Keskustelua sähköautoista

[tgotj]

Ja tuo 10k autoa on varmaankin suhteellisen realistinen arvio, ellei jopa alakanttiin. Sähköautoja kesäkuussa Suomessa ollut n.125k, joista vajaa 40k täyssähköjä.

[teräksenharmaa]

Ne työpaikalla lataavat keskimäärin lataavat juuri siinä pahimmassa aamun kulutushuipussa, eli kyllä sillä olisi nimenomaan iso merkitys niiden kulutushuippujen tasaamisessa. Päivä kuin päivä, niin kulutus suurimmillaan tuossa 7-10 välillä. Ja siihenhän ne työssä lataamiset juuri osuvat enimmäkseen. Tuo on sama kuin toteaisit, ettei sillä ole merkitystä la illan kulutushuippuun vaikka kaikki tökkäisivät sähkökiukaan yhtä aikaa lämpiämään, kun tiedät itsekin hyvin, että sillä on merkitystä. Lasketaan vaikka 10k autoa niin se 11kW per auto on jo 110 MW yhtä aikaa. Tuolla on suuri merkitys huippukulutuksen aikaan etenkin hintaan, mutta myös sähkön riittävyyteen.

Et ymmärtänyt pointtiani ollenkaan. Luonnollisesti 7-10 välillä ilmaiseksi lataavat lisäävät kulutusta 7-10 välillä, mutta vaikutus on jotain aivan muuta kuin tuo sinun laskemasi. Suomessa on 40 k sähköautoa ensi talvena. Noista varmaan suhteellisen harvalla on edes mahdollisuus ladata ilmaiseksi työpaikalla ja kun autoilla ajetaan keskimäärin 50 kilometriä, niin ladata ei tarvitse/voi ladata joka päivä. Tuossa aikaisemmin arvioin, että sähkönkulutuksesta yksi kymmenestuhannesosa olisi tämän kysymyksen piirissä.

[teräksenharmaa]

Ja tuo 10k autoa on varmaankin suhteellisen realistinen arvio, ellei jopa alakanttiin. Sähköautoja kesäkuussa Suomessa ollut n.125k, joista vajaa 40k täyssähköjä.

Tosi harvaa hybridiä edes voi ladata 11 kilowatilla. Olikohan niin, että joihonkin Mersuihin saa noin tehokkaan latauksen lisähintaan. Itse en koskaan ladannut aamulla, koska iltapäivällä ennen lähtöä ladaten sai lämpimän akun sivutuoteena ja ylipäätään pystyi ajamaan sähköllä pakkasilla. Työpaikoilta ei takuulla edes löydy 40 k latauspaikkaa ja ilmaisia niistäkin on vain osa.

[tgotj]

Et ymmärtänyt pointtiani ollenkaan. Luonnollisesti 7-10 välillä ilmaiseksi lataavat lisäävät kulutusta 7-10 välillä, mutta vaikutus on jotain aivan muuta kuin tuo sinun laskemasi. Suomessa on 40 k sähköautoa ensi talvena. Noista varmaan suhteellisen harvalla on edes mahdollisuus ladata ilmaiseksi työpaikalla ja kun autoilla ajetaan keskimäärin 50 kilometriä, niin ladata ei tarvitse/voi ladata joka päivä. Tuossa aikaisemmin arvioin, että sähkönkulutuksesta yksi kymmenestuhannesosa olisi tämän kysymyksen piirissä.

Pointtisi on älytön: jokainen kW joka saadaan pois kulutushuipusta, on tärkeä niin hinnan kuin sähkön riittävyyden kannalta. Olkoon lataus ilmaista tai maksullista.

[tgotj]

Tosi harvaa hybridiä edes voi ladata 11 kilowatilla. Olikohan niin, että joihonkin Mersuihin saa noin tehokkaan latauksen lisähintaan. Itse en koskaan ladannut aamulla, koska iltapäivällä ennen lähtöä ladaten sai lämpimän akun sivutuoteena ja ylipäätään pystyi ajamaan sähköllä pakkasilla. Työpaikoilta ei takuulla edes löydy 40 k latauspaikkaa ja ilmaisia niistäkin on vain osa.

Suuntaa-antavassa laskelmassa laitoinkin 10k latausta yhtä aikaa... Joka on kyllä realismia.

[Kilu7]

Lasketaan vaikka 10k autoa niin se 11kW per auto on jo 110 MW yhtä aikaa. Tuolla on suuri merkitys huippukulutuksen aikaan etenkin hintaan, mutta myös sähkön riittävyyteen.

