VAGarena.fi

Uutta tieliikennelakia ollaan valmistelemassa.

Uutisoinnin mukaan siinä kuulemma ollaan esim. sallimassa pysäköinti "väärälle puolelle" tietä, eli auton nokka vastavirtaan.

Kieltopuolella taas mm. puuhaillaan vähimmäisnopeutta ja nastarengaskieltoa.

Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 15.02.17 - klo:15:02
Kieltopuolella taas mm. puuhaillaan vähimmäisnopeutta ja nastarengaskieltoa.

Vähäsen raflaava keskustelun avaus, uutisissa puhuttiin siis nastarenkaiden kieltävien liikennemerkkien suunnittelusta. Mutta iso peukku kuitenkin kaikille näille.

Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 15.02.17 - klo:15:05
uutisissa puhuttiin siis nastarenkaiden kieltävien liikennemerkkien suunnittelusta.

Miksikohän nastat kieltävä liikennemerkki on suunnitelmissa? Vastaus: siksi, että sillä voidaan kieltää nastarenkaiden käyttö.

Tuossa ujutettaisiin mukaan myös jo moneen kertaan yritetty ajoneuvon haltijavastuu >:(

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/uusi-tieliikennelaki-rikesakko-ja-ajoneuvokohtaiset-nopeusrajoitukset-historiaan-1.178812 (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/uusi-tieliikennelaki-rikesakko-ja-ajoneuvokohtaiset-nopeusrajoitukset-historiaan-1.178812)

LainaaTieliikennelain uudistuksessa rikesakkoihin ja sakkoihin perustuva järjestelmä korvattaisiin hallinnollisesti kevyemmällä liikennevirhemaksulla. Asiasta tiedottaa liikenne- ja viestintäministeriö.

Uusi virhemaksu olisi rikesakon kaltainen kiinteä maksu. Maksu olisi teon moitittavuuden mukaan 20â€"400 euroa.

Automaattisen liikennevalvonnan yhteydessä havaitusta rikkomuksesta voitaisiin määrätä ajoneuvokohtainen liikennevirhemaksu. Siitä vastaisi ajoneuvon rekisteriin merkitty omistaja, haltija, tilapäinen käyttäjä tai käyttövastaava, elleivät he pysty todistamaan, etteivät olleet kuljettajina tekohetkellä.

Eli lappu lahtee automaattisesti ajoneuvon rek.tunnuksen mukaan omistajalle/haltijalle ja hänen on itse todistettava oma syyttömyytensä !!! >:(

Toihan käytössä jo nykyäänkin, noissa rikesakon sisällä tapahtuvista ylinopeuksissa. Jää vain ilmeisesti tuo esitutkintavaihe pois kokonaan.

Ehdotus pitää sisällään kaikenlaista, josta on putoillut tietoa tipoittain.

Eräs hassu asia on mielestäni ehdotus kaksisuuntaisen pyöräilyn sallimisesta yksisuuntaisella kadulla. Jo nyt pyöräily on aika villiä, ja siitäkö syystä halutaan laillistaa ryöstäytynyt käytäntö?

Aprillipäivään on vielä aikaa...

Ministeriön sivulta nuo löytyvät ilman muiden tulkintoja. Esim:

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79266/17-2017%20Tieliikennelain%20kokonaisuudistus%20-%20Liikennevirhemaksu.pdf (http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79266/17-2017%20Tieliikennelain%20kokonaisuudistus%20-%20Liikennevirhemaksu.pdf)

Aika erikoista, että päiväsakoista ollaan luopumassa. Yleensä suuntana ei ole ollut keventää rangaistusten vaikutusta. Päiväsakkojen tavoitteena oli kaiketi se, että tuloista riippumatta rangaistus tuntuu samassa määrin. Se ei ilmeisesti sitten ollut hyvä juttu.

Lainaus käyttäjältä: HiTecci - 15.02.17 - klo:15:26
Tuossa ujutettaisiin mukaan myös jo moneen kertaan yritetty ajoneuvon haltijavastuu. Eli lappu lahtee automaattisesti ajoneuvon rek.tunnuksen mukaan omistajalle/haltijalle ja hänen on itse todistettava oma syyttömyytensä !!!

En ole aivan varma, onko tuota ns. haltijavastuuta kovin useasti yritetty. Sen tiedän, että Helsingin kaupunki on jo pidemmän aikaa halunnut ryhtyä valvomaan liikennevalojen noudattamista automaattivalvonnalla. Tämä on kuitenkin kaatunut siihen, että lainsäädäntö ei mahdollista kaupungin toimimista "sakottajana".

Haltijavastuun ikävä tai hyvä puoli, riippuen kunkin näkökulmasta ja arvostuksista, on sen tehokkuus. Ajatellaan vaikka liikennevalojen noudattamisen valvontaa. Tällä hetkellä se edellyttää sitä, että poliisipartio kyttää kameran kanssa opastimien läheisyydessä. Haltijavastuun toteutuessa asia voidaan hoitaa samalla tavalla kuin automaattisessa nopeusvalvonnassa: kamera nappaa kuvan jokaisesta autosta, joka ajaa päin punaisia. On selvää, että monien autoilijoiden mielestä tämä on varsin ikävää. Kaikkihan me nimittäin aina silloin tällöin ajamme päin punaisia, vai mitä? Ja totta kai vahingossa  :). Jos liikennevaloja aletaan kameravalvomaan, täytyy monen ryhtyä suhtautumaan niihin aivan toisella  tavalla kuin nykyään.

Mitä tulee syyttömyyden todistamiseen, niin ei haltijavastuu mielestäni nyt niin kauhean suurta eroa nykytilanteeseen merkitse. Kun poliisipartio valvoo liikennevaloja, niin punaista päin ajamisesta syntyy näyttö poliisin kameraan. Jos tämän jälkeen haluaa seuraamuksen välttää, on kuljettajan tehtävä esittää jokin seikka, mikä poistaa hänen syyttömyytensä. Myös haltijavastuussa näyttö syntyy kameran avulla. Ero on vain siinä, että kuvaa otetaan poliisin sijasta automaatilla. Seuraamuksen voi nytkin välttää.  Useimmissa tapauksissa se tarkoittaisi sitä, että ajoneuvon haltijan pitäisi näyttää, ettei kuljettanut autoa. Ja jos asia todella niin on, ei näytön esittämisen luulisi olevan vaikeaa. En siis usko, että haltijavastuun ongelma olisi juurikaan siinä, että joukoittain syyttömiä henkilöitä tuomittaisiin maksamaan liikennevirhemaksu. Haltijavastuun ongelma on lähinnä siinä, että se tehostaa valvontaa huomattavasti. Ja siitä eivät kaikki pidä.

Ja juuri sen vuoksi, että haltijavastuu on niin tehokas tapa valvoa liikennettä, ei sen toteutuminen ole lainkaan varmaa. Moni todennäköisesti katsoo, että sen myötä autoilusta tulisi suorastaan sietämättömän kontrolloitua. Ei todennäköisesti mene kauaa, kun liikennelääkäri Tervo tai joku hänen hengenheimolaisensa jyrähtää, että "haltijavastuu ei poimi liikenteestä rattijuoppoja" tai että "sillä ei ole samaa rahoittavaa vaikutusta kuin poliisinpartioautolla" tms. Haltijavastuu onkin siitä pirullinen liikennevalvonnan muoto, että kirpaisee rattijuoppojen sijasta "tavallisia kunnon kansalaisia", jotka huomaamattaan aina silloin tällöin ajavat päin punaisia valoja, jotka kaiken lisäksi ovat vielä huonosti rytmitettykin.

Lainaus käyttäjältä: ram1 - 15.02.17 - klo:15:55
Toihan käytössä jo nykyäänkin, noissa rikesakon sisällä tapahtuvista ylinopeuksissa. Jää vain ilmeisesti tuo esitutkintavaihe pois kokonaan.

