. Katsotaanpa ensin erästä dieselmoottoria (Volkswagen Jetta TDI 1.9L ALH 1999.5-2003).
Tuossa paras hyötysuhde saavutetaan hyvin lähellä maksimivääntöä.

Seuraavaksi Mazdan 2,3 litrainen bensaturbo, jossa paras hyötysuhde taitaa jäädä hieman alle 50 prosentin kohdalle maksimista. Tässä vielä seoskartta samasta koneesta. Se selittää sen, miksi hyötysuhde alkaa laskemaan kovemmilla väännöillä.


VWJuhus

Täydellisen maallikon ajatuksia:

Eikös pisaralla pisimmälle tms. kisoissa käytetä usein jonkinlaista syklinopeutta, hidas kiihdytys ja perään vapaalla tai jopa moottori sammuttaen. Eli tasaista nopeutta ei ylläpidetä ollenkaan. Kuulostaa maallikosta oudolta, mutta toisaalta tekniikka eroaa hurjasti normaali-autoista. Onkohan tämä mitenkään sovellettavissa normaalikäytössä ja normaaliautoilla edes teorian tasolla, liikenneolosuhteethan eivät yleensä mahdollista käytännössä.
Ex.
BMW e91 LCI 318d Business Touring '09
Mazda 6 2.0 Wagon Elegance '06
Seat Cordoba 1.4 Signo '03

JaskaPankuttaja

#249
Lainaus käyttäjältä: VWJuhus - 26.03.14 - klo:14:58
Täydellisen maallikon ajatuksia:

Eikös pisaralla pisimmälle tms. kisoissa käytetä usein jonkinlaista syklinopeutta, hidas kiihdytys ja perään vapaalla tai jopa moottori sammuttaen. Eli tasaista nopeutta ei ylläpidetä ollenkaan. Kuulostaa maallikosta oudolta, mutta toisaalta tekniikka eroaa hurjasti normaali-autoista. Onkohan tämä mitenkään sovellettavissa normaalikäytössä ja normaaliautoilla edes teorian tasolla, liikenneolosuhteethan eivät yleensä mahdollista käytännössä.

Jep, pulse and glide.
Eli kiihdytys ja rullaus.

Kiihdytys on varmaan hidas kun moottori ei ole kovin tehokas.
Mutta kiihdytys tehdään optimihyötysuhteen kierroksilla.

Edit:
Ei oikein ole tuo tekniikka eikä taktiikka sovellettavissa siviililiikenteeseen.

Mutta tulevaisuus tuonee enenevässä määrin markkinoille hybridiautoja joissa sähkö tehdään sitä tarvittaessa optimikierroksilla.

Tai sitten jossakin vaiheessa aika ajaa ohi koko hybridiautojen.

Vaikeaa tuo tulevaisuuden ennustaminen.

vwmies

Lainaus käyttäjältä: VWJuhus - 26.03.14 - klo:14:58
Täydellisen maallikon ajatuksia:

Eikös pisaralla pisimmälle tms. kisoissa käytetä usein jonkinlaista syklinopeutta, hidas kiihdytys ja perään vapaalla tai jopa moottori sammuttaen. Eli tasaista nopeutta ei ylläpidetä ollenkaan. Kuulostaa maallikosta oudolta, mutta toisaalta tekniikka eroaa hurjasti normaali-autoista. Onkohan tämä mitenkään sovellettavissa normaalikäytössä ja normaaliautoilla edes teorian tasolla, liikenneolosuhteethan eivät yleensä mahdollista käytännössä.

+1

Normaaliliikenteessä moottorin sammuttaminen vie myös ohjausteharin ja jarrrrruuuuuuut.................................  :-\
Yritetään pärjätä.

duke7


Lainaus käyttäjältä: VWJuhus - 26.03.14 - klo:14:58
Täydellisen maallikon ajatuksia:

Eikös pisaralla pisimmälle tms. kisoissa käytetä usein jonkinlaista syklinopeutta, hidas kiihdytys ja perään vapaalla tai jopa moottori sammuttaen. Eli tasaista nopeutta ei ylläpidetä ollenkaan. Kuulostaa maallikosta oudolta, mutta toisaalta tekniikka eroaa hurjasti normaali-autoista. Onkohan tämä mitenkään sovellettavissa normaalikäytössä ja normaaliautoilla edes teorian tasolla, liikenneolosuhteethan eivät yleensä mahdollista käytännössä.
Kiinassa taksikuskit tekee tuota moottoriteillä. Luulevat säästävänsä kun ensin kiihdyttävät johonkin reiluun saraseen ja sitten rullataan vapaalla ehkä 70 km/h nopeuteen. On hiukan pöljän tuntuista kyytiä..


