Nykyaikaisis autois sanotaan olevan tämä systeemi, alamäissä kun annetaan auton rullata vaihde päällä kaasuun koskematta nii polttoaineenkulutus on nolla.. ainakin kulutusmittarin mukaan kulutus on nolla ja väitetään että polttoaineen suihkutus katkaistaan tämän moottorijarrutuksen aikana. Miten semmonen voi olla mahdollista kun moottorijarrutusta ei tunnu juuri ollenkaan?
Jos moposta suljetaan polttoainehana ja ajetaan alamäkeä vaihde päällä nii bensan loppumisen jälkeen tulee voimakas moottorijarrutus ja pysäyttää mopon kokonaan.
Arvelen että kyllä oikeesti autossa suihkutus jatkuu, mahdollisimman pienenä vaan.
Auton massa ainakin on niin paljon suurempi, että liike-energiaa löytyy aika lailla. Puhutko nyt automaattivaihteisesta autosta vai manuaalista? Minusta taasen moottorijarrutus todella tuntuu kyllä, tosin tarpeeksi jyrkkä alamäki ja iso vaihde, niin voihan se nopeus kiihtyäkin.
Kyllä se katkeaa. On jo pitkään neuvottu käyttämään moottorijarrutusta sen sijaan että laittaisi vaihteen vapaalle ja rullailisi tyhjäkäynnillä esim. liikennevaloihin jos haluaa säästää sen pienen määrän mitä viiden sekunnin tyhjäkäynti kuluttaa. Kotikylällä on pitkä jyrkkä alamäki ja siinä joutuu kyllä painamaan jarruakin ettei vauhti nousisi liikaa yli 40km/h. 1850kg + raskas vauhtipyörä vievät autoa aika kevyesti ilman kaasuakin. :)
Kyllä tosiaan katkeaa. Itse käytän sitä manuaaliaskilla lähes aina kun on mahdollista. Lisäksi mainostetaan tätä "jarrutusenergia talteenottoa". Tämä tapahtuu siten, että moottorijarrutuksen yhteydessä latausjännite nousee OBD:n mukaan 15V:iin. Se onko tuossa mitään järkeä on toinen asia, varsinkin kun akku on jo muutnkin täysi, mutta ehkä tehostaa hiukan tuota moottorijarrutusta.
Nyt on menty taas siihen, että ei hukata liike-energiaa moottorin pyörittämiseen, vaan rullataan alamäet vapaalla, kone tyhjäkäynnillä. Näin tekee jotkin DSG lootat eko-ohjelman ollessa päällä.
Eli niinkuin 96 saab aikoinaan. Aina kun nosti kaasulta jalan niin kone rullas vapaalla. Ja bensaa säästyi. keskikulutus pyöri siinä 10-12 litran hujakoilla ;D
Veikö -96 Saab oikeasti noin paljon? Varmaan oli kevyt auto, jos nykyautoihin vertaa. Mutta varmaan ainakin lämpöä riitti auton sisätilojen lämmitykseen hyvin. ;)
Mutta vapaakytkin Saab:issa tosiaan oli, ilmeisesti peruja niiltä ajoilta, jolloin käyttivät 2 tahtisia moottoreita. Vapaakytkin olisi myös mukavuustekijä, kun vaihteita voisi vaihdella ilman kytkimen painamista. Saa nähä, ottaako joku valmistaja vapaakytkimen uudelleen käyttöön johonkin käsivaihteiseen autoon.
Lainaus käyttäjältä: Emil - 28.03.15 - klo:09:45
Nyt on menty taas siihen, että ei hukata liike-energiaa moottorin pyörittämiseen, vaan rullataan alamäet vapaalla, kone tyhjäkäynnillä. Näin tekee jotkin DSG lootat eko-ohjelman ollessa päällä.
En ole koskaan ymmärtänyt miten tämä säästää menovettä? Luulisi että moottorijarrutus säästäisi enemmän kuin vaihde vapaalla + jarrutus.
Hommasta tietenkin katoaa ajatus, jos syystä tai toisesta pitää jarruttaa käyttöjarruilla.
Rullailuun vaaditaan myös vähän erilainen ajotapa, joka taas takana tulevalle voi olla hermoja raastavaa, kun ei mennä hetkeäkään samaa nopeutta. :P
Sen verran tarkennusta, että polttoaineensyöttö katkeaa moottorijarrutuksessa normaalisti vain dieselmoottoreissa, ei bensavehkeissä.
Lainaus käyttäjältä: Emil - 28.03.15 - klo:10:33
Veikö -96 Saab oikeasti noin paljon? Varmaan oli kevyt auto, jos nykyautoihin vertaa. Mutta varmaan ainakin lämpöä riitti auton sisätilojen lämmitykseen hyvin. ;)
Mutta vapaakytkin Saab:issa tosiaan oli, ilmeisesti peruja niiltä ajoilta, jolloin käyttivät 2 tahtisia moottoreita. Vapaakytkin olisi myös mukavuustekijä, kun vaihteita voisi vaihdella ilman kytkimen painamista. Saa nähä, ottaako joku valmistaja vapaakytkimen uudelleen käyttöön johonkin käsivaihteiseen autoon.
Vei vähintään tuon verran ;D ja oli muuten pirun lämmin. Ison auton ominaisuuksia lisäksi tolkuton kääntösäde.
Lainaus käyttäjältä: Ropotti - 28.03.15 - klo:13:55
Sen verran tarkennusta, että polttoaineensyöttö katkeaa moottorijarrutuksessa normaalisti vain dieselmoottoreissa, ei bensavehkeissä.
