Rahastusautomaatti rakenteilla Kehä I:lle

[HiTecci]

Mun henkilökohtainen mielipide on, että näitä peltipoliiseja pystytetään aika lailla vain sen tähden, kun sakottaminen tuolla tavoin on melkoisen helppoa varsinkin kun nykyään homma hoituu automaattisesti. Enemmän liikenne- ja eritoten kevyenliikenteen turvallisuus paranisi keskittymällä liikennevalojen valvontaan.

No voihan nuo yhdistää, laitetaan se peltipoliisi valvomaan liikennevaloja, kuten on mm. Hki Tuusulantien päässä. Siitä kun posautat myöhäsillä vihreilläkin, saati sitten punaisilla läpi, niin kameralla on tieto valon vaihtumisesta ja RÃ,,PS! risteyksen toisella puolen välähtää ja kamerat on tuossakin molemmin puolin tietä. Vastaavia "valovahteja" olen nähnyt muistaakseni myös Salossa aika paljon

[Automaatti]

Siis mikä rahastusautomaatti. Ajakaa rajoitusten mukaan, niin ei tuu postissa lappuja, mikä siinä on niin vaikeeta?
Kehä III on useita isoja kylttejä, joissa lukee KAMERAVALVONTA, eli ei tuossa ole lopullinen tarkoitus
sakkojen kerääminen. Joku varmaan tietää miten tolppien jälkeen Kehä III onnettomuustilastot ovat muuttuneet,
niin olis mukava nähdä. Samoin Kehä I, sitten kun kamerat ovat olleet käytössä jonkin aikaa.
No myönnetään, 5-sarjan bemarilla tulee Kehä I ajeltua 90 mittarissa, nyt vain 10 pois, niin homma on ok.

[mattinen]

Hmh... otsikossa sanotaan notta "Sakkoja määrätään 80 miljoonalla eurolla vuodessa" ja väliotsikossa "Rikesakkoja kappalemääräisesti eniten".

Tarkoitin sitä Länsiväylän juttua, ja sitä, kuinka paljon kameroilla "kerätään rahaa" autoilijoilta. Olen ymmärtänyt, että monet autoilijat pitävät nimenomaan kameravalvontaa "rahastuksena" ja "fiskaalisesti perusteltuna". Siinä Savon Sanomien jutussa taisi olla kyse yleisestä sakkokertymästä?

Itse en tuohon fiskaaliargumenttiin usko. Oma epäilykseni on, että monia autoilijoita harmittaa kameravalvonnan tehokkuus ja kattavuus, koska se enemmän tai vähemmän pakottaa autoilijat käyttämään ajonopeutta, jota he ilman kameravalvontaa eivät käyttäisi. Tämä harmi purkautuu sitten epäilyinä valvonnan rahastushenkisyydestä tms. Mutta kuten sanottu, uskon autoilijoiden enemmistön hyväksyvän kameravalvonnan nimenomaan sen liikenneturvallisuusfunktion vuoksi.

http://www.kp24.fi/uutiset/259830/Useimmat-autoilijat-hyv%C3%A4ksyv%C3%A4t-valvonnan
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/autoilijat-toivovat-lisaa-liikennevalvontaa/1978366
http://www.ts.fi/teemat/auto+ja+liikenne/1074026963/Moni+autoilija+toivoo+lisaa+nopeus+ja+rattijuopumusvalvontaa

Nämä ovat jo jonkin verran vanhoja uutisia, mutta en usko asenteissa tapahtuneen merkittäviä muutoksia. Minulla on myös sellainen muistikuva, että sekä kameravalvonnan vaikutuksesta liikenneturvallisuuteen että sen hyväksyttävyydestä autoilijoiden keskuudessa on olemassa myös tieteelliset kriteerit täyttävää tutkimustietoa. Mutta nyt en kyllä voi lähteä niitä metsästämään.

[mremonen]

kameravalvonnan vaikutuksesta liikenneturvallisuuteen että sen hyväksyttävyydestä autoilijoiden keskuudessa on olemassa myös tieteelliset kriteerit täyttävää tutkimustietoa. Mutta nyt en kyllä voi lähteä niitä metsästämään.

Tämä tutkimus olisi kyllä hyvä nähdä. Ja samalla tarkistaa, että siinä on tulokset "oikaistu" myös autotekniikan kehittymisen osalta. Veikkaan, että nykyauton pelkät passiiviset turvaominaisuudet (turvakorit, turvatyynyt, ym) ovat parantaneet liikenneturvallisuutta (lue: liikenteessä kuolleiden/loukkaantuneiden lukumääriä) aika paljon. Oma näkemykseni on, että jopa enemmän kuin joku nopeusrajoitusten kiristämiset.

Muutenkin on omituista, että nopeusrajoituksia on kiristetty samaan aikaan kun autojen kolariturvallisuus ja ajettavuus on koko ajan parantunut. Jo pelkästään renkaissa kymmenen viime vuoden aikana on tapahtunut hurja kehitys. Ja tilastoilla osoitetaan, että katsokaa nyt, kuinka nopeusrajoitukset säästävät ihmishenkiä. Toki fakta on, että jos korkein sallittu nopeusrajoitus olisi 0, niin sallitulla nopeudella ajavista ei kuolisi kukaan paitsi vanhuuteen.

Päättäjillä tuntuu vaan olevan se yksi lääke, jota sitten käytetään koko ajan. Sama juttu kun alkoholipolitiikan kanssa: ainoa mikä toimii on hinnan nosto. On se kyllä kumma kun tähän yhteen maantieteelliseen alueeseen on keskittynyt se maailman huonoin autokansa, jolla on myös se surkein viinapää.

[Gudmund]

Muutenkin on omituista, että nopeusrajoituksia on kiristetty samaan aikaan kun autojen kolariturvallisuus ja ajettavuus on koko ajan parantunut. Jo pelkästään renkaissa kymmenen viime vuoden aikana on tapahtunut hurja kehitys. Ja tilastoilla osoitetaan, että katsokaa nyt, kuinka nopeusrajoitukset säästävät ihmishenkiä. Toki fakta on, että jos korkein sallittu nopeusrajoitus olisi 0, niin sallitulla nopeudella ajavista ei kuolisi kukaan paitsi vanhuuteen.