Jep. Haltijavastuuseen liittyvä liikennevirhemaksu tulisi olemaan hallinnollinen seuraamus, kuten pysäköintivirhemaksu. Rikesakko puolestaan on rikosoikeudellinen seuraamus.

Lainaus käyttäjältä: repomies - 15.02.17 - klo:19:36
Aika erikoista, että päiväsakoista ollaan luopumassa. Yleensä suuntana ei ole ollut keventää rangaistusten vaikutusta.

Tuskinpa päiväsakoista kokonaan ollaan luopumassa. Esimerkiksi kaikkein korkeimmat ylinopeudet, jotka täyttävät törkeän liikenteenvaarantamisen tunnusmerkistön, jäisivät varmasti päiväsakoilla sovitettaviksi. Mitä taas tulee rangaistusten vaikutuksiin, niin kohtuullisen vahva yksimielisyys on siitä, että seuraamusten teho ei perustu niinkään niiden ankaruuteen, vaan kiinnijäämisriskin suuruuteen. Epäilen, että aivan erityisesti tämä koskee liikennerikoksia ja -rikkomuksia. Korkeakaan päiväsakko päin punaista ajamisesta ei kuskiin paljoa vaikuta, jos hän saa sellaisen kerran 10 vuodessa. Jos sen sijaa punaisiin ajamisesta tulee postissa joka kerta X euron suoritusvaatimus, saattavat ajotavat jo muuttua. Tähän perustuu haltijavastuun teho.

Lainaus käyttäjältä: mattinen - 15.02.17 - klo:19:36
Jep. Haltijavastuuseen liittyvä liikennevirhemaksu tulisi olemaan hallinnollinen seuraamus, kuten pysäköintivirhemaksu. Rikesakko puolestaan on rikosoikeudellinen seuraamus.

Aivan, todellakin kuten pysäköintivirhemaksu, jonka maksamisesta haltija/omistaja on maksuvelvollinen. Aika harvassa taitaa olla caset joissa maksun olisi voinut välttää esim. "se en muuten ollut minä joka sen mun autoni sinne pysäköi" No ihan samalla tavalla muutetaan vain nuo selfie-kepit takaapäin kuvaaviksi, kuva rek.kilvestä kun riittää ajoneuvon tunnistamiseksi, jolle se meksi siis langetetaan. Erään sortin hyvä puoli tässä olisi että myös 2-pyöräiset tulisivat näin kameravalvonnan piiriin, mutta vastaavasti aika ikävältä tuntuu jos vaikka lainaat autoasi jollekin, joka sitten valokuvauttaa autosi tolpalla ja sulle tulee siitä maksulappu - joka ei siis enää olisi ehdollinen kuten nuo nykyisin postitetut laput ovat :-\

Tuossa "haltijavastuussa" ei ole minulle henkilöoihtaisesti ongelmaa. Tuossa ehdotuksessa on mielestäni ongelmana se että paikalliset nallewahlroosit voivat sitten jatkossa ajella aika surutta sen 29km/h yli rajoituksen, kun ei tunnu missään. Nythän tuo raja on ollut 19km/h.

Pidän edelleen erikoisena tuota muutosta, enkä käsitä miten se lisäisi liikenneturvallisuutta. Vaikutus lieneekin lähinnä päinvastainen. Tämä on outo suunta paitsi liikenneturvallisuuden kannalta, myös siinä valossa että ei niin kovin kauan sitten tunnustettiin julkisesti että sakkojen suuruuden kasvattamisesta haaveiltiin myös keinona kerätä fyffeä valtion kirstuihin. Päiväsakoista luopuminen melkoisen todennäköisesti vähentää valtion sakkotuloja, eli kelkka on kääntynyt täysin. Sinänsä budjetin paikkailua ei pidäkään rakentaa sakottamisen varaan, mutta erikoinen suunnanmuutos tuo on kuitenkin aiempien muutosten valossa.

Lainaus käyttäjältä: HiTecci - 15.02.17 - klo:20:06
Aivan, todellakin kuten pysäköintivirhemaksu, jonka maksamisesta haltija/omistaja on maksuvelvollinen. Aika harvassa taitaa olla caset joissa maksun olisi voinut välttää esim. "se en muuten ollut minä joka sen mun autoni sinne pysäköi"

Näiden tapausten harvinaisuus saattaa johtua siitä, että pysäköintivirhemaksun suhteen auton omistajalla ja haltijalla ei taida olla lakiin perustuvaa mahdollisuutta vapautua virhemaksusta mainitulla perusteella. Todennäköisesti ainoastaan varkaustapauksessa vapautuminen on mahdollista. Liikennevirhemaksun osalta sen sijaan nimenomaisesti todetaan, että maksua ei tule, jos kuljettajana on toiminut joku muu kuin omistaja ja haltija. Se, että todistustaakka tästä kuuluu haltijalle/omistajalle, johtuu siitä, että hänellä on huomattavasti paremmat mahdollisuudet esittää näyttöä kuljettajasta kuin viranomaisella.

Lainaus käyttäjältä: HiTecci - 15.02.17 - klo:20:06
Vastaavasti aika ikävältä tuntuu jos vaikka lainaat autoasi jollekin, joka sitten valokuvauttaa autosi tolpalla ja sulle tulee siitä maksulappu.

Tässä todennäköisesti lähdetään siitä, että tuo joku, jolle autoa lainataan, ei suostu maksulappua hoitamaan, kun omistaja/haltija sitä hänelle tarjoaa? Kyllä ainakin minä tuollaisessa tapauksessa vetäisin johtopäätöksen pikemminkin tämän ko. henkilön kuin haltijavastuun toimivuuden suhteen.

Lainaus käyttäjältä: HiTecci - 15.02.17 - klo:20:06
- joka ei siis enää olisi ehdollinen kuten nuo nykyisin postitetut laput ovat

Kyllä se liikennevirhemaksu, kuten itse asiassa kaikki rangaistukset ja seuraamukset, on sekin sikäli ehdollinen, että siitä voi valittaa.

Lainaus käyttäjältä: repomies - 15.02.17 - klo:20:28
Pidän edelleen erikoisena tuota muutosta, enkä käsitä miten se lisäisi liikenneturvallisuutta. Vaikutus lieneekin lähinnä päinvastainen.

Tuskin. Tämä johtuu siitä, että rangaistusten ankaruudella on loppujen lopuksi hyvin vähän vaikutusta rikollisuuden tasoon. Paljon enemmän vaikuttaa se todennäköisyys, jolla maksulapun käteensä tai kotiinsa saa.

Lainaus käyttäjältä: repomies - 15.02.17 - klo:20:28
Päiväsakoista luopuminen melkoisen todennäköisesti vähentää valtion sakkotuloja, eli kelkka on kääntynyt täysin. Sinänsä budjetin paikkailua ei pidäkään rakentaa sakottamisen varaan, mutta erikoinen suunnanmuutos tuo on kuitenkin aiempien muutosten valossa.

Se, kuinka paljon päiväsakoista luopuminen vähentää sakkotuloja, riippuu tietysti siitä, kuinka suuri osa nyt tuomittavista rikkeistä siirtyy päiväsakoista muihin seuraamuksiin. Ja täytyy myös muistaa, että päiväsakoista ei siis olla kokonaan luopumassa.

Lainaus käyttäjältä: mattinen - 15.02.17 - klo:21:10
Kyllä se liikennevirhemaksu, kuten itse asiassa kaikki rangaistukset ja seuraamukset, on sekin sikäli ehdollinen, että siitä voi valittaa.