Mikähän siihen eroon moottorityyppien välillä on syynä? Saisiko vielä hieman enemmän tarkennusta. Eiköhän nuo suihkutukset katkea kummassakin ihan samalla tavalla.
kyllä se bensa autossakin katkeaa. mistä moinen harhaluulo tullut ettei katkeaisi?
Tuo nyt ei ole mikään uus juttu bensa-autoissa, vaan on ollut käytössä jo ensimmäisissä elektronisella polttoaineen ruiskutuksella varustetuissa vehkeissä.
Yhtälailla jos kaasua polkaistaan paikoillaan polttoaineen ruiskutus on nolla kun kaasu nostetaan kunnes joutokäyntinopeus saavutetaan.
Mitä järkeä olisi syöttää polttoainetta sylinteriin kun kaasuläppä on kiinni?
Vertaus kasitahtimoottorilla, kaasuttimella ja merkittävästi pienemmällä omamassalla varustettuun mopoon on naurettava.
Jos on tarkoitus hiljentää vauhtia esim. liikennevaloihin tai varsinkin motarilta poistuttaessa on moottorijarrutus perustellumpi vaihtoehto kuin jalan "lepuuttaminen" jarrulla. Jos taas maantieajossa haluaa hyödyntää alamäen, niin vapaalla vaan jos ei peltipoliisi ole notkossa venaamassa ;D
Tällä saa ajotavasta myös ennakoivampaa...
Lainaus käyttäjältä: wtf - 28.03.15 - klo:15:51
Tuo nyt ei ole mikään uus juttu bensa-autoissa, vaan on ollut käytössä jo ensimmäisissä elektronisella polttoaineen ruiskutuksella varustetuissa vehkeissä.
Nimenomaa se oli käytössä suihkutuksen alkuaikoina, mutta katalysaattoriaika vei pois tuon ominaisuuden.
Päästöjen hallinnasta kyse.
En tosin tiedä onko jo ihan uusissa kusidieseleissä eri moodilla. Vanhemmat dieselit katkoo syötön täydellisesti nollille.
Lainaus käyttäjältä: Ropotti - 28.03.15 - klo:19:28
Nimenomaa se oli käytössä suihkutuksen alkuaikoina, mutta katalysaattoriaika vei pois tuon ominaisuuden.
Päästöjen hallinnasta kyse.
En tosin tiedä onko jo ihan uusissa kusidieseleissä eri moodilla. Vanhemmat dieselit katkoo syötön täydellisesti nollille.
En tiedä, mitä vuotta ja missä elelet, mutta eräiden käsitysten mukaan katalysaattoriaika alkoi EU:ssa uusien autojen osalta 1990-luvulla, joten tuolla logiikalla "ominaisuus" hävisi näillä leveyksillä oikeastaan jo ennen kuin se edes ehti kunnolla käyttöön :o Toisinpäinhän tuo sitten on jo melkein faktaakin, kun katalysaattorit käytännössä edellyttivät "suihkutuksen" käyttöönottoa... ::)
Päästöjen "hallintaa" on se, kun koneeseen ei moottorijarrutuksessa anneta bensaa, niin ei koneessa mitään poltetakaan. Moottorijarrutuksessa kone vain pumppaa ilmaa, suihkutuksella varustetuissa bensakoneissa.
Lainaus käyttäjältä: japa - 28.03.15 - klo:10:22
Eli niinkuin 96 saab aikoinaan. Aina kun nosti kaasulta jalan niin kone rullas vapaalla. Ja bensaa säästyi. keskikulutus pyöri siinä 10-12 litran hujakoilla ;D
96:ssa oli vapaakytkin, jolla pystyi ´rullamaan' alamäet koneen käydessä. Oli mahdollista myös kytkeä hinttipulkan vapari kiinteäksi - silloin moottorijarrutus toimi, mutta vapaakytkimen käyttöikä taasen lyheni. :'( Kone kävi joutokäyntiä tämän ajan.
Tuttavallani oli -74 mallinen syöksysämpylä, ja hän kertoi sen kulkevan maantieajossa noin 7½l/100km. Olen ajanutkin samalla kerran, ja kun unohdin vetää kässärin päälle, niin kosla löytyi 30m alempaa. r-i-p. ???
OT: Ajalla ennen esihistoriallista aikaa omistamani traktori (V) 142 kulutti maltillisesti ajaen (huom: ilmanvastus ja 82 DIN heppaa ;) ) kesällä pienimmillään hieman yli 7l/satku ja talvella kaupunkiajossa 10l/100km. Huiput alamäessä 153km/h (pyöreän VDO nopeusmittarin mukaan 165km/h).
Sivutuotteena auto oli talvella melkein kuin sauna. ???
Lainaus käyttäjältä: PTG - 28.03.15 - klo:20:16
En tiedä, mitä vuotta ja missä elelet, mutta eräiden käsitysten mukaan katalysaattoriaika alkoi EU:ssa uusien autojen osalta 1990-luvulla, joten tuolla logiikalla "ominaisuus" hävisi näillä leveyksillä oikeastaan jo ennen kuin se edes ehti kunnolla käyttöön :o Toisinpäinhän tuo sitten on jo melkein faktaakin, kun katalysaattorit käytännössä edellyttivät "suihkutuksen" käyttöönottoa... ::)
No eihän asiat muutu naksahtamalla vaan päästönormeja tiukennetaan kokoajan ja katalysaattorikausi alkoi pikkuhiljaa muuttaa päästöjen hallintaa tiukemmaksi.
Tarkoitus oli vaan kertoa, että se vanha fakta, jonka mukaan syöttö katkeaa, ei enää päde nykyautoihin.
Jos asia oikein paljon kiinnostaa, voi vaikka Winolsilla katsella Ecun karttoja ja todeta itse asian todellisen tilan.