Minun mielestäni Suomessa on jopa yllättävän vähän laskettu nopeusrajoituksia viime vuosina/vuosikymmeninä. Siis suhteessa siihen miten paljon liikennemäärät ovat kasvaneet. Päätieverkolla ainakin näin. Keskustojen katuverkolla sen sijaan nopeusrajoituksia on laskettu monissa paikoissa (yleisimmin 50->40), mutta siinä ei olekaan kysymys ajoneuvoliikenteen turvallisuudesta, vaan jalankulkijoiden turvallisuudesta. Liikennejärjestelmä on muutakin kuin henkilöautot.

[ukormi]

Kaikki kamerat joutaisivat pois käytöstä:
Otetaan käyttöön GPS seuranta, autoihin alko/huumelukot ja kuskin sormenjälki/kasvojentunnistus, kotoaan kävellen/pyöräillen/muulla laitteella poistuvalle ihmiselle myös GPS paikannus. Nollalinja päihteiden vaikutuksen alaisena ajeluun ja autossa olemiseen.
Ylinopeudesta lähtisi suoraan tekstiviesti kännyyn, siinä tilinumero ja maksupäivä, ehkäpä vain ilmoitus tulevasta automaattiveloituksesta tililtä.
Toisesta ylinopeudesta tekstiviesti tilinumeroineen ja uhkaus auton sammuttamisesta etäkäyttöisesti sopivaan paikkaan mikäli tapoja ei paranneta.
Kolmannesta sakosta auton etäsammutus sopivaan paikkaan ja ajokielto päälle. Järjestelmälle pääsy verotietoihin, saadaan nämä rikesakkoa suuremmat sakotkin hoidettua samalla.
Ja kun GPS paikannus tuon seuraa, ylinopeus napsahtaa välittömästi kun nopeus ylittyy. Helppoa, yksinkertaista ja halpaa, eikö vain? Eihän tuossa välttämättä tarvitsisi edes virkamiehen työrauhaa häiritä.

Ihmisetkään eivät jää autojen alle kun GPS seuraa milloin ollaan lähdössä tien yli ja lähistöllä olevian autojan nopeutta pudotetaan automaattisesti tai ne pysäytetään.
Kännissä ei myöskään ajella kun alkolukko estää auton käynnistymisen sen yhden ruokailun yhteydessä otetun viinilasillisen jälkeen. Ja kun autossakaan ei saa olla viinahuuruissa ( sisäilman tunnistus alkoholihuurujen varuilta ), ei pelkoa että joku selväpäinen puhaltaisi lukon auki ja känninen hyppäisi rattiin.

Kun kuitenkin näiden kännistenkin pitää päästä pikkujouluista kotiin, voidaan hyvätapaiselle, raittiille taksarille myöntää lupa kännisten kotiinkuskaamiseen.

Samalla järjestelmällä voitaisiin toki rajoittaa autojen nopeudet maksimissaan rajoitusten mukaisiksi, mutta sillä tavalla veroluonteinen sakkokertymä jäisi pois ja valtion kirstun pohja alkaisi pilkottaa, se ei siis käy.

Orwellmaista ehkä, mutta tuohon suuntaan ollaan kovaa vauhtia menossa. Tekniikka alkaa varmaan olla kohta jo kypsää tämmäntapaisen järjestelmän käyttöönottoon uusissa autoissa. Johan nytkin puhelin ilmoittelee aivan kulman takana olevasta pizzeriasta jossa pizza on juuri valmiina uuniin laitettavaksi, Just For You.

Juu, kyllä kovat ylinopeudet vaarallisilla paikoilla pitää tottakai saada liikenteestä pois, mutta alkaa tosiaan pelottamaan tämä autoilijoiden jatkuva kyykyttäminen ja rahastaminen kaikenlaisilla maksuilla, veroilla ja rangaistuksilla. Noita pieniä nopeuden ylityksiä tulee huomaamatta esim. juuri nopeuden muuttuessa 100 -> 80 ja arvokkaan polttoaineen säästön muodossa moottorijarruttamalla, ei siis polkemalla jarrua nopeuden pudottamiseksi. Miksi ei voisi olla vaikka niin, että jätettäisiin hieman rullausmatkaa nopeudenmuutosmerkin ja sen kameratolpan väliin. Tämä uusi mukautuva vakkari jarruttaa heti kun nopeutta laskee, onko se sitten sitä polttoaineen säästöä ja ennakoivaa ajamista..

Niin, yhden sakon olen aikoinaan tolpalta saanut, nopeus muuttui Juvan kohdilla 100 -> 80 ja se jäi huomaamatta, oma moka. Tuolloin ei vielä ollut GPS laitteita, nopeutta oli 101km/h ja rikesakko napsahti. Kaksi kertaa kamera on räpsähtänyt ilman että olisi tullut mitään seuraamuksia, nopeudenylitystä oli molemmilla kerroilla 3km/h 80 alueella. Ai miksikö tiedän? Ajan aina GPS päällä ja siitä saa sitten tarkistettua oikean nopeuden. Känniläisiä ja huumehörhöjähän nämä kamerat eivät muuten saa kiinni, polliisit nappaisivat nekin jos olisivat nopeusvalvontaa tekemässä.

[Geoman]

Minun mielestäni Suomessa on jopa yllättävän vähän laskettu nopeusrajoituksia viime vuosina/vuosikymmeninä. Siis suhteessa siihen miten paljon liikennemäärät ovat kasvaneet. Päätieverkolla ainakin näin. Keskustojen katuverkolla sen sijaan nopeusrajoituksia on laskettu monissa paikoissa (yleisimmin 50->40), mutta siinä ei olekaan kysymys ajoneuvoliikenteen turvallisuudesta, vaan jalankulkijoiden turvallisuudesta. Liikennejärjestelmä on muutakin kuin henkilöautot.