Sent from my iPhone using Tapatalk

TTO

Lainaus käyttäjältä: VWJuhus - 26.03.14 - klo:14:58
Täydellisen maallikon ajatuksia:

Eikös pisaralla pisimmälle tms. kisoissa käytetä usein jonkinlaista syklinopeutta, hidas kiihdytys ja perään vapaalla tai jopa moottori sammuttaen. Eli tasaista nopeutta ei ylläpidetä ollenkaan. Kuulostaa maallikosta oudolta, mutta toisaalta tekniikka eroaa hurjasti normaali-autoista. Onkohan tämä mitenkään sovellettavissa normaalikäytössä ja normaaliautoilla edes teorian tasolla, liikenneolosuhteethan eivät yleensä mahdollista käytännössä.

Lainaus käyttäjältä: duke7 - 26.03.14 - klo:16:18
Kiinassa taksikuskit tekee tuota moottoriteillä. Luulevat säästävänsä kun ensin kiihdyttävät johonkin reiluun saraseen ja sitten rullataan vapaalla ehkä 70 km/h nopeuteen. On hiukan pöljän tuntuista kyytiä..


Sent from my iPhone using Tapatalk

Miksei sama periaate toimisi kaikissa autoissa jossain suhteessa?

UltimateVW:ssä oli aikanaan tämä sama ikuisuusaihe esillä ja muistaakseni joku jopa testasi tuota reipas kiihdytys (yli rajoitusten) ja rullaus Vanhalla Lahdentiellä Lahdesta Helsinkiin ja kulutus oli pienempi kuin tasaisella ajolla (ja tähän testiin sisältyi saman kuljettajan vertailevia ajomatkoja). Kiinalaisen taksikuskin kustannustietoisuus lienee kovalla tasolla, joten en lähtisi sitä kyseenalaistamaan. Kyydin "laadun" voi sitten arvioida erikseen.

tet

Lainaus käyttäjältä: vwmies - 26.03.14 - klo:15:34
Normaaliliikenteessä moottorin sammuttaminen vie myös ohjausteharin ja jarrrrruuuuuuut.................................  :-\

Nykyautoilla kyllä vie jarrut (ohjaustehostin nykyisin on useimmiten jo sähköinen), mutta ei välttämättä tulevaisuudessa. Nythän ne kuulemma jo kehittelevät start/stopin ja coastingin yhdistelmää, eli moottori sammuu aina kun jalan nostaa kaasulta.
Nyt: Ford Kuga PHEV - puoli vuotta sähköttä
ex-vag:
  Ateca 1.4 TSI 4Drive DSG6 MY 2017 (7,3 l/100km)
  Octavia Scout 2.0 TDI DSG6 MY 2011 (6,2 l/100km)
  Golf VI 1.4 TSI 90kW DSG7 MY 2010 (6,3 l/100km)

FU2

Lainaus käyttäjältä: duke7 - 26.03.14 - klo:16:18
Kiinassa taksikuskit tekee tuota moottoriteillä. Luulevat säästävänsä kun ensin kiihdyttävät johonkin reiluun saraseen ja sitten rullataan vapaalla ehkä 70 km/h nopeuteen. On hiukan pöljän tuntuista kyytiä..

Samaan törmännyt itsekin Kiinassa. Ja myös on Koreassa (Etelä-  ;)) on ollut vastaavaa kyytiä. Kun tajusi mistä on kyse, siihen osasi suhtautua huumorilla..

O/T-osuus:

Oman työn puolesta on usein tullut vierailtua Shenzhenin alueella etäläisessä Kiinassa, jossa takseina on paljon sähkö-BYDejä. BYDillä on yksi tila-automainen malli, jolla on noin 350 km toimintasäde yhdellä lataauksella. Ihan ok kyytiä.
Ajossa: BMW 230eM MY2/23 
Edellinen: VW Golf Highline 1.5 TSI 96 kW DSG MY5/18 
- Seat Leon FR 2.0 TDI  MY5/13 
- Skoda Octavia Style 5D TDi 184 4x4 MY9/15
- Audi A3 1.6 TDi DSG Business MY4/11
- Skoda Octavia Elegance 5D 1.9 TDi MY7/05

SeppoN

Tässäpä olisi linkki todellisiin bensan pihistäjiin:

http://remmi-team.com/content/frontpage/

Nyt mennään n. 3000 kilometriä litralla.

rami

Nämä kaikki ohjeet Stronic tekee automaattisesti.  Muistaa vain ettei paina hulluna kaasua eikä jarrua,heh.