Kulkeeko joku 80 luvun auto kaasarilla alamäessä vaihde päällä moottori sammutettuna yhtä kevyesti kuin nykypäivän auto jossa polttoaineen suihkutus katkeaa moottorijarrutuksessa?
Eipä nyt ole tilaisuutta saada lainaksi vanha auto ja tehdä kokeilua..
Kokeilin tuossa taannoin hybridi-Mersua. Siinä moottori sammui alamäessä mikä olikin ihan hauska kokemus. Nopeusmittarissa satanen ja kierroslukumitari nollilla. Jarrutus kyllä tuntui mutta se syntyi siitä, kun akkuja ladattiin ja generaattori jarrutti. Tämä meni off-topic, sorry.
Itse asiaan: kaikista autoissani tällä vuosituhannella on löytynyt mittari, joka näyttää polttoaineenkulutusta l/100 km. Autoni ovat olleet dieseleitä. Alamäessä moottorijarrutuksen aikana mittari näyttää aina nollaa. Mitä tuollainen mittari näytää bensa-autoissa alamäessä moottorijarrutuksen aikana?
Lainaus käyttäjältä: audioman - 29.03.15 - klo:11:16
Kokeilin tuossa taannoin hybridi-Mersua. Siinä moottori sammui alamäessä mikä olikin ihan hauska kokemus. Nopeusmittarissa satanen ja kierroslukumitari nollilla. Jarrutus kyllä tuntui mutta se syntyi siitä, kun akkuja ladattiin ja generaattori jarrutti. Tämä meni off-topic, sorry.
Itse asiaan: kaikista autoissani tällä vuosituhannella on löytynyt mittari, joka näyttää polttoaineenkulutusta l/100 km. Autoni ovat olleet dieseleitä. Alamäessä moottorijarrutuksen aikana mittari näyttää aina nollaa. Mitä tuollainen mittari näytää bensa-autoissa alamäessä moottorijarrutuksen aikana?
Nollille menee kulutusnäyttämä bensiinimoottorinkin moottorijarrutuksessa. Mutta se vapaakytkin olisi mukava ettei tarvitsisi alamäissä vaihtaa vapaalle.
K.
Joo kyllä se bensakoneissakin nollaa näyttää. Jos moottorijarrutuksen olemassaolon alamäessä haluaa autolla todentaa niin ajakaapa vaikka vakkari päällä mahdollisimman pienellä vaihteella. Nykii jatkuvasti kun tehokas moottorijarrutus tappaa vauhdin ja vakkari taas koittaa ylläpitää sitä.
Noin muutenhan moottorijarrutuksen tarkoitushan ei ole olla mahdollisimman tehokasta, vaan mahdollisimman tehotonta. Mitä pidempään pystyy moottorijaruttamaan niin sitä enemmän ainetta säästyy. Ennakointi tarpeeksi ajoissa, jalka pois kaasulta ja pienempää silmään aina ihan tyhjäkäyntialueen rajalla niin saadaan kaikista suurin hyöty. Jos jarruun joudutaan koskemaan niin taloudellisen ajon näkökulmasta homma ei mennyt ihan nappiin. Sama koskee sitä vapaalla rullaamista. Se kumpi tapa nyt sitten on parempi, on auto- ja olosuhdekohtaista ja siihen vaikuttaa se miten hyvin auto rullaa vapaalla vs. moottorijarrutus ja miten paljon se kuluttaa tyhjäkäynnillä. Näiden yhdistelmä on esim. risteyksiin hidastettaessa usein se käytännönläheisin vaihtoehto. Ensin suuresta nopeudesta rullaten ja sen jälkeen pienemmässä vauhdissa moottorijarruttaen. Suhteellinen kulutushan nousee rullatessa kun vauhti hidastuu ja lopun moottorijarrutuksella voidaan mahdollisesti välttää jarruun koskeminen.
Itsellä viimeinen bensa-auto oli 90-luvun BMW katalysaattorilla ja siinä ainakin kulutusmittari näytti nollaa alamäessä, paitsi vakkarilla piti pientä kulutusta päällä. Isot kierrokset ja kaasuläppä kiinni polttoaine voi mennä palamatta läpi ja kuumentaa katalysaattorin, toimiiko se sitten eri lailla näissä uusissa, joissa on pakokaasun takaisinkierrätys.
Lainaus käyttäjältä: Hesse - 29.03.15 - klo:13:07
Isot kierrokset ja kaasuläppä kiinni polttoaine voi mennä palamatta läpi ja kuumentaa katalysaattorin, toimiiko se sitten eri lailla näissä uusissa, joissa on pakokaasun takaisinkierrätys.
Ei kai se nyt noin voi mennä. Miksi polttoainetta ei sytytettäisi? Eihän se pienennä kulutusta ja toisaalta katti tykkäisi huonoa tuollaisesta. Kyllähän se jotain pieniä huuruja voi polttaa mutta äkkiä sulaa jos palamatonta polttoainetta alkaa tulla.
Aikoinaan tuli testattua peräkkäisillä tankeilla mitä vaikuttaa kun rullaa vapaalla/moottorijarrutus risteyksiin/alamäkiin. Autona pösö 1.6HDI vm-08. Kulutus moottorijarrutuksella 5,2L/100km ja
vapaalla rullaten 5.6L/100km. Ajo sekalaista pyörimistä.
Lainaus käyttäjältä: Ropotti - 29.03.15 - klo:09:52
No eihän asiat muutu naksahtamalla vaan päästönormeja tiukennetaan kokoajan ja katalysaattorikausi alkoi pikkuhiljaa muuttaa päästöjen hallintaa tiukemmaksi.