Näin on. Kyllä kaikki nopeusrajoitusten mukaankin ajaneet ovat perille päässet. Jostain syystä "isiltämme peritty" suorituspaine heijastuu liikenteeseekin jolloin kuvitellaan nopeasti ajamalla saatavan merkittävää ajansäästöä.

[mremonen]

Näin on. Kyllä kaikki nopeusrajoitusten mukaankin ajaneet ovat perille päässet. Jostain syystä "isiltämme peritty" suorituspaine heijastuu liikenteeseekin jolloin kuvitellaan nopeasti ajamalla saatavan merkittävää ajansäästöä.

Joten nopeusrajoitukset voidaan pudottaa koko maassa 25 km/h tasolle, koska se on aika lailla keskinopeus Kehä I:llä arkiaamuisin? Ja tälläkin on todistettavasti ehtinyt perille.

No, jokainen meistä on oikeutettu mielipiteeseensä, joka ei kuitenkaan ole sen oikeampi kuin jonkun toisen. Mun mielestä maanteiden nopeusrajoitukset ovat naurettavan pieniä. Perusmaantiellä oikea nopeusrajoitus olisi 100 km/h nykyisen 80 sijasta ja moottoriteillä 160 km/h. Kaupunkien keskustoissa katuosuuksilla yleisrajoitus voi huoletta olla 40 km/h. Kehäteillä ja vastaavilla, jossa ei ole risteävää liikennettä, nopeusrajoitus voi olla 80 km/h.

Ja mun faijalta ei kyllä ole mitään suorituspainetta tullut perintönä.

[mremonen]

Minun mielestäni Suomessa on jopa yllättävän vähän laskettu nopeusrajoituksia viime vuosina/vuosikymmeninä.

Miksi olisi pitänytkään laskea? Jo nykyiset nopeudet ovat aika lailla alakantissa.

[Gudmund]

Miksi olisi pitänytkään laskea? Jo nykyiset nopeudet ovat aika lailla alakantissa.

No vaikka sen perusteella että Suomessa monessa paikassa väylä (pinta tai rakenne!) on niin huonossa kunnossa, että on jopa vaarallista ajaa suurinta sallittua.
Toinen on sitten ne liikennemäärät, joiden kasvaessa tietyn rajan yli myös turvallinen nopeustaso laskee. Se kiinteä peltilätkä asennetaan yleensä pahimman liikennetilanteen mukaan.

Toki itsekin ajan mieluummin kovaa kuin hiljaa, mutta Suomessa siitä ei kannata (tänään eikä huomenna) haaveilla. Ei ole realismia nykyisellä väylänpidolla.

160km/h motarilla ei olisi kivaa sinullekaan, ellei kaikille moottoritieosuuksille laiteta ensin vähintään 1+1 -kaistaa lisää tilaa. Tai vaihtoehtoisesti rakenneta viereen omaa väylää raskaalle liikenteelle.

[HiTecci]

Miksi olisi pitänytkään laskea? Jo nykyiset nopeudet ovat aika lailla alakantissa.

Ei niitä tarttekaan laskea kun tiestö menee kunnostamattomana niin kurjaan kuntoon ettei kukaan täyspoäinen siellä enää aja edes sitä tikkarinopeutta Joka tietysti aiheuttaa myös fiskaalisen ongelman näihin kameroihin liittyen kun kuvattujen lkm tippuu vaikka kuinka 0-toleranssia vetäisikin

[Geoman]

160km/h motarilla ei olisi kivaa sinullekaan, ellei kaikille moottoritieosuuksille laiteta ensin vähintään 1+1 -kaistaa lisää tilaa. Tai vaihtoehtoisesti rakenneta viereen omaa väylää raskaalle liikenteelle.

Tämän talven ensilumien aikaan oli tuo 100 km/h:kin liikaa kun ohitettavan auton rinnalla oli lumiaura (ei ollutkaan ohitettavan rekan lumipöly), jonka toteaminen ei ole hätäiselle itsestään selvä asia.

Siihen ei voida mennä, että ihmiset itse pystyisivät säätelemään enimmäisnopeutensa.

Olen elänyt ja ajanut 60/70 luvun vaihteessa kun oli vapaat nopeudet. Vuonna 1972 kuoli liikenteessä 1 150 ihmistä ja suhteutettuna nykyisiin ajosuoritteisiin se vastaisi 4 000 kuollutta. Ja silloin ei monikaan auto kulkenut 140 km/h lujempaa. Melkoinen parannus nykyiseen 250 liikenteessä kuolleeseen henkilöön.

[mremonen]

Tämän talven ensilumien aikaan oli tuo 100 km/h:kin liikaa kun ohitettavan auton rinnalla oli lumiaura (ei ollutkaan ohitettavan rekan lumipöly), jonka toteaminen ei ole hätäiselle itsestään selvä asia.

No miten se 160 km/h olisi muuttanut tilannetta? Jos ei ymmärrä tilannenopeutta, niin ei se tikkarilla siitä parane. Tai jos paranee, niin on ehkä syytä miettiä ammattiavun hakemista.

Siihen ei voida mennä, että ihmiset itse pystyisivät säätelemään enimmäisnopeutensa.

Ei tässä vapaista nopeuksista ole kukaan mitään puhunutkaan. Miten 120 km/h on joku jumalallinen sweet-spot, jota nopeammin ajaessa aivot sumenevat? Kuten epäiltiin aikanaan käyvän junalla matkustettaessa 100 km/h. Tai ehkä nyt niin on sitten käynytkin...

Olen elänyt ja ajanut 60/70 luvun vaihteessa kun oli vapaat nopeudet. Vuonna 1972 kuoli liikenteessä 1 150 ihmistä ja suhteutettuna nykyisiin ajosuoritteisiin se vastaisi 4 000 kuollutta. Ja silloin ei monikaan auto kulkenut 140 km/h lujempaa. Melkoinen parannus nykyiseen 250 liikenteessä kuolleeseen henkilöön.