En kyllä ymmärrä, että mitä järkeä on hommata 11kW latureita työpaikoille. Mieluummin kolme 3.6kW laturia, kuin yksi 11kW laturi. 3.6kW laturilla saa kahdeksassa tunnissa enemmän sähköä, kuin mitä normaali autoilija päivässä tarvitsee. Hybrideissä on yleensä 7-14kWh akut, joten nekin täyttyy tuolla virralla nopeasti.

[teräksenharmaa]

Suuntaa-antavassa laskelmassa laitoinkin 10k latausta yhtä aikaa... Joka on kyllä realismia.

Juu ei löydy kymmentäkään tuhatta ilmaista latausboksia työpaikoilta. Mieti vähän siltä kannalta tätä, että kuinka valtava osuus täyssähköautojen lataamisesta tapahtuisi ilmaiseksi työpaikoilla, jos edes joka arkipäivä tuosta nauttisi 10 k autoa. Koko maassa ei olisi juurikaan tarvetta ladata kotona tai kaupallisella laturilla. Tuntuuko siltä, että tilanne on tuo? Täyssähköautojen kukutus on kuitenkin vain sen puolitoista promillea kaikesta sähkönkulutuksesta.

[tgotj]

Pointti onkin se, että jos siitä kahdesta promillesta iso osa osuu huippukulutukseen, sillä on merkitystä.

[Kilu7]

Pointti onkin se, että jos siitä kahdesta promillesta iso osa osuu huippukulutukseen, sillä on merkitystä.

Tai mikä se todellinen latausteho oikein on.

[teräksenharmaa]

En kyllä ymmärrä, että mitä järkeä on hommata 11kW latureita työpaikoille. Mieluummin kolme 3.6kW laturia, kuin yksi 11kW laturi. 3.6kW laturilla saa kahdeksassa tunnissa enemmän sähköä, kuin mitä normaali autoilija päivässä tarvitsee. Hybrideissä on yleensä 7-14kWh akut, joten nekin täyttyy tuolla virralla nopeasti.

Energian säästö, ei tarvetta ladata joka päivä, pienempi määrä latureita riittää, vierailijatkin ehtivät lataamaan, tehoa riittää akkujen ja sisätilojen esilämmitykseen jne.

[teräksenharmaa]

Pointti onkin se, että jos siitä kahdesta promillesta iso osa osuu huippukulutukseen, sillä on merkitystä.

Ja kun tiedämme jo, ettei kahdesta promillesta millään osu isoa osaa tuohon hetkeen, niin silloin merkitys on vähäisen ja olemattomattoman välllä.

[Kilu7]

Energian säästö, ei tarvetta ladata joka päivä, pienempi määrä latureita riittää, vierailijatkin ehtivät lataamaan, tehoa riittää akkujen ja sisätilojen esilämmitykseen jne.

Tuo on yrityskohtaista. Veikkaisin että aika monelle ilmaista latausta käyttävälle riittäisi 2.3kW x 8h lataus päivän ajoihin. Jos lämmityspisteitä on kymmeniä tai satoja, niin niiden muuttaminen 1-vaihe latauspisteiksi on aika helppo toimenpide.

[Sped]

Pointtisi on älytön: jokainen kW joka saadaan pois kulutushuipusta, on tärkeä niin hinnan kuin sähkön riittävyyden kannalta. Olkoon lataus ilmaista tai maksullista.

Tämä lause on helppo ymmärtää, vaan ei kaikkien. Turhaan tgotj väittelet, kun sitä ajatusta ei ymmärretä

[sakal83]

Tämä lause on helppo ymmärtää, vaan ei kaikkien. Turhaan tgotj väittelet, kun sitä ajatusta ei ymmärretä

Pääasia, että ymmärtää sen co2 päästöjen mittakaavan

[jt]

Pointtisi on älytön: jokainen kW joka saadaan pois kulutushuipusta, on tärkeä niin hinnan kuin sähkön riittävyyden kannalta. Olkoon lataus ilmaista tai maksullista.

Näin juuri, tgotj:n kommentti on erinomainen yhteenveto. Kulutushuipussa, kun sähkö on vaarassa loppua, kokonaiskulutukseen suhteessa pienilläkin määrillä voi olla ratkaiseva merkitys. Kapasiteetilla on raja ja kun se ylitetään, ongelmia on tiedossa, vaikka ylitys olisi kuinka "mitätön".

Ja vaikka rajaa ei vielä kolkuteltaisi, huippuja tasaamalla saadaan sähkön hintaa laskettua.