Tarkoitus oli vaan kertoa, että se vanha fakta, jonka mukaan syöttö katkeaa, ei enää päde nykyautoihin.
Jos asia oikein paljon kiinnostaa, voi vaikka Winolsilla katsella Ecun karttoja ja todeta itse asian todellisen tilan.
Itselleni riittää varsin hyvin tieto siitä, että moottorijarrutuksen aikana kulutusmittari näyttää nollaa eli vähemmän kuin vapaalla rullatessa. Näin tuo omassa ajossani 2000-luvulla olleiden autojen osalta on ollut riippumatta siitä, onko pirssi bensa- vaiko tupaöljyversio. Se, onko mittarin näyttämä 0,0 aina ja kaikissa tilanteissa todellinen lukema, ei hirveästi jaksa kiinnostaa.
Akateeminen pohdinta siitä, miltä asia ecun kartalla näyttää ja/tai onko "syötön katkaisu" edes oikea termi, jää siten asiasta oikeasti kiinnostuneille. Niitäkin todennäköisesti löytyy, kun ajatus siitä, että helpoin tapa päästöjen hallintaan olisi olla tuottamatta niitä, ei sekään ole ihan pöllön kuuloinen.
Myös se, mitä moottorijarrutuksen aikaisella "syötöllä" päästönhallinnan suhteen oikeastaan tavoitellaan jää viimeaikaisen kehityksen (mm. start&stop -järjestelmien yleistymisen) valossa vähän hämäräksi, kun edes katin lämpötilasta päästön laadun optimoimiseksi ei voine olla kysymys - ellet sitten seuraavaksi kerro, että oikeastihan S&S-järjestelmässäkin on kysymys vain kierroslukumittarin näyttämän virheellisestä tulkinnasta ;)
Sinänsä kiinnostavaa tietysti olisi kuulla, monestako uudesta autosta itse olet asian kertomallasi tavalla todennut ja paljonko ecu kertoi syöttöä moottorijarrutuksen aikana olevan?
Lainaus käyttäjältä: duke7 - 29.03.15 - klo:14:24
Ei kai se nyt noin voi mennä. Miksi polttoainetta ei sytytettäisi? Eihän se pienennä kulutusta ja toisaalta katti tykkäisi huonoa tuollaisesta. Kyllähän se jotain pieniä huuruja voi polttaa mutta äkkiä sulaa jos palamatonta polttoainetta alkaa tulla.
Sytytetään, mutta ei pala täydellisesti. Tarkoitus oli sanoa, että tuon takia ruiskutus on katkaistava moottorijarrutuksessa katalysaattorin suojelemiseksi.
^ok, noin kuulostaa järkevältä. Ymmärsin ensin väärin.
itse useimmiten rullailen mahdollisuuksien mukaan vapaalla enkä käytä juurikaan mootorijarrutusta paitsi kaupunkiajossa.Maantienopeuksilla pystyy rullailemaan helposti tuommoiset 5-600m risteyksiin ja ajo on vielä aivan sujuvaa.
En muutenkaan ymmärrä moottorijarrutuksen järkevyyttä jos vaikka tuollaisessa äsken mainitussa tilanteessa jarruttaa moottorilla niin vauhtihan loppuu alta aikayksikön kesken ja joutuu kuitenkin palauttamaan vedon ennen risteystä tai sitten aloittamaan moottorijarrutuksen paljon myöhemmin,lisäksi jos moottorijarruttamalla säästää pikolitran/viikko niin se säästö menee taas siinä kun joutuu jarruja remppamaan liian vähäisen käytön vuoksi...Nollasummapeliä kuten moni muukin viherpiiperrys 8)
Lainaus käyttäjältä: Hesse - 29.03.15 - klo:15:40
Sytytetään, mutta ei pala täydellisesti. Tarkoitus oli sanoa, että tuon takia ruiskutus on katkaistava moottorijarrutuksessa katalysaattorin suojelemiseksi.
Bingo! Nyt löytyi totuus tähän asiaan. Seos voi tosiaan jäädä sylinterissä niin laihaksi, ettei ole syttymiskelpoinen, mutta hehkuvassa katalysaattorissa se voi rikkoa paikat.
Minulla oli aikanaan Golfissa Halltecin moottorinohjaus, josta tuon polttoaineen katkaisun moottorijarrutuksessa pystyi läppärillä kytkemään päälle/pois. Kokeilin kerran päästää tyhjäkäyntiseoksen koneeseen moottorijarrutuksen aikana ja lopputuloksena oli putkesta sorsastuksen alkua vastaava pauke. Kevyt liikenne mulkoili jo kaukaa, että mikä v...u sieltä tulee. ;D
hieman offtopicia mutta serpentiinejä oli aikanaan kiva tulla dieselillä alas moottorijarrutuksella, vähän ennen käännöstä liinat kiinni ja taas menoks - auto oli kolmetonninen matkailutransit
Lainaus käyttäjältä: axe - 29.03.15 - klo:17:31
En muutenkaan ymmärrä moottorijarrutuksen järkevyyttä jos vaikka tuollaisessa äsken mainitussa tilanteessa jarruttaa moottorilla niin vauhtihan loppuu alta aikayksikön kesken ja joutuu kuitenkin palauttamaan vedon ennen risteystä tai sitten aloittamaan moottorijarrutuksen paljon myöhemmin
Aika erikoista pohdintaa. ::) Kuulutko sinä siis niihin urpoihin, jotka maantieltä kääntyessään alkavat himmailla vauhtia jo puoli kilsaa ennen risteystä vaikka perässä olisi muuta liikennettä? Jos, niin kehotan mitä pikimmin opettelemaan sen moottorijarrutuksen käytön. Ei ole kovin vaikeaa, toki juuri autokoulusta päässeelle saattaa vaatia harjoitusta. Omasta autokouluajasta on jo kauan, mutta luulen kyllä että nämä perusasiat opetettiin jo siellä.