Minäkin muistan tuon ajan. Oli ABSit ja DCS:t. Oli turvatyynyt ja turvavyöt. Oli turvakorit ja kesärenkaat talvella. Ja neliveto. Ja niin vaan mentiin ja kuoltiin. Onneksi nyt huippunopeudet on lailla rajattu 120 km/h. On sitä sen verran tultu takapakkia autojen turvallisuudessa. Ajokorttiakaan ei tainnut saada kuin ne joille oli myönnetty kirjastokortti.

Tuolta ajalta muistan, kun isäni kertoi että välillä VR:llä autettiin veturinkuljettaja miehissä ohjaamoon. Kun se oli niin kännissä, ettei päässyt itse kiipeämään. Mutta maantiellä ei kukaan koskaan milloinkaan ajanut kännissä.

[mattinen]

Tämä tutkimus olisi kyllä hyvä nähdä. Ja samalla tarkistaa, että siinä on tulokset "oikaistu" myös autotekniikan kehittymisen osalta. Veikkaan, että nykyauton pelkät passiiviset turvaominaisuudet (turvakorit, turvatyynyt, ym) ovat parantaneet liikenneturvallisuutta (lue: liikenteessä kuolleiden/loukkaantuneiden lukumääriä) aika paljon. Oma näkemykseni on, että jopa enemmän kuin joku nopeusrajoitusten kiristämiset.

Muistaakseni ainakin VTT on tutkinut kameravalvonnan vaikutusta liikenneturvallisuuteen. Mitä niihin tutkimuksiin, tai tutkimuksiin ylipäätään tulee, niin en usko niillä olevan juurikaan vaikutusta tietynlaisten autoilijoiden mielipiteenmuodostukseen. (Enkä nyt tarkoita yllälainattua nimimerkkiä). Epäilenkin, että osalle autoilijoista nopeusrajoitukset, tai ainakin niiden tehokas valvonta, eivät yksinkertaisesti sovi. Tässä suhteessa ei ole mitään merkitystä sillä, minkälaisilla tutkimuksilla rajoituksia ja valvontaa perustellaan. Näille henkilöille tutkimukset ovat aina "vääriä", "puutteellisia" tai "tarkoitushakuisia" jne. Tutkimuksia on toki lupa kritisoida, siitä ei ole kysymys. Epäilen vain, että kovinkaan monella "automiehellä" ei ole tähän tarvittavia tiedollisia ja taidollisia edellytyksiä. Tarkoitan nyt tutkimusten kyseenalaistamista tieteelliseen argumentaatioon nojautuen. Ja toisin kuin esimerkiksi taloustieteessä, jossa oppineet ihmiset melko usein ovat jostain kysymyksestä erimielisiä, vallitsee liikenneturvallisuuskysymyksissä nopeuden vaikutusten osalta mielestäni aika vahva konsensus. En muista koskaan uutisoidun tutkijoiden erimielisyydestä, joka olisi koskenut nopeuden ja sen valvonnan vaikutuksia liikenneturvallisuuteen.

Autotekniikan vaikutuksia liikenneturvallisuuteen ei varmasti kukaan kiistä. Vähentyneet liikennekuolemat ja loukkaantumiset ovatkin monen tekijän summa. Autot ovat parantuneet, tiestö on parantunut (varauksin) ja nopeudet ovat laskeneet. Mielestäni sillä ei kuitenkaan ole merkitystä, mikä seikka on eniten tai vähiten parantanut liikenneturvallisuutta. Olennaista on mielestäni se, että liikenneturvallisuuden parantamiseksi käytetään kaikkia niitä keinoja, joihin on suinkin on varaa, ja joilla on vaikuttavuutta. Se, että mm. autotekniikan kehittymisen vuoksi liikenteessä kuolee tänä päivänä vähemmän ihmisiä kuin esimerkiksi 1970-luvulla, ei mielestäni ole hyvä peruste kameravalvonnan käyttämättä jättämiselle, jos sen avulla kuolemia ja loukkaantumisia voidaan edelleen vähentää. Toki joku saattaa ajatella niinkin, että autotekniikan parantumisella on jo saavutettu riittävä turvallisuustaso. Uusia keinoja (esim. kameravalvonta) ei siis enää tarvita, koska ne rajoittavat autoilun vapautta liiaksi. Tässä ajattelussa ollaan valmiit hyväksymään tietty määrä loukkaantuneita ja kuolleita, jotka valvonnalla voitaisiin välttää, jos vastapainona on välttyminen "kyttääväksi" ja "rahastavaksi" mielletyltä kameravalvonnalta. Tämä on arvovalinta, jonka suhteen ihmisillä on varmasti erilaisia näkemyksiä.

Kukaan tuskin kannattaa liikenneturvallisuuden lisäämistä "hinnalla millä hyvänsä", koska lopultahan se johtaisi siihen, että moottoriteilläkin pitäisi ajaa 50 km/h. Suurin osa autoilijoista kuitenkin todennäköisesti pitää nykyisiä nopeuksia riittävinä, autojen parantumisesta huolimatta. Heillä ei siis ole erityisen suurta tarvetta ajaa nopeusrajoituksia lujempaa. Tämän vuoksi esimerkiksi kameravalvonta ei heitä kiusaa. Ja miksi se kiusaisikaan? "Kamerasakon" kun voi välttää ajamalla nopeusrajoitusten puitteissa. Kehittyvä autotekniikka antaa tähän sitä paitsi aina vain paremmat mahdollisuudet. Suomen myydyimmässä autossa, Skoda Octaviassa, on vakiovarusteena vakionopeudensäädin. Sen avulla on mahdollisuus vähentää "vahingossa" tapahtuvia nopeudenylityksiä.

Sitten niistä tutkimuksista. Minulla ei valitettavasti ole mahdollisuuksia niiden laajempaan analyysiin, joten asiasta kiinnostuneiden kannattaa tutustua niihin syvemmin itse.