[Kilu7]

"Mitä tapahtuu, jos kaikki sähköautoilijat lataavat autojaan öisin? Yösähkön hinta voi muuttua paljon kalliimmaksi, arvioi amerikkalaistutkimus"

https://tekniikanmaailma.fi/mita-tapahtuu-jos-kaikki-sahkoautoilijat-lataavat-autojaan-oisin-yosahkon-hinta-voi-muuttua-paljon-kalliimmaksi-arvioi-amerikkalaistutkimus/

[tgotj]

Teollisuus kuluttaa öisin niin paljon vähemmän, että riski yösähkön merkittävästä hinnannoususta on sanottaisiinko vaikka marginaalinen…

[IKH-72]

"Mitä tapahtuu, jos kaikki sähköautoilijat lataavat autojaan öisin? Yösähkön hinta voi muuttua paljon kalliimmaksi, arvioi amerikkalaistutkimus"

https://tekniikanmaailma.fi/mita-tapahtuu-jos-kaikki-sahkoautoilijat-lataavat-autojaan-oisin-yosahkon-hinta-voi-muuttua-paljon-kalliimmaksi-arvioi-amerikkalaistutkimus/

Riippuu ihan siitä että millainen se sähkön tarjonta öisin on. Jos latauksen muodostama kulutus voidaan kattaa samoilla halvemmilla sähkön tuotantotavoilla joilla se muukin yösähkö tuotetaan, ei hinta kyllä nouse. Mutta jos joudutaan ottamaan sen takia käyttöön kalliimpia sähköntuotantotapoja niin silloin hinta nousee.
Miten käy missäkin maassa ja missäkin tilanteessa riippuu hyvin paljon sen maan sähköntuotantotavoista ja -kapasiteetista.

[tet]

Riippuu ihan siitä että millainen se sähkön tarjonta öisin on. Jos latauksen muodostama kulutus voidaan kattaa samoilla halvemmilla sähkön tuotantotavoilla joilla se muukin yösähkö tuotetaan, ei hinta kyllä nouse. Mutta jos joudutaan ottamaan sen takia käyttöön kalliimpia sähköntuotantotapoja niin silloin hinta nousee.
Miten käy missäkin maassa ja missäkin tilanteessa riippuu hyvin paljon sen maan sähköntuotantotavoista ja -kapasiteetista.

Korjataan nyt sen verran, ettei se ihan hirveästi riipu maan omista tuotantotavoista. Olemme osa yhteiseurooppalaista sähkömarkkinaa, Nord Pool käy pörssikauppaa sähköllä Pohjoismaiden lisäksi baltiassa ja Keski-Euroopassa. Lähtökohtaisesti kyseessä on yksi hinta-alue, hinnat eri maissa erkanevat vasta jos johonkin ei saada siirrettyä niin paljon sähköä kuin sinne halutaan toiselta alueelta ostaa. Yöllä pienen kulutuksen aikaan tämä on paljon epätodennäköisempää, kuin päivällä, joten yöhinnat paljon todennäköisimmin ovat samat koko markkina-alueella tai ainakin suuressa osassa sitä.

[teräksenharmaa]

Supercharger-verkko alkaa olemaan jo Suomessakin varsin kattava. Uusia 250 kilowatin latureita on auennut taas viime aikoina ja kun vielä Mikkelin asema aukeaa kuluvana vuonna, niin vain Kainuu ja Itä-Lappi jäävät odottelemaan latureita.

https://fin.afterdawn.com/uutiset/2022/10/05/teslalla-on-nyt-10-000-supercharger-laturia-euroopassa

[sakal83]

Taitaa nykyään olla nolompaa roikkua Teslan SupportRussia chargereilla, kuin käydä Teboililla tankkaamassa, mikäli Teslan luojan Twiittailua seurailee.

[IKH-72]

Korjataan nyt sen verran, ettei se ihan hirveästi riipu maan omista tuotantotavoista. Olemme osa yhteiseurooppalaista sähkömarkkinaa, Nord Pool käy pörssikauppaa sähköllä Pohjoismaiden lisäksi baltiassa ja Keski-Euroopassa. Lähtökohtaisesti kyseessä on yksi hinta-alue, hinnat eri maissa erkanevat vasta jos johonkin ei saada siirrettyä niin paljon sähköä kuin sinne halutaan toiselta alueelta ostaa. Yöllä pienen kulutuksen aikaan tämä on paljon epätodennäköisempää, kuin päivällä, joten yöhinnat paljon todennäköisimmin ovat samat koko markkina-alueella tai ainakin suuressa osassa sitä.