Juu, ja siinäkin kuten pysäköintimaksuissa valitus tehdään nykyisin hallinto-oikeuteen 200â,¬ pantin kera. Mikäli voitat asiasi, saat panttisi takaisin, muussa tapauksessa sen virhemaksusi hinta nousi just 200â,¬ verran :-\

Lainaus käyttäjältä: repomies - 15.02.17 - klo:20:28
Tuossa "haltijavastuussa" ei ole minulle henkilöoihtaisesti ongelmaa. Tuossa ehdotuksessa on mielestäni ongelmana se että paikalliset nallewahlroosit voivat sitten jatkossa ajella aika surutta sen 29km/h yli rajoituksen, kun ei tunnu missään. Nythän tuo raja on ollut 19km/h.

Eiköhän toistuva liikennerikkomuksista kiinni jääminen jatkossakin käy ajo-oikeuden päälle, vaikka nimike muuttuukin sakosta virhemaksuksi. Ei niitä oikein pysäköintivirheisiin voi rinnastaa, vaikka vähän siltä haiskahtaisikin...

Lainaus käyttäjältä: mattinen - 15.02.17 - klo:21:10
Tuskin. Tämä johtuu siitä, että rangaistusten ankaruudella on loppujen lopuksi hyvin vähän vaikutusta rikollisuuden tasoon. Paljon enemmän vaikuttaa se todennäköisyys, jolla maksulapun käteensä tai kotiinsa saa.

Tuon todennäköisyyden vaikutuksesta tuskin saamme enempää debattia aikaiseksi, mutta väite siitä että rangaistus ei vaikuta rikollisuuden määrään on hieman epälooginen. Käänteisesti, jos rangaistuksia aletaan laskea, missä kohtaa ne menettävät merkityksensä ja rikosten määrä kääntyy kasvuun? Kyllä se raja sieltä tulee väkisinkin ja siinä kohtaa kiinni jäämisen todennäköisyys puolestaan menettää sitten merkityksensä.

Rikoksia on kovin erilaisia. Rangaistuksen kovuus ei liene merkittävä estämään tekoja siinä kohtaa kun ollaan kännipäissään ottamassa toista hengiltä, mutta tuolla ratin takana raittiina omaa lompakkoa ja ajo-oikeutta miettiessä sillä on ihan eri lailla merkitystä. Rattijuoppoihin rangaistuksetkaan eivät tunnu aina tehoavan.

Liikenneturvallisuuden kannalta tarvitaan molempia. Riittävä todennäköisyys narahtaa ja sanktio joka tuntuu.

Lainaus käyttäjältä: HiTecci - 15.02.17 - klo:21:14
Juu, ja siinäkin kuten pysäköintimaksuissa valitus tehdään nykyisin hallinto-oikeuteen 200â,¬ pantin kera. Mikäli voitat asiasi, saat panttisi takaisin, muussa tapauksessa sen virhemaksusi hinta nousi just 200â,¬ verran :-\

Jos asian voittaa, niin eikö silloin myös virhemaksu peruta? En ole varma, mutta 200 euron käsittelymaksu on ehkä määrätty sen vuoksi, että parkkisakoista tehdään suht paljon aiheettomia valituksia. Siis sellaisia, joiden suhteen jo alunalkaen on täysin selvää, etteivät ne tule menestymään.

https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/DownloadProposalAttachment?attachmentId=3010 (https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/DownloadProposalAttachment?attachmentId=3010)

Lainaus käyttäjältä: repomies - 15.02.17 - klo:22:32
Tuon todennäköisyyden vaikutuksesta tuskin saamme enempää debattia aikaiseksi, mutta väite siitä että rangaistus ei vaikuta rikollisuuden määrään on hieman epälooginen.

Kyllä sillä toki vaikutusta on, mutta sen merkitys melko pieni suhteessa kiinnijäämisriskiin. Nimenomaan tämä pitää paikkansa ns. tavallisten ihmisten rikoksissa ja rikkeissä, joita liikennesääntöjen rikkomiset tyypillisesti ovat. Liikennerikokset ovat erilaisia kuin esim. henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset. Me emme pidättäydy ärsyttävän naapurin lyömisestä ensisijaisesti siksi, että teko on rangaistuksella uhattu, vaan siksi, että moraalikoodistomme ei anna myötä sellaiseen tekoon. Liikenteessä on vähän toisin. Rattijuopumus poislukien, ihmiset eivät yleisesti ottaen hirveästi paheksua ylinopeuksia ja punaista päin ajamista. Näiden "harmittomien" rikkeiden estämisessä ei ole hirveän paljon hyötyä siitä, että  saa kerran viidessä tai 10 vuodessa isohkon sakon punaista päin ajamisesta. Tilanne muuttuu, kun sakko räpsähtää useammin.

Lainaus käyttäjältä: repomies - 15.02.17 - klo:22:32
Käänteisesti, jos rangaistuksia aletaan laskea, missä kohtaa ne menettävät merkityksensä ja rikosten määrä kääntyy kasvuun?

Tässä teemasta on paljon tutkimuksia maista, joissa on ollut käytössä kuolemanrangaistus. Niissä on käynyt ilmi, että henkirikosten määrä ei ole yhteydessä kuolemanrangaistukseen. Suomessa puolestaan on selvitty väkivaltarikosten ja alkoholin kokonaiskulutuksen suhdetta. Niiden käyrät kulkevat aika lailla yks yhteen rangaistustasosta riippumatta.

Lainaus käyttäjältä: repomies - 15.02.17 - klo:22:32
Kyllä se raja sieltä tulee väkisinkin ja siinä kohtaa kiinni jäämisen todennäköisyys puolestaan menettää sitten merkityksensä.

Raja tulee vastaan, mutta ei ainakaan Suomessa olla sitä missään suhteessa lähestymässä. Varsinkaan, kun mitään yleisiä alennuksia ei vähään aikaan ole tehty, eikä uusiakaan ole suunnitteilla. Rangaistuksilla on ns. yleisestävän tarkoituksen lisäksi myös ns. moraalia ylläpitävä vaikutus. Toisin sanoen, kansalaisten oikeustaju vaatii, että moitittavista teoista seuraa jokin ikävä asia rikoksen tekijällä. Rikollinen teko täytyy siis hyvittää. Oma käsitykseni on, että haltijavastuussa lähdetään nyt toteuttamaan sitä jo pitkään tiedossa ollutta tosiasiaa, että liikennerikoksia ei ensisijaisesti seuraamuksilla, vaan kiinnijäämisriskillä. Normaalisti käyttäytyvä ihminen alkaa välttää esim. punaista päin ajamista, jos siitä tulee joka kerta 100 euron lasku kotiin. Jos siitä sen sijaan kärähtää kerran 10 vuodessa ja silloin saa 2500 euron laskun, ei vaikutus liikenneturvallisuuden näkökulmasta ole lainkaan yhtä hyvä.

Lainaus käyttäjältä: repomies - 15.02.17 - klo:22:32
Rikoksia on kovin erilaisia. Rangaistuksen kovuus ei liene merkittävä estämään tekoja siinä kohtaa kun ollaan kännipäissään ottamassa toista hengiltä, mutta tuolla ratin takana raittiina omaa lompakkoa ja ajo-oikeutta miettiessä sillä on ihan eri lailla merkitystä.

Näin on. Ajatukset eivät kuitenkaan käänny sinne lompakkoon, jos liikennevalojen valvonnan frekvenssi on samanlainen kuin se on tällä hetkellä esim. Helsingissä. Riski lompakolle joutumisesta on aivan liian pieni.

Lainaus käyttäjältä: repomies - 15.02.17 - klo:22:32
Rattijuoppoihin rangaistuksetkaan eivät tunnu aina tehoavan.

Nimenomaan heihin ne eivät tehoa. Varsinkin jos puhutaan törkeistä rattijuopumuksista. Paras keino niiden vähentämiseksi olisi hoitaa pois alkoholiongelma niiltä kuljettajilta, jotka kovassa kännissä ajavat.