Tässä on VTT:n "esiselvitys" kameravalvonnasta. Sen mukaan kameravalvonnalla on todettu olevan selvä rikkomuksia vähentävä ja liikenneturvallisuutta parantava vaikutus. Nopeusvalvonnan vaikutusten arvioidaan olevan henkilövahinko-onnettomuuksissa 18â€"20 % ja kaikissa onnettomuuksia noin 10 %. Selvityksessä todetaan myös, että automaattivalvonnan hyväksyttävyys Suomessa on korkea.

Selvityksen mukaan useat tutkimukset osoittavat automaattivalvonnan vähentävän tehokkaasti ylinopeuksia ja parantavan liikenneturvallisuutta. Valtatiellä 1:llä tehdyn tutkimuksen mukaan automaattinen nopeusvalvonta vähensi kahden vuoden seurantajakson aikana ylinopeuksien osuutta 20â€"50 % ja henkilövahinko-onnettomuuksia 19 %. Esimerkiksi tässä tapauksessa turvallisuuskehitys on nähdäkseni ollut seurausta nimenomaan valvonnasta, ei autotekniikan kehittymisestä. On vaikea kuvitella, että kahden vuoden seurantajakson aikana autotekniikassa olisi tapahtunut niin suuri mullistus, että parantunut turvallisuuskehitys johtuisi siitä. Sanoisinkin, että autotekniikan mahdolliset vaikutukset näkyvät voimakkaammin selvästi pidemmillä tarkasteluajanjaksoilla. Kun Kehä III:n turvallisuus parani sen jälkeen, kun kameravalvonta oli otettu käyttöön, (Länsiväylän juttu), niin on vaikea kuvitella sen olevan seuraus parantuneesta autotekniikasta.

http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2002/Fits_5_Liikenteen_automaattinen_kameravalvonta.pdf

Tämä ei ole tutkimus, vaan lyhyehkö uutinen Tiehallinnon sivuilla. Siinä käsitellään lyhyesti kameravalvonnan vaikutuksia kantatie 51:llä Karjaan ja Kirkkonummen välillä. Uutisen mukaan nopeuksien aleneminen ja ohitusten väheneminen vaikuttavat merkittävästi liikenneturvallisuuteen. Aikaisempien tutkimusten mukaan automaattinen nopeusvalvonta vähentää 30 prosenttia liikennekuolemia. Valvonnan aloittamisen jälkeen Kirkkonummen ja Karjaan välillä ei ole tapahtunut pahoja onnettomuuksia.

http://alk.tiehallinto.fi/upiiri/tied2003/kameravalvonta.htm

Melko hyvä yhteenveto teemasta löytyy rikoksentorjuntaneuvoston ja oikeusministeriön julkaiseman Haaste-lehden numerosta 4/2012. Linkki ei siis vie suoraan tutkimukseen, vaan lähdeviittein varustettuun tekstiin. Jutun johdannossa todetaan mm., että "[t]utkimusten mukaan nopeuskamerat, joita myös peltipoliiseiksi kutsutaan, estävät vuosittain liki 90 henkilövahinko-onnettomuutta ja lähes 30 liikennekuolemaa. Kaiken kaikkiaan peltipoliisien on arvioitu tähän mennessä säästäneen noin 180 ihmishenkeä ja vähentäneen liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden lukumäärää noin 550:llä."

http://www.haaste.om.fi/fi/index/lehtiarkisto/haaste42012/ajonopeuksienkameravalvontaturvaaliikennetta.html

Netistä löytyy varmasti vielä runsaasti muitakin viitteitä asiasta kiinnostuneille. Yksi löytö johtaa helposti uusiin, koska monissa viranomaisten katsauksissa mainitaan ne tutkimukset, joihin tekstissä viitataan. Helposti lisätietoa saa todennäköisesti myös siten, että ottaa yhteyttä vaikkapa Liikenneturvaan, Liikennevirastoon tai VTT:een. Näistä paikoista saattaa löytyä jopa henkilö langan päähän kertomaan, mihin tutkimuksiin heidän näkemyksensä perustuvat. Tai sitten asiaa voi kysyä sähköpostitse. Palvelu on yleensä hyvää.

Itselleni on vuosien kuluessa muodostunut aika selkeä käsitys siitä, mikä merkitys liikennevalvonnalla on liikenneturvallisuuteen. En siis itse ole enää vähään aikaan osannut kaivata lisänäyttöä tästä kysymyksestä. Mutta tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että olisin itse jonkinlainen "teiden ritari nuhteeton". Vauhti tuppaa nousemaan minullakin, ja sakkoja ylinopeudesta on tullut. Nykyään kuitenkin melko harvoin, koska suuri osa ajoista tapahtuu motarilla, missä ei kameravalvontaa ei ainakaan toistaiseksi ole. 

Palataan vielä hetkeksi takaisin "fiskaalisuuteen" ja "rahastukseen". Kehä I tarjoaa varmasti paljon uusia "rahastettavia", mutta omasta mielestäni syyt juuri tuon väylän valitsemiselle kameravalvottavaksi ovat enemmänkin käytännöllisiä. Kameravalvonnalla on nimittäin tehokkain vaikutus siellä, missä ajaminen ylinopeudella on yleistä, ja missä liikennettä on paljon. On myös niin, että perinteinen valvonta olisi Kehä I:n tapaisilla väylillä vaikeaa tai jopa mahdotonta. Perinteinen valvonta vaatii autojen pysäyttämistä ja niiden pysäköintiä "asiakaspalvelun" ajaksi. Jokainen voi kuvitella, millaisia hankaluuksia tämä aiheuttaisi juuri kehillä sekä Helsingin pääväylillä ja kaduilla. Sanoisinkin, että jos kehien tapaisilla väylillä ylipäätään halutaan nopeuksia valvoa, ei vaihtoehtona oikein ole muu kuin kameravalvonta. Perinteinen valvonta ei myöskään olisi kovin tehokasta, koska em. käytännöllisten ongelmien vuoksi se voisi kohdistua vain murto-osaan väylällä kulkevista autoista. Luonnollisesti juuri tämän vuoksi monet "aktiivisen ajotavan" kuljettajat muistelevat suurella lämmöllä perinteistä valvontaa. Se oli paljon tehottomampaa, ja siksi se osui omalle kohdalle vain harvoin. Tästä todennäköisesti johtuu näiden kuljettajien (ja Autoliiton) suorastaan liikuttavan suuri huoli siitä, että rattijuopot eivät jää kameravalvonnan seulaan.