Periaatteessa noin mutta asiaa sekoittaa se että läheskään kaikkea sähköä ei myydä pörssihintaan vaan aika merkittävä osa on myyty jo etukäteen kahdenvälisin sopimuksin tai sitten iso ostaja on osaomistajana jossain sähköä tuottavassa firmassa ja saa sähköä omakustannushintaan. Pörssihinta kuvaa vain sitä sähköä joka myydään vapaasti markkinoilla senhetkisen kysynnän ja tarjonnan mukaan ei kaikkea sähkön hintaa.

[terro]

Supercharger-verkko alkaa olemaan jo Suomessakin varsin kattava. Uusia 250 kilowatin latureita on auennut taas viime aikoina ja kun vielä Mikkelin asema aukeaa kuluvana vuonna, niin vain Kainuu ja Itä-Lappi jäävät odottelemaan latureita.

Uusia Superchargereita on nyt tulossa myös Kajaaniin (Q2/2023), Joensuuhun (Q4/2022), Helsingin keskustaa (Q1/2023) ja Kauppakeskus Kaareen (Q1/2024).

[jt]

Korjataan nyt sen verran, ettei se ihan hirveästi riipu maan omista tuotantotavoista. Olemme osa yhteiseurooppalaista sähkömarkkinaa, Nord Pool käy pörssikauppaa sähköllä Pohjoismaiden lisäksi baltiassa ja Keski-Euroopassa. Lähtökohtaisesti kyseessä on yksi hinta-alue, hinnat eri maissa erkanevat vasta jos johonkin ei saada siirrettyä niin paljon sähköä kuin sinne halutaan toiselta alueelta ostaa.

Kyllä se hinta riippuu aika voimakkaasti kunkin alueen sähköntuotantotavoista. Pohjoismaat ja Baltian maat on jaettu useisiin eri hinta-alueisiin, Suomessa siirtoverkkoa on riittävästi että olemma vain yksi hinta-alue, mutta jo Ruotsi on jaettu 4:n eri alueeseen ja Norjassa alueita on vaikka kuinka paljon. Hieman kärjistäen, pohjoisessa sähkö on halvempaa kun siellä on tuotantoa, esim. vesi/tuulivoimaa ja taasen etelässä hinta nousee kun siirtoyhteydet eivät riitä.

Hyvä esimerkki on tämä päivä (6.10), Virossa hinta on n. 135e/MWh, kun Suomessa ja Ruotsin alueilla hinta on vain n. 4e/Mwh. Ja hinta on siksi halpa Suomessa ja Ruotsissa kun on tuulinen päivä ja siirtokapasiteetti riittää, niin silloin hinnat tasaantuvat alueiden kesken. Jos taas tulee tyyni päivä, Suomen ja Etelä-Ruotsin hinnat eriytyvät selvästi Pohjois-Ruotsista jossa hinta säilyy halpana vesivoiman vuoksi. Norjassa taasen alueita riittää ja yllätys yllätys, Pohjois-Norjan hinta on eriytynyt vahvasti Etelä-Norjasta. Etelä-Norjassa hintaa nostaa se kun kannattaa myydä sähköä Keski-Eurooppaan siirtoyhteyksien kautta.

[tet]

Pörssihinta kuvaa vain sitä sähköä joka myydään vapaasti markkinoilla senhetkisen kysynnän ja tarjonnan mukaan ei kaikkea sähkön hintaa.

Pörssissä myydään noin 70% Pohjoismaissa käytettävästä sähköstä, joten kyllä sillä on aika suuri ohjaava vaikutus myös muunlaisella kaupalla toteutuneisiin hintoihin (kuten olemme viime aikoina saaneet huomata).

Kyllä se hinta riippuu aika voimakkaasti kunkin alueen sähköntuotantotavoista. Pohjoismaat ja Baltian maat on jaettu useisiin eri hinta-alueisiin
...
Etelä-Norjassa hintaa nostaa se kun kannattaa myydä sähköä Keski-Eurooppaan siirtoyhteyksien kautta.

Tuttu juttu. Puhe oli yöllä matalan kulutuksen aikaan tapahtuvasta latauksesta, ja sen vaikutuksesta hintaan. Yöllä kulutus on pienimmillään, ja rajakapasiteettia yleensä vapaana Ruotsin suuntaan. Jos Estlinkit ovat täynnä, niin silloin ollaan Ruotsin kanssa samaa hinta-aluetta, joten myös Ruotsin tuotantotavat määräävät meidän hintaa. Toki Estlinkit eivät viime aikoina hirveän usein ole täynnä olleet, mutta kuitenkin yöllä paljon todennäköisemmin kuin päivällä.