Toisekseen nykyautoissa on aika pitkät välitykset joten moottorijarrutus isoimmalla vaihteella on aika laimeaa, mutta kulutus on kuitenkin nolla. Joten suosittelen :P
Lainaus käyttäjältä: tet - 31.03.15 - klo:12:13
Aika erikoista pohdintaa. ::) Kuulutko sinä siis niihin urpoihin, jotka maantieltä kääntyessään alkavat himmailla vauhtia jo puoli kilsaa ennen risteystä vaikka perässä olisi muuta liikennettä? Jos, niin kehotan mitä pikimmin opettelemaan sen moottorijarrutuksen käytön. Ei ole kovin vaikeaa, toki juuri autokoulusta päässeelle saattaa vaatia harjoitusta. Omasta autokouluajasta on jo kauan, mutta luulen kyllä että nämä perusasiat opetettiin jo siellä.
päättelitkö jostakin että en ota liikennetilannetta huomioon? Pääasiassa ajan kehä 3 ulkopuolella jolloin tuosta ajotavasta ei ole kellekkään haittaa.Dieselissä ainakin tuo moottorijarru on merkittävä myös suurilla vaihteilla.
...
http://www.tuulilasi.fi/kysymykset/moottorijarrutus (http://www.tuulilasi.fi/kysymykset/moottorijarrutus)
taitaa moottorijarrutukseen muukin vaikuttaa kuin välitykset ;)
En tiedä kannattaako tästä asiasta edes keskustella , koska moottorijarrutus on aina suositeltavaa..
Kolme syytä tulee äkkiseltään mieleen :
1. Jarrutehostin saa varmasti alipainetta
2. Ohjaustehostin toimii varmasti
3. Vaihteiston voitelu
Kuorma-autoissa vapaalla laskettelu on juuri em. syistä kielletty
Autokoulun kakkovaiheessa ajelin vitoskoppaisella golffilla silloin joskus jokunen vuosi sitten. Sama lenkki ensin niinkuin itse ajaisi, toinen lenkki opettajan näkövinkkelistä ja juurikin tuota moottorijarrutusta hyödyntäen. Noin 20 minuutin lenkki kaupunkiajoa ja kulutuaeroa oli muutama desi.
Silloin tuli harjoitettua manuaalilla vaihteiden vaihtoa 5-4-3-2 risteykseen ja siitä taas 2-3-4-5. Testilenkin jälkeen onkin tullut ajettua 5-2 ja 2-3-4/5 tai riippuu rajoituksista. Rullaa sillä isolla niin pitkään kuin ollaan risteysalueella, vaihtaa sen pykälän millä on ajamassa risteyksen läpi ja siitä taas reipas kiihdytys. Jos kierrokset ehtii laskea tyhjäkäynnille tuolla isolla vaihteella, niin tuli ajoitettua liian ajoissa himmailu..
Omassa passatissa ei juuri edes huomaa moottorijarrutusta kun nostaa jalan kaasulta tai näppää vakkarin pois päältä, mutta nollakulutuksella saa rullailla.
Viimekesänä ajelin vuokragolffilla 80 km/h alueella vakkari päällä ja kun rajoitus vaihtui kuuteen kymppiin, täppäsin vakkarin pari pykälää pienemmälle. Hetken päästä oli kuitenkin kamera eikä vauhti ehtinyt laskea niin paljoa että olisi rajojen sisällä. Välähtihän se sitten, mutta sakkoa ei tullut.
Passat on diesel ja tuo golffi oli bensa, golffissa oli vielä huomaamattomampaa moottorijarrutus.
nostellaan vähän vanhaa topiccia.
Itse käytän aina moottorijarrutusta niin paljon kuin vaan mahdollista; kaupungissa, maantiellä ja moottoritiellä.
Olen alkanut itse hieman miettimään ajotyyliäni varsinkin kun tullaan liikennevaloihin..
Nopeutta on aivan liikaa että saisi autoa himmattua tarpeeksi ennen valoja, silloin vaihdan (esim.) ensin 4>3 ja pari sekunnin päästä kierrosten laskiessa taas 3>2 ennenkuin aloitan jarruttamiseen itse jarruilla. Ykkösellä en moottorijarruta.
Kuinka tää menettelytapa kuluttaa auton osia, eli mottoria, kytkintä ja vaihdelaatikkoa?
Mielestäni olen joskus kuullut että vaihde päällä kuluttaa vähemmän vaihdelaatikkoa kuin vapaalla rullaaminen, koska synkrorenkaat ovat silloin "vapaalla". Onko tässä mitään perää?
Jos auton nopeutta pitää jokatapauksessa saada nollaan tai lähelle, tuo viimeinen vaihto on ihan turha? Paitsi että säästää taas mahdollisesti hieman jarruja... ::)
Teen tätä samaa tullessani pihalle ja pihalle ajaa kakkosella, niin 4>3>2, mutta silloin hyvissä ajoin ettei tarvi käyttää jarrua ollenkaan.
Tuo Juskaan viimeinen pointti eli vaihteston voitelu olen itse ainakin pitänyt mielessä, miksi aina pidetään vaihdetta päällä niin kauan kuin mahdollista.
Ja auto on 1.6 tdi octavia.
Kokeile joskus joku ns. testilenkki niin, että vaihdat tuollatavoin kaikki vaihteet läpi ja sitten se, että vaihdat vitoselta/neloselta kakkoselle vasta, kun kun kierrokset ovat melkein tyhjäkäynnillä.