teräksenharmaa

Tuo pulse and glide on alkanut kinnostamaan itseänikin enenevässä määrin, koska GTE sammuttelee nätisti vauhdissa moottoria kaasua nostettaessa. Kiihdyttely ja rullaaminen&sammuttelu olisi hyvin helppoa toteuttaa pelkällä kaasupolkimella. Teoriahan tämän taustalla on selvä. Moottorit toimivat paremmalla hyötysuhteella kiihdytettäessä kormeammilla väännöillä. Tuota etua syö toki se, että nopeuden neliössä kasvava ilmanvastus rokottaa niistä pulssittaisista nopeushuipuista enemmän, kuin mitä hitaat nopeudet pulssien toisessa päässä vähentävät ilmanvastusta vastaan tehtyä työtä, mutta silti yleensä jäädään plussalle.

vwmies

Ford lähtee lepuuttamaan jo 3-sylinteristä pataa.........  Ford ylpeilee teknologiallaan: 20 kertaa silmänräpäystä nopeammin lepotilaan'

http://www.iltasanomat.fi/autot/art-2000004895002.html

Ford kertoo, että lukuisia palkintoja voittaneeseen 1,0-litraiseen EcoBoost -bensiinimoottoriin tulee saataville sylinterin lepuuttamisteknologia, joka vähentää CO2-päästöjä entisestään ja parantaa polttoainetehokkuutta.
Fordin kompaktista ja tehokkaasta 1,0 litran EcoBoostista tulee vuoden 2018 alkupuolella maailman ensimmäinen kolmisylinterinen moottori, jossa on sylinterin lepuutus, yhtiö kertoi tekniikkapäivillään Kölnissä.

Fordin mukaan samalla kumoutuu vallalla ollut käsitys, ettei kolmisylinterisestä muuttuvan tilavuuden moottorista saisi riittävän hienostunutta henkilöautokäyttöön.

Sylinterin lepuutus vähentää 1,0 litran EcoBoostin omistajien käyttökuluja pysäyttämällä automaattisesti moottorin yhden sylinterin polttoaineen toimituksen ja venttiilien toiminnan silloin, kun täyttä kapasiteettia ei tarvita, kuten vapaalla tai alhaisella tasaisella nopeudella ajettaessa.

Se voi asettaa sylinterin lepotilaan tai ottaa sen uudestaan käyttöön 14 millisekunnissa â€" 20 kertaa silmänräpäystä nopeammin. Yhdistettynä edistyneisiin tärinää ehkäiseviin ratkaisuihin sylinterin lepuutus on ajajalle käytön ja moottorin suorituskyvyn näkökulmasta huomaamatonta, Ford lupaa.  :o
Yritetään pärjätä.

tet

Lainaus käyttäjältä: vwmies - 07.12.16 - klo:08:24
Se voi asettaa sylinterin lepotilaan tai ottaa sen uudestaan käyttöön 14 millisekunnissa â€" 20 kertaa silmänräpäystä nopeammin. Yhdistettynä edistyneisiin tärinää ehkäiseviin ratkaisuihin sylinterin lepuutus on ajajalle käytön ja moottorin suorituskyvyn näkökulmasta huomaamatonta, Ford lupaa.  :o

Ei mitään uutta auringon alla. Miksei kolmipyttyisestä voisi tehdä kaksipyttyisen samalla tavalla kuin nelipyttyisestäkin, yhdellä sylinterillä ei sentään ruveta leikkimään. :D Reagointiaikakin on sama, tuo 14 ms lienee optimi kun VW antaa ACT:lle ajaksi 13 - 36 ms.
Nyt: Ford Kuga PHEV - puoli vuotta sähköttä
ex-vag:
  Ateca 1.4 TSI 4Drive DSG6 MY 2017 (7,3 l/100km)
  Octavia Scout 2.0 TDI DSG6 MY 2011 (6,2 l/100km)
  Golf VI 1.4 TSI 90kW DSG7 MY 2010 (6,3 l/100km)

teräksenharmaa

Kolmipyttyisestä kun tehdään kaksipyttyinen, niin jäljelle jäävät sylinterit polttavat 240 ja 480 asteen välein. Tuo antaa omat isot haasteensa värähtelyjen ja väännön tasaisuuden suhteen. Värähtelyt ovat haaste jo kaikilla sylintereillä tasaisin välein polttavalla kolmisylinteriselläkin. Lepuuttavan kolmisylinterisen ääni voi olla aika erikoinen.

kt

Otsikon kysymys on hankala. Jokaisella yksittäisellä moottorilla on oma ominaiskäyränsä, joka määrittelee sen, milloin moottori toimii optimaalisesti hyötysuhde/teho asteikolla. Tämä riippuu moottorin teknisestä ratkaisusta.
Mutta tilanne muuttuu heti, kun moottorilla pitääkin päästä eteenpäin, jolloin mukaan tulee esim nopeuden nostamisesta (kiihdytys, jne) aiheutuva ilmanvastus ja muut liikkumista vastustavat voimat.