Muutenkin on omituista, että nopeusrajoituksia on kiristetty samaan aikaan kun autojen kolariturvallisuus ja ajettavuus on koko ajan parantunut.

Minun mielestäni Suomessa on jopa yllättävän vähän laskettu nopeusrajoituksia viime vuosina/vuosikymmeninä. Siis suhteessa siihen miten paljon liikennemäärät ovat kasvaneet. Päätieverkolla ainakin näin. Keskustojen katuverkolla sen sijaan nopeusrajoituksia on laskettu monissa paikoissa (yleisimmin 50->40), mutta siinä ei olekaan kysymys ajoneuvoliikenteen turvallisuudesta, vaan jalankulkijoiden turvallisuudesta. Liikennejärjestelmä on muutakin kuin henkilöautot.

Olen samaa mieltä Gudmundin kanssa. Itse en ole huomannut nopeusrajoitusten laskua omissa ajoissani. Mökkimatkat suuntautuvat nelostietä pitkin Keski-Suomeen, ja kyllä niillä väylillä on mielestäni ollut samat rajoitukset jo pidemmän aikaa. Ellei olisi jopa niin, että esimerkiksi Heinolan ja Hartolan välillä rajoituksia on nostettu nelostien parantamisen yhteydessä? Nopeusrajoituksia enemmän minua surettaa nelostien surkea kunto. Tie on sula käytännössä läpi vuoden, mutta nastarenkaat jauhavat sitä vuosi vuodelta yhä huonompaan kuntoon. Voisi kuvitella, että mm. kovasti kehittyneen autotekniikan vuoksi maailman paras rallikansa ehkä voisi norjalaisten ja ruotsalaisten tavoin siirtyä hieman laajemmin kitkarenkaiden käyttäjiksi.

Kaupungeissa (esim. Helsinki) nopeusrajoituksia sen sijaan on laskettu, kuten Gudmundkin toteaa. Pidän tätä tarkoituksenmukaisena, ja perustelu on sama kuin Gudmundilla. Nopeuden laskeminen nimittäin parantaa jalankulkijaturvallisuutta kahdella tavalla. Se ensinnäkin helpottaa havaintojen tekemistä ja vähentää reaktioajan merkitystä. Tällä on vaikutusta onnettomuuksien syntymiseen. Lisäksi on niin, että onnettomuuksien seuraukset ovat sitä vakavampia, mitä suurempi nopeus on. (Ja ei, tähän en liitä linkkiä tutkimuksiin. Se, joka ei edellä mainittua usko, saa minun puolestani pysyä uskossaan. Lujana).

Jo pelkästään renkaissa kymmenen viime vuoden aikana on tapahtunut hurja kehitys. Ja tilastoilla osoitetaan, että katsokaa nyt, kuinka nopeusrajoitukset säästävät ihmishenkiä.

Kuten jo edellä tuli todetuksi, niin autotekniikan kehittymisen vaikutusta liikenneturvallisuuteen ei varmasti kiistä kukaan. Tosiasia kuitenkin on, ettei autotekniikan kehittymiselläkään voida kaikkea turvallisuuskehitystä selittää. Ja miksi pitäisikään, koska parantunut turvallisuus on monen tekijän summa. Oletetaan, että jollekin väylälle asennetaan valvontakamerat vuonna 2016. Tämän jälkeen seurataan onnettomuuskehitystä vuoteen 2018. En oikein jaksa uskoa siihen, että tuossa ajassa autotekniikka olisi kehittynyt niin paljon, että se yksin selittäisi mahdollisesti parantuneen liikenneturvallisuuden. Varsinkin, kun Suomen autokannan uusiutumisnopeus ei edelleenkään ole niitä nopeampia. Pidemmällä aikavälillä tilanne on tietysti toinen. On täysin selvää, että tämän päivän autot ovat aivan toista luokkaa kuin vaikkapa 1970-luvulla. Mutta tässäkään vertailussa ei autotekniikalla voida selittää kaikkea. Vaikka meillä olisi millaiset autot tahansa, olisi liikenneturvallisuutemme nyt aivan toisenlainen, ellemme olisi aikoinaan ottaneet käyttöön nopeusrajoituksia.

Toki fakta on, että jos korkein sallittu nopeusrajoitus olisi 0, niin sallitulla nopeudella ajavista ei kuolisi kukaan paitsi vanhuuteen.

Elleivät sitten sattuisi kuolemaan esimerkiksi sydän- tai verisuonitauteihin.

Päättäjillä tuntuu vaan olevan se yksi lääke, jota sitten käytetään koko ajan. Sama juttu kun alkoholipolitiikan kanssa: ainoa mikä toimii on hinnan nosto.

Se, että päättäjät tuntuvat usein käyttävän samoja lääkkeitä, saattaa johtua siitäkin, että ko. lääke todella on ainut mikä toimii. Esimerkiksi alkoholihaittojen suhteen on kiistatonta, että ne ovat suorassa suhteessa kulutetun alkoholin määrään. Siihen taas voidaan vaikuttaa hinnalla ja saatavuudella. Hinnan nosto on EU:n ja lisääntyneen matkustajatuonnin-aikana osoittautunut vaikeaksi välineeksi. Itselläni onkin sellainen käsitys, että Suomessa on EU:n myötä jopa laskettu alkoholin hintaa verotulojen menettämisen pelossa (tuonti Virosta). Saatavuutta kontrolloidaan edelleen mm. Alkon monopolin ja myyntiaikojen rajoitusten avulla.