Tällän kulutus pysyy nollassa melkein pysähtymiseen asti taukoamatta, vaihteita vaihtaessa suihkautellaan välissä ainetta koneeseen.
Taisin tuosta aikaisemmin jo kirjoitellakin, mutta itselläni autokoulun kakkosvaiheen kaupunkiajossa tuo oli merkittävin ajotavan muutos joka pudotti silloisessa vitoskoppaisessa tdi-golffissa kulutusta puolisen litraa, 4,2 l/100 km taisi olla tuo hifistelty lukema noin 20 min ajossa.
Ainut että vaihtaessa/päästäessä kytkintä auto/moottori jarruttaa hieman ylimääräistä jarrutusta, mutta sillä vissi ei ole periatteessa mitään väliä.
Pienempää vaihdettaessa synkkarenkaan pitää kiihdyttää kytkinlevyä pyörimään välitystä vastaavalla kierrosluvulla, ennenkuin vaihde voi kytkeytyä. Kuluttaa siis synkkarengasta ns. turhaan. Taikka ainakin itse käytän jarruja mieluummin kuin sorvaan synkkarenkaita.
Paras kait lasketella olevalla vaihteella ja loppumetreillä vaihtaa vapaalle? ???
Kyllä. Kytkin pohjaan siinä vaiheessa kun kierrokset on tyhjäkäynnin tuntumassa, ja loput käyttöjarrulla.
Joskus tulee rullailtua pienissä alamäissä, ettei mene liike-energiaa hukkaan. Kunpa vain saisi selvyyden riittääkö siinä touhussa voitelu. Rasitettahan laatikko ei juurikaan rullatessa saa.
Lainaus käyttäjältä: Emil - 27.05.15 - klo:22:30
Pienempää vaihdettaessa synkkarenkaan pitää kiihdyttää kytkinlevyä pyörimään välitystä vastaavalla kierrosluvulla, ennenkuin vaihde voi kytkeytyä. Kuluttaa siis synkkarengasta ns. turhaan. Taikka ainakin itse käytän jarruja mieluummin kuin sorvaan synkkarenkaita.
Onkohan se ihan noin 8)
On.
Lainaus käyttäjältä: Emil - 28.05.15 - klo:07:58
Kyllä. Kytkin pohjaan siinä vaiheessa kun kierrokset on tyhjäkäynnin tuntumassa, ja loput käyttöjarrulla.
Joskus tulee rullailtua pienissä alamäissä, ettei mene liike-energiaa hukkaan. Kunpa vain saisi selvyyden riittääkö siinä touhussa voitelu. Rasitettahan laatikko ei juurikaan rullatessa saa.
En tiedä, kuin paljon ajetuilla autoilla / paljonko itse ajat autolla, mutta omasta kokemuksesta voin kommentoida, että toistaiseksi ei ole yhdenkään auton laatikko porsinut sen takia että rullailen kaikki alamäet, missä auton liike-energia riittää pitämään nopeuden vähintään suurimmassa sallitussa. Käytän myös moottorijarrutusta todella aktiivisesti, just pykältäen pienempää vaihdetta silmään. Ei ole toistaiseksi voitelu pettänyt tai synkronirenkaat hajonneet. Manuaalivaihteisella 2-autollani on kuitenkin tahkottu jo liki 300 tkm, luulisi tuossa jo näkyvän, jos ajotyyli hajottaisi vaihteiston?
Kaverilta aikoinaan lähti kytkinlevystä kitkapinnat irti kahteen kertaan, kun vähän reilummasta vauhdista tempoi aina kakkosen päälle taivuttaakseen auton vastaheitolla mutkaan. ;D
Mutta eikai henkilöautosta synkat helposti kulu, kun kytkinlevy on melko kevyt. Jos on ajellut muitakin kuin henkilöautoa, voi joskus juolahtaa mieleen milloin synkkarenkaat tekee työtään.
Osin omaa mukavuuden haluani se, että pyrin välttämään kytkimen turhaa polkemista, jota pienemmälle vaihtaminen tehokkaamman moottorijarrutuksen toivossa todella on. Kone saa jarruttaa sen minkä jarruttaa, sillä vaihteella mikä sattuu olemaan valittuna.
Turhan vaihteiden vaihtamisen kun opettelee jättämään pois, niin käsivaihteisella ajo on paljon rennompaakin. Itse en esim. kaipaa automaattivaihteistoa, vaikka joskus semmoisella tuli ajeltua verrattain paljon.
Emil, ei ole. Synkronirenkaan tehtävä on "kiihdyttää" ainoastaan kytkentärengas oikeaan nopeuteen.
Mietipä asiaa seuraavasti: Vaihtamistapahtuma on yleensä melko nopea, sanotaan vaikkapa 0,5s. Paljonko energiaa tarvitaan kiihdyttämään kytkinlevyn pyörimisnopeutta vaikkapa 1500 1/min -> 2500 1/min tänä aikana tai oikeastaan tätä lyhyemmässä ajassa? Ja tämä tapahtuu toistuvasti.
Kytkentärenkaan pitää pyöriä samalla nopeudella rattaan kanssa, jotta vaihde voi kytkeytyä. Synkkarengas helpottaa siellä välissä.
Isommalle vaihdettaessa Synkkarengas hidastaa kytkinlevyä, aika helppoa. Pienemmälle vaihdettaessa synkkarengas kiihdyttää kytkinlevyä, vähän rankempaa.
Voi kokeilla tempaista kakkosta satasen vauhdista, niin saattaa homma avautua. En kuitenkaan suosittele. ;)
Olkoon sitten niin, turha minun on vaihteistokurssia alkaa pitämään tässä. Case closed.