Epäilen suuresti, että kolmisylinterisen moottorin lepuuttaminen näkyy polttoainekulutuksessa ainoastaan siinä EU:n määrittelemässä kulutustestissä eikä suinkaan toimi enää Suomen olosuhteissa, kun pohjoiseen ajetaan vastatuulessa. Siinä Lappiin menossa joku vanha moottoriratkaisu ja kohtuullinen nopeus saattaa osoittautua loistavaksi vaihtoehdoksi. :)
Foorumilla jo vuodesta 2009.  Ateca vm21 150hv,  Citigo robot

Pihistelijä

Yes, enää pari viikkoa talvirajoituksiin. Useimmat 100 km/h rajoitukset ajoreiteilläni tippuu 80 km/h:iin. Kun samalla laitan erittäin herkästi vierivät kitkat alle, alkaa tulla ennätystankillisia kulutuksen kanssa.
Cupra Born 150 kW 58 kWh -22

tet

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 11.10.17 - klo:10:56
Yes, enää pari viikkoa talvirajoituksiin. Useimmat 100 km/h rajoitukset ajoreiteilläni tippuu 80 km/h:iin. Kun samalla laitan erittäin herkästi vierivät kitkat alle, alkaa tulla ennätystankillisia kulutuksen kanssa.

Onko jossain jo ollut tietoa, milloin meinaavat talvinopeuksiin pudottaa? Nuohan menevät aina vähän harkinnanvaraisesti. Tämän hetkisen säätilan perusteella ei ainakaan täällä kaakossa ole ihan heti tarvetta talvirajoituksille, vaikka ne joinain vuosina ovat jo pari viikkoa tästä hetkestä eteenpäin olleetkin käytössä.

Itseäni houkuttaisi vaihtaa kitkat alle jo ennen talvirajoituksia, jotta näkisin niiden vaikutuksen kulutukseen samoissa nopeuksissa missä kesärenkailla mennään. Mutta tuohon "vesipaisteeseen" en kyllä ala niitä ruuvailemaan, pakko odotella kuivempia kelejä.
Nyt: Ford Kuga PHEV - puoli vuotta sähköttä
ex-vag:
  Ateca 1.4 TSI 4Drive DSG6 MY 2017 (7,3 l/100km)
  Octavia Scout 2.0 TDI DSG6 MY 2011 (6,2 l/100km)
  Golf VI 1.4 TSI 90kW DSG7 MY 2010 (6,3 l/100km)

Pihistelijä

Lainaus käyttäjältä: tet - 11.10.17 - klo:11:30
Onko jossain jo ollut tietoa, milloin meinaavat talvinopeuksiin pudottaa? Nuohan menevät aina vähän harkinnanvaraisesti.

Ei ole tietoa. Tuo oli oma veikkaus. Yleensähän ne tulevat lokakuun lopussa.
Cupra Born 150 kW 58 kWh -22

Pihistelijä

Pesin ja vahasin auton pari päivää sitten. Edellisestä perusta oli jo lähes kaksi kuukautta. Huomasin jälleen, kuten monesti aikaisemmin, että sillä kulutusta laskeva vaikutus. Sama vakioreittini meni pienemmällä kulutuksella kuin ennen pesua. Onko mukaan muu huomannut samaa, vai onko se vain kuvitelmaa? Luulisi kyllä ilmanvastuksen paranevan, kun pelti on puhdas ja sileä.
Cupra Born 150 kW 58 kWh -22

repomies

^Onhan siinä nyt marginaalinen ero varmasti, mutta isomman edun saanee jos laittelee nokkaan peitteet, kelithän alkavat olla aika viileät. Molempi parempi tietenkin.

Kyllähän helikopterienkin lapoja ainakin tuolla maavoimien puolella Utissa välillä pestään ja vahataan, kai siinä joku järki on takana enkä usko lapojen ulkonäön olevan se juttu.

Pihistelijä

Lainaus käyttäjältä: repomies - 20.10.17 - klo:09:31
^Onhan siinä nyt marginaalinen ero varmasti, mutta isomman edun saanee jos laittelee nokkaan peitteet, kelithän alkavat olla aika viileät. Molempi parempi tietenkin.

Tässä Leon 1.0 TSI Ecomotive-mallissa nokka on jo umpinainen.
Cupra Born 150 kW 58 kWh -22

erttuli

Ero varmaan aikas pieni, mutta kai se jotain vaikuttaa ilmanvastukseen, pitäisi myytinmurtajat saada testaamaan ympäristössä missä mikään muu ei muutu :D. Tuulen suunta ja voimakkuus kyllä vaikuttaa paljon, helpostikin nousee 1.5l kulutus vastatuulessa 90 km/h vauhdilla.

sakal83

SuperB L&K 2.0 TSI 4x4 360hp/500Nm

Lakiasiaintoimisto Lehtonen Oy