Lainaus käyttäjältä: repomies - 15.02.17 - klo:22:32
Liikenneturvallisuuden kannalta tarvitaan molempia. Riittävä todennäköisyys narahtaa ja sanktio joka tuntuu.

Tarvitaan riittävää seuraamusta ja kiinnijäämisriskiä, se on aivan totta. On vain tärkeä tiedostaa näiden välineiden tärkeysjärjestys. Ei pidä antaa huijata itseään sillä, että seuraamustaso yksin hoitaa hommat, kunhan vain joku joskus "kovan lapun" saa. Se ei ainakaan liikenteessä yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Ensin on pohdittava sitä, kuinka moni rikkeen tekijä jää kiinni, ja vasta sitten pohdittava seuraamustasoa. Tämä tärkeysjärjestys on hyvä pitää mielessä.

Tuossa muuten pikkasen esimerkkiä kuinka pienelläkin kannettavalla laitteistolla homma hoituu tänä päivänä, tulee niin rek.numerot, valokuvat, kansallisuudet, ajoneuvoryhmät, nopeudet kuin turvavälitkin tarkkailtua lennossa, ohi ajavasta jonosta :o
https://www.youtube.com/watch?v=8fL3sfpZn08&feature=youtu.be&t=1m30s (https://www.youtube.com/watch?v=8fL3sfpZn08&feature=youtu.be&t=1m30s)

Öö... Siis että rikosoikeuskin joutuisi nyt nöyrtymään fiskaalisten tavoitteiden edessä :o

http://www.iltalehti.fi/uutiset/201702162200071653_uu.shtml (http://www.iltalehti.fi/uutiset/201702162200071653_uu.shtml)

LainaaRapsut peltipoliisilta

Esitysluonnoksen mukaan automaattisen liikennevalvonnan kohdalla rikkomuksista, eli esimerkiksi ylinopeudesta, tulisi maksu ajoneuvokohtaisesti ja siitä vastaisi rekisteriin merkitty omistaja tai haltija.

Jos siis peltipoliisi rapsauttaa maksun ja auton omistaja kiistää ajaneensa autoa kyseisessä tilanteessa, on tällä hetkellä poliisin kontolla todistaa, kuka kuljettajan paikalla istui.

Esitysluonnoksessa näyttövelvollisuus on käännetty päälaelleen. Esityksessä jäisi kiistämistilanteissa omistajan velvollisuudeksi osoittaa, kuka ylinopeutta ajoi.

Tolvasella ei ole asiasta ehdotonta kantaa, joskin hän suhtautuu syyllisyysperiaatteesta luopumiseen varauksella.

- Se on selvää, että jos pidetään näyttötaakka nykyisellään niin että poliisin ja syyttäjän pitää kaikissa tapauksissa näyttää viime kädessä syyllisyys, silloin tällä liikennevirhemaksujärjestelmällä ei kyllä saavuteta yhtään mitään säästöjä, hän kuitenkin toteaa.

- Siinä pitää tinkiä rikosoikeuden periaatteista jonkin verran, jos halutaan säästöjä saavuttaa.

Lainaus käyttäjältä: HiTecci - 16.02.17 - klo:13:17
Öö... Siis että rikosoikeuskin joutuisi nyt nöyrtymään fiskaalisten tavoitteiden edessä

Tätä keskustelua hankaloittaa huomattavasti se, että Sipilän hallituksella oli eräässä vaiheessa todella tarkoituksena parantaa valtiontaloutta sakkojen rahamääriä korottamalla. Tästä fiskaalisesta tavoitteesta on sittemmin luovuttu mm. perustuslakivaliokunnassa esitetyn kritiikin vuoksi.

Haltijavastuu ja siihen liittyvä liikennevirhemaksu ovat sitten oma asiansa. Toteutuessaan ne merkitsisivät liikennevalvonnan huomattavaa tehostumista, mikä ei kaikille ole mieleen. Tämän vuoksi tullaan asiaan todennäköisesti vielä monta kertaa sekottamaan "fiskaalinen elementti". Kritiikki tulee siis perustumaan siihen, että myös haltijavastuun perimmäinen motiivi on rahan keruu. Ja siinä mielessä argumentti on tietysti ymmärrettävä, että kaikki liikennevalvonta tuottaa valtiolle rahaa. Liikennevalvontaa voidaan siis aina kritisoida sillä perusteella, että sen avulla kerätään valtiolle rahaa.

Mitä sitten tulee rikosoikeuden "nöyrtymiseen", niin kovin suuresta kumarruksesta ei mielestäni ole kyse. Liikennevirhemaksu ei ensinnäkään tulisi olemaan rikosoikeudellinen, vaan hallinnollinen seuraamus. Ja vaikka sitä luonteensa puolesta pidettäisiinkin rikosoikeudellisena de facto, ei loukkaus rikosoikeutta kohtaan välttämättä olisi kovin suuri. Henkilö A ei joudu suorittamaan liikennevirhemaksua, jos ylinopeutta hänen autollaan on ajanut henkilö B. Koska A:lla kuitenkin on huomattavasti paremmat mahdollisuudet esittää näyttöä kuljettajan henkilöllisyydestä kuin poliisilla, "nöyrtyy" rikosoikeus tässä kohdin siten, että todistustaakka kuljettajan henkilöstä siirtyy poliisilta A:lle. Jos näytön esittäminen jäisi poliisin (tai muun viranomaisen) tehtäväksi, lisääntyisivät valvonnan kustannukset huomattavasti. Itse en osaa tätä käännettyä näyttötaakkaa kovin suurena ongelmana pitää. Olisikin mielenkiintoista kuulla esimerkkejä tapahtumienkulusta, jonka seurauksena A syyttömänä joutuisi maksun suorittamaan. Itselleni tulee mieleen lähinnä tapaukset, joissa joku ajaa varastetulla autolla toiselle maksulapun. Tällaisten tapausten määrä tulisi kuitenkin olemaan täysin marginaalinen.

Asiassa on kyse etujen vertailusta. Voidaanko rikosoikeuden edellä selostettu "nöyrtyminen" hyväksyä, jossa sen avulla on saavutettavissa huomattavasti nykyistä tehokkaampi liikennevalvonta esimerkiksi liikennevalojen noudattmisen suhteen? Itse olen "nöyrtymisen" kannalla. Uskallan myös epäillä, että suhteellisen monet haltijavastuuta kritisoivista eivät välttämättä ole niin kauhean huolissaan rikosoikeudellisten periaatteiden toteutumisesta maassamme, vaan heitä arveluttaa enemmänkin liian tehokkaaksi käyvä liikennevalvonta.

JK. Ihmettelen hieman sitä, että liikennelääketieteen professori Timo Tervo ei vieläkään ole jyrähtänyt haltijavastuusta missään iltapäivälehdessä. Ovatkohan toimittajat unohtaneet hänet? Tai sitten Tervon ruuti on kuivunut  :)

Lainaus käyttäjältä: mattinen - 16.02.17 - klo:14:09
...Voidaanko rikosoikeuden edellä selostettu "nöyrtyminen" hyväksyä, jossa sen avulla on saavutettavissa huomattavasti nykyistä tehokkaampi liikennevalvonta esimerkiksi liikennevalojen noudattmisen suhteen? ...

Jos muutos on tämä.. "Tieliikennelain uudistuksessa rikesakkoihin ja sakkoihin perustuva järjestelmä korvattaisiin hallinnollisesti kevyemmällä liikennevirhemaksulla." .. niin se itsessään ei tehosta liikennevalvontaa. Tarvitaan lisää "valvojia".. ts. kameroita ja liikenteeseen jalkautuneita poliiseja.
Ellei sitten päättelyketjua vie edemmäksi. Kun "Halinnollisesti kevyempi" säästää rahaa, niin se korvamerkitään liikennevalvontaan. Yleensä Suomessa ei ole ollut tapana harrastaa vastaavaa korvamerkintää. Jos hallinnossa jotain säästyy, niin sama raha menee hallintoon toisaalla, eikä mihinkään varsinaisesti hyödylliseen, tai tuottavaan toimintaan.

Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 16.02.17 - klo:15:36
Jos muutos on tämä.. "Tieliikennelain uudistuksessa rikesakkoihin ja sakkoihin perustuva järjestelmä korvattaisiin hallinnollisesti kevyemmällä liikennevirhemaksulla." .. niin se itsessään ei tehosta liikennevalvontaa. Tarvitaan lisää "valvojia".. ts. kameroita ja liikenteeseen jalkautuneita poliiseja

Haltijavastuun ja siihen liittyvän liikennevirhemaksun yksi olennainen piirre on se, ettei valvonta (välttämättä) edellytä lainkaan poliisiresursseja. Tämä johtuu siitä, että valvonta siirtyy rikosoikeudellisen järjestelmän piiristä hallinnolliseen järjestelmään. Liikennevirhemaksu ei ole rikosoikeudellinen seuraamus, vaan hallinnollinen sanktio pysäköintivirhemaksun tapaan. Tästä seuraa, että esimerkiksi Helsingin kaupunki voi niin halutessaan ryhtyä valvomaan liikennevalojen noudattamista. Eikä siihen siis tarvita jalkautuneina sen paremmin poliiseja kuin muitakaan virkamiehiä. Katuverkkoon sijoitetut kamerat riittävät. Haltijavastuu mahdollistaa siis kokonaan toisenlaisen lähestymistavan liikennevalvontaan. Ennen tarvittiin poliisipartio kameroineen opastimia kyttämään, tulevaisuudessa sen homman hoitaa (mahdollisesti) kaupungin kameratolppa.

Minä en ymmärrä tuosta haltijavastuusta kohkaamista. Eiköhän se oikea syyllinen löydy yli 99 prosentissa tapauksista, ja silloin jos auto on varastettu, voidaan varmastikin saada vaikka varkausvakuutuksiin leivottua moisen korvauksen maksaminen, mikäli kohtuullistaminen eli maksusta/sakosta luopuminen ei jostain syystä muka onnistu varastetun auton tapauksessa.

Edelleen peräänkuulutan päiväsakoista luopumisen tai päiväsakkorajan nostamisen aiheuttamaa vaikutusta yhdenvertaisuuteen. Päiväsakko on "päivän palkka" kertaa joku määrä, joten se on siinä suhteessa yhdenvertainen. Tällainen virhemaksu puolestaan, joka on tuloista riippumatta samanlainen, ei toisilla tunnu missään ja toisilla sitten taas tuntuu.

Sellaistakin voisi tietysti kokeilla, että maksun suuruus riippuu niiden frekvenssistä. Eli voisi olla vaikka niin, että mikäli ei ole törttöillyt puoleen vuoteen, selviää virhemaksulla. Jos taas on uusija, rapsahtaa vaikka sitten päiväsakkoja.

Jenkeissä tuota kameravalvontaa on jo aika paljon, siellä kai kytätään jopa vilkun käyttöä. Sekään ei olisi mielestäni ongelma, minä jaksan kyllä käyttää vilkkua.. mutta onko tuolla valvonnalla sitten ollut merkittävää positiivista vaikutusta, sitä en tiedä. Ainakaan mitään isompia hurraahuutoja ei ole korviini kantautunut.

Lainaus käyttäjältä: repomies - 16.02.17 - klo:17:58
Minä en ymmärrä tuosta haltijavastuusta kohkaamista. Eiköhän se oikea syyllinen löydy yli 99 prosentissa tapauksista.

Juuri näin. Sanoisin, että yleisen elämänkokemuksen valossa sellaiset tilanteet, joissa joku joutuisi aiheettoman liikennevirhemaksun uhriksi sen vuoksi, että joku toinen on käyttänyt autoa, ovat parhaasta päästä teoreettinen vaihtoehto. On jotakuinkin mahdotonta ajatella, että tästä muodostuisi jokin suuren (tai edes pienen) luokan oikeusturvaongelma.

Lainaus käyttäjältä: repomies - 16.02.17 - klo:17:58
Edelleen peräänkuulutan päiväsakoista luopumisen tai päiväsakkorajan nostamisen aiheuttamaa vaikutusta yhdenvertaisuuteen. Päiväsakko on "päivän palkka" kertaa joku määrä, joten se on siinä suhteessa yhdenvertainen. Tällainen virhemaksu puolestaan, joka on tuloista riippumatta samanlainen, ei toisilla tunnu missään ja toisilla sitten taas tuntuu.

Se on ihan totta, että päiväsakon idea on juuri sen yhdenvertaisuudessa. Teon moitittavuus määrää päiväsakkojen lukumäärän, ja tekijän tulot sen rahamäärän. Näin seuraamus kohdistuu yhtä ankarana eri tulotasoilla oleviin henkilöihin.

Päiväsakoista luopuminen, tai oikeammin niiden soveltavuuden rajoittaminen, johtuu todennäköisesti (ainakin) siitä, että tietyt liikennerikkeet halutaan siirtää kokonaan rikosoikeudellisen järjestelmän ulkopuolelle. Ja kun näin tapahtuu, ei päiväsakkojärjestelmäkään enää ole käytettävissä. Taustalla saattaa olla ajatus, jonka mukaan kevennetty, hallinnollinen menettely ei mahdollista kovin korkeita seuraamuksia.

Hallituksen esitysluonnoksen mukaan 27â€"29 km/h ylinopeudesta seuraa tällä hetkellä keskimäärin 16 päiväsakkoa. 3 000 â,¬ nettotuloilla siitä kertyy maksettavaa 720 euroa. Haltijavastuun myötä seuraamus putoaisi 320 â,¬ eli olisi 400 â,¬. 1 000 euron nettotuloissa seuraamus puolestaan nousisi 200 eurosta 400 euroon. Nyt voidaan miettiä sitä, purisivatko liikennevirhemaksut eri tavoin eri tuloryhmissä. Onko 1 000 euroa kuukaudessa nettona tienaava tarkempi liikenteessä kuin 3 000 euron nettotulot omaava? Toimiiko pelote hänen kohdallaan paremmin? Tähän on mahdotonta antaa mitään varmaa vastausta. Itse luulen, että suhtautuminen jäisi enemmän riippumaan henkilön persoonasta kuin hänen kuukausituloistaan. En hirveästi hämmästyisi, jos hyvätuloistenkin autoilijoiden joukosta löytyisi yllättävän paljon sellaisia, joihin tuo 400 euron maksu purisi ihan mukavasti. Monet ovat sikäli periaatteellisia, etteivät halua maksaa yhtään ylimääräistä valtiolle liikkumisestaan. Tähän viittaa mielestäni sekin, että kaikille samansuuruiset rikesakotkin ovat automaattisen nopeusvalvonnan myötä vähentäneet ylinopeuksia esim. Kehillä. Tämä saattaa olla osoitus siitä, että ihmiset tuloista riippumatta haluavat välttää ylimääräisiä kustannuksia.

Mutta se on tietysti selvää, että 400 euron maksu koskee kovemmin 1 000 euroa nettona tienaavaa verrattuna 3 000 euron tulojen saajaan. Tätä epätasa-arvoa lievittää kuitenkin ehkä hieman rikkomuksen luonne. Sanoisin, että liikennesääntöjen noudattamiseen on kaikilla suht samanlaiset mahdollisuudet ja edellytykset tuloista, varallisuudesta ja koulutuksesta riippumatta. Samaa ei ehkä voida sanoa esim. omaisuusrikoksista.