Ja kyllähän nuo toimet välillä jurppivat. Tuntuu kummalliselta, kun ruokakaupan yhteydessä oleva Alko paukauttaa ovensa kiinni klo. 20, kun ruokaa myydään vielä klo. 21, tai myöhempäänkin. Tai kun Alepassa kello lyö 21, niin verho laskeutuu kaljahyllyn päälle. Olen kuitenkin yrittänyt ajatella niin, että em. seikoista minulle koituvaa haittaa on pyrittävä sietämään, koska sen avulla voidaan saavuttaa joitakin tärkeäksi koettuja päämääriä. Kuten esimerkiksi alkoholista koituvien haittojen minimointia. Mitä alkoholin hintaan tulee, niin itse litkin pääasiassa viiniä ja olutta. Varsinkaan viinin suhteen minulla ei ole valittamista. Alkosta saa mielestäni kympillä varsin kelvollista punkkua, ja monien ns. arvoviinien hinnat ovat Alkon suurten ostoerien ansiosta jopa edulliset. En siis ole osannut olla kauhean pahoillani siitä, että Alkoista puuttuvat ne 4-5 euron punkut, joita Keski-Euroopassa ilmeisesti on tarjolla. Mutta aika usein kyllä huomaa kaipaavansa mahdollisuutta ostaa punkkupullo muulloinkin kuin Alkon aukioloaikoina.

[Eka Golf]

Tyhmyydestä sakotetaan

Näin on tosiaan eli pitäisi alkaa matuksi ( maahan tunkeutujaksi eli tulla ilman asianmukaisia papereita) niin sakkoja ei tarvitse maksaa eikä mitään muitakaan kuluja ja lisäksi saa päivärahan ja ilmaisen oikeusavun ja terveydenhuollon joista me voidaan vain uneksia? 

[hurri]

Tässä puhutaan tolppien rahastuksesta, mutta toisin esiin toisenkin aspektin. Alentamalla Kehä I:n nopeuksia 85-90:stä 80:een hidastetaan huomattavasti talouskasvua. Esimerkiksi itselläni olen laskenut, että 1 % keskinopeuden lasku kustantaa vähentyneinä palkkioina noin 1000 euroa/vuosi. Yhteiskunnan tasolla ei puhuta ihan pienistä summista, kun kehällä ei kuitenkaan ylinopeudesta johtuvia henkilövahinkoja vaativia kolhuja juuri satu.

[jonez]

Se Kehä III:n Lommilan tolppa välkkyy siksi, että juuri ennen sitä tie levenee kaksikaistaiseksi. Jostakin kumman syystä se yksikaistainen osuus juuri ennen tuota kohtaa jumittaa, vaikkei liikennettä olisi paljoakaan.

Ajoin vuoden verran tuosta päivittäin itään ja vaikka koko Kehä III Jorvaksesta asti veti hienosti 80km/h, niin kilometrin pätkä Kauklahdentien liittymästä tuohon levenemiskohtaan junnattiin kuuttakymppiä tai jopa alle, mutta kun pääsi sille leveämmälle osuudelle, ei päässytkään kenestäkään ohi, vaikka vetäisi heti sille ohituskaistalle ja painoi kaasun pohjaan. Ja sitten on siinä tuo tolppa ja RÃ,,PS. Väitän, että jos tuo kilometrin pätkä levennettäisiin kaksikaistaiseksi, tuo tolppa ei räpsyisi juuri ollenkaan. Yllätyksenähän tuo tolppa ei tule, koska niitä on muutama jo aiemmin.

Kehä I:llä tavoitteena lienee nopeuserojen vähentäminen, mutta pelkään pahoin, että joukossa on liian paljon niitä, jotka hiljentävät selvästi tolppien kohdalla ja kiihdyttävät sitten taas uudestaan, eli kun tuo kertautuu sopivasti, niin haitariliike ja sen myötä peräänajot lisääntyvät. Tähän asti on voinut luottaa siihen, että vasemmalla kaistalla olijat eivät hidasta koskaan alle sallitun ja jos kauempana edessäpäin ei jarruvalot vilku, ei edelläajavista tarvitse juurikaan välittää.

[gunman]

Kehä I:llä tavoitteena lienee nopeuserojen vähentäminen, mutta pelkään pahoin, että joukossa on liian paljon niitä, jotka hiljentävät selvästi tolppien kohdalla ja kiihdyttävät sitten taas uudestaan, eli kun tuo kertautuu sopivasti, niin haitariliike ja sen myötä peräänajot lisääntyvät. Tähän asti on voinut luottaa siihen, että vasemmalla kaistalla olijat eivät hidasta koskaan alle sallitun ja jos kauempana edessäpäin ei jarruvalot vilku, ei edelläajavista tarvitse juurikaan välittää.

Tämä on niin totta, ja arkipäivää jo nyt, vaikkei nuo tolpat kai vielä kuvia räpsikään.
Esim. keskiviikkoaamuna ajelin itäänpäin kuuden jälkeen, jolloin liikennettä ei ollut vielä paljon.
Laitoin vakkariin reilun kaheksankympin mittarinopeuden. (todellista ehken 78-79)
Ei tuosta tullut mitään, vaikka tie oli hiljainen, saatanan moni polki jarrua noiden tolppien kohdalla, vauhdin laskiessa jopa kuuteenkymppiin... 

[K70]

Ei kannata jarrutella tolppien kohdalla vielä. Helmikuun alussa aletaan asentamaan kameroita.
http://yle.fi/uutiset/tehokkain_peltipoliisi_rapsii_jopa_20_000_kuvaa_vuodessa__kameroita_pian_tuplaten_helsingin_seudulla/8625790

[mi16]

Valvontapisteet tolppineen rakennuttaa Uudenmaan ELY-keskus. Kokonaiskustannukset ovat noin 900 000 euroa. Et sillee, olisi tullakin rahalla voinut vaikka asfaltti hommia tehdä....

[Gudmund]

Tekisivät mieluummin päällystehommia sillä summalla minkä nuo vuodessa rahaa keräävät! Menis ikään kuin oikeaan osoitteeseen rahat...