Lainaus käyttäjältä: Emil - 29.05.15 - klo:12:22
Kytkentärenkaan pitää pyöriä samalla nopeudella rattaan kanssa, jotta vaihde voi kytkeytyä. Synkkarengas helpottaa siellä välissä.
Isommalle vaihdettaessa Synkkarengas hidastaa kytkinlevyä, aika helppoa. Pienemmälle vaihdettaessa synkkarengas kiihdyttää kytkinlevyä, vähän rankempaa.
Voi kokeilla tempaista kakkosta satasen vauhdista, niin saattaa homma avautua. En kuitenkaan suosittele. ;)
Vaihteet kytketään sakarakytkimellä (kytkentäholkki rattaiden välissä), näiden yhteyteen on rakennettu kitkakytkimet (=synkronointirenkaat), joilla tasataan näiden kytkettävien rattaiden pyörimisnopeuserot vaihdettaessa. Yleisin rakenne on ns. pakkosynkronointi, jossa sakarakytkin (kytkentäholkki) pääsee menemään kytkentäasentoonsa vasta kun nopeuksien tasaus on suoritettu.
Jotta asia selkeytyisi, niin kaikki rattaat ovat vastinrattaidensa kanssa hammaskosketuksessa,
pääakselin rattaat ovat laakeroidut ( siis ovat "irti"). Pääakselilla rattaat lukitaan rattaiden välissä olevilla kytkentäholkeilla vuoron perään ( =valittu vaihde) akseliin ja näin saadaan kiinteä välitys.
Kytkimen ollessa kiinni (poljin ylhäällä) pyörii kytkinakseli (moottorin kampiakselin pyörintänopeudella), joka pyörittää sivuakselia, joka "hampaillaan" nostaa voiteluöljyn kaikille rattaille ja muillekin liikkuville osille - riippumatta onko vaihde vapaalla tai kytkettynä. Eli moottorin käydessä vaihde vapaalla toimii voitelu myös "mäenlaskussa".
Entä jos antaa välikaasua moottorijarrutuksessa alas päin vaihdataessa,säästyykä synka rattaat ::)
Välikaasu auttaa kyllä. Se myös helpottaa pienemmän vaihteen kytkemistä, koska sillä keinoin kytkinlevy kiihdytetään moottorin avulla, ei niin paljon synkkarenkaalla. Tulee käytettyä henkilöautossakin, kun vaikka parkkipaikalla haluaa ykkösen vauhdissa kytkeä ilman "väkivaltaa".
Pitää vaan muistaa, että välikaasu pitää antaa vapaalla ja kytkinpolkimen ollessa ylhäällä. Onhan olemassa ajoneuvoja, joissa pienemmälle vaihteelle vaihtaminen on mahdotonta ilman välikaasua. Niissä joissa ei ole synkronointia, tai se ei ole mitoitettu kytkinlevyn kierrosnopeuden kasvattamiseen.
Lainaus käyttäjältä: axe - 29.03.15 - klo:17:31
itse useimmiten rullailen mahdollisuuksien mukaan vapaalla enkä käytä juurikaan mootorijarrutusta paitsi kaupunkiajossa.Maantienopeuksilla pystyy rullailemaan helposti tuommoiset 5-600m risteyksiin ja ajo on vielä aivan sujuvaa.
En muutenkaan ymmärrä moottorijarrutuksen järkevyyttä jos vaikka tuollaisessa äsken mainitussa tilanteessa jarruttaa moottorilla niin vauhtihan loppuu alta aikayksikön kesken ja joutuu kuitenkin palauttamaan vedon ennen risteystä tai sitten aloittamaan moottorijarrutuksen paljon myöhemmin,lisäksi jos moottorijarruttamalla säästää pikolitran/viikko niin se säästö menee taas siinä kun joutuu jarruja remppamaan liian vähäisen käytön vuoksi...Nollasummapeliä kuten moni muukin viherpiiperrys 8)
Kovalaatikkoisessa katkeaa syöttö aina kun jalka nousee kaasulta, ainakin ajotietokoneen mukaan.
Lainaus käyttäjältä: juskaa - 31.03.15 - klo:13:55
En tiedä kannattaako tästä asiasta edes keskustella , koska moottorijarrutus on aina suositeltavaa..
Kolme syytä tulee äkkiseltään mieleen :
1. Jarrutehostin saa varmasti alipainetta
2. Ohjaustehostin toimii varmasti
3. Vaihteiston voitelu
Kuorma-autoissa vapaalla laskettelu on juuri em. syistä kielletty
Ainakin mersun actros ja volvon fh robotit vaihtavat ns. E vaihteen eli käytännössä vapaalle alamäissä. Silloin huomaa ohjauksen jäykistyvän pikkusen.
Lainaus käyttäjältä: Emil - 29.05.15 - klo:16:51
Välikaasu auttaa kyllä. Se myös helpottaa pienemmän vaihteen kytkemistä, koska sillä keinoin kytkinlevy kiihdytetään moottorin avulla, ei niin paljon synkkarenkaalla. Tulee käytettyä henkilöautossakin, kun vaikka parkkipaikalla haluaa ykkösen vauhdissa kytkeä ilman "väkivaltaa".
Pitää vaan muistaa, että välikaasu pitää antaa vapaalla ja kytkinpolkimen ollessa ylhäällä. Onhan olemassa ajoneuvoja, joissa pienemmälle vaihteelle vaihtaminen on mahdotonta ilman välikaasua. Niissä joissa ei ole synkronointia, tai se ei ole mitoitettu kytkinlevyn kierrosnopeuden kasvattamiseen.