Lainaus käyttäjältä: repomies - 16.02.17 - klo:17:58
Sellaistakin voisi tietysti kokeilla, että maksun suuruus riippuu niiden frekvenssistä. Eli voisi olla vaikka niin, että mikäli ei ole törttöillyt puoleen vuoteen, selviää virhemaksulla. Jos taas on uusija, rapsahtaa vaikka sitten päiväsakkoja.

Minulla on sellainen käsitys, että liikennevirhemaksuun tulisi liittymään jonkinlainen virhepistejärjestelmä. Toisin sanoen, kun esim. vuoden tai puolen vuoden virhetili tulisi täyteen, uhkaisi kuskia ajokorttiseuraamus. Mm. tämä seikka saattaisi hillitä isotuloisempienkin menohaluja.

Lainaus käyttäjältä: repomies - 16.02.17 - klo:17:58
Jenkeissä tuota kameravalvontaa on jo aika paljon, siellä kai kytätään jopa vilkun käyttöä. Ainakaan mitään isompia hurraahuutoja ei ole korviini kantautunut.

Juu. Ja varmaa on sekin, ettei Suomessakaan haltijavastuulle välttämättä kovin laajasti hurrattaisi. Se tehostaisi huomattavasti liikennevalvontaa, ja siitä taas eivät läheskään kaikki tykkää. Ei varmasti mene enää pitkään, kun saamme lukea esim. Autoliiton kannanoton. He tulevat varmasti olemaan kovin huolissaan mm. 1. oikeusturvasta (virhemaksu tulee vaikka ei olisikaan ajanut autoa) 2. lain kunnioittaminen vähenee, kun tietyt rikkeet eivät enää ole rikoksia (teon rikosoikeudellinen status on tärkeämpi seikka kuin se, jääkö kukaan koskaan kiinni) 3. siitä, että haltijavastuu ei poimi rattijuoppoja liikennevirrasta (Sillä ei ole mitään merkitystä, että muuhun vaaralliseen liikennekäyttäytymiseen syyllistyviä se poimisi paljon aikaisempaa tehokkaamin). Autoliitto tulee varmasti kaipaamaan perinteistä, poliisin suorittamaan liikennevalvontaa. Miksi? Siksi, että se on niin tehotonta. Se ei häiritse autoilua liiaksi, ja kun joku sitten joskus saa oikein roimat päiväsakot, saa liitto hyvän syy polemisoida "täysin kohtuuttomat" ylinopeusseuraamukset.

Mielestäni idioottimaisuutta nostaa alle 750kg kärryen vetonopeus sataseen. Nuo kärryt saattavat olla mitä tahansa romurautaa, joka pomppii ja jolkottaa perässä kolisten 70-luvun sekarengastuksella yleensä valot pimeänä. Tyypillisesti perus-pertti on vielä kuormannut sen päin persettä. 80km/t on noille aivan riittävä, eikä moni tunnu tietävän tuotakaan rajoitusta kun kesällä menoa katselee.

Toinen mikä ihmetyttää on se, että sulkuviivat maalattaisiin tästä eteenpäin valkoisiksi, koska muuallakin Euroopassa näin. Olisikohan keltaisella värillä jotain tekemistä sen kanssa, että täällä tiet saattavat olla valkoisen lumen/jään peitossa monta kuukautta vuodesta. Keltainen on meidän ilmastollisten olosuhteiden takia paljon parempi vaihtoehto.

Plussaa se, että kaikilla pakuilla saisi ajaa satasta. Sitten on taas ihme näpertelyä, kuten katsastusmiehille turvavyöpakko. Mä en keksi tähän mitään muuta perustetta kuin, että jollain on ollut kova kiima saada jälkensä lainsäädäntöön vaikka mitä turhaa paskaa ehdottamalla.

Lainaus käyttäjältä: multsi - 17.02.17 - klo:09:41
Plussaa se, että kaikilla pakuilla saisi ajaa satasta.

Myös as.autoilla, joten nythän voitaisiin vastaavasti tuoda tuo 100km/h lätkäpelleily as.vaunuihin. Eli jos on kitkavetopäät, kunnon renkaat, rak.nopeus valmistajan puolesta 120km/h... niin näille lätkä persuuksiin ja 100km/h mittariin niin ei olisi nuokaan porukat enää teiden tukkoina 8)

Lainaus käyttäjältä: mattinen - 16.02.17 - klo:16:31
Haltijavastuun ja siihen liittyvän liikennevirhemaksun yksi olennainen piirre on se, ettei valvonta (välttämättä) edellytä lainkaan poliisiresursseja. Tämä johtuu siitä, että valvonta siirtyy rikosoikeudellisen järjestelmän piiristä hallinnolliseen järjestelmään. Liikennevirhemaksu ei ole rikosoikeudellinen seuraamus, vaan hallinnollinen sanktio pysäköintivirhemaksun tapaan. Tästä seuraa, että esimerkiksi Helsingin kaupunki voi niin halutessaan ryhtyä valvomaan liikennevalojen noudattamista. Eikä siihen siis tarvita jalkautuneina sen paremmin poliiseja kuin muitakaan virkamiehiä. Katuverkkoon sijoitetut kamerat riittävät. Haltijavastuu mahdollistaa siis kokonaan toisenlaisen lähestymistavan liikennevalvontaan. Ennen tarvittiin poliisipartio kameroineen opastimia kyttämään, tulevaisuudessa sen homman hoitaa (mahdollisesti) kaupungin kameratolppa.

Jollain tavalla valvontaa kuitenkin lisättävä, jotta liikennevalvonta tehostuisi.. oli sitten ns. virallinen peltipoliisi tai kaupungin kameratolppa.. tai poliisi vs joku muu virkamies.
Huolestuttavin skenaario on vertailu pysäköinvirhemaksuihin. Kunta ulkoistaa valvonnan yksityisille 'sakottajille' ja homma menee aika villiksi?

Lainaus käyttäjältä: mattinen - 16.02.17 - klo:19:21
Autoliitto tulee varmasti kaipaamaan perinteistä, poliisin suorittamaan liikennevalvontaa. Miksi? Siksi, että se on niin tehotonta.

Tästä olen kyllä täysin eri mieltä. Mikään ei laita suomalaisella kuskilla jäitä hattuun niin paljon kuin "mustamaijan" näkeminen. Peltipoliisilla ei ole läheskään samaa vaikutusta, paitsi siihen pieneen osaan kuskeista jotka tekevät sen paniikkijarrutuksen aina tolpan kohdalla oli ajonopeus mikä hyvänsä.

Autoliitto on paasannut perinteisen valvonnan puolesta, mutta aika johdonmukaisesti vaatien sinne lisäresursseja - eli siis lisää niitä mustamaijoja näkyville.

Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 17.02.17 - klo:12:23
Jollain tavalla valvontaa kuitenkin on lisättävä, jotta liikennevalvonta tehostuisi..

Kyllä, kyllä, tästä ei ole mitään epäselvyyttä. Mutta yhtä lailla se selvää, että liikennevalvontaa on helpompi lisätä, kun sen toteuttamiseen tarjotaan uusia vaihtoehtoja. Ja haltijavastuu on juuri tämä uusi vaihtoehto. Ajatellaan vaikka liikennevalojen valvontaa. Tällä hetkellä se edellyttää sitä, että poliisipartio menee kameroineen ja muine kamoineen väijymään sopivaan paikkaan. Jos haltijavastuu toteutuu, voidaan haluttuihin valoristeyksiin asentaa kamerat, jotka kuvaavat punaista päin ajavat ajoneuvot. Kamera voi olla poliisin, mutta koska liikennevirhemaksu ei ole rikosoikeudellinen seuraamus, voi valvontaa hoitaa myös kaupunki. Valvonnan järjestäminen siis helpottuu. Toinen juttu on sitten, jos mikään taho ei halua sitä lisätä. Tätä pitäisin yllättävänä. Ainakin Helsingin kaupunki on jo kauan puhunut haltijavastuun puolesta ulkomaisiin esimerkkeihin vedoten. Olisi aika yllättävää, jos kaupunki ei olisi kiinnostunut asiasta. 

Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 17.02.17 - klo:12:23
Huolestuttavin skenaario on vertailu pysäköinvirhemaksuihin. Kunta ulkoistaa valvonnan yksityisille 'sakottajille' ja homma menee aika villiksi?

Yksityiseen pysäköinninvalvontaan liittyvät ongelmat johtuvat pitkälti siitä, ettei asiasta ole lainsäädäntöä. Valvontafirmat ovat itse kehittäneet konstruktion, jossa autoilijan ja pysäköintialueen haltijan välille muodostuu yksityisoikeudellinen sopimussuhde (="pysäköimällä hyväksyt ehdot" tms). Haltijavastuu ja liikennevirhemaksu eroavat tästä oleellisesti, koska niitä tulee koskemaan yksityiskohtainen lainsäädäntö, eli uusi tieliikennelaki. Valvonta ei siis tule olemaan vapaasti improvisoitavissa, vaan sitä tulee säätelemään laki. (Sikäli kun haltijavastuu nyt ylipäätään toteutuu).

Lainaus käyttäjältä: tet - 17.02.17 - klo:13:21
Mikään ei laita suomalaisella kuskilla jäitä hattuun niin paljon kuin "mustamaijan" näkeminen.

Poliisin näkemisellä on kieltämättä liikennettä rahoittava vaikutus. Joskus jopa siten, että alinopeutta ajavan poliisiauton taakse kertyy jono. Liikennevalvonnan perustaminen ns. näkyvään valvontaa ja sen rahoittavaan vaikutukseen ei kuitenkaan ole realistinen ajatus. Se ei ole ollut sitä enää vähään aikaan. Suomessa on väkilukuun suhteutettuna vähiten poliiseja koko EU:ssa. Mikään ei myöskään viittaa siihen, että valtiontalous lähiaikoina antaisi myötä poliisien määrän tuntuvaan lisäämiseen. Ja vaikka antaisikin, niin en jaksa uskoa näiden resurssien sijoittamiseen perinteiseen liikennevalvontaan. Miksi? Sen vuoksi, ettei se ole erityisen kustannustehokasta. Tarvittaisiin aika paljon poliisiautoja ja -miehiä, jotta "jäitä hattuun" -efektillä olisi laajempaa vaikutusta liikenneturvallisuuteen. Varsinkin, kun jäät katoavat melko pian hatusta näköyhteyden poliisiautoon katkettua.

Lainaus käyttäjältä: tet - 17.02.17 - klo:13:21
Peltipoliisilla ei ole läheskään samaa vaikutusta, paitsi siihen pieneen osaan kuskeista jotka tekevät sen paniikkijarrutuksen aina tolpan kohdalla oli ajonopeus mikä hyvänsä.

Ainakin Kehä I:llä kameravalvonnalla näyttäisi olevan liikenneturvallisuutta lisäävä vaikutus. VTT:n tekemän tutkimuksen (http://www.vtt.fi/medialle/uutiset/automaattivalvonta-rauhoitti-kehatien-liikennetta) mukaan yli 10 km/h ylinopeudet alenivat 11:stä 2:een prosenttiin. Tutkimuksen mukaan liikenteestä tuli myös sujuvampaa nopeuserojen pienennyttyä. Arviota kameravalvonnan vaikutuksista onnettomuuksiin vaikeutti samaan aikaan valvonnan kanssa käynnistyneet tietyöt, mutta myös onnettomuuksien määrä näyttäisi vähentyneen. (Onnettomuuksista tullaan todennäköisesti tekemään vielä lisätutkimuksia). Jotta samaan vaikutukseen päästäisiin ns. perinteisellä valvonnalla, edellyttäisi se sitä, että Kehää sahaisi jatkuvasti poliisiauto- tai autoja kumpaankin suuntaan. Itse en pidä tätä realistisena ajatuksena.

Lainaus käyttäjältä: tet - 17.02.17 - klo:13:21
Autoliitto on paasannut perinteisen valvonnan puolesta, mutta aika johdonmukaisesti vaatien sinne lisäresursseja.

Autoliitossa todennäköisesti tiedetään, että poliisien määrän lisääminen ei ole realistinen ajatus. Kun nykyinen â€" täysporvarillinen hallituskaan â€" ei ole tehnyt elettäkään siihen suuntaan, menee Autoliiton työ tuossa asiassa kyllä hukkaan.

Lainaus käyttäjältä: mattinen - 17.02.17 - klo:14:46Ainakin Kehä I:llä kameravalvonnalla näyttäisi olevan liikenneturvallisuutta lisäävä vaikutus. VTT:n tekemän tutkimuksen (http://www.vtt.fi/medialle/uutiset/automaattivalvonta-rauhoitti-kehatien-liikennetta) mukaan yli 10 km/h ylinopeudet alenivat 11:stä 2:een prosenttiin.

Tästä puuttuu nyt se looginen kausaaliketju, että miten ylinopeuksien maltillinen väheneminen kameroiden takia leveällä moottoritienomaisella valtaväylällä lisää liikenneturvallisuutta?

Pitää määritellä sekin, mitä liikenneturvallisuudella tarkoitetaan. Kehä I:llä on vuosittain kuollut nolla pilkku jotain ihmistä, ja näistäkin suurin osa rauhalliseen aikaan autolla tai moottoripyörällä kaahanneita, jotka ovat suistuneet jonnekin. Suurin osa Kehä I:n onnettomuuksista on lisäksi niitä peltikolareita, jotka tapahtuvat ruuhka-aikana siinä 30km/h possujunassa.

Ottaen huomioon, että Kehä I:n liikennemäärät ovat maan suurimpien joukossa, tuosta on vaikea enää parantaa kameroita asentamalla. Helsingissä sen sijaan kuolee keskimäärin tusina jalankulkijaa vuodessa, mutta heitä eivät taida kehätien kamerat kovasti auttaa.

Lainaus käyttäjältä: mattinen - 17.02.17 - klo:14:46Tutkimuksen mukaan liikenteestä tuli myös sujuvampaa nopeuserojen pienennyttyä. Arviota kameravalvonnan vaikutuksista onnettomuuksiin vaikeutti samaan aikaan valvonnan kanssa käynnistyneet tietyöt, mutta myös onnettomuuksien määrä näyttäisi vähentyneen. (Onnettomuuksista tullaan todennäköisesti tekemään vielä lisätutkimuksia).

Tutkiahan voi mitä vaan, mutta empiirisen tiedon mukaan liikenne ei ole sujuvampaa. Siellä on nykyisin ei kovin ruuhkaisinakin aikoina usein jokin ihme suma, jonka syyksi paljastuu lopulta kameratolppa, johon osa jarruttelee ja aiheuttaa aaltoliikettä taaksepäin. Tolpan jälkeen liikenne sujuu taas, kunnes oireilu alkaa ennen seuraavaa tolppaa. Ihme, etteivät peräänajot ole lisääntyneet kasapäin.

Lainaus käyttäjältä: yason - 17.03.17 - klo:10:05
Tästä puuttuu nyt se looginen kausaaliketju, että miten ylinopeuksien maltillinen väheneminen kameroiden takia leveällä moottoritienomaisella valtaväylällä lisää liikenneturvallisuutta?