[mattinen]

Tänään on Hesarin nettisivuilla ollut juttu Kehä I:lle tulevista kameroista: http://www.hs.fi/kaupunki/a1454297091317

Mikään varsinainen yllätys ei liene, että Autoliiton toimitusjohtajan näkemyksen mukaan kyse on lähinnä rahastuksesta. Autoilijoiden enemmistöllä ei kuitenkaan näyttäisi olevan mitään kameroita vastaan. Uudenmaan Ely-keskus oli selvittänyt autoilijoiden näkemyksiä kameroista, ja 72 % oli suhtautunut niiden käyttöönottoon myönteisesti. Jutussa mainitaan myös VTT:n vuonna 2009 tekemä tutkimus, jonka mukaan "(kamera)valvonnan ansiosta säästyy vuosittain noin 30 liikennekuolemaa ja 100 henkilövahinko-onnettomuutta." Aika sitten näyttää, mikä kameroiden vaikutus tulee Kehä I:llä olemaan.

[Ranssi]

Nyt on ilmeisesti räpsiminen alkanut:

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1454300797903.html

Lähes päivittäin ko. väylää ajavana huolestuttaa liikenteen sujuvuus jatkossa osan autoilijoista ollessa ylivarovaisia kameroiden suhteen. Se on niin kummallista, että pitää himmata 75 km/h:in, vaikka voisi mittarin mukaan ajaa huoleti tasaista 88 km/h vauhtia ilman pelkoa edes varoituksesta.

[enkero]

Lähes päivittäin ko. väylää ajavana huolestuttaa liikenteen sujuvuus jatkossa osan autoilijoista ollessa ylivarovaisia kameroiden suhteen. Se on niin kummallista, että pitää himmata 75 km/h:in, vaikka voisi mittarin mukaan ajaa huoleti tasaista 88 km/h vauhtia ilman pelkoa edes varoituksesta.

Tuo 75 km/h olisikin hyvä jos siihen jäisi, mutta kun joukkoon mahtuu niitä varmistelijoita, jotka sovittavat nopeutensa ennen tolppaa noin 63 km/h ja vakaasti noin kilsan sen jälkeenkin. Kukin voi tahollaan miettiä, minkälaisen sujuvuuspurskeen kaksi tällaista turva-autoilijaa rinnakkain kehällä aiheuttaa.

Jännityksellä odotan keskiviikkoaamua kun tulee tuonne tarjottua että tuleeko kuva ABC:n termosmukista vai ei.

[multsi]

Todella siivosti jengi kyllä tänään ajeli letkassa kahdeksaakymppiä, eikä kaahailijoita näkynyt. Joku japanintuonti legnum tms. yritti  roikkua ohistukastailla ylinopeutta, mutta lopulta sekin alistui kiltisti rajoituksiin.

Eihän noi keskinopeutta mittaile ja kuvaile?

[HiTecci]

Eihän noi keskinopeutta mittaile ja kuvaile?

Tälläiset kamerathan Kehä I  on ollut jo 10+ vuotta, mutta vain tutkimus- ja tilastointikäytössä

[mremonen]

"(kamera)valvonnan ansiosta säästyy vuosittain noin 30 liikennekuolemaa ja 100 henkilövahinko-onnettomuutta." Aika sitten näyttää, mikä kameroiden vaikutus tulee Kehä I:llä olemaan.

Ei kovinkaan suuri, koska tilaston mukaan esimerkiksi vuonna 2014 Helsingissä sattui 2 (lue: kaksi) kuolemaan johtannutta moottoriajoneuvo-onnettomuutta. Vaikka tuohon laskisi sitten Kehän Espoon puoleisen osan, niin ei se Suomen väestömäärässä näy, vaikka suljettaisiin koko tie. Ja tuskin nuo molemmat onnettomuuden Kehällä sattuivat...

(lähde: http://www.hri.fi/fi/dataset/liikenneonnettomuudet-helsingissa)

[mattinen]

Sitten on tietysti  myös muita onnettomuuksia kuin kuolemaan johtavia. Ja onnettomuuksia, joissa ei lainkaan synny henkilövahinkoja. Jos tuohon Hesarin uutiseen on luottamista, niin Kehä I on Suomen onnettomuusaltein tieosuus. Tämä voisi puoltaa kameroiden sijoittamista juuri Kehä I:lle. Mutta jossain vaiheessa me kaikki sitten olemme tämän kysymyksen suhteen viisaampia. Kehä I:n tilannetta varmasti seurataan ja tilastoja laaditaan. Kun ne joskus aikanaan valmistuvat, on meillä hieman paremmat edellytykset käydä keskustelua tästä kysymyksestä. Kameravalvonnan vastustajat voivat myös lohduttautua sillä, että "rahastukseen" ei ole pakko alistua. Keinon he kyllä tietävät, joten sitä ei tässä tarvitse mainita.

[HiTecci]

Kehä I on Suomen onnettomuusaltein tieosuus.

No jos asiaa katsotaan lukumääräisesti eikä oteta lainkaan huomioon sitä että tuo on samalla myös suomen eniten liikennöity väylä. Ihan samalla tavalla voisi "perustella" vaikkapa ratikkojen vaarallisuutta Hki:ssä, sillä missään muussa kaupungissa suomessa ei tapahtu yhtä ainutta ratikkaonnettomuutta

[mremonen]

han samalla tavalla voisi "perustella" vaikkapa ratikkojen vaarallisuutta Hki:ssä, sillä missään muussa kaupungissa suomessa ei tapahtu yhtä ainutta ratikkaonnettomuutta

Ja Metrot. Helsingin Metrossa on muuten varmaan ollut enemmän kuolemaan johtaneita onnettomuuksia vuodessa kuin Kehä I:llä. Eikä kukaan vaadi sen sulkemista. Puhumattakaan siitä, että Turun Metrossa ei ole sattunut yhtään kuolemantapausta tai pienempääkään onnettomuutta viimeiseen sataan vuoteen. Mistä tämä voi johtua?