Mutta sinällään tuo alkuperäinen uutisjuttu oli USA:sta, ja sikäläinen tilanne on todennäköisesti aika lailla erilainen kuin meillä, joten ehkäpä koko juttua ei olisi täällä kannattanut edes julkaista. Mutta mitäpä media ei nykyään klikkiotsikkojen eteen tekisi.

[Pihistelijä]

Takaveto sopii sähköautoon kuin nenä päähän. Sen mukana tulee monia etuja ja välttyy etuvedon haitoista.

1. Pieni kääntösäde
2. Ohjaus ei vetele kiihdytyksissä
3. Hyvä pito kiihdytyksessä

Omalla Bornilla on niin nautinnollista kiihdyttää moottoritien tiukassa kurvissa rampille. Ohjaus ei vetele yhtään ja auto kiihtyy eleettömästi. Samoin kääntyminen valtatielle pysähdyksistä kolmion takaa. Ero on selvä verrattuna saman tehoisen Leoniin, joka oli etuvetoinen.

Eli sähköautoon joko neliveto tai takaveto, mutta ei etuvetoa.

[Zarhan]

Takaveto sopii sähköautoon kuin nenä päähän. Sen mukana tulee monia etuja ja välttyy etuvedon haitoista.

Onko tuolla oikeasti niin suuri merkitys? Polttiksessa takavetoisuudella saadaan painojakaumaa tasaisemmaksi mikä on kiva, mutta sähkövehkeessähän akkupaketin sijoittelu joka tapauksessa määrää painojakauman oli moottori sitten kummassa päässä autoa tahansa. Eli jos mahdollista, niin sähkövehkeessä tuon aspektin merkitys on vähäisempi kuin polttomoottoreilla.

Muuten menee ihan kuin ennenkin, eli etuvetoinen puskee ja takavetoisen perä heittää, vaikka luistonestot toki tuossa auttavatkin. Takavetoisessa ehkä parempi fiilis jos haluaa rallikuskeilua kokeilla. En näe miten kääntösäteeseen vaikuttaa se kummat pyörät vetävät ellet sitten harrasta käsijarrukäännöksiä.

Neljällä tassulla toki paras.

[tet]

En näe miten kääntösäteeseen vaikuttaa se kummat pyörät vetävät ellet sitten harrasta käsijarrukäännöksiä.

Toki etuveto usein hieman rajoittaa pyörien kääntökulmaa, murrosnivelet toimivat vain tiettyyn kulmaan asti. Mutta liekö noilla nyt aina käytännössä niin hirveän suurta merkitystä, se on tietysti hieman subjektiivinen juttu. Pihistelijän Bornissa esimerkiksi on kääntöympyrän halkaisija noin 40 cm pienempi (10,15 m versus 10,56 m), kuin samankokoisessa Megane e-techissä, jonka akseliväli on vielä 8 cm lyhyempi. Mikä tuon 40 cm merkitys sitten on, jollekin varmasti suurempi kuin toiselle.

[Daatta]

Kyllä takaveto pelaa hienosti, näppärä kääntösäde tulee ikäänkuin kaupan päälle. Etuveto ja toistasataa hevosvoimaa aiheuttaa sähköautossakin vetelyä, pomputtamista ja puskemista. Takaveto kääntyy herkästi, talvella joskun liiankin mutta ajonvakautus nappaa kyllä luistot pois eikä mitään "tilanteita" ole tullut. Itsellä on vielä hankala pihatie/mäki, johon etuvedolla jää herkästi sutimaan. Ainoa ongelma ID:ssä on luistonesto, joka toppaa vedon liiankin herkästi. Tähän pitäisi tulla lääkkeet 3.0 päivityksessä, eli pois kytkettävä luistonesto.

[Eekolffi]

"Toistasataa hevosvoimaa" ei kyllä vetele. Ellei ole ihan täysin susi auto. Kun tuon tuplaa tilanne on eri.

Niin kauan kun puhutaan kuivasta asfaltista ei vetotavalla ole ainakaan liikenteessä paljoa väliä. Sitten kun alusta on liukas eli luminen erot tulevat selvästi esiin.

ID.3 on kyllä lumella todella hyvä ajettava. Ikävä kyllä hinta on ABS jarrujen menetys sillä en ole saanut ESP:tä pois muulla tavalla. Jos joku tietää miten ID sarjasta saisi koodattua ESP kuten Golfeissa niin laita privaa.