Täytyy tunnustaa, etten ole tuota linkkaamaani tutkimusta "kannesta kanteen" lukenut. Mutta yleisesti ottaen lienee niin, että ylinopeuksien väheneminen parantaa liikenneturvallisuutta oikeastaan tiellä kuin tiellä. Minkälaiseen vaikutusmekanismiin tämä tarkkaan ottaen perustuu, sitä en osaa sanoa. Eräs selitys voisi olla se, että nopeuserot pienenevät. Liikennevirta muuttuu tasaisemmaksi, ohitukset vähenevät. Kehällä on kaksi kaistaa suuntaansa, joten vastaantulijoihin siellä ei varmastikaan törmätä. Mutta ohittelu kaistavaihtoineen ja puskurissa roikkumisineen voivat aiheuttaa kolareita myös useampikaistaisella tiellä. Toinen vaikutusmekanismi voi olla yksinkertaisesti se, että nopeuksien lasku ylipäätään vähentää onnettomuusriskiä. "Loogisia kausaaliketjuja" on sen suhteen varmasti monia. Yksi niistä saattaa olla se, että reagointiaikaa jää enemmän nopeuden ollessa alempi.

Lainaus käyttäjältä: yason - 17.03.17 - klo:10:05
Pitää määritellä sekin, mitä liikenneturvallisuudella tarkoitetaan. Kehä I:llä on vuosittain kuollut nolla pilkku jotain ihmistä, ja näistäkin suurin osa rauhalliseen aikaan autolla tai moottoripyörällä kaahanneita, jotka ovat suistuneet jonnekin. Suurin osa Kehä I:n onnettomuuksista on lisäksi niitä peltikolareita, jotka tapahtuvat ruuhka-aikana siinä 30km/h possujunassa.

Minulla ei ole tietoa minkä tyyppisiä onnettomuuksia Kehä I:llä on tapahtunut. Kuolemaan johtavia onnettomuuksia sattuu  Kehä I:llä arvatenkin vähän. Toisaalta lienee niin, että liikenneturvallisuus käsittää muutkin kuin kuolemankolarit. Liikenneturvallisuustyössä kiinnitetään huomiota myös loukkaantumisiin ja omaisuusvahinkoihin. Kummatkin ovat omiaan aiheuttamaan sekä taloudellisia että henkisiä menetyksiä. Tuntuisi oudolta jättää kameravalvonnan tuoma liikenneturvallisuusetu hyödyntämättä vain sen vuoksi, että ko. väylällä kyse ei ole kuolonkolarien ehkäisystä. Aivan kuin korkeampaa henkilö- ja omaisuusvahinkojen määrää tulisi sietää, koska kameravalvonnasta seuraa jokin kielteiseksi koettu seikka, jonka merkitys on parantunutta liikenneturvallisuutta tärkeämpi.

Lainaus käyttäjältä: yason - 17.03.17 - klo:10:05
Ottaen huomioon, että Kehä I:n liikennemäärät ovat maan suurimpien joukossa, tuosta on vaikea enää parantaa kameroita asentamalla.

Se voi olla vaikeaa. Toisaalta jos näyttöä parantuneesta liikenneturvallisuudesta saadaan, ei kameroita kaiketi kannatta jättää asentamatta sen vuoksi, että tilanteen parantaminen on vaikeaa.

Lainaus käyttäjältä: yason - 17.03.17 - klo:10:05
Helsingissä sen sijaan kuolee keskimäärin tusina jalankulkijaa vuodessa, mutta heitä eivät taida kehätien kamerat kovasti auttaa.

Totta. Heitä eivät Kehä I:n kamerat auta, mutta ei niistä heille varmasti mitään haittaakaan ole. Siitä olen kyllä täysin samaa mieltä, että kameravalvonnan painopistettä voisi vähitellen alkaa siirtää kehiltä Helsingin kantakaupunkiin ja ydinkeskustaan. Uudessa tieliikennelaissa ehdotetaan liikennevirhemaksua, joka tarkoittaa tiettyjen rikkeiden siirtymistä pois rikosoikeusjärjestelmästä hallinnollisten seuraamusten järjestelmään. Liikennevirhemaksu olisi siis verrattavissa pysäköintivirhemaksuun, jolloin liikennevalvonnan suorittajana voisi olla poliisin sijasta kaupunki.

Lainaus käyttäjältä: yason - 17.03.17 - klo:10:05
Tutkiahan voi mitä vaan, mutta empiirisen tiedon mukaan liikenne ei ole sujuvampaa. Siellä on nykyisin ei kovin ruuhkaisinakin aikoina usein jokin ihme suma, jonka syyksi paljastuu lopulta kameratolppa, johon osa jarruttelee ja aiheuttaa aaltoliikettä taaksepäin.

Juu. Tutkia voi mitä vaan, ja jokainen voi myös vapaasti valita, mihin tutkimuksiin uskoo. Epäilen, että liikenneturvallisuuden suhteen on paljon henkilöitä, jotka eivät koskaan eivätkä missään olosuhteissa tule hyväksymään sellaisia tutkimustuloksia, joiden mukaan kameravalvonta parantaa liikenneturvallisuutta. Tähän asenteeseen heillä on täysi oikeus, mutta mielenkiintoista olisi kuulla, missä kohdin jokin tietty tutkimus on esimerkiksi metodeiltaan ja kysymyksenasettelultaan epäonnistunut.

Mitä taas tulee "empiiriseen tietoon", niin siihenkin liittyy tiettyjä ongelmia. Pitäisi vähintään tietää, kuinka suureen aineistoon empiria kulloinkin perustuu. Onko kyse yhden vai sadan kuljettajan kokemuksesta? Ovatko havainnot yhdenmukaisia? Jos kyse on yhden kuljettajan kokemuksista Kehä I:llä, niin itse en kyllä vielä ehkä kutsuisi sitä "empiiriseksi tiedoksi". Kyse on enemmänkin mielipiteestä, joka tietysti sekin on arvokas.

Mutta mielipiteitäkin voi olla monenlaisia. Tällä foorumilla on keskusteltu Kehä I:n kameroista aikaisemminkin. Minulle jäi niistä turinoista sellainen kuva, että mielipiteitä oli moneen suuntaan. Jotkut olivat havainneet liikenteessä heiluriliikettä, toisten mielestä liikennevirta oli muuttunut tasaisemmaksi. Vaikea sanoa, mistä erot johtuvat. Ehkä ajankohdasta. Kameroita on nyt aika tiheässä, ja kun niihin on totuttu, on mahdollinen heiluriliike saattanut vähentyä.

Lainaus käyttäjältä: yason - 17.03.17 - klo:10:05
Ihme, etteivät peräänajot ole lisääntyneet kasapäin.

Ã,,lä muuta sano! Lainaus tutkimuksesta:

Onnettomuusluokkatarkastelu ei antanut mitään viitteitä siitä, että esimerkiksi julkisuudessa esillä olleet jarrutukset automaattivalvontapisteiden kohdalla ja niiden aiheuttamat peräänajot olisivat ongelma. Päinvastoin niukka onnettomuusaineisto viittasi siihen, että onnettomuusmäärän vähenemisen lisäksi peräänajojen osuus onnettomuuksista olisi pienentynyt.

Tapahtui tänään motarilla...  Saavutin rekkaa 120 nopeudellani, kun kuomukärryn vetäjäkin lähti rekkaa ohittamaan. Sormi hakeutui jo valmiiksi cruisen cancel napin päälle, mutta yllätyin kun sitä ei tarvinutkaan painaa. Vasta kuomukärryn rinnalla hoksasin, ainiin, sehän saa ajaa satasta.  :)

Lainaus käyttäjältä: Hibah - 01.06.20 - klo:20:18
Tapahtui tänään motarilla...  Saavutin rekkaa 120 nopeudellani, kun kuomukärryn vetäjäkin lähti rekkaa ohittamaan. Sormi hakeutui jo valmiiksi cruisen cancel napin päälle, mutta yllätyin kun sitä ei tarvinutkaan painaa. Vasta kuomukärryn rinnalla hoksasin, ainiin, sehän saa ajaa satasta.  :)

Oliko varmasti jarruton kärry?  ;) Jos ei niin rajoitus edelleen 80km/h