Höpö höpöä. Kytkin(asetelma) on kiinni vauhtipyörässä, pyörii kampiakselin nopeudella. Kytkinlevy on kiinni kytkinakselissa rihlauksella. Pääakselilla on kytkettävät hammasrattaat - laakeroituina ja kytketään kytkentäholkin välityksellä kukin vuorollaan pääakseliin. Pääakseli on laakeroituna (siis irti ) kytkinakseliin ja ei voi siirtää "synkronirenkaiden kiihdytyksiä" kytkinlevylle. Rattaiden kytkentätasaus suoritetaan kytkentäholkin (sama pyörintänopeus kuin pääakselilla) ja kytkettävän rattaan välillä nimenomaa synkronirenkaalla -> ratas saadaan lukittua ja kytkentään aksiaalisuunnassa liikkuvalla kytkentäholkilla, joka kytkeytyy rattaan sivussa oleviin kytkentähampaisiin.
Välikaasut ovat sitten oma lukunsa ja historiansa, ja sitä tekniikkaa käytettiin synkronoimattomien vaihteistojen kanssa. Synkronoitujen vaihteistojen kanssa ei ole suositeltavaa käyttää välikaasua/kaksoiskytkentää, joka rasittaa/kuluttaa synkronointia.
Kyllä kaksoispoljentaa ja välikaasua joutuu käyttämään joidenkin synkronoitujen vaihteistojen kanssa tänäkin päivänä. Sitä ei ehkä tiedä, jos ajelee vain henkilöautoilla.
Mutta mihin pyrit kertaamalla itsestään selvyyksiä? Olet osittain sisäistänyt vaihteiston toiminnan, enää ei ole pitkä matka ymmärtää mitä yritän kertoa. ;)
Kytkentäholkki pyörittää synkkarengasta, joka pyörittää ratasta pääakselilla, joka pyörittää sivuakselia, joka pyörittää kytkinakselia, joka pyörittää kytkinlevyä. Vaihde ei voi kytkeytyä jos kytkinlevy, kytkinakseli ja sivuakseli ei pyöri välitystä vastaavalla nopeudella.
Hyvä. Kyllähän tuo vaihteiston toiminta on ok, ei siinä epäselvää ole Mutta tuo ilmaisu(si) "synkkarengas kiihdyttää..." hämää.
Eihän sivuakselin (+ kytkinlevy ) pyörintä pysähdy liike-energiansa tähden vaihtotilanteessa, mutta kytkinlevyn nopeutta pitää hieman säätää kytkennässä; hyvä, että toit esille "prosessin" -> nyt pitäisi olla selvää. :)
Kyllä kait se kytkinlevyn kiihdytystarve on ihan merkittävä jos tiputetaan esim 60km/h vauhdissa vitoselta kakkoselle jossa vitosella koneen kierrokset on ollu noin 1500 ja kakkosella tämä nopeus vastaa kierroksia noin 5000. Se että kytkinlevyn kiihdytys tuohon 5000 vauhtiin ei lähde nollista vaan 1500 kierroksilta ei kait niin hirveästi merkitse.
Vielä kaipaisin toisen lääkärin mielipidettä tuohon että välikaasua ei kannattaisi esim tässä esimerkkitilanteessa käyttää kun mun kokemus on että monella autolla tätä tehtäessä sitä vaihdekeppiä saa siirtää aika suurella voimalla ja kestää melkoisen tovin ennenkuin kakkonen suostuu menemään päälle että melkein pahaa tekee miettiessä mitä siellä vaihdelaatikossa tapahtuu tässä vaihdekeppiä väkisin siirtäessä. Kun taas välikaasuttamalla sen vaihdekepin saa oikein imaisemaan sen sinne kakkosvaihteen loveen ihan melkein itsestään.
Polttoainetalouden kannalta välikaasu ei ole kannattava juttu. Kannattaisi ennemmin tehdä yksi mahdollisimman pitkä ja tehoton moottorijarrutus (isolla vaihteella siis), kun ajatellaan kulutusta. Silloin kun ei sitä bensaa koneelle anneta. Samalla saadaan mukavampi kyyti sitten matkustajillekin, jos sillä mitään väliä on.
Lainaus käyttäjältä: Ropotti - 29.03.15 - klo:09:52
No eihän asiat muutu naksahtamalla vaan päästönormeja tiukennetaan kokoajan ja katalysaattorikausi alkoi pikkuhiljaa muuttaa päästöjen hallintaa tiukemmaksi.
Tarkoitus oli vaan kertoa, että se vanha fakta, jonka mukaan syöttö katkeaa, ei enää päde nykyautoihin.
Jos asia oikein paljon kiinnostaa, voi vaikka Winolsilla katsella Ecun karttoja ja todeta itse asian todellisen tilan.
Edelleen voisi kysyä, että mitä rinnakkaisulottuvuutta elät ja mistä ammattikoulusta olet nuo "faktasi" oppinut? Oletko koskaan kuullut sellaisesta, kuin hiilivetypäästöt? Entä mistäs malmista ne katalysaattorit nykyään taas valmistettiinkaan? Oletko koskaan ylipäätään perehtynyt sitten sen helvetin vertaa mihinkään moottoritekniikkaan, kun noin pätevästi osaat muita kouluttaa suihkutuksella ja katalysaattorilla varustetun nelitahtiottomoottorin suhteen? Nyt kun mainitsit ecun ruiskutuskartat jostain nissanista, niin mitäs se sytytyskartta sitten sanoo samalla? Todennäköisesti kipinää tarjotaan. Eurooppalaisissa moottoreissa ruiskutus katkaistaan moottorijarrutuksessa piste. Näin teki jo kaasuttimella varustetut saksalaisautot aikoinaan.